Puhelaiteideat

Transkriptio

1 Puhelaiteideat

2 Aakkostan arkilla Oppimistehtävä Merkkiarkin tekeminen Kirjainarkki Puhelaitteen merkkiarkki kirjaimista. Kirjaimia vastaavat äänteet äänitetään laitteen viestiruutuihin. Arkilla voi olla aakkosto tai sen osa, aakkostettuina, näppäinjärjestyksessä (QWERTY-järjestys), yleisyyden tai tuttuuden mukaan. Kirjaimet voidaan sijoittaa myös esim. arkin reunoille. Mukana voi olla tavuja, sanoja tai kuvia. Jos laitteessa on useita tasoja, niistä yksi voi olla kirjainarkki. Tavoitteena voi olla lukemis- ja kirjoittamistaitojen harjoittelu ja selvittäminen: puhuvat kirjaimet voivat motivoida kirjoittamiseen. Toinen käyttätarkoitus on kuvaviestien tarkentaminen, esim. MIES + P => Pekka, TALO + P => päiväkoti. Kolmas käyttötarkoitus on viestien kokoaminen kirjaimista. Pääasiallisesti kirjoittamalla viestivän on kuitenkin mielekkäämpää käyttää kirjoituslaitetta ja mahdollisesti sen tukena sanataulua. Kuvassa on 32 viestiruudun merkkiarkki käskyleikkiin, jossa käskettävien nimiä voi tarkentaa kirjaimin. Keskimmäisissä viestiruuduissa on sama äänitys (esim. "mies") neljästi, kirjainten nimet on nauhoitettu omiin viestiruutuihinsa. Kirjainarkkia käytetään aakkostauluna ilman ääntä. Hämeen Kahvakeskus Luberoff-Badman, A., Baker, B., Banajee, M., Cross, R., Lehr, J., Maro, J. & Zuggo, M. (1997). Unity 128 Version Tour Guide. Semantic Corporation Systems, Pittsburg, Pennsylvania, USA. Baker, B. R. (1986). Words Strategy. Semantic Corporation Systems, Pittsburg, Pennsylvania, USA. Katso myös Levyraati

3 Annas kun selostan Tarina Keskustelukäsikirjoitus Merkkiarkin tekeminen Huomion kohdentaminen Kertominen/tiedottaminen Yhden viestin laite Selostettavat kuvat, tarvittaessa kuviin kiinnitettävät tunnisteet Kuvien selostaminen. Kertoja voi tarinoida valokuvista, postikorteista, kuvakirjoista, leikekirjoista, lehtileikkeistä (esim. urheilu-uutisista), sarjakuvista jne. Yhden viestin laitteella kertoja voi selostaa yhtä kuvaa, usealla yhden viestin laitteella hän voi kertoa jopa tarinan. Yhden viestin laitteissa ja peräkkäisten viestien laitteessa viestit ja kuvat asetetaan ennalta tiettyyn järjestykseen. Usean viestiruudun laitteessa kuva (esim. valokuva viime kesäisestä onkiretkestä) asetetaan merkkiarkin päälle niin, että näkyviin jää muutamia vapaita viestiruutuja. Vapaisiin viestiruutuihin äänitetään kuvan selostus ja vastaavat merkit kiinnitetään ruutuihin. Selostus voidaan myös nauhoittaa kuvan alle jääviin viestiruutuihin. Tällöin kuvaan kiinnitetään selkeä tunniste (esim. punainen värineliö) oikean viestiruudun kohdalle. Kun kertoja painaa tunnistetta, kuuluu sen alla olevaan viestiruutuun äänitetty viesti: "Laske kalat laiturilta, enkös ollut hyvä kalamies?" Muissa kuvissa tunniste kiinnitetään eri viestiruudun päälle. Jos kertoja kykenee yhdistämään esim. numero- tai väritunnisteita, kuvia ei tarvitse irroittaa kirjasta tai albumista. Riittää, että jokaiseen kuvaan merkitään eri tunniste. Kertoja katsoo kuvan tunnisteen ja valitsee sitä vastaavan viestiruudun. Näin hän voi kuunnella puhelaitteeseen tallennettua selostusta tai kertomusta myös itsekseen. Hämeen Kahvakeskus

4 Arvaa mikä ääni? Hauskuttaminen/arvaaminen Leikki/peli Kysyminen/vastaaminen Kuunteleminen Ympäristön äänten tunnistamisharjoitus. Puhelaitteeseen nauhoitetaan esim. eläinten, liikenteen, luonnon tai kodin ääniä. Laitteen käyttäjä pyytää osoittamaan ääntä vastaavan kuvakortin tai esineen. Ääniä voidaan tunnistaa puhelaitteen avulla myös itsenäisesti jos merkkiarkki jätetään tyhjäksi tai käytetään peräkkäisten viestien laitetta. Mölypiilo: 2-4 leikkijää menee piiloon. Jokaisen piiloutujan puhelaitteeseen on tallennettu eri eläimen ääni. Kaikki eläimet mölyävät piiloissaan yhtä aikaa. Ohjaaja tai joku ryhmästä ottaa pussista kerrallaan esiin yhden eläimen, jota aletaan etsiä äänen perusteella. Kun äänilähteen omistaja on löytynyt, hän liittyy etsijöihin. Jos huone hämärretään, leikistä tulee sokkoleikki, jossa etsitään ääniä. Ääniä kuvaavat kortit jaetaan ryhmän jäsenille. Jokainen odottaa omaa kuvakorttiaan vastaavaa ääntä ja näyttää kuvan muille, kun tunnistaa äänen. Kumppanilla tai ryhmällä on bingoalusta, jossa ovat äänilähteiden kuvat. Kun ääni on tunnistettu, kuva merkitään rastilla. Eniten kokonaan rastitettuja kuvarivejä kerännyt on voittaja. Sarjamuistia voidaan harjaannuttaa kuuntelemalla useita ääniä peräkkäin. Kumppani tai ryhmä kokoaa kuvakorteista äänten järjestyksen muistinvaraisesti. Mikäli äänet valitaan sattumanvaraisesti usean viestiruudun laitteen valikosta, sarja voidaan samalla äänittää toiseen puhelaitteeseen tarkistusta varten. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Vinkki: Ääniä voit hakea esimerkiksi Papunetin äänipankista

5 Askellan arkilla Merkkiarkin tekeminen Puhelaitteen käyttö koskettamatta sitä. Monien puhevammaisten ihmisten on vaikea hallita käsien tai otsatikun liikettä niin, että he voisivat valita merkkiarkista haluamansa ruudut. Tällöin käyttäjä saattaa hyötyä ulkopuolisesta ohjaimesta, joka voidaan liittää joihinkin puhelaitteisiin. Ohjaimen avulla puhelaitteen käyttäjä voi säädellä askellusta. Merkkiarkkia voi käyttää askeltaen missä tahansa viestitarkoituksessa. Myös vuorovaikutuskumppani voi toimia askeltajana. Kumppani voi esimerkiksi osoittaa sormellaan tai pienellä valopisteellä merkkiarkin rivejä ylhäältä alas. Kun viestijä kuittaa (esim. silmien liikkeellä) oikean rivin, kumppani osoittaa yksitellen jokaista tämän rivin ruutua. Kun viestijä näyttää merkin, kuunnellaan ruudussa oleva viesti. Jos ruutu ei ollut oikea, viestijä antaa sovitun merkin ei ja askelluksessa palataan alkuun. Merkkiarkin alkupäähän sijoitetaan kumppanin ohjaamiseen tarkoitetut viestit, esim. "ääh, alusta! tai vaihda arkkia. Ne voidaan myös sijoittaa esim. ikkunaverhoihin tai kumppanin olkapäille katseella osoittamista varten. Hämeen Kahvakeskus Katso myös Pienoisesineet merkkeinä

6 BumtsiBum Leikki/peli Laulu/loru Kommentointi Kysyminen/vastaaminen Kuunteleminen Yhden viestin laite Kuvakortit laulujen sanoista, erilliset numerokortit Puhelaitesovellus suositusta TV-ohjelmasta. Usean viestiruudun puhelaitteeseen asetetaan merkkiarkki, jossa on erilaisia, tuttuja lauluja kuvaavia merkkejä. Laulujen nimet nauhoitetaan laitteen viestiruutuihin. Laulujen sanoista valmistetaan kuvakortit. Kortit numeroidaan toiselta puolelta sanojen etemisjärjestyksessä. Lisäksi leikkiin tarvitaan erilliset numerokortit. Leikin alkaessa yhden laulun sanoihin liittyvät kuvat asetetaan pöydälle nurinpäin numerojärjestyksessä. Erillisistä numerokorteista vedetään yksi kortti. Nyt kuvakorteista saa kääntää näkyville sen, jonka selkäpuolella on sama numero. Jos arvausvuorossa oleva keksii kuvan perusteella, mihin lauluun kuva liittyy, hän huutaa puhelaitteen avulla tiedän! ja kertoo laulun nimen. Jos vastaus on oikein, käännetään koko laulun sanat esiin ja lauletaan se yhdessä. Uusia lauluja varten voidaan laminoida tyhjä merkkiarkki, johon piirretään kuvat vesiliukoisella tussilla sekä numeroidut kortit, joiden kääntöpuoli on tyhjä. Vastata voi myös yhden viestien laitteella, jossa on esim. viesti "tiedetään, tiedetään!" Kahvakeskuksen Laulupajassa osallistuja valmistaa itselleen kuvakortit kymmenestä laulusta (6 korttia kustakin) sekä tyhjät kortit. Katso myös Katso - seuraa

7 BÖÖ Hauskuttaminen/arvaaminen Roolissa oleminen Leikki/peli Huomion kohdentaminen Kehottaminen Kuvittelu Yhden viestin laite Säikyttelyleikki puhelaitteella. Ensimmäisellä viestillä kutsutaan pahaa aavistamaton kumppani luokse, esim. Tulisitko vähän tänne? Toinen viesti (esim. BÖÖ! ) säikäyttääkin hänet. Säikäytysviesti voi olla mikä tahansa yllättävä ääni tai hurja viesti, esim. Mun isä syö sut kun sää eilen unohdit äänittää tähän että mä tein sen ennätyksen! Isosisko ohjaa puhelaitteella äidin ja pikkusiskon välistä kukkuu-leikkiä. Äiti piiloutuu ja tulee esille laitteen viestien mukaan. Ohikulkijoiden säikyttely puhelaitteen avulla. Säikäyttäjä piiloutuu laitteineen esimerkiksi lakanan tai pöytäliinan alle, sermin tai sateenvarjon taakse. KUVA: Huoneeseen tehdään kummitusluola tai seikkailulabyrintti. Osa leikkijöistä kulkee luolassa yksitellen, muut ovat tunnelin ulkopuolella pelottelemassa heitä. Puhelaitteen käyttäjällä voi olla työpari, joka tekee esimerkiksi valotehosteita. Hämeen Kahvakeskus Hansson, T. & Öckerman, A. (1998). När barn behöver pratapparater - vad gör man då? En handledning om hur man introducerar pratapparater till små barn med funktionshinder. Handikappinstitutet, Vällingby. Katso myös Katso - toimi

8 Draaman repliikkejä Roolissa oleminen Tarina Kertominen/tiedottaminen Kehottaminen Kuvittelu Yhden viestin laite Tarvittaessa lisäkaiutin Vuorosanoja näytelmässä. Puhelaitteen käyttäjä istuu näyttämön sivussa, mutta esillä. Hän tuottaa näyttelijöiden vuorosanoja tai ajatusääniä. Hän voi myös olla juonenkertoja tai esim. kuvata roolihenkilöä. Yhden viestin laitteella voi esittää yhden repliikin, esim. Meksikon pikajunassa tärkeän: "Kädet ylös!" Usean viestiruudun laitteella voidaan myös valita eri repliikkien kesken ja siten ohjata näyttelijöitä jopa improvisoidun tarinateatterin tapaan. Dubatut sanat: puhelaitteen käyttäjä tuottaa vuorosanat mykkäfilmin tapaan. Näin säästytään vuorosanojen opettelulta. Puhumaton ihminen näyttelee roolin ja avustaja tai muu kumppani tuottaa hänen repliikkinsä puhelaitteen avulla. Ohjaaja ojentaa puhelaitteen yleisölle ja näyttää, että laitetta kuuluu painaa. Esimerkki: Ilmarista esittää puhevammainen henkilö. Muut näyttelijät ovat patsaina, kun Ilmarinen kääntyy yleisöön. Kuullaan useita kertoja: "Saanko tuon kauniin Pohjan neidon omakseni..." Hämeen Kahvakeskus Hansson, T. & Öckerman, A. (1998). När barn behöver pratapparater - vad gör man då? En handledning om hur man introducerar pratapparater till små barn med funktionshinder. Handikappinstitutet, Vällingby.

9 Eläinarvoituksia Hauskuttaminen/arvaaminen Leikki/peli Kysyminen/vastaaminen Kuunteleminen Kuvat, arvauskortit Eläinaiheisia päättelytehtäviä, kielen ymmärtämistehtäviä ja/tai lukemis- ja kirjoittamistehtäviä lapsille. Leikkiin tarvitaan yksi tai useampi puhelaite, jossa on useita viestiruutuja. Lapset etsivät merkkiarkeilta vuorotellen vastauksia ohjaajan lukemiin sanallisiin arvoituksiin. Arvoitus voi kuulua esim. Syön luita ja vahdin, en aina tykkää kissoista. Viestiruutu, johon oikea vastaus "koira on nauhoitettu, voi olla merkitty esim. kuvalla, sanalla KOIRA tai sanan alkutavulla KOI-. Arvoitukset äänitetään puhelaitteeseen. Vaihdellaan kysyjän ja vastaajan rooleja. Kahvakeskus Katso myös Kuvalauseet, Arvaa kuka?

10 Elävä kirja Toimintaohje Oppimistehtävä Tarina Kehottaminen Valmis kuvakirja, kuvat, tarrat Kuvakirjan täyttäminen yhdessä. Tarkoituksena on rakentaa kokonaan oma kirja tai täydentää sivulla olevaa kuvaa, lausetta tai kuvalausetta. Kumppani kiinnittää kuvat oikeille paikoilleen puhelaitteen käyttäjän ohjeiden mukaan. Ennen valintaa kuvat ovat irrallaan kirjan vieressä tai kiinnitettyinä tarroilla esim. sivun ylälaitaan tai aukeaman vasemmalle puolelle. Vastaavat kuvat ja niihin liittyvät viestit löytyvät puhelaitteen merkkiarkista. Laitteeseen äänitetään lisäksi keskusteluviestejä, esim. oikein, ei noin, ootkos hassu, otatko seuraavan. Elävän kirjan pohjaksi sopivat monet valmiit kuvakirjat, kun niiden sivut ja kuvat irrotetaan ja laminoidaan sekä kiinnitetään niihin tarrat. Samaa työtapaa voidaan käyttää kumppanin toiminnan ohjaamiseen esim. tietokoneen ruudulla näkyvän domino- tai palapelin kokoamisessa. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Katso myös Kuvat kainaloon, Merkit esillä, Rullataulu

11 Ennusta mikä tulee Hauskuttaminen/arvaaminen Leikki/peli Keskustelukäsikirjoitus Kysyminen/vastaaminen Kuvakortit Arvataan kohta käännettävä kortti. Pöydälle ryhmitellään yhdessä kaksi korttipinoa, esim. kissoja/koiria, kukkia/puita, kesä-/talvikuvia, urheiluun/musiikkiin liittyviä kuvia, maalle/kaupunkiin liittyviä kuvia, kuvia joissa syödään/nukutaan. Seuraavaksi korttipinot sekoitetaan yhdeksi pinoksi, joka asetetaan pöydälle kuvapuoli alaspäin. Pinossa olevat kaksi vaihtoehtoa äänitetään puhelaitteen kahteen ruutuun tai kahteen yhden viestin laitteeseen. - Pelinjohtaja kysyy laitteen avulla: "Haluatko ennustaa minkä kortin käännät pinosta?" "Paina jompaakumpaa ruutua niin aloitamme." "Oikein, saat pitää kortin." "Väärin. Pane kortti takaisin pinoon johonkin väliin." Kumppani kertoo ennustuksensa puhelaitteen avulla ja kääntää sen jälkeen kortin. Jos ennustus osuu oikeaan, pelinjohtaja kertoo laitteella "Oikein, saat pitää kortin". Peli jatkuu. Pelaajia voi olla myös useampia. - Peli kehittää luokittelua. Haluttaessa kortit valitaan niin, että vastauksista joudutaan neuvottelemaan. Silloin ei välttämättä kilpailla. Kumppani kysyy puhuen ja puhelaitteen käyttäjä vastaa. Pinossa on enemmän kuin kaksi arvattavaa, vastaajan puhelaitteessa sama määrä vaihtoehtoja (ks. kuva: vaihtoehdot esineinä). Pinon sijasta ennustettavat kortit kiinnitetään pyörivän viisarin ympärille tai noppaan. Korttien sijasta käytetään pusseihin tai purkkien alle piilotettuja esineitä, joita noukitaan sattumanvaraisesti esiin yksi kerrallaan. Hämeen Kahvakeskus Ohtonen, M., Pulli, T. & Korhonen, A-M. (2001). Symbiksiä, 14. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Katso myös Historiankirjoitus, Ilmapalloleikki, Kuvalauseet

12 Ennusta miten käy Hauskuttaminen/arvaaminen Leikki/peli Keskustelukäsikirjoitus Kysyminen/vastaaminen Kuvittelu Koevälineet, leikkikalut Arvataan mitä tulee tapahtumaan. Sekä kysyjä että vastaaja tai molemmat voivat käyttää puhelaitetta. Tarkoitukseen sopii usean viestiruudun laite tai kaksi yhden viestin laitetta. Esimerkkejä: KUVA: Astia täytetään vedellä. Kysyjä pudottaa veteen yksitellen esineitä (esim. kananmuna, omena, kampa). Ennen pudottamista hän kysyy kolmen puhelaitteeseensa nauhoitetun viestin avulla: "Kysyn" "Kelluuko tämä?" "Uppoaako tämä?" Kumppani vastaa puhelaitteellaan "Vastaan" ja valitsee joko "Kelluu" tai "Uppoaa". Kilpa-autoleikki. Ennen kilpailun alkua ennustetaan voittaja. Automerkit tai värivaihtoehdot ovat puhelaitteen viestiruuduissa. Urheilutulosten ennustaminen. Puhelaitteen viestiruuduissa ovat kilpailevat joukkueet tai numeroita maalien määrän arvaamiseksi. Jos ennustus liittyy seurattavaan kisaan, laitteeseen voi äänittää myös kannustushuutoja: "Suomi-poika voita voita! Ennen kuin akvaarioon tiputetaan ruokaa, puhelaitteen käyttäjä ennustaa, mikä kaloista saa ensimmäisen suupalan. Kalojen kuvat ovat puhelaitteen viestiruuduissa. Kysyjä pyytää puhelaitteen käyttäjää ennustamaan, montako hyttystä hän saa tapetuksi kahden seuraavan minuutin aikana. Lukumäärävaihtoehdot ovat laitteen viestiruuduissa. Hough, S., Lubetsky, M., Taylor, K. & Tarquino, T. (1994). Interactive Augmentative Communication Program, Mayer-Johnson, Solana Beach. Katso myös Hinnasto, Ilmapalloleikki, Kuukausikalenteri

13 Ennusta totta vai tarua Hauskuttaminen/arvaaminen Leikki/peli Keskustelukäsikirjoitus Kysyminen/vastaaminen Kuvittelu Kysymyskortit Kielellistä järkeilyä ja muistia harjaannuttava arvausleikki. Leikkiin voi osallistua kaksi tai usempia leikkijöitä, jotka toimivat vuorollaan kysyjinä ja vastaajina. Vastaus voidaan esittää puhuen, käyttäen kahta vastauskorttia tai kahden viestiruudun puhelaitetta. Yhteen viestiruutuun nauhoitetaan totta ja toiseen tarua. Kysymykset voidaan lukea korteista tai tehdä puhelaitteella. Aluksi kysyjä ohjeistaa: "Ennen kuin sanon lauseen, valitse totta vai tarua." Vasta sen jälkeen kun vastaaja on tehnyt ennustuksensa, kysyjä lukee kortista tai tuottaa puhelaitteellaan väittämän, esim. "Kissat osaavat lentää". Nyt kysyjä pyytää arvioimaan, onko lause totta vai ei. Jos ennustus oli sama kuin oikea johtopäätös, vastaaja saa esim. pisteen tai pitää kortin. Jos ennustusta on vaikea käsittää tai muistaa, voidaan pelkästään kuunnella lause ja arvioida onko se totta vai tarua. Valitaan sellaisia lauseita, jotka eivät ole itsestäänselvästi tosia tai valheellisia. Tällöin tarvitaan myös useampia vastausvaihtoehtoja, esim. "ei osaa sanoa" tai "kukapa sen tietää". Katso myös Hinnasto, Historiankirjoitus, Kuvalauseet, Merkit seiniin

14 Ensin näin ja sitten niin Toimintaohje Oppimistehtävä Asiointi Kehottaminen Toiminnan jäsentäminen Kuunteleminen Yhden viestin laite Tarvittaessa numerokortit Tehtävän tai toiminnan jäsentäminen ja omatoimisuuden vahvistaminen. Puhelaite ohjeistaa joko laitteen haltijaa tai hän antaa laitteen avulla ohjeita muille. Jos käytössä on peräkkäisten viestien laite, ohjeet kuuluvat painamalla samaa viestiruutua toistuvasti. Usean viestiruudun laitteessa ohjeet kuuluvat siirtymällä viestiruudusta toiseen tietyssä järjestyksessä. Ohjeilla tuetaan Itsenäisen taidon kehittymistä, esim. pukeutumista, kahvin keittoa, lettutaikinan tekoa, kortin viemistä postiin jne. Muistia, esim. Mennään B-taloon postia hakemaan" tai "Lajittelen pyykin. Panen tumman pyykkin koneeseen 40 asteen hienopesuun." Odottamista, esim. "Ensin haravoimme. Sitten menemme kahville." Kulkureitin oppimista, esim. "Ensin kaupan kulmaan. Sitten patsaan ohi. Punaisesta talosta puistotielle. Iitun paikka näkyy jo." Laitteen viestiruudut voidaan merkitä esim. valokuvilla reitin varrella olevista paikoista. Puhelaitteen viestiruudut merkitään ainoastaan numeroilla. Kuultuaan ohjeen toimija etsii vastaavan numerokortin, jonka kääntöpuolella on ohjeeseen liittyvä kuva. Tehtävän kuluessa korteista kootaan kuvasarja esim. tarra- tai magneettialustaan. Myöhemmin kuvasarjaa voidaan käyttää niin, että kuvia poistetaan alustasta tehtävän edetessä. von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Ohtonen, M., Pulli, T. & Korhonen, A-M. (2001). Symbiksiä, 82. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Mylläri, T. & Ahlsten, J. (2000). Kuvakokki. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Linda J. Burkhart [

15 Ensin tätä ja sitten sitä Toimintaohje Tarina Asiointi Kertominen/tiedottaminen Toiminnan jäsentäminen Kuunteleminen Yhden viestin laite Tapahtumien ennakointi ja kokemusten jakaminen. Puhelaitteeseen nauhoitettujen viestien avulla laitteen käyttäjä voi ennakoida esim. tulevan päivän tai viikon tapahtumia tai kertoa niistä muille. Hän voi myös tukea laitteen avulla muiden toimintaa. Jos käytössä on peräkkäisten viestien laite, asiat kuullaan painamalla samaa viestiruutua toistuvasti. Usean viestiruudun laitteessa asiat voidaan kuulla halutussa järjestyksessä ja varata tilaa myös muutoksille ja kommenteille. Esimerkkejä: Pienet yhden viestin laitteet kiinnitetään riviin esim. tarra-alustalle. Laitteisiin nauhoitetaan päivän toimintoihin liittyviä viestejä, esim. Jo alkaa huikoa. tään syömään! Kun toiminto (esim. ruokailu) on päättynyt, laite siirretään toiselle alustalle. Laitteeseen äänitetään uusi kuvaus tehdystä asiasta, esim. "Mitä ihme sapuskaa se oli?" Retki tms. suunnitellaan yhdessä ja nauhoitetaan vaihe vaiheelta puhelaitteeseen. Tapahtuman aikana puhelaitetta käytetään eri vaiheiden kertaamiseen. Myöhemmin asiaa voidaan muistella ja kommentoida laitteen avulla. Päivätoimintapaikan ja kodin välillä kulkevan viestivihon korvaaminen tai täydentäminen puhelaitteeseen nahoitetuilla viesteillä. Hämeen Kahvakeskus Ohtonen, M., Pulli, T. & Korhonen, A-M. (2001). Symbiksiä, 82, 85. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Linda J. Burkhart [ ]

16 Et ikinä arvaa Hauskuttaminen/arvaaminen Keskustelukäsikirjoitus Huomion kohdentaminen Kertominen/tiedottaminen Kysyminen/vastaaminen Tarvittaessa irralliset merkit Jutunkertominen ja kuulijan haastaminen mukaan keskusteluun. Puhelaitteeseen tallennetaan tahallisen arvoituksellisesti pienissä pätkissä tarina, juoru, vitsi, arvoitus, ennustus, suuri uutinen, kutsu syntymäpäiville, tms. Kertoja kiusoittelee kuulijaa ja vaatii tätä osallistumaan. Jos kumppani ei ole tottunut vastaamaan ääneen kesken jutun, keskustelua harjoitellaan. Jutunkertominen onnistuu peräkkäisten viestien puhelaitteella tai usean viestiruudun laitteella. Merkkejä ei välttämättä tarvita - riittää, että viestit ovat tietyssä järjestyksessä. Mikäli käytössä on merkkivalikko merkkeineen, kertoja voi siirtyä vapaasti viestistä toiseen. Esimerkki tapahtuman kertomisesta: "Et ikinä arvaa arvaa mitä me tänään päiviksessä tehtiin." "No haluatko arvata?" "Se liittyy lohikäärmeeseen." "Tahdotko uuden vihjeen?" "Se on kaikilla." "Joo joo ohjaajilla tietty kans." "Se kestää viikon" "No arvaa jo!" "Se on aika seksikäs..." "Etkö sää pöllö arvaa." "Tule illalla saunaan mun kanssa niin näet." Kahden puhelaitteen käyttäminen rinnakkain. Ensimmäiseen laitteeseen nauhoitetaan varsinainen tarina ja toiseen keskusteluviestejä, esim. "arvaa", "odota", "ootkos kuullut", "älä kerro kellekään", "no sano nyt jotakin". Toisen laitteen tilalla voidaan käyttää myös erillisiä merkkejä. Hämeen Kahvakeskus Linda J. Burkhart [ Educational Workshops Online [ Katso myös Kapteeni käskee

17 Haastattelu Roolissa oleminen Keskustelukäsikirjoitus Kysyminen/vastaaminen Puhelaitteen haltija haastattelee muita. Haastattelu voi liittyä koulutehtävään, lehden toimittamiseen tms. Kuvan esimerkissä toimittaja haastattelee lääkäriä puhelaitteen avulla: "Päivää, olen toimittaja Tirkki Työvoimalehdestä, sopiiko pieni haastattelu?" " olette lääkäri?" "Mikä työssänne on parasta/pahinta?" "Mitä haluaisitte sanoa nuorille, jotka haluaisivat opiskella lääkäriksi?" "Millaista on olla täällä lääkärinä?" "Kiitos, hyvää päivänjatkoa." Esittäytyessään ja kertoessaan mielipiteensä puhelaitteen käyttäjä säätelee keskustelua omin kysymyksin, esim. "Nimeni on Nina, mikä sinun nimesi on? Minä ratsastan joka viikko, se on hauskaa. Oletko sinä ratsastanut?" Myös vastaukset tallennetaan puhelaitteeseen esim. valikon ylemmällä rivillä olevien kysymysten alapuolelle, eri tasolle tai eri laitteeseen. Hämeen Kahvakeskus Hansson, T. & Öckerman, A. (1998). När barn behöver pratapparater - vad gör man då? En handledning om hur man introducerar pratapparater till små barn med funktionshinder, 31. Handikappinstitutet, Vällingby. Katso myös Mietintäpeli, Yksiviisarinen kello

18 Hiijalahiijalahei! Laulu/loru Kertominen/tiedottaminen Kuunteleminen Tuttuja lastenlauluja säe säkeeltä. Laulua vastaava merkkiarkki asetetaan puhelaitteen pinnalle. Kun laulu äänitetään osina eri viestiruutuihin, lapsi voi kuunnella ja esittää laulun muille. Laulu voidaan nauhoittaa niin, että se etenee järjestyksessä ruutu ruudulta tai niin, että kertosäe tai muu laulussa toistuva säe nauhoitetaan vain yhteen viestiruutuun, esim. Hiijalahiijalahei! Piipolan vaari-laulussa. Keskeytetään laulaminen rytmisesti sopiviin kohtiin ja kukin lapsi laulaa vuorollaan pienen pätkän laulua puhelaitteensa avulla. Yksi lapsista johtaa laulua ja muut toistavat säkeet tai sanat hänen valitsemassaan järjestyksessä. Esim. Leijonaa mä metsästän. Kahvakeskus Katso myös Avaimen piilotus, Liidun uusi tuleminen

19 Huomio huomio Asiointi Huomion kohdentaminen Pyytäminen Yhden viestin laite Kirjoituslaite Puhelaite merkkitorvena. Jo yhden viesti laite riittää äänimerkkien, pyyntöjen tai huomionhakuisten tokaisujen tallentamiseen. Tällaisia viestejä voi olla hyvä tallentaa valmiiksi myös kirjoituslaitteeseen. Jos käytössä on puhelaite, jossa on useita tasoja, huomioviestit kannattaa sijoittaa aina samaan kohtaan valikkoa. Äänitykset tehdään yhdessä laitteen käyttäjän kanssa, käyttäen hänelle sopivaa kieltä. Esimerkkejä: "Huhuu!" "Tööt-tööt!" "Kvaak kvaak!" Viestin voi tallentaa puhuttuna tai luonnollisena äänenä. Valmista on! (työ, ateria, WC-asia tms.) "Saisinko apua!" "Voisko joku jeesata?" "Apuvaaaa! Korjaisitko asentoani." "Siirrätkö paikkaani." Haluaisin lepäämään." "En jaksa." "Hohhoijaa väsyttää. "Nostatko tavarani." "Ota laukustani." "Avaatko oven. Käännätkö äänen kovemmalle/hiljemmaksi." "Sammutatko." "Hei, mulla on asiaa/kylmä/kuuma/jano/se hätä/paha olo/kipua. Lisäkaiutin tai esim. itkuhälytin voi olla avuksi jos laitteen äänenvoimakkuus on heikko tai viesti suunnataan tiettyyn paikkaan. Näin viesti kantaa ulkoa sisälle tai esim. WC:stä toiseen huoneeseen. Puhelaitteeseen äänitetään käyttäjän henkilötiedot ja osoite. 112 hätäviesti. Laitteeseen äännitetään esim. viesti "Olen NN. Minulla on puhevamma. Laite antaa puolestani hätäilmoituksen. Osoitteeni on... Tänne tarvitaan ambulanssi. Hämeen Kahvakeskus Katso myös Ensin - sitten, Mietintäpeli, Muistelubingo, Pöytä kommunikointitauluna

20 Hyvää huomenta tänään on... Hauskuttaminen/arvaaminen Roolissa oleminen Keskustelukäsikirjoitus Huomion kohdentaminen Kertominen/tiedottaminen Toiminnan jäsentäminen Yhden viestin laite Ryhmälle tiedottaminen. Laitteen käyttäjä toivottaa esim. "Hyvää huomenta" ja kertoo viikonpäivän ja kuukauden, sään, päivän ohjelman tai luettelee läsnäolijat. Hän voi myös kertoa päivän mietteen tai vitsin, ehdottaa laulua tai lorua jne. Usean viestiruudun laitteessa tilanteeseen sopivat viestit voidaan valikoida merkkiarkissa olevien kuvien tai merkkien avulla. Peräkkäisten viestien laitteessa viestit ovat valmiiksi tietyssä järjestyksessä ja laitteen käyttäjä toimii uutistenlukijana. Kuvia ei välttämättä silloin tarvita. Puhelaite kiertää aamupiirissä ja jokainen kuuluttaa vuorollaan sen avulla yhden asian. Kunkin osallistujan puhelaitteeseen nauhoitetaan osa tiedotettavista asioista. He voivat myös kertoa oman osuutensa osoittamalla merkkejä, viittomalla tai puhumalla. Tiedottajan roolia korostetaan kuuluttamalla asia vanhan TV:n kehikosta tai pahvilaatikosta tehdyn television takaa. Tiedotus voi alkaa esim. tutulla uutisten tunnusmusiikilla. Nimenhuudossa ilmoittautuminen puhelaitteen avulla: "Olen paikalla! Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Katso myös Poimi ja toimi

21 Ihmiskaiutin Merkkiarkin tekeminen Muu puhelaite Valo- tai viisaritaulu Avustaja puhuvana kaiuttimena. Suurista motorista pulmista huolimatta moni viestijä kykenee käyttämään ns. mykkää kommunikointilaitetta. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi valo- ja viisaritaulut. Niihin voidaan liittää erilaisia ohjaimia tai painikkeita, joiden avulla viestijä liikuttaa viisaria tai valoa merkistä toiseen ja pysäyttää sen haluamassaan kohdassa. Viestin vastaanottaja tulkitsee merkin merkityksen ja tarvittaessa laajentaa sen tulkintaa. Mykästä kommunikointilaitteesta tulee puhuva siten, että avustaja ottaa kaiuttimen roolin. Hän on viestijän hallitsema kone, joka lukee ääneen merkin viereen kirjoitetun tekstin. Hän ei laajenna viestiä, ei kommentoi sitä eikä keskustele viestijän tai muiden läsnäolojoiden kanssa. Roolia voi korostaa esimerkiksi osoittamalla kädessä olevaa pahvista puhekuplaa puhumalla torveen astumalla lattialle tehtyyn ympyrään. Valo- tai viisaritauluja voi valmistaa myös itse esim. Moottoroimalla ohjain, joka liikuttaa pyörivää tarjotinta tai polkupyörän vannetta. Kytkemällä autonlamppuja sarjaan läpinäkyvien muovikoteloiden taakse. Valo siirtyy kotelosta toiseen ohjaimen avulla. Huomaa kuitenkin, että vain paristokäyttöisiä laitteita saa valmistaa ilman sähköasentajan oikeuksia. Hämeen Kahvakeskus Hough, S.D., Lubetsky, M., Taylor, K. & Tarquinio, T. (1996). Interactive Augmentative Communication Program. Mayer-Johnson, Solana Beach, 325. Ohtonen, M., Pulli, T. & Korhonen, A-M. (2001). Symbiksiä, 44, 76. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Salminen, A-L. (toim)(2003). Apuvälinekirja. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.

22 Isä sairaalassa Merkkiarkin tekeminen Tarinaksi koottu esimerkki perhekeskeisestä puhelaitekokeilusta. Perheenisä on sairaalassa aivovamman vuoksi. Hän tutustuu puhelaitteeseen poikansa innostamana. Aluksi poika on äänittänyt isänsä iloksi pieneen sanelukoneeseen juttuja, joita isä kuuntelee. Isä ymmärtää hyvin puhuttua kieltä, eikä Amerikan vuosina opittu englannin kielen taitokaan ole kadonnut. Ennuste isän kyvystä tuottaa omaa puhetta on kuitenkin erittäin huono. Kuntoutuksesta ja hyvästä motivaatiosta huolimatta lukeminen ja kirjoittaminen eivät ole puolessa vuodessa palautuneet. Isän kuulomuisti on hyvä ja konkreettisten kuvien merkitysten ymmärtäminen onnistuu harjoiteltaessa. Hänen kädenhallintansa riittää suoraan osoittamiseen. Seuraavan puolen vuoden aikana perhe, puheterapeutti ja muu kuntoutustiimi kehittävät puhelaitteen käyttöä. Oikean viestin valitsemista ohjaavat värikkäät sanalaput, pienet valokuvat ja piirrokset. Isä käyttää puhelaitetta lukemisen harjoitteluun, puheenvuorojen pitämiseen, perheen terveisten kuunteluun ja kommentointiin. Vähitellen hän löytää laitteesta viestejä myös joissakin asioimistilanteissa. Liitetiedostoissa on selostukset ja kopiot 8 symboliarkista, jotka syntyvät tämän prosessin aikana. (liite 1, liite 2, liite 3, liite 4, liite 5, liite 6, liite 7, liite 8) Yllä olevassa kuvassa on eräs pojan tekemä keskusteluarkki, jonka avulla hän kertaa englannin kielen läksyjään isän kanssa. Arkki on jaettu kahteen osaan, puolikas kummallekin keskustelijalle. Poika tallentaa laitteeseen etukäteen lauseiden alkuja (isän osuus) ja niiden täydennyksiä (pojan osuus). Mukana on myös pojan englanninkielisiä tervehdyksiä isälle. Katso myös Nappaako kala?

23 LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan myös jakaa pienempiin osiin (kuvat 3-8). Äänityksiä voi tehdä 8 tasolle. Poika laatii puheterapeutin avustamana isän ensimmäiset arkit, formulakisa-arkin (kuva 1) ja englannin kielen opiskeluarkin (kuvaus: ks. Puhis). TV-lähetyksen aikana isä ja poika käyttävät puhelaitetta yhdessä. Kumpikin kannustaa ajajia ja kommentoi tilannetta. Lopuksi pyydetään juotavaa.

24 LIITE 2: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI SAIRAALA 1 Kommunikointitarpeista neuvotellaan isän ja hoitotiimin kanssa. Poika piirtää kuvat ja tallentaa ääniviestit. Isä harjoittelee tekemään aloitteita ja kommentteja, joihin keskustelukumppanit (henkilökunta ja potilastoverit) harjoittelevat vastaamaan. Vaikka viestien määrä on pieni, joskus löytyy sopivia hetkiä niiden käyttöön. Kun fysioterapeutti toteaa tunnin jälkeen lainaten isän laitetta: Selvisimme!, isä alkaa käyttää viestiä selvittyään erilaisista hankalista tilanteista. Pojan hyvänyön toivotukset isä kuuntelee joka ilta itsekseen. Viestien sanamuotoja vaihdellaan. Vitsikirjasta etsitään lyhyitä juttuja, joita äänitetään vierailukäyntien aikana isän laitteeseen. Myös isän huonetoveri lukee laitteeseen lehtijuttuja.