Maahanmuuttaja. kärsii yksinäisyydestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttaja. kärsii yksinäisyydestä"

Transkriptio

1 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Diakoniakeskus Lue lisää Pauline Ngarasta ja muista Afrileideistä sivulta Päihde - omaiset tukevat toisiaan Sivu Arkkipiispa: Maksu kyky ei mittaa ihmisen kelvollisuutta Sivut Maahanmuuttaja kärsii yksinäisyydestä Keniasta kotoisin oleva Pauline Ngara on asunut Turussa noin 20 vuotta. Tänä aikana Ngara ei ole kertaakaan saanut viha mielistä kohtelua. Silti elämä täällä ei ole tuntunut helpolta; vaikeinta on ollut jatkuva yksinäisyyden tunne. Ngaralla on Suomessa hyviä ystäviä, mutta hän kaipaa jatkuvasti varsinkin äitiään ja sisariaan. Kielimuuri on ollut Ngaralle korkea. Suomalaiset olivat alkuaikoina arkoja puhumaan englantia eikä takaisin Keniaan aikonutta Ngaraa kiinnostanut suomen opiskelu. Hän motivoitui opiskelemaan kieltä vasta ensimmäisen lapsensa ollessa 5-vuotias. Ngara on suorittanut Turun yliopistossa englanninkielisen myyntiedustajan tutkinnon. Se ei kuitenkaan ole taannut hänelle töitä. Nykyinen työpaikka päiväkodin kokkina hänellä on myöhemmän hotelli- ja ravintola-alan tutkinnon ansiosta. Eläkevirassaan hän ei kuitenkaan ajattele olevansa, sillä hän haluaa vielä joskus perustaa oman yrityksen. Toivelistan kärjessä työpaikka Yksinäisyys on maahanmuuttajien keskuudessa hyvin yleistä kantaväestöön verrattuna. Kaksi vuotta sitten julkistetun, turkulaisten hyvinvointia koskevan tutkimuksen mukaan jopa kolmannes maahanmuuttajista ilmoitti, että heillä ei ole läheistä henkilöä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti. Yksinäisimpiä ovat vuotiaat. Yleisellä tasolla tutkimus kertoo maahanmuuttajien kokevan vointinsa huonommaksi kuin kantaväestö Turussa. Toimeentulotuen saaminen, terveydenhuollosta tinkiminen ja jopa nälässä oleminen ovat yleisempiä maahanmuuttajilla. Työtilanne on huono. Tutkimuksen mukaan vain runsaalla 15 prosentilla Turussa asuvista maahanmuuttajista oli työssä tai yrittäjiä. Lähes puolet heistä oli kielikurssilla tai muussa valmennuksessa, noin 20 prosenttia työttömänä tai työharjoittelussa. Suurin osa maahanmuuttajista kuitenkin haluaisi tehdä työtä, myös koulutustaan vastaamatonta. Turussa asuvat maahanmuuttajat osallistuvat melko aktiivisesti yhdistys- ja harrastustoimintaan. Heistä kaksi kolmasosaa oli vähintään kerran osallistunut jonkin yhdistyksen tai muun yhteisön tai muuhun vapaa-ajan toimintaan. Maahanmuuttajista vain runsas neljäsosa oli varauksetta sitä mieltä, että Suomeen on helppo sopeutua. Maassa kauimmin asuneet olivat yleisimmin tätä mieltä. Vaikeinta sopeutuminen näyttää olleen entisen Jugoslavian alueelta sekä länsimaista Suomeen muuttaneille. (Lähde: Miten hyvin Turku voi? turkulaisten hyvinvoinnin muutossuuntia )

2 2 Miten selviän Miten selviän taloushuolissa, ylivelkaantuneena, työttömänä, sairaana, vanhemmuudessa, uusien kulttuurien keskellä, vanhuudessa. Jääkö kilpailu- ja kulutusyhteiskunnan kyydistä putoaville vain murusia? Muun muassa näitä teemoja käsitellään lokakuussa Nimeltä kutsuttu -tapahtuman diakoniapaneeleissa jokaisessa seurakuntayhtymän seurakunnassa. Nimeltä kutsuttu -tapahtuma liittyy puolestaan marraskuun seurakuntavaaleihin, joissa valitaan seurakuntien ja seurakuntayhtymän luottamushenkilöt päättämään myös diakoniatyön resursseista sekä painopisteistä. Otsikolla Miten selviän diakoniatyö haluaa kertoa toivosta. Aina on mahdollisuus selviytyä ja päästä eteenpäin. Selviytyminen edellyttää ihmisen omien voimavarojen löytämistä ja käyttämistä, siinä voidaan tarvita lähimmäisten ja muiden samassa elämäntilanteessa olevien tukea, vapaaehtoisten läsnäoloa tai palkattujen diakoniatyöntekijöiden työtä. Paneelien eri teemat kertovat myös diakoniatyön monipuolisuudesta. Eri elämänalueiden ja ikäkausien kirjo on laaja. Diakoniatyö on ihmisen kohtaamista, hänen kanssaan kulkemista, toimimista yhdessä ihmisten kanssa heidän elämäntilanteensa ja elinolosuhteidensa parantamiseksi. Diakoniaan tarvitaan jokaista mukaan sillä tehtäviä ja rooleja on monia. Myös seurakuntavaaleissa valittavilla luottamushenkilöillä on tärkeä tehtävä diakoniatyön edistäjänä ja vaikuttajana seurakuntayhtymässä. Tässä SÄÄ ja MÄÄ lehdessä on nostettu esille jo muutamia lokakuun paneelien aiheita, yhtenä teemana maailmalaajuinen eriarvoistuminen. Yhteisvastuukeräyksen Ruokaturvahanketta tarvitaan sekä Turussa että Haitissa. Onko niin, että talous- ja yhteiskuntajärjestelmät maailmanlaajuisesti toimivat vain vahvojen ja pärjäävien ehdoilla? Hannu Suihkonen diakoniajohtaja Ota yhteyttä, tartu luuriin tai hae netistä Diakoniatyön yhteystiedot Internet-sivut: -> ihminen vierelläsi Sähköposti: Yhteystiedot seurakunnittain Jos et tiedä, minkä seurakunnan alueella asut, voit kysyä asiaa diakoniakeskuksesta. Diakoniakeskus, p Henrikinseurakunta johtava diakoniatyöntekijä Heli Lindroos, p , Kaarinan seurakunta vs. johtava diakoniatyöntekijä Anu Aarnivala, Kaarinan kirkko, p , Katariinanseurakunta vs. johtava diakoniatyöntekijä Jari Huhtasalo, Varissuon kirkko, p , Maarian seurakunta johtava diakoniatyöntekijä Helena Korhonen, p , Raunistulan srk-talo, p , ; Pallivahan srk-keskus, p , ; Halisten srk-talo p Martinseurakunta johtava diakoniatyöntekijä Pirkko Larkela, p , , Martin srk-talo, p Mikaelinseurakunta johtava diakoniatyöntekijä Anneli Koskinen p , ; Mikaelin srk-koti, Puistokatu 13 B, p Paattisten seurakunta diakoniatyöntekijä Tanja Jylhävuori, Paattisten pappila, p , Diakoniakeskuksen yhteystiedot Diakoniakeskus p Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen p , , diakoniasihteeri Mervi Salin-Inkinen p , Yhteiskunnallinen työ Seurakunnan toimintaa työpaikkojen ja työelämän järjestöjen kanssa, myös yhteistyössä työttömien ja heidän järjestöjensä kanssa. ; yhteiskunnallisen työn pastori Petri Laitinen, diakoni Erja Viherkoski puh , Päihde- ja kriminaalityö Päihde- ja kriminaalityössä kohdataan asunnottomia ja vankeja, vankilasta vapautuvia ja heidän omaisiaan. Marjo Hurme päihde- ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä, p , Sirkkalan päiväkeskus Päiväkeskuksessa voi viettää aikaa selvin päin, saada tukea ja neuvoja erilaisissa arjen asioissa sekä ruokailla edullisesti. Sirkkalan päiväkeskus, Sirkkalankatu 18, on avoinna ma-to 8 16, pe 8 12, puh Maahanmuuttajatyö Diakoniakeskuksen maahanmuuttajatyö palvelee ihmisiä heidän uskonnollisesta taustastaan riippumatta kirkon eri tahojen sekä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Taina Viljanen, maahanmuuttajatyöntekijä, p , ; Olga Jounolainen, venäjänkielisten maahanmuuttajien työntekijä, p Sinkkutoiminta Sinkkutoiminnalla pyritään luomaan avoin yhteisö samassa elämäntilanteessa oleville. Toiminta tavoittaa noin vuotiaita yksin tai yksin lastensa kanssa asuvia. Kaija Jokinen, sinkkutyöntekijä, p Kuurojentyö Kuurojentyö vastaa seurakuntayhtymän alueella tehtävästä viittomakielisestä työstä. Kuurojen diakoniatyöntekijä, Kristiina Wallenius, p , Vammaistyö Seurakuntien vammaistyön painopistealueet ovat kehitysvammaistyö, näkövammaistyö, mielenterveystyö ja kuurojentyö. Helvi Lähteenmäki, vammaistyön diakoniatyöntekijä (näkövammaiset, mielenterveyskuntoutujat, vammaistyöryhmä), p ; Railimaria Lehto, vammaistyön diakoniatyöntekijä (kehitysvammaiset, vammaisneuvosto), Piikkiön seurakunta diakoniatyöntekijä Katri Elonheimo p Tuomiokirkkoseurakunta johtava diakoniatyöntekijä Sari Leppälä, Eerikinkatu 1, p , Åbo svenska församling ledande diakoniarbetare Eija Grahn, Auragatan 18, p , Vanhus- ja veteraanityö Vanhus- ja veteraanityössä järjestetään vanhuksille ja veteraaneille erilaista ryhmätoimintaa, leirejä ja retkiä. Tarvittaessa tuetaan myös omaishoitajia ja perheitä. Kirsi Koivukoski, vanhustyön diakoni, p , ; Niina Ahlstrand, vanhustyön toiminnanohjaaja, p ; Anne Norvasuo, vanhainkotien pastori, p Poiju - vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka, Humalistonkatu 7, ma-pe 10 15, p Vapaaehtoistyö Tule toimimaan yhdessä muiden hyväksi! Vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja, Kaisa Lunden p ; Nina Tulonen, vapaaehtoistoiminnan diakoniatyöntekijä, p Karderoopi Diakonian vaateapu. Kaarlentie 2, Turku, p Palvelukoordinaattori Tuula Salonen p , vaateavun työntekijä Pirjo Saipa p Aukioloajat: ma to klo sekä lahjoittajille myös joka kuun viimeinen keskiviikko klo asti. Sää ja mää on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen julkaisu. Lehden toimitusneuvosto: Paula Heino, Tiina Piha, Mervi Salin-Inkinen, Mervi Sipilä-Koski, Hannu Suihkonen. Toimitustyö: Tiina Piha, kuvat: Timo Jakonen, Katri Saarela, kuvatoimisto Plugi. Taitto: Erkki Kiiski. K a t r i S a a r e l a

3 3 Afriladies yhdistää Afrikkalainen nainen kaipaa omiensa seuraan Kun naiset ovat yhdessä, aina löytyy keskustelu kumppani, jonka kanssa on kiva olla, puheenaiheet eivät ole tärkeitä, sanoo Pauline Ngara. Afriladies kokontuu tänä syksynä uusissa tiloissa kahvila Vilkun kellarissa. Maahanmuuttajien hyväksi aktiivisesti toimiva kenialaissyntyinen Pauline Ngara on viime vuonna perustanut Afriladies-ryhmän afrikkalaissyntyisten naisten kohtaamispaikaksi. Me tarvitsemme sosiaalista elämää: afrikkalainen nainen kaipaa kaikkein eniten toisten naisten seuraa! Juttuseura, kahvi ja musiikki riittävät, juuri muuta ei tarvita. Naiset yleensä jäävät kotiin yksin tai lasten kanssa, kun miehillä taas riittää jalkapalloa tai muita harrastuksia ja kavereita, Ngara perustelee. Hänelle itselleen Suomessa eläminen ei ole ollut helppoa. Minulla on ollut hyvin yksinäinen olo. Vaikka oli mies ja lapsi, perhe puuttui ympäriltä. Olisin usein halunnut keskustella äidin tai siskon kanssa, ketkään muut eivät voi ymmärtää minua niin syvällisesti. Ainoa asia, mikä sai viihtymään Suomessa, olivat kaverit. Kaikki muu on ollut vaikeaa, Ngara tunnustaa. Afriladies-ryhmässä käy naisia 15 Afrikan maasta. Heistä moni on Ngaran lailla tullut Suomeen opiskelemaan. Osa naisista on Suomessa asuvia pakolaisia. Jotkut ovat oleskelleet maassa jo useita vuosia. Sosiaalinen elämä, ruoka ja musiikki yhdistää afrikkalaisia. Kukaan ei kysy, mistä afrikan maasta olet tullut ja sitä me kaipaamme. Tosin kaikki eivät ymmärrä toistensa kieltä, itsekään en puhu esimerkiksi ranskaa. Käytämme puhutun kielen lisäksi elekieltä, piirrämme ja viitomme. Ngara lisää, että loppujen lopuksi nainen on nainen ja käyttäytyy paljolti samalla tavalla ihonväristä ja kansallisuudesta riippumatta. Tosin suomalaiset ovat vähän varovaisempia kuin me, me emme niinkään mieti, mitä toiset ajattelevat, nauraa Ngara. Afriladies kokoontuu syyskuun puolivälistä alkaen kahdesti kuukaudessa kahvila Vilkun alakerrassa. Kieliongelmia Nairobista kotoisin oleva Pauline Ngara tuli 80- ja 90-lukujen vaihteessa Turun yliopistoon suorittamaan englannin kielistä myyntiedustajan tutkintoa. Hän arvelee olleensa ensimmäisiä englanninkielisiä opiskelijoita Turussa. Tuohon aikaan myös tummaihoisia oli Turussa melko vähän. Herätin aika paljon huomiota. Ajattelin, että minussa on jotain vikaa kun kaikki katsovat, mutta pian huomasin, että meitä tummaihoisia ei ole montaa, hän muistelee. Vastaavasti Ngara hämmästeli Suomessa kohtaamiaan asioita. Keniasta käsin oli ollut vaikeaa saada tietoa Suomesta. Niukan informaation varassa hän ennakoi tämän kylmän, järvirikkaan ja karhujen kansoittaman maan sijaitsevan Skandinaviassa Ruotsin naapurina. Suomessa häntä kuitenkin ällistytti eniten miesten puute. Joka puolella näkyi vain naisia! Luulin myös, että Turussa kaikki tuntevat toisensa, koska 20 miljoonan asukkaan Nairobiin verrattuna kaupunki näytti niin tyhjältä. Asioida kannattaa englanniksi Vaikka avioituikin suomalaisen miehen kanssa, Ngara ei ensimmäisinä vuosinaan välittänyt suomenkielen opiskelusta. Hän ajatteli lähtevänsä vielä takaisin kotimaahansa. Vasta poikansa ollessa 5-vuotias Ngara havahtui tarpeeseen opetella kieltä, kun joutui selvittämään sanakirjasta, mitä lapsi oikein puhui. Huomasin, että en ole menossa minnekään ja vaikka olisinkin, nyt tarvitsen suomenkieltä. En voinut elää poikani kanssa sanakirja kädessä, Ngara vitsailee. Kieli oli myös muuri Ngaran ja suomalaisten välillä. Kielen takia oli vaikeaa tutustua suomalaisiin. Vaikka suomalaiset osasivat englantia, kukaan ei uskaltanut puhua sitä virheiden pelossa. Ngaran oma äidinkieli on kikuju, yksi Kenian 54 kielestä. Niin monen kielen maassa kansalla ei ole luontaisesti yhteistä kieltä ja käytännön syistä kenialaiset puhuvat englannin ja suahilin yhdistelmää. Englannin opiskelu aloitetaan jo päiväkodeissa. Kodeissa äidit puhuvat lapselle omaa äidinkieltään ja lapset vastaavat suahiliksi tai englanniksi, Ngara kertoo. Nykyisin Ngara puhuu sujuvasti suomea, ahkeran itseopiskelun ansiosta. Hänen mukaansa kielen hallinnasta ei silti ole aina iloa. Asioilla ollessani puhun englantia, jos haluan saada hyvää palvelua, hän paljastaa. Myyntiedustajasta kokiksi Noin kahdenkymmenen Suomenvuotensa aikana Pauline on opiskellut itselleen uuden ammatin hotellija ravintola-alalta kun myyntiedustajan tutkinto ei taannut työtä. Tällä hetkellä hän työskentelee päiväkodin kokkina. Keniassa perheillä on usein apulaisia, niin meilläkin. Kun perustin perheen, jouduin opettelemaan alusta alkaen ruoanlaiton ja muut taloustyöt. Soitin äidilleni kysyäkseni, miten ruokaa tehdään. On pakko sanoa, että ensimmäinen itse tekemäni ruoka oli pahaa! Nyt olen kuitenkin kokki, Ngara veistelee. Asioilla ollessani puhun nykyisin englantia, jos haluan saada hyvää palvelua. Aikaisemmin hän työskenteli projektitehtävissä Turun naiskeskuksessa maahanmuuttajaoppaana opastaen uusia tulokkaita. Annoin käytännön neuvoja, tukea kulttuurishokkiin, kaikkea mahdollista apua. Olin kuin äiti, joka auttaa lapsia kotiutumaan. Pidin työstä todella ja oli surullista, että projekti päättyi kesken kaiken. Toteuttamatta on vielä pitkäaikainen haave omasta yrityksestä. Yksinhuoltajana sitä on toistaiseksi vaikea toteuttaa, koska lapsille täytyy vielä antaa aikaa. Ngara ei kuitenkaan aio jäädä eläkkeelle kaupungin virasta. Ideoita on paljon ja jonkun niistä vielä toteutan. Kaipaan lähelle ihmisiä ja pidän asiakkaiden palvelemisesta. Keniassa vieras on arvokas Ngaran ystävällinen ja avulias asenne tulokkaita kohtaan on lähtöisin hänen kulttuuristaan. Keniassa sana vieras on sama kuin joki. Vieras on kuin joki, joka tulee ja menee. Häntä kohdellaan kuin kultaa, koska vierailu on vain väliaikaista. Vieras on arvokas, koska hän tuo tullessaan tietoa ja uusia asioita. Suomalaisten asenne vieraita kohtaan ei Ngaran mielestä ole aivan näin kunnioittava, mutta ei vihamielinenkään. 20 vuotta sitten en huomannut mitään vihamielisyyttä meitä maahanmuuttajia kohtaan, mutta en ole vieläkään huomannut sellaista. Jos joku haluaa olla ilkeä, se ei ole minun vikani. Suomessa kärjistymään päin olevaa maahanmuuttokeskustelua Ngara ei ole kovin tosissaan seurannut. Maahanmuuttokeskustelu on vaikeaa, kaikkea ei kannata ottaa ihan vakavasti, hän uskoo. Pauline Ngara toimii aktiivisesti maahanmuuttajien tukena. Me tarvitsemme toisiamme, hän sanoo. Paperiton elää vailla oikeuksia ja kontakteja Paperittomien eli ilman asianmukaista lupaa maassa olevien ulkomaalaisten määrä on kasvamaan päin Suomessa, ja tämä näkyy myös Turussa. Ilman perusoikeuksia ja toimeentuloa sinnittely voi olla luvattomasti maassa oleskelevalle kotiinpaluuta parempi vaihtoehto, kertoo maahanmuuttajatyöstä vastaava diakoniantyöntekijä Taina Viljanen. Euroopassa elää satoja tuhansia paperittomia ihmisiä. Turussa heitä on Viljasen arvion mukaan joitakin kymmeniä. Joukossa on käännytystä tai karkotusta pakoilevia turvapaikan- ja työnhakijoita, mutta myös ihmiskaupan uhreja sekä rikollisin tarkoitusperin maahan tulleita. Tavallisin syy laittomaan oleskeluun on Viljasen mukaan lähtömaiden kohtuuttomat olosuhteet. Pahimmillaan kotimaassa voi odottaa poliittinen vaino, vankila epäinhimillisine kohteluineen, jopa teloituksen uhka. Vaihtoehtona maanalainen elämä Suomessa ei ole juuri houkuttelevampi, joskin se merkitsee edes hengen säilymistä. Laittomasti maassa olevat ihmiset elävät yleensä toisten armoilla ja joutuvat vaihtamaan paikkaa usein. He eivät pysty vuokraamaan asuntoa tai käymään avoimesti töissä, ja kiinni jäämisen pelossa he eivät ääritapauksessa uskalla edes liikkua ulkona. Nämä ihmiset elävät ilman mahdollisuutta sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon tai koulutukseen. He eivät myöskään voi valittaa oikeuksiensa loukkaamisesta, kuten palkan maksamatta jättämisestä. Kiinni jääminen merkitsee yleensä internointia ja mahdollista karkotusta. Näin voi kulua jopa vuosia, sanoo Viljanen muistuttaen, että tämänkaltainen elämä on ihmisarvon vastaista ja vähintäänkin kuluttavaa. Paperiton usein vailla kontakteja Viljanen on Turussa niitä harvoja ihmisiä, jonka luokse paperittomia henkilöitä tulee vapaaehtoisesti. Useimmiten he ottavat yhteyttä taloudellisen avun tarpeessa, mutta heillä voi olla myös tarvetta puhua puolueettoman ja vaitiolovelvollisen henkilön kanssa. Viljanen sanoo pystyvänsä auttamaan jonkin verran taloudellisesti sekä neuvomaan käytännön asioissa. Muissa ongelmissa on käytettävä luovaa ratkaisukykyä. En ole viranomainen, mutta on ehkä keinoja auttaa. Voin käydä läpi henkilön elämäntilannetta ja pohtia ratkaisuja. Voidaan myös yhdessä miettiä, kannattaisiko poliisiin ottaa yhteyttä ja hakea oleskelulupaa. Viljanen toteaa niiden paperittomien, jotka ylipäätään osaavat hakea apua, olevan monia kaltaisiaan paremmassa asemassa. Useimmilla ei ole mitään käsitystä siitä, keneltä apua voisi pyytää. He saattavat olla täysin pimennossa kaikesta eivätkä osaa hätätilanteessa soittaa hätänumeroon. Viljasen mukaan paperittomuus on Suomessa suhteellisen uusi ja outo asia. Siihen on vaikeaa suhtautua, koska meillä ei ole vuosikymmeniin ollut virallisen yhteiskunnan ulkopuolella eläviä ihmisryhmiä.

4 4 Arkkipiispa Kari Mäkinen: Ihminen on enemmän kuin pelkkä taloudellinen toimija Ahneen talouden riskit näyttävät tihkuvan alas - päin yksittäisten ihmisten kannettaviksi. Samalla maksukyvystä on muodostunut yksilön kelvollisuuden mittari. Se on kohtuuttoman kova yhtälö. Arkkipiispa Kari Mäkinen kyseenalaistaa jatkuvan talouskasvun yhteiskunnallisena päämääränä. Syvenevä eriarvoisuus huolestuttaa arkkipiispa Kari Mäkistä. Ei kukaan ole yhtä kuin velkansa, hän muistuttaa. Talous ei riitä ainoaksi hyvinvoinnin mittariksi, Mäkinen sanoo. Velkaan ja varsinkin ylivelkaantumiseen liittyy käytännön vaikeuksien lisäksi paljon häpeää. Arkkipiispa muistuttaa, että velanotto on ihmisten ja yhteisöjen välillä normaali toimintatapa, joka parhaimmillaan ilmentää keskinäistä riippuvuutta ja vastavuoroisuutta. Se on yhteisöjä koossa pitävä tekijä ja samalla vastavoima sille ajatukselle, että ihmisen pitäisi olla oman onnensa seppä ja toisista riippumaton yksilö. Raamatullisen ihmiskuvan mukaan ihminen on suhteessa elävä ihminen, syvästi riippuvainen Jumalasta ja toisista ihmisistä. Ei kukaan voi pärjätä vain omillaan. Toiselta ja toiselle lainaaminen kertoo tästä, Mäkinen määrittelee. Jotta järjestelmä toimisi hyvin eikä johtaisi kohtuuttomuuksiin, tarvitaan myönteistä ja rakentavaa asennetta. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että velat maksetaan takaisin sopimusten mukaan. Velkasuhde on aina luottamussuhde. Mutta kenenkään pulaan joutumista ei saa käyttää hyväksi eikä alistamisen välineenä. Tarvitaan myös vahvaa solidaarisuutta sekä ihmiselämän arvaamattomuuden ja haurauden hyväksymistä, mikä käytännössä tarkoittaa riskien kantamista koko yhteisön voimin. Kun systeemiin tulee häiriö, tarvitaan mekanismit ja yhteisesti sovitut järjestelyt, joilla yhteisö kokonaisuudessaan korjaa tilanteen, ettei ongelma jää yhden ihmisen kontolle, arkkipiispa summaa. Globaalissa taloudessa keskinäisen riippuvuuden ja vastavuoroisuuden toteuttaminen on kuitenkin vähintäänkin haasteellista. Riippuvuus on monimutkaista, eikä suinkaan tasaveroista. Monessa suhteessa ylivelkaantumisen takia vaikeuksiin joutuneet perheet ja velkojensa kanssa kamppailevat kehitysmaat ovat samassa asemassa, Mäkinen selventää. Hän toteaa, että puhuttaessa isoista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kirkolla ei ole sellaista viisautta, joka toisi mukanaan kaikki ratkaisut. Kirkon kannalta keskeistä on etsiä ratkaisuja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta ja pohtia, millä tavoin syvenevään eriarvoisuuteen voitaisiin puuttua. Riskit valutetaan yksilöille Tästä näkökulmasta nykyinen maailmanlaajuinen talousjärjestelmä yskii pahasti. Ahne voitontavoittelu ja halu minimoida omat riskit ovat johtaneet siihen, että rasitteet tihkuvat järjestelmässä alaspäin kaikkien heikoimmassa asemassa oleville. Yksittäiset ihmiset joutuvat käytännössä kantamaan sen, että systeemi ei toimi hyvällä, kohtuullisella tavalla. Pahimmillaan se johtaa siihen, että koko elämältä menee pohja. Kysymys ei ole koskaan vain rahasta, vaan näihin tilanteisiin liittyy kauhean paljon inhimillistä pettymystä, surua ja häpeää, Mäkinen huomauttaa. Viime laman jälkeen kirkko on halunnut selkeästi puhua niiden puolesta, joilta taloudelliset vaikeudet ovat vieneet elämisen mahdollisuuksia. Tällaisesta putoamisesta toipuminen kestää kokemusten mukaan tavattoman kauan. Kun muun ohella murenee omanarvontunto ja kokemus ihmisarvosta, elämän syrjä voi jäädä pysyvästi tavoittamatta, arkkipiispa toteaa. Velkojen anteeksi anto vahvistaa yhteiskuntaa Tänä päivänä yhteisön vastuu jäsentensä taloudellisista ongelmista on kanavoitu velkajärjestelyn muotoon. Mäkinen sanoo olevansa kuitenkin huolestunut siitä, että yhteiskunnan jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin syvenee jatkuvasti. Yksin velkajärjestelymahdollisuus ei tätä kehitystä käännä. Velkojen anteeksi antamisen Mäkinen uskoo tekevän yhteiskunnalle pelkkää hyvää. Mahdollisimman nopea selviytyminen ylivelkatilanteesta on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Vähintään yhtä tärkeää on velkaantuneen kolhiintuneen itsetunnon vahvistaminen. Ei kukaan ihminen ole pelkästään yhtä kuin velkansa tai vain taloudellinen toimija, Mäkinen sanoo. Hän heittää ilmaan kysymyksen, miksi maksuvaikeudet aiheuttavat syyllisyyttä, vaikka niihin joutuisi ilman omaa syytään.. Mikä meidän kulttuurissamme on sellaista, joka aiheuttaa syystä tai toisesta maksuvaikeuksiin joutuneelle häpeää ja alamittaisuuden tunnetta yhteisönsä edessä. Onko taustalla tavattoman vahva erillään ja omillaan pärjäämisen ihanne? Syihin ei helppoa päästä käsiksi. Kohtuullinen korko? Varsinkin edellisen laman aikana maton monen velallisen jalkojen alta veivät huippukorkeiksi kasvaneet korot. Ilmassa on kuukausien ajan liikkunut pelkoa ja speku- laatiota korkojen karkaamisesta uudestaan. Nyt sitä vastaan voi sentään suojautua maksamalla korkokaton nimellä kovaa piilokorkoa, jonka kannattavuudesta ei ole mitään takeita. Riskit valutetaan finanssimaailmasta kuluttajien kannettavaksi monessa muodossa, jotka tekevät järjestelyistä ikään kuin ymmärrettävämpiä. Velan korko sinänsä on arkkipiispan mukaan hyväksyttävä asia, kunhan se on kohtuullinen. Vippifirmojen jopa 2000 prosentin vuosikorot eivät enää ole kohtuullisia. Vaikka ne olisivat laillisia, ne eivät silti ole moraalisia, Mäkinen toteaa. Pikaluottojen kärjistyneitä korkoja lukuun ottamatta Mäkisen mielestä on varsin vaikeaa määritellä kohtuullisen ja kohtuuttoman koron rajaa. Nykyisessä talous- ja finanssijärjestelmässä meillä on pankkijärjestelmän kautta mahdollisuus kontrolloida korkotasoa, hän huomauttaa.

5 5 Kulutamme, siis olemme? Olin muutama vuosi sitten käymässä Perun vuoristossa. Kävimme siellä hyvin köyhissä syrjäisissä kylissä, kaikissa kolkissa ei ollut edes sähköä. Erikoista oli, että ihmisillä, joilla ei oikeastaan ollut yhtään mitään, oli nurkassa kuitenkin cd-soitin tai televisio. Ihmettelin, että mikä juttu tämä on, arkkipiispa Kari Mäkinen kertoo. Hän arvelee vuoristolaisten näin osoittaneen tavaroitten kautta itselleen ja toisille olevansa ihmisiä siinä missä muutkin, täyttävänsä ihmisen mitan. Olemme mukana tämmöisessä kulutustavaramaailmassa. Eihän tämä meillä ole sen kummempaa. Monet asemoituvat kulutustavaran omistamisen kautta ja nuoret saattavat rakentaa identiteettiään sen kautta. Jopa ihmissuhteet näyttäytyvät kulutussuhteina. Kun sitten tässä tilanteessa vedetään matto taloudellisen suoriutumiskyvyn ja kulutuskyvyn alta, joudutaan juuri sen kysymyksen eteen olenko kunnon ihminen ja kuulunko joukkoon, Mäkinen summaa. TP Kysymys siitä, pitäisikö kirkon puhua kuuluvammin kohtuullisen koron puolesta vastaan tuo Mäkisen mieleen Martti Lutherin. Luther oli aikanaan hyvinkin tiukka kohtuullisen koron suhteen - toisaalta hän oli eräitä aikalaisiaan suvaitsevampi. On kiinnostavaa, että Lutherin ajan Euroopassa suurten pankkiiriliikkeiden valta alkoi kasvaa ja menossa oli nykyistä muistuttava taloudellinen murros, Mäkinen pohtii. Mikä on yritysten tehtävä? Tänä päivänä arkkipiispa heittäisi yhteiskunnalliseen keskusteluun myös yleisluontoisemman kysymyksen yritystoiminnan perimmäisestä tarkoituksesta: Ajatellaan vaikkapa kenkätehdasta: onko sen varsinainen tarkoitus tuottaa pääomalle mahdollisimman korkeaa voittoa vai tehdä ihmisille kenkiä? Ajattelen, että meillä on paljon vastuullista yritystoimintaa, joka lähtee jälkimmäisestä lähtökohdasta. Tämä viesti on tuotava esiin, Mäkinen sanoo. Tilausta ja kaikupohjaa yhteiskunnallisessa keskustelussa on Mäkisen mielestä myös taloudellisen kilpailukyvyn ja jatkuvan kasvun itseisarvoisen päämäärän kyseenalaistaminen. Itse terveellisenä pitämäni orastava keskustelu koskee sitä, onko talouskasvu kaikkein olennaisin tavoite? Meille on muodostunut yhteiskunnallisen keskustelun tapa, jossa talouskasvu on itsestäänselvyys, jota ei voi kyseenalaistaa. Hyvinvoinnin mittarina ei bruttokansantuote edes ole kaikkein paras, vaan hyvinvoinnin mittareita täytyy katsoa laajemmin kuin taloudellisena hyvinvointina, arkkipiispa kiteyttää. P i i r r o s E r k k i K i i s k i

6 6 Kireä taloustilanne jarruttaa nuorten opintoja Viime viikkojen hyviä uutisia nuorisotyöttömyyden vähenemisestä latistaa tieto siitä, että kansantalouden kiristynyt tilanne on kiusannut yhä pahemmin opintorahan varassa eläviä opiskelijoita. Ammatillisiin ja ammattikorkeakouluopintoihin kuuluva pakollinen harjoittelu on monella lykkääntynyt, kun yrityselämän työssäoppimispaikkoja on ollut tarjolla entistä vähemmän. Tämä viivästyttää opintojen valmistumista ja lisää taloudellisia ongelmia, sillä opintotuki loppuu valmistumisen määräpäivän koittaessa. Myös kesätyöpaikat ovat tänä kesänä olleet kiven alla. Samoin opintojen ohella tehtäväksi sopivat työt ovat vähentyneet taantuman etenemisen myötä. Opiskelijoiden taloudellista tilanteeseen ei ole luvassa parannusta ainakaan yhteiskunnan taholta, koska nykyinen hallitus ei tulevassakaan budjetissa aio sitoa opintorahaa elinkustannusindeksiin. Jos opiskelija saa rahansa riittämään elämiseen, pääasiallinen syy siihen on vanhempien antama tuki. Tällä hetkellä kaikki opiskelijoiden tukiverkostoon kuuluvat viestittävät opiskelijoille, että jos vain mahdollista, on fiksuinta jatkaa vanhempien luona asumista opintojen ajan. Silloin ei joudu heittäytymään vain opintotuen varaan, sanoo Turun ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun oppilaitospastori Atte Airaksinen. Diakoniakeskuksen vaatevarasto Karderoopi muuttaa syyskuun aikana Ispoisten seurakuntakotiin uusiin, avarampiin tiloihin. Uudet tilat osoitteessa Kaarlentie 2 avataan kello 11. Uusien tilojen myötä Karderoopi saa omat osastot lasten ja aikuisten vaatteille. Tiedossa on myös uudenlaista toimintaa: vapaaehtoiset kutovat mattoja ja poppanoita, ja pienryhmät, kuten velkaryhmä diakonian asiakkaille sekä tuunausryhmä aloittavat toimintansa. Alustavasti olemme ajatelleet myös perustaa pienen kahvilan tapaisen. Suunnitelmia on paljon ja toivotaan, että edes osa toteutuisi. Uusi tila mahdollistaa monenlaiset uudet ideat, sanoo Karderoopin Hänen tuntumansa mukaan suurin osa Turussa ammattiin opiskelevista opiskelijoista käy työssä. Onhan opintotuki ollut lähes kautta aikojen ollut onnettoman pieni. Kun nytkään ei saatu sidottua indeksiin, se käytännössä kasvattaa työssä käynnin tarvetta. Opiskelijat ovat sitten hirveän väsyneitä, eivätkä opinnot etene toivotulla tavalla. Tämä on jossain määrin ikuisuusongelma, Airaksinen toteaa. Airaksinen kertoo auttavansa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita opiskelijoita esimerkiksi ohjaamalla heitä seurakuntien diakoniatyöntekijöiden puheille. Toimeentulotukea opiskelijoiden on mahdollista hakea vain, jos he ovat ensin ottaneet opintolainaa. Karderoopi muuttaa Ispoisten seurakuntakotiin toimintaa kehittävä palvelukoordinaattori Tuula Salonen. Yksi lähiaikojen päämääristä on lahjoitettujen vaatteiden tehokkaampi kierrättäminen. Myynnistä karsittuja vaatteita aiotaan käyttää muun muassa tuunaukseen, matonkuteiksi ja mahdollisesti autokorjaamoihin rasuiksi. Vaatelahjoitusten määrä on Salosen mukaan jatkuvasti Telakan irtisanomiset huonontavat tilannetta Seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijä Erja Viherkoski on huomannut, että nuoret eivät helposti tule diakoniatyöntekijän vastaanotolle edes talousvaikeuksissa. Sen sijaan diakoniatyössä on näkynyt tiukoille joutuneita vanhempia, jotka yrittävät auttaa opiskelevia nuoriaan. Vihrerkoski on Airaksisen tavoin huomannut, että perheiden merkitys opiskelijoiden taloudellisena tukena on selvästi kasvanut. Ilman vanhempien apua nuorten opiskelijoiden on vaikea selvitä. Työtä on vaikea saada, sillä työpaikat ovat varovaisia ottamaan nuorta ja uutta työntekijää, kun on vaikeaa työllistää vanhojakin. Viherkoski uskoo Turun telakan kriisin heijastuvan alueen nuorten työtilanteeseen vähintään vuoden ajan. Markkinoille tulee telakalta valtava määrä osaajia. Nuorille tämä tietää sitä, että heille on tarjolla entistäkin vähemmän tilapäisiä ja pätkätöitä. Työharjoittelupaikkojen puute jarruttaa opiskelijoiden valmistumista. Talous on entistä tiukemmalla, kun opinnot eivät etene ajallaan. kasvamaan päin. Varsinkin lasten vaatteita on varastossa paljon. Sen sijaan isokokoisista aikuisten vaatteista sekä kotitaloustavaroista ja kodintekstiileistä on pulaa. Karderoopi etsii parhaillaan vapaaehtoisia vaatehuoltoon. Paikka on avoinna diakoniatyön asiakkaille ja lahjoittajille maanantaista torstaihin kello K u v a t o i m i s t o P l u g i Ruokaturvaa Haitiin Uusi ympäristöajattelu vaatii taloudellista tukea Haitilaisten oma varaisuus ruoan suhteen edellyttää ennen kaikkea sitä, että muutenkin köyhää ja niukkaa viljelysmaata aletaan käyttää ekologisesti kestävämmällä tavalla. Kirkon ulkomaanavun pitkäjänteinen työ ympäristöystävällisempien ruoan tuotanto menetelmien käyttöön ottamiseksi jatkuu jälleen rakennuksen keskellä. Haitissa tammikuun 12. päivä tänä vuonna tapahtunut maanjäristys kesti runsaat puoli minuuttia, mutta sen seurauksena kuoli noin neljännesmiljoona ihmistä ja lukemattomat perheet menettivät kotinsa. Tällä hetkellä leireillä asuu edelleen yli miljoona ihmistä. Kirkon ulkomaanavun työntekijä Sylvia Raulon mukaan tilanne Haitissa on runsaan puolen vuoden aikana kohentunut. Maan jälleenrakennus tulee kuitenkin olemaan pitkä prosessi. Pelätyt epidemiat ja nälänhätä ovat jotenkin pysyneet aisoissa, kiitos kansainvälisen avun sekä haitilaisten uskomattoman selviytymiskyvyn. He ponnistelevat lakkaamatta ratkaistakseen omat ja lastensa ongelmat. Kaaoksen keskellä he pyrkivät organisoitumaan ja hoitavat yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa esimerkiksi koulutusta, vedenjakelua ja muita keskeisiä asioita, Raulo hämmästelee. Maanjäristys kärjisti vanhat ongelmat Raulo toteaa, että vaikka asiat Haitissa ovat tällä hetkellä hallinnassa, todellinen muutos tässä läntisen pallonpuoliskon köyhimmässä valtiossa vaatii vielä lukuisten ongelmien ratkaisua. Niitä ovat ennen kaikkea asuminen, veden ja ruoan riittävyys sekä köyhyyteen, alhaiseen koulutustasoon ja ympäristöön liittyvät rakenteelliset ongelmat. Raulon mukaan samat vaikeat haasteet ovat olleet olemassa jo ennen maanjäristystä. Katastrofi vain kärjisti ne. Maanjäristys toi itse asiassa näkyville syvät ongelmat, jotka ovat vallinneet Haitissa jo pitkään. Kysymykset ruokaturvasta ja ympäristön tilasta tosin nousivat sen seurauksena entistäkin ajankohtaisemmiksi. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen tuotto olisi ilman maanjäristystä ohjattu suoraan erityisesti ruokaturvaa parantaviin hankkeisiin. Nyt tuotoilla annettiin ensi sijassa hätäapua katastrofialueelle. Kirkon ulkomaanavun pitkän tähtäimen suunnitelma ei kuitenkaan ole Raulon mukaan muuttunut. Ruokaturva on edelleen keskeinen. Ekologisesti kestävää maataloutta on haluttu tukea, ruoan tuotantoa erityisesti, ja projekteja jatkettu koko ajan. Katastrofivaiheessa kerätyillä rahoilla on pystytty puuttumaan myös lasten koulutukseen ja vesikysymykseen, Raulo kiittää. Elinkeinon vaihtajia tuetaan Ruokaturvan eli ruoan riittävyyden ongelmaa ei Haitissa pystytä ratkaisemaan puuttumatta ekologisiin ongelmiin. Vuoristoinen maaperä köyhtyy helposti ja vain pieni osa siitä sopii voimaperäiseen viljelyyn. Kovat sateet ja maanvyöryt vievät mennessään arvokasta maa-ainesta. Metsäpinta-ala on häviävän pieni, 2 prosenttia kokonaispinta-alasta ja hyvin haavoittuvainen luonnonvoimien suhteen. Nyt maassa pelätään erityisesti kovaa myrskyä, koska maanjäristys on siirtänyt maa-aineksia, ja myrsky tekisi tuhoisaa jälkeä. Ruokaturvan parantamiseen tähtäävällä työllä Kirkon ulkomaanapu on tavoitellut ekologisesti kestävämpien elinkeinojen yleistymistä maassa pitkällä aikavälillä. Tuloksia on jo nähty: hankkeiden myötä monet aikaisemmin puita elannokseen kaataneet vuoristolaiset kasvattavat nyt kanoja tai viljelykasveja myyntiin. Tämä onnistuu vain, jos ihmisillä on intressi luopua entisistä malleista. Muutoksen tueksi tarvitaankin yhdistelmä taloudellista sekä muuta tukea kuten koulutusta, Raulo selittää. Tehokkaimmillaan työ on, kun sitä tehdään käsi kädessä paikallisten yhteisöjen kanssa. Kylien kanssa kehitetään kotieläintuotantoa ja erityisesti kahvin luomuviljelyä sekä suojellaan ympäristöä. Näin voidaan parantaa satoa ja tuotannon pitkäjänteisyyttä ja samalla tukea maanviljelijöiden ja yhteisöjen järjestäytymistä. Toivon ja todellisuuden välillä Raulo arvioi, että kohtuullinen tilanne saadaan maassa aikaan näillä näkymin 5 10 vuoden aikana olettaen, ettei uusia takaiskuja tule. Hän muistuttaa, että kehitykseen vaikuttaa olennaisesti poliittinen tilanne ja kuka maata johtaa. Uusi presidentti valitaan marraskuun lopulla. Ennakkosuosikkia ei ole, maassa vallitsee pikemminkin johtajuuden puute. Itse Raulo sanoo olevansa Haitin tulevaisuuden suhteen jossakin optimismin ja realismin välimaastossa. Haitilaiset ovat eräänlaisia iloisia pessimistejä ja asenne on tarttunut minuunkin. Pää sanoo, että on kyse isoista ja monimutkaisista ongelmista, mutta sydän kehottaa kuitenkin menemään eteenpäin, hän toteaa. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut Haitin kehitystä yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 ja maa on tällä hetkellä Karibian alueella tällä KUA:n pääkohde. Tukea Haitille aiotaan lähivuosina edelleen kasvattaa. KUA:n työ Haitilla sisältää pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, katastrofivalmiudessa toimimista sekä paikallisten järjestöjen ja verkostojen kanssa toteutettavaa vaikuttamistyötä.

7 7 Marttojen ja Maarian seurakunnan järjestämältä ruokakurssilta on haettu uutta potkua kotitalouden pyörittämiseen. Kotirumba lähti rullaamaan Turussa Marttayhdistykset käynnistivät loppukesästä seurakuntien kanssa useilla paikkakunnilla lapsiperheiden ruokaturvan parantamiseen tähtäävän Kotirumba rullaamaan -hankkeen. Turusta mukana on Maarian seurakunta, joka yhdessä paikallisten Marttojen kanssa on suunnitellut perheitä palvelevan tukipaketin. Apua tarvitsevia perheitä on Turun seudulla lähestytty seura kuntien perheleirien ja neuvoloiden kautta. Ravitseva ja maistuva ateria syntyy myös pienellä budjetilla. Kauniisti katettuna yksinkertainenkin ruoka myös näyttää herkulliselta. Tähän mennessä 27 henkilöä on osallistunut Marttojen vetämälle ruokakurssille, jossa tavoitteena on ollut hioa edullisen, mutta ravitsevan ruoan valmistamisen taitoja. Kurssilla on annettu välineitä myös säästäväiseen ja kestävää kehitystä tukevaan elämäntapaan. Perheille tarjotaan ruokakurssien lisäksi ruoanlaittoon ja talouteen keskittyviä kotikäyntejä sekä marjaja sieniretkiä. Tavoitteena on sekä konkreettinen tuki keittiössä ja ruokapöydässä että rohkaiseminen perheen yhteiseen tekemiseen. Käytännön apuna ruokakurssille osallistujat saavat itse tekemiensä ruokalistojen mukaan räätälöidyn elintarvikekassin. Erikoisneuvoja Pia Niemonen Varsinais-Suomen Martoista kertoo kurssilaisten antaneen pelkästään hyvää palautetta. Erityisesti henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottava lähestymistapa on ilahduttanut kurssin käyneitä. Ihmiset kertovat saaneensa uutta potkua kotitaloutensa pyörittämiseen. Esimerkiksi juurekset ja marjat ovat jääneet vähälle käytölle eikä kalaruokiakaan tehdä kaikissa perheissä. On hienoa huomata, että kurssilla saatuja ideoita toteutetaan käytännössä ja perheet vielä pitävät siitä. Ja jos oma perhe ei ole pitänyt uudesta ruokalajista, sitä on tarjottu naapurille, Niemonen iloitsee. Suurin avuntarve ei näy kursseilla Maarian seurakunnan diakoniatyöntekijä Susanna Ruokonen kuitenkin pelkää, että ne, jotka eniten tarvitsevat tämänkaltaista apua, ovat tälläkin kertaa jääneet tavoittamatta. Myös Niemonen arvelee, että näin asia todennäköisesti on. Kun talous on tiukoilla, arkirumban pyörittämiseen menee valtavasti energiaa. Ihminen saattaa joutua seisomaan päivän aikana monenlaisissa jonoissa työvoimatoimistosta ruoka-apuun, ja se on sekä turhauttavaa että nöyryyttävää. Ei ole ihme, että moni masentuu eikä jaksa lähteä kotoaan, Niemonen toteaa. Hän uskoo, että ainakin osa kipeimmin apua tarvitsevista perheistä voidaan tavoittaa edessä olevilla kotikäynneillä. Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 20 prosenttia on kohdennettu kyseiselle lapsiperheiden ruokaturvahankkeelle. Hanketta pilotoidaan tämän vuoden aikana viidellä paikkakunnalla, joita Turun lisäksi ovat Rovaniemi, Kuopio, Hämeenlinna ja Helsinki. Hanke laajenee valtakunnalliseksi vuonna 2011 ja jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Vapaaehtoispestejä netistä Vapaaehtoistyön verkkopalvelu Suurella sydämellä on avattu Turussa ja Kaarinassa. Samaan aikaan verkkopalvelu on avautunut myös Liedossa. Jo ensimmäisten viikkojen aikana palvelu on osoittautunut erittäin suosituksi. Vapaaehtoista pestiä haetaan ilmoittautumalla -sivustolla sopivalta vaikuttavaan tehtävään. Viikon sisällä seurakunnan työntekijä ottaa yhteyttä ja sopii haastatteluhetkestä, jossa tutustutaan muun muassa vapaaehtoistyön periaatteisiin sekä perehdytetään tehtävään tarkemmin. Verkkopalvelun tavoitteena on madaltaa kynnystä ryhtyä vapaaehtoiseksi ja auttaa löytämään kasvavaan tarpeeseen tekijöitä. Se saattaa auttajat ja avun tarvitsijat yhteen, sanoo vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Kaisa Lundén. Sosionomi-diakonin muuntokoulus alkaa Turussa Sosiaalialan tai kirkon opistoasteen tutkinnon suorittaneet voivat noin puolessatoista vuodessa päivittää tutkintonsa ammattikorkeakoulutasoiseksi sosionomin-diakonin tutkinnoksi. Tutkinto kelpuuttaa sekä kirkon palvelukseen diakoniatyöhön että muun muassa kunnalliselle sektorille. Koulutuksen järjestävät Diakonia-ammattikorkeakoulu Länsi ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turussa ja Porissa. Koulutukseen voivat hakea sosiaalialan tai kirkon opistoasteen tutkinnon suorittaneet, joilla on kahden vuoden työkokemus. Kyseeseen tulevat esimerkiksi diakonit, sosiaalikasvattajat tai kirkon nuorisotyönohjaajat. Opiskelu alkaa tammikuussa 2011.

8 8 Läheisen päihderiippuvuus vetää omaiset pettymysten ja toivon, pelkojen ja odotusten vuoristorataan. Syyllisyyskin on heille sitkeä seuralainen, jota ei mikään terve järki tai aika aina karkota. Asioiden jakaminen toisten saman kokeneiden kanssa kuitenkin helpottaa. Vertaistuki auttaa päihdeomaista jaksamaan Poikluoman seurakuntatalolla Kaarinassa kokoontuu kerran kuussa ryhmä naisia, joilla on päihderiippuvaisia lähiomaisia, useimmiten omia lapsia. Tapaamisissa kahvitellaan, vaihdetaan päällimmäisiä kuulumisia ja ne, jotka jaksavat ja haluavat, jakavat arjen ilot ja surut muiden kanssa. Aika ajoin järjestetään asiantuntijoiden tietoiskuja ja vetäjät myös vetäjät tukevat käytännön asioiden hoitamisessa. Kun lähes kaikki mahdollinen ja usein mahdotonkin on jo koettu, kiertoilmaisuille ei ole tarvetta. Päihderiippuvaisuus tuo mukanaan tukun muita ongelmia joihin perhe joutuu yleensä vastentahtoisesti reagoimaan: sairauksia, rikollisuutta, epämääräisiä ystäviä ja niin edelleen. Niistä ei ole kovinkaan helppoa löytää jutun juurta joka naapurin kanssa, mutta saman kokenut ymmärtää sanoittakin. Pitkä matka ryhmään Meidän kulttuurissamme perheenjäsenen päihteiden käyttö on edelleen kipeä ja häpeällinen asia. Tämä heijastuu siihenkin, että vaikka omainen kaipaisi apua, vertaisryhmään osallistumista edeltää tyypillisesti pitkä harkinta. Matka kotoa tänne kestää keskimäärin kaksi vuotta, sanoo diakoniatyöntekijä Anu Aarnivala Kaarinan seurakunnasta. Ryhmässä voi käydä silloin kun siltä tuntuu, vaikka vain kerran, jos se tuntuu riittävältä. Mitään odotuksia ei ole. Tällä hetkellä koolla on enimmillään noin kymmenkunta henkeä. Päihderiippuvaisten omaisten vertaisryhmän toimintaa pitää yllä Kaarinan seurakunta yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa. 10-vuotista toimintaansa ryhmä juhlii osallistumalla Miten selviän riippuvuuksien kanssa -paneelikeskusteluun 14. lokakuuta. Haluan jakaa sen ajatuksen, että toivoa on Nauvolaistunut Taru-Maija Gustafsson on yksi ryhmän pitkäaikaisimpia jäseniä. Hänen miehensä on raitistunut alkoholisti ja hänen nuorin lapsensa aloitti huumeiden käytön jo ala-asteen 6. luokalla. Hyväuskoisille vanhemmille asia selvisi vasta vuosia myöhemmin. Tyttäremme oli hyvin urheilullinen ja luotettava. Hänen ollessaan vuotias huomasimme tiettyjä muutoksia hänen käytöksessään, mutta kuvittelimme niiden liittyvän murrosikään. Vasta kun hän oli jo täysi-ikäinen ja asui omillaan, hänen huumeiden käyttönsä paljastui meille, ja silloin mukana olivat myös kovat huumeet. Nyt, noin kymmenen vuotta myöhemmin tyttären tilanne on hoitojen ja retkahdusten vuoristoradan jälkeen varsin hyvä ja hän on valmistumassa itselleen mieluisaan ammattiin. Gustafsson suhtautuu monen päihdeomaisen tapaan tulevaisuuteen inhorealistisesti kieltäytyen Taru-Maija Gustafsson on halunnut kertoa perheensä ongelmista avoimesti. Se on auttanut jaksamaan. uskomasta, että huumeiden käyttö olisi tyttären elämässä koskaan täysin pois laskuista. Pohdinta omasta osuudesta perheenjäsenen riippuvuuskäytökseen on Gustafssonille liiankin tuttua. Hän kertoo aikanaan syyttäneensä itseään miehensä alkoholiongelmasta. Tyttärensä päihdeongelman paljastumisen myötä hän kuitenkin oivalsi, ettei läheisen riippuvuus ollut hänen vikansa tai vallassaan. On se kaikki silti ollut aika kauheaa. Olin pari kertaa sairaslomalla, kun en enää jaksanut. Kävelin tuntikaudet Ruissalon ympäri, ja jos olin kolme yötä valvonut, neljäntenä nukuin varmasti. Ei ollut vaihtoehtoa, koska en halunnut ottaa mitään keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Jaksamisensa aina tähän asti Gustafsson laskee sen ansioksi, että on aikanaan päättänyt avoimesti kertoa ongelmista ympäristölleen ja pysynyt päätöksessään. Kaikki, jotka tuntevat minut, tietävät nämä asiat. Minulla on ihania työkavereita, jotka ovat ymmärtäneet, hän sanoo. Alun perin päihdeongelmaisten nuorten vanhemmille tarkoitettuun ryhmään Gustafsson löysi Kirkko ja me -lehden ilmoituksen kautta vuonna Nykyisin tunnen jo oman tilanteen rauhoittuneen niin, ettei ryhmän tuki ole enää itseni takia niin tärkeää. Mutta jos toiselle on kokemuksistani hyötyä, haluan jakaa ennen kaikkea sen ajatuksen, että toivoa on. Toisten tarinat tuntuvat tärkeiltä Turkulainen Sirkku Jousmäki, 23, on tullut ryhmään mukaan tänä vuonna. Hänen äitinsä kuoli alkoholiin kun Jousmäki oli 5-vuotias. Muualla Suomessa asuvat isä ja veli käyttävät kovia huumeita tänä päivänäkin. Kun Jousmäki oli puolitoistavuotias, hänet otettiin huostaan ja sijoitettiin äidin veljen perheeseen. Minulla on ihanat sijaisvanhemmat, jotka ovat puhuneet avoimesti äidin ja isän päihdeongelmista. Minulla on kuitenkin tarvetta puhua asioista myös muiden kanssa, jotka ovat kokeneet samantapaisia asioita, Jousmäki sanoo. Hänelle muiden ryhmässä käyvien elämäntarinat ja tuki ovat tärkeitä. Oma tilanteeni on tosin päinvastainen kuin useimmilla, olen ollut lapsi joka pitää huolta vanhemmastaan. Kun vielä kävin töissä, lähetin esimerkiksi joka kuukausi euroa isälle, että pärjäisi.. Ajattelin, että kun minä lähetän rahaa, isä ei käytä sitä huumeisiin, Jousmäki kertoo. Lopulta huomasin, että en itse enää jaksa ja lopetin sen, mutta oli tosi vaikeaa olla lähettämättä. Juuri niihin aikoihin tulin ryhmään ja kerroin asiasta muille. Toiset hämmästelivät, miten olen jaksanut ja rohkaisivat. Heillä on niin paljon kokemusta, sanoo Jousmäki. Tytär on muutenkin yrittänyt pitää yllä läheisiä välejä isäänsä vierailemalla tämän luona säännöllisesti. Isä saattaa kuitenkin lähteä vierailujen aikana omille teilleen tai myydä huumeita asiakkaille kotonaan tyttären läsnä ollessa. Tuntuu pahalta, vaikka siihen tottuukin. Olen oppinut, että mi- Vanhempiensa päihteiden käytön kanssa elänyt Sirkku Jousmäki hakee ryhmästä tukea ja rohkaisua. nun täytyy puhua hänelle tunteistani suoraan. Välimme huonontuivat, kun en itse puhunut tunteistani. Kun opettelin puhumaan, suhteemme parani. Viittomakielen tulkiksi opiskeleva Jousmäki kertoo olevansa kaveripiirissään tarkkaavainen toisten huumeiden käytölle. Lopetan yhteydenpidon heti, jos havaitsen sellaista kaveripiirissä, hän sanoo. Torin Kulmalta tukea pikkulapsiperheille Uusi neuvonta- ja tukipiste tukea tarvitseville pikkulapsiperheille, Torin Kulman perhekeskus, avautuu todennäköisesti syyslokakuussa. Aurakatu 16:dessa toimiva Torin Kulma on avoinna kolmena päivänä viikossa ja sinne tullaan neuvolan tai diakoniatyön lähetteellä. Paikalla on aukioloaikoina kaksi seurakunnan lastenohjaajaa sekä kaupungin työntekijänä sosionomi. Kerran viikossa perhekeskuksessa vierailevat perheneuvonnan työntekijä ja diakoniatyöntekijä. Torin Kulma on hieno esimerkki siitä, miten yhteistyössä on voimaa. Ei ole ihan pikku juttu, kun perheeseen tulee pikku ihminen. Lapsi muuttaa koko elämää arvoja myöten ja tuo paljon uusia arjen asioita hoidettavaksi. Monenlaisia tukiverkkoja tarvitaan. Torin Kulmassa halutaan tarjota tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. On upeaa, että me eri alojen ammattilaiset voimme tarjota tukea yhdessä perheen tarpeiden mukaan, iloitsee Torin Kulmassa itsekin työskentelevä diakoniasihteeri Mervi Salin- Inkinen. Tavoitteena on tukea perheen toimivuutta, lasten kehitystä sekä elämänhallinnantaitojen palautumista ja kehittymistä, ehkäistä ennalta ongelmia, syrjäytymistä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta, auttaa perhettä asioimaan muun muassa viranomaisten kanssa sekä ohjata perhe tarvitsemiensa lisäpalvelujen piiriin. Tukimuodot räätälöidään perheen tarpeiden mukaan ja tuen pituus voi olla enintään puoli vuotta. Torin Kulman toiminta liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan Kaste-hankkeeseen, joka tukee lapsia ja nuoria näiden jokapäiväisessä toimintaympäristössä tavoitteena syrjäytymisen ehkäiseminen. Ohjelma tähtää siihen, että laitoshoitoon ja perheen ulkopuoliseen sijoitukseen jouduttaisiin turvautumaan mahdollisimman harvoin. Turussa ohjelmaa toteutetaan Remonttihankkeen nimissä. Kirkon Ulkomaanapu aktiivisena Pakistanissa Pakistanin tulvat vaikeuttavat uusimpien tietojen mukaan yli 17 miljoonan ihmisen elämää, joista kahdeksan miljoonaa tarvitsee välitöntä hätäapua. Erityisen hankala tilanne on raskaana olevilla ja vasta synnyttäneillä naisilla ja pienillä lapsilla. Jos syksyn kylvökausi estyy tulvaveden takia, maata uhkaa nälänhätä. Kirkon Ulkomaanapu lähettää Pakistaniin kaksi avustustyöntekijää. Maassa on jaettu tähän mennessä lähes kuusi tuhatta kahdeksi kuukaudeksi viidelle hengelle riittävää ruokapakettia. Tavoitteena jakaa yhteensä ruokapakettia. Telttoja on jaettu kotitaloudelle. Lisäksi jaetaan perustarvikepaketteja, jotka sisältävät peruselämiseen, hygieniaan ja vedenpuhdistukseen tarvittavat välineet ja annetaan terveyspalveluja liikkuvista terveysasemista. (Lähde:

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uusia alkuja. ja tulevaisuuden polkuja. Syksy 2011. Diakoniatyön kurssit ja vertaisryhmät työttömille ja työttömyysuhan alaisille

Uusia alkuja. ja tulevaisuuden polkuja. Syksy 2011. Diakoniatyön kurssit ja vertaisryhmät työttömille ja työttömyysuhan alaisille Uusia alkuja ja tulevaisuuden polkuja Diakoniatyön kurssit ja vertaisryhmät työttömille ja työttömyysuhan alaisille Syksy 2011 1 Kun työttömyys tai sen uhka kiristää tai tulevaisuus on muuten epävarma,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille.

LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille. 1 LEIRIHAKEMUKSEN voi tehdä netissä; www.lahdenseurakuntayhtyma.fi/tule_mukaan/diakoniatyon_retkille_ja_leirille. Hakemuslomakkeita saa myös diakoniatyöntekijöiltä tai Diakoniakeskus Marian neuvonnasta.

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot