Taipalsaaren kunta (831) Ilkko Metsola (osa) SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Ilkonsaaret ja Myhkiösaari

Transkriptio

1 SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Ilkonsaaret ja Myhkiösaari Taipalsaaren kunta (831) Ilkko Metsola (osa) Kaavaehdotus Täsmennetty muinaismuistojen osalta

2 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Suur-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.10 Suojelutilanne Rantojensuojeluohjelman alue ja Natura verkostoon kuuluva Ilkonselän alue alkavat nyt käsiteltävästä alueesta noin kilometrin verran pohjoiseen päin ja jatkuvat siitä lähelle Kyläniemeä Maakuntakaava Ilkonsaaret sijoittuvat voimassa olevan (ympäristöministeriön vahvistaman) maakuntakaavan Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueelle (ruskea vinorasteri seuraavassa kartassa). Ilkonsaarten alue on merkitty lisäksi Luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (ml, vihreä rajaus kartassa) ja Virkistysaluesäätiön omistamaan suurimpaan Ilkonsaareen on lisäksi merkitty virkistyksen kehittämisen kohdealue (vihreä kolmiosymboli). Ilkonsaarten kehittäminen virkistys- ja matkailukohteena toteuttaa myös selkeästi voimassa olevaa Etelä- Karjalan maakuntakaavaa. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan Suur- Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että luontomatkailun sekä virkistyksen kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. Luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiksi on valittu ne saariryhmät, joilla on vetovoimaisimmat edellytykset kehittyä verkottuneiksi luontomatkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuksiksi. Virkistyksen kehittämisen kohdealueen merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät luontomatkailupalvelukohteet. Luontomatkailun kohdemerkintä osoittaa kohdetta, joka voi sisältää luontomatkailua palvelevia rakennuksia, laitteita tai muuta luontomatkailua tukevaa rakennetta. Saarten ympärillä ja välissäkin risteilee useita maakunnallisesti merkittäviä laiva- ja veneväyliä. Suurimman Ilkonsaaren pohjoiskärjessä on lisäksi muinaismuistokohde (violetti symboli). Muinaismuistorekisterin mukaan kyseessä on kiinteä muinaisjäännös nimeltään Ilkonsaarten hylky, rekisterin nro Kuvauksen mukaan Ilkonsaaren pohjoiskärjessä on tasasaumaisen puualuksen hylky, jonka pituus on n. 20 m ja leveys n. 5 m. Rakennusaineena on mänty. Hylyssä on jäljellä etu- ja takakannen rakenteita. Etukannella on järeärakenteinen ankkuripeli, jota on käytetty ilmeisesti varppaamisessa. Hylyn perän lähellä on tiiliä kasana. Ote maakuntakaavasta Vahvistusta odottavassa 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä kyseiselle suunnittelualueelle. 1

3 Yleiskaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Suur-Saimaan osayleiskaava (ks. karttaote ja merkinnät selostusosan liitteenä nro 3). Yleiskaavaa on osittain uudistettu, mutta Ilkonsaarten osalta alkuperäiset kaavamerkinnät ovat voimassa. Pääasiallisen kaavamerkinnän mukaan koko Ilkonsaarten ja Myhkiösaaren alue on retkeily- ja ulkoilualuetta merkinnällä VR. Osayleiskaavan VR-alueen rakentamis- ja maankäyttömääräykset ovat seuraavat: Rakennuslain 31 1 momentin nojalla alueella kielletään muu kuin retkeilyä ja muuta yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen. Alueella on voimassa rakennuslain 124 a :n mukainen toimenpidekielto. Yleiskaavassa on huomioitu myös suurimman Ilkonsaaren koillisrannalla pitkään ollut retkisatama (LV-1). Vaikka voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan sallitaan retkeilyä ja muuta yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen, on kaavaa tulkittu viranomaistaholta niin, että kappeleiden rakentaminen ei ole edellä mainittua virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista. Yleiskaavassa maisemallisesti merkittävimpiä alueita on korostettu am- merkinnällä, arvokas maisema-alue. UPM:n omistuksessa olevien itäisten saarten jäljellä oleva rakennusoikeus on kaavakartassa osoitettu merkinnöillä 1:40-1 RA ja 1:40-2 RA, yhteensä kolme rakennuspaikkaa. Yleisten määräysten mukaan: VRalueilta, lukuunottamatta itäistä Ilkonsaarta, on rakennusoikeus maanomistajakohtaisesti siirretty RA- ja RM-alueille Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Yleiskaavan muutoksen rinnalla valmistellaan ranta-asemakaavaa Pönniälän Pohjahiekan alueelle (UPM) Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastokarttaa rasterimuodossa mittakaavassa 1: Yleissuunnitelma Yleiskaavan muutoksen pohjana on laaja perusselvitysaineisto, josta osan muodostaa suurimman Ilkonsaaren yleissuunnitelma virkistysaluesäätiön osalta. Olemassa olevan tilanteen lisäksi suunnitelmaan on hahmoteltu uudisrakentamista (ks. selostusosan liite nro 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liite 1). 1.2 Maanomistus Ilkon tila 3-16 (3 palstaa) on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistuksessa. Metsolan kookkaasta tilasta käsitellään tässä yhteydessä saariston 4 palstaa. Omistajana on UPM-Kymmene Oyj. Kiinteistörekisterin karttatuloste on selostusosan liitteenä nro Nykyinen maankäyttö Ilkon tila on pinta-alaltaan kiinteistörekisterin mukaan 17,3 ha ja Metsolan tilan nyt käsiteltävät alueet yhteensä 11,8 ha. Alue on varsinkin kesäisin hyvin aktiivisessa virkistyskäytössä. Suunnittelualue on pääosin rakentamaton, mutta suurimmassa Ilkonsaaressa on kaksi retkisatamaa: hiekkainen lahti keskiosan kannaksella, jossa on pienemmille veneille soveltuva laituri sekä kalliorantainen eteläpään ranta, jossa on poikkeusluvalla vuonna 2011 rakennettu isommille veneille ja risteilyaluksille soveltuva 25 metriä pitkä laituri. Kummassakin retkisatamassa on kävijöitä varten grillikatos ja käymälä. Saaren nähtävyyksinä ovat vuosina saaren pohjoispäähän rakennetut ortodoksiset tsasounat (3 kpl). Ilkonsaaren palvelut ovat kaikkien saareen tulleiden retkeilijöiden käytössä. Alueelle pääsee vain vesitse. 2

4 3 Näkymä Ilkonsaarten välisestä salmesta, vastarannalla virkistysaluesäätiön eteläisempi retkisatama 1.4 Luonnonympäristö Suunnittelualueelle on kesän 2013 aikana laadittu maanomistajille erilliset luontoselvitykset tmi Jouko Siparin toimesta. Selvitysten raportit valmistuivat kevättalvella 2014 (ks. selostusosan liitteet nro 5 ja 6). Selvitysten mukaan suunnittelualueella ei ole Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojelulain mukaan suojeltaviakaan kohteita. Selvityksissä ei myöskään todettu muita erityisen arvokkaita luontokohteita. Raporttien yhteenvetojen ja suositusten mukaan suunnittelualueella on kuitenkin useita maisemallisesti merkittäviä kohteita ja kallioalueet ovat monesti Metsälain tarkoittamaa kalliomännikköä, sekä osin kulutukselle herkkiä. Saarten maankäyttö ja rakentaminen tulisi luontoselvittäjän mukaan olla pienimuotoista ja keskittyä jo rakennetuille alueille. Rannan läheisyyteen rakentamista tulisi välttää. Luontoselvityksissä on runsaasti kuvamateriaalia ja sanallista kuvausta saarten nykyisestä maankäytöstä (ks. selostusosan liitteet nro 5 ja 6). Noin kilometrin verran suunnittelualueen pohjoispuolelle jäävästä Ilkonselän Natura-alueesta on ympäristöhallinnon verkkopalvelussa todettu seuraavaa: "Eteläisin saimaannorpan esiintymisalue. Taantunut alue, jolla viimeiset lisääntymishavainnot tehtiin vuosina 1982 ja Alue on joskus ollut hyvä hyljealue. Nyt se on lähinnä reservialue. Jos hyljekanta kasvaa, alue on potentiaalinen lisääntymisalue. Alueen saaret ovat vielä suureksi osaksi rakentamattomia ja suhteellisen rauhallisia." Myös Ilkonsaarten ja Myhkiön alueella on todettu satunnaisesti saimaannorppaa ja Metsähallituksen luontoselvittäjälle antamien tietojen perusteella aluetta voidaan pitää saimaannorpan esiintymisalueena. Tästä johtuen alueen varsinaista rantarakentamista tulisi välttää. 2 TAVOITTEET Ensisijaisena tavoitteena virkistysaluesäätiölle on ns. Skiittasaari- hankkeen toteuttaminen laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on varsinkin nykyisten kolmen tsasounan (kappelin) lisäksi 4 kappelin rakentamisen mahdollistaminen sekä myös kaavan saattaminen ajan tasalle jo rakennettujen rakenteiden osalta (sekä pieni mahdollinen lisärakennusoikeus). Ensimmäiset kolme ortodoksista kappelia eli tsasounaa on rakennettu saaren pohjoispäähän. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön suostumuksella/ myötävaikutuksella Saimaan Skiitat ry toteuttaa suurimpaan Ilkonsaareen ortodoksisia/ ekumeenisia kappeleita. Rauhallinen Ilkonsaari profiloituu näin entistä vahvemmin eteläisen Saimaan rauhalliseksi retkisatamaksi. 3

5 4 Suunnitellut 7 kappelirakennusta edustavat kukin ortodoksisen perinteen rakennuskulttuuria eri alueilta. Skiitta tarkoittaa sivuluostaria ja kullakin Ilkonsaaren kappelilla on toimiva "isäntäluostari". Suurimmasta Ilkonsaaresta on kehittymässä näin ollen erittäin mielenkiintoinen käyntikohde. Se tarjoaa veneilijöille ja matkailijoille ainutlaatuisen käyntikohteen. Rahoituksen kappeleiden rakentamiseen Saimaan Skiitat ry hankkii eri rahoituslähteistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteessä 1 on kartalle piirrettynä summittain laitureiden, grillikatosten ja kappeleiden sijainti (= hankkeen yleissuunnitelma). Jossain määrin voidaan todeta, että yleiskaavan muutos on vain tekninen kaavajuridinen toimenpide yleissuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi ja antaa tarvittavat eväät myös tarkemmalle rakennuslupamenettelylle jatkossa. Viranomaisneuvottelu hankkeesta on pidetty (muistio selostusosan liitteenä nro 4). UPM:n osalta tavoitteena korostuu rakennusoikeuksien turvaaminen ja saaristokokonaisuuden kehittäminen yhteistyössä kunnan ja virkistysaluesäätiön kanssa. Samanaikaisesti käynnistetään entisellä yhtiön henkilökunnan virkistysalueella ranta-asemakaavoitus Taipalsaaren Pönniälässä (Pohjahiekka-Maunu-alueella). Rakennusoikeutta pyritään nyt käsiteltävältä saaristoalueelta ensisijaisesti siirtämään juuri Pönniälän alueelle (ks. myös selostusosan liitteenä nro 4 olevan muistion työneuvotteluosuus tästä hankkeesta). Tämä käsillä oleva kaavamuutoshanke on maanomistajien keskinäisessä tavoiteasettelussa tavallaan vaiheistettu 3 osaan, jotka ohjaavat myös selkeästi kaavaratkaisua: vaihe 1 - suurimman Ilkonsaaren yleissuunnitelman saattaminen juridisesti kestävään muotoon ja virkistyskäytön keskittäminen virkistysaluesäätiön johdolla jatkossakin kyseiseen saareen vaihe 2 - rakennusoikeuksien turvaaminen itäisissä Ilkonsaarissa (UPM) - saarten omatoiminen, järjestämätön virkistyskäyttö voi jatkua toistaiseksi ennallaan - saarten omistuksesta ja pienimuotoisesta kehittämisestä pitkällä tähtäimellä keskustellaan maanomistajien välisissä neuvotteluissa vaihe 3 - luonnonarvoiltaan merkittävimmät ja herkimmät alueet (Myhkiösaari ja suunnittelualueen kolme pientä nimetöntä luotoa/saarta) pyritään jättämään täysin luonnontilaisiksi ja maanomistajat eivät ohjaa omilla toimillaan kyseisille alueille mitään liikennettä tai aktiviteetteja Myhkiösaari koillisesta päin kuvattuna Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheessa (MRL 62 ja 63 ) jätettävä palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta ja Pohjahiekan ranta-asemakaavaa laadittaessa. Viranomaisneuvottelu järjestetään uudelleen tarpeen mukaan. 4

6 5 Kaavaluonnos oli nähtävillä , huomautuksia ei jätetty. Viranomaislausuntoja jätettiin kolme määräaikaan mennessä. Etelä-Karjalan museon lausunnossa ( ) ei ole huomautettavaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa ( ) todetaan mm. seuraavaa: "Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tehty riittävässä laajuudessa ja siinä on huomioitu asiakirjan sisältöön sekä asian laatuun nähden riittävät seikat. Alueella, jota suunnittelu koskee, ei ole sellaista voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaavaa, joka olisi mahdollistanut jo nyt alueella tapahtuneen rakentamisen ja mahdollistaisi suunnitellun lisärakentamisen ja tämän vuoksi osayleiskaavamuutoksen lähtökohtana olevat seikat ovat perusteltuja. Poikkeamislupamenettelyjen käyttämistä ei ELY keskuksen taholta ole pidetty suotavana. Skiittojen rakentaminen on kulttuurisesti sekä matkailullisesti mielenkiintoinen ja kannatettava ajatus, joka soveltuu myös alueella voimassa olevaan maakuntakaavaan. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön edustajien kanssa käytiin aikoinaan neuvottelu, jossa ELY keskuksen taholta todettiin, että järkevin vaihtoehto saada nykyinen tilanne ja tuleva tilanne laillistettua, on ryhtyä osayleiskaavamuutoksen laadintaan. Osayleiskaavamuutoksen lähtökohtana on syytä pitää uuden osayleiskaavan oikeusvaikutteisuutta siten, että siinä on huomioitu jo olemassa olevat rakennukset ja tuleva rakentamien siten, että rakentaminen voi tapahtua suoraan rakennusluvilla." Kaavaratkaisua on laadittu täysin näiden periaatteiden pohjalta. Ehdotukseen on tarkennettu uskonnollisten rakennusten rakennusoikeuksien määrät. Huoltorakennusten rakentaminen on mahdollista Retkisatamien alueelle (LS). Maisemallisesti arvokkaat alueet Ilkonsaaren eteläosan itä- ja länsirannalla on rajattu hieman kapeammiksi kuin luontoselvityksen kartalla tarkempien maastokäyntien perusteella. Museoviraston lausunnon ( ) perusteella OAS:maan ja kaavamerkintöihin on tehty pieniä tarkistuksia. Muinaisjäännösrekisterin perusteella alueella on kiinteä muinaisjäännös ja kaavaluonnoskin laadittiin jo siltä pohjalta. Maanomistajalla ei ole mitään tarpeita uhata hylyn olemassa oloa esim. laiturin rakentamisella, päinvastoin hylky rikastuttaa alueen imagoa entisestään pienimuotoisena nähtävyytenä. Kaavaehdotus oli nähtävillä , muistutuksia ei jätetty. Viranomaislausuntoja jätettiin kuusi määräaikaan mennessä. Etelä-Karjalan Liiton ( ), Etelä-Karjalan museon ( ), Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ( ) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ( ) lausunnoissa ei ole huomautettavaa kaavaratkaisusta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen lausunnossa ( ) esitetty huomio kunnan osoitejärjestelmän päivityksestä on syytä pitää mielessä kaavan hyväksymisen jälkeen. Museoviraston lausunnossa ( ) osoitetut pienet täsmennykset on tehty kaava-asiakirjoihin (hylyn paikan ja merkintöjen täsmennys, kesällä 2014 tehdyn inventoinnin perusteella uusi kohde suurimman saaren keskiosaan/ viljelyröykkiöt). Täsmennykset eivät vaikuta kaavaratkaisuun laajemmin, ei tarvetta uudelleen nähtäville laittoon. 5

7 6 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Edellä mainittujen tavoitevaiheiden 1, 2 ja 3 toteuttamista varten on tehty kaksi pääaluevarausta (LS ja VR): LS, Retkisataman alue (1,7 ja 1,1 ha). Alueelle saa rakentaa vesiliikennettä, ulkoilua, retkeilyä ja alueen huoltoa palvelevia laitureita, kevytrakenteisia rakenteita sekä talousrakennuksia. Talousrakennusten kerrosala molemmilla alueilla yhteenlaskettuna saa olla enintään 100 k-m 2. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi vähentää lähialueiden maisemallisia arvoja. VR, Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarpeita (yhteensä 28,8 ha). Alueelle saa rakentaa retkeilyä sekä ulkoilua palvelevia kevytrakenteisia rakenteita ja polkuja alueelle laaditun yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi vähentää alueen maisemallisia arvoja. Tavoitevaihetta 1 korostaa erityisesti VR-alueen indeksi -1: Suurimpaan Ilkonsaareen (VR-1) tilalle saa rakentaa nykyisten kolmen pienimuotoisen uskonnollisen rakennuksen (tsasouna, kappeli) lisäksi neljä uutta vastaavan tyyppistä rakennusta alueelle laaditun yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Jo rakennettujen uskonnollisten rakennusten enimmäisrakennusoikeus on 15 k-m 2 /kpl ja uusien uskonnollisten rakennusten enimmäisrakennusoikeus 20 k-m 2 /kpl. Tavoitevaihetta 2 korostaa erityisesti VR-alueelle osoitettu rakennusoikeus: Alkuperäisen kaavatyön perusteella itäisissä Ilkonsaarissa tilalla on tämän kaavamuutoksen jälkeen edelleen yhteensä kolmen rakennuspaikan laskennallinen rakennusoikeus VR(1) ja VR(2). Rakennusoikeutta ei sijoiteta nyt käsiteltävälle kaavamuutosalueelle vaan osoitetaan ensisijaisesti ranta-asemakaavan avulla saman maanomistajan tilan Kangaslahti manneralueelle (erillinen kaavaprosessi). Tavoitevaihetta 3 korostaa Myhkiösaaressa ym. erityisesti kaavamerkintä /s: Alue, jolla ympäristö pyritään säilyttämään täysin luonnontilaisena. Alueelle ei tule ohjata liikkumista tai mitään muita toimintoja. VR-alueille on lisäksi kohdemerkintänä osoitettu kaksi pienimuotoista luonnontilaisena säilytettävää Venevalkaman/ uimarannan paikkaa sekä erityisesti huomioitavat Muinaismuistokohteet suurimman Ilkonsaaren pohjois- ja keskiosassa. Kaavamääräyksen mukaan: Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Maisemallisesti arvokkaita alueita on vielä korostettu kaavassa (ma): Alueella ovat avohakkuut sekä ympäristöä ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet kiellettyjä, kuten kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen lukuun ottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia. Maisemapuut, maiseman kiintopisteet, reunavyöhykkeet sekä muut maiseman ominaispiirteet on säilytettävä. Yleisillä kaavamääräyksillä on vielä korostettu mm. maiseman käsittelyä: LS- ja VR-alueiden rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan muutoksen perusteella ilman ranta-asemakaavan laadintaa. Uudisrakentamisessa tulee huomioida jo rakennetun rakennuskannan rakennustapa, rakennusten sijoittuminen, koko, muoto, ulkomateriaali ja väritys. Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa ensisijaisena periaatteena on maiseman ja virkistyskäytön ehdoilla tapahtuvat hakkuut, joissa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Vesi- ja jätehuollosta on omat määräyksensä (ks. kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ohessa). 6

8 7 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos on luonteeltaan lähinnä tekninen, jos sitä verrataan alueelle laadittuun ja viranomaisten periaatteellisen hyväksynnän saaneeseen yleissuunnitelmaan. Kaavamuutos ei muuta millään tavalla voimassa olevan alueen osayleiskaavan pääperiaatteita (vuosikymmeniä jatkunut tehokas virkistyskäyttö). Huolellisella jatkosuunnittelulla (rakennuslupamenettely) alkuperäiseen yleiskaavaan suhteutettu hyvin vähäinen lisärakentaminen (n. 180 k-m 2 ) voidaan toteuttaa siten, että maisemallisesti arvokkaalle saaristolle ei aiheuteta haittaa. Toteutuessaan kaavamuutos kappeleineen nostaisi Ilkonsaarten alueen kiinnostavuutta entisestään veneily- ja retkeilykohteena. Sen sijaan rantasaunaa Ilkonsaarille ei edes haluta, vaan kyseessä on nimenomaan "rauhoittumisen paikka". Saunoja löytyy läheisistä säätiön saarista ja saaria kehitetäänkin täysin erilaisella luonteella. Saimaannorpan osalta kaavamuutoksella ei ole vaikutusta, koska alueen käyttö säilyy ennallaan ja kyseisellä alueella liikutaan vesitse jo nykyisin hyvin vilkkaasti (viralliset laiva- ja venereitit lähistöllä). Norpan kannalta on myös suotavaa, että joka tapauksessa eteläisen Saimaan keskeiselle saaristoalueelle suuntautuvaa virkistyskäyttöä nimenomaan keskitetään tiettyihin kohteisiin. Juuri kuten tässä muutoksessa tehdään. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä naapureilla, viranomaisilla ym. osallisilla oli mahdollisuus palautteen antamiseen (ks. sivu 5 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteenä). Itäisimmän Ilkonsaaren lounainen rantautumispaikka ja suunnittelualueen itäisimmän niemen kummeli (täsmennetty muinaismuistojen osalta ) DI Jarmo Mäkelä/ Karttaako Oy Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi 7

9 8 Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suurimman Ilkonsaaren yleissuunnitelma 2. Ote kiinteistörekisterin kartasta 3. Ote voimassa olevasta Suur-Saimaan osayleiskaavasta (vahvistettu ) 4. Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitysraportti (Virkistysaluesäätiö), tmi Jouko Sipari Luontoselvitysraportti (UPM-Kymmene Oyj), tmi Jouko Sipari Selostusosan yhteydessä ovat: - Kaavamerkinnät ja -määräykset - Kaavamuutoskartta 1: