No 13. rajaseutu s. 14. päihteet s. 28. ravitsemus s. 40

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 13. rajaseutu s. 14. päihteet s. 28. ravitsemus s. 40"

Transkriptio

1 No venäjän kieltä päivittäin rajaseutu s. 14 asiantuntijasairaanhoitajat nuuskaavat nuoret päihteet s. 28 proteiinihössötystä ravitsemus s. 40

2 Uutta merkitystä elämään Kohti arvoistasi Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin Arto Pietikäinen Kirja auttaa kehittämään psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä taitoja, joita tarvitaan uuden suunnan löytämiseen ja vaikuttavien elämänmuutosten tekemiseen. Lisäksi kirja sisältää kaikkiaan noin 30 harjoitusta, joiden avulla voi muuttaa käyttäytymistään kohti arvojensa mukaista elämää. Kirja sopii myös terveydenhuollon ammattilaisille käsikirjaksi vastaanottotyöhön. Sairaanhoitajan käsikirja Muistisairaan kuntouttava hoito Odottavan äidin käsikirja Vapaaksi viiltelystä Katja Myllyviita Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Minna Pellikka, Mirja Rasimus (toim.) Kirja on sairaanhoitajien ja muiden hoitoalalla työskentelevien päivittäiseen käyttöön tehty käytännön työn apuväline. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Kirja on tarkoitettu muistisairaille ja heidän omaisilleen, ammattilaisille ja opiskelijoille. Anna-Paula Sariola, Mika Nuutila, Susanna Sainio, Terhi Saisto, Aila Tiitinen (toim.) Teos on maamme ensimmäinen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreiden kirjoittama kirja vauvaa odottaville suomalaisille perheille. Kirjassa on teoriaa ja esimerkkejä sekä harjoituksia, joiden avulla viiltelijä voi vapautua riippuvuudestaan. Kirja auttaa lähiomaista ja hoitajia suhtautumaan kärsivällisemmin niin viiltelijään kuin itseensäkin. Verkkokauppa

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: LAURI ROTKO 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kiti Müller 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Työnantajat vaihtuvat, työ pysyy 14 kansi Kielitaito koetuksella itärajalla 20 Ammatissa: Tutkimusten pyörittäjä 23 Kolumni 24 kansi Kaikki taidot käytössä 28 kansi Nuuska on nikotiinipommi 29 Terveys 30 Sairaus: Haavan kautta elimistöön 32 Hyvinvointi: Minäkö eläkkeelle? 37 Ajatuksen voimalla 38 Mikä muuttuu eläkkeissä? 40 kansi Proteiinihössötys 43 Lääkeneuvo: Dosetti täynnä 44 Hoitajien äänitorvet 48 Ulkomaat: Lasten kanssa orpokotiin 52 Kirjat 78 Tieni tähän: Satamajätkä lähti sisätöihin 80 Ihana arki: Kellohelma ja kirkas huulipuna 82 Suolaa haavoille tehyläinen 54 Keskustelua 56 Hyppää hallitukseen 58 Me kaikki 60 Luottamuksen varassa 61 Homma hoidossa 62 Tehy-uutiset 64 Jäsentapahtumat 71 Hyöty 73 Tarkastaja TEHY t kielitaito Venäjän kieli on arkipäivää ensihoitajille Pohjois-Karjalassa. kolme juttua erityistaidoista 20 tutkimus Tutkimushoitaja työskentelee lääketieteen eturintamassa. Lapsillemme teki hyvää nähdä, että kaikkialla asiat eivät ole niin hyvin kuin Suomessa. Sanna Koistinen ja Tiia Muikku sivulla neurologia Asiantuntijasairaanhoitaja keventää neurologien työtaakkaa. 3

4 Lähihoitajapäivä pe Tehyn luentosali Asemamiehenkatu 4, Helsinki 8.15 Kahvi ja ilmoittautuminen 8.45 Päivän avaus Marja-Liisa Mulo-Rantanen, Suomen Lähihoitajat ry:n puheenjohtaja 8.50 Tehyn tervehdys Rauno Vesivalo, Tehyn puheenjohtaja 9.00 Lääkäriluento: Aivoinfarkti Seppo Soinila, neurologian professori, TYKS 9.45 Kuntoutumistarina aivoinfarktin kokeneen kertomana Kaija Väänänen, Aivoliiton kokemuskouluttaja Kuntoutumisen tukeminen hoitotyössä Amanda Simpson, lähihoitaja, Orton Tauko Suolen toiminnan ongelmat Marja-Liisa Mulo-Rantanen, perus- ja inkontinenssihoitaja, TYKS Luustoterveyttä kehdosta hautaan Jenni Tuomela, projektipäällikkö, Luustoliitto Vuoden lähihoitajan julkistaminen Lounas Painehaavojen hoito Henna Siponen, aluepäällikkö Medimattres Oy Suunhoito perushoidossa Kirsi Autonen-Honkonen, TtM ja suuhygienisti Vuorovaikutustaitojen merkitys ihmissuhteissa ja hoitotyössä Outi Mäenpää, kouluttaja ja näyttelijä Päivän päätös ja kahvitus Suomen Lähihoitajat ry:n vuosikokous Osallistumismaksu: jäsen 30 euroa ja ei-jäsen 50 euroa sisältäen koulutuksen ja ruokailut. Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Suomen Lähihoitajat ry:n jäsenet ilmoittautuvat Tehyn jäsensivujen kautta: > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ei-jäsenet ilmoittautuvat osoitteessa Ilmoita nimesi, henkilötunnuksesi, yhteystietosi (osoite, sähköposti ja puhelin) sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumisen voi peruuttaa maksutta asti, minkä jälkeen veloitamme 60 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 100 ensiksi ilmoittautunutta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon suorittaneille. TEHY t

5 pääkirjoitus Jokavuotinen riesamme Päätoimittaja päivi jokimäki joulukuusta se tavallisesti alkaa, influenssaepidemia. Influenssat jylläävät ensin eteläisellä pallonpuoliskolla, ja saapuvat meidän kiusaksemme joulu maaliskuulle. Puoli miljoonaa suomalaista sairastuu. Influenssaa ei tavallinen nykyihminen ole osannut pelätä. Rokottamista on ehkä pidetty hätävarjelun liioitteluna. Nykyinen rokotekeskustelu on myös omiaan sotkemaan ihmisten mieliä. Mutta tauti ei ole mitenkään vaaraton, ei etenkään ennestään sairaille. Influenssa tappaa joka kierroksella ihmistä Suomessa. Terveydenhuollossa influenssa leviää herkästi. Tartunnan lähde on usein henkilökunta. Ikäihmiset ja pitkäaikaissairaat ovat puolustuskyvyttömiä tällaisissa tilanteissa. Vanhuksille rokote on tehottomampi kuin muulle väestölle, joten heidän ympärillään työskentelevien olisi tärkeä suojata potilaitaan ottamalla itse rokote. päiväkodeissa hoidettavat asiakkaat eivät usein ole riskiryhmää, mutta henkilökunta kuormittuu infektioista samoin kuin lapset. Norot ja tavalliset Ikä ihmiset ovat puolustuskyvyttömiä. flunssat aiheuttavat henkilökunnalle jatkuvaa sairastelua, mutta tautien torjuntaa ei tehdä riittävästi. Viruksia pidetään joskus työhön kuuluvana, mutta infektioiden torjunta on onneksi paranemassa. Kolmannes influenssan kantajista ei itse sairastu, vaikka tartuttaa muita. Henkilökunnan rokottaminen auttaa heitä itseään ja heidän läheisiään, mutta ennen kaikkea se on yksi potilasturvallisuuden elementti. Henkilökuntaa ei pakoteta ottamaan rokotuksia, mutta jos toisessa vaakakupissa on jopa potilaan henki, en usko, että rokottamattomuutta kannattaa vaalia arvona sinänsä. Rokotteiden tehosta esitetään monenlaisia arvailuja. Henkilökunnan influenssarokotukset vähensivät kuitenkin tuoreessa tutkimuksessa potilaiden sairastumista 42 prosenttia ja kuolleisuutta 29 prosenttia. tällä hetkellä suositellaan, että rokottamattomat työskentelevät epidemiaaikaan potilaan lähellä suu-nenäsuojaimella varustautuneena. Se yhdessä hyvän käsihygienian kanssa on myös tehokas suoja potilaalle. Taudit kumoon! Terveydenhuolto ei ratkaise kansanterveysongelmia 30 VUOTTA SITTEN korkeasta tasostaan huolimatta maamme terveydenhuollolla on monia vaikeita ongelmia edessään. Kiireisintä hoitoa ja voimavarojen lisäystä vaatii vanhusten terveydenhuolto. Vanhusten määrä ja ikärakenne muuttuu radikaalisti seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa. Suomalaisia kansantauteja ovat edelleen mielenterveyshäiriöt, sydän- ja verisuonitaudit sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Lisäksi alkoholi muodostaa vaikean sosiaalisen ongelman, joka näkyy sairastavuutena sekä perheja työelämän ongelmina. Edellä mainittujen ongelmien hoitoon eivät riitä pelkästään terveydenhuollon keinot. Tarvitaan muita sosiaalipoliittisia toimia ja radikaalia työelämän uudistamista, huomautti Toini Nousiainen. TYÖMARKKINAPÄIVÄT, TEHY 20/1984 TEHY t

6 itse asiassa Aivoihin sukeltaja Vuorotyö voi laskea mielialaa, sanoo neurologi ja aivotutkija Kiti Müller. teksti Riitta Hankonen kuva Jaakko Martikainen 1 Millainen työ on hyväksi aivoille? Aivoystävällinen työ antaa aikaa ajatella, mitä tekee, ja miettiä työn sisältöä myös yhdessä muiden kanssa. Vähintään kahden tunnin välein pitäisi pystyä pitämään tauko. 2 Milloin aivojen kehittyminen päättyy? Aivot muuttuvat jatkuvasti. Ei ole olemassa taitekohtaa, jossa aivot olisivat kypsyneet ja jonka saavutettuaan ne alkaisivat vanheta, vaan muutos on liukuvaa. Hitaimmin kehittyy otsolohko, joka muodostaa kaksi kolmasosaa isoista aivoista. Otsalohkon aivosolujen ympärille kehittyy proteiinivaippa vasta vuotiaana. Se vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliseen kehitykseen ja abstraktiin ajatteluun. Siksi on nurinkurista, että nuori joutuu tekemään tulevaisuudelleen ratkaisevia valintoja huomattavasti nuorempana. 3 Milloin muisti alkaa heikentyä? Työmuisti alkaa heikentyä jo vuotiaana, mutta työkokemus ja kyky suunnitella työtä korvaavat työmuistin heikkenemisen. Nuori pystyy hyppimään helposti aiheesta toiseen ja sietää valvomista; kokenut ei suunnittelukykynsä vuoksi tuhlaa työaikaa turhaan sähläämiseen. Vanhenemiseen liittyvät muutokset alkavat noin 60-vuotiaana, mutta kyky oppia ei katoa koskaan. Sen sijaan tapa oppia muuttuu: aikuinen pystyy yhdistämään oppimansa aiempaan tietämykseen ja kokemukseen. Nuoret eivät yhtä helposti miellä, mihin oppia voisi käyttää. 4 Miten aivojaan voi huoltaa? Käsillä tekeminen esimerkiksi puutarhatyöt, käsityöt ja leipominen auttaa kirkastamaan ajatuksia. Myös liikunta, kuten tanssi, parantaa oppimista. Tärkeää on myös tekemisen ja levon suhde. Erilainen mindfulness-tyyppinen keskittymisharjoittelu antaa aivoille mahdollisuuden vetää henkeä. Myös monipuolinen ravinto on tärkeää. B-vitamiini on aivoille hyväksi, ja sen puute saattaa aiheuttaa pysyviä haittoja. 5 Väsynyt hoitaja ei jaksa keskittyä eikä kuunnella. Miten väsymys vaikuttaa? Väsymys haittaa tarkkaavaisuutta ja altistaa tapaturmille. Väsyneen on vaikea arvioida työnsä laatua luotettavasti. Tutkimuksissa on todettu, että väsynyt arvioi työnsä laadukkaammaksi kuin virkeä. Hoitoalan ammateissa väsymys on riski, sillä työhön liittyy paljon vuorovaikutusta ja tiukkoja tilanteita, joissa tarvitaan henkisiä voimavaroja. Väsynyt hoitaja ei jaksa keskittyä eikä kuunnella. Työuupumusta on vaikea tunnistaa, koska ihmisen elämä on kokonaisuus. Jos yksi osa-alue on epätasapainossa, pitää tarkastella koko elämää ja miettiä, mitä siinä pitäisi muuttaa. Unen tarve on yksilöllinen, joten tärkeintä on, että ihminen kokee itsensä levänneeksi. Yölliset heräämisetkään tai valvomiset eivät haittaa, jos niihin ei liity stressiä. Heräily saattaa olla perua kivikaudelta, jolloin ihmisen piti turvallisuutensa vuoksi nukkua koiranunta. 6 Miten vuorotyö vaikuttaa aivoihin? Kokeilematta ei voi tietää, miten vuorotyö vaikuttaa. Toiset sopeutuvat ongelmitta, mutta toiset oirehtivat migreenillä tai vatsavaivoilla. Myös jännitys, masennus ja ahdistus voivat johtua vuorotyöstä, eikä ongelma silloin ratkea mielialalääkityksellä. Tutkimuksissa on todettu, että vuorotyö sekoittaa sokeriaineenvaihduntaa ja aiheuttaa tulehdusta elimistössä, mikä lisää metabolisen oireyhtymän riskiä. 6 TEHY t

7 päivätöissä. Vuorotyö vaikuttaa ihmisiin yksilöllisesti. En työskentele sairaalalääkärinä, koska en selviä vuorotyössä, neurologi Kiti Müller sanoo. Kiti Müller, 58 Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja. Neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti. Harrastaa virkkausta, melontaa ja kirjoittamista. Perheeseen kuuluu aviomies sekä kaksi aikuista lasta. TEHY t

8 Kaipaatko kuntolomalle? 8 TEHY t

9 puheenjohtajalta Sopimalla ja vaikuttamalla Tehyn II varapuheenjohtaja anna-leena brax eläkeratkaisu saatiin kuin saatiinkin syksyn aikana, kuten oli sovittu. Mielestäni on tärkeää, että palkansaajajärjestöt pitävät omissa käsissään ne asiat, jotka niille kuuluvat. Neuvottelujen kuluessa oli kuultavissa, että muutkin tahot olisivat mieluusti päättäneet asiasta ja jopa vähemmällä ajalla. Luotan siihen, että kolmikantainen sopiminen on jatkossakin käyttökelpoinen ja luottamusta aikaansaava menettely. Se sopii hyvin sopimusyhteiskuntaan. Ratkaisua voitaneen pitää tehyläisestä näkökulmasta kohtuullisena. Ratkaisulla turvataan nuorten mahdollisuus säälliseen eläkkeeseen, kun eläköityminen koittaa. On tärkeää, että eläkettä kertyy jo 17-vuotiaana tehdystä työstä. Tasainen eläkekarttuma ja työeläkemaksun vähennyksen poisto parantavat nuorten eläketurvaa. Tasa-arvon näkökulmasta karttumiin tehdyt muutokset ovat neutraalit, perhe-eläke säilyy. moni pohtii, miten jaksaa tai kykenee terveydentilansa vuoksi saavuttamaan edes tämänhetkisen eläkeiän. Moni myös kysyy aiheellisesti: eikö olisi ollut syytä paneutua niihin tekijöihin, millä työelämästä tehtäisiin sellaista, että siellä Mikäli emme itse vaikuta, kuka hoitaa asioitamme? jaksaa pitempään. Pidimme näitä työelämän laatukysymyksiä neuvotteluissa tärkeinä, mutta työnantajapuolelta niihin suhtauduttiin varsin nihkeästi. Uudistus sisältääkin varsin vähän työelämän kehittämiseen liittyviä asioita. On selvää, että laatukysymykset tulevat esiin jatkossa, tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Me tehyläiset olemme useasti tuoneet julki, että työssä jaksetaan pitempään, jos panostetaan esimerkiksi johtamiseen ja kyetään huomioimaan enemmän erilaisia työelämän joustoelementtejä. Nämä asiat eivät saa jäädä pelkkiin juhlapuheisiin. syksyn ja talven aikana on edessä monia vaikuttamisen paikkoja. Niihin tarvitaan jokaista tehyläistä. Mikäli me itse asiantuntijoina emme vaikuta, kuka hoitaa asioitamme? Kyse ei ole pelkästään sote-uudistuksesta, vaan myös tulevista eduskuntavaaleista. Päättäjän on helpompi perustella päätöksiään, kun päätökset perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännön työelämään. Aktiivista vaikuttamisen syksyä kaikille! JUTTU ELÄKEUUDISTUKSESTA SIVULLA 38. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Aslakista tulee Aura kela kehittää työikäisille uutta yksilöllistä kuntoutusmallia, joka korvaa Aslak- ja Tyk-kuntoutukset. Uuden mallin nimeksi tulee Aura. Uusi malli otetaan käyttöön Aurassa voidaan räätälöidä kuntoutusta asiakkaan tilanteen mukaan. Kuntoutujan tilanne selvitetään, ja sen perusteella hänelle valitaan sopiva yhdistelmä avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. Kuntoutusjakson kestot vaihtelevat tarpeen mukaan, ja tarjolla on myös avopäiviä ja yksittäisiä käyntejä. Lisäksi työnantaja ja työterveyshuolto sitoutetaan kuntoutukseen aiempaa paremmin. rh Johtamisesta yhteinen kannanotto hoitotyön johtamisesta on valmistunut yhteinen kannanotto. Linjauksia luoneet järjestöt edellyttävät, että sote-alan uudistuvissa palveluissa on riittävä määrä hoitotyön sisällön tuntevia ja johtamistaitoisia hoitotyön johtajia. Hoitotyön johtajat päättävät työvoiman käytöstä ja hoitotyön kehittämisestä. Mikäli hoitotyön johtajat eivät voi aidosti vaikuttaa, tämä näkyy helposti toiminnan tehottomuutena, sanoo Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää. Hoitotyöntekijät on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä. Perusterveydenhuollon avokäynneistä 72 prosenttia tapahtuu muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuin lääkärien vastaanotolla. Hoitotyön johtamisen linjauksia ovat valmistelleet Sairaanhoitajaliitto, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry, Tehy, Terveydenhoitajaliitto, SuPer ja Hallintoylihoitajat. vt hyvää halvalla. Vanhusten ateriapalvelu on kilpailutettu monessa kunnassa. Kilpailua laadulla valmisteilla oleva hankintalaki voisi ottaa asiakkaiden toiveet nykyistä paremmin huomioon. Haavoittuvien ihmisten, kuten kehitysvammaisten, kohdalla pitää huolehtia siitä, että heidän elämänsä ei keikahda kilpailutuksen vuoksi, sanoo varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta. Hankintalaki pitää uudistaa EUdirektiivin myötä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Kunta voi nykyisenkin lainsäädännön mukaan vaatia palveluntuottajilta vastuullisuutta. Kunta voi esimerkiksi edellyttää pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Kilpailuttaminen ei tarkoita vastaisuudessakaan sitä, että ostajan on valittava halvin tarjous. Halvin hinta ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin laaduton, muistuttaa lakimies Katariina Huikko Kuntaliitosta. Hän kehottaa kokeilemaan niin sanottua käänteistä kilpailutusta, jossa ostaja kertoo, mitä on valmis maksamaan ja tarjouksen tekijät kertovat, mitä ovat kyseisellä rahalla valmiita tekemään. rh kunnat hankkijoina 1 Kuntien hankintojen kokonaismäärä on noin 13 miljardia vuodessa. Sosiaalija terveydenhuollon palvelujen markkinat kunnissa ovat noin 2,7 miljardia. 2 Kuntien sote-menot ovat yhteensä noin 20 miljardia. 3 Kuntien hankinnat lisääntyvät edelleen, mutta kasvu on hidastunut. kuntaliitto ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t

11 ajankohtaista Mielenterveysseura vetoaa uuden avioliittolain puolesta suomen Mielenterveysseuran mielestä tasa-arvoinen avioliittolaki edistäisi yhteiskunnan hyvinvointia. Järjestö vetoaa kansanedustajiin, että he hyväksyisivät eduskunnan käsittelyyn tuodun kansalaisaloitteen. Järjestö muistuttaa, että seksuaalisuus ja sukupuoli ovat yksilön voimavaroja ja ihmisten seksuaalioikeuksia on kunnioitettava ihmisoikeuksina. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat yhä syrjintää ja kiusaamista, joten vähemmistöihin kuuluminen on edelleen monille ihmisille vaikea ja kipeä asia, joka halutaan salata. Oman identiteetin kannalta merkittävän asian salaamista voi tutkimusten Unta reseptillä tehyläinen unihoitaja Johannes Kajava on kehittänyt unettomuuden lääkkeettömään hoitoon tarkoitetun unireseptin. Tietokoneella täytettävä resepti soveltuu muun muassa terveysasemille, kouluterveydenhuoltoon, neurologian tai psykiatrian poliklinikoille. Reseptissä on tilaa kahdelle hoito-ohjeelle. Nuorisopsykiatriassa työskentelevä Kajava pitää Unireseptiblogia, jossa hän kirjoittaa uneen liittyvistä asioista kuten koululaisten aamuväsymyksestä ja kofeiinin vaikutuksista. Samoilta sivuilta voi ladata myös unireseptin. tm mukaan verrata uuvuttavaan ruumiilliseen työhön, sanoo Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Mielenterveysseuran mukaan tasaarvoisen avioliittolain hyväksyminen olisi tehokas ja edullinen tapa edistää suomalaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole vielä tasa-arvoista avioliittolakia. Eduskunta käsittelee asiaa käsittelevän kansalaisaloitteen marraskuussa. vt työturmat Palkansaajille korvattujen työtapaturmien määrä vuonna tapaturmavakuutuslaitosten liitto Mediatähystys Tärkeintä on ottaa työntekijät aidosti mukaan kehittämiseen. Heillä on paras näkemys käytännön työstä. lieksan kaupunginkamreeri johanna tähkiö, keva 3/2014 Meillä on ihan oikeasti fyysisesti kriisialueilla loukkaantuneita, mutta paljon enemmän joukossamme on niitä, jotka ovat mentaalisesti särkyneitä. En tiedä heidän kohdalleen muuta termiä kuin uuden ajan sotaveteraanit. sotilaspastori heikki arikka, hs Nykyisessä taloustilanteessa vuorotteluvapaa sai ihan tyydyttävän muodon. sapattivapaan suomeen tuonut emeritusprofessori seppo aho, iltalehti Minusta yksi Suomen ongelma on myös se, että organisaatio näyttää olevan uudistuksen keskipisteessä. Eikö olisi järkevämpää alkaa rakentamaan uutta terveydenhuoltoa potilaan tarpeiden ympärille? lääkäri aleksi varinen, potilaan lääkärilehti Piiloutuminen ammattinimekkeen taakse estää kohtaamasta ihmistä ihmisenä, eikä edistä parantumista. Itse asiassa ammattilaisten pönötys on sairastuttavaa. mehiläisen entinen kuntoutusjohtaja ja psykologi aku kopakkala, mielenterveys 4/2014 TEHY t PIXMAC 11

12 ajankohtaista Voimaa sijaislapselle monet sijaisvanhemmat kokevat yhteistyön sijoitetun lapsen vanhempien kanssa vaikeaksi. Lapsen vanhemmat taas voivat tuntea jäävänsä ulkopuolisiksi oman lapsensa elämässä. Näihin ongelmiin pureutuu Perhehoitoliiton Keinu-hanke, jota ovat kehittäneet kokeneet sijaisäidit Taina Koponen ja Marja- Riitta Linna. Lapsen kannalta on olennaista, että aikuiset osaavat tukea hänen kasvuaan myös omien kipeiden tunteidensa keskellä. Hankkeessa luodut työskentelytavat antavat välineitä tunteiden käsittelyyn ja toimivaan vuorovaikutukseen heti sijoituksen alkuvaiheessa. Työkaluina toimivat yhteinen tekeminen ja taidemenetelmät. Suomessa elää yli perheisiin sijoitettua lasta ja nuorta. tm Miljoonas hygieniapassi suomessa järjestetään vuosittain noin hygieniapassitestiä ja myönnetään noin passia. Miljoonas hygieniapassi myönnettäneen vuoden sisällä. Hygieniapassi vaaditaan, jos työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee työssään pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja valmistaa tai lämmittää ruokaa, pilkkoo kasviksia tai siivuttaa makkaraa. Passi on tarpeen kahviloissa, ravintoloissa, suurkeittiöissä, kioskeissa, elintarvikemyymälöissä ja elintarvikkeita valmistavissa tehtaissa työskenteleville. Evira ylläpitää ja valvoo elintarvikelainsäädäntöön perustuvaa hygieniaosaamisjärjestelmää ja hyväksyy osaamistestaajat. rh Parvekekessuttelu kuriin allergia- ja astmaliitto sekä Hengitysliitto haluavat taloyhtiöiden parveke- ja sisätupakoinnin kuriin lain voimin. Kansallinen tupakkalainsäädäntö sekä asumisterveysohje ovat sosiaali- ja terveysministeriön uudistettavina. Nykyinen säännöstely riippuu taloyhtiöstä. Jotkut yhtiöt ovat kieltäneet parveketupakoinnin. Jos tupakan haju leviää parvekkeelta naapuriasuntoihin ovien tai ikkunoiden kautta, asian selvittäminen aloitetaan keskustelemalla naapurin kanssa. Seuraavaksi pyydetään apua isännöitsijältä ja hallitukselta yhteisten sääntöjen laatimiseksi. Viime kädessä turvaudutaan kunnan terveystarkastajaan, neuvoo Tuula Syrjänen Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton sisäilmaja korjausneuvonnasta. Taloyhtiö ei ole velvollinen tekemään rakennukseen muutoksia, kun savu leviää ikkunoiden tai ovien kautta. Jos tupakan haju leviää asunnosta toiseen väärin toimivan ilmanvaihtojärjestelmän tai talon rakenteiden kautta, taloyhtiöllä on velvollisuus korjata haitta. tm i Joka neljäs nainen sote-palveluissa kuinka moni ikäluokastasi? Suomen työssäkäyvistä naisista 28 prosenttia työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa vuonna Osuus kasvoi 2000-luvun alkupuolella, mutta on pysynyt ennallaan parin kolmen viime vuoden aikana. Eniten hoitajia on vanhemmissa ikäluokissa. Miehiä alan työntekijöistä oli 12 prosenttia. Prosenttiosuus ikäluokasta Keskiarvo työssäkäyvistä naisista 28,2 % ennuste 0,1 % Palkansaajien reaaliansiot supistuvat palkansaajien tutkimuslaitos tervys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö tilastokeskus. 12 TEHY t

13 ajankohtaista Työnantajat vaihtuvat, työ pysyy Sote-uudistus kaataa sosiaali- ja terveydenhuollon välisen raja-aidan. teksti Riitta Hankonen sote-uudistus myllää koko suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon. Rakenteet muuttuvat, minkä myötä vaihtuvat myös työnantajat. Raja-aita sosiaalihuollon ja terveydenhuollon väliltä kaatuu, mikä tarkoittaa eri ammattien välisen yhteistyön lisääntymistä ja uusia hoitopolkuja. Työnantajamuutosten vuoksi edessä on myös palkkojen ja työsuhteen ehtojen harmonisointi. Työ alkaa, kun laki on hyväksytty eduskunnassa. Henkilöstö on otettava mukaan muutosten käytännön toteutukseen, muistuttaa kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä. Hänen mukaansa työpaikat eivät sinänsä ole vaarassa hävitä, vaikka työnantajat yhdistyvät ja työpaikkojen rajat hälvenevät. Potilaat pysyvät ja hoitohenkilöstön työ säilyy, vaikka rakenteet ja toimintatavat uudistuvat. työnantajista tulee entistä isompia, mikä on Markkasen mielestä hyvä asia. Vahvalla työnantajalla on palkanmaksuvaraa. Keskittyminen tuo myös lisää työ- ja uramahdollisuuksia koulutetulle hoitohenkilöstölle. Muutoksessa on huolehdittava siitä, että hoitotyön johtajat säilyvät kaikilla tasoilla. Tehy on lausunnoissaan tähdentänyt, että järjestämis- ja rahoitusvastuun on oltava julkisella sektorilla palveluiden TEHY t laadun ja kattavuuden varmista miseksi. Tehy on myös vaatinut henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojaa, koska sellainen on kuntarakenne laissakin. Henkilöstöä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan sen mukaan, minkä lain perusteella muutokset kunnissa ja kuntayhtymissä tapahtuvat. Tehy pitää tärkeänä, että työnantajan muuttuessa noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita. sote-uudistus siirtyy seuraavaan vaiheeseensa, kun lausuntokierros päättyy lokakuun puolivälissä. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee parhaillaan alustavia laskelmia sote-lakiesityksen vaikutuksista kuntien menoihin. Laskelmat tehdään yhdessä Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtiovarainministeriön kanssa. Vaikka kunnat eivät vastaisuudessa järjestä sote-palveluja, kunnat joutuvat ne silti maksamaan. Maksut perustuvat asukaslukuun, ja maksua painotetaan esimerkiksi ikärakenteella ja sairastavuudella. Ministeriö on vasta aloittanut laskemisen, mutta jo nyt on nähtävissä, että osalla kunnista muutokset voivat olla tuntuvia. Muutosten suuruuteen vaikuttaa samaan aikaan tapahtuva valtionosuusuudistus. Lisäksi vaikuttaa se, millaiset rahoitusperusteet sote-alue ottaa käyttöön. Kuntakohtaisiin tuloksiin voi vaikuttaa myös sote-menojen ja valtionosuuksien vaihtelu eri vuosina. Laskelmat tarkentuvat, kun käytössä ovat kuntien vuoden 2015 talousarviot. mitä tehyläiset kansanedustajat ajattelevat sote-uudistuksesta? juttu sivulla 44. i Sote-uudistus Sote-palvelujen järjestämisestä vastaa lähtien viisi sote-aluetta. Ne muodostetaan nykyisten erva-alueiden pohjalta. Vastuu palveluiden järjestämisestä ei ole tästä lähtien kunnilla. Sote-alue laatii joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen. Palveluita voivat tuottaa kunnat, kuntayhtymät sekä yksityinen ja kolmas sektori. Yhdellä sote-alueella on 3 6 tuottajaa. Yhteensä tuottajia on Tuottajat ovat työnantajia. Lausuntokierros lakiesityksestä päättyy Esitys annetaan eduskunnalle marraskuussa. Uudistuksen tarkoitus on poistaa yhteiskunnallisesta asemasta johtuvat terveyserot sekä alueelliset erot hoidon saatavuudessa. 13

14 tullissa. Etelä-Karjalaan virtaa päivittäin kuutisen tuhatta venäläistä turistia ja ostosmatkailijaa. 14 TEHY t

15 rajaseutu Kielitaito koetuksella itärajalla Venäläiset turistit ovat arkipäivää Etelä-Karjalassa. Kuinka se näkyy ensihoidossa? teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen TEHY t

16 rajaseutu Ensihoitajat Sari Väätäinen ja Hanni Kaljunen hoitavat päivystyskämpällä aamupuuhia keittävät kahvia ja lajittelevat lääkelähetyksiä. Ilmassa on odotusta. Päivä voi tuoda tullessaan mitä vain. Etelä-Karjalassa kun ollaan, todennäköisyys kohdata päivän aikana venäläisiä potilaita on suuri. Venäläiset ovat turisteja, ostosmatkailijoita ja maakunnassa vakituisesti asuvia. Päivittäin turisteja ja ostosmatkailijoita virtaa Etelä-Karjalaan Etelä-Karjalan asukkaista kolme prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää. Hannin ja Sarin tämänkertaisella päivystyspaikkakunnalla Savitaipaleella on muun muassa runsaasti venäläisiä mökkeilijöitä. Tilanteet, joissa kohtaamme venäläisiä potilaita, vaihtelevat laidasta laitaan. On autokolareita, mökkitapaturmia, rintakipuisia, sijoiltaan menneitä olkapäitä, lapsipotilaita, Hanni luettelee. Hannin työtä venäläisten asiakkaiden kanssa helpottaa se, että hän puhuu sujuvasti venäjää. Ennen ensihoitajaksi opiskelua Hanni valmistui yliopistosta kandiksi pääaineenaan venäjän kieli. Ryhdyin opiskelemaan hoitoalaa, koska halusin olla avuksi ihmisille. Venäjänkielentaitoisena voin auttaa vielä paremmin. Se tuntuu mukavalta. Sari puhuu venäjää sen verran, että osaa sanoa, ettei osaa venäjää. Kohtaamiset venäläisten potilaiden kanssa ovat Ensihoitajat ottavat kuvan potilaan passista ja viisumista. kuitenkin antaneet kipinän, ja Sarin suunnitelmissa on aloittaa venäjän kielen opinnot kansalaisopistossa. rekkaralli oli viime vuosikymmenellä pahimmillaan, ja sitten rajan yli alkoi vielä virrata venäläismatkailijoita. Ensihoidossa mietittiin, miten tästä selvitään. Lähinnä pohdimme sitä, tuleeko kommunikaatio-ongelmia ja miten saamme korvauksen tehtävistä, kertoo ensihoidon lääkintäpäällikkö Timo Tanninen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä (Eksote). Alussa laskutus olikin hankalaa. Sittemmin saatiin tehtyä sopimus vakuutusyhtiöiden kanssa. Nyt ensihoitajat ottavat kuvan potilaan passista ja viisumista ja lähettävät kuvat asiakaslaskutukseen, joka hoitaa loput. Joitakin kulttuurieroja Timo on suomalaisten ja venäläisten välillä huomannut. Esimerkiksi kynnys soittaa hätäkeskukseen on venäläisillä matalampi. Lisäksi alkoholilla on vain hyvin harvoin osuutta asiaan, jos potilaana on venäläinen, Timo huomauttaa. Monet olettavat, että venäläisten osuus autoturmissa olisi korkea. Ensihoidon näkökulmasta näin ei ole. Tietysti silloin, kun rekkaliikenne oli pahimmillaan, sattui Pietarin tiellä jonkin verran peräänajoja ja tieltä suistumisia, joissa meitäkin tarvittiin. i Rautamyyjä tulkkina ja muita kertomuksia ensihoidosta Muutama vuosi sitten hoidimme Imatran K-Raudan pihassa venäläistä asiakasta. Hänellä oli nopea eteisperäinen rytmihäiriö, joka hoidettiin lääkkeellisesti. Kommunikaatio onnistui hyvin, kun paikalla oli K-Raudan myyjä, jonka äidinkieli oli venäjä. Hän tulkkasi potilaalle ja omaiselle toimenpiteemme. Potilaalle tarjottiin mahdollisuutta lähteä seurantaan sairaalaan, mistä hän kieltäytyi. K-Raudan myyjä kirjoitti myös sanelumme mukaan ensihoitokertomuksen venäjäksi. Potilasta ohjeistettiin ottamaan yhteys lääkäriin, kun hän palaa kotimaahansa. Tehtävästä jäi kaikille hyvä mieli. ENSIHOIDON LÄÄKINTÄPÄÄLLIKKÖ TIMO TANNINEN 16 TEHY t

17 valmiina auttamaan. Ensihoitajat Sari Väätäinen (vas.) ja Hanni Kaljunen kohtaavat työssään venäläisiä potilaita lähes päivittäin. Venäläinen potilas ei puhunut sanaakaan suomea eikä englantia. Hänen oireensa olivat sellaisia, että epäilimme aivotapahtumaa. Oli siis todella tärkeää selvittää, mitä oli tapahtunut. Sain kollegalta palautetta, että hyvä kun olit venäjäntaitoisena mukana! Vaihtoehtona olisi ollut soittaa tulkille. ENSIHOITAJA HANNI KALJUNEN Usein venäläiset potilaat olettavat, että ambulanssin mukana tulee lääkäri ja että he saavat heti lääkettä. Ilmeisesti näin tapahtuu Venäjällä. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että he eivät aina lähde kovin mielellään sairaalaan. Korostan, että ei voi yleistää. Erot suomalaisten ja venäläisten välillä ovat loppujen lopuksi vähäisiä. ENSIHOITAJA MIKKO KAARTINEN TEHY t

18 rajaseutu harashoo. Hanni Kaljusen venäjän kielen taidosta on ollut paljon hyötyä ensihoitajan työssä. ei ongelmia. Ensihoidon lääkintäpäällikkö Timo Tanninen kertoo, että nykyään venäläisten asiakkaiden laskutus sujuu hyvin. Etelä- Karjalan poliisille järjestetään jo venäjän kielen kursseja. Saimaan kanavan vuokra-alueelle suomalainen ensihoito menee, jos Venäjän viranomainen pyytää. Alkuvuodesta Saimaan kanavatiellä sattuneen turman, jossa kuoli kymmenen venäläistä ostosmatkailijaa, venäläiset hoitivat omin voimin. venäjäntaitoisia työntekijöitä työskentelee jonkin verran Eksoten ensihoidossa. Osa heistä puhuu venäjää äidinkielenään. Venäjän kielen taito on hyvä valtti työmarkkinoilla Etelä-Karjalassa. Hanni haluaa vielä petrata kielitaitoaan. Hän opiskeleekin omalla ajallaan terveysalan sanastoa. Suunnitelmissa on myös koota suomi venäjä-anatomiasanastoa ensihoitajien työn tueksi. Ambulansseissa on haastattelulomake, joka on käännetty venäjäksi. Lisäksi ensihoidon taskuoppaassa on tärkeitä sanoja ja peruskysymyksiä useilla eri kielillä. Nuorempien potilaiden kanssa pärjää englannilla, mutta moni vanhempi venäläinen potilas ei osaa sanaakaan englantia. Kun he huomaavat, että voivat kommunikoida äidinkielellään, ovat he aina hyvin ilahtuneita ja kiitollisia saamastaan avusta, Hanni kertoo. Etelä-Karjalan poliisille järjestetään jo venäjän kielen kursseja. Onko vastaavaa mietitty ensihoidossa? Olemme joskus suunnitelleet, että venäjänkielentaitoiset työntekijämme voisivat kouluttaa kollegojaan. Halukkuutta kieliopintoihin on. Yksi vaihtoehto olisi se, että yhteistyökumppanimme Saimaan ammattikorkeakoulu alkaisi järjestää venäjän täsmäkursseja ensihoito-opiskelijoille, Timo sanoo. Jos yhteistä kieltä ei löydy, turvaudutaan tulkkiin. Heidän numeroitaan on tallennettu ambulanssien kännyköihin. päivystyspoliklinikallakin painiskellaan kielimuurin kanssa. Päivystyksessä työskentelee venäjänkielentaitoisia lääkäreitä ja muutamia laitoshuoltajia, mutta hoitajista kukaan ei puhu venäjää. Olemmekin käännättäneet yleisesti käytettyjä kysymyksiä venäjäksi, kertoo Etelä-Karjalan keskussairaalaan päivystyksen esimies Anne Kinnunen. Venäjältä Suomeen tulevalla turistilla on oltava matkavakuutukset kunnossa, mutta aina näin ei ole. Silloin hoitomaksut saattavat nousta todella isoiksi, koska kyseessä on Euroopan unio nin ulkopuolinen maa. Maksujen periminen jälkikäteen on osoittautunut hyvin hankalaksi. Jonkin verran päivystyksessä törmätään myös hoidosta kieltäytymiseen. Yksi syy saattaa olla se, että turistit ovat usein pakettimatkalaisia eivätkä he halua myöhästyä paluubussista. t 18 TEHY t

19 tasaantumista. I tärajan rajaliikenne on viime aikoina vähentynyt muun muassa Venäjän heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Tuttu juttu päivähoidossa ja neuvolassa etelä-karjalan päiväkodeissa on jo vuosikausia eletty monikulttuurista arkea. Lappeenrannassa sijaitsevassa Voisalmen päiväkodissa kolmannes lapsista on perheistä, joissa ainakin toinen vanhempi on venäjänkielinen. Päiväkoti on rekrytoinut jonkin verran venäjänkielistä henkilökuntaa, ja he toimivat akuuteissa tilanteissa tulkkinakin. Henkilökunta käyttää kommunikoinnin apuna kuvia. Varhaiskasvatuskeskusteluihin palkataan aina virallinen tulkki. Voisalmen päiväkodin johtajan Sirpa Käkelän mukaan venäläisperheet toivovat usein, että saisivat tukea vanhemmuuteen sekä suomalaisten tapojen ja kulttuurin opetteluun. Kulttuurien ero näkyy käytännön asioissa. Venäläiset perheet ihmettelevät usein, miksemme anna lämmintä maitoa tai miksi lasten pitää Venä läiset perheet ihmettelevät usein, miksemme anna lämmintä maitoa. mennä ulos sateellakin. Usein he myös toivovat lapsille tiukempia rajoja. Terveydenhoitaja Tarja Ruoppa Sammonlahden neuvolasta kohtaa lähes päivittäin perheitä, jotka ovat kotoisin Venäjältä tai entisistä neuvostotasavalloista. Englannilla pärjään useimpien kanssa. Kynnyksemme pyytää paikalle tulkki on kuitenkin hyvin matala, koska haluamme varmistaa, että asiat tulevat ymmärretyiksi. venäjällä on erilainen terveydenhoitokulttuuri, mikä näkyy myös neuvolassa. Perheet saattavat kysellä, miksei alle yksivuotiaalle lapselle tehdä kallon ultraa. Perheet kertovat sen olevan rutiinia Venäjällä ja joissakin Baltian maissa. Myös rytmi, jolla vauvalle annetaan kiinteitä, vaihtelee. TEHY t

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: TUTKIMUSHOITAJA aluksi mitataan. Piitu Oksanen mittaa, millä paineella Mika Tahlo hengittää sisään ja ulos. Tutkimusten pyörittäjä Marja-Leena Oksanen on tärkeä linkki tutkijan ja potilaan välillä. teksti Merja Perttula kuvat Ari Korkala 20 TEHY t

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot