No 13. rajaseutu s. 14. päihteet s. 28. ravitsemus s. 40

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 13. rajaseutu s. 14. päihteet s. 28. ravitsemus s. 40"

Transkriptio

1 No venäjän kieltä päivittäin rajaseutu s. 14 asiantuntijasairaanhoitajat nuuskaavat nuoret päihteet s. 28 proteiinihössötystä ravitsemus s. 40

2 Uutta merkitystä elämään Kohti arvoistasi Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin Arto Pietikäinen Kirja auttaa kehittämään psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä taitoja, joita tarvitaan uuden suunnan löytämiseen ja vaikuttavien elämänmuutosten tekemiseen. Lisäksi kirja sisältää kaikkiaan noin 30 harjoitusta, joiden avulla voi muuttaa käyttäytymistään kohti arvojensa mukaista elämää. Kirja sopii myös terveydenhuollon ammattilaisille käsikirjaksi vastaanottotyöhön. Sairaanhoitajan käsikirja Muistisairaan kuntouttava hoito Odottavan äidin käsikirja Vapaaksi viiltelystä Katja Myllyviita Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Minna Pellikka, Mirja Rasimus (toim.) Kirja on sairaanhoitajien ja muiden hoitoalalla työskentelevien päivittäiseen käyttöön tehty käytännön työn apuväline. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Kirja on tarkoitettu muistisairaille ja heidän omaisilleen, ammattilaisille ja opiskelijoille. Anna-Paula Sariola, Mika Nuutila, Susanna Sainio, Terhi Saisto, Aila Tiitinen (toim.) Teos on maamme ensimmäinen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreiden kirjoittama kirja vauvaa odottaville suomalaisille perheille. Kirjassa on teoriaa ja esimerkkejä sekä harjoituksia, joiden avulla viiltelijä voi vapautua riippuvuudestaan. Kirja auttaa lähiomaista ja hoitajia suhtautumaan kärsivällisemmin niin viiltelijään kuin itseensäkin. Verkkokauppa

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: LAURI ROTKO 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kiti Müller 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Työnantajat vaihtuvat, työ pysyy 14 kansi Kielitaito koetuksella itärajalla 20 Ammatissa: Tutkimusten pyörittäjä 23 Kolumni 24 kansi Kaikki taidot käytössä 28 kansi Nuuska on nikotiinipommi 29 Terveys 30 Sairaus: Haavan kautta elimistöön 32 Hyvinvointi: Minäkö eläkkeelle? 37 Ajatuksen voimalla 38 Mikä muuttuu eläkkeissä? 40 kansi Proteiinihössötys 43 Lääkeneuvo: Dosetti täynnä 44 Hoitajien äänitorvet 48 Ulkomaat: Lasten kanssa orpokotiin 52 Kirjat 78 Tieni tähän: Satamajätkä lähti sisätöihin 80 Ihana arki: Kellohelma ja kirkas huulipuna 82 Suolaa haavoille tehyläinen 54 Keskustelua 56 Hyppää hallitukseen 58 Me kaikki 60 Luottamuksen varassa 61 Homma hoidossa 62 Tehy-uutiset 64 Jäsentapahtumat 71 Hyöty 73 Tarkastaja TEHY t kielitaito Venäjän kieli on arkipäivää ensihoitajille Pohjois-Karjalassa. kolme juttua erityistaidoista 20 tutkimus Tutkimushoitaja työskentelee lääketieteen eturintamassa. Lapsillemme teki hyvää nähdä, että kaikkialla asiat eivät ole niin hyvin kuin Suomessa. Sanna Koistinen ja Tiia Muikku sivulla neurologia Asiantuntijasairaanhoitaja keventää neurologien työtaakkaa. 3

4 Lähihoitajapäivä pe Tehyn luentosali Asemamiehenkatu 4, Helsinki 8.15 Kahvi ja ilmoittautuminen 8.45 Päivän avaus Marja-Liisa Mulo-Rantanen, Suomen Lähihoitajat ry:n puheenjohtaja 8.50 Tehyn tervehdys Rauno Vesivalo, Tehyn puheenjohtaja 9.00 Lääkäriluento: Aivoinfarkti Seppo Soinila, neurologian professori, TYKS 9.45 Kuntoutumistarina aivoinfarktin kokeneen kertomana Kaija Väänänen, Aivoliiton kokemuskouluttaja Kuntoutumisen tukeminen hoitotyössä Amanda Simpson, lähihoitaja, Orton Tauko Suolen toiminnan ongelmat Marja-Liisa Mulo-Rantanen, perus- ja inkontinenssihoitaja, TYKS Luustoterveyttä kehdosta hautaan Jenni Tuomela, projektipäällikkö, Luustoliitto Vuoden lähihoitajan julkistaminen Lounas Painehaavojen hoito Henna Siponen, aluepäällikkö Medimattres Oy Suunhoito perushoidossa Kirsi Autonen-Honkonen, TtM ja suuhygienisti Vuorovaikutustaitojen merkitys ihmissuhteissa ja hoitotyössä Outi Mäenpää, kouluttaja ja näyttelijä Päivän päätös ja kahvitus Suomen Lähihoitajat ry:n vuosikokous Osallistumismaksu: jäsen 30 euroa ja ei-jäsen 50 euroa sisältäen koulutuksen ja ruokailut. Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Suomen Lähihoitajat ry:n jäsenet ilmoittautuvat Tehyn jäsensivujen kautta: > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ei-jäsenet ilmoittautuvat osoitteessa Ilmoita nimesi, henkilötunnuksesi, yhteystietosi (osoite, sähköposti ja puhelin) sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osallistumisen voi peruuttaa maksutta asti, minkä jälkeen veloitamme 60 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 100 ensiksi ilmoittautunutta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon suorittaneille. TEHY t

5 pääkirjoitus Jokavuotinen riesamme Päätoimittaja päivi jokimäki joulukuusta se tavallisesti alkaa, influenssaepidemia. Influenssat jylläävät ensin eteläisellä pallonpuoliskolla, ja saapuvat meidän kiusaksemme joulu maaliskuulle. Puoli miljoonaa suomalaista sairastuu. Influenssaa ei tavallinen nykyihminen ole osannut pelätä. Rokottamista on ehkä pidetty hätävarjelun liioitteluna. Nykyinen rokotekeskustelu on myös omiaan sotkemaan ihmisten mieliä. Mutta tauti ei ole mitenkään vaaraton, ei etenkään ennestään sairaille. Influenssa tappaa joka kierroksella ihmistä Suomessa. Terveydenhuollossa influenssa leviää herkästi. Tartunnan lähde on usein henkilökunta. Ikäihmiset ja pitkäaikaissairaat ovat puolustuskyvyttömiä tällaisissa tilanteissa. Vanhuksille rokote on tehottomampi kuin muulle väestölle, joten heidän ympärillään työskentelevien olisi tärkeä suojata potilaitaan ottamalla itse rokote. päiväkodeissa hoidettavat asiakkaat eivät usein ole riskiryhmää, mutta henkilökunta kuormittuu infektioista samoin kuin lapset. Norot ja tavalliset Ikä ihmiset ovat puolustuskyvyttömiä. flunssat aiheuttavat henkilökunnalle jatkuvaa sairastelua, mutta tautien torjuntaa ei tehdä riittävästi. Viruksia pidetään joskus työhön kuuluvana, mutta infektioiden torjunta on onneksi paranemassa. Kolmannes influenssan kantajista ei itse sairastu, vaikka tartuttaa muita. Henkilökunnan rokottaminen auttaa heitä itseään ja heidän läheisiään, mutta ennen kaikkea se on yksi potilasturvallisuuden elementti. Henkilökuntaa ei pakoteta ottamaan rokotuksia, mutta jos toisessa vaakakupissa on jopa potilaan henki, en usko, että rokottamattomuutta kannattaa vaalia arvona sinänsä. Rokotteiden tehosta esitetään monenlaisia arvailuja. Henkilökunnan influenssarokotukset vähensivät kuitenkin tuoreessa tutkimuksessa potilaiden sairastumista 42 prosenttia ja kuolleisuutta 29 prosenttia. tällä hetkellä suositellaan, että rokottamattomat työskentelevät epidemiaaikaan potilaan lähellä suu-nenäsuojaimella varustautuneena. Se yhdessä hyvän käsihygienian kanssa on myös tehokas suoja potilaalle. Taudit kumoon! Terveydenhuolto ei ratkaise kansanterveysongelmia 30 VUOTTA SITTEN korkeasta tasostaan huolimatta maamme terveydenhuollolla on monia vaikeita ongelmia edessään. Kiireisintä hoitoa ja voimavarojen lisäystä vaatii vanhusten terveydenhuolto. Vanhusten määrä ja ikärakenne muuttuu radikaalisti seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa. Suomalaisia kansantauteja ovat edelleen mielenterveyshäiriöt, sydän- ja verisuonitaudit sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Lisäksi alkoholi muodostaa vaikean sosiaalisen ongelman, joka näkyy sairastavuutena sekä perheja työelämän ongelmina. Edellä mainittujen ongelmien hoitoon eivät riitä pelkästään terveydenhuollon keinot. Tarvitaan muita sosiaalipoliittisia toimia ja radikaalia työelämän uudistamista, huomautti Toini Nousiainen. TYÖMARKKINAPÄIVÄT, TEHY 20/1984 TEHY t

6 itse asiassa Aivoihin sukeltaja Vuorotyö voi laskea mielialaa, sanoo neurologi ja aivotutkija Kiti Müller. teksti Riitta Hankonen kuva Jaakko Martikainen 1 Millainen työ on hyväksi aivoille? Aivoystävällinen työ antaa aikaa ajatella, mitä tekee, ja miettiä työn sisältöä myös yhdessä muiden kanssa. Vähintään kahden tunnin välein pitäisi pystyä pitämään tauko. 2 Milloin aivojen kehittyminen päättyy? Aivot muuttuvat jatkuvasti. Ei ole olemassa taitekohtaa, jossa aivot olisivat kypsyneet ja jonka saavutettuaan ne alkaisivat vanheta, vaan muutos on liukuvaa. Hitaimmin kehittyy otsolohko, joka muodostaa kaksi kolmasosaa isoista aivoista. Otsalohkon aivosolujen ympärille kehittyy proteiinivaippa vasta vuotiaana. Se vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliseen kehitykseen ja abstraktiin ajatteluun. Siksi on nurinkurista, että nuori joutuu tekemään tulevaisuudelleen ratkaisevia valintoja huomattavasti nuorempana. 3 Milloin muisti alkaa heikentyä? Työmuisti alkaa heikentyä jo vuotiaana, mutta työkokemus ja kyky suunnitella työtä korvaavat työmuistin heikkenemisen. Nuori pystyy hyppimään helposti aiheesta toiseen ja sietää valvomista; kokenut ei suunnittelukykynsä vuoksi tuhlaa työaikaa turhaan sähläämiseen. Vanhenemiseen liittyvät muutokset alkavat noin 60-vuotiaana, mutta kyky oppia ei katoa koskaan. Sen sijaan tapa oppia muuttuu: aikuinen pystyy yhdistämään oppimansa aiempaan tietämykseen ja kokemukseen. Nuoret eivät yhtä helposti miellä, mihin oppia voisi käyttää. 4 Miten aivojaan voi huoltaa? Käsillä tekeminen esimerkiksi puutarhatyöt, käsityöt ja leipominen auttaa kirkastamaan ajatuksia. Myös liikunta, kuten tanssi, parantaa oppimista. Tärkeää on myös tekemisen ja levon suhde. Erilainen mindfulness-tyyppinen keskittymisharjoittelu antaa aivoille mahdollisuuden vetää henkeä. Myös monipuolinen ravinto on tärkeää. B-vitamiini on aivoille hyväksi, ja sen puute saattaa aiheuttaa pysyviä haittoja. 5 Väsynyt hoitaja ei jaksa keskittyä eikä kuunnella. Miten väsymys vaikuttaa? Väsymys haittaa tarkkaavaisuutta ja altistaa tapaturmille. Väsyneen on vaikea arvioida työnsä laatua luotettavasti. Tutkimuksissa on todettu, että väsynyt arvioi työnsä laadukkaammaksi kuin virkeä. Hoitoalan ammateissa väsymys on riski, sillä työhön liittyy paljon vuorovaikutusta ja tiukkoja tilanteita, joissa tarvitaan henkisiä voimavaroja. Väsynyt hoitaja ei jaksa keskittyä eikä kuunnella. Työuupumusta on vaikea tunnistaa, koska ihmisen elämä on kokonaisuus. Jos yksi osa-alue on epätasapainossa, pitää tarkastella koko elämää ja miettiä, mitä siinä pitäisi muuttaa. Unen tarve on yksilöllinen, joten tärkeintä on, että ihminen kokee itsensä levänneeksi. Yölliset heräämisetkään tai valvomiset eivät haittaa, jos niihin ei liity stressiä. Heräily saattaa olla perua kivikaudelta, jolloin ihmisen piti turvallisuutensa vuoksi nukkua koiranunta. 6 Miten vuorotyö vaikuttaa aivoihin? Kokeilematta ei voi tietää, miten vuorotyö vaikuttaa. Toiset sopeutuvat ongelmitta, mutta toiset oirehtivat migreenillä tai vatsavaivoilla. Myös jännitys, masennus ja ahdistus voivat johtua vuorotyöstä, eikä ongelma silloin ratkea mielialalääkityksellä. Tutkimuksissa on todettu, että vuorotyö sekoittaa sokeriaineenvaihduntaa ja aiheuttaa tulehdusta elimistössä, mikä lisää metabolisen oireyhtymän riskiä. 6 TEHY t

7 päivätöissä. Vuorotyö vaikuttaa ihmisiin yksilöllisesti. En työskentele sairaalalääkärinä, koska en selviä vuorotyössä, neurologi Kiti Müller sanoo. Kiti Müller, 58 Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtaja. Neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti. Harrastaa virkkausta, melontaa ja kirjoittamista. Perheeseen kuuluu aviomies sekä kaksi aikuista lasta. TEHY t

8 Kaipaatko kuntolomalle? 8 TEHY t

9 puheenjohtajalta Sopimalla ja vaikuttamalla Tehyn II varapuheenjohtaja anna-leena brax eläkeratkaisu saatiin kuin saatiinkin syksyn aikana, kuten oli sovittu. Mielestäni on tärkeää, että palkansaajajärjestöt pitävät omissa käsissään ne asiat, jotka niille kuuluvat. Neuvottelujen kuluessa oli kuultavissa, että muutkin tahot olisivat mieluusti päättäneet asiasta ja jopa vähemmällä ajalla. Luotan siihen, että kolmikantainen sopiminen on jatkossakin käyttökelpoinen ja luottamusta aikaansaava menettely. Se sopii hyvin sopimusyhteiskuntaan. Ratkaisua voitaneen pitää tehyläisestä näkökulmasta kohtuullisena. Ratkaisulla turvataan nuorten mahdollisuus säälliseen eläkkeeseen, kun eläköityminen koittaa. On tärkeää, että eläkettä kertyy jo 17-vuotiaana tehdystä työstä. Tasainen eläkekarttuma ja työeläkemaksun vähennyksen poisto parantavat nuorten eläketurvaa. Tasa-arvon näkökulmasta karttumiin tehdyt muutokset ovat neutraalit, perhe-eläke säilyy. moni pohtii, miten jaksaa tai kykenee terveydentilansa vuoksi saavuttamaan edes tämänhetkisen eläkeiän. Moni myös kysyy aiheellisesti: eikö olisi ollut syytä paneutua niihin tekijöihin, millä työelämästä tehtäisiin sellaista, että siellä Mikäli emme itse vaikuta, kuka hoitaa asioitamme? jaksaa pitempään. Pidimme näitä työelämän laatukysymyksiä neuvotteluissa tärkeinä, mutta työnantajapuolelta niihin suhtauduttiin varsin nihkeästi. Uudistus sisältääkin varsin vähän työelämän kehittämiseen liittyviä asioita. On selvää, että laatukysymykset tulevat esiin jatkossa, tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Me tehyläiset olemme useasti tuoneet julki, että työssä jaksetaan pitempään, jos panostetaan esimerkiksi johtamiseen ja kyetään huomioimaan enemmän erilaisia työelämän joustoelementtejä. Nämä asiat eivät saa jäädä pelkkiin juhlapuheisiin. syksyn ja talven aikana on edessä monia vaikuttamisen paikkoja. Niihin tarvitaan jokaista tehyläistä. Mikäli me itse asiantuntijoina emme vaikuta, kuka hoitaa asioitamme? Kyse ei ole pelkästään sote-uudistuksesta, vaan myös tulevista eduskuntavaaleista. Päättäjän on helpompi perustella päätöksiään, kun päätökset perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännön työelämään. Aktiivista vaikuttamisen syksyä kaikille! JUTTU ELÄKEUUDISTUKSESTA SIVULLA 38. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Aslakista tulee Aura kela kehittää työikäisille uutta yksilöllistä kuntoutusmallia, joka korvaa Aslak- ja Tyk-kuntoutukset. Uuden mallin nimeksi tulee Aura. Uusi malli otetaan käyttöön Aurassa voidaan räätälöidä kuntoutusta asiakkaan tilanteen mukaan. Kuntoutujan tilanne selvitetään, ja sen perusteella hänelle valitaan sopiva yhdistelmä avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. Kuntoutusjakson kestot vaihtelevat tarpeen mukaan, ja tarjolla on myös avopäiviä ja yksittäisiä käyntejä. Lisäksi työnantaja ja työterveyshuolto sitoutetaan kuntoutukseen aiempaa paremmin. rh Johtamisesta yhteinen kannanotto hoitotyön johtamisesta on valmistunut yhteinen kannanotto. Linjauksia luoneet järjestöt edellyttävät, että sote-alan uudistuvissa palveluissa on riittävä määrä hoitotyön sisällön tuntevia ja johtamistaitoisia hoitotyön johtajia. Hoitotyön johtajat päättävät työvoiman käytöstä ja hoitotyön kehittämisestä. Mikäli hoitotyön johtajat eivät voi aidosti vaikuttaa, tämä näkyy helposti toiminnan tehottomuutena, sanoo Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää. Hoitotyöntekijät on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä. Perusterveydenhuollon avokäynneistä 72 prosenttia tapahtuu muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuin lääkärien vastaanotolla. Hoitotyön johtamisen linjauksia ovat valmistelleet Sairaanhoitajaliitto, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry, Tehy, Terveydenhoitajaliitto, SuPer ja Hallintoylihoitajat. vt hyvää halvalla. Vanhusten ateriapalvelu on kilpailutettu monessa kunnassa. Kilpailua laadulla valmisteilla oleva hankintalaki voisi ottaa asiakkaiden toiveet nykyistä paremmin huomioon. Haavoittuvien ihmisten, kuten kehitysvammaisten, kohdalla pitää huolehtia siitä, että heidän elämänsä ei keikahda kilpailutuksen vuoksi, sanoo varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta. Hankintalaki pitää uudistaa EUdirektiivin myötä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Kunta voi nykyisenkin lainsäädännön mukaan vaatia palveluntuottajilta vastuullisuutta. Kunta voi esimerkiksi edellyttää pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Kilpailuttaminen ei tarkoita vastaisuudessakaan sitä, että ostajan on valittava halvin tarjous. Halvin hinta ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin laaduton, muistuttaa lakimies Katariina Huikko Kuntaliitosta. Hän kehottaa kokeilemaan niin sanottua käänteistä kilpailutusta, jossa ostaja kertoo, mitä on valmis maksamaan ja tarjouksen tekijät kertovat, mitä ovat kyseisellä rahalla valmiita tekemään. rh kunnat hankkijoina 1 Kuntien hankintojen kokonaismäärä on noin 13 miljardia vuodessa. Sosiaalija terveydenhuollon palvelujen markkinat kunnissa ovat noin 2,7 miljardia. 2 Kuntien sote-menot ovat yhteensä noin 20 miljardia. 3 Kuntien hankinnat lisääntyvät edelleen, mutta kasvu on hidastunut. kuntaliitto ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t

11 ajankohtaista Mielenterveysseura vetoaa uuden avioliittolain puolesta suomen Mielenterveysseuran mielestä tasa-arvoinen avioliittolaki edistäisi yhteiskunnan hyvinvointia. Järjestö vetoaa kansanedustajiin, että he hyväksyisivät eduskunnan käsittelyyn tuodun kansalaisaloitteen. Järjestö muistuttaa, että seksuaalisuus ja sukupuoli ovat yksilön voimavaroja ja ihmisten seksuaalioikeuksia on kunnioitettava ihmisoikeuksina. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat yhä syrjintää ja kiusaamista, joten vähemmistöihin kuuluminen on edelleen monille ihmisille vaikea ja kipeä asia, joka halutaan salata. Oman identiteetin kannalta merkittävän asian salaamista voi tutkimusten Unta reseptillä tehyläinen unihoitaja Johannes Kajava on kehittänyt unettomuuden lääkkeettömään hoitoon tarkoitetun unireseptin. Tietokoneella täytettävä resepti soveltuu muun muassa terveysasemille, kouluterveydenhuoltoon, neurologian tai psykiatrian poliklinikoille. Reseptissä on tilaa kahdelle hoito-ohjeelle. Nuorisopsykiatriassa työskentelevä Kajava pitää Unireseptiblogia, jossa hän kirjoittaa uneen liittyvistä asioista kuten koululaisten aamuväsymyksestä ja kofeiinin vaikutuksista. Samoilta sivuilta voi ladata myös unireseptin. tm mukaan verrata uuvuttavaan ruumiilliseen työhön, sanoo Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Mielenterveysseuran mukaan tasaarvoisen avioliittolain hyväksyminen olisi tehokas ja edullinen tapa edistää suomalaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole vielä tasa-arvoista avioliittolakia. Eduskunta käsittelee asiaa käsittelevän kansalaisaloitteen marraskuussa. vt työturmat Palkansaajille korvattujen työtapaturmien määrä vuonna tapaturmavakuutuslaitosten liitto Mediatähystys Tärkeintä on ottaa työntekijät aidosti mukaan kehittämiseen. Heillä on paras näkemys käytännön työstä. lieksan kaupunginkamreeri johanna tähkiö, keva 3/2014 Meillä on ihan oikeasti fyysisesti kriisialueilla loukkaantuneita, mutta paljon enemmän joukossamme on niitä, jotka ovat mentaalisesti särkyneitä. En tiedä heidän kohdalleen muuta termiä kuin uuden ajan sotaveteraanit. sotilaspastori heikki arikka, hs Nykyisessä taloustilanteessa vuorotteluvapaa sai ihan tyydyttävän muodon. sapattivapaan suomeen tuonut emeritusprofessori seppo aho, iltalehti Minusta yksi Suomen ongelma on myös se, että organisaatio näyttää olevan uudistuksen keskipisteessä. Eikö olisi järkevämpää alkaa rakentamaan uutta terveydenhuoltoa potilaan tarpeiden ympärille? lääkäri aleksi varinen, potilaan lääkärilehti Piiloutuminen ammattinimekkeen taakse estää kohtaamasta ihmistä ihmisenä, eikä edistä parantumista. Itse asiassa ammattilaisten pönötys on sairastuttavaa. mehiläisen entinen kuntoutusjohtaja ja psykologi aku kopakkala, mielenterveys 4/2014 TEHY t PIXMAC 11

12 ajankohtaista Voimaa sijaislapselle monet sijaisvanhemmat kokevat yhteistyön sijoitetun lapsen vanhempien kanssa vaikeaksi. Lapsen vanhemmat taas voivat tuntea jäävänsä ulkopuolisiksi oman lapsensa elämässä. Näihin ongelmiin pureutuu Perhehoitoliiton Keinu-hanke, jota ovat kehittäneet kokeneet sijaisäidit Taina Koponen ja Marja- Riitta Linna. Lapsen kannalta on olennaista, että aikuiset osaavat tukea hänen kasvuaan myös omien kipeiden tunteidensa keskellä. Hankkeessa luodut työskentelytavat antavat välineitä tunteiden käsittelyyn ja toimivaan vuorovaikutukseen heti sijoituksen alkuvaiheessa. Työkaluina toimivat yhteinen tekeminen ja taidemenetelmät. Suomessa elää yli perheisiin sijoitettua lasta ja nuorta. tm Miljoonas hygieniapassi suomessa järjestetään vuosittain noin hygieniapassitestiä ja myönnetään noin passia. Miljoonas hygieniapassi myönnettäneen vuoden sisällä. Hygieniapassi vaaditaan, jos työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee työssään pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja valmistaa tai lämmittää ruokaa, pilkkoo kasviksia tai siivuttaa makkaraa. Passi on tarpeen kahviloissa, ravintoloissa, suurkeittiöissä, kioskeissa, elintarvikemyymälöissä ja elintarvikkeita valmistavissa tehtaissa työskenteleville. Evira ylläpitää ja valvoo elintarvikelainsäädäntöön perustuvaa hygieniaosaamisjärjestelmää ja hyväksyy osaamistestaajat. rh Parvekekessuttelu kuriin allergia- ja astmaliitto sekä Hengitysliitto haluavat taloyhtiöiden parveke- ja sisätupakoinnin kuriin lain voimin. Kansallinen tupakkalainsäädäntö sekä asumisterveysohje ovat sosiaali- ja terveysministeriön uudistettavina. Nykyinen säännöstely riippuu taloyhtiöstä. Jotkut yhtiöt ovat kieltäneet parveketupakoinnin. Jos tupakan haju leviää parvekkeelta naapuriasuntoihin ovien tai ikkunoiden kautta, asian selvittäminen aloitetaan keskustelemalla naapurin kanssa. Seuraavaksi pyydetään apua isännöitsijältä ja hallitukselta yhteisten sääntöjen laatimiseksi. Viime kädessä turvaudutaan kunnan terveystarkastajaan, neuvoo Tuula Syrjänen Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton sisäilmaja korjausneuvonnasta. Taloyhtiö ei ole velvollinen tekemään rakennukseen muutoksia, kun savu leviää ikkunoiden tai ovien kautta. Jos tupakan haju leviää asunnosta toiseen väärin toimivan ilmanvaihtojärjestelmän tai talon rakenteiden kautta, taloyhtiöllä on velvollisuus korjata haitta. tm i Joka neljäs nainen sote-palveluissa kuinka moni ikäluokastasi? Suomen työssäkäyvistä naisista 28 prosenttia työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa vuonna Osuus kasvoi 2000-luvun alkupuolella, mutta on pysynyt ennallaan parin kolmen viime vuoden aikana. Eniten hoitajia on vanhemmissa ikäluokissa. Miehiä alan työntekijöistä oli 12 prosenttia. Prosenttiosuus ikäluokasta Keskiarvo työssäkäyvistä naisista 28,2 % ennuste 0,1 % Palkansaajien reaaliansiot supistuvat palkansaajien tutkimuslaitos tervys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö tilastokeskus. 12 TEHY t

13 ajankohtaista Työnantajat vaihtuvat, työ pysyy Sote-uudistus kaataa sosiaali- ja terveydenhuollon välisen raja-aidan. teksti Riitta Hankonen sote-uudistus myllää koko suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon. Rakenteet muuttuvat, minkä myötä vaihtuvat myös työnantajat. Raja-aita sosiaalihuollon ja terveydenhuollon väliltä kaatuu, mikä tarkoittaa eri ammattien välisen yhteistyön lisääntymistä ja uusia hoitopolkuja. Työnantajamuutosten vuoksi edessä on myös palkkojen ja työsuhteen ehtojen harmonisointi. Työ alkaa, kun laki on hyväksytty eduskunnassa. Henkilöstö on otettava mukaan muutosten käytännön toteutukseen, muistuttaa kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä. Hänen mukaansa työpaikat eivät sinänsä ole vaarassa hävitä, vaikka työnantajat yhdistyvät ja työpaikkojen rajat hälvenevät. Potilaat pysyvät ja hoitohenkilöstön työ säilyy, vaikka rakenteet ja toimintatavat uudistuvat. työnantajista tulee entistä isompia, mikä on Markkasen mielestä hyvä asia. Vahvalla työnantajalla on palkanmaksuvaraa. Keskittyminen tuo myös lisää työ- ja uramahdollisuuksia koulutetulle hoitohenkilöstölle. Muutoksessa on huolehdittava siitä, että hoitotyön johtajat säilyvät kaikilla tasoilla. Tehy on lausunnoissaan tähdentänyt, että järjestämis- ja rahoitusvastuun on oltava julkisella sektorilla palveluiden TEHY t laadun ja kattavuuden varmista miseksi. Tehy on myös vaatinut henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojaa, koska sellainen on kuntarakenne laissakin. Henkilöstöä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan sen mukaan, minkä lain perusteella muutokset kunnissa ja kuntayhtymissä tapahtuvat. Tehy pitää tärkeänä, että työnantajan muuttuessa noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita. sote-uudistus siirtyy seuraavaan vaiheeseensa, kun lausuntokierros päättyy lokakuun puolivälissä. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee parhaillaan alustavia laskelmia sote-lakiesityksen vaikutuksista kuntien menoihin. Laskelmat tehdään yhdessä Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtiovarainministeriön kanssa. Vaikka kunnat eivät vastaisuudessa järjestä sote-palveluja, kunnat joutuvat ne silti maksamaan. Maksut perustuvat asukaslukuun, ja maksua painotetaan esimerkiksi ikärakenteella ja sairastavuudella. Ministeriö on vasta aloittanut laskemisen, mutta jo nyt on nähtävissä, että osalla kunnista muutokset voivat olla tuntuvia. Muutosten suuruuteen vaikuttaa samaan aikaan tapahtuva valtionosuusuudistus. Lisäksi vaikuttaa se, millaiset rahoitusperusteet sote-alue ottaa käyttöön. Kuntakohtaisiin tuloksiin voi vaikuttaa myös sote-menojen ja valtionosuuksien vaihtelu eri vuosina. Laskelmat tarkentuvat, kun käytössä ovat kuntien vuoden 2015 talousarviot. mitä tehyläiset kansanedustajat ajattelevat sote-uudistuksesta? juttu sivulla 44. i Sote-uudistus Sote-palvelujen järjestämisestä vastaa lähtien viisi sote-aluetta. Ne muodostetaan nykyisten erva-alueiden pohjalta. Vastuu palveluiden järjestämisestä ei ole tästä lähtien kunnilla. Sote-alue laatii joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen. Palveluita voivat tuottaa kunnat, kuntayhtymät sekä yksityinen ja kolmas sektori. Yhdellä sote-alueella on 3 6 tuottajaa. Yhteensä tuottajia on Tuottajat ovat työnantajia. Lausuntokierros lakiesityksestä päättyy Esitys annetaan eduskunnalle marraskuussa. Uudistuksen tarkoitus on poistaa yhteiskunnallisesta asemasta johtuvat terveyserot sekä alueelliset erot hoidon saatavuudessa. 13

14 tullissa. Etelä-Karjalaan virtaa päivittäin kuutisen tuhatta venäläistä turistia ja ostosmatkailijaa. 14 TEHY t

15 rajaseutu Kielitaito koetuksella itärajalla Venäläiset turistit ovat arkipäivää Etelä-Karjalassa. Kuinka se näkyy ensihoidossa? teksti Tiina Suomalainen kuvat Mikko Nikkinen TEHY t

16 rajaseutu Ensihoitajat Sari Väätäinen ja Hanni Kaljunen hoitavat päivystyskämpällä aamupuuhia keittävät kahvia ja lajittelevat lääkelähetyksiä. Ilmassa on odotusta. Päivä voi tuoda tullessaan mitä vain. Etelä-Karjalassa kun ollaan, todennäköisyys kohdata päivän aikana venäläisiä potilaita on suuri. Venäläiset ovat turisteja, ostosmatkailijoita ja maakunnassa vakituisesti asuvia. Päivittäin turisteja ja ostosmatkailijoita virtaa Etelä-Karjalaan Etelä-Karjalan asukkaista kolme prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää. Hannin ja Sarin tämänkertaisella päivystyspaikkakunnalla Savitaipaleella on muun muassa runsaasti venäläisiä mökkeilijöitä. Tilanteet, joissa kohtaamme venäläisiä potilaita, vaihtelevat laidasta laitaan. On autokolareita, mökkitapaturmia, rintakipuisia, sijoiltaan menneitä olkapäitä, lapsipotilaita, Hanni luettelee. Hannin työtä venäläisten asiakkaiden kanssa helpottaa se, että hän puhuu sujuvasti venäjää. Ennen ensihoitajaksi opiskelua Hanni valmistui yliopistosta kandiksi pääaineenaan venäjän kieli. Ryhdyin opiskelemaan hoitoalaa, koska halusin olla avuksi ihmisille. Venäjänkielentaitoisena voin auttaa vielä paremmin. Se tuntuu mukavalta. Sari puhuu venäjää sen verran, että osaa sanoa, ettei osaa venäjää. Kohtaamiset venäläisten potilaiden kanssa ovat Ensihoitajat ottavat kuvan potilaan passista ja viisumista. kuitenkin antaneet kipinän, ja Sarin suunnitelmissa on aloittaa venäjän kielen opinnot kansalaisopistossa. rekkaralli oli viime vuosikymmenellä pahimmillaan, ja sitten rajan yli alkoi vielä virrata venäläismatkailijoita. Ensihoidossa mietittiin, miten tästä selvitään. Lähinnä pohdimme sitä, tuleeko kommunikaatio-ongelmia ja miten saamme korvauksen tehtävistä, kertoo ensihoidon lääkintäpäällikkö Timo Tanninen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä (Eksote). Alussa laskutus olikin hankalaa. Sittemmin saatiin tehtyä sopimus vakuutusyhtiöiden kanssa. Nyt ensihoitajat ottavat kuvan potilaan passista ja viisumista ja lähettävät kuvat asiakaslaskutukseen, joka hoitaa loput. Joitakin kulttuurieroja Timo on suomalaisten ja venäläisten välillä huomannut. Esimerkiksi kynnys soittaa hätäkeskukseen on venäläisillä matalampi. Lisäksi alkoholilla on vain hyvin harvoin osuutta asiaan, jos potilaana on venäläinen, Timo huomauttaa. Monet olettavat, että venäläisten osuus autoturmissa olisi korkea. Ensihoidon näkökulmasta näin ei ole. Tietysti silloin, kun rekkaliikenne oli pahimmillaan, sattui Pietarin tiellä jonkin verran peräänajoja ja tieltä suistumisia, joissa meitäkin tarvittiin. i Rautamyyjä tulkkina ja muita kertomuksia ensihoidosta Muutama vuosi sitten hoidimme Imatran K-Raudan pihassa venäläistä asiakasta. Hänellä oli nopea eteisperäinen rytmihäiriö, joka hoidettiin lääkkeellisesti. Kommunikaatio onnistui hyvin, kun paikalla oli K-Raudan myyjä, jonka äidinkieli oli venäjä. Hän tulkkasi potilaalle ja omaiselle toimenpiteemme. Potilaalle tarjottiin mahdollisuutta lähteä seurantaan sairaalaan, mistä hän kieltäytyi. K-Raudan myyjä kirjoitti myös sanelumme mukaan ensihoitokertomuksen venäjäksi. Potilasta ohjeistettiin ottamaan yhteys lääkäriin, kun hän palaa kotimaahansa. Tehtävästä jäi kaikille hyvä mieli. ENSIHOIDON LÄÄKINTÄPÄÄLLIKKÖ TIMO TANNINEN 16 TEHY t

17 valmiina auttamaan. Ensihoitajat Sari Väätäinen (vas.) ja Hanni Kaljunen kohtaavat työssään venäläisiä potilaita lähes päivittäin. Venäläinen potilas ei puhunut sanaakaan suomea eikä englantia. Hänen oireensa olivat sellaisia, että epäilimme aivotapahtumaa. Oli siis todella tärkeää selvittää, mitä oli tapahtunut. Sain kollegalta palautetta, että hyvä kun olit venäjäntaitoisena mukana! Vaihtoehtona olisi ollut soittaa tulkille. ENSIHOITAJA HANNI KALJUNEN Usein venäläiset potilaat olettavat, että ambulanssin mukana tulee lääkäri ja että he saavat heti lääkettä. Ilmeisesti näin tapahtuu Venäjällä. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että he eivät aina lähde kovin mielellään sairaalaan. Korostan, että ei voi yleistää. Erot suomalaisten ja venäläisten välillä ovat loppujen lopuksi vähäisiä. ENSIHOITAJA MIKKO KAARTINEN TEHY t

18 rajaseutu harashoo. Hanni Kaljusen venäjän kielen taidosta on ollut paljon hyötyä ensihoitajan työssä. ei ongelmia. Ensihoidon lääkintäpäällikkö Timo Tanninen kertoo, että nykyään venäläisten asiakkaiden laskutus sujuu hyvin. Etelä- Karjalan poliisille järjestetään jo venäjän kielen kursseja. Saimaan kanavan vuokra-alueelle suomalainen ensihoito menee, jos Venäjän viranomainen pyytää. Alkuvuodesta Saimaan kanavatiellä sattuneen turman, jossa kuoli kymmenen venäläistä ostosmatkailijaa, venäläiset hoitivat omin voimin. venäjäntaitoisia työntekijöitä työskentelee jonkin verran Eksoten ensihoidossa. Osa heistä puhuu venäjää äidinkielenään. Venäjän kielen taito on hyvä valtti työmarkkinoilla Etelä-Karjalassa. Hanni haluaa vielä petrata kielitaitoaan. Hän opiskeleekin omalla ajallaan terveysalan sanastoa. Suunnitelmissa on myös koota suomi venäjä-anatomiasanastoa ensihoitajien työn tueksi. Ambulansseissa on haastattelulomake, joka on käännetty venäjäksi. Lisäksi ensihoidon taskuoppaassa on tärkeitä sanoja ja peruskysymyksiä useilla eri kielillä. Nuorempien potilaiden kanssa pärjää englannilla, mutta moni vanhempi venäläinen potilas ei osaa sanaakaan englantia. Kun he huomaavat, että voivat kommunikoida äidinkielellään, ovat he aina hyvin ilahtuneita ja kiitollisia saamastaan avusta, Hanni kertoo. Etelä-Karjalan poliisille järjestetään jo venäjän kielen kursseja. Onko vastaavaa mietitty ensihoidossa? Olemme joskus suunnitelleet, että venäjänkielentaitoiset työntekijämme voisivat kouluttaa kollegojaan. Halukkuutta kieliopintoihin on. Yksi vaihtoehto olisi se, että yhteistyökumppanimme Saimaan ammattikorkeakoulu alkaisi järjestää venäjän täsmäkursseja ensihoito-opiskelijoille, Timo sanoo. Jos yhteistä kieltä ei löydy, turvaudutaan tulkkiin. Heidän numeroitaan on tallennettu ambulanssien kännyköihin. päivystyspoliklinikallakin painiskellaan kielimuurin kanssa. Päivystyksessä työskentelee venäjänkielentaitoisia lääkäreitä ja muutamia laitoshuoltajia, mutta hoitajista kukaan ei puhu venäjää. Olemmekin käännättäneet yleisesti käytettyjä kysymyksiä venäjäksi, kertoo Etelä-Karjalan keskussairaalaan päivystyksen esimies Anne Kinnunen. Venäjältä Suomeen tulevalla turistilla on oltava matkavakuutukset kunnossa, mutta aina näin ei ole. Silloin hoitomaksut saattavat nousta todella isoiksi, koska kyseessä on Euroopan unio nin ulkopuolinen maa. Maksujen periminen jälkikäteen on osoittautunut hyvin hankalaksi. Jonkin verran päivystyksessä törmätään myös hoidosta kieltäytymiseen. Yksi syy saattaa olla se, että turistit ovat usein pakettimatkalaisia eivätkä he halua myöhästyä paluubussista. t 18 TEHY t

19 tasaantumista. I tärajan rajaliikenne on viime aikoina vähentynyt muun muassa Venäjän heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Tuttu juttu päivähoidossa ja neuvolassa etelä-karjalan päiväkodeissa on jo vuosikausia eletty monikulttuurista arkea. Lappeenrannassa sijaitsevassa Voisalmen päiväkodissa kolmannes lapsista on perheistä, joissa ainakin toinen vanhempi on venäjänkielinen. Päiväkoti on rekrytoinut jonkin verran venäjänkielistä henkilökuntaa, ja he toimivat akuuteissa tilanteissa tulkkinakin. Henkilökunta käyttää kommunikoinnin apuna kuvia. Varhaiskasvatuskeskusteluihin palkataan aina virallinen tulkki. Voisalmen päiväkodin johtajan Sirpa Käkelän mukaan venäläisperheet toivovat usein, että saisivat tukea vanhemmuuteen sekä suomalaisten tapojen ja kulttuurin opetteluun. Kulttuurien ero näkyy käytännön asioissa. Venäläiset perheet ihmettelevät usein, miksemme anna lämmintä maitoa tai miksi lasten pitää Venä läiset perheet ihmettelevät usein, miksemme anna lämmintä maitoa. mennä ulos sateellakin. Usein he myös toivovat lapsille tiukempia rajoja. Terveydenhoitaja Tarja Ruoppa Sammonlahden neuvolasta kohtaa lähes päivittäin perheitä, jotka ovat kotoisin Venäjältä tai entisistä neuvostotasavalloista. Englannilla pärjään useimpien kanssa. Kynnyksemme pyytää paikalle tulkki on kuitenkin hyvin matala, koska haluamme varmistaa, että asiat tulevat ymmärretyiksi. venäjällä on erilainen terveydenhoitokulttuuri, mikä näkyy myös neuvolassa. Perheet saattavat kysellä, miksei alle yksivuotiaalle lapselle tehdä kallon ultraa. Perheet kertovat sen olevan rutiinia Venäjällä ja joissakin Baltian maissa. Myös rytmi, jolla vauvalle annetaan kiinteitä, vaihtelee. TEHY t

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: TUTKIMUSHOITAJA aluksi mitataan. Piitu Oksanen mittaa, millä paineella Mika Tahlo hengittää sisään ja ulos. Tutkimusten pyörittäjä Marja-Leena Oksanen on tärkeä linkki tutkijan ja potilaan välillä. teksti Merja Perttula kuvat Ari Korkala 20 TEHY t

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot