Tulevaisuuden suomenhevonen -esiselvityshanke

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden suomenhevonen -esiselvityshanke"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden suomenhevonen -esiselvityshanke AJATUKSIA JA EHDOTUKSIA SUOMENHEVOSEN KEHITTÄMISTOIMINTAAN

2 AJATUKSIA JA EHDOTUKSIA SUOMENHEVOSEN KEHITTÄMISTOIMINTAAN JA SUOMENHEVOSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Julkaisija: Suomen Hippos ry Toimitus: Suvi Louhelainen Taitto: Tanja Kuittinen Kuvat: Hippola, Irina Keinänen, Terttu Peltonen, Eero Perttunen, Heidi Karjalainen, Pirje Paananen

3 SISÄLLYS 3 1. JOHDANTO 5 2. SUOMENHEVONEN TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA 2.1 Suomenhevonen tarina hevosesta ja ihmisestä 2.2 Yksi rotu, monta käyttömuotoa 2.3 SWOT-analyysi suomenhevosen nykytilasta ja tulevaisuudesta 2.4 Yhteispelillä menestykseen suomenhevoseen liittyvän päätöksenteon ketju KIVIJALKANA JALOSTUS JA KASVATUS 3.1 Haasteet 3.2 Tavoitteet 3.3 Kehittämiskohteet OMALEIMAISIA RAVIELÄMYKSIÄ SUOMENHEVONEN JA RAVIURHEILU 4.1 Haasteet 4.2 Tavoitteet 4.3 Kehittämiskohteet MONIKÄYTTÖINEN URHEILUHEVONEN SUOMENHEVONEN JA RATSASTUSTOIMINTA 5.1 Haasteet 5.2 Tavoitteet 5.3 Kehittämiskohteet KANSAINVÄLISTYVÄ SUOMENHEVONEN 6.1 Haasteet 6.2 Tavoitteet 6.3 Kehittämiskohteet suomenhevosen kehittämistoiminnan mittarit SUOMENHEVOSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 42 LOPUKSI 43 lähteet 43 LIITTEET 2

4 TIIVISTELMÄ Suomenhevoseen liittyy liiketoiminnallisia ja markkinoinnillisia mahdollisuuksia. Tässä selvityksessä esitetään ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä suomenhevosen elinvoimaisen tulevaisuuden varmistamiseksi. Suomenhevoseen liittyvien kehittämistoimien tavoitteena on lisätä suomenhevoseen ja suomenhevospalvelutuotteisiin kohdistuvaa kysyntää. Suomenhevosen kehittämistoiminnan hyödynsaajana on suomalainen hevostalous ja maaseutu. Tavoitteena on, että yhteistyö eri rotujen ja hevosurheilulajien sekä toimialojen välillä kehittyy eikä vastakkainasettelua synny. Suomenhevosen kehittämistyöstä on vastuussa laaja hevosalan toimijoiden verkosto: järjestöt, yhdistykset, raviradat, yrittäjät ja harrastajat alan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisorganisaatioiden tuella. Vastuuta kansallishevosemme tulevaisuudesta on myös maa- ja metsätalousministeriöllä. Suomenhevosia on lähes eli noin kolmasosa koko Suomen hevosmäärästä. Suomenhevonen on merkittävä osa suomalaista hevoselinkeinoa. Hevosalan kasvaessa ja muiden hevosrotujen määrän lisääntyessä on suomenhevosten määrä pysynyt lähes ennallaan. Raviurheilu on suomenhevosen tukijalka tulevaisuudessakin, sillä lähes 90 % suomenhevosista kasvatetaan ravihevosiksi. Suomenhevosen käyttö ratsastusurheilussa on kasvussa. Kiinnostusta kohdistuu yhä enemmän myös suomenhevosen käyttöön mm. matkailu- ja virkistyspalveluissa. Ainoana kotimaisena hevosrotuna suomenhevonen on kilpailuvaltti hevosalan yritystoiminnalle. Suomenhevosen kasvatustoiminnan määrällisenä tavoitteena on 3000 siitostamman ja 250 siitosoriin tuottama varsamäärä eli noin 2000 vuosittain syntyvää varsaa. Korostuvassa roolissa on myös suomenhevosaineksen laadusta huolehtiminen. Tavoitteena on, että suomenhevosen kasvatus on kiinnostava ja taloudellisesti kannattava hevostalouden toimintamuoto. Suomenhevosen kasvatustoiminnan haasteita ovat toiminnan kustannustehokkuus, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä omistaja- ja kasvattajarakenteessa tapahtuvat muutokset. Raviurheilussa haasteita ovat mm. valmennustoiminnan kustannustehokkuus, nuorten hevosten tavoitteellinen valmennustoiminta sekä suomenhevosen kehittymistä tarkoituksenmukaisesti tukeva kilpailupolitiikka. Ratsastustoiminnassa haasteena on riittävä tietotaito hevosten kouluttamiseen ja koulutettujen hevosten saatavuus eri käyttömuotoihin. Suomenhevosen kansainvälistyminen tarjoaa mahdollisuuden suomenhevosen kasvatustoiminnalle ja alan muulle yritystoiminnalle. Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet on kartoitettava ja otettava myönteisellä asenteella osaksi suomenhevosen kehittämistyötä. Suomenhevosten kysynnän lisäämiseksi on suomenhevoseen liittyvää viestintää tehostettava ja suomenhevosen brändiä uudistettava. Suomenhevosesta halutaan kertoa yksilöllisenä ja urheilullisena koko kansan hevosena. Haasteena on vahvan viestintä- ja toimijaverkoston rakentaminen. Suomenhevosen tulevaisuuden turvaaminen vaatii hevosalan laajassa yhteistyössä toteutettavia toimenpiteitä jalostuksen ja kasvatuksen sekä ravi- ja ratsastusurheilun osalta. Selvityksessä esiin nostettuja toimenpide-ehdotuksia ovat mm. suomenhevosjalostukseen liittyvät toimenpiteet, neuvonnan kehittäminen, uudenlaisen yrittäjyyden ja toimintamallien aikaansaaminen, hevosten markkinoinnin tehostaminen ja hevosten kierron nopeuttaminen. 3

5 1. JOHDANTO Tässä selvityksessä kuvataan ajatuksia ja ehdotuksia suomenhevosen kehittämistoimintaan vuosille Erityinen tarve on myös selvityksen ulkopuolelle jääneiden toimenpide-ehdotusten ja ratkaisumallien etsimiselle jatkossa. Lopullista totuutta ei tässä suunnitelmassa voida eikä haluta esittää, vaan vuorovaikutteisen yhteistyön kautta on ylläpidettävä aktiivista ja avointa otetta suomenhevosen kehittämistoimintaan. Suomenhevosen kehittämistyöstä ja tulevaisuudesta on vastuussa laaja hevosalan verkosto: järjestöt, yhdistykset, raviradat, yrittäjät ja harrastajat. Vastuuta kansallishevosemme tulevaisuudesta on myös maa- ja metsätalousministeriöllä. Suomenhevosen kehittämistoiminnan hyödynsaajana on suomalainen hevostalous kokonaisuudessaan. Selvityksen taustalla on hevosalan toimijoiden yhteinen huoli suomenhevosen elinvoimaisesta tulevaisuudesta. Suomenhevosen kehittämistoimet on käynnistetty Suomen Hippos ry:n johdolla yhteistyössä muiden hevosalan toimijoiden kanssa Suomenhevonen 100 vuotta -juhlavuoden 2007 myötä. Vuoden 2007 lopulla Suomen Hippos ry perusti työryhmän suunnittelemaan suomenhevosen tulevaisuushankkeen järjestelmällistä toteutusta. Saatiin aikaan Tulevaisuuden suomenhevonen -esiselvityshanke, jota ryhdyttiin toteuttamaan keväällä Esiselvityshankkeen on rahoittanut Suomen Hippos ry. Selvityksen alkuosassa tehdään katsaus suomenhevosen nykytilaan. Selvityksessä kuvataan keskeisimmät suomenhevoseen liittyvät kehittämistarpeet suomenhevosen jalostuksen ja kasvatuksen, ravitoiminnan, ratsastustoiminnan ja kansainvälistymisen osalta. Eri osa-alueiden tulevaa kehittämistoimintaa varten on koottu toimenpide-ehdotuksia. Selvityksen osana tuotetussa suomenhevosen viestintäsuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suomenhevosen näkyvyyden tehostamiseksi sekä brändin uudistamiseksi. Ohjausryhmässä olivat mukana Pekka Heininen, Turun Hippos ry; Maarit Hollmén, MTK ry; Päivi Laine, Hevosopisto oy; Matti Mahlamäki, Teivon ravikeskus; Reijo Martikainen, YTR/Matkailun teemaryhmä; Jukka Mäkilä, yrittäjä ja hevoskasvattaja; Vesa Niskanen, Uudenmaan TE-keskus; Markku Saastamoinen, MTT Hevostalous; Jukka Salonen, Suomenhevosliitto ry sekä Terttu Peltonen ja Pekka Soini, Suomen Hippos ry. Esiselvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulusta. Esiselvityshankkeessa Suomen Hippos ry:n ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat - kasvatus- ja jalostustyöryhmässä: Heidi Sinda, Hessi-talli oy; Markku Saastamoinen, MTT hevostutkimus, ja Timo Välimäki, ProAgria Satakunta, - kansainvälistymisen mahdollisuudet -työryhmässä: Minna Martin-Päivä, Hippolis oy; Markku Saastamoinen, MTT hevostutkimus, sekä Päivi Laine ja Helena Prepula, Hevosopisto Oy, - markkinointiviestinnän työryhmässä: Stiina Ikonen, Pupliser oy; Matti Mahlamäki, Mehumäki oy, ja Marika Pöyri, Durando oy. Suomenhevosen kehittämisohjelman ja viestintäsuunnitelman kokoamiseksi kuultiin Suomenhevosliitto ry:n, Suomenratsut ry:n, Suomen pienhevosyhdistys ry:n ja Suomen työhevosseura ry:n näkemyksiä tarvittavista kehittämistoimista. Suomenhevosen kehittämistoiminnasta keskusteltiin Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry:n Mitja Nummenmaan ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n Miia Lahtisen kanssa, jotka myös kommentoivat kehittämisohjelmaa. Ravitoimintaosion kokoamiseksi järjestettiin syyskuussa 2008 suomenhevoseen liittyvästä ravitoiminnasta keskustelutilaisuus, johon osallistui yhteensä 50 raviratojen, valmentajien, omistajien, keskusjärjestön ja median edustajaa. Tilaisuudessa koottiin toimenpide-ehdotuksia suomenhevosravurin kehittämiseen. Esiselvityshankkeen tiedottamisessa käytetyillä suomenhevonen.info -sivuilla oli ideapankki, jonka kautta kaikilla kiinnostuneilla oli mahdollisuus kertoa kehittämisehdotuksensa ja näkemyksensä tarvittavista kehittämistoimista. Lisäksi työhön osallistui laajamittaisesti asiantuntijoita Suomen Hippos ry:n jalostus-, kilpailu-, tiedotus- ja hallinto-osastolta. Selvitysraportin ja viestintäsuunnitelman editoinnista ja äidinkielellisestä oikaisusta on vastannut Tuula Pihkala. Suomen Hippos ry esittää lämpimät kiitokset kaikille esiselvitysprosessiin osallistuneille. 4

6 2. SUOMENHEVONEN TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA 2.1 suomenhevonen tarina hevosesta ja ihmisestä Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Se on saanut alkunsa pohjoiseurooppalaisista maatiaiskannoista. Suomenhevosta on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta 1907 lähtien, jolloin suomenhevosen kantakirja perustettiin. Suomenhevosella on vaikuttava hyvinvointiyhteiskuntaamme linkittyvä historia. Ennen liikenteen motorisoitumista suomenhevonen oli korvaamaton erilaisissa kuljetustehtävissä. Se oli välttämätön myös lähes joka perheessä työhevosena pelto- ja metsätöissä. Suomenhevosella oli kiistämätön osuus yhteiskuntamme kehittymisessä maamme itsenäistymisen vuosikymmeninä ja jälleenrakentamisen aikakautena. Arvokkaan historiansa johdosta suomenhevonen on tunnustettu yhdeksi suomalaisuuden symboleista. Kautta aikain se on ollut suomalaisen korvaamaton kumppani ja on sitä myös tänä päivänä urheilu- ja harrastuskumppanina ja osana suomalaista hevosalan elinkeinotoimintaa. Nykyään suomenhevosta jalostetaan neljällä eri jalostussuunnalla kevytmuotoiseksi juoksijaksi, monipuoliseksi ratsuksi, voimakkaaksi työhevoseksi ja sopusuhtaiseksi pienhevoseksi. Tavoitteena on jalostaa ja kasvattaa suorituskykyisiä, hyväliikkeisiä ja hyvärakenteisia, kestäviä ja terveitä hevosia, joilla on käyttötarkoituksiin sopiva luonne. Suomenhevonen on keskimäärin 156 cm korkea. Se on luonteeltaan luotettava ja kuuliainen, vireä ja parhaansa yrittävä. Väriltään se on useimmiten rautias ja sillä on runsaat jouhet. Valkoiset merkit päässä ja jaloissa ovat yleisiä. Suomenhevonen on rotumääritelmän mukaisesti monipuolinen yleishevonen. Se on keskikokoinen, hyväryhtinen ja melko vankka. Suomenhevosen liikkeet ovat säännölliset ja joustavat. Ilme on rehellinen. Sen pää on kuiva ja suora, kaula melko tukeva ja runko pyöreä ja pitkä. Se on luonteeltaan yhteistyöhaluinen, pyrkivä ja nöyrä ja sillä on selvä sukupuolileima. Suomenhevosen laatutyyppi tukee sen käyttötarkoitusta. Juoksijahevonen on kevytmuotoinen, mutta kuitenkin lihaksikas. Runko ja jalat ovat melko pitkät. Ratsuhevonen on ryhdikäs, pienipäinen, pitkäkaulainen ja viistolapainen, säkä on selväpiirteinen,runko ei ole kovin pitkä. Työhevonen on jykevä ja raskasrakenteinen sekä pitkä ja syvärunkoinen. Pienhevonen on sopusuhtaisen pieni kaikilta osiltaan. Taulukko 1. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamissa jalostusohjesäännöissä määritellään jalostustavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Lisää suomenhevostietoa: Saastamoinen M. (toim.) Suomenhevonen. Suomen Hippos ry

7 2.2 YKSI ROTU, MONTA KÄYTTÖMUOTOA Suomenhevonen palvelee monipuolisilla ominaisuuksillaan ja ainutlaatuisella luonteellaan hevosharrastuksen ja -urheilun monissa eri lajeissa. Vuonna 2007 suomenhevosia oli Suomessa kpl, noin kolmasosa maamme kokonaishevosmäärästä. Vuonna 2007 syntyi 1350 suomenhevosvarsaa, joista ravisukuisten oriiden jälkeläisiä oli 86 %. Suomenhevonen on merkittävä osa nykyaikaista hevosurheilua ja -elinkeinoa. Suomenhevoseen liittyvä toiminta on perinteisesti tapahtunut maaseudulla. Tänä päivänä hevoset ovat edelleen pääosin maaseudulla, mutta suomenhevosen käyttäjät hevosenomistajat, ravi- ja ratsastusharrastajat ovat yhä useammin kaupunkilaisia. Suomenhevosen rooli maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistäjänä ja maaseudun työpaikkojen luojana on merkittävä. siitosoriita 230 siitostammoja 2400 varsoja 1350 nuoria hevosia 4000 ravihevosia 6000 ratsuhevosia 3000 työhevosia 500 eläkehevosia ym Taulukko 2. Suomenhevosten jakaantuminen eri käyttömuotoihin. Perinteisesti vahvoja suomenhevoskasvatuksen alueita ovat mm. Keski-Suomi, Häme ja Etelä- Pohjanmaa. Syntyneet suomenhevosvarsat vuonna 2007 hevosjalostusliitoittain. 1 Etelä-Pohjanmaan Hjl Etelä-Suomen Hjl Hämeen Hjl Kainuun Hjl 24 5 Keski-Pohjanmaan Hjl 54 6 Keski-Suomen Hjl 97 7 Kymen-Karjalan Hjl Lapin Hjl 23 9 Mikkelin Hjl Nylands Läns Hjl Pohjanmaan Hjl Pohjois-Karjalan Hjl Pohjois-Savon Hjl Satakunnan Alueen Hjl Svenska Österbottens Hjl Varsinais-Suomen Hjl

8 2.2.1 Vauhdikas ravihevonen Raviurheilulla on Suomessa pitkät perinteet. Suomen raviurheilu oli suomenhevosen varassa aina 1950-luvun loppuun saakka, minkä jälkeen lämminveristen osuus suomalaisesta raviurheilusta on ollut jatkuvassa kasvussa. Lähes 90 % suomenhevosista kasvatetaan ravihevosiksi, ja suomenhevonen on maailman nopeimpia kylmäverisiä ravureita. Suomenhevonen mahdollistaa omaleimaisen suomalaisen raviurheilun. Useimmilla ravivalmentajilla on valmennuksessaan sekä lämminverisiä ravureita että suomenhevosia. Osa valmentajista on menestynyt etenkin suomenhevosilla ja erikoistunut suomenhevosen valmentamiseen. Ammattivalmentajille suomenhevosia tarjotaan valmennukseen suhteessa vähemmän kuin lämminverisiä, ja monet suomenhevoset ovatkin kotivalmennuksessa harrastajavalmentajilla. Ammattivalmentajia maassamme on 170 ja harrastajavalmentajia noin Kilpailevien suomenhevosten ja suomenhevosille tarkoitettujen lähtöjen osuus on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana luvun alkupuolelle asti suomenhevosia osallistui ravikilpailuihin enemmän kuin lämminverisiä. Vuonna 2007 raviradoilla kilpaili 2619 suomenhevosta, ja niiden osuus kilpailleista hevosista oli 29 %. Palkintorahoja suomenhevoset ansaitsivat vuonna 2007 yhteensä 7,1 Me. Kolmevuotiaille suomenhevosille järjestetään vapaaehtoisia opetuslähtöjä. Opetuslähtöihin sekä tavoitteelliseen nuoren hevosen opettamiseen ja valmentamiseen kannustetaan pienimuotoisella rahallisella korvauksella, joka maksetaan totopeleistä palautuvasta hevostalouskertymästä. Koelähdön suoritettuaan suomenhevoset saavat aloittaa kilpailemisen kolmevuotiaana sen ikäisille rajatuissa sarjoissa. Nelivuotiaat saavat kilpailla paitsi omille ikäluokilleen myös vanhemmille hevosille tarkoitetuissa sarjoissa. Ravikilpailut vaihtelevat Suomessa kymmeniä tuhansia katsojia keräävistä suurkilpailuista aina pieniin kesä- ja paikallisraveihin. Suomenhevoset saavat osallistua suomenhevosille tai kylmäverisille rajattuihin sarjoihin. Eri-ikäisille ja tasoisille suomenhevosille järjestetään suurkilpailuja, joissa on tavallisia lähtöjä huomattavasti korkeammat palkinnot. Nuorille 4 5-vuotiaille suomenhevosille järjestetään nuorten sarjoja ja 4 6-vuotiaille suomenhevostammoille tammasarjoja. Pohjoismaissa, lähinnä Ruotsissa ja Norjassa, suomenhevoset saavat osallistua kylmäverisille rajattuihin kutsukilpailuihin. Taulukko. Kilpailleet suomenhevoset 10 vuoden ajalta, eriteltyinä kilpailleet 3- ja 4-vuotiaat. yht 3v 4v

9 Kuninkuusravit Suomenhevosen vetovoima kulminoituu jokavuotisessa kaksipäiväisessä, paikkakunnalta toiselle kiertävässä kuninkuusravitapahtumassa, joka kerää vuosittain n hengen yleisön. Kuninkuusravit on kunnianosoitus suomenhevoselle ja samalla raviurheilun näyteikkuna alan ulkopuolelle. Kuninkuuslähdöissä kilpailevat ainoastaan kantakirjatut suomenhevostammat ja -oriit. Kilpailuun pääsee osallistumaan voimassaolevaa suurkilpailujen karsintasääntöä noudattaen 12 oritta ja 12 tammaa. Tamma- ja oriparhaimmisto kilpailee omissa lähdöissään kolmella osamatkalla. Ensimmäisenä päivänä juostaan 2100 metrin ja toisena päivänä 1609 ja 3100 metrin matkat. Nopeimman kokonaisajan saavuttanut tamma kruunataan ravikuningattareksi ja ori ravikuninkaaksi. Kilpailun palkintotasoa ja muita järjestelyjä koskevia asioita valmistelee kutakin kuninkuusravitapahtumaa varten perustettava päätoimikunta. Suomen Hippos ry:n hallitus vahvistaa kilpailujen palkinto- ja hintatasoa sekä markkinointia koskevat päätökset Urheilullinen ratsu Suomenhevosta käytetään harraste- ja kilparatsuna ratsastusurheilun eri lajeissa. Suomenhevonen soveltuu ainutlaatuisen luonteensa ja monipuolisten ominaisuuksiensa puolesta niin koulu-, este- kuin kenttäratsastukseen, valjakkoajoon ja jopa lännenratsastukseen. Suomenhevonen käy maasto- ja vaellusratsuksi, terapiahevoseksi sekä vapaaajan käyttöön myös ajo-hevosena. Suomenhevonen soveltuu hyvin opetushevoseksi ratsastuskouluihin. Kokonsa puolesta se käy aikuisratsastajille ja on tasaisen luonteensa ja liikkeittensä ansiosta sopiva ratsu myös nuorille. Suomenhevosen ratsu- ja harrastekäyttö on kasvussa. Ratsu- ja pienhevossuunnalle kantakirjattujen suomenhevosoriiden jälkeläismäärät ovat nousseet 2000-luvulla. Suomenhevosia tarvitaan yhä enemmän mm. lisääntyvän hevosmatkailun ja terapiaratsastuksen tarpeisiin. Koko perheen harrastehevosena myös suomenpienhevonen kasvattaa suosiotaan. Koulutettujen ja laadukkaiden suomenhevosratsujen kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. 8

10 Suomenhevoset voivat kilpailla omissa luokissaan kaikissa ratsastuslajeissa ja lisäksi osallistua kaikille hevosille avoimiin luokkiin aina seuratason kilpailuista kansallisiin kilpailuihin asti. Suomenhevosille järjestetään myös omia kilpailusarjoja, mm. ESRA Cup, Hessi-Cup ja Pohjanmaan Cup. Useimmat yksilöt kilpailevat kansallisella tasolla esteratsastuksessa cm:n luokissa. Parhaat yksilöt kilpailevat cm:n esteluokissa, mutta yksilöiden välillä on eroja. Kansallisella tasolla suurin osa kilpailee kouluratsastuksessa ja monet helppo A -tasolle asti. Suomenhevosten mestaruuskilpailut ratkotaan vuosittain koulu- ja esteratsastuksessa sekä kenttäkilpailussa. Kansainvälistä menestystä suomenhevonen on saavuttanut valjakkoajossa, jossa se kilpailee tasapäin muiden rotujen kanssa. Korkeampia rahapalkintoja suomenhevosratsuille maksetaan mm. Suomenratsut ry:n Tapiola-kasvattajakilpailuissa ja Suomen Hippos ry:n tukemissa kansallisissa Prix de Suomen Hippos -luokissa este-, koulu- ja kenttäratsastuksessa sekä valjakkoajossa. Hevosopisto oy järjestää vuosittain 3-, 4- ja 5-vuotiaiden suomenhevosratsujen laatuarvostelun Ypäjällä. Laatuarvostelussa arvioidaan mm. hevosen rakenne, luonne, liikkeet ja käyttöominaisuudet. Laatuarvostelu kannustaa nuorten hevosten tavoitteelliseen kouluttamiseen ja valmentamiseen. Suomenratsujen kuninkaalliset Suomenhevosratsut kilpailevat vuosittain Suomenratsujen kuninkaalliset -tapahtumassa Ypäjällä este- ja kouluratsastuksessa sekä valjakkoajossa. Tapahtumassa järjestetään myös nuorten hevosten laatuarvostelu. Suomenratsujen kuninkaalliset -tapahtuma on järjestetty Ypäjällä vuodesta 2002 lähtien Hevosopisto oy:n toimesta. Tapahtuma on vahvistanut asemansa suomenhevosratsuharrastajien kohtaamispaikkana ja kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2008 kolmipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen jopa 350 suomenhevosratsua. Laatuarvostelua varten järjestetään karsintakilpailut neljällä paikkakunnalla. Suomenratsujen kuninkaalliset -tapahtuma ja sitä edeltävät karsintakilpailut edistävät suomenhevosratsun tunnettuutta ja lisäävät kiinnostusta suomenhevoskasvatukseen Voimakas työhevonen Suomenhevonen on kokoonsa nähden maailman parhaita vetohevosia. Suomenhevosia on työhevoskäytössä noin 500. Suomenhevosten työhevoskäyttö on tärkeää arvokkaiden hevosmiestaitojen ja suomenhevosen monipuolisen geeniperimän säilyttämiseksi. Työhevoskäytön ansiosta on säilynyt sellaisia suomenhevossukuja, jotka muutoin olisivat jo hävinneet. Työhevostoiminnan kautta säilytetään myös pala Suomen kulttuurihistoriaa. Kiinnostus työhevosperinteeseen on viime vuosina lisääntynyt, siitä on osoituksena 9

11 mm. viime vuosina kasvanut Suomen työhevosseura ry:n jäsenmäärä ja työhevosperinteeseen liittyvien kurssien suuret osanottajamäärät. Vuonna 2008 Suomen työhevosseura ry:n jäsenmäärä oli 710. Työhevoselta edellytetään rauhallista luonnetta, selväpäisyyttä ja helppoa käsiteltävyyttä. Vetäjänä sen on oltava kuuliainen, sisukas ja periksi antamaton. Työhevosen rakenteen on oltava työkäyttöön sopiva, sopusuhtainen ja hyvärakenteinen. Työhevoskäytössä suositaan vankkarunkoisia suomenhevosia enemmän kuin kevytrakenteisia. Työhevosia käytetään nykyään taimikoiden ja puistojen hoidossa, lisäksi niitä voidaan käyttää luonnonsuojelualueilla ja harvennusmetsissä. Hevosmetsureita on nykyään noin kolmekymmentä. Suomenhevosen työhevoskäyttö perustuu pääosin harrastustoimintaan. Kiinnostus suomenhevosen käyttöön työhevosena on tasaisessa kasvussa, ja työhevosseuran järjestämät kurssit keräävät runsaasti osanottajia. Kiinnostus perinteiden vaalimiseen ja toisaalta vihreät arvot ylläpitävät suomenhevosen työkäyttöä. Työhevosnäytökset ovat haluttuja ohjelmanumeroita erilaisiin tapahtumiin. Työhevoseen liittyviä yritystoiminnan mahdollisuuksia liittyykin erityisesti hevosmatkailuun ja elämysten tuottamiseen tulevaisuudessa. Suomenhevosten työmestaruuskilpailut Maan parhaat työhevoset kilpailevat valtakunnan työmestaruuskilpailussa, joka kiertää vuosittain paikkakunnalta toiselle. Kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kantakirjatut suomenhevosoriit ja -tammat. Kilpailu koostuu juoksu-, käynti- ja veto-osuudesta. Parhaille maksetaan rahapalkinnot, ja kilpailun voittaja saa suomenhevosten valtakunnallisen työmestarin arvon. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen työhevosseuran kanssa hevosjalostusliitot ja Suomen Hippos ry. Lämminhenkinen tapahtuma kokoaa vuosittain yhteen työhevosharrastajia ja muita suomenhevosperinteen ystäviä ympäri maan Vetovoimatekijä yritystoiminnassa Hevostalleja on Suomessa yli , joista neljäsosalla harjoitetaan yritystoimintaa. Hevosala työllistää koko- ja osa-aikaisesti henkeä. Kasvava hevosala -selvitysraportin mukaan (Laurea ammattikorkeakoulu 2007) yritystoimintaa harjoittavista kasvatustalleista viidennes, ravitalleista lähes kolmannes, ratsastustalleista lähes 40 % ja hevosmatkailupalveluja tarjoavista yrityksistä 43 % ovat kiinnostuneita suomenhevosen hankkimisesta. Ainoana kotimaisena hevosrotuna suomenhevonen on kilpailuvaltti hevosalan yritystoiminnalle. Suomenhevosen ainutlaatuisen historian myötä suomenhevoseen liittyy kiehtovia tarinoita ja legendoja, joita oikein hyödyntäen voidaan saavuttaa lisäarvoa alan yritystoiminnalle. Suomenhevoseen liittyy erikoistumisen mahdollisuuksia. Ratsastuskoulut voivat profiloitua suomenhevostalleiksi. Suomenhevonen soveltuu rakenteensa ja luonteensa vuoksi hyvin aikuisten hevoseksi, jolloin uusia kohderyhmiä, esim. keski-ikäisiä harrastajia ja miehiä, tavoiteltaessa suomenhevosen vahvuudet ovat hyödynnettävissä. Myös ravialalla voidaan suomenhevoseen erikoistumalla luoda kilpailuetua muihin vastaaviin hevosalan yrityksiin. Uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia sisältyy mm. suomenhevosiin liittyvän palvelutoiminnan entistä parempaan ja innovatiivisempaan tuotteistamiseen. 10

12 Suomenhevoseen liittyviä verkostoitumisen ja yhteistyön mahdollisuuksia ei hevosalalla ole vielä täysin hyödynnetty. Tehostamalla yhteistyömalleja voidaan vaikuttaa suomenhevoseen liittyvän toiminnan kustannustehokkuuteen ja kiinnostuksen lisääntymiseen suomenhevosen omistamista kohtaan. Suomenhevoseen liittyy markkinoinnillisia mahdollisuuksia uusien harrastajien ja asiakkaiden hankkimiseksi niin ratsastus- kuin ravitoimintaan. Suomenhevonen on linkki hevosalan ulkopuolelle. 2.3 Swot-analyysi suomenhevosen nykytilasta ja tulevaisuudesta Tulevaisuuden suomenhevonen esiselvityshankkeen ohjausryhmä keskusteli ja pohti yhteisesti suomenhevosen nykytilaa ja tulevaisuutta SWOT-analyysin avulla. Käydyn keskustelun pohjalta määriteltiin suomenhevosen merkittävimmät vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Seuraavassa esitellyt lainaukset ovat poimintoja ohjausryhmän pohdinnoista Vahvuuksia Suomalaiskansallisuus Suomenhevonen on yksi suomalaisuuden symboleista. Suomenhevosella on vahva historia ja se on yksi osa kansallista identiteettiämme. Yhdentyvässä Euroopassa on maiden ja alueiden omaleimaisuus vahvoilla. Suomenhevonen on monille tuttu johtuen sen vahvoista siteistä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntamme historiaan. Suomenhevosen jalostusmuotoja on muokattu aina Suomen yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Se on ollut korvaamaton apu Suomen sodissa ja työtoveri pelloilla ja metsissä jälleenrakentamisen aikakautena. Suomenhevonen on Suomen ainoa alkuperäisrotu. Sen persoonallisuus, omaleimaisuus ja suomalaisuus ovat ainutlaatuisia. Suomalaiskansallisuus on vahvuus, joka tarjoaa mahdollisuuden alan yritystoiminnalle ja hevosalan markkinointiviestinnälle. Huomionarvoista on, että yhä kehittyvän kansainvälisen hevosmatkailun painopisteenä tulevaisuudessa ovat entistä selkeämmin maiden omat rodut ja alueiden omaleimaisuus. Kuninkuusravit Kuninkuusravit, Pohjolan suurin ravitapahtuma. Kuninkuusravit on Suomen suurin ja merkittävin ravitapahtuma, joka kerää vuosittain kahden päivän aikana hengen yleisön. Kuninkuusravit on suomalaisen raviurheilun näyteikkuna alan ulkopuolelle. Kuninkuusravit kokoavat ravi- ja suomenhevosharrastajat yhteen seuraamaan jännittävää kolmen osamatkan kilpailua ja tavoittavat yleisöä, jolle raviurheilu ja hevosurheilukin on muutoin tuntematonta. Tunnelmallinen ja kilpailujännitystä hehkuva tapahtuma on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista. Kuninkuusravien järjestäjä kantaa vastuuta paitsi radan näkökulmasta myös valtakunnallisen tapahtuman järjestelyiden onnistumisesta, yleisön viihtyvyydestä ja onnistuneesta pelitoiminnasta. Tapahtumajärjestäjällä on laajemmin tarkasteltuna vastuuta myös tapahtuman brändistä ja sen kehittämisestä. Kuten monissa muissa urheilutapahtumissa, kuninkuusraveissakin on tarjolla entistä enemmän oheistoimintaa. Itse tapahtumasta huolehtiminen on kuitenkin myös tulevaisuudes- 11

13 sa tärkeintä. Hevosen on tulevaisuudessakin oltava tapahtuman keskipisteenä. Tapahtuman säilyttämisestä suomenhevosen ja raviurheilun juhlana on pidettävä huolta. Kuninkuusravit on ainutlaatuinen kanava suomenhevosen, raviurheilun ja koko hevosalan markkinoinnille. Kuninkuusravitapahtuma tuo esiin nykyaikaisen suomenhevosen merkittävimmän käyttömuodon raviurheilijana. Kuninkuusravien merkitys suomenhevosen tulevaisuuden suunnan näyttäjänä on suuri. Monikäyttöisyys Suomenhevonen on hyvä tuote. Suomenhevosen neljä jalostussuuntaa mahdollistavat suomenhevosen monipuolisen käytön vauhdikkaana ravihevosena, urheilullisena ratsuna, voimakkaana työhevosena ja rauhallisena koko perheen harrastehevosena. Suomenhevosen monikäyttöisyys mahdollistaa rodulle laajat markkinat. Tyyppien ja värityksenkin moninainen kirjo on suomenhevoselle vahvuus. Kiinnostus suomenhevosen käyttömuotoihin ratsastusharrastuksessa ja elämysten tuottajana sekä terapiahevosena on kasvussa. Suomenhevonen on rotu- ja käyttöominaisuuksiltaan hyvin kilpailukyinen. Monikäyttöisyys tarjoaa mahdollisuuden suomenhevosten jatko- ja uudelleenkoulutukseen. Suomenhevosen suojattu asema Suomenhevosen asema on suojattu raveissa ja jalostuksessa erilaisilla säädöksillä ja julkisen vallan toimesta. Suomessa hevonen on mahdollista saada ravikilpailurekisteriin, mikäli se on lämminverinen, suomenhevonen tai A- tai B-kategoriaan luokiteltava poni. Kylmäveriristeytyksillä kilpaileminen ei Suomen Hippoksen ravikilpailusääntöjen mukaan ole mahdollista. Osa kylmäverisille suunnatuista sarjoista on rajattu pelkästään suomenhevosille. Suomenhevonen on EU:n alkuperäisrotuihin luokiteltu suojeltava hevosrotu, johon liittyy merkittäviä taloudellisia, kulttuurisia ja suomalaiskansallisia arvoja. Suomenhevonen on yksi Pohjoismaiden geenipankin luettelossa esiintyvistä harvinaisista pohjoiseurooppalaisista hevosroduista. Suomenhevonen on maa- ja metsätalousministeriön uhanalaisten rotujen listalla. Suomenhevonen on Suomen ainoa alkuperäisrotu. Suomenhevonen kuuluu muiden kotieläinlajien alkuperäisrotujen rinnalla maa- ja metsätalousministeriön kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan. Ohjelman päätavoitteena on kannustaa kotimaisten eläinjalostusohjelmien hyvän kansainvälisen kilpailuaseman ylläpitämistä, alkuperäisrotujen geenivarojen säilyttämistä ja alan tutkimusta. Suomenhevosille voidaan maksaa maatalouden ympäristötuen erityistukiin kuuluvaa alkuperäisrotujen kasvatustukea. Koulutettujen ratsujen kysyntä kasvussa Aikuisten hevonen. Suomenhevonen soveltuu kokonsa ja rakenteensa vuoksi parhaiten aikuisten hevoseksi. Hyvin koulutetuilla suomenhevosratsuilla on kysyntää. Myös ratsastusurheilussa suomenhevosista voi syntyä tähtiä, mutta parhaimmillaan suomenhevonen on perusharraste- ja opetushevosena. Suomenhevonen on järkivalinta. Suomenhevonen on Suomen oloihin jalostettu ja hyvin sopeutunut hevosrotu, minkä vuoksi se on terveysominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään omaa luokkaansa. Suomenpienhevonen soveltuu kokonsa ja luonteensa vuoksi erinomaisesti myös nuoremmille harrastajille. 12

14 2.3.2 Heikkouksia Jalostus Laadukkaitten hevosten tarjonta ei vastaa kysyntää. Laadukkaitten suomenhevosten tarjonta ei vastaa kysyntää. Raviurheilussa kysyntää on etenkin huippusukuisista ravureista ja ratsastuksessa hyvin koulutetuista laadukkaista hevosista. Uusien käyttömuotojen nopea kasvu aiheuttaa paineita ja haasteita kasvattajille. Hevosalan järjestöjen on yhteistyössä kasvattajien kanssa pidettävä huolta siitä, että tulevaisuudessa on tarjolla riittävästi hevosia kasvaviin uusiin käyttömuotoihin, kuten hevosmatkailuun ja terapiaratsastukseen. Tarvitaan tietoa ja koulutusta jalostuksen aihealueista. Maine hitaasti kehittyvänä hevosena Suomenhevonen kärsii vääristyneestä maineesta. Suomenhevonen saavuttaa täysikasvuisuuden ja kilpailuiän noin vuotta myöhemmin kuin lämminverinen ravihevonen. Tutkimukset osoittavat, että suomenhevosen kilpailemisen aloittamista ei ole tarvetta eikä syytä lykätä 3 4-vuotiskausista myöhemmäksi. Vallalla on kuitenkin mielikuva, ettei suomenhevonen soveltuisi rata- tai hiittivalmennukseen. Suomenhevosten opettaminen ja valmentaminen viivästyy useissa tapauksissa vääristyneiden käsitysten vuoksi. Suomenhevonen koetaan kalliiksi roduksi, koska sillä päästään radoille myöhemmin kuin lämminverisillä. Usein jää kuitenkin huomiotta, että suomenhevosella kilpaura kestää pidempään kuin lämminverisellä, että tänä päivänä vähäisestä suomenhevosravureiden määrästä johtuen starttiin tulo on helpompaa ja että myös suomenhevosella on sen vuoksi paremmat mahdollisuudet ansaita radoilla paremmin. Markkinointi Suomenhevosen markkinoinnista puuttuu selkeä fokus. Suomenhevosen taakkana voidaan todeta olevan yksipuoliset ja vanhat mielikuvat. Suuri yleisö tuntee sotahevosen ja työhevosen muttei suomenhevosen nykyaikaisia käyttömuotoja. Suomenhevosen markkinointiviestintä ei ole kehittynyt nykykäyttömuotoja vastaavaksi. Toiminnan harrastusmaisuus Suomenhevostoiminnassa on puuhastelun leima. Suomenhevostoimintaa harjoitetaan suurelta osin harrastuksena, muun palkkatyön ohessa. Toiminta ei aina ole kovin tavoitteellista. Vallalla ovat useissa tapauksissa muut arvot kuin raha ja menestyminen. Laaja harrastajajoukko on vahvuus. Suomalainen hevostalous pohjautuu pitkälti harrastustoimintaan. Talouden heikkoina aikoina talouden muutokset tai epävakaus eivät vaikuta toimintaan niin radikaalisti kuin jos toiminta olisi vain ja ainoastaan yritystoiminnan varassa. Harrastajat ja ammattilaiset tekevät paljon yhteistyötä ja laaja harrastajajoukko on edellytys menestyvälle yritystoiminnalle. 13 1

15 Vähentyneet ja vajaat suomenhevoslähdöt ravikilpailuissa Raveissa entistä vähemmän, entistä vajaampia suomenhevoslähtöjä. Ravikilpailuissa on yhä vähemmän ja entistä vajaampia suomenhevoslähtöjä. Opetus- ja koelähdöt keräävät melko hyvin suomenhevosia, mutta nuorten suomenhevosten starttiin tulo on alhainen. Kilpailevien suomenhevosten suhteellinen osuus on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Haasteena on etenkin talvikauden kilpaileminen. Kasvattajien ikääntyminen ja tarjonnan vähentyminen Haasteena kasvatustoiminnan tila ja tulevaisuus. Suomenhevoskasvattajien keski-ikä on korkea. Useassa tapauksessa samalla tilalla useita vuosia jatkunut kasvatustyö on vaarassa päättyä jatkajan puuttuessa. Vaikka hevosmäärä Suomessa kokonaisuudessaan on ollut kasvussa, suomenhevosten lukumäärä on pysynyt lähes ennallaan. Kasvattajien sukupolvenvaihdoksen myötä myös osa arvokkaista hevosmiestaidoista on vaarassa kadota Mahdollisuuksia Hevosharrastuksen kasvu Nuoret uudet harrastajat tulevaisuuden kasvattajia. Talouden kehityksen turvaaman hevosharrastuksen kasvun kautta myös suomenhevosharrastajien määrä voi kasvaa. Kun hevosalan yritystoimintaan usein siirrytään harrastuksen kautta, tukisi tämä ilmiö myös suomenhevostoimintaan erikoistuvien yrittäjien määrän kasvua. Kasvava hevosten ns. kimppaomistaminen on mahdollisuus myös suomenhevoselle. Kansainvälinen kiinnostavuus Kansainväliset markkinat mahdollisuus. Suomenhevosen kansainvälistymisen mahdollisuudet ovat vielä suurelta osin selvittämättä. Kansainvälinen kiinnostavuus matkailussa ja raviurheilussa luo mahdollisuuksia ja uutta kysyntää suomenhevosille. Suomenhevosta ei rotuna ulkomailla juuri tunneta, siitä huolimatta monessa otteessa on todettu suomenhevosen keräävän kansainvälistä mielenkiintoa. Kansallisten ilmiöiden nousu Kansallisaatteen nousun myötä myös suomenhevonen voi vahvistaa paikkaansa. Jos kansalliset ilmiöt muotoutuvat trendiksi, myös suomenhevosesta voi tulla trendi. 14

16 2.3.4 Uhkia Tuonti Erikoisuuden tavoittelu on uhka. Harvinaisempien rotujen tuonti liittyy erikoisuuden tavoitteluun. Ulkomailta tuodaan hevosia käyttötarkoituksiin, joihin suomenhevonen soveltuisi hyvin. Suomenhevonen Suomen oloihin jalostettuna ja kasvatettuna rotuna on usein terveempi ja kestävämpi rotu. Hevostalouden yleiset negatiiviset toimintaympäristön muutokset Jos ravipelimonopoli menetetään, myös suomenhevostoiminnan rahoitus toton kautta vaarantuu. Hevostalouden yleiset toimintaympäristön muutokset voivat heikentää hevosalan kehitystä ja tätä kautta suomenhevosen tulevaisuutta. Esimerkkinä on uhkakuva ravipelimonopolin menettämisestä. Pelitoiminnan rakenne on korvaamattoman tärkeää säilyttää sellaisena, että pelitoiminnan tuotot saadaan tehokkaasti hevostalouden hyödyksi. Vuonna 2007 totopeleistä palautui hevosalalle hevostalouskertymänä noin 8,5 Me. Historiaton tulevaisuus Jos tulevaisuus on historiatonta ja identiteetti rakentuu muuhun kuin kansallistunteeseen, silloin ei enää tarvita kansallisia symboleita, ei suomenhevostakaan. Yleisen ilmapiirin ja arvomaailman kehittyminen vaikuttavat suomenhevosenkin tulevaisuuteen. Jos tulevaisuudessa historian ilmiöt ja kansalliset symbolit eivät ole arvossaan, kärsii suomenhevosenkin arvostus. 2.4 YHTEISPELILLÄ MENESTYKSEEN SUOMENHEVOSEEN LIITTYVÄN PÄÄTÖKSENTEON KETJU Suomenhevosta koskevia päätöksiä tekevät niin hevoskasvattajat, omistajat ja yrittäjät kuin järjestöt ja yhdistykset. Toisaalta myös maa- ja metsätalousministeriöllä on valtaa suomenhevoseen liittyvässä päätöksenteossa. Kun suomenhevosen kehittämistoiminnan tavoitteet on selkiytetty, jokainen toimija ja taho vaikuttaa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen ja suomenhevosen menestymiseen omalla päätöksenteollaan. Kasvattaja Kasvattaja tekee käytännön jalostusvalintaa valitessaan siitokseen käytettävän isäoriin ja tamman. Kasvattaja luo perusedellytykset varsan parhaalle mahdolliselle kasvulle ja kehitykselle huolehtimalla oikeanlaisesta ruokinnasta, hoidosta ja varsan alkuopetuksesta. Kasvattajien asettamat hinnat määrittelevät kulloinkin olemassa olevan varsojen hintatason. Hintataso vaikuttaa rodun imagoon ja arvostukseen. Kasvatustallien markkinoinnin tehokkuus vaikuttaa siihen, kuinka tietoisia uudet potentiaaliset ostajat ovat olemassa olevista suomenhevosten markkinoista. Kasvattaja vastaa henkilökohtaisesta myyntityöstä. 15

17 Omistaja Omistaja tekee päätöksen varsan opetustallista ja valmennuspaikasta. Omistaja määrittelee hevosen tavoitteet. Kunkin hevosen kohdalle asetetut tavoitteet vaikuttavat osaltaan suomenhevosen kehittymiseen sen eri käyttömuodoissa. Valmentaja Valmentaja kertoo suomenhevoseen liittyvistä mahdollisuuksista ja esittelee suomenhevosen vaihtoehtona uudelle asiakkaalle. Asiakas tekee viime kädessä valinnan hevosen rodusta. Valmentaja tekee yhteistyössä omistajan kanssa kilpailu-uraa koskevat valinnat ja päätökset. Valmentaja vastaa hevosen kilpailuttamisesta. Kilpailuttamista koskevat päätökset vaikuttavat osaltaan suomenhevosta koskevaan kilpailutoimintakokonaisuuteen. Yrittäjät ja harrastajat Yrittäjät ja harrastajat vaikuttavat suomenhevosen kysyntään rotuvalinnallaan. Yrittäjien päätökset vaikuttavat olemassa olevaan suomenhevospalvelutuotteiden tarjontaan ja laatuun. Ravirata Ravirata vastaa ravikilpailujen järjestämisestä yhteistyössä keskusjärjestö Suomen Hippos ry:n kanssa. Ravirata määrittelee suomenhevosten sarjatarjonnan. Raviratojen sarjatarjonta ja -koordinaatio vaikuttavat radan vaikutusalueella olevien hevosten kilpailumahdollisuuksiin ja viime kädessä suomenhevosta koskevaan ravikilpailutoiminnan kokonaisuuteen. Ratsastuskilpailujen järjestäjät Kilpailunjärjestäjinä toimivat seurat vaikuttavat kilpailutoimintansa kautta suomenhevosratsujen kilpailumahdollisuuksiin ja suomenhevoseen liittyvän ratsastuskilpailu- ja harrastustoiminnan kehittymiseen. Kilpailun järjestäjät vaikuttavat myös suomenhevosluokkien palkintoihin. Hevosjalostusliitot Suomessa on yhteensä 16 alueellista hevosjalostusliittoa. Liitot ovat Suomen Hippoksen jäsenjärjestöjä mutta toimivat itsenäisinä organisaatioina alueillaan maakunnissa. Hevosjalostusliitot hoitavat hevosten rekisteröintiin liittyviä lakisääteisiä viranomaistehtäviä yhdessä Suomen Hippoksen kanssa ja lukuisia muita tehtäviä. Liittojen tavoitteena on hevoskasvatuksen ja -jalostuksen edistäminen alueellaan ja koko hevostalouden tunnettuuden parantaminen. Liitot toimivat Suomen Hippoksen kenttäjärjestönä ja muodostavat kanavan kasvattajien ja keskusjärjestön välille. Hevosjalostusliitot ovat keskeinen toimija suomenhevosiin liittyvässä neuvonnassa. Suomen Hippos ry Suomen Hippos ry on Suomen raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö. Suomen Hippos ry on Euroopan Yhteisön hevosjalostusta koskevien säännösten mukaisesti hyväksytty jalostusjärjestö, joka pitää suomenhevosen alkuperäiskantakirjaa. Yhdessä jäsenjärjestöjensä, hevosjalostusliittojen, kanssa Suomen Hippos hoitaa hevosten rekisteröinnin ja järjestää näyttelyitä hevosten kantakirjaan hyväksymistä ja varsojen arvostelua varten. Virallisena jalostusorga-nisaationa Suomen Hippos vastaa hevosjalostuksen suunnittelusta ja ohjauksesta. Suomen Hippos johtaa ja valvoo ravikilpailutoimintaa maassamme. Jalostusvaliokunta Jalostusvaliokunta määrittelee suomenhevosen jalostustavoitteet. Se suorittaa hevosten jälkeläisarvostelun ja tarkistaa suomenhevosen kantakirjaan hyväksyttyjen hevosten palkitsemisen vuosittain. Edelleen jalostusvaliokunta vahvistaa vuosittain jälkeläispalkintoluokkien vähimmäisvaatimukset ja palkitsemisperiaatteet. Tarvittaessa valiokunta voi poistaa hevosen jalostuskäytöstä. 16

18 Sääntövaliokunta Sääntövaliokunta määrittelee Suomen raviurheilun sisäiset normit, joiden mukaan toimitaan. Se on Suomen Hippos ry:n hallituksen alainen yhteen kokoava ja selvitystyötä tekevä toimielin. Ravikilpailutoimintaa koskevilla esityksillään ja päätöksillään sääntövaliokunta voi vaikuttaa suomenhevosravurin kehittymiseen. Fintoto oy Suomen Hippos ry:n kokonaan omistama Fintoto oy järjestää totopelit Suomessa. Fintoto vaikuttaa pelitoimintaansa koskevan päätöksenteon kautta suomenhevosta koskevaan peli- ja ravikilpailutoimintaan yhteistyössä raviratojen kanssa. Suomen Ratsastajainliitto ry Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja -valmennusta. Suomen Ratsastajainliitolla on myös kansainvälinen rooli ratsastusurheilussa. Ratsastustoimintaa koskevan päätöksentekonsa ja viestintänsä kautta se vaikuttaa suomenhevosratsun kehittymiseen ja arvostukseen. Kannustamalla seurojansa suomenhevosen kehittymistä tukevaan kilpailutarjontaan ja muuhun toimintaan se edesauttaa suomenhevosratsun kehittymistä. Suomen Ratsastajainliitto ry:n aluejaostot Suomen Ratsastajainliitto ry:n kahdeksan aluejaostoa organisoivat ja koordinoivat Ratsastajainliiton toimintaa paikallistasolla. Aluejaostot voivat edesauttaa suomenhevosen kehittymistä välittämällä tietoa suomenhevosten kouluttajista ja valmentajista, kilpailuista, kursseista ja valmennuksista yhteistyössä Suomenratsut ry:n kanssa. Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry laatii aloitteita ja suunnitelmia raviurheilun ja hevosalan yhteisöille ja viranomaisille, valvoo niissä hevosenomistajien etuja, antaa lausuntoja hevosia ja raviurheilua koskevissa asioissa, on yhteistyössä eläinsuojelujärjestöjen kanssa, järjestää kilpailuja, pitää yhteyttä ulkomaisiin omistaja- ja kasvattajajärjestöihin, harjoittaa hevosten ostamista, kasvattamista ja yhteisomistusta koskevaa valistustoimintaa ja harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa. Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry vaikuttaa toiminnallaan ja päätöksenteollaan myös suomenhevosen kehittymiseen. Suomenhevosyhdistykset Suomenhevosen asialla on neljä yhdistystä: Suomenhevosliitto ry, Suomenratsut ry, Suomen työhevosseura ry sekä Suomen pienhevosyhdistys ry. Yhdistykset tekevät työtä suomenhevosen aseman ja arvostuksen edistämiseksi. Toiminnallaan ne pyrkivät nostamaan suomenhevosen arvostusta ja tukevat sen säilymistä ja kehittymistä. Tavoitteidensa toteuttamiseksi ne mm. järjestävät koulutus-, neuvonta- ja julkaisutoimintaa sekä tekevät aloitteita ja antavat lausuntoja viranomaisille ja hevosalan järjestöille. Yhdistyksillä on suuri merkitys tiedonvälittäjänä ja suomenhevosten parissa toimivien harrastajien ja yrittäjien yhteen kokoajana. Yhdistykset voivat toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi suomenhevosen tunnettuuteen ja tiedonkulkuun. Ne voivat tiedottaa ja kannustaa jäseniänsä toimintaan, joka tukee suomenhevosen kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Suomen Ravivalmentajat ry Suomen Ravivalmentajat ry on päätoimenaan ravivalmennusta harjoittavien yrittäjien edunvalvontajärjestö. Yhdistys on Suomen Hippos ry:n jäsen ja toimii yhdessä Hippoksen, Fintoton ja Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton kanssa valtiovaltaan ja julkishallintoon liittyvissä asioissa. Yhdistys järjestää jäsenilleen koulutusta ja neuvontaa sekä järjestää vapaamuotoisia tapaamisia jäsenistönsä kesken. Jäsentensä yhteistoiminnan ja tiedotuksen välityksellä yhdistys voi vaikuttaa suomenhevosta koskevaan ravivalmennus- ja kilpailutoimintaan. 17

19 MTT Hevostalous MTT tekee hevosiin ja hevostalouteen liittyvää tutkimusta. Se tarjoaa tietoa hevosten hoidosta, ruokinnasta, valmennuksesta, lisääntymisestä, elinympäristövaatimuksista ja -vaikutuksista sekä hevosen hyvinvointiin liittyvistä asioista. MTT käyttää tutkimuksissaan suomenhevosia ja lisää toiminnallaan merkittävästi tietoa suomenhevosesta. Hevostietokeskus ja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Hevostietokeskus ja Hippolis ovat hevosalan neuvonnan ja koulutuksen kehittämisyksiköitä, jotka tuottavat ja välittävät uutta tietoa sekä tarjoavat alan toimijoille koulutus- ja neuvontapalveluja. Niiden tekemästä tutkimuksesta ja tarjoamista palveluista hyötyvät myös suomenhevosyrittäjät ja -harrastajat. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry MTK on viljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien valtakunnallinen talouspoliittinen etujärjestö. MTK:hon kuuluu 16 alueellista maataloustuottajien liittoa ja 9 metsänomistajien liittoa. Järjestö edistää toiminnallaan maaseudun elinkeino- ja yritystoimintaa. MTK:n hevosasiamies vastaa toimihenkilönä hevosalaa koskevasta edunvalvonnasta. Hevosalan oppilaitokset Hevosalan oppilaitokset tarjoavat hevosalan ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Hevosalan oppilaitokset antavat tuleville hevosalan ammattilaisille tietoa ja valmiuksia myös suomenhevosesta. Hevosalan oppilaitosten rooli tiedonvälittäjinä on merkittävä. Oppilaitokset järjestävät aktiivisesti suomenhevoseen liittyviä tapahtumia, koulutuksia ja kursseja. Osa hevosalan oppilaitoksista on myös merkittäviä suomenhevoskasvattajia. Hevostalouden perustutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan yhdeksässä oppilaitoksessa, ammattitutkintoon johtavaa koulutusta viidessä oppilaitoksessa ja erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta Ypäjän Hevosopistolla. Hevosagrologiksi voi opiskella Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä ja Savonia ammattikorkeakoulussa. ProAgria maaseutukeskukset ProAgria-yhtymän toimialana on maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen liittyvä neuvonta- ja kehitystoiminta. ProAgria maaseutukeskukset tarjoavat neuvontapalveluja mm. hevosten hyvinvointiin, rakentamiseen ja yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. ProAgria maaseutukeskuksissa on erityisiä nimettyjä hevosasiantuntijoita. ProAgria ry:n palvelujen hyödynsaajana ovat myös suomenhevoseen keskittyvät yrittäjät. TE-keskus ja toimintaryhmät Työvoima- ja elinkeinokeskukset, TE-keskukset, ovat valtionhallinnon alueorganisaatioita. Alueelliset TE-keskukset ja paikalliset toimintaryhmät voivat vaikuttaa suomenhevosen kehittymiseen tukemansa kehittämistoiminnan kautta. Tukemalla hevostalouden ja -yrittäjyyden kehittymistä tarkoituksenmukaisella tavalla TE-keskukset ja toimintaryhmät vaikuttavat myös suomenhevosen kehittymiseen. Tukemalla suomenhevoseen liittyvää innovatiivista yritystoimintaa ne vaikuttavat suomenhevoseen liittyvän liiketoimintapotentiaalin käyttöönottamiseen. Suomenhevoseen liittyvästä kehittämistoiminnasta hyötyy koko hevosala ja suomalainen maaseutu. Maa- ja metsätalousministeriö Hevosten tautivalvontaan, tuontiin ja vientiin, eläinsuojeluun ja lääkitsemiseen liittyvät asiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolle, muut hevostalouteen liittyvät asiat maatalousosastolle. Maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi myös vedonlyönnistä ravikilpailuissa valtion osuutena saatujen varojen käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa suomenhevosen jalostusohjesäännöt ja vaikuttaa suomenhevosen kasvatus- ja yritystoimintaan harjoittamansa tukipolitiikan kautta. Maa- ja metsätalousministeriön alkuperäisrotutuilla ja kasvatuksen tuilla on suomenhevosen kasvatusta lisäävä merkitys. 18

20 3. KIVIJALKANA JALOSTUS JA KASVATUS 3.1 HAASTEET Kasvatuksen ja jalostustyön kehittäminen on osa suomenhevosen brändiä ja sen vahvistamista. Kaikessa toiminnassa suomenhevosesta on luotava mielikuvia, jotka edistävät sen kysyntää ja käyttöä eri lajeissa ja harrastehevosena. Vääristyneistä mielikuvista ja ennakkoluuloista on päästävä. Jalostustyöllä kehitetään suomenhevosta vastaamaan kysyntään laadullisesti. On tärkeää asettaa jalostustavoitteet oikein ja mitata jalostusarvon määrittämiseen tarvittavat ominaisuudet luotettavasti ja siten nopeuttaa jalostuksen edistymistä. Kasvatuksella toteutetaan sekä jalostustavoitteita että määrällisiä tavoitteita. Kun suomenhevosen imago kehittyy ja näkyvyys paranee, sen haluttavuus ja kysyntä kasvavat. Tähän haasteeseen vastataan kasvatuksella. Lähtökohtaisesti on varauduttava suomenhevosen kysynnän kasvuun ja muutokseen paitsi Suomessa myös tulevaisuudessa ulkomailla. Suomenhevosen kansainvälistyminen on mahdollisuus suomenhevoskasvatukselle. Ravihevosten kysyntää ohjaavat myös ravikilpailujen yleisömäärät. Kiinnostavat hevoset ja poikkeukselliset huiput sekä jännittävän tasaiset lähdöt vetävät erityisesti yleisöä radoille ja tekevät raveista kiinnostavia. Näihin tekijöihin suomenhevonen pystyy vastaamaan hyvin. Kylmäveriraviurheilun mahdollisesti laajentuessa kansainvälisesti syntyy lisäkysyntää myös suomenhevosravureille. Tulevaisuudessa kysyntäpainetta kohdistuu yhä enemmän koulutettuihin suomenhevosratsuihin ratsastusharrastuksen lisääntyessä. Varsinkin mahdollinen ulkomainen kysyntä painottuu niihin. Tarkoituksenmukaista on suomenhevosravurikasvatuksen ohella lisätä suomenhevosratsukasvatusta ja toisaalta ohjata ravihevoskasvatuksen kautta syntyneitä sopivimpia yksilöitä ratsastuskäyttöön ja edelleen jalostukseen. Suomenhevosen suurin merkitys on kuitenkin raviurheilussa, ravihevoskasvatus on suomenhevosen tukijalka. Työhevostyyppiin kohdistuu kysyntää erityisesti sen hyvän luonteen ja toimivuuden ansiosta. Perinnöllisen muuntelun ja biodiversiteetin ylläpitämisessä ja lisäämisessä tällä suomenhevostyypillä on merkityksensä. Työhevosen tulevaisuuden mahdollisuudet liittyvät hevosmatkailuun ja elämysten tuottamiseen. Monimuotoisen suomenhevosen geeniperimän ja perinteisten hevostaitojen säilyttämisen kannalta myös tämän suomenhevostyypin säilyttämisestä on huolehdittava. Riittävän perinnöllisen vaihtelun varmistamiseksi paitsi harvinaisemmilla työhevossuvuilla myös ratsukasvatuksella on merkityksensä. Suomenhevoskasvatuksen profiili Suomenhevosen kasvatustoimintaa harjoitetaan usein pienissä yksiköissä ja muun toiminnan ohella. Hevoskasvattajien keski-ikä on yli 50 vuotta. Kasvatustoiminta sijoittuu laajalle maaseudulle 19 1

21 ympäri maan. Useimmilla kasvattajilla (70 %) varsoo vain yksi suomenhevostamma, ja kasvatuksen ohella on usein muuta hevostoimintaa. Useampia tammoja vuosittain varsottavia on vähän. Kasvattajat ovat hajallaan ympäri maata olevia harrastajia, joilla on tarjolla yleensä vain varsa tai kaksi. Kasvattajien tavoitteena on usein myydä varsat joko heti vierotussyksynä tai pidemmälle etenevän kasvatuksen jossain vaiheessa. Monet ostajat haluaisivat kuitenkin varsansa vanhempana ja opetettuna. Yhä useammin käy niin, että varsojen myynti siirtyy tarkoituksenmukaisesta ajankohdasta. Tällainen kehitys heikentää kasvatuksen taloutta ja kasvattajan motivaatiota. Kasvattajat ovat kaikkiaan hajanainen, moninainen ja kirjavakin joukko myös tuotantotapojen osalta. Toimeentulo tulee pääasiassa muualta eikä hevoskasvatuksen taloudellinen tulos ole ratkaiseva, jos se sujuu likipitäen normaalisti. Tarvittavan kiinnostuksen ja innostuksen jatkuminen edellyttää ajoittaisia onnistumisia ja toisaalta kustannusten säilymistä siedettävinä. Viime vuosina on astutettu vuosittain noin 2400 suomenhevosta, joista 300 ratsusuunnalle kirjatuilla oriilla. Astutusten tuloksena syntyy likimäärin 1300 varsaa vuodessa. Syntyneistä varsoista noin 60 prosenttia myydään nelivuotisikään mennessä. Hyvien, huippusukuisten ravivarsojen kysyntä on taattu ja hintataso jonkin verran kohonnut viime vuosina. Kokonaisuutena raviurheilun puolella varsatarjontaa on enemmän kuin luontaista kysyntää, ja ylitarjonta painaa hintoja alas. Tavallisten juoksijasukuisten varsojen hintataso vierotusiässä on edelleen 2000 euron molemmin puolin ja varsoja myydään myös 1000 euron hinnalla. Vanhemmiksi kasvatettujen ja opetettujen varsojen kysyntä on parempi, mutta hinnat eivät kehity niin kuin jatkokasvatukseen käytetyt kustannukset edellyttäisivät. Sen sijaan koulutettujen suomenhevosratsujen kysyntä opetus- tai harrastehevoseksi tai muun yritystoiminnan käyttöön on suurempaa kuin tarjonta. Suomenhevosen kasvatusprofiilista johtuen on sekä suomenhevosravureiden että ratsujen tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa myös ongelmia, ja uusia keinoja kasvattajien markkinointiin ja esilläoloon tarvitaan. Suomenhevonen on kylmäverityyppinen rotu Suomenhevosta kehitetään puhdasrotuisena, aitona ja alkuperäisenä Suomen kansallishevosena. Kasvatuksessa tärkeää on yhteistyö ja verkottuminen sekä maan rajojen sisäpuolella että kan-sainvälisesti. Suomenhevonen on asemoitava johonkin ryhmään. Luontevinta on sijoittaa se (kevyiden) kylmäverirotujen joukkoon (light draft horses) ja toisaalta alkuperäisrotuihin, kuten tehdään esimerkiksi geenipankkitoiminnassa (pohjoismainen geenipankki). Kylmäveri-käsitteellä on oma merkityksensä rodun kansainvälisen tunnettuuden tekemisessä ja kansainvälisen hevosryhmän löytämisessä. Niin ikään sillä on merkityksensä matkailutoiminnassa. Urheilussa merkitys rajoittuu lähinnä kilpailuoikeuksien määrittämiseen ravi- ja ratsastuskilpailuissa. Kylmäveriluokittelun lisäksi käytetään myös yleishevosmäärittelyä (Universal). 3.2 tavoitteet Tavoitteena on, että suomenhevosen kasvatus on kiinnostava ja taloudellisesti kannattava hevostalouden toimintamuoto. Tavoitteena on 3000 siitostamman ja 250 siitosoriin tuottama varsamäärä eli noin 2000 syntyvää varsaa vuodessa. Suomenhevoskasvatuksessa on tulevaisuudessa keskityttävä varsojen määrän kasvattamisen ohella entistä selkeämmin laatuun. Suomenhevoskasvatuksen on oltava entistä suunnitelmallisempaa. 20

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut xx.xx.xxxx SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA

AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen 2014-2015 AJANKOHTAISTA SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNNÖN UUDISTAMISESTA Jalostuspäivät 11.-12.2.2015 Joensuu Minna Mäenpää & Suvi Louhelainen Suomen Hippos

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Mahdollisuuksien hevonen -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa www.suomifinland100.fi Miksi? Suomenhevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla koko

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON 2010-2013 1. Tavoitteet Vahvistaa hevosalan kilpailukykyä ja laadukkaita palveluja - Lisäämällä hevosalan yrittäjien osaamista ja vahvistamalla yrittäjyysasennetta - Parantamalla

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

KASVATUS JA JALOSTUS. Asiantuntijana Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

KASVATUS JA JALOSTUS. Asiantuntijana Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Asiantuntijana Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus KASVATUS JA JALOSTUS Kasvatuksen ja jalostustyön kehittäminen on osa suomenhevosen brandia ja sen vahvistamista. Jos harjoitettavat toimenpiteet eivät

Lisätiedot

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Mahdollisuuksien hevonen -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa www.suomifinland100.fi 1 Miksi? Suomenhevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

S U O M E N H I P P O S Strategia

S U O M E N H I P P O S Strategia S U O M E N H I P P O S Strategia 2018 2020 Missio Nykyaikainen ja kehittyvä Kasvavan hevosalan asiakaslähtöinen tuki- ja palveluorganisaatio Visio Hyvinvoiva hevonen keskiössä Suomen Hippos on yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012

Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja Koordinoi

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

SUOMEN HIPPOS JA RAVIVUODEN 2016 TUNNUSLUVUT

SUOMEN HIPPOS JA RAVIVUODEN 2016 TUNNUSLUVUT SUOMEN HIPPOS JA RAVIVUODEN 2016 TUNNUSLUVUT Sisältö Suomen Hippos ry tänään Raviurheilu Jalostus ja kasvatus Suomen Hippos ry Suomen Hippos ry Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Johtaa ja

Lisätiedot

Tunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m

Tunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Tunnusluvut 2013 Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja

Lisätiedot

TUNTEITA, URHEILUA JA HYVINVOINTIA

TUNTEITA, URHEILUA JA HYVINVOINTIA TUNTEITA, URHEILUA JA HYVINVOINTIA Suomen Hippos ry:n strategiset teemat vuoteen 2017 MEITÄ ON PALJON Hevonen on mielenkiintoinen ja vetovoimainen osa yhteiskuntaa. Raviurheiluun ja kasvatustoimintaan

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA

SUOMENHEVOSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Tulevaisuuden suomenhevonen -esiselvityshanke SUOMENHEVOSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA SISÄLLYS 2 1. SUOMENHEVONEN TÄYNNÄ TARINOITA JA MAHDOLLISUUKSIA 3 2. Yksi hevonen, monta toimintamuotoa - kuvaus suomenhevosen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 11.08.2015 SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen ratsuponi (SRP) Suomalainen ratsuponi on SRP kantakirjaan ensirekisteröity ratsuponi, joka polveutuu

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 1.2.2016 SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomenhevonen Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Suomen Hippos ry ylläpitää suomenhevosen

Lisätiedot

Hankkeiden merkitys toimialan kehittämiselle. Hevosalan verkostot. Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Lahti Sivu

Hankkeiden merkitys toimialan kehittämiselle. Hevosalan verkostot. Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Lahti Sivu Hankkeiden merkitys toimialan kehittämiselle Hevosalan verkostot Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Lahti 10.5.2017 Sivu 1 9.5.2017 Tradenomi YAMK YAMK, Laurea-amk; opinnäytteenä Suomenhevosen

Lisätiedot

Asiasanat Hevonen, hevostalous, yrittäjyys, hevoskasvatus, jalostus. Maataloustieteen Päivät 2016 www.smts.fi 1

Asiasanat Hevonen, hevostalous, yrittäjyys, hevoskasvatus, jalostus. Maataloustieteen Päivät 2016 www.smts.fi 1 Kilpailukykyinen hevostalous tarvitsee kotimaista kasvatusta Thuneberg Terhi 1, Pussinen Sirpa 1, Mäenpää Minna 2 ja Louhelainen Suvi 2 1 Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustialantie 105, 31310 Mustiala, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Lisätiedot

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina Learning cafe- TIIVISTELMÄ TYÖPAJOJEN TULOKSISTA HEVOSALA 2020 Neuvonta, koulutus ja kehittäminen Ke 25.5.2011, OSANA HEVOSALAN YHTEISTYÖSEMINAARIA Alustuksena: Hevosalan tulevaisuustyöpajan tulokset,

Lisätiedot

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA Markku Saastamoinen MTT HEVOSTUTKIMUS Mahdollisuuksien hevonen, Tulevaisuuspäivä, Espoo 2.4.2014 Tulevaisuus? Hevosala tunnetusti suhdanneherkkä ja

Lisätiedot

Suomen Hippos ry SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

Suomen Hippos ry SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry SUOMENHEVOSEN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut ohjesäännön 9. päivänä joulukuuta 2004 1. Johdanto Suomenhevonen on alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu,

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNAN STRATEGIA 2009-2013

NUORISOTOIMINNAN STRATEGIA 2009-2013 NUORISOTOIMINNAN STRATEGIA 2009-2013 NUORISOTOIMINNAN STRATEGIA 2009-2013 Raviurheilun nuorisotoiminnan toiminta-ajatus ja tavoitteet Raviurheilun nuorisotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille

Lisätiedot

SUOMENHEVOSEN KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISUUDET

SUOMENHEVOSEN KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISUUDET Asiantuntijoina: Päivi Laine, Hevosopisto Oy Minna Martin-Päivä, Hippolis-Hevosalan Osaamiskeskus ry Helena Prepula, Hevosopisto Oy Markku Saastamoinen, MTT Hevostutkimus SUOMENHEVOSEN KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Hevosen omistamisen kehittämishanke

Hevosen omistamisen kehittämishanke Hevosen omistamisen kehittämishanke Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen kehittämishanke. Mukana ovat mm. Suomen Hippos,

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on loistava, monipuolinen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Suomenhevosen verkostohanke osana hevosalan valtakunnallista kehittämistä. Dnro: 2412/505/2008

LOPPURAPORTTI. Suomenhevosen verkostohanke osana hevosalan valtakunnallista kehittämistä. Dnro: 2412/505/2008 LOPPURAPORTTI Suomenhevosen verkostohanke osana hevosalan valtakunnallista kehittämistä Dnro: 2412/505/2008 23.3.2010 1 SISÄLLYS 1. Hankkeen yhteystiedot 2 2. Hankkeen tausta ja toimintaympäristö 4 3.

Lisätiedot

TUNTEITA, URHEILUA JA HYVINVOINTIA

TUNTEITA, URHEILUA JA HYVINVOINTIA TUNTEITA, URHEILUA JA HYVINVOINTIA Suomen Hippos ry:n strategiset teemat vuoteen 2017 MEITÄ ON PALJON Hevonen on mielenkiintoinen ja vetovoimainen osa yhteiskuntaa. Raviurheiluun ja kasvatustoimintaan

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

10.12.2013 VUONOHEVOSTEN JALOSTUSARVOSTELU 2014 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET

10.12.2013 VUONOHEVOSTEN JALOSTUSARVOSTELU 2014 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET 10.12.2013 VUONOHEVOSTEN JALOSTUSARVOSTELU 2014 1. JALOSTUSARVOSTELUN PERUSTEET Vuonohevosten kantakirjaan merkitseminen perustuu alkuperäkantakirjan Norsk Hestesenter:n vaatimuksiin. Vuonohevosten jalostusarvostelun

Lisätiedot

Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma vuosille 2007-2013

Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Hevosalan hanketoiminnan kehittämisohjelman tavoitteena on edistää elinvoimaista hevosalan yritystoimintaa sekä ohjata hankerahoitusta ja alan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

HUHTIKUU Kilpailupäivät

HUHTIKUU Kilpailupäivät HUHTIKUU Kilpailupäivät 1 Perjantai Jyväskylä Oulu 17 Sunnuntai Joensuu Tornio 2 Lauantai Toto76 FORSSA 18 Maanantai Oulu 3 Sunnuntai Seinäjoki Kouvola 19 Tiistai Tampere 4 Maanantai Kaustinen 20 Keskiviikko

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet

Lisätiedot

Hippoliksen Hevosklusteri-hanke Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Anne Laitinen

Hippoliksen Hevosklusteri-hanke Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Anne Laitinen Hippoliksen Hevosklusteri-hanke Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry 19.5.2010 Anne Laitinen Hippolis Perustettu lokakuussa 2007, 2009 oli toinen toimintavuosi Perustajajäseninä hevosalan keskeiset toimijat:

Lisätiedot

Kaikki radat kokoavat samansuuruiset kimpat samanikäisten hevosten ympärille. Yhteinen markkinointi on apuna toiminnan eteenpäin viemisessä.

Kaikki radat kokoavat samansuuruiset kimpat samanikäisten hevosten ympärille. Yhteinen markkinointi on apuna toiminnan eteenpäin viemisessä. 1 / 5 RAVIRATAVETOINEN, 700 OSAKKAAN KIMPPA, OSUUDEN HINTA 100 euroa Kaikki radat kokoavat samansuuruiset kimpat samanikäisten hevosten ympärille. Yhteinen markkinointi on apuna toiminnan eteenpäin viemisessä.

Lisätiedot

MESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS

MESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS MESTARIKASVATTAJAT YHTEISOMISTUSSOPIMUS Kimpan nimi ja kotipaikat: Mestarikasvattajat, Kiuruvesi ja Ypäjä Tällä sopimuksella sopijapuolet sopivat kimpan harjoittamasta hevoskasvatustoiminnasta ja yhdessä

Lisätiedot

SUOMALAISEN LÄMMINVERISEN RATSUHEVOSEN (FWB) JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMALAISEN LÄMMINVERISEN RATSUHEVOSEN (FWB) JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 31.7.2015 2015 SUOMALAISEN LÄMMINVERISEN RATSUHEVOSEN (FWB) JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen lämminverinen ratsuhevonen (FWB) Suomalainen lämminverinen ratsuhevonen

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Hippos ry, ruotsiksi Finlands Hippos rf. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Hippos.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Hippos ry, ruotsiksi Finlands Hippos rf. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Hippos. SUOMEN HIPPOS RY:N SÄÄNNÖT 08.02.2012 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Hippos ry, ruotsiksi Finlands Hippos rf. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Hippos. 2 Hippoksen kotipaikka on Espoon

Lisätiedot

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-

Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia

Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia Monta houkuttelevaa hevosalan ammattia Hevosharrastus on laadukas valinta. Se tarjoaa mahdollisuuden kilpailla, harrastaa, ylittää itsensä tai vain olla mukana kaikille kiinnostuneille. Hevosharrastuksen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Suomenhevosrodun kehitys ja jalostusohjesäännön aiemmat muutokset

Suomenhevosrodun kehitys ja jalostusohjesäännön aiemmat muutokset Ypäjä Liisa 2015 Maarit Lahtinen Suomenhevosrodun kehitys ja jalostusohjesäännön aiemmat muutokset 9.5.2015 Teivo Terttu Peltonen 1756 1893 HISTORIA 1835, säännöllisesti vuodesta 1875 Ruununorijärjestelmä

Lisätiedot

SELVITYS VARSOJEN MYYNTI-IÄSTÄ JA KASVATTAJIEN IKÄJAKAUMASTA

SELVITYS VARSOJEN MYYNTI-IÄSTÄ JA KASVATTAJIEN IKÄJAKAUMASTA SELVITYS VARSOJEN MYYNTI-IÄSTÄ JA KASVATTAJIEN IKÄJAKAUMASTA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 17.5.2010 Outi Tokeensuu OPINNÄYTETYÖ Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Tulevaisuudesta ei voi tietää mitään varmaa, mutta on hyödyllistä ajatella niin kuin tietäisimme siitä jotain Jokinen, L. 2011

Tulevaisuudesta ei voi tietää mitään varmaa, mutta on hyödyllistä ajatella niin kuin tietäisimme siitä jotain Jokinen, L. 2011 Hevosalan yhteistyöseminaari Ypäjä 25.5.2011 Suvi Louhelainen, HAMK/Hevosyritys huippukuntoon -hanke Hevostalouden vaihtoehdot- TULEVAISUUDENKUVIA Kuva: Hippola Kuva: Hippola Tulevaisuudesta ei voi tietää

Lisätiedot

Hevostalous Venäjän vallan aikana

Hevostalous Venäjän vallan aikana Matti Mahlamäki Hevostalous Venäjän vallan aikana Julkisen Vallan Virkamiehet Talonpojat, kaupunkiporvaristo ja virkamiehet Kehys Sääty-yhteiskunta Luokkayhteiskunta Taistelu Varhaisfennomania Kansallisromantiikan

Lisätiedot

Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila.

Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila. Hei hevosenomistaja, Oulun yliopistossa käynnistämme Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa tutkimusta Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia suomenhevosen

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

JOHDANTO. Suvi Nieminen / suvin.kuvat.fi

JOHDANTO. Suvi Nieminen / suvin.kuvat.fi 1 SISÄLTÖ JOHDANTO. 3 RATSASTUSSEURAN VISIO... 4 RATSASTUSSEURAN ARVOT... 4 RATSASTUSSEURATOIMINNAN TAVOITTEET... 5 KÄYTÄNNÖN TOIMINTA JA PERIAATTEET... 5 Vakiintunut vuosittainen toiminta... 5 Seuran

Lisätiedot

ti 20.9. Lappeenranta, Ravirata klo 9.00 (myös sh R ja P tammat, varsojen liikkeet mahdollista näyttää myös radalla ajaen)

ti 20.9. Lappeenranta, Ravirata klo 9.00 (myös sh R ja P tammat, varsojen liikkeet mahdollista näyttää myös radalla ajaen) TIEDOTE 2016 Kymen- Karjalan Hevosjalostusliitto ry:n jäsenseuroille Uusi vuosi 2016 on saatu käyntiin kireiden pakkasten saattelemana ja päivät ovat jo valostumassa kevättä kohti. Siirtäkäämme siis katseet

Lisätiedot

HEVOSALAN HAASTEET 2011

HEVOSALAN HAASTEET 2011 HEVOSALAN HAASTEET 2011 Sisällysluettelo 3 Hevosalan haasteet - kehittämissuunnitelma 4 Hevostalous tänään 5 Kehittämissuunnitelman painopisteet 5 EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen 5 Kasvatus-

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Ratsastus. - koko elämän harrastus

Ratsastus. - koko elämän harrastus Ratsastus - koko elämän harrastus Nouse ratsaille! Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Ratsastusta

Lisätiedot

Mikkeli Kasarmin Kampus. Eero Perttunen

Mikkeli Kasarmin Kampus. Eero Perttunen Jl Jalostuspäivät äiät 16 17.2.2012 Mikkeli Kasarmin Kampus Eero Perttunen Hevosjalostusliitot lii Tunnistus, 7000 hevosta (2010) Näyttelyt t (sh, (hl) lv) oriit 100 tammat 250 varsat 1200 Neuvonta Jäsenten

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Hevosalan fiilisbarometri 2015

Hevosalan fiilisbarometri 2015 Hevosalan fiilisbarometri 2015 Yhteenveto tuloksista Sirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Kyselyprojektissa mukana HAMKin hevostalouden opiskelijat Riikka Alijoki, Marika

Lisätiedot

UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys

UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys MMT, dos. Markku Saastamoinen MTT kotieläintuotannon tutkimus Kulttuuripolitiikan päivät 2014, Joensuu 24.-25.5.2014 Hevostalouden ja hevosen roolin

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1(8) Yleistä Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry hoitaa lakisääteisiä viranomaistehtäviä yhdessä Suomen Hippos ry:n kanssa. Lisäksi liitto suorittaa hevosalan neuvontatyötä alan

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 5.1.2017 Juha Vanhatalo VALTIONEUVOSTON ASETUS HEVOSKASVATUKSEN JA HEVOSURHEILUN EDIS- TÄMISEEN KÄYTETTÄVÄSTÄ OSUUDESTA VEIKKAUS

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Seurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille. Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla.

Seurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille. Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla. Seurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla. Seurastrategia vuosille 20-20 LOGO Tähän tahtotilan tiivistävä slogan. Työryhmä:

Lisätiedot

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA TAUSTAA Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton ensimmäinen strategiatyö käynnistyi syksyllä 2014 Suomen Ringetteliiton ja Suomen Kaukalopalloliiton

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Heppa järjestelmän käyttöohje omistajille, valmentajille ja kasvattajille

Heppa järjestelmän käyttöohje omistajille, valmentajille ja kasvattajille Heppa järjestelmän käyttöohje omistajille, valmentajille ja kasvattajille Kirjauduttaessa Heppa järjestelmään tulee käyttöön Oma Talli valikko. Oman Tallin kautta katsellaan ja hallinnoidaan omia hevosia

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 2012-2013. 1. vuosi 2. vuosi - 6 3 1 - - - - - - - - - - - - - - - 6 1 1 1,5 0,5 - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 2012-2013. 1. vuosi 2. vuosi - 6 3 1 - - - - - - - - - - - - - - - 6 1 1 1,5 0,5 - - - - - - - - - - - - - - - - - - Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 00 (hevoskasvatus), yopohjainen Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov (sisältyy työssäoppimista vähintään 0 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäytteen, jonka laajuus on

Lisätiedot

Ypäjä Ilkka Klemolan esitys Mestarikasvattajien seminaarissa Ypäjällä

Ypäjä Ilkka Klemolan esitys Mestarikasvattajien seminaarissa Ypäjällä Ypäjä 12.3.2016 Ilkka Klemolan esitys Mestarikasvattajat-hankkeen 1. luentosarjaan. Esityksessä pohditaan pinnallisesti lähinnä lämminveristen hevosten kasvattamiseen ja jalostamiseen liittyviä aihepiirejä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 ULKOASU Susanne Luomajärvi VALOKUVAT Ilkka Nisula Seppo Rajala Jutta Ikonen Riitta Lepistö Reetta

Lisätiedot

HEVOSTALOUDEN NYKYTILANNE 2 HEVOSTALOUDEN TAVOITTEET 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 4 EU- JA KANSALLISEEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN 5

HEVOSTALOUDEN NYKYTILANNE 2 HEVOSTALOUDEN TAVOITTEET 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 4 EU- JA KANSALLISEEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN 5 HEVOSALAN HAASTEET SISÄLLYSLUETTELO HEVOSTALOUDEN NYKYTILANNE 2 HEVOSTALOUDEN TAVOITTEET 3 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 4 EU- JA KANSALLISEEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN VAIKUTTAMINEN 5 KASVATUS- JA JALOSTUSTOIMINTA

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Hevostalous lukuina SISÄLLYS. Hevostalous lukuina 2014

Hevostalous lukuina SISÄLLYS. Hevostalous lukuina 2014 HEVOSTALOUS LUKUInA 2014 2 Hevostalous lukuina Hevosala on toimiala, joka tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulla, kunnissa kuin kaupungeissa. Hevostalous elävöittää maaseutua.

Lisätiedot

Uusi verkkopalvelu jalostusoriille. Jalostuspäivät

Uusi verkkopalvelu jalostusoriille. Jalostuspäivät Uusi verkkopalvelu jalostusoriille Jalostuspäivät 12.2.2014 Orikortit Vuonna 2011 siirryttiin lämminveristen ravihevosoriiden osalta tuoteseloste malliin Lv ori joko hyväksytään tai hylätään. Hyväksytyt

Lisätiedot

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA MMT Markku Saastamoinen MTT Hevostalous Ypäjä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajapäivät Tampere 10.10.2010 hevosjalostus = menetelmät, joilla kehitetään hevoskantaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot