Kärkölän kunnan. Taloussuunnitelma Talousarvio 2016

Transkriptio

1 Kärkölän kunnan Taloussuunnitelma Talousarvio 2016 Kärkölän kunta puh Virkatie 1 puh ( alkaen) Järvelä

2 1 Sisällys 1. Kunnanjohtajan katsaus Yleiset lähtökohdat Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Sisältö ja rakenne Strategiset lähtökohdat Sisäinen valvonta ja konserniohjeet Talousarvion rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset Yleisperustelut Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Väestö ja työpaikat Kärkölän taloudellinen tilanne Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kärkölän kunnan organisaatiokaavio Yhdistelmä kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä Toimialakohtaiset perustelut Tuloslaskelma Investointiosa Rahoitusosa Talousarvion sitovuustasot... 47

3 2 1. Kunnanjohtajan katsaus Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut paranemista vaan päinvastoin työttömyys on kasvanut myös vuonna Siten yleisistä olosuhteista ei ole odotettavissa helpotusta kuntatalouteen myöskään vuonna Vuonna 2016 tapahtuva suurin toiminnallinen muutos kunnassa on sivistystoimen palaaminen takaisin kunnan itse hoidettavaksi. Tämä on tuonut haasteen myös talousarvion laatimiselle, kun samaan aikaan siirryttiin yhtenäiskoulujärjestelmään. On mahdollista, että tarkistuksia joudutaan tekemään talousarviovuoden kuluessa, kun toiminta vakiintuu uuteen organisaatioon. Myös Lahden ja Nastolan sekä Hollolan ja Hämeenkosken kuntaliitokset aiheuttavat muitakin toiminnallisia muutoksia esimerkiksi ympäristötoimessa ja rakennusvalvonnassa. Vuonna 2015 sotemenot kehittyivät maltillisesti ja yhteistoimintaorganisaatiot ovat ennakoineet, että maltillinen kehitys jatkuu myös vuonna Tästä huolimatta taloudessa on suuria haasteita, koska tulopohja Kärkölässä on erittäin heikko. Verotulot eivät kasva lainkaan ja valtionosuudet vain vähän, joten talouden tasapainottaminen on tulevanakin vuotena tehtävä omaisuusjärjestelyillä. Seppo Huldén kunnanjohtaja

4 3 2. Yleiset lähtökohdat 2.1.Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta, rakenteesta ja sisällöstä sekä sen hyväksymisestä, muuttamisesta ja sitovuudesta säädetään kuntalain 110 pykälässä. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava niin siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan Sisältö ja rakenne Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötaloudessa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden, kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Taloussuunnitelma laaditaan kolmivuotisena vuosille Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

5 Strategiset lähtökohdat Kärkölän kunnan suunnittelua ohjaavat kunnanvaltuuston hyväksymät strategiat ja suunnitelmat, joista voidaan tärkeimpinä mainita seuraavat: Talousarvion ja suunnittelun lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä kuntastrategia vuosille Sen tavoitteena on, että Kärkölän asukkaille järjestetään laadukkaita ja ihmisläheisiä palveluita, jotka tuotetaan pääosin yhteistyössä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kärkölä on turvallinen ja virikkeellinen asuinpaikka. Palvelut järjestetään taloudellisesti kestävällä tavalla. Kunnanvaltuusto on lisäksi hyväksynyt osana kuntastrategiaa Kärkölän kunnan elinkeinostrategian vuosille Se sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi Kärkölässä. Elinkeinotoimikunta on laatinut elinkeinostrategian pohjalta syksyllä 2014 elinkeinokatsauksen. Elinkeinostrategian päivitys tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn joulukuussa hyväksytyssä viestintä- ja markkinointistrategiassa asetetaan viestinnälle ja markkinoinnille kehittämistavoitteet ja määritellään toimenpiteet, joilla ne saavutetaan. Terveydenhuoltolain perusteella kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Vuosittain laaditaan hyvinvointisuunnitelma, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on esitetty valtuustolle edellisen kerran Valtuustokauden hyvinvointikertomus laaditaan vuonna Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan Lain 5 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä ja suunnitelma on laadittava osana kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien strategista suunnittelua. Suunnitelma on laadittu Hollolan perusturvalautakunnan toimesta ja se tulee hyväksyä kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien kunnanvaltuustoissa. Suunnitelma on tarkistettava valtuustokausittain. Kärkölän kunta on hyväksynyt suunnitelman

6 5 Lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oiva -kunnille on laadittu yhteinen lastensuojelusuunnitelma vuosille Suunnitelma on tarkistettu vuosille Sisäinen valvonta ja konserniohjeet Konserniohjeiden noudattamista valvotaan entistä tarkemmin ja ennakoidaan vuonna 2017 voimaan astuvan uuden kuntalain säännöksiä asiassa. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa hoidetaan nykyisen toimivan organisaation toimesta eikä ainakaan toistaiseksi perusteta erillistä sisäisen valvonnan organisaatiota. Kunnanvaltuuston vahvistamat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ovat edelleen noudatettavissa vuonna Talousarvion rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Talousarvion laskentarakenne on talousarviokirjan liitteenä. Rakenteellinen muutos edelliseen vuoteen verrattuna on sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että sivistystoimen kohdalla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on erotettu perusturvalautakunnan alaiset toiminnat muista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sivistystoimi on jaettu kolmeen osaan: hallinto, opetus ja kasvatus sekä vapaa-aikatoimi.

7 6 3. Yleisperustelut 3.1. Yleinen taloudellinen tilanne Levoton maailmantilanne ja kasvavat pakolaisvirrat voivat vähentää luottamusta Euroopassa. Lisäksi teollisuuden luottamus kärsinee Saksassa esille tulleesta autojen päästöskandaalista. Vaikutus voi tuntua Euroopassakin, koska kasvu on ollut vahvasti Saksan varassa. Syyskuun suhdannekyselyyn paljastus ei ehtinyt juuri vaikuttaa, mutta jonkinlaista laskua voi odottaa ainakin Saksan teollisuuden luottamusindikaattoriin. USA:n kasvu kohosi kesällä entiselle tasolleen ja kuluttajien luottamuskin näyttää palautuvan kesän epävarmuudesta. Teollisuuden kehitystä peilaava ostopäälliköiden indeksi ennakoi sen sijaan jo lähes laskua. Kiinan reaalisen talouden kehitystä seurataan nyt tarkasti. Vähentynyt ulkomaankauppa ja alentunut inflaatio enteilevät ehkä bkt:n kasvunkin hiipumista. Shanghain pörssi on viime viikkoina osin toipunut kesän 40 % pudotuksesta, joka pelästytti sijoittajia ympäri maailmaa. Epävarmassakin tilanteessa maassa kuitenkin uudistetaan rakenteita. Kotimaan taloudessa epämääräinen suhdannetilanne jatkuu. Viennissä ja teollisuustuotannossa on siellä täällä jotain myönteistä, mutta suhdannekyselytkään eivät lupaa yleistä hyvää. Kotimarkkinoilla on tähän saakka säilynyt vaatimaton kasvu, joka pitää talouden juuri ja juuri pinnan yläpuolella. Ennusteissa on moneen otteeseen satsattu väärään hevoseen. Vaihtuuko marssijärjestys ja saadaanko viennistä vihdoin vetoapua talouden kasvuun? EK:n Talouskatsaus, lokakuu Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta on muodostumassa vuonna 2015 alijäämäinen. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla, ja niitä rahoitetaan aiempaa enemmän ottamalla lisää velkaa. Lainakanta kasvaa noin 18,5 mrd. euroon. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä vain hieman viime vuotta nopeammin. Verotulojen kasvua hidastaa vaimea talouskehitys. Peruspalvelujen valtionosuuksia puolestaan supistaa osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettava vajaan 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden 2015 alussa 19,84 prosenttiin. Useat kunnat myös nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisten ala- ja ylärajojen nostosta johtuvat kiinteistöveron korotukset eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä ne vähennetään kuntien valtionosuuksista.

8 7 Kunnat pyrkivät sopeutumaan kiristyneeseen taloustilanteeseen jatkamalla säästötoimiaan ja tehostamalla toimintaansa. Myös hyvin maltillisena jatkuva kustannustason nousu hillitsee kuntatalouden menopaineita. Kuntien menojen on arvioitu supistuneen kuntien omien säästötoimien ansiosta runsaalla 200 milj. eurolla vuonna Valtaosa henkilöstösopeutuksesta toteutetaan hyödyntämällä luonnollista poistumaa sekä rajoittamalla sijaisten ja määräaikaisten käyttöä, mutta myös irtisanomiset ja lomautukset jatkuvat. Kuntatalouden henkilöstömäärän on arvioitu alenevan säästötoimien vuoksi noin tuhannella henkilöllä. Kuntataloutta vahvistaa vuonna 2016 lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Tämä lisää valtionosuuksia 340 milj. eurolla. Osana valtiontalouden aiemmin päätettyjä sopeutustoimia kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina 2016 ja 2017 edelleen lisää yhteensä 90 milj. eurolla. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa kuntien verotuloja noin 210 milj. eurolla vuonna Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja, -tuloja ja valtionosuuksia vuonna Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntatalouden toimintamenoja noin 700 milj. eurolla. Samalla toimintatulot alenevat, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuloista. Kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista otetaan jatkossa huomioon vähentämällä se kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Uudistuksen arvioidaan vähentävän kuntien hallintomenoja, mutta toisaalta toimeentulotuen alikäytön vähenemisen kautta lisäävän kustannuksia. Nettomääräisesti uudistus on hieman kuntataloutta heikentävä. Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojen kasvun arvioidaan siksi jälleen kiihtyvän, jos kunnat ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeutustoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa tulevina vuosina edelleen nopeasti. Kuntatalouden investointeja pitävät yllä mm. korjausvelka sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Korkomenojen kasvua hillitsee keskipitkällä aikavälillä vielä hyvin alhainen korkotaso. Ellei velan kasvua hillitä, myös kasvavat korkokulut alkavat kiihdyttää velan kasvua, kun korkotaso nousee tulevaisuudessa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää siten huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia.

9 8 Valtionosuudet Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 yhteensä 10,9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät kehyskauden loppuun mennessä 429 milj. euroa ollen vuonna 2019 hieman yli 10 mrd. euroa. Laskennalliset valtionosuudet ovat vuonna 2019 hieman yli 9,3 mrd. euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on hieman yli 8,4 mrd. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus kunnille ja kuntayhtymille on 987 milj. euroa. Laskennalliset valtionosuudet kasvavat 340 milj. euroa vuonna 2016 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen takia. Indeksikorotus sekä asukasluvun muutos kasvattavat myös laskennallisia valtionosuuksia. Vuodesta 2017 alkaen peruspalvelujen valtionosuutta alentavat edellisissä kehyspäätöksissä sovitut valtionosuuden leikkaukset sekä perustoimeentulotuen maksatuksen Kela -siirtoon liittyvä kuntien maksuosuuden vähennys. Verotulot Tulovero Valtion talousarvioesityksen mukaan tuloverotukseen on vuodelle 2016 tulossa pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 262 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi veroperusteiden indeksitarkistus ansiotulojen kasvua vastaavasti vähentää kunnallisveron tuottoa noin 49 miljoonalla eurolla. Muita verotuloja vähentäviä muutoksia ovat avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen (-13 milj. ) ja korkeakouluille annettujen lahjoitusten verovapaus (-1 milj. ). Kunnallisveron tuottoa taas lisäävät muutokset merityötulovähennyksen rakenteeseen (5 milj. ) ja asuntolainojen korkovähennyksen supistaminen siten, että koroista on vähennyskelpoista enää 60 % (14 milj. ). Yhteisövero Kuntien yhteisöveron arvioidaan olevan n. 1,3 mrd. euroa vuonna Yhteisöveron määrä pienenee ennusteen mukaan n. kymmenellä prosentilla eli n. 150 milj. eurolla verrattuna vuoteen Verotulojen pudotus johtuu siitä, että määräaikainen yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna Vuosina oletetaan kuntien yhteisöveron kasvavan 4,3 5 prosentilla vuosittain.

10 9 Yhteisöveron tuottoon vaikuttaa myös tuotannollisiin investointeihin kohdennettu verohuojennus, jota päätettiin jatkaa verovuosina Verohuojennuksen arvioidaan vähentävän yhteisöveron tuottoa yhteensä n. 65 milj. eurolla vuosittain. Kuntien saamaan yhteisöveroon toimenpiteellä ei ole vaikutusta, silla verotuottomenetys korvataan kuntien yhteisövero-osuutta kasvattamalla vastaavalla määrällä. Kiinteistövero Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta on annettu Sen perusteella hallitusohjelman mukainen 100 miljoonan euron määräinen kiinteistöveron korotus toteutettaisiin portaittain hallituskauden aikana siten, että verotulot kasvaisivat vuodesta 2016 vuoteen 2019 kunakin vuonna noin 25 miljoonalla eurolla. Luonnoksessa on esitetty muutoksia vuosien 2016 ja 2017 kiinteistöveroon joilla olisi valtiovarainministeriön arvion mukaan saatavissa noin 50 miljoonan euron lisätuotto vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa. Hallituksen esityksessä on vuodelle 2016 esitetty kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Voimalaitoskunnista 64 soveltaa nykyistä lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja. Vuonna 2017 kiinteistöverotulojen on tällä perusteella arvioitu kasvavan vielä noin 3 miljoonalla eurolla. Lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista. Hallituksen esityksessä on esitetty muutoksia myös vuoden 2017 kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja esitetään

11 10 korotettavaksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyisi noin 24,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 20 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 7,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 60 kunnan olisi korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia. Kuten edellä mainittiin, niin korotuksia suunnitellaan myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotuksiin. Hallituksen esityksen mukaan näiden vuosien osalta hallitus tekisi ratkaisut korotuksien laadusta myöhemmin, koska vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön ollessa kesken ei vielä voida arvioida, mistä lähtien 3.3. Väestö ja työpaikat Kärkölän kunnan asukasmäärän muutokset vuosina : Vuosi Asukasmäärä Muutos /hlö Muutos % , , , , ,1 Kärkölän väestöennuste

12 11 Tilastokeskuksenn ennusteenn mukaan asukasluku kasvaisi vuoteen mennessä noin 200 asukkaalla. Väestön ikärakenteessa tuleee tapahtumaan myös suuri muutos. Vuoteen 2040 mennessä yli 65- vuotiaiden määrän ennustetaan olevan puolitoistakertainen vuoden tilanteeseen verrattuna Kärkölän väestöennuste iänn mukaan Asukasluku Yhteensä Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kärkölän taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013 verrattuna Päijät-Hämeen ja kokoo maan vastaaviin lukuihin. Taloudelline en huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Erikseen määritellään väestöllinen huoltosuhde, jossa verrataan työikäisen väestön määräää lasten ja vanhuuseläkeikäisten määrään. Tämä tunnusluku mittaa siiss ainoastaan ikärakennetta, eikä huomioi mitenkäänn sitä, tekeekö ihminenn työtä vai ei. Taloudellinen huoltosuhde KO KO MAA 1,368 Päijät- Häme 1,53 Kärkölä 1,411 Väestöllinen huoltosuhde 0,558 0,601 0,602

13 12 Tilastokeskuksen ennuste Kärkölän väestöllisen huoltosuhteen muutoksesta vuosille : Väestöllinen huoltosuhde Sarja1 64, ,2 83,8 87,8 86,5 Työpaikat ja työvoima Kärkölän kunta on luokiteltu maaseudun teollistuneeksi kunnaksi. Työpaikkaomavaraisuus eli työpaikkojen määrä suhteutettuna työlliseen työvoimaan on noin 94,5 % Työvoiman määrä Kärkölässä oli 2015 syyskuun lopussa 2.265, joista työttömänä 9,8 % eli 222 henkilöä. Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 14,9 %. Pitkäaikaistyöttömiä Kärkölässä oli 62 ja alle 25-vuotiaita 21. Avoimia työpaikkoja Kärkölässä oli syyskuussa 19. Aiemmin kunnat ovat maksaneet puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta sen jälkeen, kun kunnassa asuva työtön on saanut työmarkkinatukea yli 500 päivää vuoden alusta kunnan vastuu alkoi jo 300 päivän jälkeen. Lisäksi kunnan osuus nousi 70 %:in siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea 1000 päivää. Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kasvavan lähivuosina johtuen huonosta työllisyystilanteesta. Toisaalta taas samaan aikaan työnantajilla on huoli ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta.

14 13 Seuraavassa Tilastokeskuksen taulukossa on kuvattu Kärkölän kunnann väestö pääasiallisen toiminnan mukaan muuttujina ikäluokitus/pääasiallinen toiminta ja vuosi: Kärkölän väestö pääasiallisen toiminnan mukaan n Kärkölän taloudellinenn tilanne Taloudellisen tasapainon tarkastelussaa tärkein mittari on vuosikatteen riittävyys. Talous on rahoituksen näkökulmasn sta tasapainossa kun vuosikatteella pystytään kattamaan investoinniti t. Pitkällä aikavälillää vuosikatteella tulisi lisäksi kattaa myös lainojen lyhennykset. Kärkölän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös oli ,06 euroa ylijäämäinen. Tulos sisälsi euronn harkinnanvaraisenn valtionosuuden, Lahden kaupungilta saadun lähes euron korvauksen lastensuojelun kustannuksiin ja sekää 3,9 miljoonan euron kiinteistön myyntivoiton. Taseella on vuodenn 2014 tilinpäätöksenn jälkeen kuitenkin edelleen ,29 euroaa alijäämää. Se oli tilinpäätöksen ajankohdan mukaan laskettuna 64 euroa asukasta kohden. Vuoden 2015 tilinpäätös on viimeisimmän arvionn mukaan n. 2,2 milj. euroa alijäämäinen.

15 14 Kunnan lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen lainan määrän arvioidaan olevan ,6 milj. euroa, mikä on euroa asukasta kohden. Taloussuunnitelman investointiohjelma on maltillinen, joten velkamäärä ei tulevaisuudessa ole vaarassa nousta niinkään investointien vaan käyttömenojen kasvun vuoksi Talousarvion laatimisen lähtökohdat Kuntastrategian mukaiset tavoitteet Hyväksytyn kuntastrategian mukaan Kärkölän asukkaille järjestetään laadukkaita ja ihmisläheisiä palveluja. 1) Laadukkaat palvelut Päivähoitopaikka lainsäädännön edellyttämässä ajassa. Yhdenvertainen ja laadukas perusopetus. Riittävä tukiopetus. Painotetaan ennalta ehkäisyä ja kansalaisten omaa vastuuta terveydentilastaan. Varmistetaan lähipalveluiden saatavuus Kärkölän kunnan alueella. Mahdollistetaan ikäihmisten asuminen kotona tai kotikunnassa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Päihteiden käytön vähentäminen. Liikunnan lisääminen kaikissa väestöryhmissä osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. 2) Seudullinen yhteistyö Lahden kaupunkiseudulla tehdään kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa yhteistyötä siten, että kuntalaisten palvelut pystytään säilyttämään hyvinä ja tuotanto on tehokasta. 3) Ympäristö ja asuminen Kärkölässä on terveellinen, turvallinen ja virikkeellinen asuinympäristö. 4) Tasapainoinen talous Vuosittaiset talousarviot laaditaan vain poikkeustapauksessa alijäämäisiksi.

16 15 Henkilöstömenot Henkilöstömenot kasvavat 1,4 miljoonasta eurosta lähes 4,7 miljoonan euroon ja henkilöstön määrä yli kolminkertaistuu kun sivistystoimen yhteistoimintasopimus Hollolan kunnan kanssa päättyy vuoden 2015 lopussa sivistystoimen työntekijää siirtyy Kärkölän kunnan palvelukseen. Vakituisessa palvelussuhteessa on 2015 syksyllä yhteensä 37 työntekijää. Suurin osa työntekijöistä on siivous- ja ruokahuollon tai kiinteistöpalvelujen palveluksessa. Vuoden 2016 alusta vakituisten työntekijöiden määrä on 123. Suurin osa työntekijöistä työskentelee silloin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Yhteenveto Kärkölän kunnan henkilöstöstä : Keskushallinto 6 Maaseututoimi 1 Kasvatus ja opetus 83 Vapaa-aikatoimi 5 Ympäristönsuojelu 1 Tekninen toimi 2 Kiinteistötoimi 3 Kärkölän Vesi 2 Ruokahuolto 12 Siivous 8 Yhteensä 123 Palkkauskuluihin on laskettu 0,5 prosentin suuruinen korotusvara ja lakisääteiset sivukulut. Kuntien Eläkevakuutuksen varhemaksuihin on arvioitu 1 %:a palkkasummasta ja eläkemenoperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin on varattu euroa. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Sisäiset ja ulkoiset menot ja tulot Määrärahoihin sisältyy sekä sisäisiä että ulkoisia menoja ja tuloja. Sisäisinä erinä käsitellään sellaiset menot ja tulot, joissa maksutapahtuma kulkee kunnan yksiköltä toiselle ja suoritus perustuu ostavan yksikön tilaamaan tavaraan tai palveluun. Sisäiset määrärahat eivät ole määrärahoja kunnan ulkoisessa tuloslaskelmassa, vaikka ne sisältyvätkin kunkin hallintokunnan määrärahoihin ja toteutumisvertailuihin.

17 16 Poistot ja aktivointiraja Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Investointien aktivointiraja on euroa. Sitä pienemmät hankinnat kirjataan käyttötalousosaan ja ne tulevat kerralla kyseisen vuoden menoksi. Hankinnat Kunnanhallitus on vahvistanut Kärkölän kunnan hankintaohjeet ja euromääräiset päätöksentekovaltuudet. Sitovuustaso Talousarviossa sitovuustaso on toimielintaso. Jokainen lautakunta voi itse päättää, miten talousarvio sitoo siitä alaspäin lautakuntaa ja yksittäistä viranhaltijaa. Talousarvio esitetään vastuualue -tasolla. Tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeiset erät sitovat valtuustoon nähden aina tilikauden tulokseen saakka. Tämän jälkeen esitetään tilikauden tuloksen käsittelyerät, jotka eivät ole määrärahoja ja tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Vuosittainen poistojen määrä on sidottu valtuuston tekemään poistosuunnitelmaan. Investointiosa sitoo valtuustoon nähden sillä tarkkuudella, jolla hankkeet on investointiohjelmassa esitetty eli yksittäisinä hankkeina tai hankeryhminä. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat rahoitustoiminnan määrärahat. Sitä aiemmat erät ovat sitovia talousarvion muissa osissa. Menot Kärkölän kunnan vuoden 2016 talousarvion toimintamenot ovat 30,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 %:a vähemmän kuin vuonna Käyttömenojen supistuminen johtuu sosiaali- ja terveysmenojen ja opetustoimen menojen vähenemisestä. Sivistystoimen organisaatiomuutokset vaikuttavat kulu- ja tuottorakenteeseen huomattavasti. Työntekijämäärä yli kolminkertaistuu ja palkkauskustannukset siirtyvät palvelujen ostosta palkka- ja sivukuluihin. Palkkausmenot kasvavat n. 1,5 miljoonasta eurosta yli 4,5 miljoonaan euroon. Koulujen, päiväkodin, kirjaston ja nuorisotalon kiinteistökustannukset siirtyvät palvelujen ostosta muihin kuluihin.

18 17 Tulot Toimintatulot ovat 7,5 miljoonaa euroa. Maksutuotoissa on uutena eränä varhaiskasvatuksen hoitomaksut. Niitä arvioidaan kertyvän euroa. Uimahallin tuotot on arvioitu nyt peruskorjauksen valmistuttua koko vuodelle, tuloarvio euroa. Toimintatuottoihin on huomioitu kiinteistöjen myyntivoittoja euroa. Verotulot ja valtionosuudet Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon sekä kiinteistöverosta. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi myös valtionosuudet. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit. Kärkölän kunnan kunnallisverotuksen tuloveroprosentti vuonna 2016 on 21,75 %:a. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle Kärkölän kunnan efektiivinen veroaste vuonna 2016 on 14,95 %. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen ero muodostuu kunnallisverotuksen vähennyksistä. Verotettavien tulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,6 %:a. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Kuntien osuus verosta on vaihdellut vuosittain. Kiinteistövero Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaata ja eräitä yleisiä alueita. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveroprosenteille on laissa säädetty ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunnanvaltuusto vahvistaa veron vuosittain. Kärkölän kunnan kiinteistöveroprosentit vuonna yleinen kiinteistövero 1,35 %, - vakituinen asuminen 0,60 %, - muu asuminen 1,20 %. - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %

19 18 Kärkölän kunnan kiinteistöjen verotusarvot, kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron tuottoarvio v. 2016: Verotusarvo v.2015 Vaihteluväli v Kiinteistövero% v Tuotto v Vakituinen asuinrakennus ,37-0,80 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,80-1,80 1, Yleishyödyllisessä käytössä oleva rakennus ,00-1,55 0,00 0 Yleishyödyllisessä käytössä oleva maapohja ,00-1,55 0,00 0 Rakentamaton rakennuspaikka ,00-4,00 3, Yleinen rakennus ,80-1,55 1, Yleinen maapohja ,80-1,55 1, Maksuunpantava määrä Seuraavassa taulukossa esitetään eri verolajien euromääräinen kertymä vuonna 2014 sekä arviot vuodelle 2015 ja 2016: 2014 TA 2015 TA 2016 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta; kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Kärkölän kunnalle on myönnetty vuosina 2013 ja 2014 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Seuraavassa taulukossa esitetään Kärkölän kunnan valtionosuuksien kertymä vuodelta 2014 sekä arviot vuosille 2015 ja 2016: 2014 TA 2015 TA 2016 Peruspalvelujen valtionosuus Verotulojen valtionosuustasaus Opetus- ja kultt.toimen muut vo:t Harkinnanvarainen valtionosuus Valtionosuudet yhteensä

20 19 Kärkölän Vesi Vesi- ja jätevesilaitos on eriytetty laskennallisesti kunnan muusta kirjanpidosta. Vesi- ja jätevesimaksuihin ei ole esitetty korotuksia. Kärkölän Veden vuoden 2016 liikeylijäämä on talousarvion mukaan euroa. Kun sen jälkeen huomioidaan vielä rahoituskulut, on tulos noin euroa alijäämäinen. Ympäristölautakunta kiinnittää vuonna 2016 erityistä huomiota vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittämisen valvontaan. Lainat Vuoden 2016 alussa pitkäaikaista lainaa on yhteensä n. 16,6 miljoonaa euroa. Osa tarvittavasta pitkäaikaisesta lainasta on korvattu lyhytaikaisella sen alhaisen korkotason vuoksi. Lyhytaikaista lainaa arvioidaan olevan vuoden 2016 alussa n. 6,5 miljoonaa euroa. Mikäli käyttötalouden talousarvio toteutuu suunnitellun mukaisesti ja koska investointien määrä on erittäin alhainen, ei vuonna 2016 tarvita uutta lainaa. Toteutuakseen tämä edellyttää myös arvioidun kiinteistöjen myyntivoiton toteutumisen. Kun lyhennykset ovat noin euroa, lainaa on siten vuoden 2016 lopussa noin 16 milj. euroa, mikä on euroa asukasta kohden.

21 3.6. Kärkölän kunnan organisaatiokaavio 20

22 Yhdistelmä kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä Kärkölän kuntakonserniin kuuluvat seuraavat yhteisöt, suluissa Kärkölän kunnan omistusosuus yhteisöstä: Kuntayhtymät: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (2,91 %) Päijät-Hämeen liitto (2,58 %) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä(1,01 %) Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä (0,87 %) Eteva kuntayhtymä (0,40 %) Tytäryhtiöt: Kuntala Oy (100 %) Kärkölän Lämpö Oy (75,0 %) Osakkuusyhteisöt: As Oy Väinölänrinne (25,7 %)

23 22 4. Toimialakohtaiset perustelut Keskusvaalilautakunta Vaalit TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelma Keskusvaalilautakunta vastaa siitä, että vaalitoimitukset Kärkölän kunnassa suoritetaan oikeusministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaan. Vuonna 2016 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Keskusvaalilautakunta yhteensä TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Tarkastuslautakunta Tilintarkastus TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS ,

24 23 Palvelusuunnitelman kuvaus Tilintarkastaja valvoo kunnan hallintoa ja taloutta ja tarkastuslautakunta arvioi valtuuston tavoitteiden toteutumista kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakunta yhteensä TA TA ehd. TA Muut TS2017 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa keskushallinnosta, elinkeinotoimesta, maaseututoimesta, pelastustoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä sivistystoimesta. Kärkölän kunta järjestää palvelunsa yhteistyössä lähikuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Hollolan kunnan kanssa yhteistoimintana järjestetyt sivistystoimen palvelut tuotetaan alkaen itse. Tavoitteena on, että kunnan asukkailleen tuottamat palvelut ovat laadukkaita ja ihmisläheisiä. Lähipalvelut tuotetaan Kärkölän kunnan alueella. Terveydenhuollossa painotetaan ennalta ehkäisyä ja kansalaisten omaa vastuuta terveydentilastaan. Liikunnan määrää kaikissa väestöryhmissä pyritään lisäämään osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Lapsiin ja nuoriin panostetaan ja syrjäytymisen ehkäisy on otettu erityiseksi painopistealueeksi. Kunnan elinkeino-ohjelmaa toteutetaan yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Hyvin järjestetyillä, laadukkailla palveluilla kunnalle luodaan myönteinen imago, jota käytetään mm. tontti- ja yritysmarkkinoinnissa. Valtuustotason sitovat tavoitteet 1) Kunnanhallitus käsittelee päivitetyt valmiussuunnitelmat. 2) Kunnanvaltuusto päättää sosiaali- ja terveystoimen järjestämistavasta alkaen. 3) Laaditaan työpaikan tietoturvaohjeet ja saatetaan ne kaikille työntekijöille tiedoksi ja noudatettaviksi.

25 24 Valtuustotason konsernia koskevat tavoitteet Kärkölän Lämpö Oy Kärkölän Lämpö tuottaa kaukolämpöä edullisella mutta kuitenkin yhtiön liiketaloudellisen kannattavuuden takaavalla hinnalla. Kärkölän Kuntala Oy Kärkölän Kuntala Oy hoitaa ja kehittää omistukseensa siirtynyttä rakennuskantaa siten, että sen käytettävyys ja arvo säilyvät. Keskushallinto TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Kunnanvaltuusto ylimpänä päätösvallan käyttäjänä vastaa kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden asettamisesta ja toiminnan järjestämisestä. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta sekä laillisuuden valvonnasta. Lisäksi kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen nimeämiä toimikuntia ovat kuntasuunnittelutoimikunta, elinkeinotoimikunta, sivistystoimikunta ja historiatoimikunta. Sivistystoimen uudelleen organisoinnin takia sivistystoimikunnalla on vuoden 2016 alusta entistä enemmän päätösvaltaa ja vastuuta vapaaaikatoimen järjestämisessä. Toimikunnan tärkeimpänä tehtävänä on erilaisten tapahtumien ja yhteistoimintamuotojen innovointi. Toimikunta tekee yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien, kolmannen sektorin, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman monipuolisen kulttuuri- ja tapahtumatarjonnan aikaan saamiseksi. Keskustoimisto tuottaa hallinto- ja toimistopalveluja. Se sisältää seuraavat kokonaisuudet: tiedotus- ja markkinointi, keskustoimisto, henkilöstöhallinto, velkaneuvonta, pieneläinten talteenotto,

26 25 työllistäminen, Kärkölän historian kirjoittaminen, kansainvälisyystoiminta ja joukkoliikenne. Sivistystoimen uudelleen organisoinnin takia henkilöstömäärä kasvaa yli kolminkertaiseksi ja tuo tullessaan uusia henkilöstöryhmiä. Kunnan kotisivujen uudistaminen ja Kuntatoimisto-ohjelman käyttöönotto toteutuvat vuoden 2015 lopulla, mutta työ niiden osalta jatkuu vielä vuoden 2016 aikana. Arkistonhoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Markkinointia jatketaan edelleen yhteistyössä Lahti Region Oy:n kanssa. Kärkölän historia valmistuu vuonna Painosta se saadaan ennen Kärkölän perustamisen 150 -vuotisjuhlaa vuoden 2017 alussa. Terveydenhuoltolain edellyttämä kunnan hyvinvointikertomus laaditaan vuoden 2016 aikana. Omppukyyti-asiointipalveluliikennettä järjestetään edelleen. Reittejä suunnitellaan siten, että ensisijaisesti pyritään tukemaan ikäihmisten asumista omassa kodissaan. Myös uusia palveluja voidaan ottaa käyttöön. Elinkeinotoimi TA TA ehd. TA Muut TS2017 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT , TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Kunnan asumis- ja matkailumarkkinointi hoidetaan yhteistyössä maakunnallisen markkinointiyhtiön Lahti Region Oy:n kanssa. Muu markkinointi ja kunnan elinkeinotoimi hoidetaan omana työnä ja käyttäen ostopalveluja mm. mainostoimistoilta. Viime kädessä päätöksenteko toimenpiteistä on markkinointiyhtiötä lukuun ottamatta kunnan omalla organisaatiolla. Elinkeinostrategian päivitys käsitellään loppuvuodesta 2015 ja vuonna 2016 aloitetaan uuden kuntastrategian kokonaisuuden valmistelu. Tätä edellyttää vuonna 2017 kokonaisuudessaan voimaan astuva uusi kuntalaki. Myös elinkeinostrategia tulee osaksi uutta kuntastrategiaa. Elinkeinotoimen sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 esitetään palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa.

27 26 Sosiaali- ja terveyspalvelut Perusturvalautakunnan alaiset sosiaali- ja terveyspalvelut TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto, hoidetaan Peruspalvelukeskus Oivan toimesta. Hollolan perusturvalautakunnassa on kaksi kärköläläistä jäsentä. Seuraavassa taulukossa on erittely Peruspalvelukeskus Oivalle maksetuista sosiaali- ja terveystoimen menoista. Vuoden 2015 alusta työmarkkinatukiosuudet siirtyivät kuntien maksettaviksi. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä Oivan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sisältyy n euroa työmarkkinatukiosuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuolto, eur Tp 2014 Ta2015 Ta 2016 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut (Oiva) Erikoissairaanhoito Akuutti Ensihoito Ympäristöterveydenhuolto Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut Muut sosiaali- ja terveydenhuollon menot Muut sosiaali- ja terveydenhuollon menot TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS ,

28 27 Työllisyyden hoito Osa Kärkölän kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista järjestetään keskushallinnon toimesta. Tälle vastuualueelle kuuluu työllistäminen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet kuten terveysliikunta. Työvoimahallinnon uudistuksen jälkeen työllistäminen on siirtynyt yhä enemmän kuntien vastuulle. Työmarkkinatukimenot kaksinkertaistuivat lakimuutoksen johdosta vuodesta 2014 vuoteen Kunta voi vaikuttaa maksujen määrään järjestämällä pitkäaikaistyöttömille työtä. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille on ensisijainen, mutta huonossa työllisyystilanteessa ollut vaikeaa. Ns. sakkomaksuilta vältytään myös aktivoimalla työtön työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Keväällä 2015 kuntaan palkattiin työllisyydestä vastaava työntekijä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja puuttua työttömyyden syihin jo varhaisessa vaiheessa monialaisen toimijaverkoston voimin. Kaikki yli 300 päivää työttömänä olleet henkilöt tavataan ja heille tehdään yksilöllinen työllistymissuunnitelma. Joskus kuitenkin on todettava, että on tilanne, että työtön ei terveydentilansa vuoksi ole todellisuudessa avoimien työmarkkinoiden käytettävissä, jolloin hänet ohjataan hakemaan sairauslomaa, tai suoraan eläkeselvittelyyn jos edellytykset siihen täyttyvät. Aikuisliikuntahanke Vuoden 2015 alusta käynnistyi kolmivuotinen terveysliikunnan aikuisliikuntahanke. Sen avulla pyritään vähän liikkuvia aikuisia ottamaan vastuuta omasta terveydentilastaan. Hankkeeseen kuuluu liikuntaneuvonta, matalan kynnyksen liikuntaryhmät ja kuntoremppakurssit, joille ilmoittautui kolme kertaa enemmän osallistujia, kuin mitä kurssille mahtui. Hanketta jatketaan ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Liikuntalähetekäytäntö Peruspalvelukeskus Oivan terveysliikunnan liikuntalähetekäytäntö on edennyt vuoden 2015 aikana. Kuntien vastuu sen onnistumisesta on järjestää kunnan liikuntatoimen toimesta liikuntaneuvojan palvelut sekä fysioterapian jatkoryhmiä ja matalankynnyksen liikuntaryhmiä. Savuton Kärkölä Kunnan omia vapaaehtoisia toimia terveyden edistämiseksi on mm. valtuuston päättämä Savuton Kärkölä. Tupakointi on kielletty lain perusteella koulujen ja päiväkodin kiinteistöissä ja piha-alueilla.

29 28 Valtuusto on tämän lisäksi päättänyt, että Kärkölän kunta on savuton työpaikka, joten kunnan työntekijät eivät tupakoi työaikana. Alue, jolla on Opintien koulu, terveysasema, nuorisotalo, kirjasto, urheilukenttä, kunnanvirasto ja Oivan työpaja on myös savuton. Tupakoinnin vähentämiseen on kiinnitetty valtakunnallisesti erityistä huomiota. Savuttomuuden lisäämiseen panostetaan siten myös jatkossa. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Maaseututoimi TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Maaseututoimi vastaa maaseutualueiden kehittämisestä ja kunnan maaja metsätilojen hoitamisesta. Maataloushallinnon viranomaistehtävistä vastaa Asikkalan kunnan hoitama maataloushallinnon yhteistoimintaalue. Kärkölän kunnan palveluksessa on maaseutusihteeri, jonka viranomaispalveluja kunta myy Asikkalan kunnalle. Seuraavassa taulukossa esitetään maataloushallinnon suoritetietoja Kärkölän kunnan osalta. Ta2013 Ta2014 Ta2015 Ta2016 Tukitilat Maksetut tuet, milj.euroa 5,53 5,87 5,71 5,70 Kunta omistaa metsätalousmaata 154 ha. Viljelyskäytössä on 19,2 ha peltoa.

30 29 Pelastustoimi TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIK.TULOS , Palvelusuunnitelman kuvaus Pelastustoimi käsittää yleisen onnettomuuksien ehkäisyn, valistuksen ja neuvonnan, varsinaisen sammutus- ja pelastustoiminnan, väestönsuojelun sekä öljyvahinkojen torjunnan. Pelastustoimesta ja öljyvahinkojen torjunnasta vastaa Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Väestönsuojelusta vastaa kunta. Sivistyspalvelut Palvelusuunnitelman kuvaus Kärkölän kunta tuottaa itse sivistystoimen palvelut lukuun ottamatta joitakin esi- ja perusopetuksen vaativan erityisen tuen palveluja, jotka se ostaa naapurikunnilta. Sivistystoimen palveluilla tuetaan ja annetaan laaja-alaista ja monipuolista hoitoa, kasvatusta ja opetusta lapsille ja nuorille. Lisäksi tarjotaan vapaa-aikatoimen palveluja kuntalaisille sekä luodaan edellytyksiä sosiaaliselle kasvulle ja yhteistyössä toimimiselle. Sivistyspalvelut huolehtivat laadukkaasti varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen, muiden kasvatus- ja opetuspalveluiden sekä vapaa-aikapalvelujen järjestämisestä lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Sivistystoimen hallinto TA TA ehd. TA Muut TS2017 TS % TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT , , TILIKAUDEN TULOS

31 30 Kunnan omaan hoitoon palautuvan sivistystoimen organisointi vuoden 2016 alusta on pääpiirteissään seuraava: Kunnanhallitus toimii kasvatus- ja opetustoimen monijäsenisenä toimielimenä. Toimielimen asiat kunnanhallitukselle valmistelee rehtorisivistysjohtaja. Sivistystoimikunta toimii lautakuntaan rinnastettavana muun sivistystoimen (vapaa-aikatoimi laajasti ymmärrettynä) monijäsenisenä toimielimenä. Sivistystoimikunnalla on mm. budjetti- ja kehittämisvastuu omasta toimialastaan. Kirjastotoimesta sivistystoimikunta vastaa ainoastaan osittain, koska kirjasto on edelleen yhteinen Hollolan kunnan kanssa. Kehittämisvastuu kirjaston toiminnasta on kuitenkin sivistystoimikunnalla. Hollolan sivistyslautakunnalla on edelleen hallinnollinen vastuu Kärkölän kirjastosta. Kirjaston johtajan palvelut sekä atk-palvelut ostetaan Hollolasta ja aineisto on yhteistä. Kunnan hallintosääntöä muutetaan siten, että edellä mainittu organisaatiomuutos on kirjattu. Palvelusuunnitelman kuvaus Hallinnon tehtävänä on mahdollistaa ja tukea sivistystoimialan palveluiden tuottaminen. Yleishyödyllisten yhdistysten avustaminen vuosittain on sivistystoimikunnan tehtävä. Avustusmääräraha euroa sisältyy sivistystoimen hallinnon kustannuksiin. Sivistystoimikunnan kokouskulut on huomioitu keskushallinnon toimikuntien ja johtokuntien määrärahoissa. Kasvatus ja opetus TA TA ehd. TA Muut % TS2017 TS TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , POISTOT ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS , Kasvatuksen ja opetuksen vastuualueelle kuuluu varhaiskasvatus, yleissivistävä opetus sekä muut kasvatus- ja opetuspalvelut

32 31 Varhaiskasvatus Palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtäväalueeseen kuuluvat päivähoito ja varhaiskasvatus päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Lisäksi tehtäväalueeseen kuuluu yksityisen hoidon tuki ja sen kunnallinen lisä ja lasten kotihoidon tuki sekä varhaiskasvatuksen hallinto. Vuorohoitopalvelu tuotetaan yhdessä Hollolan kunnan kanssa. Päivähoidon tehtävänä on tarjota lapsiperheille turvallinen hoitomuoto ja näin mahdollistaa vanhempien työssä käyminen ja opiskelu ja edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus on lapsen ja perheen tarpeet huomioon ottavaa tavoitteellista toimintaa, jota toteutetaan kehitykselle ja oppimiselle suotuisassa, turvallisessa ja terveellisessä toimintaympäristössä. Se perustuu kasvatusyhteistyöhön ja yhteisölliseen toimintaan, jossa lapsen vanhemmat ja lähiaikuiset tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Yleissivistävä koulutus Palvelusuunnitelman kuvaus Yleissivistävän koulutuksen tavoitteena on monipuolisen ja laaja-alaisen sivistyksen antaminen oppilaille. Päämääränä on, että jokainen oppivelvollisuuden suorittanut nuori saavuttaa perusopetuksen päättötodistuksen. Tiedon ja osaamisen rinnalla opetus- ja kasvatustehtävä edistää kasvavan lapsen ja nuoren elämänhallintaa ja vuorovaikutustaitoja sekä arvopohjan ja tunne-elämän kehittymistä sekä syrjäytymisen ehkäisyä sekä kasvattaa ottamaan vastuun ympäristöstään kansainvälistyvässä maailmassa. Palvelu sisältää perusopetuksen ja oppilashuollon. Muut kasvatus- ja opetuspalvelut Palvelusuunnitelman kuvaus Palvelu luo edellytykset kuntalaisten osallistumiselle vapaan sivistystyön palveluihin. Palvelu sisältää ostopalvelujen ja kuntaosuuksien korvaukset Lahden kaupungin hallinnoimalle Wellamo-opistolle, yliopistokeskuksen Kärkölän kuntaosuuden sekä musiikkiopetusta järjestäville tahoille (Concis Lahden konservatorio, Lahden Musiikkiopisto) maksettavat korvaukset.