KAUKANA VIERAALLA MAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKANA VIERAALLA MAALLA"

Transkriptio

1 KAUKANA VIERAALLA MAALLA KOSOVON ALBAANIEN JA PUNKALAITUMEN KUNTALAISTEN RINNAKKAISELON TUTKIMUS PUNKALAITUMELLA Maarit Malmivaara - Mikko Salonen Opinnäytetyö Syksy 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PORIN YKSIKKÖ Maarit Malmivaara, Mikko Salonen Kaukana vieraalla maalla -Kosovon albaanien ja Punkalaitumen kuntalaisten rinnakkaiselon tutkimus Punkalaitumella Diakonia-ammattikorkeakoulu / Porin yksikkö s. 3 liitettä Vuonna 1999 Kosovon sodan seurauksena noin albaania joutui pakenemaan Kosovosta. Suomi päätti tällöin ottaa vastaan 1000 albaanipakolaista. Heidät sijoitettiin eri puolille Suomen vastaanottokeskuksiin. Punkalaitumen vastaanottokeskukseen Kosovon albaaneja saapui hieman alle 200, mikä oli iso tapaus noin 3800 asukkaan kunnalle. Työn lähtökohtana oli selvittää, miten rinnakkaiselo Punkalaitumen kuntalaisten ja Kosovon albaanien välillä on sujunut. Työssä selvitettiin myös eri viranomaistahojen yhteistyön mahdollisuuksia auttaa vieraiden kulttuurin edustajien kanssa toimivia osapuolia. Työssä käsitellään lisäksi lähimmäisenrakkauden toteutumista diakonisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön aineisto koostuu Punkalaitumen kuntalaisille ja Punkalaitumen eri viranomaistahoille suunnatuista avoimista kyselyistä sekä Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa suoritetuista Kosovon albaanien syvähaastatteluista. Kuntalaisille suunnatut kyselyt jätettiin täytettäviksi viiteen eri toimipisteeseen keskustassa. Eri viranomaistahoille suunnatut kyselyt tutkijat veivät itse perille. Kuntalaisille suoritettuihin kyselyihin tuli 42 vastausta. Punkalaitumen lukion 2 a luokalta saatiin lisäksi 29 vastausta. Punkalaitumen eri viranomaistahoilta vastauksia kertyi 10. Punkalaitumen vastaanottokeskuksen Kosovon albaaneille suoritettuun syvähaastatteluun osallistui 14 henkilöä. Tutkimus osoitti, että punkalaitumelaiset suhtautuivat positiivisesti kosovon albaanien vastaanottamiseen Suomeen ja Punkalaitumelle. Yhteiselo albaanien ja punkalaitumelaisten välillä toimii tutkimuksen perusteella hyvin. Ennakkoluulojen poistaminen tiedotusta lisäämällä nähtiin silti tärkeäksi. Tiedonkulku ja koulutus eri viranomaistahojen kesken, joka samalla estäisi mahdollisten päällekkäisten toimintojen toteutumista, koettiin kunnassa tavoittelemisen arvoiseksi. Useista vastauksista tuli ilmi, miten tärkeää olisi yhteisten tilaisuuksien järjestäminen kuntalaisille ja vastaanottokeskuksen Kosovon albaaneille. Lähimmäisenrakkaus ilmeni kuntalaisten ja eri viranomaistahojen halussa auttaa ja tukea Kosovon albaaneja. Asiasanat: Kosovon albaani, rinnakkaiselo, Punkalaitumen vastaanottokeskus, verkostoituminen, lähimmäisenrakkaus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Porin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PORI TRAINING UNIT Maarit Malmivaara and Mikko Salonen AS A FOREIGNER FAR AWAY IN A FOREIGN COUNTRY - THE COEXISTENCE OF KOSOVO ALBANS AND THE CITIZENS IN PUNKALAIDUN September 19, pages 3 appendices About 800, 000 Kosovo Albans had to escape from their own country because of the war in Kosovo in At that time Finland decided to receive 1,000 Albanian refugees. The Albans were placed into different reception centres around Finland. About 200 Albans arrived at the reception centre in Punkalaidun. It was a very important event in Punkalaidun where population is about 3,800. The meaning of this research was to ascertain how the coexistence of the citizens and the Albans has gone in Punkalaidun. This research also studied different possibilities how different authorities can help people who work with foreigners. In addition, the researchers worked out how charity has been achieved in Punkalaidun from the diaconial point of view. The research material includes open questionnaires to the citizens in Punkalaidun and to different authorities, and also the Albans deep interviews in the reception centre. The questions for the citizens were left to be filled in five different offices in the centre of Punkalaidun. The researchers got 42 answers from the citizens. In addition 29 answers got from high school students; 10 answers came from different authorities. The deep interviews were participated by 14 Albans. The research displayed that the citizens in Punkalaidun have positive attitudes for the reception of Kosovo Albans to Finland and Punkalaidun. According to this research, the coexistence of the Albans and the citizens goes well. Informing among different authorities and their education were considered worth achieving. This is how possible overlapping activities could be avoided at the same time. Many answers indicated how important it would be to arrange common activities for the citizens and Kosovo albans in the reception centre. The citizens and different authorities were willing to help and support the Kosovo Albans. This display the charity in Punkalaidun. Keywords: Kosovo Albans, coexistence, reception centre in Punkalaidun, networking, charity. Deposited in The Pori Training Unit Library.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET 2 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Yleistä pakolaisuudesta Asennoituminen Kosovon albaaneihin Suomessa Verkostoituminen Seurakunta monikulttuurisuuden tiellä Diakonia Jumalan tahdon ja lähimmäisenrakkauden toteuttajana 10 4 TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen rajaus Tutkimuskohde Tutkimuksen menetelmälliset- ja filosofiset lähtökohdat Tutkimuksen aineistonkeruu Aineiston analyysimenetelmät Tutkimuksen luotettavuus, eettisyys ja yleistettävyys 20 5 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA ONGELMAT 22

5 5.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite Tutkimusongelmat 22 6 TUTKIMUSTULOKSET Punkalaitumen kuntalaisten suhtautuminen Punkalaitumen vastaanottokeskuksen Kosovon albaaneihin Punkalaitumen vastaanottokeskuksen Kosovon albaanien ajatuksia ja kokemuksia Punkalaitumesta ja sen kuntalaisista Verkostoitumisen mahdollisuudet Punkalaitumella Lähimmäisenrakkauden toteutuminen Punkalaitumella 33 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 35 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Punkalaitumen kuntalaisille suunnattu kysely Liite 2 Punkalaitumen eri viranomaistahoille suunnattu kysely Liite 3 Tutkimuslupa-anomus

6 1 JOHDANTO Uutiset toivat keväällä 1999 eteemme rajun todellisuuden Euroopasta. Kosovossa serbien ja albaanien kauan jatkuneet vihamielisyydet toisia kohtaan puhkesivat avoimeen sotaan. Serbit aloittivat järjestelmälliset albaanien karkotukset maakunnasta Jugoslavian armeijan tuella. Huhtikuun lopulla arviolta noin albaania oli joutunut pakenemaan maakunnassa vallitsevaa hävitystä. Nato aloitti tällöin keskustelua osakseen saaneet vastatoimensa Jugoslaviaa vastaan. Sanotaan, että Jugoslavian kriisi alkoi Kosovosta ja Kosovoon sen arvellaan myös päättyvän. Kosovon albaanit joutuivat viettämään useita kuukausia epäinhimillisissä oloissa täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä. He joutuivat odottamaan voimattomina eri maiden päättäjien ratkaisuja heidän sijoittamisestaan eri maihin. Suomi päätti ottaa tällöin vastaan 1000 kosovon albaania omiin vastaanottokeskuksiinsa. Punkalaitumen vastaanottokeskukseen saapui vuoden 1999 keväällä noin 200 kosovon albaania. Vastaanotto oli suuri tapaus Punkalaitumelle, jossa on asukkaita noin Tutkijoita kosketti Euroopassa tapahtunut katastrofi, jonka seurauksena ihmisoikeudet nousivat voimakkaasti esille. Diakoneiksi valmistuvat tutkijat kokivat, että katastrofiin liittyvä pakolaisuus ja ihmisoikeudet ovat esillä heidän tulevassa työssään. Suomessa diakoniatyöntekijät vastaavat hyvin pitkälle seurakunnan pakolaistyöstä. Tutkijat halusivat tutkia, miten Kosovon albaanien ja Punkalaitumen kuntalaisten rinnakkaiselo on sujunut Punkalaitumella. Tutkimuksessa tätä kysymystä lähestyttiin myös lähimmäisenrakkauden pohjalta. Tutkimuksessa on keskitytty hyvin ajankohtaiseen aiheeseen, pakolaisuuteen. Tutkimuskohteina ovat Punkalaitumen vastaanottokeskuksen Kosovon albaanit, Punkalaitumen kuntalaiset ja Punkalaitumen lukion 2 a luokka sekä Punkalaitumen eri viranomaistahot. Aineistonkeruu suoritettiin käyttämällä kuntalaisille, lukiolaisille ja eri viranomaistahoille suunnattuja avoimia kyselyjä. Vastaanottokeskuksen Kosovon albaanien mielipiteitä on kerätty syvähaastattelujen avulla.

7 Tutkimuksella halutaan tuoda uutta tietoa siitä, miten suhteellisen iso ryhmä vieraasta kulttuurista tulleita ihmisiä on sopeutunut pienelle paikkakunnalle. Eri viranomaistahoilta saatiin vastauksia miten yhteistyön avulla voitaisiin auttaa parhaiten Kosovon albaaneja ja mahdollisesti muita vieraiden kulttuurien edustajia. Tutkimuksessa esitetään myös toimintaehdotuksia, joiden avulla voitaisiin parantaa punkalaitumelaisten ja vastaanottokeskuksen asukkaiden yhteiseloa. Lähimmäisenrakkauden toteutumista Punkalaitumella lähestytään kirjallisuuden lisäksi tutkimuksen kyselyjen ja haastattelujen pohjalta.

8 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Tutkijat ovat määritelleet tutkimuksensa keskeiset käsitteet tutkimusongelmien ja - tavoitteiden pohjalta seuraavasti. Kosovon albaanit Kosovo kuuluu Serbiaan, minkä seurauksena sen virallinen kieli on serbokroatia. Kosovon pinta- ala on km² ja asukasluku n. 2,17 miljoonaa. Väestöstä noin 90% on albaaneja ja albaniankielisiä. (Tietojätti , 677.) Tutkimuksen kosovon albaanit ovat keväällä 1999 Kosovon sodan keskeltä evakuoituja albaaneita. Punkalaitumen vastaanottokeskukseen ensimmäiset Kosovon albaanit (64 henkeä) saapuivat Vuoden lopulla turvapaikanhakijoita oli yli 160. (Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toimintakertomus vuodelta 1999, 2.) Pakolainen ja turvapaikanhakija Pakolainen on YK:n Geneven sopimuksen (1951) ja sen laajennuksen (1967) mukaan henkilö, jolla on aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisensa tai poliittisten mielipiteittensä vuoksi ja, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella (Uusi tietosanakirja 1997, 620). Tätä YK:n pakolaissopimusta käytetään yleisesti pakolaisuutta koskevassa materiaalissa käsitteen määritteenä. Huomattavaa on, että esimerkiksi sota, nälänhätä, köyhyys tai luonnonmullistukset eivät ole YK:n mukaan riittäviä syitä pakolaisstatuksen saamiseksi, vainon tai sen uhan täytyy olla henkilökohtaista, ihmistä yksilökohtaisesti koskettavaa (Vartiainen-Ora 1996, 11). Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää oleskeluoikeutta ja suojaa muualta kuin kotitai oleskelumaastaan jättäen turvapaikkahakemuksen. Turvapaikanhakijalta puuttuu pakolaisstatus, sillä hänen pakolaisuutensa todetaan vasta hänen turvapaikkahakemukseensa annetussa päätöksessä. (Vartiainen-Ora 1996, 12.)

9 Lähimmäisenrakkaus ja diakonia Suomen kielen perussanakirjan mukaan kristillinen lähimmäisenrakkaus on jonkin tekemistä lähimmäisenrakkaudesta (Haarala, Lehtinen, Grönros, Kolehmainen & Nissinen 1992, 123). Erottamaton osa kristillistä lähimmäisenrakkautta on palvelu eli diakonia ( Ruokanen 1991, 199). Kirkkolainsäädännössä kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen kommentaarissa diakoniasta mainitaan seuraavaa: Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta (Voipio, Träskman, Halttunen & Ventä 1997, 268). Verkostoituminen Tutkimuksessa verkostumisessa on kysymys moniammatillisesta yhteistyöstä. Sen tarkoituksena olisi yhdistää taito, tieto ja kokemus ja näiden avulla suunnata kohti yhteistä kehitystä (Virtanen 1999, 7.) Verkostoituminen on niin sanotusti laaja-alaista ja pitkäjännitteistä yhteistyötä yhteisen edun nimissä. Rinnakkaiselo Suomen kielen perussanakirjan mukaan sana rinnakkain tarkoittaa toistensa rinnalla, rinnatusten, rinta rinnan ja vierekkäin olemista. Käsite rinnakkaiselo tarkoittaa esimerkiksi politiikassa rauhanomaista, sotaisan ja aseellisen toiminnan vastakohtaa. (Haarala ym. 1992, 624, 651.) Tutkimuksessa tutkitaan onko Punkalaitumella toteutunut rauhanomainen rinnakkaiselo, rinnakkain eläminen tutkimuksen eri osapuolien kesken.

10 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA 3.1 Yleistä pakolaisuudesta Pakolaisuuden ymmärtämiseksi ja siihen vaikuttamiseksi on tärkeää ymmärtää sen syitä. Pakolaisten huollolla ja suojelulla autetaan niitä, jotka ovat joutuneet pakenemaan, mutta tärkeämpää olisi paneutua siihen miksi joidenkin on yleinsä paettava. Pakolaisuuden syyt voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen, välittömiin ja välillisiin syihin. (Vartiainen-Ora 1996, ) Välittömät pakolaisuuden syyt ovat sodat (valtioiden väliset ja sisällissodat) ja repressio, joka tarkoittaa kansalaisten oikeuksien polkemista ja riistämistä väkivalloin. Lisäksi välittömiin syihin lasketaan luonnonkatastrofit ja taloudellinen hätä, joka ilmenee yleinsä nälänhätänä. Pakolaisuuden välillisiin syihin lasketaan kuuluvaksi poliittinen- ja taloudellinen epävakaisuus sekä kansallisuus, uskonto ja valta. (Vartiainen-Ora 1996, ) Yleisenä lähtökohtana pakolaispolitiikassa on, että koti- tai oleskelumaassaan vainon kohteeksi joutunut ihminen katsotaan olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa. Vuonna 1968 Suomi allekirjoitti YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan, jossa sitoudutaan myöntämään pakolaisille vähintään yhtä suopea kohtelu kuin muille ulkomaalaisille samoissa olosuhteissa myönnetään. Lisäksi Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten oikeusasemaa säätelevät Suomen useat monenja kahdenkeskiset kansainväliset sopimukset. Helmikuussa 1992 Maastrichtin kokouksessa silloiset EY maat sopivat, että jäsenvaltioissa laillisesti asuvilla kolmansien maiden kansalaisilla tulee olla mahdollisimman pitkälle samat oikeudet kuin maan kantaväestöllä. Pakolaisilla on oikeuksiensa lisäksi myös velvotteita oleskelumaataan kohtaan. Heidän tulee noudattaa maan lakeja ja määräyksiä sekä alistua toimenpiteisiin, joihin ryhdytään yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. (Pentikäinen & Hiltunen (toim.) 1997, 222.)

11 3.2 Asennoituminen Kosovon albaaneihin Suomessa Suomalaisten asennoituminen Kosovon albaaneihin on vähän tutkittu aihe. Aihe on uusi, sillä albaanien huomattava vastaanotto Suomeen alkoi vasta Jugoslavian epävakaan tilanteen puhjetessa avoimeen sotaan vuonna Kosovosta joutui pakenemaan tuolloin valtava määrä albaaneja. Aihe tuli tällöin ajankohtaiseksi. Eri puolilla Suomea sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa jouduttiin tällöin pikaisesti käsittelemään aihetta ja sen mukanaan tuomia haasteita. Eräs aihetta käsittelevä uusi tutkimus on Magdalena Jaakkolan tutkimus (1999), Maahanmuutto ja etniset asenteet, jossa on tarkasteltu ihmisten suhtautumista yleisesti Kosovon pakolaisiin. Kattavassa tutkimuksessa on pohdittu monipuolisesti myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat asenteisiin Kosovon pakolaisia kohtaan. Tutkijat ovat verranneet pohdinnassaan Punkalaitumelta saatuja tuloksia Jaakkolan tutkimuksen tuloksiin. Magdalena Jaakkola toteaa turkimuksessaan, että suomalaisten suhtautuminen Kosovon pakolaisten vastaanottamiseen ja auttamiseen paikan päällä oli erittäin myönteistä toukokuussa Hän toteaa, että kun on kysymys järkyttävästä katastrofista Euroopassa, niin myös suomalaisten solidaarisuus pakolaisia kohtaan kasvaa. Kuvaavaa on, että toukokuussa 1999 tehdyssä 1008 henkeä edustavassa haastattelussa vain viisi prosenttia halusi sulkea rajat Kosovon pakolaisilta. Kaksi kolmasosaa kannatti vähintään 1000 Kosovon pakolaisen vastaanottamista.(jaakkola 1999, 52,54.) Kosovon tilanteen kehittymisen seuraaminen joukkoviestimistä oli erityisen merkityksellinen suhteessa ihmisten asennoitumiseen. Ihmiset tiesivät, että albaanit tulivat aidon ja läheisen hädän keskeltä. Heihin oli ikäänkuin helppoa samaistua. Jaakkola toteaa, että suurin osa albaaneista sijoitettiin Suomen vastaanottokeskuksiin, josta useat sijaitsevat maaseudulla. Tässä on huomioitavaa, että tutkimuksen mukaan maaseudulla suhtaudutaan albaaneihin kielteisemmin kuin vastaavasti pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen mukaan vastaajien ikä, sukupuoli, koulutus ja ammatti eivät selittäneet juurikaan heidän suhtautumistaan vastaanotettavien albaanien määrään. Tutkimuksessaan Jaakkola esittää myös, ettei miesten ja naisten välillä ollut merkittäviä eroja heidän suhtautumisessaan kosovon albaanien vastaanottamiseen.

12 Tutkimuksessa mainittiin myös vastaamatta jättäneiden suhteellisen iso määrä, yksi viidesosa. (Jaakkola 1999, 56, ) 3.3 Verkostoituminen Seuraavassa on tarkasteltu verkostoitumista. Alussa on määritelmiä verkostoitumisesta ja sen tavoitteista. Verkostoitumista on käsitelty lähinnä kunnalliselta tasolta (esimerkiksi koulut, sosiaali- ja terveystoimi ja seurakunta) puuttumatta valtiollisiin (esimerkiksi työministeriö, oikeusministeriö ja lääninhallitukset) rakenteisiin. Lopussa on kaksi esimerkkitapausta yhteistoiminnasta eri viranomaistahojen kanssa, jotka valittiin tutkimukseen kuvaamaan yhteistyön mahdollisuuksia. Näitä tapauksia voidaan käyttää mahdollisesti virikkeenä Punkalaitumen tilanteessa. Verkostoitumista on vaikea määritellä tarkasti, koska sitä käytetään kuvaamaan hyvin erilaisia ilmiöitä. (Ollus, Ranta & Ylä-Anttila 1998, 1.) Verkostoitumista voidaankin lähestyä lähinnä sen tavoitteiden tutkiskelulla. Sen tarkoituksena olisi yhdistää taito, tieto ja kokemus ja näiden avulla suunnata kohti yhteistä kehitystä (Virtanen 1999, 7.) Verkostoitumisen tavoitteena on yhdessä aikaansaada parempi tehokkuus kuin vastaavasti yksin toimiessa (Ollus ym. 1998, 1). Verkostoja tarkasteltaessa voidaan puhua myös eri viranomaisista koostuvista moniammatillisista tiimeistä (Virtanen 1999, 36). Maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden mukanaan tuomiin haasteisiin on mahdotonta yrittää vastata ilman laajaa yhteistyötä. Yhteistyötä on luotava niin valtiollisiin kuin kunnallisiin työntekijöihin, kuin myös maahanmuuttajien parissa työskenteleviin järjestöihin sekä myös maahanmuuttajien omiin järjestöihin. (Kirkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintö 1999, 51.) Monikulttuurinen työ kehittyy aina paikkakuntakohtaisesti, joten valmista mallia ei ole olemassa. Paikkakunnan koolla sekä vähemmistöjen ja maahanmuuttajien määrällä on vaikutusta työn muodostumiseen. Keskeistä on kuitenkin se, että työn tekemisessä tarvitaan verkostoitumista. ((Kirkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintö 1999, )

13 Vuodesta 1994 lähtien Hämeenkoskella on toiminut Si-So-Se -ryhmä (Sivistyslautakunta, Sosiaalilautakunta ja seurakunta). Toiminnan tavoitteena on ollut säilyttää pienellä paikkakunnalla vähenevistä voimavaroista huolimatta mahdollisimman hyvä palvelutaso. Pyrkimyksenä on kohdentaa suunniteltu toiminta tarkasti ja poistaa samalla ilmeneviä päällekkäisyyksiä eri tahojen toiminnoista. Yhteistyöllä on saavutettu lyhyessä ajassa paljon. (Valanta (toim.); Piispanen 1999, ) Mäntsälän seurakunnassa toteutettiin diakoniaprojekti välisenä aikana. Tarkoituksena oli kartoittaa Mäntsälän alueen sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymisen problematiikkaa. Ajatuksena oli miten seurakunnan diakoniatyö vastaa ja voisi vastata esille tuleviin ongelmiin esimerkiksi yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhteistyön ja verkostoitumisen tarve tuli ilmi. Verkostoitumista haittasi kuitenkin esille tulleet esteet. Esteiksi koettiin esimerkiksi vaitiolovelvollisuus, ajan riittämättömyys ja huonot henkilökemiat. Asioita selvittelemään kutsuttiin eri luennoitsijoita ja asiantuntijoita ja lopulta yhteistyö saatiin käyntiin alkuesteistä huolimatta. Yhteistyön tulokset olivat Mäntsälässäkin hyviä ja uusia projekteja syntyi yhteistyössä eri tahojen kesken. (Valanta (toim.); Korpela 1999, ) 3.4 Seurakunta monikulttuurisuuden tiellä Monikulttuurisuuden lisääntyminen ajassamme on haaste kirkolle ja seurakunnille. Seurakunnan työssä tulee entistä enemmän vastaan kysymykset siitä kuinka lähestyä vieraasta kulttuurista tullutta turvapaikanhakijaa tai pakolaista ilman yhteistä kieltä, uskontoa ja kulttuuritaustaa. Lisäksi on pohdittava miten asennoitua kulttuuritaustojen eroista johtuviin jännityksiin esimerkiksi seurakunnan työntekijän sukupuoli- ja ammattiroolissa. Nämä kysymykset haastavat seurakunnan työntekijöitä tarkastelemaan syvällisemmin omia juuriaan ja ihmiskunnan yhteenkuuluvuutta. (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, ) Näitä asioita kohdataan myös Punkalaitumen seurakunnassa, jossa monikulttuurisuutta joudutaan jatkuvasti kehittämään pakolaisten määrän seurauksena.

14 Työskennellessä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa seurakunnan työntekijöillä on oltava paljon tietoa ja taitoa näiden ihmisten lähtömaista, kulttuureista ja uskonnoista. Tiedot ja taidot toimivat välineinä asettumisessa pakolaisten rinnalle. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä pakolaisten kohtaamisessa ja auttamisessa, tarvitaan myös empatiaa asettua pakolaisen omaan elämäntilanteeseen. Seurakunnan työntekijöiden on tiedettävä mitä pakolaiset ovat joutuneet maassaan kokemaan ja mitä he ovat menettäneet. Pakolaisen kohtaamiseen tarvitaan inhimillistä kohtelua, aitoa kuuntelemista ja rinnalle asettumista. Tärkeintä on, että pakolainen tuntee olevansa ensisijaisesti lähimmäinen. (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, ) Ei haittaa, vaikka kieli ja yhteiset symbolit olisivatkin erilaisia. Aidon hyväksynnän ymmärtää jokainen, vaikka kieli ja tavat poikkeaisivat toisistaan. Seurakuntien pakolaistyön on perustuttava toisen vakaumuksen kunnioittamiseen. Tähän sisältyy myös pakolaisten auttaminen ehdoitta. Seurakunnat eivät saa tehdä eroa siinä ovatko pakolaiset kristittyjä, muslimeja, hinduja, juutalaisia vai ateisteja. Uskonnolliset kysymykset otetaan esille vain, jos pakolaiset sitä itse haluavat. YK:n pakolaissopimuksessa kielletään pakolaisten aktiivinen käännyttäminen. ( Laukama & Summa (toim.); Heikka 1994, 162.) Kaikenlainen käännyttäminen toiseen uskontoon on henkistä väkivaltaa, kun otetaan vielä huomioon kuinka paljon pakolaiset ovat usein joutuneet menettämään omaisiaan ja omaisuuttaan. Seurakuntien tehtäväalueeseen ei kuulu milloinkaan pakonomainen käännytystyö, sillä uskonratkaisun tulee olla ihmisen henkilökohtainen valinta ja päätös. Suomalaisen asenneilmaston kiristyessä on kirkon johto joutunut johdonmukaisesti torjumaan pakolais- ja muukalaiskielteisyyttä. Pakolaiset koetaan maassamme valitettavan usein työllistämisen uhkana. Heidän pelätään kaventavan myös suomalaisten sosiaaliturvaa. Kirkon on yhä aktiivisemmin torjuttava tätä ajattelutapaa, sillä tälläinen ajattelutapa ei sovi kirkon piiriin. Seurakunnilla on nyt ikään kuin kahdenlaista työsarkaa. Asenteiden odotetaan avartuvan niin luottamushenkilöiden, kirkkokansan kuin kirkon työntekijöiden sekä suuren yleisön keskuudessa. (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, 52, 55.)

15 Arkkipiispa Jukka Paarma toteaa pakolaisten auttamisen olevan sydämen asia kirkolle. Hän korostaa, että lähimmäisenrakkauteen kuuluu auttaa avun tarpeessa olevia ihmisiä, myös pakolaisia. Pakolaisuuden ehkäisystä Paarma toteaa: Kristillinen sanoma ihmisen arvosta ja rauhanylläpitämisestä tähtää siihen, että tätä pakolaisongelmaa ei syntyisi ollenkaan; että ihmiset kussakin maassa eläisivät rauhassa toistensa kanssa, kunnioittaisivat, palvelisivat ja auttaisivat toinen toistansa. Arkkipiispa mainitsee myös rasismin lisääntymisen yhteiskunnassamme. Suomalaiset ovat katkeria, kun pakolaiset elävät sosiaaliturvan varassa. Kirkon olisi tehtävä enemmän työtä asennekasvatuksessa, jotta rasismi saataisiin kitketyksi pois, arkkipiispa mainitsee. Tietoisesti tapahtuvaa käännyttämistä ei arkkipiispan mukaan saisi tehdä ja olisi tiedostettava se, että se ei ole oikeaa käännyttämistä. (Liukka 2/1999, ) Seurakuntien olisi tarkkaan mietittävä kuka vastaa oman seurakunnan pakolaistyön koordinoinnista. Päävastuu on seurakunnan jollakin työalueella, mutta kasvatustyö kuuluu kaikille työaloille. Tarpeellista on miettiä myös sitä miten saataisiin seurakuntalaiset mukaan seurakunnan pakolaistyön kehittämiseen. (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, 84.) Vapaaehtoisten ideoita tarvitaan, sillä pakolaiset tarvitsevat monenlaista toimintaa asuessaan esimerkiksi vastaanottokeskuksissa. Seurakuntien pakolaistyöhön olisi saatava mahdollisimman paljon eri alojen asiantuntijoita, jotta toiminta olisi monipuolista ja pakolaisten aktiivisuutta lisäävää. 3.5 Diakonia Jumalan tahdon ja lähimmäisenrakkauden toteuttajana Diakonia on kirkon elettyä, koettua uskoa. Se nousee suoraan uskosta, elämän yhteydestä kristukseen. Se osoittaa kirkon uskon aitouden tai sen puuttuminen paljastaa uskon onttouden. (Ahonen 1992, 122.) Diakonian tehtävänä on toteuttaa Jumalan tahtoa

16 ja tehdä siitä totta kaikkialla. Se on hädässä olevan ihmisen auttamista. (Suominen (toim.) 1988, 25.) Kirkon pakolaistyötä tehdään kansainvälisen diakonian avulla kolmansissa maissa ja lähialueilla. Kotimaassa vastaava työ tapahtuu seurakuntatasolla. (Porio & Aukee 1998, 51.) Suomessa seurakuntien pakolaistyö on nivoutunut pääsääntöisesti nimenomaan diakoniatyön osaksi ja tällöin lähestymistapa on ehtoja asettamaton tuki pakolaisille heidän henkisissä ja aineellisissa tarpeissaan (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, 28). Diakoniatyö on joutunut usein aloitteentekijäksi, kun on huolehdittu maahanmuuttajista ja paneuduttu heidän kysymyksiinsä (Kirkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintö 1999, 61.) Diakoniatyöntekijät ovat olleet tärkeässä asemassa seurakunnan kohdatessa pakolaiset. Työntekijät ovat järjestäneet tukiperheitä, vastaanottopalveluja ja erilaisia kerhoja pakolaisille. Pakolaisille on kerätty vaatteita, leluja ja urheiluvälineitä. Taloudellista tukea on annettu vain erityistarpeisiin. (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, 28.) Pakolaisten kannalta vaatteiden ja muiden hyödyllisten tavaroiden kerääminen on tärkeää, sillä heillä ei välttämättä turvapaikkaan tullessaan ole mukanaan juuri mitään. Kristillinen kirkko on kutsuttu sekä palvelemaan että todistamaan. Yksittäisten ihmisten kyvyt, taidot ja lahjat voivat suuntautua eri suuntiin, mutta kaiken työn lähtökohtana on lähimmäisenrakkauden periaate. Rakkaus ottaa ihmisen vastaan sellaisena kuin hän on ja kunnioittaa häntä ihmisenä kaikilla tavoin. (Kirkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintö 1999, 60.) Lähimmäisenrakkaus on siis seurakunnan työn lähtökohta. Sen perusohjeet löytyvät Raamatusta. Vanhan Testamentin kolmannessa Mooseksen kirjassa (19: 18) sanotaan: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Kristinuskon kultaisessa säännössä Uudessa Testamentissa (Matt.7:12) taas sanotaan: Mitä haluat ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille. Tämä on keskeinen ajatus myös rakkauden palvelussa, diakoniassa. Hepreaksi sana lähimmäinen tarkoittaa ystävää. Lähimmäistä ei saa halveksia eikä panetella salaa, hänestä ei saa sanoa väärää todistusta eikä hänelle saa tehdä vääryyttä. (Inkala 1991, ) Lähimmäisyyteen kuuluu vuorovaikutus, keskinäiset suhteet ja

17 riippuvuus. Toisin sanoen lähimmäisyyttä ei voi olla elleivät molemmat tarvitse toisiaan. Raamatun mukaan lähimmäinen on ihminen, joka tarvitsee apuani ja rakkauttani. Hän voi olla musta tai valkoinen, rikas tai köyhä, sortaja tai sorrettu. (Laukama & Summa (toim.); Keshishian 1994, 168.) Vanhassa Testamentissa (3. Moos. 19:18, 33-34) sanotaan:... rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra. ja Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä. Minä olen Herra teidän, Jumalanne. Vanhan Testamentin opetukset muukalaisiin suhtautumisesta jatkuvat Jeesuksen antamissa opetuksissa kansalle. Jeesus antoi lähimmäisen rakastamiselle vielä uutta sävyä sanoessaan Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia (Matt. 5: 44-45). Aiemmin kansalle oli opetettu, että lähimmäistä tuli rakastaa ja vihamiestä tuli vihata (Matt. 5: 43). Jeesuksen elämä itsessään oli myös kertomus muukalaisuudesta. Hän joutui pakenemaan jo alussa Egyptiin kuningas Herodesta (Matt. 2: 13-15). Koko toimintansa ajan Jeesus eli ilman vakituista olinpaikkaa (Jokiniemi 1992, 36). Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa (9: 58): Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi. Jeesus lähestyi siis muukalaista muukalaisena, näin Hän saattoi kokea saman tuskan kuin tuo toinenkin. Yksi tunnetuimmista Jeesuksen vertauksista on kertomus Laupiaasta samarialaisesta (Luuk.10:25-37). Vertauksessa kuvataan oikeaa ja väärää suhtautumista muukalaiseen ja lähimmäiseen. Tätä vertausta on käytetty tavallisesti perustelemassa lähimmäisyyttä (Porio & Aukee 1998, 45). Samaa aihetta käsittelee kirjassa Naapurina lähimmäinennäkökulmia muukalaisuuteen (1996) myös Wille Riekkinen. Vertauksessa yksinäinen matkailija joutuu vaarallisella vuoristotiellä rosvojoukon käsiin. Ryöstettynä ja hakattuna hän viruu maassa henkitoreissaan odottaen auttajaa. Miehen ohi kävelee aluksi juutalainen pappi ja leeviläinen apupappi. Ensinmainittu ei voi maassa makaavaa miestä auttaa puhtaussääntöjensä vuoksi ja jälkimmäinen taas ennakoi maassa makaavan miehen ansaksi. Heistä ei ollut lähimmäiseksi maassa makaavalle matkailijalle. Paikalle osunut samarialainen antaa vasta avun matkailijalle. Samarialaiset

18 kuuluivat sekakansaan, joita halveksittiin ja joiden sanottiin olevan uskonnollisestikin epäilyttäviä. Riekkinen mainitsee siitä, miten usein lähimmäinen käsitetään kuuluvaksi ihmisen omaan elinpiiriin tai ainakin samoin ajatteleviin ja uskoviin. Lähimmäisyys ei kuitenkaan kohdistu ainoastaan meille tuttuun ja meitä miellyttävään ihmiseen. Riekkinen sanoo, että uskon haaste sisältyy kysymykseen: kenelle voin olla lähimmäinen. Jeesus tahtoo muistuttaa meitä, että Jumalan perheväki on yhtä, ei ole eroteltuina juutalaisia eikä kreikkalaisia (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, 34). 4 TUTKIMUSPROSESSI 4.1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkijat ovat painottaneet päättötyön aiheenvalinnassa aiheen ajankohtaisuutta ja uutuusarvoa. Tutkijoille on ollut tärkeää löytää aihe, joka palvelee heitä käytännön työssä heidän valmistuessaan. Tutkijat ovat valmistumassa diakoneiksi. Suomessa seurakuntien pakolaistyö on nivoutunut pääsääntöisesti diakoniatyön osaksi (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, 28). Vieraiden kulttuurien edustajat ovat tutkijoiden mielestä ajankohtainen aihe. Euroopan yhdentymisen myötä kohtaamme yhä enemmän heitä. Yleisestikin ihmisten lisääntynyt liikkuvuus ja uudet vähemmistöt, kuten paluumuuttajat, siirtolaiset ja pakolaiset, lisäävät kulttuurien kohtaamista keskuudessamme (Vartiainen-Ora 1996, 88). Viime aikoina olemme joutuneet seuraamaan ihmisoikeusloukkauksia ympäri maailmaa. Media on tuonut lähellemme myös Euroopan maiden kärsimyksiä. Ihmiset ovat joutuneet hakemaan turvapaikkaa päästäkseen pois epävakaista ja epäinhimillisistä oloista. Entisestä poiketen Eurooppa ei ole enää ainoastaan pakolaisia vastaanottava osapuoli, vaan suuri osa turvapaikanhakijoista on Euroopan sisäistä pakolaisvirtaa (Salovaara, Rumpunen & Salmimies 1994, 88). Suomen väestössä on ollut vähän pakolaisia verrattaessa esimerkiksi Keski-Euroopan väestörakenteeseen. Euroopan

19 yhdentymisen seurauksena Suomeen kohdistuu enemmän vastuuta pakolaisten vastaanottamisessa. Tulevaisuuden tavoitteena nähdään yhteinen vastuu pakolaisten sijoittamisesta Euroopan maiden kesken. Kosovon tilanne keväällä 1999 kosketti tutkijoita. Ihmisten hätä teki tutkijoihin vaikutuksen. Tällöin epävakaassa Jugoslaviassa kauan jatkunut sisäisen väkivallan kierre johti maan hajoamiseen. Keväällä 1981 albaaniopiskelijat ja -työläiset osoittivat mieltään vaatien osatasavallan asemaa Kosovolle. Mielenosoitus tukahdutettiin väkivalloin. Serbialaisvähemmistö koki asemansa olevan uhattuna albanialais enemmistöisessä Kosovossa. Kauan jatkunut molemminpuolinen väkivalta serbien ja albaanien välillä, johti lopulta avoimeen sotaan. Huhtikuussa 1999 tilanne oli edennyt jo niin pahaksi, että YK:n pakolaisjärjestön mukaan albaania joutui pakenemaan Kosovosta muutamassa viikossa, Jugoslavian armeijan harjoittaessa järjestelmällistä karkoitusta. Nato aloitti samaan aikaan myös omat pommituksensa Jugoslaviaan. Huhtikuun lopulla Kosovosta paenneiden tulva vain kiihtyi. Maakunnasta pakeni noin albania ja Makedonian ja Albanian pakolaisleirit olivat tilanteessa, etteivät ne pystyneet ottamaan enää tulijoita vastaan. Jugoslavian kriisi alkoi Kosovosta ja Kosovoon sen sanotaan päättyvänkin. (Iso-Markku & Lehti 1999, , 177, 182.) Serbien ja albaanien välillä on alusta asti ollut kiistaa siitä, kumpi oli ensimmäisenä Kosovossa. Serbialaisen nationalismin voimistuessa alueella 1800-luvulla alkoi kasvaa voimakas kauna albaaneja kohtaan, jotka eivät ole slaaveja, eivätkä tämän seurauksena ole oikeutettuja asumaan vanhalla serbien alueella. Alueella on siitä lähtien ollut sortoa puolin ja toisin. Vuonna 1989 Serbit kumosivat maakunnan autonomian. Yliopistossa sai opettaa albaniaa vain vieraana kielenä. Serbit pitivät hallussaan poliisihallintoa, joka käytti valtaansa mielivaltaisesti albaaneihin. Sananvapautta, kokoontumisvapautta ja yhdistymisvapautta rajoitettiin ja laukkautettiin albaaniankielisiä sanomalehtiä. (Stefanovic & Summa 1995, ) Suomeen vuonna 1999 vastaanotetut Kosovon albaanit tulivat hädän keskeltä maassa riehunutta sotaa pakoon. He olivat joutuneet viettämään ennen Suomeen tuloa kuukausia epäinhimillisissä olosuhteissa pakolaisleireillä paljaan taivaan alla ennen kuin eri maiden päättäjät ratkaisivat heidän tulevasta määränpäästä. Suomi päätti ottaa sodan aikana vastaan 1000 vuosittaiseen pakolaiskiintiöön kuulumatonta Kosovon

20 albaanipakolaista (Jaakkola 1999, 159). Heidät sijoitettiin eri puolilla maata oleviin vastaanottokeskuksiin ja heille myönnettiin 11 kuukauden pituinen oleskelupa tilapäisen suojelun tarpeen vuoksi. Heitä ei myöskään koskenut Suomen kotouttamispolitiikka (Jaakkola 1999, 159). Punkalaitumen vastaanottokeskus otti heitä vastaan hieman alle 200 vuoden 1999 aikana. Tämä oli iso tapaus noin 3800 asukkaan kunnalle. Punkalaitumen vastaanottokeskukseen ensimmäiset 64 kosovon albaania vastaanotettiin Vuoden aikana vastaanottokeskuksen asukasmäärä nousi välillä yli 200, jouduttaessa turvautumaan väliaikaiseen hätämajoitukseen. Vastaanottokeskuksen tulevaisuutta katsotaan eteenpäin nykyään vuosi kerrallaan. (Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toimintakertomus vuodelta 1999, 1,2.) Vastaanottokeskus on oma maailmansa, jossa tulevan päivän tapahtumia ei voi edes mielikuvituksella ennakoida. On opittava elämään jatkuvan muutoksen alaisena ja kyettävä löytämään tilannekohtaiset ratkaisumallit asioihin. (Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toimintakertomus vuodelta 1999, 1.) Vastaanottokeskuksen henkilömäärä on keskimäärin enintään 14 henkeä. Toimintaa varten on vuokralla huoneistoalaa noin 4400 m2, johon kuuluu itse päärakennus ja neljästä huoneistosta koostuva Törölä sekä erillinen toimistotila. Päärakennuksessa sijaitsee 7 osastoa, joissa on 3-5 hengen huoneita. Kaikilla osastoilla on yhteiset tilat asukkaiden käytössä, johon kuuluvat esimerkiksi ruoanlaitto-, televisio- ja pesutilat. Päärakennuksesta löytyy lisäksi yhteiset liikunta-, opetus- ja kerhotilat. (Punkalaitumen vastaanottokeskuksen toimintakertomus vuodelta 1999, 1.) Vastaanottokeskus toimii osana Suomen vastaanottoverkostoa. Toiminnan ajatuksena on tarjota turvapaikanhakijoille majoitus ja tarvittavat tukipalvelut turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen odotusajaksi. Vastaanottovaihe päättyy seuraavien asioiden johdosta: asukas saa oleskeluluvan, asiakas itse peruuttaa turvapaikkahakemuksensa ja hänet palautetaan kotimaahansa, tai hän saa kielteisen päätöksen ja poistuu maasta.(punkalaitumen vastaanottokeskuksen toimintakertomus vuodelta 1999, 2.) Vastaanottokeskuksen tukipalvelut koostuvat etupäässä välttämättömistä terveys-, sosiaali-, ja tulkkipalveluista. Lisäksi tukipalveluihin kuuluvat myös opinto- ja

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät

Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät Pakkomuuttajat turvaa hakemassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä tarkoittaa vapaaehtoinen muutto? Entä pakkomuutto? 2. Mikä on pakkomuuttajan, turvapaikanhakijan ja pakolaisen välinen ero? 3. Millä eri perusteilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ K eskustanuoret on huolissaan käynnissä olevasta pakolaiskeskustelusta. Keskustelu itsestään on hyvästä ja tervetullutta, mutta useat väärät käsitykset ja väärinymmärrykset värittävät

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Kanuuna seminaari Kuopio 12.-13.11.-15 Missä mennään tällä hetkellä maahanmuutoluvuissa (Saimaan alue) Vireille tulleet turvapaikkahakemukset vuonna 2015 26.10

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot