Etiketti. klassikkoreseptiä vuosilta Muistatko katkarapukasarin? Maija Halosen omenakiisseli. Sushi on tätä päivää

Transkriptio

1 Etiketti A L K O N A S I A K A S L E H T I E X T R A 23 klassikkoreseptiä vuosilta Muistatko katkarapukasarin? Maija Halosen omenakiisseli 75 Erikoisnumero juhlavuoden kunniaksi Sushi on tätä päivää

2 Sisältö Pääkirjoitus Sivu Teksti Pekka Säilä, Lähteet Hotelli- ja ravintolamuseo, Alkon arkistot, Yleisradion Arjen historiaa -sivusto, Reseptit Tiia Koskimies, Kuvat Jaakko Lukumaa, Timo Viljakainen, Margareta Nygård, Lehtikuva ja Alkon arkistot, Kuvausjärjestelyt Mari Meriläinen, Meikki Kaarina Kokkonen Extra 2007 Vuosikerta 42 JULKAISIJA Alko Oy, Heidehofintie 2, Vantaa Postiosoite: PL 33, Vantaa PÄÄTOIMITTAJA Sari Askola, puh , sari.askola@alko.fi TOIMITUSNEUVOSTO: Jaakko Uotila, Mika-Pekka Miettinen, Kari Pennanen, Minna Keskinen, Sari Askola, Sirkka Järvenpää KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Oy, Lapinmäentie 1, Helsinki Postiosoite: PL 100, Sanoma Magazines, puh. (09) 1201 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirkka Järvenpää, puh. (09) , sirkka.jarvenpaa@sanomamagazines.fi TUOTTAJA Eeva Puhakainen, puh. (09) , eeva.puhakainen@sanomamagazines.fi AD Tuulia Hyrske, puh. (09) , tuulia.hyrske@sanomamagazines.fi ILMOITUSMYYNTI Sanoma Magazines Finland Oy, Mediamyynti, puh. (09) , mediapalvelu@sanomamagazines.fi PAINOPAIKKA Puna Musta Oy, Joensuu Etiketti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehti on saatavana maksutta Alkon myymälöistä sekä vuositilauksena (19 ) liittymällä Etikettiklubin jäseneksi. Etiketti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Juttutarjoukset osoitetaan kustantajan tuottajalle. SEURAAVA ETIKETTI ilmestyy ISSN X Alko internetissä 2

3 Eteenpäin Mieluummin viiniä kuin väkeviä, kuului tunnettu Alkon iskulause, kun Suomi opiskeli sivistyneempiä juomatapoja Alkon opastamana 1960-luvulla. Kovista ajoista ja juomista ollaan hyvää vauhtia tultu kohti kansainvälisempää Suomea. 3

4 Tästä lehdestä löydät seuraavat reseptit: Gratinoidut vihersimpukat 28 Juuressose 9 Kaalipiirakka 12 Karjalanpaisti 14 Katkarapukasari 22 Katkarapuleivät 28 Karviaismarjaparfait 28 Kuha Walewska 9 Lohi-avokadoleivät 28 Lämpimät leivät 22 Mango-vaniljasmoothie 32 Makirullat 32 Mansikkaraparperitäytekakku 15 Misokeitto 33 Munakasrulla 32 Munkit 18 Mustajuurikeitto 9 Mätileivät 28 Nigiri 32 Omenakiisseli Maija Halosen tapaan 8 Pasta carbonara 24 Piimäkakku 12 Sangria 25 Sima 19 Sushiriisi 32 Uunibroileri 19 4

5 päivänä huhtikuuta 1932 klo 10 ensimmäiset Alkon myymälät avasivat ovensa kieltolain päättymisen jälkeen. Siitä on nyt 75 vuotta. Vuosikymmenten saatossa ajat ja yhteiskunta ovat muuttuneet, Alko siinä mukana. Aina on palveltu ajan hengen mukaan, yhteiskunnan ehdoilla. Tänä päivänä Alkon myymälät ovat entistä enemmän erikoisliikkeitä; osaaminen ja palvelu ovat vireessä ja valvontatyö on kiteytynyt sosiaalisen vastuun kantamiseksi myynninvalvonnan ja viestinnän keinoin. Myös yritysilme on aikansa peili ja senkin täytyy kehittyä yrityksen mukana. Nyt juhlavuonna Alkon ilme muuttuu. Uusi ilmeemme kuvastaa entistä enemmän nykypäivän Alkoa, sitä millaisia olemme ja miten haluamme suomalaisia tulevaisuudessakin palvella. Tutkimusten mukaan Alkon palveluun ollaan tänä päivänä varsin tyytyväisiä. Nykyjärjestelmän puolesta puhuu myös kansalaisten entisestään tiukentuneet mielipiteet alkoholipoliittisten rajoitusten tarpeellisuudesta. Teemme parhaamme myös nyt juhlavuonna vastuullisen palvelun edistämiseksi. Mitä mieltä te olette Alkon palvelusta tänä päivänä, onko se vastuullista ja palvelevaa? Huhtikuussa kaikissa Alkon myymälöissä ja Alkon internetsivuilla järjestetään Neuvoa-antava kansanäänestys, jossa pyydämme kansalaisten neuvoa vastuullisen palvelumme edelleen kehittämiseksi. Sana on vapaa. Jaakko Uotila toimitusjohtaja Ruoka- ja juomakulttuuri kertoo aikansa yhteiskunnasta. Vuosikymmenten keittiöissä ovat näkyneet niin historian tapahtumat, suhdannevaihtelut kuin matkailun suosion kasvukin. Myös Alkon valikoima on elänyt samoja käänteitä. Alkon 75-juhlavuoden kunniaksi olemme koonneet Etiketin erikoisnumeron, jossa katsotaan juoman ja ruoan kautta eri vuosikymmenten merkkipaaluja aina kieltolain kumoamisesta tähän päivään saakka. Erikoisnumero on jakelussa 5.4. alkaen kaikissa Alkon myymälöissä. Sari Askola päätoimittaja 5

6 1930 Kulinarismin aikaa 1930-luku oli tapahtumarikasta aikaa: Presidentti K.J. Ståhlberg kyyditettiin itärajalle ja Mäntsälässä kapinoitiin. Eduskuntatalo valmistui ja kieltolaki kumottiin. Mainilan laukaukset aloittivat Talvisodan Kuhaklassikkoannokselle sopii kumppaniksi hillitysti tammitettu Bourgognen chardonnay. 6

7 A ikakauden ravintolaillallisilla pääruoka oli perinteisesti lintupaistia, jota suomenkielisissä ruokalistoissa kutsuttiin myös kananpoikaseksi. Lisäkkeenä oli usein salaattia, Salade de Saison eli sesongin mukaan. À la carte -listoilta löytyi kateenkorvaa, pariloitua kuhaa, savustettua ankeriasta, hummeria ja kaviaaria. Erinomaisia juomiakin oli toki tarjolla, vuonna 1938 hotelli Kämpin viinilistalla oli muun muassa lähes 40 samppanjanimikettä. Ravintolajuomien kymmenen kärjessä -listaa johtivat kotimaiset väkevät viinit, mutta niiden kannoilla roikkuivat konjakit ja viskit. Lamakausi ohitettiin vuonna 1934 ja kauppoihin ilmestyivät banaanit, appelsiinit ja viinirypäleet. Juhlaillallisia vietettiin kotona. Mikäpä niitä oli viettäessä pienituloisemmassakin keskiluokan perheessä oli kotiapulainen. Varsinkin kalaa ja juureksia syötiin runsaasti talvisodan syttymisen jälkeen. Ammattimaisen kalastuksen lisäksi puhuttiin kotitarvekalastuksesta; kalastettiin kodin ruokatarpeisiin. Eduskunta kumosi kieltolain äänin Tätä edeltäneessä kansanäänestyksessä kieltolain vastustajat saivat yli 70 prosenttia äänistä. 30-luvulla tapahtunutta Elannon leipäpuodissa kauppa-apulaisena työskentelevän Ester Toivosen maailma mullistui, kun hänet valittiin Miss Euroopaksi Neljä nuorta suomalaista, Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl perustivat vuonna1935 Artekin vaalimaan modernin huonekalusuunnittelun arvoja. Frans Emil Sillanpäälle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto

8 1930 Alkon rooli 30-luvulla Oy Alkoholiliike Ab aloitti vuonna 1932 tapahtuneen kieltolain kumoamisen jälkeen laillisen alkoholin myynnin 58 myymälän voimalla kaikissa Suomen kaupungeissa ja Rovaniemen kauppalassa. Viinien osuutta valikoimassa ei voi sanoa vaatimattomaksi, mutta asiakkaita taisivat kiinnostaa enemmän väkevät juomat. Talvisodan aikana Suomesta levisi maailmalle uusi käsite Molotovin cocktail. Sodan aikana Alkon Rajamäen tehdas tuotti näitä panssarinpolttopulloja yli kappaletta. Ensimmäisessä Alkon hinnastossa oli mainittuna 55 konjakkia, 16 viskiä, 7 likööriä, 1 punssi, 1 rommi, 6 portviiniä, 21 madeiraa, 3 malagaa, 2 sherryä, 1 muscatell-viini, 6 vermuttia, 24 mietoa viiniä Bordeaux sta, 22 mietoa viiniä Bourgognesta, 7 samppanjaa. Yhteensä Alkon ensimmäisessä hinnastossa oli 172 tuotenimikettä. Omenakiisseli Maija Halosen tapaan 6 keskikokoista omenaa 6 dl omenatuoremehua 1 1½ dl sokeria 2 tl kanelia 2 rkl perunajauhoja vettä 1. Kuori ja lohko omenat. Keitä ne pehmeäksi sokerilla ja kanelilla maustetussa tuoremehussa. 2. Nosta hedelmät reikäkauhalla tarjoilukulhoon. 3. Suurusta keitinliemi vesitilkkaan sekoitetuilla perunajauhoilla, kiehauta ja kaada omenalohkojen päälle. 4. Tarjoa kiisseliä kermavaahdon kanssa tai uuniohrapuuron lisäkkeenä. Tätä omenakiisseliä tarjottiin taidemaalari Pekka Halosen ja hänen Maija-vaimonsa kutsuilla Halosenniemessä. Sota-aikana sanottiin, että kun radiosta tulee Jumala ompi linnamme ja viinakaupat panevat ovensa kiinni, on jotakin vakavaa tapahtunut. Kieltolaki kumottiin vuonna

9 Mustajuurikeittoa sopii maistella kuivan sherryn tai pääruoan valkoviinin kera. Mustajuurikeitto 600 g mustajuuria voita paistamiseen suolaa 1 rkl vehnäjauhoja 1 l hyvää kanalientä 1 dl ruokakermaa sitruunamehua ja sitruunanpaloja valkopippuria 1. Harjaa mustajuuret puhtaaksi haaleassa vedessä. Kuori, paloittele ja pane ne heti kulhoon, jossa on kylmää vettä, runsaasti sitruunamehua ja sitruunanpaloja, etteivät juurespalat tummuisi. 2. Kuullota mustajuuria voissa. Lisää suolaa, jotta maut alkavat erottua. 3. Pyöräytä joukkoon vehnäjauhot ja kaada kanaliemi heti päälle. 4. Keitä mustajuuret kypsäksi, soseuta hyvin ja siivilöi halutessasi. 5. Lisää kerma, tilkka sitruunamehua ja pippuria. Tarkista suola. Kuha Walewska 4 nahatonta ja ruodotonta kuhafileetä (noin 700 g) suolaa, valkopippuria 1 rkl voita tai öljyä 1 2 salottisipulia pari tuoretta timjaminoksaa 1 laakerinlehti 1 dl kuivaa valkoviiniä 5 dl kalalientä Kastike siivilöity kalojen haudutusliemi 1 rkl maissijauhoja ½ dl valkoviiniä 3 rkl piparjuurituorejuustoa persiljaa Juuressose 800 g jauhoisia perunoita 150 g juuriselleriä 150 g palsternakkaa (tai maa-artisokkaa) suolaa 3 rkl voita noin 1 dl juuresten keitinlientä 2 keltuaista ½ nippua sileälehtistä tai tavallista persiljaa Viimeistelyyn tölkillinen jokiravunpyrstöjä, tillivedessä 4 5 tuoretta vihreää parsannuppua tai pakastettua miniparsaa persiljaa 1. Valmista ensin juuressose. Kuori ja lohko juurekset samankokoisiksi paloiksi. Keitä suolalla maustetussa vedessä täysin kypsäksi. 2. Hienonna persilja sauvasekoittimella hienoksi silpuksi. 3. Soseuta kypsät juurekset hyvin käsivatkaimella ja ohenna keitinvedellä pehmeäksi. Vatkaa joukkoon voi, suola, persiljasilppu ja keltuaiset. Maista seosta ja lisää suolaa tarvittaessa. 4. Muotoile isoilla lusikoilla muhennoksesta tarjoiluvadille 4 pallukkaa. 5. Valmista kalat. Leikkaa kuhafileistä kapealla viillolla ruotorivi pois. Tarkista, että vatsaan ja selkäevän alle ei ole jäänyt ruotoja. Mausta fileet kevyesti suolalla ja valkopippurilla molemmin puolin. 6. Voitele laakeapohjainen paistokasari rasvalla. Lisää hienonnettu salottisipuli. Taita kalafileet kaksinkerroin ja pane kasariin sipulin päälle. Kaada joukkoon kalaliemi ja viini. Lisää timjaminoksat ja laakerinlehti. Paina kalojen päälle vedessä kasteltu voipaperi tiiviiksi kanneksi. Kuumenna lientä varovasti ja anna kalojen hautua siinä 4 5 minuuttia. 7. Nosta kalapalat reikäkauhalla varovasti juuresmuhennospallukoi - den keskelle. 8. Siivilöi kalojen haudutusliemi ja keitä sitä kokoon ilman kantta kunnes 1/3 on haihtunut. Suurusta kokoon kiehunut liemi viiniin liuotetuilla maissijauhoilla. Sulata joukkoon myös piparjuurijuusto. Kaada kastiketta kalojen päälle. 9. Ryöppää tuoreet parsannuput ja levitä kalojen pinnalle. 10. Lisää pinnalle myös liemestään valutetut jokiravut ja kuumenna ruokaa 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia ennen tarjoilua. Koristele persiljalla. 9

10 1940 Pulan vuosikymmen Talvisotaa seurasi lyhyen välirauhan jälkeen Jatkosota. Viimein vuonna 1945 solmittiin Pariisin rauha. Kansa eli jälleenrakennuksen ja babyboomin aikaa; vuosina saivat alkuunsa suuret ikäluokat. 10

11 40-luvulla tapahtunutta Vuonna 1945 aloitettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnit, joissa muun muassa presidentti Risto Ryti tuomittiin vankilaan. Artturi Ilmari Virtanen sai kemian Nobelin palkinnon 1945 tutkimuksistaan ja keksinnöistään maatalous- ja ravintokemian alalla. Ensimmäinen sodanjälkeinen kahvilasti saapui Turun satamaan Herkules-laivan kyydissä helmikuussa Kahvi säilyi silti säännöstelyn piirissä aina vuoteen 1954 asti. Vuonna 1948 solmittiin Suomen ja ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Sodan aikana alkoholi pantiin kortille. Viinakortti poistui vasta vuonna S ota- ja pulavuosina kiellettiin täyslihaa sisältävien ravintola-annosten valmistaminen. Liharuokia jatkettiin keitetyillä juureksilla, vihanneksilla sekä vastikkeilla. Päistä, luista ja sisäelimistä valmistettiin herkkuhakkelusta. Kokoliha-annoksissa sai olla sekä lihaa että jatkoainetta 50 grammaa raakapainona. Kalaannoksissa sai olla 250 grammaa perkaamatonta kalaa, 75 grammaa suolattua kalaa tai 125 grammaa valmiiksi perattua lohta. Annoksissa kuului olla perunoiden lisäksi kastiketta 7,5 senttilitraa ja 25 grammaa hilloa tai salaattia. Alkoholin myyntiä ja ravintola-anniskelua valvottiin tiukasti. Raaka-ainepulan vuoksi olutta ei valmistettu eikä myyty lainkaan vuosina Kotimaiset viinat ja väkevät viinit olivat ravintoloiden myyntitilastojen kärjessä. Viinaryypyn kanssa piti nauttia myös ruokaa ainakin voileipiä. Kansanhuoltoministeriö perustettiin sodan alussa säännöstelemään elintarvikkeita ja kulutusta. Se lakkautettiin vasta vuonna Pula näkyi kotikeittiössä. Leipäviljan kulutus oli ¾ rauhanaikaisesta, mutta maito, sokeri, voi ja liha olivat harvinaista herkkua. Perunan kulutus puolestaan kolminkertaistui. Ruokaa hankittiin yleisesti myös mustasta pörssistä. Kala, juurekset, metsämarjat ja -riista olivat tärkeitä sodanaikaisessa ruokapöydässä. Onnekkaita olivat ne, jotka asuivat maalla tai joilla oli siellä sukulaisia maalaistaloissa elettiin sotavuosina leveämmin kuin kaupungeissa. Poikkeuksia olivat kuitenkin maaseudun suuret pienviljelijäperheet, joissa ruoasta saattoi olla todellinen pula. Jaffa tuli markkinoille vuonna Mehevän kaalipiiraan kyytipojaksi sopii olut, vaikkapa lager tai ale. 11

12 1940 Kansaa taivuteltiin raittiiksi julistein. Vuonna 1944 Alkot olivat kiinni yli kolme kuukautta. Myymälöiden avauduttua oululaiset jaksoivat jonottaa. Alkon rooli 40-luvulla 1940-luvulla Alkon valikoima eli sotien ja maailman tilanteen mukaan. Ensimmäisen hinnaston valikoimassa oli mietoja viinejä aina turkkilaisia viinejä myöten. Pelkästään samppanjoita ja muita kuohuviinejä oli listattuna lähes kaksi sivua. Sota- ja pulavuosien kuluessa valikoima pieneni jatkuvasti ja heinäkuussa 1947 oli mietojen viinien valikoima supistunut kattamaan vain Bordeaux n ja Bourgognen alueen puna- ja valkoviinit. Alkoholin säännöstely alkoi joulukuussa Vuodesta 1943 alkaen myymälöihin otettiin ostajaintarkkailijoita, joilla oli poliisikonstaapelin valtuudet. He saivat suorittaa kuulusteluja ja hankkia asiakkaista tietoja poliisi- ja huoltoviranomaisilta sekä työpaikoilta, ja puhutella sukulaisia. Tehtävänä oli kerätä todistusaineistoa, jonka perusteella väärinkäyttäjille voitiin antaa myyntikielto. Viinakortti otettiin käyttöön Kertaostoksille oli vain päivittäinen yläraja, mutta ei esimerkiksi vuotuista rajaa. Järjestelmää kevennettiin rinnakkain muun säännöstelyn purkamisen kanssa luvun lopulla korttiin ei enää kirjattu ostoksia, mutta se oli ostamisen edellytys. Niinpä viinakortin hankkiminen oli monelle tärkeä askel aikuistumisen tiellä. Kaalipiirakka 500 g valmista voitaikinaa voiteluun muna Täyte noin 1 kg valkokaalia 2 sipulia 50 g voita 1 dl siirappia 1 2 rkl etikkaa suolaa, valkopippuria 1 rkl kuminoita 1. Silppua kaali ja sipuli ja kuullota ne voissa pehmeäksi. Lisää siirappi, etikka, suola, pippuri ja kumina. 2. Hauduta kunnes kaali on täysin pehmeää ja neste haihtunut pois. Jäähdytä. 3. Kaaviloi taikina kahdeksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. 4. Lusikoi täytettä toiselle puolelle, voitele reunat munalla ja nosta toinen puoli kanneksi. Nipistele reunat yhteen. Pistele piirakan pintaan reikiä haarukalla ja voitele munalla. 5. Kypsennä piirakkaa 200-asteisen uunin alaosassa noin 40 minuuttia. Piimäkakku 3 dl piimää (tai hapanta kermaa) 200 g sulatettua voita 2 dl sokeria 1 dl siirappia 6 dl vehnäjauhoja 1 tl soodaa 2 tl kanelia 1 tl neilikkaa 1 tl inkivääriä 2 dl rusinoita 1. Vatkaa piimä, sulatettu voi, sokeri ja siirappi kuohkeaksi. 2. Sekoita kuivat aineet ensin keskenään toisessa kulhossa ja lisää ne sitten piimäseoksen joukkoon. Lisää lopuksi rusinat. 3. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa tunnin verran. Vuonna 1944 kehitetyssä astiankuivauskaapissa kelpaa nykyäänkin kuivata herkullisen piimäkakun kakkuvuokaa. 12

13 1950 Muutoksen Jääkaapit ja yleiskoneet alkoivat yleistyä, muita koneita pidettiin ylellisyystuotteina. aika Sotakorvauksista päästiin syyskuussa Jälleenrakennus jatkui ja kansa mässäili. Suomalaista muotoilua juhlistettiin Milanon triennaaleissa. Väinä Linnalta ilmestyi Tuntematon Sotilas vuonna S uomalaiset perinneruoat kelpuutettiin ravintoloihin: Ruokalistoille ilmestyi niin lohikeittoa, poronkäristystä kuin kaalikääryleitäkin. Munakkaat olivat suosittuja lounasruokia. Keväällä herkuteltiin ruohosipuli- ja parsamunakkailla ja rapusesongin aikaan rapumunakkailla. Jälkiruokavaihtoehdoista suosituimpia olivat leipäjuusto, jäätelö kermavaahdolla ja suklaakastikkeella sekä sekahedelmät. Suomalaista juomakulttuuria ravistelivat cocktailit. Helsingin American Bariin rantautuivat ensimmäisinä uutuudet kuten Dry Martini, White Lady ja Manhattan. Jokaisesta itseään arvostavasta baarista löytyi myös talon oma erikois-cocktail. Vuonna 1949 aloitettu aravajärjestelmä muutti kaupunkikeittiöt. Arava edellytti keittiöiden kalustamista standardikalusteilla ja kiinteällä liedellä. Myös rintamamiestaloihin tehtiin keittiöt tyyppipiirustusten mukaan. Jääkaapit ja yleiskoneet alkoivat yleistyä, mutta muita koneita pidettiin ylellisyystuotteina. Karjalaiset ruokavaikutteet muun muassa karjalanpiirakka ja karjalanpaisti levisivät evakkojen mukana laajasti muuhun Suomeen. Leipä ostettiin mutta pulla leivottiin itse lauantaisin luvun alussa vehnää käytettiin ensimmäisen kerran enemmän kuin ruista. Puolivalmisteet, kuten maksalaatikko ja veriletut, yleistyivät. Sokeria ja etenkin aitoa voita käytettiin ruoanlaitossa, sillä minkinrasvan maineen saanut margariini ei kelvannut. Moni sota-ajan lapsi muistaa kuinka viikonloppuisin herkuteltiin voikreemitäytekakuilla, kun niitä taas saatettiin leipoa. Samoin moni muistaa ensimmäiset huikat Coca-Colaa. 13

14 1950 Alkon rooli 50-luvulla Olympiavuonna 1952 valikoima kasvoi huikeasti ja olympialaisia varten tehtiin jopa oma hinnasto, jossa tekstit olivat suomeksi, ruotsiksi, ranskaksi ja englanniksi. Samana vuonna otettiin myyntiin long drink -juomat. Yhteensä Alkon valikoimasta löytyi 515 tuotetta. Vuonna 1953 markkinoille tuli legendaarinen Koskenkorva. Yhtiön sadannes myymälä avattiin Turussa. Vuonna 1958 ostajaintarkkailuorganisaatio purettiin, mutta viinakortti jäi silti käyttöön. Vuonna 1959 käynnistyi viinikampanja, jonka tavoitteena oli siirtää kulutusta mietoihin juomiin ja vähentää humalahakuista juomatapaa. Mietojen viinien hintoja laskettiin selvästi ja väkevienkin viinien hintoja hieman. Viinojen hintoja vastaavasti korotettiin muutamalla prosentilla. Karjalanpaistin kera maistui perinteisesti maito, mutta myös tumma lagerolut sopii sille kumppaniksi. Uusina tuotteina tulivat myyntiin long drink -juomat; Gin Long Drink ja Brandy Long Drink. Ensin ne oli maksettava kassalle, jonka jälkeen tuotteet sai lunastaa kuittia vastaan luvulla tapahtunutta Linnanmäen huvipuisto avattiin puolentoista kuukauden rakennusurakan jälkeen. Ensimmäinen Aku Ankka ilmestyi vuonna 1951 ja Hellas aloitti purukumin valmistuksen Suomessa. Vuoden 1952 kesäolympialaiset olivat yksi merkittävimmistä Suomessa järjestetyistä tapahtumista. Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi Floridassa. Yleisradio aloitti säännölliset tv-lähetykset vuonna Karjalanpaisti 500 g lampaanlapaa 500 g naudanpaistia 500 g porsaanlapaa 2 isoa sipulia 2 porkkanaa 10 maustepippuria 2 laakerinlehteä 2 3 timjaminoksaa 3 4 tl hyvää merisuolaa 1 2 dl vettä (tai valkoviiniä!) Lisäke perunamuusia etikkakurkkuja puolukkahilloa tai tuorepuolukkasurvosta 1. Leikkaa lihat reiluiksi kuutioiksi poikkisyin. 2. Paloittele sipulit ja porkkanat lohkoiksi. 3. Kaada padan pohjalle hieman vettä. Lado lihat kerroksittain mausteiden ja juuresten kanssa pataan. Pane lampaanlihat pohjalle, naudanlihat väliin ja porsaanpalat päällimmäiseksi. 4. Peitä pata kannella tai alumiinifoliolla ja hauduta 160-asteisessa uunissa noin 3 tuntia, kunnes liha on täysin mureaa. Voit kääntää lämpötilan 100 asteeseen paistamisen loppuvaiheessa ja lisätä tilkan nestettä jos on tarvis. 5. Tarjoa pataa perunamuusin, etikkakurkkujen ja makean puolukkasurvoksen tai hillon kanssa. Vinkki: Mausta perunamuhennos reilusti sitruunamehulla, ja lorauta padan pohjalle valkoviiniä veden sijasta. Koet raikkaasti uudistuneen perinneruoan. 14

15 Mansikkaraparperitäytekakku Kakkupohja 5 munaa eli 1 lasillinen munia 1 lasillinen sokeria 1 lasillinen vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria Täyte 8 liivatetta 2 dl raparperin paloja (vettä ja ripaus sokeria keittämiseen) 2 dl maitorahkaa ½ l mansikoita (tuore tai pakaste) 1 dl sokeria 2 dl kuohukermaa 1. Vuoraa irtopohjaisen vuoan pohja ja reunat leivinpaperilla ja voitele paperi vielä voilla. 2. Ota työpöydälle 3 samankokoista lasia. Riko ensimmäiseen 5 huoneenlämpöistä kananmunaa. Pane seuraavaan yhtä paljon sokeria ja sitä seuraavaan saman verran vehnäjauhoja. Sekoita vehnäjauhojen joukkoon 1 tl leivinjauhetta ja vaniljasokeri. 3. Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi joukkoon vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Kaada seos vuokaan ja paista 175- asteisessa uunissa noin 35 minuuttia, kunnes kakku on täysin kypsä. Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeksi levyksi. 4. Valmista täyte. Liota liivatteet kylmässä vedessä pehmeiksi. 5. Kiehauta raparperipalat kypsäksi sokerilla maustetussa vedessä. 6. Sekoita monitoimikoneessa rahka, mansikat, raparperi ja sokeri tasaiseksi massaksi. 7. Sulata liivatteet vesitilkassa ja sekoita täytteen joukkoon. 8. Vaahdota kuohukerma ja kääntele joukkoon. 9. Vuoraa pesty kakkuvuoka tuorekelmulla. Pane kakkukiekko pohjalle ja kostuta kevyesti mehulla. 10. Lusikoi kolmannes täytteestä kakkupohjan pinnalle. Kokoa kakku vuokaan kerroksittain, jätä päällimmäiseksi kerrokseksi täytettä. Hyydytä kakkua kylmässä seuraavaan päivään. 11. Asettele kakun pinnalle mansikoita. Kiehauta vesi ja hyytelösokeri ja anna jäähtyä hieman. Lusikoi hyytelö mansikoiden pinnalle. 12. Vaahdota kerma kovaksi vaahdoksi, mausta tomu- ja vaniljasokerilla. Pursota kermaa kakun reunoille. Viimeistelyyn appelsiinimehua 1 l pakaste- tai tuoreita mansikoita 3 dl vettä 1 dl hyytelösokeria 3 dl kuohukermaa 3 rkl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria (mantelilastuja) Koristele herkullinen kakku paahdetuilla mantelilastuilla. 15

16 1960 Kuohuvat vuodet Makoisat munkit vaativat kokilta hieman vaivaa ja ennen kaikkea varovaisuutta. 16

17 Värikkäällä 60-luvulla ajan hampaisiin jäivät puristuksiin Hannu Salaman Juhannustanssit ja rahauudistuksessa kaksi nollaa. Oppi- ja keskikoulut hävisivät ja keskiolut vapautettiin elintarvikekauppoihin. Kuohuvaa 60-lukua muistellessa voi nauttia pirtsakkaa simaa. Y leisravintoloiden rinnalle tuli 60-luvulla uudentyyppisiä erikoisravintoloita kuten ruokabaareja, grilliravintoloita ja pubeja. Keskioluen vapautuminen vuonna 1969 toi keskiolutravintolat koko maahan. Suomalaisten ulkomaanmatkailun yleistyessä myös ensimmäiset etniset ravintolat ilmestyivät katukuvaan. Jo 1950-luvulla suunnannäyttäjänä toimineen Tornin kiinalaisen ravintolan vanavedessä espanjalaiset, italialaiset, kreikkalaiset, turkkilaiset ja aasialaiset keittiöt ottivat jalansijaa. Monen mielestä paksu härän sisäfileepihvi oli silti ainoa oikea ravintolaruoka. Kotimaiset marjat näkyivät 60-luvun juhlalistoilla: mansikat mesimarjaliköörissä, suomuurainjäätelö ja karpalojäähdyke olivat usein juhlallisen aterian sokerina pohjalla. 17

18 1960 Kotikeittiöissä uusia elintarvikkeita olivat maitorahka ja jogurtti. Hienona pidetty mutta usein sitkeä kana sai juhlapöydällä tehdä tilaa murealle broilerille. Aluksi broileria tarjottiin vain viikonloppuisin, ja aina currymausteella maustetun riisin kera. Lihamakaronilaatikosta tuli lasten suosikki. Makkara yleistyi ja halpeni; HK:n Sininen tuli markkinoille vuonna Kahvi porisi pannuissa tai perkolaattoreissa, joskin uutuustuote pussitee tarjosi sille oivan vaihtoehdon. Jääkaapit, pesukoneet ja pölynimurit kävivät kaupaksi, ja vuosikymmenen puolessa välissä ne oli hankittu jo joka toiseen suomalaistalouteen. Maaseudulla pakastimet yleistyivät nopeammin kuin kaupungeissa. Ensimmäisiä pakasteruokia olivat sekavihannekset, ruodoton kala ja tietysti broileri. Alkon rooli 60-luvulla Helsingissä avattiin ensimmäinen Alkon valintamyymälä, jonka valikoima koostui viineistä. Uusi alkoholi- ja keskiolutlaki astui voimaan ja keskiolut vapautui myytäväksi yli elintarvikeliikkeeseen. Myös uusia keskiolutravintoloita perustettiin ja niitä olikin vuonna 1969 jo lähes Oy Alkoholiliike Ab:n nimi muuttui Oy Alko Ab:ksi. Ulkomaiset oluet tulivat Alkon listoille julkistetussa hinnastossa oli mainittuna kaksi tanskalaista, kolme englantilaista, kaksi itävaltalaista olutta sekä yllättäen yksi sveitsiläinen olut. Alkon asiakaslehti Viiniposti, nykyinen Etiketti, perustettiin vuonna Ensimmäinen viinien valintamyymälä avattiin Helsingin Pohjois- Esplanadille luvulla juomia kuljetettiin vielä pääosin puulaatikoissa. 60-luvulla tapahtunutta Munkit Taikina 2 munaa 2 ½ dl sokeria ½ l vettä 75 g hiivaa 1 tl suolaa 2 sitruunan raastettu kuori noin 1 kg vehnäjauhoja 200 g pehmeää voita tai margariinia Täyte kiinteää vadelmahilloa tai appelsiinimarmeladia 1 rkl perunajauhoja Paistamiseen 1 kg kookosrasvaa sokeria ja kanelia viimeistelyyn 1. Vaahdota munat ja sokeri. 2. Liuota hiiva lämpimään veteen ja vatkaa neste munavaahdon joukkoon. 3. Lisää joukkoon suola ja raastettu sitruunankuori. 4. Lisää vehnäjauhot ja alusta taikina. Vaivaa pehmeä rasva joukkoon alustamisen loppuvaiheessa. 5. Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi. 6. Vaivaa ilmakuplat pois. Ota taikinasta paloja, taputtele ensin pieniksi rieskoiksi. Sekoita hillon joukkoon hieman perunajauhoja. Lusikoi noin 1 tl hilloa rieskan keskelle ja nipistele reunat hyvin kiinni. Muotoile pieniä munkkipossuja tai pyöreitä munkkeja. Lokakuussa 1961 Neuvostoliitto jätti Suomelle nootin. Vuoden 1963 rahanuudistuksessa pudotettiin summista kaksi nollaa pois. Yksi uusi markka vastasi siten sataa vanhaa markkaa. Vuonna 1966 kirjailija Hannu Salama tuomittiin kirjastaan Juhannustanssit kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Vuonna 1968 syntyi peruskoulujärjestelmä, jossa opetus on pääosin kaikille lapsille samansisältöistä. Helsingin yliopiston opiskelijaoppositio valtasi Vanhan ylioppilastalon 25. marraskuuta Kuohuvalla vuosikymmenellä alkoi sodanvastainen hippiliike. 18

19 Kokeile uunibroilerin kumppaniksi kuivaa tai kuivahkoa roseeviiniä. Uunibroileria 4 broilerin koipi/reisipalaa Marinadi 2 rkl viinietikkaa 2 rkl soijakastiketta 2 rkl öljyä 1 rkl paprikaa 1 rkl currya suolaa, mustapippuria Lisäkkeet 2 pussia riisi-pakastevihannessekoitusta, sitruunamehua, suolaa mustaherukkahyytelöä 1. Sekoita marinadin aineet kulhossa. Irrota varoen broilerista nahkaa hieman irti, jotta marinadia pääsee myös lihaan. Pane koivet isoon muovipussiin ja kaada marinadi päälle. Marinoi kylmässä muutama tunti tai seuraavaan päivään. Kääntele välillä. 2. Valuta koivet liemestä ja pane ne leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Kypsennä 170 asteiseessa noin minuuttia lihan paksuudesta riippuen. 3. Valmista pakasteriisi-vihannessekoitus pakkauksen ohjeen mukaan sitruunamehulla ja suolalla maustetussa vedessä. 4. Kaada valmis riisisekoitus uunivuokaan ja aseta broilerinkoivet päälle. Kuumenna 200-asteisessa uunissa kuumaksi ennen tarjoilua. Tarjoa suoraan uunivuoasta tai annoslautasilla. Tarjoa lisäkkeeksi mustaherukkahyytelöä. 7. Kohota munkit liinan alla. 8. Sulata kookosrasva kattilassa ja pidä melko kuumana. 9. Paista 3 4 munkkia kerrallaan, ne ovat kypsiä kun ne nousevat pintaan ja ovat kauttaaltaan ruskeita. Käännä munkit metallisella reikäkauhalla ja nosta talouspaperin päälle valumaan. Pyörittele munkit lopuksi kanelin ja sokerin seoksessa. Vinkki: Voit haluat perinteisempiä munkkeja, lisää taikinaan 2 tl kardemummaa, jos taas sitruunaisempia, kokeile täytteenä lemon curd -sitruunatahnaa. Sima 2 sitruunaa 2 appelsiinia 10 l vettä 7 dl sokeria 500 g fariinisokeria (10 humalan kukintoa) ¼ pakettia hiivaa rusinoita 1. Pese sitruunat huolellisesti. Kuori appelsiinit. Leikkaa sitruunoiden kuoresta ohuita suikaleita, leikkaa valkoinen osa pois ja viipaloi hedelmät. 2. Kiehauta hedelmäviipaleet, kuorisuikaleet ja sokerit noin 5 litrassa vettä. Lisää loput vedestä kylmänä, jotta sima jäähtyy kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva pienen nestemäärään ja sekoita joukkoon. Anna siman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. 3. Pullota sima vahvakorkkisiin puhtaisiin pulloihin. Ripottele pullojen pohjalle hieman sokeria ja rusinoita. 4. Sulje pullot huolellisesti, vie ne heti kylmään ja säilytä juomaa aina kylmässä. Sima on valmista viikon kuluttua pullotuksesta. 19

20 1970 Pitsaa ja pitkiä lounaita Kantaaottavalla 70-luvulla jammattiin ensimmäisillä kesärockfestivaaleilla, kokkailtiin katkarapuja ja paprikaa ja hurrattiin Lasse Virénille. P itseriat, kalaravintolat, kasvisravintolat ja pikaruokalat yleistyivät 70-luvulla. Helsinkiin avattiin ensimmäinen Carrols-hampurilaisravintola vuonna Lapsista tuli ravintoloiden uusi asiakasryhmä, kun perheet alkoivat käydä ulkona syömässä. Juhlissa tarjoiltiin fasaania tai riekkoa kasarissa. Myös lohi kermaisen kastikkeen kera oli suosittu illallisten pääruoka. Suomen Gastronomisen seuran jäsenkunnalleen tekemässä kyselyssä suomalaisen keittiön parhaiksi anneiksi nimettiin riista- ja kalaruoat sekä marjat, sienet ja piiraat. Ruokapakko anniskelun yhteydessä päättyi vuonna Olut ja viini yleistyivät myös ruokajuomina. Maittavan lounaan päälle otettiin yhä useammin kahvin kyytipojaksi konjakit. Uutuushankintoja kotikeittiöihin olivat sähkögrilli ja automaattinen kahvinkeitin. Myös vohvelirauta oli hittituote. Astianpesukonetta pidettiin laiskuuden symbolina, eikä se tahtonut löytää paikkaansa suomalaisten keittiöissä. Vuonna 1976 astianpesukone oli löytänyt sijansa vain viiteen prosenttiin kotitalouksista. Katkarapua laitettiin niin pitsaan kuin lämpimiin voileipiinkin. Paprikasta tuli suosikki lantun ja kaalin lisäksi. Perunan tilalle ostettiin makaronia tai riisiä. 20