Holman koulun turvallisuussuunnitelma. Päivitetty huhtikuussa 2005

Transkriptio

1 Holman koulun turvallisuussuunnitelma Päivitetty huhtikuussa 2005

2 Sisältö 1. Tavoite 2. Toimitilat ja niiden käyttäjät Toimitilat Henkilöstö Turvallisuusorganisaatio 3. Koulun normaaliajan turvallisuus Koulun turvallisuuskasvatus Tapaturmat ja sairauskohtaukset Tulipalo Rikosten ehkäisy 4. Varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin Ohjeet vaaratilanteessa Kaasuvaara Säteilyvaara 5. Sisäinen turvatarkastus 6. Poistumisen opetus 7. Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen 8. Kriisiopas Tärkeitä puhelinnumeroita Toimenpiteet ja tiedottaminen kriisitilanteissa Kuolemantapaukset Itsemurhauhkailut Viiltely Kiusaaminen ja väkivalta Päihteet Syömishäiriöt Työtoverin uupumus 9. Liitteet 1-7 Palo-osastointi ja poistumistiet Kokoontumispaikka Turvallisuusohjelma lukuvuodelle Sisäisen turvatarkastuksen kohteet Hätäensiapuohjeet Hammastapaturmat Päihdetoimintamalli

3 1. Tavoite Tavoitteena on luoda turvalliset olosuhteet Holman koulussa työskenteleville ja tilapäisille kävijöille kaikissa olosuhteissa. Suunnitelmassa esitetään toimitilojen rakenteelliset järjestelyt, turvallisuusvarustus sekä se, miten koulun henkilöstön tulee toimia ja kehittää toimintaansa ettei vahinkoja ja onnettomuuksia pääsisi tapahtumaan sekä toimintaohjeet erilaisten onnettomuuksien ja tapaturmien varalle. Suunnitelmaa ylläpitää yksi luokanopettajista ja sen hyväksyy rehtori. Tällä hetkellä ylläpitäjänä toimii Kaj Nilsson ja rehtorina Tiina Huohvanainen. Suunnitelmassa on otettu huomioon erilaiset onnettomuustyypit; sairaskohtaukset, tapaturmat, tulipalot, rikokset ja luvattoman tunkeutumisen tiloihin sekä jätteiden käsittelyn ja haitalliset päästöt. Sen lisäksi suunnitelma sisältää ohjeet suuronnettomuudessa ja poikkeusoloissa toimimiseen. 2. Toimitilat ja niiden käyttäjät Toimitilat Holman koulu on kolmiopettajainen koulu, jossa oppilaita on 33. Rakennus toimii pääasiassa koulun tiloina, mutta sitä käyttävät iltaisin myös erilaiset kerhot ja kyläläiset kokoontumispaikkanaan. Koulurakennus on puurakenteinen ja se on peruskorjattu 80-luvun lopulla. Koulun rakennukseen johtavat kahdet portaat. Lisäksi koulun yläkerran ATK-luokan ikkunasta johtavat paloportaat ulos. Koulurakennuksen ulkopuolella on sorapintainen piha-alue, jossa on lasten leikkitelineitä ja lipputanko. Koulurakennuksessa on kahdessa kerroksessa opetustiloja. Kouluterveydenhoitajan vastaanottotila, erityisopettajan ja luokkalaisten opetustilat sijaitsevat päätyhuoneistossa. Alakerrassa sijaitsevat neljä opetustilaa, keittiö ja kellari. Nykyään keittiö toimii pääasiassa ruuan jakelupisteenä ja tiskauspaikkana. Keittiö on asianmukaisesti varustettu ja siellä voidaan edelleen valmistaa ruokaa, mikäli siihen on tarvetta. Yläkerrassa on kaksi opetustilaa. Toinen toimii ryhmätyöskentelytilana ja toinen atk-luokkana. Luokkahuoneiden kunto on yleisesti ottaen hyvä. Luokkahuoneiden valaistus on riittävä ja luokissa on koneellinen ilmastointi. Liikuntatiloiksi luokat eivät oikein hyvin sovellu, koska luokat ovat kalustettuja ja liian pieniä siihen. Sisäliikunnat pidetäänkin pääasiassa liikuntahallilla. Myös teknisen työn luokka on pieni, mutta ongelma on ratkaistu jakotunneilla tai muilla opetusjärjestelyillä. Koulun eteinen (naulakkotila) on kapea ja ahdas. Välitunneille meno ja sieltä tulo on järjestetty porrastetusti, jotta ruuhkia ei syntyisi. Eteisessä on paloletku, joka on uusittu vuonna 1997 ja yläkertaan johtavissa rappusissa on alkusammutukseen tarkoitettu vaahtosammutin, kuten myös keittiön tuulikaapissa. Keittiössä on myös sammutuspeite rasvapalon varalta. Palovaroittimia koulussa on kaksi. Toinen on eteisessä ja toinen yläkerran käytävässä. Koulussa ei ole väestönsuojaa. Päätyhuoneistoon ja teknisen työn tiloihin hankittiin asianmukaiset alkusammutusvälineet ja palovaroittimet tammikuussa 2004.

4 Koulun sisään johtavat raput ovat jyrkät ja askelmat kapeita. Lisäksi ne ovat luonnonkiveä ja vaikea pitää sulina talvella. Koulun wc-tilat ja pukuhuoneet suihkuineen ovat melko hyvässä kunnossa, mutta talvella suihkutilojen lattiakaivot ovat usein jäässä, eikä niitä silloin voi käyttää. Keittiöstä kellariin johtavat portaat ovat kapeat ja jyrkät sekä huonosti valaistut. Opettajille ei ole omia pukuhuoneita eikä sosiaalitiloja. Palo-osastointi ja poistumistiet ilmenevät koulun pohjapiirroksesta, joka on liitteenä 1. Turvallisuus edellyttää, että palo-osastojen väliset ovet ovat aina suljettuina. Poistumisteitä on alakerrassa neljä (+ ikkunat) ja yläkerrassa kaksi (ovi ja ikkuna, josta johtaa paloportaat alas). Ovista on vapaa kulku kouluaikoina, mutta iltaisin osa ovista pidetään asiattomilta vierailijoilta lukossa. Kerhoilla on käytössä vain yksi etukäteen sovittu luokka. Rajoittamalla tilojen käyttöä on haluttu lisätä sekä käyttäjien että koulun turvallisuutta. Henkilöstö Opettajat osallistuvat turvallisuuskasvatukseen antamalla siihen liittyvää opetusta ja toimimalla esimerkillisesti ja turvallisuutta edistävästi. Opettajien tehtävänä on myös valvoa, että oppilaat ja muut koulussa toimivat henkilöt noudattavat turvallisuusjärjestelyjä ja määräyksiä. Vakituisia opettajia on kolme, joiden lisäksi opetusta antavat myös kiertävä englannin opettaja ja erityisopettaja. Muuta henkilökuntaa on yksi ja hänen lisäkseen vaihtuva määrä koulunkäyntiavustajia, joita on tällä hetkellä kaksi. Myös muu henkilökunta toimii esimerkillisesti ja osallistuu tehtäviensä puitteissa turvallisuusvalvontaan. Oppilaita on 33. Oppilaat ohjataan toimimaan oikein ja turvallisesti. Kouluja iltaisin käyttäville ja ryhmien vetäjille on tiedotettava koulun turvallisuusohjeista. Vastuu tiedottamisesta kuuluu koulun turvallisuusjohtajalle tai hänen turvallisuusapulaiselleen. Eri käyttäjäryhmien vetäjillä on vastuu ryhmien ohjaamisesta turvalliseen käyttäytymiseen ja turvaohjeiden noudattamiseen. Turvallisuussuunnitelma jaetaan ryhmän vetäjien luettavaksi, kuitattavaksi ja noudatettavaksi. Turvallisuusorganisaatio Rehtorille kuuluu vastuu koulun turvallisuudesta ja hän toimii turvallisuusjohtajana. Onnettomuustilanteissa tai uhkan ilmettyä rehtori johtaa toimintaa ja huolehtii yhteydenpidosta viranomaisiin. Rehtori nimeää yhden luokanopettajan apulaisekseen. Apulaisturvallisuusjohtajan tulee seurata ja kehittää koulun rakenteellista turvallisuutta, turvavälineiden tarvetta ja kuntoa sekä henkilökunnan koulutusta ja turvallisuuskäyttäytymistä sekä tarttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Apulaisturvallisuusjohtaja ilmoittaa rehtorille kaikki turvallisuuteen liittyvät tapahtumat ja havaitut epäkohdat. Turvallisuussuunnitelman ylläpitäminen ja sisäisten turvallisuustarkastusten suorittaminen kuuluu apulaisturvallisuusjohtajalle. Suurten yleisötapahtumien edellä tehdään ylimääräinen turvallisuustarkastus, jossa kiinnitetään huomiota poistumisteiden kulkukelpoisuuteen ja niiden merkitsemiseen ja paloturvallisuuteen.

5 Tilapalvelu vastaa kiinteistöteknisestä huollosta ja valvonnasta sekä palvelusopimuksen puitteissa esimerkiksi piha-alueiden hiekoituksesta ja muista turvallisuuteen vaikuttavista seikoista. Keittäjä vastaa ruuanvalmistus- ja ruokailutilojen palo- ja tapaturmatorjunnasta. Terveydenhoitaja arvioi sisä- ja ulkotilojen tapaturmariskiä, vastaa ensiapukaapin sisällöstä ja tekee aloitteita turvallisuuden kehittämiseksi. Opettajien tehtäviin kuuluu oppituntien lisäksi valvoa myös välituntien turvallisuutta ja ennaltaehkäistä tapaturmien ja muiden vahinkojen sattumista. Välituntivalvonnat on jaettu opettajien kesken. Kukin opettaja vastaa omasta opetusryhmästään ja johtaa palohälytyksen sattuessa ryhmänsä kokoontumispaikkaan (liite2). 3. Koulun normaaliajan turvallisuus Koulun turvallisuuskasvatus Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen Fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen Koulun ja kodin turvallisuus - vaaratilanteiden välttäminen - koti- ja vapaa-ajan tapaturmat - paloturvallisuus ja vuosittaiset poistumisharjoitukset Liikennekäyttäytyminen - jalankulkijana ja pyöräilijänä liikenteessä - perusliikennemerkit - heijastimen ja kypärän käyttö - turvallinen koulumatka (kävely, pyöräily, koulutaksi ja bussi) - retkillä käyttäytyminen Sopimukset ja säännöt Hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen Toisen omaisuuden kunnioittaminen Päihdevalistus (ks. koulun päihdetoimintamalli) Kansalaistaidot uimataito ensiaputaidot

6 pelastamistaidot Tapaturmat ja sairaskohtaukset Ohjeet tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi: 1. Noudata turvallisia työtapoja. 2. Ilmoita havaitsemistasi riskitekijöistä rehtorille. 3. Opettele tekemään hätäilmoitus Selvitä, missä on ensiapulaukku. 5. Selvitä, ketkä ovat ensiaputaitoisia. Ensiapulaukku ja ohjeet hammastapaturmien hoitoon ja elvytykseen löytyvät lääkekaapin luota. Liitteenä myös turvallisuussuunnitelmassa (liitteet 5 ja 6). Vaikean tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa totea, hengittääkö potilas ja sykkiikö hänen sydämensä, sen jälkeen tee hätäilmoitus aluehälytyskeskukseen (numero 112), aloita elvyttäminen ja kutsu apua. Soita numeroon 112 Kerro, mistä soitat ja mitä on tapahtunut. Älä sulje puhelinta, ennen kuin olet saanut luvan. Soita uudelleen, mikäli tilanne muuttuu. Tulipalo Päivittäistä paloturvallisuutta edistävät: 1. Yleinen siisteys ja järjestys sekä toimiva jätehuolto 2. Keittiön ja teknisten tilojen ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus vuosittain muiden tilojen osalta tarvittaessa 3. Tupakoida saa vain järjestetyssä paikassa, jossa tuhkalle on palamaton astia. 4. Pidetään helposti syttyvät nesteet, tavarat ja jätteet asiattomilta suojassa ja kiinnitetään huomiota riskikohteiden valaistukseen. 5. Teknisen työn tiloissa ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa tavaraa tai jätettä eikä palavia nesteitä. 6. Avotulta, hitsausta, hiomista yms. palovaaraa aiheuttavan työn ohjaajalla pitää olla voimassa oleva tulityökortti. Luvan tulityön tekemiseen antaa turvallisuusjohtaja. Palon sattuessa 1. Pelasta vaarassa olevat varoittamalla lähellä olevia ja ilmoittamalla 2. Hälytä palokunta soittamalla lähimmällä puhelimella numeroon Sammuta lähimmällä alkusammuttimella. 4. Rajoita sulkemalla ikkunat ja ovet takanasi. 5. Opasta palokunta paikalle.

7 Poistuminen 1. Poistumiskäsky annetaan tilanteesta riippuen joko luokasta luokkaan huutaen tai koulun kelloa soittamalla viidesti pitkään. Kellon soitto ei kuulu päätyhuoneistoon, joten varoittaminen tapahtuu parhaiten suullisesti tai muulla tilanteeseen sopivalla tavalla. 2. Opettajat ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti, mutta ryntäilemättä ulos. Opettaja kulkee viimeisenä. 3. Luokasta lähdettäessä suljetaan ikkunat ja ovet. 4. Poistumisen jälkeen luokat kootaan ennalta sovitulle kokoontumispaikalle, mistä ei saa poistua ennen kuin sammutusta johtava palomies antaa luvan. 5. Kokoontumispaikalla tarkistetaan, että kaikki ovat päässeet ulos. Poistumisreitit ovat hyvin opettajien ja oppilaiden tiedossa, vaikka ne ovatkin vielä puutteellisesti merkittyjä. Poistumisreittejä ei saa tukkia edes tilapäisesti, ja reitillä olevat ovet on voitava avata sisäpuolelta ilman avainta. Eri tiloista ja eri tilanteissa käytettävät reitit ja niiden riittävyys on suunniteltava ja opetettava henkilökunnalle ja oppilaille. Rikosten ehkäisy Kulunvalvonta koulutyön aikana kuuluu henkilökunnalle omien tehtävien ohella. Jokainen on velvollinen puuttumaan asiaan, jos havaitsee asiatonta liikkumista koulun tiloissa. Epäkohdista ilmoitetaan rehtorille. Iltakäytön ajaksi atk-luokkaan johtavat ovet lukitaan samoin kuin päätyhuoneisto. Kulunvalvonnasta vastaa iltaisin käyttäjäryhmän vetäjä. Varkauksille altis välineistö pyritään pitämään tiloissa, joissa iltakäyttäjät eivät oleskele. Atk-turvallisuudesta on omat ohjeensa. Avainturvallisuus Koulun ulko-ovien lukot ovat sarjoitettu. Avaimia on jaettu seitsemän. Luettelot jaetuista avaimista on rehtorilla. Sääntönä pidetään, että avainta ei lainata. Opettaja käy itse avaamassa oven, mikäli joku oppilaista haluaa päästä lukittuihin tiloihin. Lukollisten kaappien ja säilytystilojen puuttumisen takia arvoesineet ja vaaralliset esineet/aineet säilytetään piilopaikoissa lasten ja varkaitten ulottumattomissa. Aidat ja valaistus Pensasaidat ohjaavat lapset pysymään välituntien ajan turvallisella alueella. Aidat osoittavat myös ulkopuolisille koulun alueen, jolle ei ole asiaa. Ulkovalaistus on hyvä, mikä ennalta ehkäisee tapaturmariskiä ja pitää luvattomat loitolla koulun tiloista. Sillä on myös tuhopolttoja ehkäisevä vaikutus. Jätteet ja päästöt Siisteys ja hyvä järjestys on tapaturman- ja palotorjunnan perusta. Holmassa jätteiden käsittelyssä on paljon kehitettävää. Melkeinpä kaikki jäte ongelmajätteitä lukuun ottamatta laitetaan sekajätteen joukkoon. Holmassa ei ole vielä jätteiden lajittelua. Ongelmajätteet on viety tietyin väliajoin niille tarkoitettuihin jätteen keräilypisteisiin. Jätepaperia kerätään

8 koulun ulkovarastoon, josta se joka toinen vuosi talkoilla siirretään paperinkeräysauton lavalle. 4. Varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin Viranomaiset ilmoittavat vaarasta ulkohälyttimillä ja antamalla sähköisten tiedotusvälineiden kautta hätätiedotteen. Ulkohälyttimillä annettava hälytysmerkki ei välttämättä kuulu koulun sisälle, joten varmistava tieto vaarasta on saatava opetusvirastosta. Koneellinen ilmanvaihto pysäytetään eteisen sijoitetun sähkökaapin ilmanvaihdon hätäpysäytyspainikkeella. Rehtori tarkistaa, että kaikki ryhmät ovat sisällä ja antaa luokille toimintaohjeet. Opetusta jatketaan normaalisti, mutta ulkovälitunteja ei pidetä eikä oppilaita päästetä ulos, ennen kuin tilanne on selvinnyt tai viranomaiset ovat antaneet toimintaohjeet. Poikkeusoloissa turvallisuusorganisaatio toteuttaa lisätoimet viranomaisten antamien käskyjen mukaan. Ohjeet vaaratilanteessa Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva sireeniääni tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Tasainen, yhtämittainen sireeniääni on palohälytys ja tarkoitettu vain palokunnalle. Yleisen vaaramerkin kuultua oppilaat: 1. Siirtyvät sisälle ja pysyvät siellä. 2. Ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet suljetaan (opettajat ja oppilaat yhdessä) 3. Avataan radio (Radio Suomi) ja odotetaan rauhallisesti ohjeita. 4. Puhelimen käyttöä vältetään, jotta linjat eivät tukkeudu. 5. Koulusta ei poistuta ilman viranomaisen kehotusta ettei joudu vaaraan matkalla. Kaasuvaara Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Toimi silloin yllä olevien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi: Jos ollaan sisätiloissa ja kaasu haisee, painetaan märkä vaate suun eteen ja hengitetään sen läpi pysytellään yläkerroksissa kunnes vaara on ohi kuunnellaan radiota (Radio Suomi) Jos ollaan ulkona, eikä päästä sisälle kiirehditään kaasupilven alta sivutuuleen pyritään mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

9 painetaan märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitetään sen läpi. Säteilyvaara Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Toimitaan seuraavasti: 1. Mennään sisälle 2. Suljetaan ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. 3. Joditabletit otetaan vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulee joko televisiosta tai radiosta. Koululla joditablettien jakaminen on rehtorin vastuulla. Huom. joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei lähdetä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Koulussa joditabletteja säilytetään lääkekaapissa. 4. Ruoka ja juomavesi suojataan. Laitetaan esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä. 5. Jos on pakko liikkua ulkona, käytetään tiivistä, ihon peittävää asua, esim. sadevaatteita. Vaatteet riisutaan sisälle tultaessa eteiseen ja peseydytään huolellisesti. Hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia käytetään ehkäisemään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. Lisäohjeita: ja 5. Sisäinen turvatarkastus Koulussa suoritetaan vuosittain lukuvuoden alussa sisäinen turvatarkastus, jonka tarkoituksena on tarkistaa turvajärjestelyjen toimivuus ja antaa perusteita turvallisuusohjelman laatimiselle. Turvallisuusohjelma lukuvuodelle on liitteenä 3. Turvatarkastuksessa huomioon otettavia kohteita on luetteloitu liitteeseen 4. Tarkastukseen osallistuvat rehtori, apulaissuojelujohtaja, tilapalvelun edustaja ja terveydenhoitaja. 6. Poistumisen opetus ja harjoittelu Koulun aloittavilla luokilla poistumisen opetuksen antaa oma opettaja omassa luokassa, ja sen päätteeksi kuljetaan ulos johtavat poistumisreitit, jotta tilat tulevat tutuiksi ja jotta kaikista kyseeseen tulevista tiloista osataan poistua.

10 Syyslukukauden alussa rehtori johtaa koko koulua koskevaa ennalta ilmoitettua harjoitusta. Lapsille tehdään erittäin selväksi, että kyseessä on todellakin vain harjoitus. Turvallisuushenkilöt varmistavat, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat tuntevat tehtävänsä, uudet oppilaat on perehdytetty, reitit ovat selvät ja soittokello kunnossa. Turvallisuushenkilöt valvovat, että poistuminen on täydellinen, se tapahtuu viivytyksettä suunniteltuja reittejä pitkin, ovet ja ikkunat suljetaan takana ja kokoontumispaikassa tarkistetaan kaikkien mukanaolo. Palaute annetaan välittömästi kokoontumispaikalla. Kevätlukukaudella harjoitus uusitaan. 7. Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen Tämä suunnitelma astuu voimaan, kun siitä on pidetty informaatio henkilökunnalle ja kaikki opettajat ja muu henkilökuntaan kuuluvat ovat lukeneet ja kuitanneet liitteelle 5, että ovat huolellisesti perehtyneet siihen. Samoin kaikki uudet kouluun tulevat työntekijät tutustuvat ja kuittaavat suunnitelman perehdyttämisen yhteydessä.

11 8. Kriisiopas TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Yleinen hätänumero (ambulanssi, palokunta) 112 Varanumero (ambulanssi) (palolaitos) Poliisi Varanumero Terveysasema Myrkytystietokeskus (neuvonta) , Taksi SOS- itsemurhien ehkäisykeskus, päivystys arkisin 9-21, viikonloppuisin muina aikoina Sosiaalipäivystys numero salainen Sosiaalikeskus (ma-pe 9-10) Kasvatus- ja perheneuvola psykologi (ke 9-11) sosiaalityöntekijä (ke 9-11) Ulkomaalaisten kriisikeskus Lasten ja nuorten puhelin Nuorten kriisipiste SPR:n kriisipalvelu, psykologien valtakunnallinen valmiusryhmä viraston kriisiryhmä numero salainen Seurakunta Päivystävä lääkäri Huumeongelmat Huumeklinikka KRIISIRYHMÄN KOKOONPANO JA TARKOITUS Koulumme kriisiryhmä: puh koti Rehtori Tiina Huohvanainen psykologi Elisa Hirtolahti-Valve (ke ; kiireiset viestit keskukseen) kuraattori Katariina Rimmi opettaja Kaj Nilsson opettaja Leena Laaksonen

12 Koulun kriisiryhmän tarkoitus on auttaa ja tukea kouluyhteisön jäseniä kuolemantapauksissa ja vakavissa onnettomuus- ja uhkatilanteissa. Kriisiryhmä organisoi toiminnan ja kutsuu tarvittaessa koululle ulkopuolista apua. TOIMENPITEET KRIISITILANTEISSA Anna välitöntä ensiapua tarvittaessa. Varmista, että saatu tieto on oikeaa. Ota ensin yhteys kriisiryhmän jäseneen Kriisiryhmä kokoontuu mahdollisimman pian ja sopii tiedottamisesta ja jatkotoimenpiteistä yhdessä opettajan kanssa. Tarvittaessa kriisiryhmä ottaa yhteyttä kaupungin debriefing ryhmään, joka vastaa tilanteen psyykkisestä jälkipuinnista. TIEDOTTAMINEN Poikkeusjärjestelyjä vaativissa tilanteissa päivystetään puhelinta, kuunnellaan tiedotteita radiosta, annetaan ohjeita opettajien ja aikuisten välityksellä. Oppilaalle sattuneesta onnettomuudesta tms. ilmoitetaan mahdollisimman pian vanhemmille Tapahtuneesta ilmoitetaan koulutoimistoon, josta tarvittaessa tiedotetaan asiasta eteenpäin. Koulun ulkopuolelle suuntautuvasta tiedottamisesta vastaa rehtori. KUOLEMANTAPAUKSET Kuolemantapauksissa on annettava asiallista tietoa tapahtuneesta sille ryhmälle, jota asia koskettaa - huhut ja luulot lisäävät yleensä ahdistusta on kuultava lähiomaisten mielipidettä siinä, missä laajuudessa asiasta koulussa kerrotaan tarvitaan aikaa pysähtymiseen kaikki ei voi heti jatkua niin kuin ennen Aikuisten kyky käsitellä omaa ahdistusta auttaa lapsia selviytymään. Rituaalit ovat tärkeä osa surutyötä Tapahtuneesta on saatava puhua, kertoa tunteista ja omista ajatuksista turvallisessa ilmapiirissä (jälkipuinti) Oppilas Jos koulun oppilas kuolee, pitää asiasta antaa tietoa luokalle ja muulle kouluyhteisölle. Oppilaan kuolema herättää aina lähipiirissä surun lisäksi ahdistusta ja pelkoa mahdollisesta omasta kuolemasta. Luokassa on hyvä järjestää muistotilaisuus (rituaalit)

13 Annetaan oppilaille tilaisuus puhua tapahtuneesta, jolloin jokaisen yksilöllistä tarvetta puhua tai osallistua hiljaa kuunnellen kunnioitetaan. Koteihin on syytä lähettää viesti tapahtuneesta sekä siitä, että asiaa on käsitelty luokissa Jälkipuinti istunto on tarpeellinen luokalle ja oppilaalle. Opettajat ja henkilökunnan jäsen Henkilökunnan jäsenen kuolema koskettaa koko kouluyhteisöä. Tiedottaminen tapahtuneesta Muistohetki Jälkipuintitilaisuudet Opettajakunnalle, työtovereille Oppilaille, joita asia läheisesti koskettaa Aikaa Ja tilaisuus puhua kuolemasta sekä lapsille että aikuisille Oppilaan lähiomainen Jos oppilaan lähiomainen kuolee, voidaan asiaa käsitellä yhteisesti luokassa, jos lapsen huoltaja niin toivoo. Lasten kysymyksiin tapahtuneesta tulee kuitenkin vastata aina mahdollisimman rehellisesti. Lapsen vastaanottaminen luokkaan tapahtuneen jälkeen on tärkeä asian huomioiminen. Lapsen suru jatkuu pitkään ja etenee vaiheittain, mikä on syytä ottaa huomioon myös koulutyössä. Tarvittaessa tulisi huolehtia siitä, että lapsi saa tarvitsemaansa lisätukea (ulkopuolista apua) Myös lapsen opettaja tarvitsee tukea ja tilaisuuden keskustella asiasta. ITSEMURHAUHKAILUT Jos tietoon tulee jonkun oppilaan itsemurhauhkailuja, älä vähättele niitä, vaan ota ne vakavasti. Älä jätä oppilasta yksin. Pyri järjestämään apua viemällä viesti eteenpäin: ota yhteys oppilashuoltoryhmään tai kriisiryhmään. ITSEMURHA Itsemurhasta tiedotetaan koko koululle. On kuitenkin tärkeää, että koulun aikuiset saavat tiedon ensin voidakseen sopia, mitä oppilaille kerrotaan, esim. mistä on lupa puhua ja mitä asiasta tiedetään.

14 Tapahtunut itsemurha, joka on oppilaiden tiedossa, voi aiheuttaa ahdistunutta tunnekuohua ja alttiutta samantyyppiseen itsetuhoiseen käytökseen. Myös koulun työyhteisössä tapahtunut itsemurha voi käynnistää vaikeita tunteita. On tärkeää keskustella oppilaiden kanssa itsemurhasta, kuunnella heidän ajatuksiaan ja tuntojaan ja antaa asiallista tietoa. Sovitaan, kuka on yhteydessä omaisiin ja hoitaa surunvalittelut. Otetaan yhteys koulun kriisiryhmään. Kriisiryhmä järjestää tarvittaessa ulkopuolista kriisiapua niille, joita tapahtuma on eniten koskettanut. Muistetaan rituaalit, kuten oppilaan tai henkilökunnan jäsenen kuollessa. On tärkeää estää itsemurhan ja kuoleman ihannointi ratkaisuna vaikeuksiin.. VIILTELY Viiltely on erotettavissa itsemurhasta tai sen yrittämisestä, koska sen tarkoituksena ei ole tappaa itseään. Viiltely liittyy siihen, että viiltelijä kokee henkisen kivun vähenevän, jos fyysinen kipu lisääntyy. Jos huomaat, että oppilas on viillellyt itseään. Ota yhteyttä luokanvalvojaan. Ota yhteyttä terveydenhoitajaan. Ota yhteyttä kuraattoriin. Luokanvalvoja Soita kotiin. Kysy, ovatko vanhemmat huomanneet lapsensa viiltelevän itseään. Kerro, että perheen kannattaisi ottaa yhteyttä perheneuvolaan, jotta oppilasta voitaisiin auttaa. Mikäli vanhemmat suhtautuvat nihkeästi, kysy: Sopiiko, että varaan teille ajan? Mikäli oppilas jatkaa viiltelyään, soita itse perheneuvolaan ja jätä viesti vastaajaan. On myös seuran vuoksi viiltelijöitä. Vakavat tapaukset on vaikea erottaa lievistä.

15 KIUSAAMINEN JA VÄKIVALTA Miten kiusaamistilanteisiin voidaan puuttua? Luomalla kouluun turvallinen ja avoin ilmapiiri, jotta oppilaat voisivat kertoa havaitsemistaan tai kokemistaan kiusaamistilanteista Kiusaamistilanteet selvitetään mahdollisimman hienotunteisesti kunnioittaen kiusatun tai/ja kiusaamisesta kertovien anonyymiyttä, jotta kiusaamisen kierre ei ainakaan pahenisi. Välituntivalvonnalla, jossa kiusaamisen havainnoinnissa voidaan käyttää myös oppilaita apuna. Tärkeä tapa on vaikuttaa niihin oppilaisiin, jotka eivät ole kiusaajia eivätkä kiusattuja. Nämä oppilaat voivat mielipiteillään ja suhtautumistavallaan sekä käyttäytymisellään vähentää kiusaamista. Mikäli kiusaaminen ei lopu niin, kiusaajalle tehdään selväksi, että kiusaamisesta on tultava loppu ja annetaan jälkiistuntoa. kaikille hänen nykyisille opettajille ja tuleville opettajille kerrotaan asiasta ja että he pitävät häntä silmällä. puhutaan myös hänen ystäviensä kanssa. oppilas jätetään koulun yhteisistä kivoista jutuista ulkopuolelle ellei käytös muutu. kiusaaja poistetaan väliaikaisesti toiseen luokkaan ja hänen käytöksestään keskustellaan luokassa ja mietitään keinoja oppilaan kuriin saamiseksi yhteisvoimin molempien kiusaajan että kiusatun vanhemmat kutsutaan kouluaikana keskustelemaan asiasta. otetaan yhteys koulukuraattoriin, terveydenhoitajaan ja kasvatusneuvolaan, jotka saavat tahoillaan miettiä ratkaisua ongelmaan. Väkivalta Väkivaltaan puututaan aina uhkaavissakin tilanteissa. Tilanteen rauhoittumista auttaa, kun aikuinen toimii oikeudenmukaisesti ja päättäväisesti. Rauhallinen suhtautuminen on säilytettävä ja jos mahdollista pyytää tarvittava määrä aikuisia ja ulkopuoliset poistetaan paikalta. Tappelutilanteissa tai raivarin sattuessa, tappelupukarit on eristettävä ja raivoaja vietävä muista erilleen, jotta vältyttäisiin henkilö- ja esinevahingoilta. Jälkipuinti Jälkeenpäin on hyvä eritellä, mikä tilanteen laukaisi miettiä, olisiko joku voinut toimia toisin antaa opettajille ja oppilaille tietoa tapahtuneesta, jotta voidaan estää huhut ja liioittelut.

16 Opettajaa kohtaan Heti: jos rauhallinen puhe ei riitä ja tiedät, että fyysisesti et saa oppilasta estettyä, lähde itse pois tilanteesta, jos mahdollista huuda tai soita apua, jos et voi jättää muuta ryhmää tai et itse pääse poistumaan tilasta pyydä muuta ryhmää poistumaan informoi luokanvalvojaa ja kuraattoria Jos väkivaltainen uhkailu vielä jatkuu tee rikosilmoitus, muista, että uhkailukin on rikos! neuvottele luokanvalvojan ja kuraattorin kanssa miten asiasta ilmoitetaan vanhemmille pyri tapaamaan oppilas ennen hänen kouluun paluutaan pura uhkaava / ahdistava tilanne: - ennen kuin lähdet töistä, käy tilanne läpi työkaverin tms. kanssa - yhteys työterveyshuoltoon (2-3pv), ulkopuolinen purku pienessä OHR:ssä mietitään, millaista apua väkivallantekijä tarvitsee. Opettaja oppilasta kohtaan Heti: Kerää todistajien kirjalliset lausunnot. Ilmoita rehtorille ja kutsu poliisi paikalle. Myöhemmin apu työterveyshuollosta ja rajussa yhteenotossa kriisiryhmä rehtori pitää median loitolla PÄIHTEET Ks. Holman koulun päihdetoimintamalli (liite 7) SYÖMISHÄIRIÖT Anoreksian ja bulimian oireita ovat väsyminen laihtuminen syö harvoin / vähän, vaikka ottaa ruokaa ruokailussa sotkee lautasen ruoalla, jotta näyttää siltä, että hän olisi syönyt poistuu usein heti ruokailun jälkeen WC:hen

17 Anoreksia nervosa Anoreksia nervosa on syömiseen liittyvä häiriö, jossa ihminen suhtautuu ongelmallisesti ruokailuun ja ruokaan. Anorektikko saattaa kokea itsensä lihavaksi, vaikka olisi selvästi alipainoinen. Anoreksian hoidossa pyritään korjaamaan aliravitsemustila, normalisoimaan paino sekä kiinnittämään kokonaisvaltaisesti huomiota anorektikon ja hänen perheensä elämään. Bulimia Bulimia on sairaalloinen ahmimishäiriö, jolle on ominaista salassa tapahtuvat toistuvat mässäilyjaksot. Mässäilyn jälkeen bulimikko nukahtaa, saa vatsakipuja tai oksentaa omasta halustaan. Ahmimisen ohella bulimikko yrittää laihduttaa itseään erilaisten dieettien ja lääkkeiden avulla. Paino saattaa vaihdella jopa viisi kiloa. Bulimikon hoidossa kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti hänen ja hänen perheensä elämään. Ohjeet: Jos epäilet, että joku oppilas on anorektikko tai bulimikko ota yhteyttä luokanvalvojaan ja kerro epäilyksesi. Luokanvalvoja ota yhteyttä terveydenhoitajaan soita kotiin ja kerro, että olet huolissasi oppilaan terveydentilasta. VELVOITE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN TEKEMISESTÄ Tiedot tai epäilykset insestistä, raiskauksesta, huumausaineista koulun ulkopuolella tms. kuuluvat opettajan ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Älä epäröi soittaa. Mm. sosiaalitoimisto on taho, jonka puoleen kannattaa kääntyä, puhelinnumero 603. Kiireiset viestit voit jättää välittäjälle, numeroon 99. Meitä kaikkia velvoittaa lastensuojelulain 40 : Ilmoitusvelvollisuus. Jos sosiaali ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava viipymättä asiasta sosiaalilautakunnalle.

18 TYÖTOVERIN UUPUMUS Tarkkaile tilannetta Erilaiset elämäntilanteet, tunnollisuus tai kova työtaakka saattavat uuvuttaa työtoverin. Yleensä läheiset työtoverit huomaavat työtoverinsa käyttäytymisessä muutoksia esimerkiksi väsymyksen tai masennuksen oireita. Mikäli hän itse ei sitä huomaa tai ei osaa pyytää apua, niin kuuntele, mitä työtoverisi kertoo. Kysy, miten hän voi? Työkaverin myötäelävä kuunteleminen saattaa riittää. ohjaa työtoveri tarvittaessa työterveyshuoltoon.

19 Liite 3 TURVALLISUUSOHJELMA LUKUVUODELLE Kahden edellisen vuoden ohjelman toteutuminen Oppilaille järjestettiin ensiapukoulutusta keväällä Kaikki opettajat ja muu henkilökunta ovat osallistuneet kaupungin järjestämään turvallisuuskoulutukseen, jossa harjoiteltu alkusammutusta eri välineillä ja opeteltu hätäensiavun antamista. Sammutusvälineiden kunnon tarkastus tehtiin syyslukukaudella ja 2. luokkalaisille järjestettiin 112-harjoitus. Koulun järjestyssääntöjä, tapakasvatusta ja liikennesääntöjä sekä turvallisuusasioita opetetaan joka vuosi eri laajuudessa ja eri asioita painottaen. Ajankohtaisuus ja vuodenajat otetaan opetuksessa huomioon. Koulu vieraili syksyllä 2003 poliisi- ja palolaitoksella. Kevätlukukaudella 2004 tehtiin kaksi poistumisharjoitusta. Lukuvuonna eristettiin tyttöjen ja pokien suihkuhuoneiden kaivot jäätymisen ehkäisemiseksi. Suihkut olivat käyttökiellossa talvisin tulvimisvaaran vuoksi. Nyt asia on kunnossa. Ohjelma alkavalle vuodelle 2005 Turvallisuusorganisaation koulutus vuoden aikana Uusien työntekijöiden perehdyttäminen koulun turvallisuusasioihin kuuluu apulaisturvallisuusjohtajalle. Perehdytään tietoturvasuojaan ja henkilötietojen käsittelyä koskeviin lakipykäliin Oppilaiden koulutus vuoden aikana Koko koulua koskeva poistumisharjoitus pidetään syyslukukaudella 2005 Apulaisturvallisuusjohtaja suunnittelee harjoituksen ja informoi opettajakuntaa ennen harjoitusta 2. luokkalaisten 112-harjoitus Erityisesti syksyllä puhutaan liikenneturvallisuudesta ja turvallisesta kouluympäristöstä yleensäkin. Lisäksi kouluvuoden aikana pyritään ennaltaehkäisemään koulukiusaamista ja lisäämään suvaitsevaisuutta. Oppilaat opettajiensa johdolla suunnittelevat turvallisuuteen liittyvä opetustuokioita ja esittävät niitä päivänavauksissa. Terveydenhoitaja pitää joka vuosi terveys- ja huumevalistusta sekä pyydettäessä ensi- apukoulutusta. Syksyllä 2005 liikennevalistusta antavat poliisit ja samalla tarkistetaan pyörien kunto. Rakenteelliset parannukset Jätehuolto tulisi saada toimivammaksi. Jätteiden lajittelu ei toimi. Rehtori selvittää, miten ja mistä myös Holmaan saataisiin erilaisille jätteille asialliset ja turvalliset säilytysastiat ja - paikat.

20 Materiaalin hankkiminen ja huolto Jauhosammuttimien määräaikainen huolto suoritetaan vuosittain. Opetusaineiston hankkiminen Ei ole tällä hetkellä ajankohtaista Koululle on jo hankittu paljon materiaalia turvallisuuskasvatuksen tueksi mm. : Nalle ja hunajapiparit paloturvallisuusvideo Turvallisesti kotona ja koulussa kansio Liiku turvallisesi liikenteessä- kansiot (maalla, vedessä ja ilmassa) ym. videoita,dioja ja kirjallisuutta.