Johdanto. Teoksen osat. Perusasioita sävellyksestä. Jarno Raukko ja Virva Lehmusvaara ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. Teoksen osat. Perusasioita sävellyksestä. Jarno Raukko ja Virva Lehmusvaara (28.4.2012)"

Transkriptio

1 Jarno Raukko ja Virva Lehmusvaara ( ) Johdanto Jean Sibeliuksen Kullervo (op. 7) kantaesitettiin Helsingin Yliopiston Juhlasalissa Kapellimestarina toimi Sibelius itse. Tämä oli Sibeliuksen toinen julkinen esiintyminen oman musiikkinsa johtajana. Ylioppilaskunnan Soittajat (YS) ja mieskuoro Manifestum juhlistavat Kullervon kantaesityksen 120-vuotisjuhlaa kolmella konserttitapahtumalla. Konsertit johtaa Ylioppilaskunnan Soittajien kapellimestari Mikk Murdvee. Kullervon sisarena ja Kullervona laulavat sisarukset Johanna Rusanen-Kartano ja Ville Rusanen. Kullervon ensiesitys oli ensimmäinen kerta maailmanhistoriassa, kun konserttiohjelmaan oli painettu suomen kieltä, nimittäin Kalevalasta peräisin olevat sanat, jotka kuullaan teoksen 3. ja 5.osassa. Kullervoa esitettiin muutaman kerran ja sen osia joitakin kertoja vuosina Kokonaisena se esitettiin ensi kertaa 1900-luvulla vuonna Vasta Paavo Berglundin työn myötä teos alkoi vakiintua konserttiohjelmistoihin 1970-luvulta alkaen. Tänä iltana kuultava versio on ns. kriittinen editio, jonka on tehnyt ja toimittanut Glenda Dawn Goss vuosina Kyseisen Urtext-edition eli alkuperäislähteisiin perustuvan version on kustantanut Breitkopf & Härtel (Wiesbaden, Leipzig ja Pariisi 2005). Teoksen osat tempomerkintä esittäjät kesto 1. Johdanto Allegro moderato orkesteri n min 2. Kullervon nuoruus Grave orkesteri n min 3. Kullervo ja hänen sisarensa 4. Kullervon sotaanlähtö Allegro vivace orkesteri, mieskuoro, baritoni ja sopraano n min Alla marcia orkesteri n min 5. Kullervon kuolema Andante orkesteri ja mieskuoro n min Perusasioita sävellyksestä Sibeliuksen Kullervo op. 7 on pitkä, noin 80 minuuttia levytyksissä kestävä sinfonia. Se on kuorosinfonia, koska orkesteri ja kuoro yhdistävät voimansa kolmannessa ja viidennessä osassa. Kullervon ohjelmallisuus ja poikkeavuus ovat saaneet aikaan, että sen epiteettinä on ollut myös sinfoninen runo kantaesityksen ohjelmatekstissä, nuottimateriaaleissa, useissa levytyksissä ja kirjallisuudessa. Kullervossa on viisi osaa, joille Sibelius antoi viisi nimeä ohjelmatekstissä (muttei partituurissa) Kullervon tarinan vaiheiden mukaan. Viidestä osasta ensimmäinen, toinen ja neljäs ovat pelkästään orkesterin esittämiä. Kolmannessa on orkesterin ohella sekä mieskuoro että kaksi solistia, mies ja nainen, Kullervo ja hänen sisarensa. Viidennessä osassa esiintyvät orkesteri ja mieskuoro. Mieskuoro on neliääninen tenori-tenori-basso-basso; kolmannen osan alkupuolella he

2 laulavat paljolti samaa stemmaa oktaavin päässä toisistaan, aivan kuin Sibelius haluaisi korostaa tarinan muinaisuutta ja primitiivisyyttä. Kolmannen osan keskellä ja viidennessä osassa tekstuuri on neliäänistä ja rakentaa sointuja. Naissolistin ääniala on kriittisessä editiossa (Sibelius 2005) sopraano, kun usein aiemmin (esim. Dahlström 1987) se on merkitty mezzosopraanoksi. Miessolisti on baritoni. Sibelius kirjoitti 1890-luvun mittojen mukaiselle sinfoniaorkesterille, johon kuuluu mm. englannintorvi, bassoklarinetti ja tuuba. Sinfonia vai sinfoninen runo? Aiemmin auktoriteettina pidetty käsikirjoituspartituuri ja kantaesityksen ohjelmateksti sisältää alaotsikon Sinfoninen runo(elma) kuorolle, solisteille ja orkesterille (symfonisk dikt), mutta Gossin editoima Sibelius (1892/2005) on tiputtanut tämän epiteetin pois kansilehdestä ja otsikkolehdiltä, ja Goss aloittaa esipuheensa (2005a ja 2005b) kutsumalla Kullervoa ainoaksi Sibeliuksen sinfoniaksi, joka on sävelletty kokonaan 1800-luvulla. Muutenkin hän yksiselitteisesti kutsuu Kullervoa sinfoniaksi. Tawaststjerna (1965) kutsuu Kullervoa eeppiseksi ohjelmasinfoniaksi, ja toteaa että Sibelius itse kutsui Kullervoa myöhemmin sinfoniaksi. Myös jo kirjeissään Aino Järnefeltille, Robert Kajanukselle ja Martin Wegeliukselle Sibelius käyttää järjestelmällisesti nimitystä symfoni. Kullervo ei kuulu samaan sinfonialajityyppiin, jota Sibeliuksen sinfoniat nro 1-7 edustavat. Ensinnäkin se liittyy siihen kuorosinfonioiden linjaan, jota edustavat Beethovenin yhdeksäs sinfonia, Mendelssohnin toinen sinfonia, Berlioz'n Romeo ja Julia sekä Lisztin kuorosinfoniat. Sibeliuksen tehdessä Kullervoa myös Mahler työsti ( , kantaesitys 1895) toista sinfoniaansa, jossa on orkesterin lisäksi laulusolistit ja kuoro. Myös Mahlerin kolmas sinfonia sisältää laulusolistin ja kuoron, ja neljäs laulusolistin. Kullervo on toisaalta myös ohjelmallinen sinfonia, eeppinen sinfonia tai erityispitkä sinfonia, jollaisena voi pitää edellämainittujen lisäksi Brucknerin monia sinfonioita ja Mahlerin muitakin kuin vokaaliosuuden sisältäviä sinfonioita. Tärkein yksittäinen musiikillinen esikuva Sibeliukselle lienee ollut Brucknerin kolmas sinfonia (Tawaststjerna 1965, Tarasti 1977). Goss (2005b) perustelee sinfonia-lajityyppinimitystä mm. sillä, että siinä on viisi osaa, ensimmäinen osa noudattaa sonaattimuotoa, toinen osa on hidas ja neljäs osa marssimuotoinen. Mikään näistä ei ole tyypillistä sinfonisille runoille. Sibeliuksen omaa epävarmuutta Kullervon kokonaisuutta kohtaan kuvastaa kuitenkin se, että Kilpeläisen (1992) mukaan Sibelius suunnitteli vuonna 1911, että olisi erottanut 1.osan omaksi teoksekseen (op. 7) ja nimittänyt muita neljää osaa Sinfonisiksi runoiksi (op. 8). Kullervo oli alunperin op. 8, vuosina ilman opusnumeroa, mutta viimeistään vuonna 1915 sai lopullisen paikkansa op. 7:na (Kilpeläinen 1992). Epävarmuutta on myös monissa viime aikojen julkaisuissa: esim. Ondinen (2008) levytys toistaa takakannessa epiteetin Sinfoninen runo..., vaikka levytys pohjautuu Gossin kriittiseen editioon (ilman mainintaa asiasta) ja vaikka Murtomäki (2008) samassa levytekstissä puhuu sinfoniasta. Goss kutsuu Kullervoa Sibeliuksen ensimmäiseksi sinfoniaksi. Jos numerot 1-7 on kuitenkin jo varattu, pitäisikö sitä alkaa kutsua Sibeliuksen sinfoniaksi nro 0, onhan Brucknerinkin nykyaikaisessa teosluettelossa sinfoniat nro 00 ja 0? Tämä on tuskin luultavaa, onhan nollalla negatiivinen kaiku. Ja on säveltäjiä, joiden sinfonioita ei ole lähdetty numeroimaan, kuten Liszt ja Stravinsky. Sibeliuksella voi aivan hyvin olla sinfoniat nro 1-7 ja Kullervo-sinfonia, kenties sitten yhteensä kahdeksan sinfoniaa.

3 Sibelius Kalevala-säveltäjänä Kullervoa hiukan myöhäisempiä Kalevalaan liittyviä sävellyksiä ovat Satu (op. 9) ja Kareliamusiikki, josta on julkaistu Karelia-alkusoitto (op. 10) ja Karelia-sarja (op. 11). Myöhemmin Sibelius sävelsi mm. Lemminkäisen (neljä legendaa, ), Pohjolan tyttären (1906), Luonnottaren (1913) ja Tapiolan (1926). Varsinkin Tapiolassa kalevalaisuus on saavuttanut jo hyvin abstraktin muodon verrattuna aiempiin sävellyksiin. Kalevala oli tärkeä osa Sibeliuksen kiinnostusta kaikkeen suomalaiseen. Hän kirjoitti Wienistä Ainolle: Minusta Kalevala on ihan moderni. Se on minun mielestäni musiikkia kaikki, teema ja muunnelmia. Myöhemmin hän kuuli Larin Paraskea ja muita runonlaulajia. Syntyhistoriaa Sibelius opiskeli vuosina Wienissä; hänen pääasiallinen tavoitteensa oli oppia säveltämään orkesterille. Hän pääsi kuuluisien kapellimestarien ja säveltäjien irrallisille tunneille ja teki suuren joukon harjoitussävellyksiä, jotka hän sitten heitti kylmästi roskakoriin (Tawaststjerna 1965). Samaan aikaan alkoivat kyteä Kullervoon johtaneet ideat. Sibeliukselle Kalevalan edustama suomen kieli oli inspiraation lähde, ja koska muinaiset suomalaiset olivat kyenneet luomaan Kalevalan, täytyi heidän musiikkinsakin olla korkeatasoista. Toisaalta Wienissä hänen tuttavapiiriinsä kuului ihmisiä esim. Balkanilta, joiden musiikin eksoottiset piirteet kiehtoivat Sibeliusta. Hän ahmi päivisin ja iltaisin vaikutteita Wienin konserteista ja Wienissä asuvilta opiskelija- ja muusikkotovereiltaan. Tawaststjerna (1965) mm. kertoo, kuinka Sibelius kuunteli yhtenä iltana englannintorven soittajaa 3 tuntia ja pommitti tätä kysymyksillä. Tämän yhden illan mestariluokan seurauksia voimme kuulla Kullervon toisessa osassa, Karelia-sarjan Balladissa ja Lemminkäis-legendojen Tuonelan joutsenessa Sibelius kuuli Wienissä konsertissa Beethovenin yhdeksännen sinfonian, jonka suuruus ahdisti häntä. Viikkoa myöhemmin hän kirjoitti Ainolle kirjeen, jossa on nuotteina Kullervo-teema. Sibelius palasi kesäkuussa 1891 Suomeen ja siirtyi Loviisaan. Työ Kullervon parissa jatkui ja syveni. Vihdoin joulukuussa Sibelius tapasi Porvoossa ajan kuuluisimman runonlaulajan Larin Parasken, joka lauloi hänelle karjalaisia runoja ja itkuvirsiä, ja todennäköisesti myös näkemyksensä Kullervon tarinasta. Sibeliukseen tapaaminen teki syvän vaikutuksen. Sibelius koki ensimmäisen osan kirjoittamisen vaikeimpana, sillä siinä on koko sinfonian alku ja juuri (kirje Ainolle, Tawaststjerna 1965). Joulukuusta 1891 huhtikuun 1892 alkuun Sibeliuksen työskentely kiihtyi, ja edistymistä voi seurata Sibeliuksen kirjeistä Ainolle. Maaliskuun alussa Sibelius oli tullut siihen tulokseen, että kuorossa on parempi olla vain miehiä: miesäänet sopivat paremmin teokseen karuuteen. Kullervon ensiesitys Kullervon tulevasta kantaesityksestä uutisoitiin lehdistössä innokkaasti koko huhtikuun 1892 ajan. Teos valmistui kaksi viikkoa ennen kantaesitystä. Kun ensi-ilta vihdoin koitti, Yliopiston juhlasali oli täpö täynnä: vakituisen konserttiyleisön lisäksi oli tullut väkeä, joka piti isänmaallisena velvollisuutenaan olla läsnä kotimaisen Kalevala-sinfonian esityksessä. (Tawaststjerna 1965). Vaikka esitys ei ollut teknisesti kovin hioutunut, Sibelius piti koko esittäjäkunnan ja koko teoksen kaaren hyvin hyppysissään. Suosionosoitukset eivät ottaneet loppuakseen. Tawaststjerna (1965) tulkitsee, että teos kuulosti joidenkin Lisztiin, Berlioz'hon ja Wagneriin tottuneiden kuulijoiden korviin riittävän järkeenkäyvältä, ja konserttiyleisö osasi kuulla, että sävellyksessä oli jotain poikkeuksellisen nerokasta. Ehkäpä isänmaalliseen tapahtumaan tulleet, konserteissa tavallisesti käymättömät yleisön edustajat kuitenkin taputtivat enemmän tapahtuman kansallis-mieliselle hurmahengelle kuin mahdollisesti pitkänä ja raskaana kokemalleen musiikille.

4 Kantaesityksessä 28. huhtikuuta 1892 kello kahdeksalta illalla Kullervon nais-solistina oli Emmy Achté ja miessolistina Abraham Ojanperä. Orkesterina oli Helsingin Filharmoonisen seuran orkesteri (tai orkesteriyhdistyksen orkesteri ), jota Sibelius johti itse. Tämä ei kuitenkaan ollut Sibeliuksen debyytti kapellimestarina, sillä hän oli johtanut eräässä kansankonsertissa kaksi omaa Wienin-aikaista sävellystään. Tilapäinen mieskuoro koostui musiikin ystävistä, joista osan muodosti Helsingin Lukkarija Urkunistikoulun oppilaskuoro (Ranta 1933) ja toisen ryhmän jotkut Ylioppilas-Laulajat, todennäköisesti Ylioppilaskunnan Laulajien (perustettu 1883), Sällskapet MM:n (ei ollut aktiivinen vuonna 1892) ja Akademiska Sångföreningenin (perustettu 1838) jäsenet. Sekä kuoroon että orkesteriin kuului noin 40 henkilöä (Goss 2000). Useimmat soittajat olivat ulkomaalaisia (Ranta 1933). Gossin (2000) mukaan orkesterin palkka-listoille kuului 38 henkilöä, joista esim. vain yksi soitti alttoviulua, kun viuluissa oli yhteensä 12, sellossa 3 ja kontrabassossa 3 soittajaa. Puhaltajia oli muuten riittävästi, mutta tuubisti oli todennäköisesti pestattu keikalle muualta. Tawaststjerna (1965) kertoo, kuinka saksalaiset soittajat aluksi naureskelivat Kullervon stemmoille, mutta kuinka Sibeliuksen luontainen karisma ja kyky suggeroida soittajat ja laulajat saivat vähitellen koko joukon puolelleen ja haltioihin. Juho Ranta, säveltäjä Sulho Rannan isä, muistelee (1933) Kullervon kantaesitystä neljänkymmenen vuoden takaa. Hän oli itse kuoron jäsen tuossa esityksessä. Harjoitusten kielenä oli vuoroin saksa, vuoroin ruotsi, vuoroin suomi. Ranta kuvailee musiikillista elämystään laulajan näkökulmasta: Me laulajat kuitenkin olimme intoa ja innostusta täynnä. Sävellys sisälsi kyllä ehkä niihin aikoihin tavattoman määrän ja ennen kuulumattomiakin riitasointuja. Mutta ne eivät olleet korvia vihlovia, repiviä, vaan selkäpiitä karmivia, tunteita tavoittelevia. Oli niissä kuulevinaan milloin kapalovyön katkeamisen, milloin veitsen karahtamisen kiveen. Milloin aavisteli petojen alkuvoimaista karjahtelua, milloin koskemattoman korven kaskeksi kaatumista. Mutta toisinaan taas muuttui musiikki sinisen salon syväksi rauhaksi... Merkillisintä minun mielestäni oli lausuinkin sen silloin konsertista kotiin kulkiessamme eräälle toverilleni (hän taitaa vielä elää) että vaikken musiikista kuullut ainoatakaan minulle ainakaan tietoisesti tunnettua sävelmän pätkääkään, oli se sittenkin kuin vanhaa tuttua, ennen kuultua. Se oli suomalaista musiikkia. Minusta tuntui kuin olisivat soittajat aina hiukan arastellen ja vieroksuen jopa epäröiden puhaltaneet tai vetäneet mollin korotettua kuudetta säveltä [doorinen kirkkosävellaji! JR], joka esiintyi aika usein ja joka minulle etelä-pohjalaisiin kansanlauluihin jo pienestä pitäen tottuneena oli kuin tuttua ja omaa. Rantaan oli suuresti tehnyt vaikutuksen myös se, kuinka vakuuttavasti Sibelius oli käyttänyt suomen kieltä laulun tekstissä. Ranta murehti, josko muistot olivat kullanneet hänen mielikuvansa, ja hän toivoikin, että teos olisi esitetty taas konsertissa, jolloin sitä olisi voinut kuunnella itse konsertissa tai radion kautta. Esityshistoria Kullervo esitettiin koko pituudessaan ja Helsingissä. Robert Kajanus johti neljännen osan vielä Maaliskuussa 1893 se kuultiin, jälleen Sibeliuksen johtamana, vielä kolme kertaa Helsingissä, kun Sibelius oli saanut partituurin takaisin Wienistä, jonne hän oli lähettänyt sen kapellimestari Felix Weingartnerille esityksen toivossa. Seuraavina vuosikymmeninä yksittäisiä osia esitettiin harvakseltaan. Robert Kajanus johti neljännen osan Runeberginpäivänä 1905 Venäjän sortotoimia vastustavassa suomalaisen musiikin konsertissa; Gossin (2000) mukaan ei ollut sattumaa, että Kajanus valitsi mukaan juuri militantin

5 Kullervon sotaanlähdön. Kolmas osa esitettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlissa vuonna 1935 mm. Lemminkäisen jälkeen. Vuoden 1893 jälkeen seuraava koko teoksen esitys oli vasta Helsingissä Sibeliusviikolla, vajaa vuosi Sibeliuksen kuoleman jälkeen, jolloin Jussi Jalas, Sibeliuksen vävy, johti teoksen. Tämä esitys äänitettiin laittomasti, mikä tuotti amerikkalaisen piraattilevytyksen. (Goss 2009a, Tawaststjerna 1965) Ensimmäinen esitys ulkomailla oli vuonna 1970 Englannissa: Bournemouthin sinfoniaorkesteria ja Ylioppilaskunnan Laulajia johti Paavo Berglund. Tällöin teos myös levytettiin ensimmäistä kertaa asianmukaisesti. Kielsikö Sibelius Kullervon esittämisen vuosina ? Itsepintainen perinteinen näkemys on, että Sibelius kielsi Kullervon esittämisen. Goss (2000, 2005a, 2009a) kuitenkin esittää, että Sibelius ei kieltänyt Kullervon esittämistä, vaan siirtyi muihin sävellystöihin ja jätti Kullervon viimeistelyn sivuun. Tämä ei ollut kuitenkaan sivuunjättö vapaasta tahdosta. Sibelius päinvastoin lukuisia kertoja suunnitteli Kullervoon palaamista, sen korjailua ja sen julkaisemista. Gossin (2000) ja Sibeliuksen lähettämien kirjeiden mukaan Sibelius olisi jopa yrittänyt palata partituurin korjaamiseen, mutta käsikirjoitus oli vuosia lainassa Robert Kajanuksella, eikä Sibelius päässyt siihen käsiksi. Sibelius myös lähetti partituurin joitakin kertoja ulkomaille (Itävaltaan, Yhdysvaltoihin) kuullakseen kriitikon mielipiteen tai tarjotakseen sitä esitettäväksi. Kullervo oli kuitenkin Sibeliuksen tekemislistalla vuosikaudet. Nuottimateriaalista Gossin (2000) mukaan on ihme, että Kullervosta säilyi jälkipolville edes niinkin paljon: orkesteristemmojen ja sovitusten lisäksi alkuperäispartituuri on säilynyt tähän päivään, vaikka se matkasi ensi vuosikymmeninä ympäri maailmaa ja hukkui lainaajien kirjahyllyihin pitkäksi toveksi. Sibelius itse koki partituurin säilymisen niin riskialttiiksi, että hän luovutti vuonna 1917 käsikirjoituksen Helsingin yliopiston kirjastoon. Vuonna 1922 hän myi käsikirjoituksen Kalevalaseuralle markasta. Käsikirjoitusta on kuitenkin siitäkin lähtien säilytetty kansalliskirjastossa. Miksi Kullervo piti toimittaa uudelleen? Goss (2005a) osoittaa, kuinka Sibeliuksen nuotinnos oli usein virheellistä ja avointa avoimille tulkinnoille, joten käsikirjoituksia ja muuta muistiin kirjoitettua materiaalia piti vertailla, analysoida ja tulkita edelleen. Lisäksi esityskäytännöt muodostivat oman perinteensä, jonka sisältöjä piti arvioida ja arvottaa; tätä tehtävää eivät helpottaneet esitysperinteen keskeymät. Teoksen musiikillisia ominaispiirteitä Kuten Sibeliuksella myöhemminkin, ns. kirkkosävellajit ovat oleellisia Kullervon melodioiden säveljärjestelmässä: Kullervossa kirkkosävellajien ominaisuuksia löytyy suurimmasta osasta melodioita, teemoja, aiheita ja sävelkulkuja. Esim. teoksen aloittava Kullervo-teema on aiolisessa e- mollissa eli ns. luonnollisessa mollissa: se tarkoittaa sitä, että molliasteikon 6. ja 7. sävel ovat alennettuja, aivan kuin pianolla soittaisi a:sta ylöspäin asteikon pelkillä valkoisilla koskettimilla. Toisen osan kehtolauluteema on lähinnä doorista kirkkosävellajia: doorinen taas syntyy niin, että pianolla soittaisi d:sta ylöspäin asteikon valkoisilla koskettimilla. Tawaststjernan (1989) liite 2 kertoo tästä aiheesta tarkemmin. Läpi Kullervon kuulemme viiden yksikön kokonaisuuksia: viiden sävelen aiheita (varsinkin toisessa osassa, jonka pääteema toistaa saman sävelen viidesti), 5/4-tahtilajia (kolmannessa osassa)

6 ja 5/4-tahtisuuteen taipuvaisen sävelmän 4/4-tahtipohjalla (ensimmäisessä ja viidennessä osassa). Viidestä osasta toinen ja viides päättyvät samanlaiseen yhden soinnun viidesti toistamiseen. Tarasti (1977) esittää, että suuri osa Kullervon temaattisesta materiaalista pohjautuu teoksen aloittavan Kullervo-teeman ensimmäisen säkeen loppuun, jossa laskevaa sekunti-intervallia seuraa terssi. Tämä kolmisävelinen ydinmotiivi eri käännöksinä löytyy paristakymmenestä muusta teemasta läpi sinfonian. Kullervo eurooppalaisen musiikin historiassa Sibeliuksen op. 7 on hämmentävä kappale länsimaisen taidemusiikin historiaa. Kuulemme siinä sellaista Sibeliusta, jota emme kuule enää missään muussa Sibeliuksen teoksessa. Kuulemme siinä outoutta, jota voimme kuulla myös Karelia-musiikissa. Outoutta on kuitenkin vähemmän; siinä missä Karelia-musiikkia voi pitää nuoruuden epäkypsyyden ja nerokkaiden ideoiden yhdistelmänä, Kullervo on kokonaisuus, jonka jokaiseen kohtaan voi ajatella järkevän motivaation ja musiikillisesti hienon idean. Kullervon vaikeaa soitinnusta ja muita omituisia ratkaisuja moni voisi pitää nuoren säveltäjän ensimmäisen orkesteriteoksen lastentauteina. Puhaltimien vaikeissa stemmoissa on kuitenkin samanlaisia ratkaisuja, joita kuuluisat modernistiset säveltäjät tekivät 1900-luvun puolella lukuisia. Kolmannen osan jälkipuolen oudot, minimalistiset, toistokuvioiset, paikallaan 8-16 tahtia polkevat sointumaailmat kuulostavat samalta kuin Stravinsky vuotta myöhemmin. Oudot kenraalitauot, joissa musiikki muuttaa muotoaan ja saattaa jatkua unisonojulistuksena, ovat taas ihastuksenosoitus Brucknerille. Kuulemme viittauksia menneisiin säveltäjiin, mutta myös aiheita, joihin tulevat säveltäjät viittaavat. Kullervon toisen osan pastoraalijaksossa (jossa kuvittelemme Kullervo-paimenen soittavan englannintorvea karjaeläimille ja kuuntelevan lintujen laulua) jousten rytminen aihe on suora viittaus Beethovenin Pastoraalisinfonian ensiosaan. Kullervon ensimmäisessä osassa on paljon viittauksia Brucknerin 3. sinfoniaan. Sibelius viittaa kuitenkin myös eteenpäin. Ajattelemme näin, koska ne kappaleet, jotka muistuttavat Kullervoa, ovat tunnetumpia kuin Kullervo (1892), vaikka ne on sävelletty myöhemmin. Tärkein esimerkki on neljännen osan karjalainen sivuteema ja sen käsittely, jotka kuulostavat hämmästyttävän paljon Stravinskyn Petruškan (1911) Venäläiseltä tanssilta. Kullervon ensimmäisten esitysten aikana Stravinsky oli 2-3 vuoden ikäinen, eikä hän ole kovin helposti voinut päästä kuuntelemaan Kullervoa konsertissa tai lukemaan partituuria; ainakaan tästä ei ole dokumentaatiota. Sibelius ja Stravinsky ovat käyttäneet samaa karjalaista kansantanssin/melodian, joko kuulleet tai lukeneet sen (Goss 2005b). Goss (2012) otaksuu, että Sibeliuksen käsiin melodia on tullut nuottivihossa, jonka Järnefeltit ovat tuoneet Pietarista. Kullervo kuulostaa paikoin myös Debussyltä ja Mahlerilta. Kuten oheisesta taulukosta ilmenee, säveltäjät ovat aikalaisia, ja monet heidän sävellyksensä ovat samaan aikaan sävellettyjä. On mahdollista, että Sibelius on pitänyt Debussyn ja Mahlerin tyylistä ja laittanut Kullervoon mukaan tyyliviittauksia. Debussyn La Mer -tyyppistä sointimaailmaa kuullaan Kullervossa ainakin ensimmäisen osan loppupuolella ja kolmannen osan eroottisessa (Tarasti 1977, Goss 2012) kohdassa, jossa viulut soittavat korkealta ja kovaa eteerisen lemmenteeman. Tarinan kannalta siinä Kullervo on onnistunut viettelemään naisen, joka vasta myöhemmin paljastuu hänen sisarekseen. Vihdoin Hollywoodin elokuvamusiikissa on yllättävän suoria lainoja Kullervosta. Esimerkiksi John Williamsin säveltämässä avaruus- ja seikkailuelokuvien musiikissa on paljon samaa kuin Kullervon neljännen osan barbaarisessa keskitaitteessa ja aivan lopussa; myös Tawaststjerna (1989) huomauttaa, että säveltäjät voivat päätyä samantyyppisiin ratkaisuihin

7 eeppisten teosten, niin itsenäisten sävellysten kuin elokuviin tehdyn musiikin taistelukohtauksissa. Gustav Mahler Claude Debussy Richard Strauss Carl Nielsen syntynyt teoksia 1.sinfonia sinfonia orkesterille, sopraano- ja alttosolisteille sekä kuorolle , kantaesitys 1895 Faunin iltapäivä jousikvartetto 1893 Nocturnes Don Juan Tod und Verklärung (Kuolema ja kirkastus) Guntram op , kantaesitys 1894 Till Eulenspiegels lustige Streiche Sinfoninen rapsodia sinfonia (op. 7) jousikvartetto nro Jean Sibelius Kullervo Satu (op. 9) 1892 Kareliamusiikki 1893 Lemminkäinen Laulajat, soittajat ja Gallen-Kallelan maalaus Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) ja Ylioppilaskunnan Soittajat (YS) ovat sisaryhdistyksiä, jotka ovat tätä kirjoittaessa 86 vuoden ajan jakaneet Vanhalla Ylioppilastalolla saman harjoittelusalin Musiikkisalin ja saman toimiston. (Toki samassa salissa harjoittelevat myös Akademiska Sångföreningen (AS) ja Damkören Lyran.) Musiikkisalin kuuluisin asia on sen pohjoisseinään Akseli Gallen-Kallelan maalaama fresko Kullervon sotaanlähtö, joka valmistui Tätä kirjoittaessa YL on esittänyt Kullervon 3.osan alkupuoliskon ja 5.osan lukuisia kertoja. Vaikka ensiesityksessä ei aikatauluongelmien takia tarkalleen ottaen koko YL laulanutkaan vaan joukko vapaaehtoisia YL:istejä ja Lorenz Achtén lukkarikoulun oppilaita (Häyrynen 2008) YL on sekä Kullervon esityshistorian alkukaudella että uuden esitysperinteen alettua vuodesta 1970 lähtien vakiintunut maailman kuuluisimmaksi Kullervon esittäjäkuoroksi. He olivat mukana myös ensilevytyksessä Bournemouthin sinfoniaorkesterin ja Paavo Berglundin kanssa. Ei ole sattumaa, että kuoron 125-vuotisjuhlakirjan (Häyrynen 2008) kantta komistaa Kullervon sotaanlähtö. Kullervon viisi osaa vaativat kuitenkin ennen kaikkea soittajia. Tämän kevään projekti on ensimmäinen kerta, kun Vanhan ylioppilastalon orkesteri, YS, soittaa ja esittää Kullervon. Vaikka Helsingin filharmonisen seuran orkesteri esitti Robert Kajanuksen johdolla Kullervon sotaanlähdön eli Kullervon 4.osan Vanhan ylioppilastalon juhlasalissa YL:n 20-vuotisjuhlissa (Häyrynen 2008), Kullervon sotaanlähtö -maalaus ja Kullervon sotaanlähtö sävellyksen 4.osana kohtasivat tiettävästi ensimmäistä kertaa YS:n harjoituksissa Sitä, että YS soittaisi Kullervon, voisi pitää historiallisena välttämättömyytenä, jonka vasta tämä vuosi on tuonut

8 tullessaan. Toisaalta on onni, että meillä on nyt käytössämme Gossin kriittinen editio, joka tuo meidät lähemmäksi Sibeliuksen alkuperäistä (ja aikomaa) partituuria kuin mikään aikaisempi nuottimateriaali. YS ja YL eivät ole päätyneet Kullervon suhteen yhteistyöhön; YS:n pyysi kumppanikseen Manifestum, jota houkutti käydä käsiksi Kullervoon ja samalla ajoittaa konsertti kantaesityksen 120-vuotispäivään. YS:stä Manifestumille vihjasi Atso Almila, kertoo Sunila (2012). Kullervo Kalevalan aiheena Kullervon tarina muodostaa Kalevalassa melko itsenäisen ja muusta eepoksesta jopa hieman irrallisen kokonaisuuden. Tarinan henkilöt punoutuvat muuhun eepokseen, mutta verrattain niukasti. Itse Kullervo esiintyy ainoastaan Kalevalan runoissa 31 36, joita kutsutaan usein Kullervorunoelmaksi. Tarinan irrallisuus juontuu osittain siitä, että Kalevalan muista runoista poiketen Kullervo-tarulla on itämerensuomalaiset juuret: Kullervosta kertovat runot on taltioitu Inkeristä. Voimakkaan, jopa yliluonnollisia voimia omaavan suurikokoisen mieshahmon motiivi toistuukin myös esimerkiksi Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg. Kullervo-taru ei myöskään ole Lönnrotin keräämä, vaan sen merkitsi muistiin D. E. D. Europaeus. Kullervo on synkkäsävyinen tarina onnettomissa olosuhteissa kasvavasta, tahallisesti ja tahtomattaan pahaa tuottavasta Kullervosta. Runoelmasta hahmottuva Kullervo on moniulotteinen antisankari, Kalevalan surullisen hahmon ritari, joka on toisaalta yksinkertainen, fyysisiä voimiaan hallitsematon ja kostonhimoinen, mutta toisaalta kaunis, oikeamielinen ja synnintuntoinen. Sibeliuksen lisäksi Kullervo on innoittanut monia muitakin taiteilijoita; Kullervon voidaan sanovan olevan jopa yksi Kalevalan inspiroivimmista aiheista. Kalevala-aiheista kuvataidetta tutkineen van der Hoevenin (1996) mukaan ja 1900-luvun taitteessa nimenomaan Kullervo oli kuvataiteissa toiseksi suosituin Kalevala-aihe heti Väinämöisen jälkeen. Monet tuonaikaiset taiteilijat fokusoivat kuitenkin vain herkulesmaiseen, jonkinlaisen kansallissankarin ihanteet täyttävään nuoreen Kullervoon puuttumatta lainkaan henkilöhahmon synkempiin puoliin. Sibeliuksen Kullervo-tulkinnassa sen sijaan esitellään tarinan koko kaari dramaattisine ja traagisine käänteineen. MUSIIKKI Ensimmäinen osa: Johdanto Kullervon avaa Johdanto, sinfonian osaa kaikista eniten muistuttava sonaattimuotoinen kokonaisuus. Ensimmäinen osa menee suoraan asiaan. Kun matalat jouset ja 2.viulu ovat neljän tahdin ajan maalanneet pohjalle sointu- ja sointialustan, 5.tahdista alkaen klarinetti ja käyrätorvi esittävät Kullervo-teeman. Teema on suoraan valmis ja täydellinen kaikessa painavuudessaan: Tarasti (1977) katsoo sen tahdin mittaiseksi ja huomauttaa, että se kuullaan kokonaisuudessaan vain kaksi kertaa, eli heti esittelyjaksossa ja kertausjakson alussa. Tarasti näkee, että Kullervo-myytin traaginen symbolismi heijastuu niin, että teeman suurta arkaaista ykseyttä ei enää uudestaan tavoiteta. Tawaststjerna pitää sekä teemaa itsessään että sointikuvaa bruckneriaanisena. Teeman toisen säkeen (ensimmäisen säeparin) lopussa on aksentteja, jotka saattavat yllättää Kullervoa pitkään kuunnellutta kuulijaa. Useat Sibeliuksen tarkoittamat aksentit ovat nimittäin löytäneet tiensä nuotteihin vasta Gossin (2005) editiossa. Lisäksi Segerstam (2008) ja Murdvee (tänä iltana) sijoittavat lisäaksentin, jota Murdvee perustelee: Jos kuvittelette joitain sanoja teemaan, niin viimeisten sanojen pitää olla KUO-LE!. Juuri tämä LE-tavu sisältää sen lisäaksentin. Näin tulkintaan saadaan heti alussa väkivaltainen, traaginen, graafinen, arkaainen sävy.

9 Sivuteema on kaksiosainen (Tawaststjerna 1965): ensin tulee outovireinen torvisignaali, sitten ylöspäinen sahaava teema viuluilta. Tarasti (1977) katsoo, että kertausjaksossa nimenomaan tämä sivuteema saa hyvin suuren roolin, koska Sibelius toisintaa siinä runonlaulaja Larin Paraskella havaitsemaansa piirrettä. Jos runonlaulaja haluaa korostaa tietyn maagisen metaforan tunnelmaa, hän jää laulamaan siitä pidemmäksi aikaa. Näin tekee Sibelius kertausjaksossa sivuteemalle. Kun osa etenee kehittelyjaksoon, puupuhaltimet joutuvat itsepintaisiin nopeisiin toistokuvioihin. Neljä itsenäistä käyrätorvea esittää kekseliään sovituksen Kullervo-teemasta Brucknerin tapaan. Kohta tuuba ja kolme pasuunaa muistuttavat pääteemasta vastaansanomattoman eteeris-traagisesti samalla kun jouset ja huilut säestävät sahaavaa asteikkoa luovilla triolikuvioilla. Puupuhaltimet jatkavat duurissa, musiikki etenee tunnelmasta toiseen ja sävellajit vaihtuvat. Kertausjakso tekee avaustaan kolme kertaa: ensin puupuhaltimien kaunis ja soinnukas kudos sotii jousten kolmejakoisia pizzicatoja vastaan. Sitten alttoviulut ja sellot juuttuvat teeman toiseen tahtiin ja jäävät pohtimaan sitä. Vihdoin viulut aloittavat Kullervo-teeman oikealla kopiolla varsinaisen kertausjakson. Kun päästään sivuteemaan ja sen laajennuksiin vaikkapa Debussyn mieleentulevaan impressiokohtaan ja puupuhaltimien harkitsevaan teeman tarkasteluun joista Tarasti (1977) puhui, sivuteema pelkistyy yllättäen uudeksi vain muutama minuutti ennen osan loppua kalevalaiseksi 5/4-henkiseksi teemaksi, jota kontrabassot, bassopasuuna ja tuuba säestävät hyvin toisella tavalla svengaavalla rytmikuviolla. Puupuhaltimet alkavat vasta-aiheen, joka on kuin Itämaisilla markkinoilla. Lännen näkökulmasta Kalevalassa olikin hitunen itää. Murdveen mukaan kuviot kuvailevat soljuvana virtaavaa verta. Uusi loppujakso alkaa sivuteeman alkuosasta etuheleen kautta viulujen pienellä noonilla, joka vihjaa koko teoksessa ilmenevästä hakuisuudesta riitasointuihin ja modernimpaan säveljärjestelmään. Kullervon tapauksessa hakuisuus esiintyy ennen kaikkea kirkkosävellajien ja duuri-molli-tonaliteetin yhdistämisenä, mutta silloin tällöin myös kovasti dissonoivina yllätyksinä. Kun vain matalat jouset ovat päättäneet eteeriseen tremolosointuun, koko orkesteri naulaa kallioon Kullervo-teeman. Sitten jouset kiihtyvät teeman muunteluun. Lopulta yllättävät tauot pysäyttävät tunnelman, puupuhaltimet ja jouset esittävät lakonisia vuorojaan, kunnes klarinetti vielä kerran muistuttaa mistä Kullervo-teemassa olikaan kyse. TARINA Ensimmäinen osa: Johdanto Kalervon poika Kullervo syntyy veljessodan keskelle. Kalervon kanssa riitaantunut Untamo surmaa Kalervon suvun, josta jää jäljelle ainoastaan raskaana oleva nainen, Kullervon äiti. Nainen otetaan piiaksi Untamolaan, ja hän synnyttää pian Kullervon. Kullervo on jo syntyessään luonnottoman voimakas. Kolmen päivän ikäisenä hän repii kapalonsa ja vannoo kostavansa sukunsa surmaamisen Untamon suvulle. Untamo aavistaa Kullervon koituvan oman sukunsa kohtaloksi ja yrittää tappaa Kullervon. Yliluonnollisen vahvaa poikaa ei kuitenkaan saada hengiltä. Untamo tyytyy laittamaan Kullervon orjatyöhön. Sukujen välisestä riidasta ja Kullervon syntymästä kertova osuus on melko pieni osa Kalevalan Kullervo-runoelmaa. Sibeliuksen sinfoniassa tarinan alku saa enemmän painoarvoa, sillä Johdanto on jo ajallisesti mitattuna oleellinen osa kokonaisteosta. Sibelius lienee kokenut veljesriidan motiivin esittelyn tärkeäksi, vaikka onkin nimennyt ensimmäisen osan muiden osien kuvaileviin nimiin verrattuna melko vaatimattomasti Johdannoksi. MUSIIKKI Toinen osa: Kullervon nuoruus Tawaststjerna (1965) ja Tarasti (1977) kutsuvat toisen osan kolmea tärkeintä teemaa kehtolauluksi, loitsuksi ja pastoraaliksi eli paimenlauluksi. Kokonaisuutena osa on rondomuotoinen. Keskiönä toimiva viisisävelinen aihe kasvaa osan aikana vähitellen dramaattisempiin mittasuhteisiin, ja siinä

10 mielessä Sibelius esittelee tässä osassa metamorfoositekniikkaansa, josta on tuleva hänen myöhemmän tuotantonsa kulmakivi. TARINA Toinen osa: Kullervon nuoruus Vihamielisessä Untamon suvussa kasvavan Kullervon nuoruus on onnettomien vastoinkäymisten sarja. Kullervolle annetaan erilaisia askareita, mutta hän epäonnistuu kaikissa niissä: lapsenpiikana hän tappaa lapsen, karjapaimenena kadottaa karjan ja aitaa rakentaessaan unohtaa tehdä siihen veräjän. Kullervoa moititaan, ja hän käy myös sisäistä kamppailua tuntiessaan olevansa kelvoton mihin tahansa tehtävään. Lopulta Kullervo annetaan orjaksi Seppo Ilmariselle. Ilmarisella Kullervo lähetetään paimeneen. Ilmarisen pahantahtoinen vaimo leipoo Kullervon eväsleivän sisään kiven, johon Kullervo särkee isältään perimänsä puukon. Suuttunut Kullervo ajaa karjan suohon, usuttaa metsänpedot Ilmarisen vaimon kimppuun ja pakenee itse metsään. Metsässä Kullervo kuulee vanhempiensa olevan elossa, mutta sisarensa kadonneen. Kullervo löytää vanhempansa, mutta kotiinpaluu ei muodostu onnelliseksi käänteeksi. Lapsena kaltoin kohdeltu Kullervo on myös perheensä parissa epätasapainoinen ja rauhaton epäonnistuja, joka ei löydä itselleen sopivaa työtä. MUSIIKKI Kolmas osa: Kullervo ja hänen sisarensa Kolmas osa on teoksen pisin, noin 25 minuuttia. Siinä sekä musiikki että mukaan tuleva laulettu teksti lisää ilmaisun draamaa entisestään. Osa jakautuu selkeästi kahteen eri maailmaan. Alkupuoliskolla, jossa orkesteri ja kuoro pitävät vauhtia yllä ja esittävät hienoista teemoista eri lailla sommiteltuja muunnelmia, sävy on reipas ja mahtipontinen. Jälkipuolisko on laulusolistien ja orkesterin kamariyhtyeiden. Musiikin rakenne hajoittuu ja sävy muuttuu draamalliseksi, kertovaksi, aivan kuin oopperaksi, joka siirtyy yhdestä traagisesta kohtauksesta toiseen. Osan ensimmäiset kaksi kolmasosaa ovat kalevalaisessa 5/4-tahtilajissa. Ensimmäiset puolitoista minuuttia ovat orkesterin johdantoa, sitten kuoro aloittaa kuuluisan Kullervo, Kalervon poika -teeman, jolloin vaihdetaan duurista mollivoittoisiin kirkkosävellajeihin. Kuulija saattaa huomata, että Sibelius luo kaksirytmisen tilanteen: kuoron säkeet eivät käy yksiin orkesterin poljennon kanssa. Sellojen rytmikkäästä säestyksestä voi jollekulle tulla mieleen Apocalypticayhtyeen tyyli. Solistit tulevat ensimmäisen kerran mukaan neljän minuutin kohdalla. Kun Kullervo, Kalervon poika -palataan, Sibelius muuntelee joka kerta orkesterin tekemisiä mielenkiinto ei lopu, kun kertojajaksoihin palataan. Päädytäänpä minimalistisstravinskylaiseenkin jaksoon, jossa ollaan aika kaukana 1800-luvun tyypillisestä sävelkielestä. Musiikki yltyy debussylaisiin mittasuhteisiin viettelyn edetessä eroottiseen kohtaukseen ja jännitteet purkautuvat voimallisesti. Tässä vaiheessa musiikki muuttuu 9/4-tahtilajiin. Kullervon ja hänen sisarensa vuoropuhelu siirtyy pohdiskelemaan, mitä sukua he kukin ovat. Musiikki käyttää sumeilemattomia jännityselementtejä. Sisar laulaa Ennen lasna ollessani samalla teemalla kuin millä olemme kuulleet Kullervo, Kalervon poika ja jatkaa pitkään omaa lauluaan, jossa kuvaa lapsuuden tapahtumia. Orkesterista hänen kanssaan käy vuoropuhelua mm. oboe, mutta tytön eksymistä lapsena kuvataan huilujen hullulla duetolla. Laulu ja sen säestys muuttuvat yhä surullisemmiksi, ja huilut soittavat nopeaa toistokuviota, kun totuus alkaa käydä ilmi kaikessa karuudessaan ja kaameudessaan. Tytön itsemurhaa kuvaa puupuhalmien karu kvinttisointu. Kullervo palaa ääneen, ja kauhistelee tapahtunutta ja omaakin kohtaloaan, oman sisaren turmelemista ja kuolemaan saattamista. Orkesteri iskee kohtalon iskuja suoraan hänen sieluunsa. Puupuhaltimet herkistyvät Parempi olisi(n) ollut syntymättä -säestyksessä, pasuunat vihjaavat tuomion ääniä. Niin iloisena ja vauhdikkaana alkanut kolmas osa päättyy äärimmäiseen tragediaan.

11 TARINA Kolmas osa: Kullervo ja hänen sisarensa Aikuiseksi varttunut Kullervo lähetetään maksamaan veroa, ja matkalla hän kohtaa joko kolme neitoa tai sisarensa kolme kertaa; Tawaststjernan (1965) mukaan Kalevalan voi tulkita joko sisaren kolmena kohtaamisena tai kolmena eri neitona. Kullervo koettaa houkutella neidon/neidot rekeensä, mutta kaksi ensimmäistä neitoa kieltäytyy kipakasti sadatellen. Kolmannen neidon Kullervo onnistuu kuitenkin viettelemään. Pian käy ilmi, että vieras neito on Kullervon oma, kadonneeksi luultu sisar. Kauhistunut tyttö hukuttautuu koskeen, ja Kullervo, joka ymmärtää turmelleen emonsa tuoman, ajautuu voimakkaaseen epätoivoon. Kolmannen osan insesti-motiivi on Kullervo-tarun leimallisin elementti. Kullervon kohtaaminen sisarensa kanssa on tarinan huippukohta, käänne, joka johtaa sekä sisaren että lopulta Kullervon itsensä tuhoon. Yksin Kullervoa ei voida pitää tapahtumasarjan syyllisenä, sillä vaikka Kullervo vietteleekin sisarensa, kauniista kankaista ja kalleuksista huumaantunut sisar itse suostuu. Kullervon epätoivo ja itsetuhoisuus, jotka tapahtumia seuraavat, kertovat teon tahattomuudesta ja Kullervon pohjimmiltaan oikeudentuntoisesta luonteesta. Kullervo-runoelman keskeisimmät elementit ja juonen huippukohta sijoittuvat sinfonian kolmanteen osaan. Osan merkityksellisyyttä korostaa osaltaan se, että nimenomaan kolmannessa osassa tekstillä on merkittävä rooli. Kolmannessa osassa on ainoa kohta, missä Sibelius on muuttanut Kalevalan sanan: alkuperäinen kuuluu Verat veivät neien mielen, Raha muutti morsiamen, Sibeliuksen kuoro laulaa Halu muutti morsiamen. Tämä on Gossin (2009c, 2012) mukaan paitsi Sibeliuksen salaviesti Ainolle, myös yksi osoitus siitä, kuinka Ainolla oli Sibeliuksen kaikista sävellysprosesseista suurin rooli juuri Kullervoa tehdessä. MUSIIKKI Neljäs osa: Kullervon sotaanlähtö Pääteema on näennäisen iloinen ja vauhdikas kansanomainen tanssiteema. Sen tarkoitus on kuitenkin kuvastaa nimenomaan Kullervon naiivia uhmamieltä, kun hän lähtee soitellen sotahan. Kriittisessä editiossa aksentit ovat uusissa kohdissa, mikä lisää eksoottisuutta kansantanssitunnelmaan ja aggressiivisuutta soitantaan. Sitten esittäytyy Stravinskyn Petruškasta 20 vuotta myöhemmin löytyvä karjalainen teema. Eri teemoja vuorotellaan ja kehitellään. Kolmas, iloinen teema saa sekin osansa muun orkesterin kyynisestä pilkasta ja iskevistä aksenteista. Karjalaisen teeman käsittely kaikkine vaiheineen on jälleen modernia Sibeliusta, erilaista kuin kolmannessa osassa; primitivistisyys viittaa suoraan Kevätuhrin kaltaiseen stravinskylaiseen arkaaisuuteen, toistoon ja rytmisyyteen. Keskitaitteissa päästään vaskipuhallinten barbaariseen taistelukohtaukseen, joka tuo mieleen viime vuosikymmenten elokuvamusiikin. Karelia-sarjan aiheita esitellään keskellä Kullervoa. Sävellajit vaihtuvat villisti. Neljäs osa saa yhä enemmän taistelua ja draamaa, ja vähemmän hilpeyttä. Smetanan Moldaunkin trillisoinnutkin pääsevät yhteen lainaukseen juuri ennen kuin pääteema kuullaan 1.viuluilta mollissa aivan uudessa sävyssä: herkempi ote viitannee Kullervon toisiin ajatuksiin ehkei tässä tappamisessa olekaan kaikki kohdallaan. Osa päättyy nopeutettuun kansantanssin kertaukseen, muunteluun, stravinskylaiseen trumpettiaiheeseen ja jälleen kerran hurjiin loppusointuihin. TARINA Neljäs osa: Kullervon sotaanlähtö Sibeliuksen alkuperäisessä ja kriittisen edition partituurissa neljäs osa alkaa katkelmalla

12 kuudennestaneljättä runosta: Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, / lähti soitellen sotahan, iloitellen tappelohon. / Soitti suolla, soitti maalla, kajahutti kankahalla, / rojahutti ruohokossa, kulahutteli kulossa. Katkelma toimii osan alkusysäyksenä, josta orkesteri jatkaa tarinan kerrontaa, se on otsikoitu Motto. Sovittaakseen virheensä Kullervo lähtee kostamaan Untamon suvulle. Tämä ongelmanratkaisumalli on sinänsä epälooginen, sillä teko ja sen sovittaminen eivät välittömästi liity toisiinsa. Sukujen välinen viha on kuitenkin tarinassa voimakas pohjavire, joka näyttäytyy Kullervon pakonomaisena tarpeena kostaa Untamon suvulle. Sotaanlähtö on mahtipontinen ja jopa riemukas, ja Kullervon mielikuva sotimisesta on voimakkaan romantisoitu. Sibeliuksen Kullervon neljännen osan nimi, Kullervon sotaanlähtö, viittaa siihen, että keskiössä on pikemminkin sotaan lähteminen ja lähtemisen tapa kuin itse sota. Sama fokusointi esiintyy myös kuvataiteissa kuvaahan Akseli Gallen-Kallelan kuuluisa fresko nimenomaan Kullervon sotaanlähtöä. Sotaanlähtö onkin yksi Kullervon elämän uljaimmista hetkistä. Sodasta paluu sen sijaan muodostuu aivan toisenlaiseksi. MUSIIKKI Viides osa: Kullervon kuolema Viides osa tarjoaa musiikillisen yhteenvedon. Se alkaa dramaattisen hiljaisena jousten eteerisenä mattona, johon kuoro tulee heti mukaan. Osassa kerrataan koko sinfonian, varsinkin ensimmäisen osan, keskeiset teemat. Tunnelma muuttuu ahdistuneemmaksi ja painostavammaksi vähitellen. Osa räjähtää Kullervon kuoleman kuvauksessa. Seuraa kalevalaisen teeman kertaus ja suuri määrä sen muunnelmia. Kun maagisen sivuteeman kertaus on loppunut, kuullaan vaski- ja lyömäsoittimilta ja kontrabassolta pahaenteinen hiljainen matala pitkä ääni. Osa loppuu räjähtävään Kullervo-teeman kertaukseen, jonka väleihin kuoro lausuu tarinan päätössanat. Viimeisissä tahdeissa toistetaan e-mollisointu viisi kertaa. Viimeinen sointu on kuitenkin mysteeri: toisessa käsikirjoituksessa Sibelius laittaa selloille pohjaääneksi d:n, jolloin koko teos loppuisikin septimi- eli riitasointuun. Sekin ratkaisu sopisi hyvin kuvastamaan Kullervon koko kuvan kahtalaisuutta ja draaman mysteeriä. TARINA Viides osa: Kullervon kuolema Kullervo tappaa Untamon suvun ja polttaa heidän asuinsijansa. Merkityksellisen tehtävän suorittaminen ei kuitenkaan käännä Kullervon onnea, sillä palatessaan kotiin hän havaitsee perheensä kuolleen. Tämän lisäksi Kullervo sattuu paikalle, jossa oli kohdannut sisarensa. Suru, katumus ja epätoivo kasvavat liian suuriksi, ja Kullervo surmaa itsensä omalla miekallaan. Itsemurha huipentaa voimakkaan miekkakohtauksen, jossa Kullervo puhuttelee miekkaansa ja kysyy sen tahtoa syöä syyllistä lihoa, viallista verta juoa. Kullervo-taru siis alkaa kuolemasta ja päättyy kuolemaan. Tarinan päättyessä sen kaikki keskeiset hahmot ovat kuolleet: Kullervo, hänen sisarensa ja vanhempansa sekä koko Untamon suku. Kalevalassa Kullervo-taru päättyy Väinämöisen sanoihin, jotka hän lausuu kuultuaan Kullervon kuolemasta: Silloin vanha Väinämöinen, kunpa kuuli kuolleheksi, Kullervon kaonneheksi, sanan virkkoi, noin nimesi: "Elkötte, etinen kansa, lasta kaltoin kasvatelko luona tuhman tuuittajan,

13 vierahan väsyttelijän! Lapsi kaltoin kasvattama, poika tuhmin tuuittama ei tule älyämähän, miehen mieltä ottamahan, vaikka vanhaksi eläisi, varreltansa vahvistuisi." Viimeistään Väinämöisen repliikki on jonkinlainen synninpäästö kovaosaiselle Kullervolle, sillä siinä vastuu Kullervon tragediasta pistetään lapsen epäonnistuneille kasvattajille. Sibelius ei tuo tätä opettavaista lopetusta omaan Kullervoonsa ei laulettujen sanojen eikä musiikillisen sanoman muodossa. LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA Aho, Kalevi Kalevala ja suomalainen taidemusiikki. - Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen (toim.), Kalevalan kulttuurihistoria. Helsinki: SKS. Dahlström, Fabian (1987). The Works of Jean Sibelius. Helsinki: Sibelius-Seura. Furuhjelm, Erik (1916). Jean Sibelius. Hans tondiktning och drag ur hans liv. Borgå: Schildt. Gallon, Emma (2012) A narrative analysis of Sibelius s Kullervo and his sister. Estetyka i Krytyka 38: 1. Goss, Glenda D. (1998). Jean Sibelius: A Guide to Research. Composer Research Manuals 41. Garland Reference Library of the Humanities New York: Garland. Goss, Glenda Dawn (2000). Sibelius s Kullervo after Glenda Dawn Goss, Kari Kilpeläinen, Pirkko Moisala & Veijo Murtomäki (toim.), Hundra vägar har min tanke. Festskrift till Fabian Dahlström. Juhlakirja Fabian Dahlströmille. Helsinki: WSOY Goss, Glenda Dawn (2003). Wien und die Entstehung von Sibelius Kullervo. - Krones (toim.), Goss, Glenda Dawn (2005a). Vorwort/Preface/(Esipuhe) teoksessa Sibelius 1892/2005a. Goss, Glenda Dawn (2005b). Vorwort/Preface/(Esipuhe) teoksessa Sibelius 1892/2005b. Goss, Glenda Dawn (2009a). Sibelius, Amerikka ja amerikkalaiset. Suomeksi toimittanut Martti Haapakoski. Helsinki: WSOY. Goss, Glenda Dawn (2009b). Editing the Kullervo symphony, Kullervo debut text, New discoveries, Critical response, Kullervo of the Kalevala. Osasivuja Glenda Dawn Gossin internet-sivuilla /, viimeksi päivitetty Goss, Glenda Dawn (2009c). Sibelius: A Composer's Life and the Awakening of Finland. Chicago: The University of Chicago Press. Goss, Glenda Dawn (2012). Luento Lauttasaaren St. Jacobs Kyrkassa Manifestum-kuoron harjoitusten yhteydessä Häyrynen, Antti (2008). Sinivalkoiset äänet. Ylioppilaskunnan Laulajat Helsinki: Otava. Johnson, Stephen (2005) Kullervo. Englanninkielinen teosesittely levytyksessä LSO0574. Sir Colin Davis, Peter Mattei, Monica Groop, London Symphony Orchestra, Men of the London Symphony Chorus. London: London Symphony Orchestra Live. Kalevala. Koonnut Elias Lönnrot. Helsinki: SKS. Kilpeläinen, Kari (1992). Tutkielmia Jean Sibeliuksen käsikirjoituksista. Studia Musicologica Universitatis Helsingiensis 3. Helsinki: Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos. Kozenova, Irina (1991). Näkökulma Sibeliuksen Kullervoon. Käännetty virosta suomeen. Musiikkitiede 3: Krones, Hartmut (toim., 2003). Jean Sibelius und Wien. Wien: Böhlau. Lampila, Hannu-Ilari (1984). Sibelius. Jyväskylä: Gummerus.

14 Matter, Jean (1967). Kullervo ou comment naît un grand musicien. [Kullervo, tai kuinka syntyi suuri muusikko.] Schweizerische Musikzeitung 107: Murtomäki, Veijo (1993). Symphonic unity. The development of formal thinking in the symphonies of Sibelius. Studia Musicologica Universitatis Helsingiensis 5. Helsinki: Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos. Murtomäki, Veijo (2008). Kullervon tarina synnytti Sibeliuksen musiikin suomalaisuuden. / Kullervo, or the emergence of a national idiom in Finnish music. Teosesittely levytyksessä ODE Englanninkielinen käännös Jaakko Mäntyjärvi. Helsinki: Ondine. Mäkelä, Tomi (2007). Sibelius, me ja muut. Helsinki: Teos. Niemelä, Tuomas (2012). Helsinki ennen Kullervoa ja Kullervo. Esittelytekstit kirjasessa Soivat kaupungit. Helsingin yliopiston musiikkiseura (HYMS) Ondine (2008). Levytys ODE Soile Isokoski, Tommi Hakala, YL, Helsingin kaupunginorkesteri, Leif Segerstam. Ranta, Juho (1933). Jean Sibeliuksen Kullervo-Sinfonian esitys, v. 1892: Vanhan miehen muistelmia. Musiikkitieto joulukuu 1933: Revers, Peter (2003). Wien Jean Sibelius, Anton Bruckner, Carl Goldmark, Robert Fuchs. - Krones (toim.), Salmenhaara, Erkki (1984). Jean Sibelius. Helsinki: Tammi. Salmenhaara, Erkki (1996). Suomen musiikin historia 2. Kansallisromantiikan valtavirta Porvoo: WSOY. Short, Anthony (2007). Kullervo. Englanninkielinen teosesittely levytyksessä Randi Stene, Peter Mattei, National Male Choir of Estonia, Royal Stockholm Philharmonic Orchestra, Paavo Järvi. Virgin Classics/EMI. Sibelius, Jean (1892/2005a). Kullervo für Sopran-, Bariton-Solo, Männerchor und Orchester op. 7. Herausgegeben von Glenda Dawn Goss. Urtext der Gesamtausgabe Jean Sibelius Werke. JSW I/ Wiesbaden, Leipzig, Paris: Breitkopf & Härtel. Sibelius, Jean (1892/2005b). Kullervo für Sopran-, Bariton-Solo, Männerchor und Orchester op. 7. Herausgegeben von Glenda Dawn Goss. Urtext der Gesamtausgabe Jean Sibelius Werke. Studienpartitur PB Wiesbaden, Leipzig, Paris: Breitkopf & Härtel. Sunila, Kanerva (2012). Mieskuoro Manifestum ja Ylioppilaskunnan Soittajat yhdistävät voimansa Kullervon merkeissä. Sulasol 1/2012: 32. Tarasti, Eero (1977). Sibeliuksen Kullervo-sinfoniasta. Musiikki 7: Tarasti, Eero (1978). Myth and Music: A Semiotic Approach to the Aesthetics of Myth in Music, Especially That of Wagner, Sibelius and Stravinsky. Acta musicologica fennica 11. Helsinki: Suomen musikkitieteellinen seura. (Ilmestyi seuraavana vuonna Moutonin kustantamana.) Tawaststjerna, Erik (1965). Jean Sibelius I. Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta tekijän kanssa yhteistyössä suomentanut Tuomas Anhava. Helsinki: Otava. Tawaststjerna, Erik (1968). Sibelius. Helsingfors: Söderströms. Tawaststjerna, Erik (1989). Jean Sibelius. Vuodet (???). Uudistettu N:s painos. Helsinki: Otava. Tawaststjerna, Erik (1992). Jean Sibelius. Åren Redigerad av Gitta Henning. Helsingfors: Söderström & C:o. Tawaststjerna, Erik (1997). Sibelius. Toimittanut Erik T. Tawaststjerna. Helsinki: Otava. Tolonen, Jouko (1976). Jean Sibeliuksen koeluento ja mollipentakordin soinnutus. - Erkki Salmenhaara (toim.), Juhlakirja Erik Tawaststjernalle 10 X Helsinki: Otava van der Hoeven, Adriaan (1996). Kalevala ja Kullervo vuosisadanvaihteen kuvataiteessa. - Pirjo Lyytikäinen, Jyrki Kalliokoski & Mervi Kantokorpi (toim.), Katsomuksen ihanuus. Kirjoituksia vuosisadanvaihteen taiteista Väisänen, A. O. (1953). Sibeliuksen Kullervo-sinfonian valta-aiheet. Kalevalaseuran vuosikirja 33:

15 III KULLERVO JA HÄNEN SISARENSA KUORO: Kullervo, Kalervon poika sinisukka äijön lapsi hivus keltainen, korea kengän kauto kaunokainen, läksi viemähän vetoja, maajyviä maksamahan. Vietyä vetoperänsä, maajyväset maksettua, rekehensä reutoaikse, kohennaikse korjahansa. Alkoi kulkea kotihin, matkata omille maille. Ajoa järyttelevi, matkoansa mittelevi, noilla Väinön kankahilla, ammoin raatuilla ahoilla. Neiti vastahan tulevi, hivus kulta hiihtelevi noilla Väinön kankahilla, ammoin raatuilla ahoilla. Kullervo, Kalervon poika, jo tuossa piättelevi; alkoi neittä haastatella, haastatella, houkutella: KULLERVO: Nouse, neito, korjahani, taaksi maata taljoilleni! SISAR: Surma sulle korjahasi, tauti taaksi taljoillesi! KUORO: Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, iski virkkua vitsalla, helähdytti helmivyöllä. Virkku juoksi, matka joutui, tie vieri, reki rasasi.

16 Neiti vastahan tulevi, kautokenkä kaaloavi selvällä meren selällä, ulapalla aukealla. Kullervo, Kalervon poika, hevoista piättelevi, suutansa sovittelevi, sanojansa säätelevi: KULLERVO: Tule korjahan, korea, maan valio, matkoihini! SISAR: Tuoni sulle korjahasi, Manalainen matkoihisi! KUORO: Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, iski virkkua vitsalla, helähdytti helmivyöllä. Virkku juoksi, matka joutui, reki vieri, tie lyheni. Neiti vastahan tulevi, tinarinta riioavi noilla Pohjan kankahilla, Lapin laajoilla rajoilla. Kullervo, Kalervon poika, hevoistansa hillitsevi, suutansa sovittelevi, sanojansa säätelevi: KULLERVO: Käy, neito, rekoseheni, armas, alle vilttieni, syömähän omeniani, puremahan pähkeniä! SISAR: Sylen, kehno, kelkkahasi, retale, rekosehesi! Vilu on olla viltin alla,

17 kolkko korjassa eleä. KUORO: Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, koppoi neion korjahansa, reualti rekosehensa, asetteli taljoillensa, alle viltin vieretteli. SISAR: Päästä pois minut tästä, laske lasta vallallensa, kunnotointa kuulemasta, pahalaista palvomasta, tahi potkin pohjan puhki, levittelen liistehesi, korjasi pilastehiksi, rämäksi re en retukan! KUORO: Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, aukaisi rahaisen arkun, kimahutti kirjakannen; näytteli hope itansa, verkaliuskoja levitti, kultasuita sukkasia, vöitänsä hopeapäitä. Verat veivät neion mielen, halu muutti morsiamen, hopea hukuttelevi, kulta kuihauttelevi. SISAR: Mist olet sinä sukuisin, kusta, rohkea, rotuisin? Lienet suurtaki sukua, Isoa isän aloa. KULLERVO: En ole sukua suurta, enkä suurta enkä pientä, olen kerran keskimmäistä: Kalervon katala poika, tuhma poika tuiretuinen,

18 lapsi kehjo keiretyinen: Vaan sano oma sukusi, oma rohkea rotusi, jos olet sukua suurta, isoa isän aloa. SISAR: En ole sukua suurta, enkä suurta enkä pientä, olen kerran keskimmäistä: Kalervon katala tyttö, tyhjä tyttö tuiretuinen, lapsi kehjo keiretyinen. Ennen lasna ollessani emon ehtoisen eloilla läksin marjahan metsälle, alle vaaran vaapukkahan. Poimin maalta mansikoita, alta vaaran vaapukoita; poimin päivän, yön lepäsin. Poimin päivän, poimin toisen, päivälläpä kolmannella en tiennyt kotihin tietä: tiehyt metsähän veteli, ura saatteli salolle. Siinä istuin jotta itkin. Itkin päivän jotta toisen; päivänäpä kolmantena nousin suurelle mäelle, korkealle kukkulalle. Tuossa huusin, hoilaelin. Salot vastahan saneli, kankahat kajahtelivat: Elä huua, hullu tyttö, elä mieletön, melua! Ei se kuulu kumminkana, ei kuulu kotihin huuto. Päivän päästä kolmen, neljän viien, kuuen viimeistäki kohennihin kuolemahan, heitihin katoamahan. Enkä kuollut kuitenkana, en mä kalkinen kaonnut! Oisin kuollut, kurja raukka, oisin katkennut, katala, äsken tuosta toisna vuonna,

19 kohta kolmana kesänä oisin heinänä helennyt, kukoistellut kukkapäänä, maassa marjana hyvänä, punaisena puolukkana, nämät kummat kuulematta, haikeat havaitsematta. KULLERVO: Voi poloinen, päiviäni, voipa, kurja, kummiani, kun pi in sisarueni, turmelin emoni tuoman! Voi isoni, voi emoni, voi on valtavanhempani! Minnekä minua loitte, kunne kannoitte katalan? Parempi olisin ollut syntymättä, kasvamatta, ilmahan sikeämättä, maalle tälle täyttymättä. Eikä surma suorin tehnyt, tauti oike in osannut, kun ei tappanut minua, kaottanut kaksiöisnä. V KULLERVON KUOLEMA Kullervo, Kalervon poika, otti koiransa keralle, läksi tietä telkkimähän, korpehen kohoamahan. Kävi matkoa vähäisen, astui tietä pikkaraisen; tuli tuolle saarekselle, tuolle paikalle tapahtui, kuss' oli piian pillannunna, turmellut emonsa tuoman. Siin' itki ihana nurmi, aho armahin valitti, nuoret heinät hellitteli, kuikutti kukat kanervan tuota piian pillamusta, emon tuoman turmelusta: Eikä nousnut nuori heinä,

20 kasvanut kanervan kukka, ylennyt si[j]alla sillä, tuolla paikalla pahalla, Kuss' oli piian pillannunna, emon tuoman turmellunna. Kullervo, Kalervon poika, tempasi terävän miekan; katselevi, kääntelevi, kyselevi, tietelevi. Kysyi mieltä miekaltansa, tokko tuon tekisi mieli syöä syyllistä lihoa, viallista verta juoa. Miekka mietti miehen mielen, arvasi uron pakinan. Vastasi sanalla tuolla: "Miks' en söisi mielelläni, söisi syyllistä lihoa, viallista verta joisi? Syön lihoa syyttömänki, juon verta viattomanki." Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, pään on peltohon sysäsi, perän painoi kankahasen, kären käänti rintahansa, itse iskihe kärelle. Siihen surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli. Se oli surma nuoren miehen, kuolo Kullervo urohon, Loppu ainakin urosta, kuolema kovaosaista.

KULLERVO 16. & 17.4.2015

KULLERVO 16. & 17.4.2015 16. & 17.4.2015 KULLERVO Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Kevin Greenlaw, baritoni Suomen Mieskuoroliiton suurkuoro Torstai 16.4.2015 klo 19 Perjantai

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

JEAN SIBELIUS ON KUULUISA SÄVELTÄJÄ

JEAN SIBELIUS ON KUULUISA SÄVELTÄJÄ JEAN SIBELIUS ON KUULUISA SÄVELTÄJÄ lapsuus Johan Christian Julius Sibelius syntyi 8. juolukuuta 1865 hämeenlinnassa. hänen isänsä oli 44-vuotias lääketieteen tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä

Lisätiedot

SAKARI MONONEN COLL.629

SAKARI MONONEN COLL.629 Arkistoluettelo 637 SAKARI MONONEN COLL.629 Käsikirjoituskokoelmat 1 SAKARI MONONEN, säveltäjä COLL. 629 Säveltäjä ja musiikkipedagogi Sakari Mononen syntyi 27.7.1928 ja kuoli 1998. Hän työskenteli ensin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kalevala Tietokilpailuita ja väittely

Kalevala Tietokilpailuita ja väittely Kalevala Tietokilpailuita ja väittely Tieto- ja taitokilpailu I Kalevalan henkilöillä on epiteettejä eli liikanimiä. Tehtävänänne on täydentää viivalle joko henkilönnimi tai epiteetti. a) Väinämöinen b)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Tervetuloa Manifestumiin!

Tervetuloa Manifestumiin! Tervetuloa Manifestumiin! Manifestum kehittyy Manifestumin perusti kesällä 2010 n. 35 kokenutta mieskuorolaulajaa. Kuoron johtotähti sen toiminnan ensimmäisten neljän vuoden aikana oli ajatus luoda aito

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET

ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET LUETTELO 133 ARMAS LAUNIS SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET Signum: Ms.Mus.Launis KANSALLISKIRJASTO KÄSIKIRJOITUSYKSIKKÖ Luettelo Armas Launiksen sävellyskokoelmasta Materiaali on lunastettu yliopiston kirjastoon

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni Nuorten laulukirja III, op. 134B Lauluäänet ja piano Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1928 Lisäjulkaisut Valistus, Helsinki 1928 (yksiääninen painos, ilman opusnumeroa) Nuorten

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 1997

Toimintakertomus vuodelta 1997 Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 23.1.1998 Toimintakertomus vuodelta 1997 Hankkeen yleiskuvaus Vuosi 1997 oli Jean Sibeliuksen Koottujen teosten kriittisen laitoksen (Kritische Gesamtausgabe)

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00 Thomas Zehetmair, kapellimestari ja viulu Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri, op. 61 45 min I Allegro ma non troppo II Larghetto III Rondo (Allegro)

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

ANTTI TOIVOLA (1935-) COLL. 747

ANTTI TOIVOLA (1935-) COLL. 747 Arkistoluettelo 737 ANTTI TOIVOLA (1935-) COLL. 747 Käsikirjoituskokoelmat KIRJE Antti Toivola Senni Savela- Kananoja 1978 COLL. 747.1 MUUTA Musiikkijaoston puheenjohtajan uo Antti Toivolan testamentti

Lisätiedot

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro Taivahan ääriin lauluni soikoon (EM229) Klinge min sång till himlarnas höjd Piano Sovitettu 1929? Käsikirjoitus SibA Mel 17:245 Hakumuoto Taivahan ääriin lauluni soikoon, EM229 Lisätietoja Kansanlaulusovitus,

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus Rytmit 1 Nuottigrafiikka - Nuottiviivastossa on viisi poikittaissuuntaista viivaa. - Pystysuorat viivat ovat tahtiviivoja. - Tila kahden tahtiviivan välissä on yksi tahti. Tupla tahtiviivoilla merkitään

Lisätiedot

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014

KONSERTTIKALENTERI SYKSY 2014. sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014 KONSERTTIKALENTERI Elävä musiikki konserteissa on korvaamaton, ainutkertainen elämys. Huippumuusikoiden yhteispeli, musiikin olemus, suuret tunteet ja yhteys ihmisen historiaan on aina henkilökohtainen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

ARVO LAITINEN (1893-1966) Ms.Mus. Laitinen COLL. 117

ARVO LAITINEN (1893-1966) Ms.Mus. Laitinen COLL. 117 Arkistoluettelo 129 ARVO LAITINEN (1893-1966) Laitinen COLL. 117 Käsikirjoituskokoelmat Aineisto Aika Signum SAAPUNEET KIRJEET COLL.117.1 SÄVELLYSKÄSIKIRJOITUKSET (luettelo päivitetty 11.8.2014 / JJ)

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 19.4.2000. Toimintakertomus vuodelta 1999. Hankkeen yleiskuvaus

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 19.4.2000. Toimintakertomus vuodelta 1999. Hankkeen yleiskuvaus Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 19.4.2000 Toimintakertomus vuodelta 1999 Hankkeen yleiskuvaus Vuosi 1999 oli tämän pitkään valmistellun hankkeen merkkivuosi. Teossarjan ensimmäinen painettu

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 13.3.2002. Toimintakertomus vuodelta 2001. Hankkeen yleiskuvaus

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 13.3.2002. Toimintakertomus vuodelta 2001. Hankkeen yleiskuvaus Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 13.3.2002 Toimintakertomus vuodelta 2001 Hankkeen yleiskuvaus Vuosi 2001 on ollut erittäin työteliäs ja toimitustyö on edennyt merkittävästi. Pianoteosten

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 19.4.2001. Toimintakertomus vuodelta 2000. Hankkeen yleiskuvaus

Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 19.4.2001. Toimintakertomus vuodelta 2000. Hankkeen yleiskuvaus Jean Sibeliuksen Koottujen teosten toimituskunta 19.4.2001 Toimintakertomus vuodelta 2000 Hankkeen yleiskuvaus Jean Sibeliuksen koottujen teosten sarjasta saatiin vuonna 2000 julkaistuksi kaksi uutta nidettä.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA

YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin. Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14

Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Rytmiset avaimet Rytmiikka 1 KZXAB14 Roy Eldridge 2007 Jere Laukkanen Rytmiset avaimet Rytmiset avaimet ovat rytmiikan perustana olevia rytmikuvioita, joita melodian ja/tai perkussiivinen rytmi heijastavat.

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

1. Kävely. 2. Hyräily. 3. Valitus. 4. Leikki

1. Kävely. 2. Hyräily. 3. Valitus. 4. Leikki Nuorta elämää I, op. 119a 1. Kävely 2. Hyräily 3. Valitus 4. Leikki 5. Kaksi totista setää 6. Nurmella Ensijulkaisu Fazer 1922, F.M. 1758-1763 Nuorta elämää I, op119a Lisätietoja Tämän laajan lastenkappalekokoelman

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kalevala-projekti 2012-2013

Kalevala-projekti 2012-2013 Kalevala-projekti 2012-2013 Turun Normaalikoulu 4B Jarno Nieminen, Henna Laaksonen, Riikka Haavisto, Jutta Digert Kalevala-projekti toteutettiin syksyn 2012 aikana, osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

Lisätiedot

PERUSMERKKILAULUT. Korjaukset 1. 6. painokseen, osassa painoksista ne on voitu jo huomioida Tarkistetussa 7. painoksessa mainitut virheet on korjattu

PERUSMERKKILAULUT. Korjaukset 1. 6. painokseen, osassa painoksista ne on voitu jo huomioida Tarkistetussa 7. painoksessa mainitut virheet on korjattu PERUSMERKKILAULUT Korjaukset 1. 6. painokseen, osassa painoksista ne on voitu jo huomioida Tarkistetussa 7. painoksessa mainitut virheet on korjattu 5. Finlandia-hymni sivu 10, systeemi 5, tahdin 3 viimeinen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

4.3. 2016. Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

4.3. 2016. Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari 4.3. 2016 Filharmonian vasket Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Perjantai 4.3.2016 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti

Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti Lönnrotin Kalevala (1849) Suomen Kansan Vanhat Runot SKVR (1908-1997) SKVR-korpus (2007) Lönnrotin Kalevala ja osa Suomen Kansan Vanhojen Runojen xml-korpuksesta

Lisätiedot

LAULUJA ALEKSIS KIVEN RUNOIHIN

LAULUJA ALEKSIS KIVEN RUNOIHIN LAULUJA ALEKSIS KIVEN RUNOIHIN nu = nuotti cd = cd levy ka = kasetti KM le= ei lainattava LP levy VM le= lainattava LP levy Borg, Kim: Seitsemän laulua Aleksis Kiven sanoihin, op27 (nu) Nro 1, Jo valkenee

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta

Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta Kalevala AINO-TARU Ote neljännestä runosta AKSELI GALLEN-KALLELA: AINO-TARU, TRIPTYYKKI, 1891, YKSITYISKOHTA ATENEUMIN TAIDEMUSEO. KUVA: KANSALLISGALLERIA / HANNU AALTONEN Tuopa Aino, neito nuori, sisar

Lisätiedot

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila Ilmoittautumisohjeet: EFEKTIn kautta tilattavat esitykset ja työpajat ovat kouluille ja päiväkodeille maksuttomia. Yksi henkilö voi hakea max. kolmea eri esityskokonaisuutta

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Arkistoluettelo 145 LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Käsikirjoituskokoelmat Sisällys Sivu Leevi Madetojan arkisto Biographica 2 Kirjeenvaihto Saapuneet kirjeet Yksityiset 3 Viralliset 6 Onnittelusähkeet

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

SIBELIUS150 - ILTAMAT. Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson

SIBELIUS150 - ILTAMAT. Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson SIBELIUS150 - ILTAMAT Tmi Arja Kitola, Retkitie 6, 23100 Mynämäki +358 50 441 8660, arja.kitola@tmikitola.fi www.tmikitola.fi Sibelius-iltamat

Lisätiedot

SALON MUSIIKKIOPISTO

SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot