ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

Transkriptio

1 1(12) TEKSTIOSA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä artikkeliin. 2) Ennen tehtävien suorittamista artikkeli kerätään pois. Tämän jälkeen jaetaan tekstiosaan liittyvät tehtävät ja samalla kertaa myös toinen osa, jossa ovat matematiikan, loogisen päättelyn ja fysiikan/kemian tehtävät. Tehtävien suorittamiseen on aikaa yhteensä 2 h 45 min. ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

2 2(12) Kultainen leikkaus Teksti: Siebo Heinken, National Geographic, Suomi, 08/2012 ( Koruja, laivoja ja kivikautista taidetta Venäjältä Saksaan rakennettavan kaasuputken reitiltä on löytynyt monenlaisia arkeologisia aarteita. Alussa oli pari sirpaletta. Yksi kollegoistani oli löytänyt putkilinjan alta keramiikkaa, joten lähdin vielä kerran paikalle, muisteli kaivausteknikko Jan Stammler huhtikuun neljättä päivää vuonna 2011, maanantaiaamua Gesselissä Bremenin eteläpuolella. Jos sieltä vaikka löytyisi vielä jotain. Eipä aikaakaan, kun metallinilmaisimesta alkoi kuulua paljonpuhuvaa kimeää piipitystä. Ajattelin ensin, että se on kranaatinsirpale, sillä niitä löytyy täältä usein. Sitten aloin kaivaa, onneksi vain pienellä kauhalla. Ensin Stammler näki kaksi pronssineulaa, sitten kultaisen spiraalin ja vaateneulan: Tiesin heti, että tämä on jotain erityistä ja vasta alkua. Kun löytö oli nostettu 70 senttimetriä suuntaansa olevan kostean maakimpaleen sisällä rautakaupasta hankitulle puulevylle, se vietiin samana iltana Ala-Saksin osavaltion pääkaupunkiin Hannoveriin. Moisia aarteita ei jätetä vartioimatta. Siellä missä arkeologit työskentelevät, liikkuu useimmiten myös ryöstökaivajia. Osasimme kyllä aavistella sensaatiota, sanoo Ala-Saksin osavaltionarkeologi Henning Haßmann. Hän myös ilmoitti kainostelematta ryhmän tehneen poikkeuksellisen löydön. Esihistorialliset korut ja uurnat, roomalaiset astiat, keskiaikaiset asuinpaikat ja vanhojen kauppalaivojen hylyt ovat vain pieni osa loistokkaista löydöistä, joita tutkijat ovat viime vuosina tehneet Viipurin ja Bremenin eteläpuolella sijaitsevan Rehdenin välillä. Löydöt nosti esiin suurimittainen rakennushanke, jonka tuloksena Länsi-Eurooppa pääsee nauttimaan venäläisestä maakaasusta. Nord Stream -putkilinja rakennetaan Itämeren pohjaa pitkin Suomen, Ruotsin ja Tanskan talousvyöhykkeiden ja osin aluevesienkin läpi Pohjois-Saksan Lubminiin. Sieltä se jatkuu Pohjois-Euroopan maakaasuputkena (NEL) Mecklenburg-Etu-Pommerin ja Ala-Saksin osavaltioiden läpi Rehdeniin, missä se yhtyy länsieurooppalaiseen maakaasuverkkoon. Sekä saksalainen että kansainvälinen lainsäädäntö velvoittavat tällaisten rakennushankkeiden toteuttajat etsimään linjauksen alle jääviä varhaisempien kulttuurien jäänteitä ja sallimaan niiden pelastamisen. Nord Stream putkilinjaa rakennetaan mereen 1224 kilometriä ja NEL -putkilinjaa maalle yli 440 kilometriä. Meille se oli ainutlaatuinen tilaisuus nostaa historian mattoa suurelta alueelta, sanoo Haßmann. Saimme esiin edustavan leikkauksen Euroopan historiasta yli vuoden ajalta. Nyt arkeologit rekonstruoivat menneiden aikojen maailmoja. Kaiverruksin koristellut lusikat kertovat omistajiensa historiasta, kolikot ja astiat vanhoista kauppasuhteista ja hylyt laivanrakenkennuksesta ja meritaisteluista. Itämeressä lepää vuosisatoja jatkuneen merenkulun ja lukemattomien konfliktien jäännöksiä. Tutkijoille ne ovat arvoesineitä mutta putkilinjalle vaaratekijöitä: Etenkin ne tonnia kranaatteja, miinoja ja lentopommeja, joita meressä uskotaan toisen maailmansodan jäljiltä piilevän. Siksi Pollux ja kaksi muuta tutkimusalusta kartoittivat vuosien ajan merenpohjaa Suomenlahden ja Greifswaldinlahden välillä. Ne tutkailivat putkilinjausta kaikuluotaimilla ja kauko-ohjattavilla sukellusroboteilla ainakin 125 metrin leveydeltä etsien mahdollisia esteitä. Kaikkiaan ne tutkivat merenpohjaa kilometrin matkalta ja löysivät jääkaappeja, öljytynnyreitä ja ostoskärryjä, mutta myös koggeja, kuttereita ja tykkiveneitä sekä venäläisen sotalaiva Rusalkan, joka katosi 19. syyskuuta 1893 jäljettömiin Tallinnan ja Helsingin välillä. Bornholmin saaren edustalta löytyi lisäksi merkkejä suuresta metsästä, jonka nuoren Itämeren nouseva vedenpinta oli haudannut alleen viime jääkauden jälkeen vuotta sitten.

3 3(12) Vasta sen jälkeen pääsivät töihin putkenlaskualukset: jättimäiset, kelluvat rakennustyömaat. Solitaire on 300 metriä pitkä entinen säiliöalus; Castoro Sei 143 metriä pitkä alus, joka liikkuu kahdentoista ankkurin ja käsivarren paksuisten touvien ohjaamaa täsmällistä kurssia; Castoro Dieci matalille rannikkovesille tarkoitettu samanpituinen alus. Tukialusarmadan avulla putkenlaskualukset upottivat hitsattua putkea mereen kuin yhtä pitkää makkaraa. Kukin osa oli pituudeltaan 12 metriä ja sisähalkaisijaltaan hieman toista metriä. Ulkoa niitä peitti ruosteelta suojaava muovipinnoite ja painolastina toimiva betonikuori. Kukin osa painoi 23 tonnia ja maksoi laadukkaan henkilöauton verran. Kaksoisputkilinjaan uppoaa noin putkenkappaletta, joten niille kertyy hintaa 7,4 miljardia euroa. Yhteensä niiden läpi pitäisi virrata 55 miljardia kuutiometriä kaasua vuosittain, mistä riittää 26 miljoonalle kotitaloudelle. Merenpohjan laivanhylyt kierrettiin, mikäli se oli mahdollista. Se ei kuitenkaan onnistunut Greifswaldinlahdessa, missä suuren Pohjan sodan ( ) aikainen sulkuvarustus oli vielä 300 vuotta myöhemminkin putkilinjan tiellä. Ruotsin laivasto oli nimittäin upottanut lahden matalalle suulle 15 kivillä täytettyä alusta, joiden toivottiin estävän vihollisen tanskalaisten, preussilaisten, saksien ja venäläisten liittouman aluksia purjehtimasta Stralsundiin ja Rügenin saarelle. Avatakseen kaasuputkelle reitin sukeltajat nostivat kesällä 2010 yhden purjerahtilaivan jäännökset. Sen 50 osaa tutkittiin ja laskettiin takaisin veden suojiin, sillä puu hajoaisi nopeasti ilman vaikutuksesta. Vuosilustojen ajoituksen perusteella arkeologit saivat heti tietää, että 12-metrinen alus oli rakennettu limisaumaiseksi ja että se oli upotessaan jo muutaman kymmenen vuoden ikäinen. Arvokkaita laivoja ei uhrattu, sanoo Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltionarkeologi Detlef Jantzen. Kaasuputkiarkeologia on aina hätätyötä, jossa nopeus ratkaisee. Maalla tutkijoilla on vain muutaman viikon etumatka kaivinkoneisiin, putkikuljetuksiin ja putkenkappaleen asennuksessa käytettäviin nostureihin nähden. Joskus turvaväliä on vain pari päivää, ja joskus he ahertavat jo asennetun kaasuputken vierellä. Viime kesän lopulla kaivaukset olivat kiivaimmillaan, ja Andreas Selentillä piti kiirettä. Mecklenburg- Etu-Pommerin osavaltion kulttuuri- ja muinaismuistoviraston tieteellinen projektikoordinaattori paahtoi maastoautollaan maantietä kohti Güstrowia, jonka linnaan oli määrä pystyttää putkilinjan tieltä löytyneitä esineitä esittelevä näyttely: sotavankileirin haarukoita ja kaasunaamareita, puhelimia ja taskuveitsiä, kangaspuiden painoja ajanlaskumme ensimmäiseltä vuosisadalta, pronssikautisia jyviä. Hänen kännykkänsä soi tauotta, kun kaivausten johtajat kaipasivat toimintaohjeita. Selent organisoi kahdeksassa ryhmässä työskentelevien lähes 130 arkeologin työtä; hänen kollegansa Bernd Rasink Ala-Saksin muinaismuistovirastosta kuutta yhtiötä ja niiden sataa työntekijää. He olivat marraskuusta 2010 saakka tutkineet Lubminin ja Rehdenin välistä putkilinjausta 35 metrin leveydeltä aluksi kartoista ja ilmakuvista ja sitten asiakirjoista ja tietokannoista. Niihin kirjatuista paikoista oli löydetty jotain jo aiemmin, ja niistä etsintätyö aloitettiin. Putkilinjaus kiemurtelee Pohjois-Saksan alangon poikki kuin ruskea käärme. Kun pintamaa oli poistettu kaivinkoneilla, kaivausteknikot etsivät hiekasta värjäymiä, jotka kertoisivat talojen paalurei istä, kuopista tai haudoista. He tutkivat laajoja alueita metallinilmaisimilla, avasivat kaivausalueita, dokumentoivat työtään kerros kerrokselta, nostivat löytöjä. He olivat mukana, kun putkelle kaivettiin kaksi ja puoli metriä syvää ränniä, ja hämmästyivät. Luulimme, että joka neljäs löytöpaikka olisi jo tiedossamme, mutta lopuksi kävi ilmi, että tuttuja olikin vain kymmenesosa, sanoo arkeologi Haßmann. Pohjois-Saksan maaperässä piilee paljon enemmän aarteita kuin on osattu odottaa. Kansainvaellusten ajoilta puolentoista vuosituhannen takaa peräisin olevien asuinpaikkojen jäännökset antavat ymmärtää, että seutu oli paljon luultua tiheämmin asuttu. Hautausmaat, kolikot ja muut löydöt viittaavat siihen, että Bremenin tienoilla oli germaaninen asutuskeskus. Löytöjä säilytetään nyt suurissa halleissa harmaissa pahvilaatikoissa, joita on yksin Mecklenburg-Etu- Pommerissa lähes tuhat kappaletta ja joiden sisältö on inventoitu: keramiikkasirua, 4,5 tonnia

4 4(12) rautakuonaa, 103 värttinää, 35 vaateneulaa ja 70 kilogrammaa luita. Yhteensä noin esinettä, joista riittää työtä monille opiskelijasukupolville ja aineistoa kymmeniin väitöskirjoihin. Arkeologit kuitenkin pelkäävät, että kaikkia löytöjä ei tutkita koskaan. Gesselin kulta sen sijaan on työn alla. Muutama viikko löydön nostamisen jälkeen arkeologit tutkivat poikkeuksellisen löydön sisältävän maakimpaleen röntgenillä. Kaivausteknikko Stammler oli arvellut oikein, sillä pronssineulojen ja vaateneulan alle kätkeytyy laaja pronssikautinen kulta-aarre. Kuinka kulta päätyi Pohjois-Saksaan ja miksi se haudattiin maahan? Esimerkiksi näihin kysymyksiin arkeologien, konservaattoreiden ja luonnontieteilijöiden ryhmä haluaa löytää vastauksia. Hätkähdyttävä kultalöytö Arkeologit törmäsivät Bremenin lähellä Gesselissä pronssikaudelta peräisin olevaan kultakätköön ja selvittivät sen saloja monimutkaisin tutkimusmenetelmin Mikä sai ihmiset hautaamaan näin mahtavan aarteen 3500 vuotta sitten? Halusivatko he uhrata jumalille vai kätkeä aarteensa vihollisen ulottumattomiin? Mistä he olivat saaneet kullan ja miten he olivat työstäneet sitä aikakautensa yksinkertaisilla välineillä ja menetelmillä? Arkeologi Henning Haßmann kollegoineen tiesi jo ensivaikutelman ja röntgenkuvausten perusteella, että aarre oli aluksi luultua suurempi ja peräisin pronssikauden keski- tai loppuvaiheesta. Siihen viittaa irrotetusta maakimpaleesta törröttävän vaateneulan muoto ja koristelu. Koru viittaa 2000-luvun loppupuolelle ennen ajanlaskumme alkua, jolloin uusi teknologia oli leviämässä Etu-Aasiasta Keski-Eurooppaan. Tuo teknologia antoi nimen kokonaiselle aikakaudelle. Jos yhdeksän osaa kuparia sekoitettiin yhteen osaan tinaa, syntyi uutta metallia tinapronssia josta tuli aseiden ja työkalujen vakiomateriaalia. Tinaesiintymiä oli etenkin Lounais-Englannissa ja Bretagnessa, mutta kauppayhteydet ulottuivat paljon kauemmaksi, etelässä aina minolaisten ja faraoiden valtakuntiin saakka. Työnjako kehittyi yhä tarkemmaksi, ja syntyi yhteiskunnallinen hierarkia eliitteineen. Johtajien haudoista löytyi runsaita hautalahjoja: aseita, työkaluja ja aina vain kultaa, joka symboloi rikkautta ja jumalallista voimaa. Kultalöytö oli saanut tutkijat pauloihinsa myös Hannoverissa. Me vallan sähköistyimme, sanoi arkeologi Bernd Rasink. Aarteen todellinen laajuus pyrittiin selvittämään Yxlon-yhtiön toimittamilla tietokonetomografiakuvilla, joista tutkijat tunnistivat tusinoittain toisiinsa kietoutuneita ketjuja ja renkaita. Haßmannin mielestä oli päivänselvää, että aarre aseteltiin tietoisesti ja haudattiin rituaalimenoin. Saksalainen medico-tec-yhtiö valmisti TT-tietojen ja lasertekniikan avulla stereolitografian eli muovimallin, jonka ansiosta restauroija Tina Heintgesin oli helpompi irrottaa koruja maakimpaleesta. Kaikkiaan sen sisällä oli 117 kultaesinettä ja kolme pronssiesinettä. Näin suurta pronssikautista löytöä oli harvoin tutkittu yhtä systemaattisesti. Ala-Saksin osavaltion rikospoliisin biologit taas olivat saaneet selville, että pronssineulojen kuidut ovat pellavaperäisiä, joten aarre oli ilmeisesti kääritty kankaaseen. Kullan alkuperästä ei silti vielä ollut tietoa. Sitäkään ei tiedetty, miksi sen pinnassa on epätavallinen musta patina kultaanhan ei pure korroosio mutta sen Haßmann ja hänen kollegansa Carla Vogt ja Robert Lehmann Hannoverin yliopiston epäorgaanisen kemian laitokselta halusivat selvittää. Lehmann on vanhojen metallien analysoinnin asiantuntija. Hän määritti aarteen sisältämät alkuaineet pyyhkäisyelektronimikroskoopin ja massaspektrometrin avulla ja irrotti kultaspiraalin pinnasta laserilla mitättömän määrän kultaa, joka johdettiin heliumin avulla mittalaitteeseen analysoitavaksi. Kulta näkyi pyyhkäisyelektronimikroskoopin kuvassa 1200-kertaisena suurennoksena, jolloin siitä erotti sisäisten jännitteiden synnyttämiä murtumia kertaisessa suurennoksessa metalli näytti olevan kraatterien

5 peitossa. Ne ovat pistekorroosiota, joka syntyy selektiivisestä korroosiosta. Sellaisia vaurioita esiintyy vain erittäin vanhassa kullassa, sanoi Lehmann. Mistä patina sitten on peräisin? Se sisältää paljon rautaa ja mangaania. Ne ovat kumpikin tarrautuneet kultaan mineraalipitoisen veden vaikutuksesta, vastasi Lehmann. Kuinka kultaa oli työstetty? Siihen saatiin vastaus 650-kertaisesta pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvasta, jossa näkyi selkeästi rinnakkaisia uria. Kultalankaa ei tehty takomalla vaan vetämällä sitä kivessä tai eläimensarvessa olevan reiän läpi, kuului Lehmannin vastaus. Mutta mistä on peräisin itse kulta? Siihenkin meillä on vastaus valmiina, sanoi kemisti Lehmann myhäillen. Hän vertaili päiväkausien ajan näytteestä löytyneiden 27 hivenaineen pitoisuuksia eri alueilta peräisin olevien antiikkisten kolikoiden pitoisuuksiin ja teki niiden pohjalta tilastollisen todennäköisyyslaskelman. Sen perusteella Gesselistä löytynyt kulta on jokseenkin varmasti peräisin Keski-Aasiasta. Sitä kukaan ei ollut osannut odottaa. Havainto herätti myös uusia kysymyksiä: Kuinka kummassa kulta päätyi Pohjois-Saksaan ja miksi aarre ylipäätään haudattiin niin mitäänsanomattomaan paikkaan? Mahtoiko siellä seistä 3500 vuotta sitten erityisen kyhmyinen tammi vai oliko paikalla pyhä lehto? Näissä kysymyksissä riittää pähkäiltävää vielä pitkäksi aikaa. 5(12)

6 6(12) TEHTÄVÄOSA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa 1 on 10 valintatehtävää vastaussivulla C 2. Osan 1 maksimipistemäärä on 5. Osa 2 (Matematiikka + looginen päättely + fysiikka/kemia) Osassa 2 on 10 tehtävää. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 3 (maks. 10 x 3 = 30 pistettä). Laskemista edellyttävien tehtävien ratkaisuksi ei riitä pelkkä lopputulos, vaan ratkaisun oleelliset laskutoimitukset on kirjoitettava näkyviin vastausarkille kullekin tehtävälle varattuun tilaan. Kunkin tehtävän lopullinen vastaus on kirjoitettava merkitylle kohdalle. Voit käyttää annettua konseptipaperia apulaskujen suorittamiseen. Fysiikan ja kemian tehtävät 7 10 ovat vaihtoehtoisia. Vain toinen vaihtoehdoista ratkaistaan (fysiikka tai kemia) ja valinnan voi tehdä jokaisen tehtävän kohdalla erikseen. Kaikki paperit palautetaan. ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

7 7(12) 1. a) Mikä luku on lukujen 8 1 ja 10 1 keskiarvo? Anna vastaus murtolukuna. b) Mikä luku on lukujen a 1 ja b 1 keskiarvo? 2. Ammattilaisliigassa joukkueen sopimuspelaajien palkkojen summa saa olla maksimissaan euroa. Sopimuspelaajia on 22. a) Mikä on sopimuspelaajien keskipalkan maksimi? Sopimuspelaajan minimipalkan tulee olla vähintään euroa. b) Mikä voi olla näillä säännöillä sopimuspelaajan maksimipalkka? 3. Linja-autopysäkillä pysähtyvät kahden eri linjan bussit (linja A ja linja B). Linjan A bussit kulkevat 9 minuutin välein ja linjan B bussit 15 minuutin välein. Torstaina kello 9.00 bussit saapuvat pysäkille (käytännössä) yhtä aikaa. Milloin tämän jälkeen bussit saapuvat pysäkille yhtä aikaa seuraavan kerran? 4. Kriisiajan asunnoksi on suunniteltu palloa mihin kaikki maapallon 7 miljardia asukasta voitaisiin majoittaa. Laske pallon halkaisija, jos käytetään suomalaista asumisväljyyttä: 60 m 3 /ihminen. 5. Ratkaise x: x x(x 1) = -x Ville päätti tarjota Liisalle jäätelön. He menivät jäätelökioskille ja Ville tilasi itselleen jäätelötötterön pienellä ja Liisalle isolla jäätelöpallolla. Myyjä ilmoitti ostoksen hinnaksi 2,5 euroa, jonka Ville maksoi. Seuraavana päivänä Ville oli saanut lisää naispuolista seuraa. Joukkoon olivat liittyneet Liisan lisäksi Merja ja Kaisa. Herrasmiehenä Ville vei koko joukon taas samalle jäätelökioskille ja tilasi samanlaiset jäätelöt kuin edellisenä päivänä itselleen taas pienellä ja muille isolla pallolla. Veloitus jäätelöistä oli nyt 7,5 euroa. Liisa sanoi, että tällä kertaa naiset tarjoavat jäätelöt koko porukalle. Jäätelökioskin hinnat eivät olleet muuttuneet edellisestä päivästä. Liisa oli hyvä päässälaskija ja jäätelönsyönnin lomassa hän totesi Villelle: Taidat olla hyvissä väleissä tämän jäätelömyyjän kanssa. Miksi? 7A. Pyöräilijä ajoi 8,1 km matkan keskinopeudella 18 km/h. a) Ilmoita minuutteina, kuinka paljon aikaa matkaan kului. b) Ensimmäiseen 5,0 km matkaosuuteen kului aikaa 14 min. Kuinka suurella keskinopeudella loppumatka oli ajettava, jos koko matkan keskinopeus oli 18 km/h?

8 8(12) 7B. a) Laske moolimassa magnetiitille, Fe 3 O 4. b) Kuinka paljon magnetiitissa on massaprosentteina rautaa ja happea? Fe: 55,85; O: 16,00 8A. Ydinreaktorin käytetyt polttoainesauvat vaativat reaktorista poistamisen jälkeen vesijäähdytystä, koska niihin käytön aikana muodostuneet lyhytikäiset radioaktiiviset isotoopit tuottavat lämpöä hajotessaan. Oletetaan, että jäähdytysaltaassa on 500 m 3 vettä +20 C lämpötilassa ja polttoainesauvojen tuottama lämpö lämmittää altaassa olevaa vettä 0,65 MW teholla. Tarkastellaan teoreettista tilannetta, jossa altaasta ei siirry lämpöä ympäristöön. Kuinka pitkän ajan kuluttua veden lämpötila nousisi +100 C lämpötilaan? Ilmoita vastaus vuorokausina. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4200 J/(kg C), 1W = 1 J/s ja veden tiheydelle käytetään arvoa 1000 kg/m 3. 8B. Liuotetaan 25,0 g natriumkloridia NaCl veteen 3,00 litraksi liuosta. a) Mikä on liuoksen konsentraatio mol/dm 3? b) Mikä kemiallinen sidostyyppi on NaCl:ssa? Na: 22,99; Cl: 35,45 9A. Pallon muotoinen ontto teräspoiju on kiinnitetty ohuella vaijerilla meren pohjaan, niin että puolet poijun tilavuudesta on veden alla. Poijun massa on 42 kg ja halkaisija 0,60 m. Määritä kiinnitysvaijerin jännitysvoima. Pallon tilavuuden kaava on tiheydelle arvoa 1030 kg/m 3., putoamiskiihtyvyydelle käytetään arvoa 9,8 m/s 2 ja meriveden 9B. Neutraloidaan 152 litraa vetykloridihappoliuosta HCl kiteisellä natriumhydroksidilla NaOH. Happoliuoksen HCl-konsentraatio on 3,25 mol/dm 3. a) Kirjoita neutraloitumisen reaktioyhtälö. b) Laske tarvittava NaOH:n massa (kg). H: 1,008; Cl: 35,45; Na: 22,99, O: 16,00

9 9(12) 10A. Kaksi vastusta, R 1 (resistanssi 220 ) ja R 2 (resistanssi 560 ), on kytketty keskenään rinnan. Vastuksen R 1 läpi kulkeva virta on 15,0 ma. Laske kytkennän jännite ja tehonkulutus. 10B. Poltetaan 1,000 kg propaania C 3 H 8. a) Kirjoita palamiselle reaktioyhtälö. b) Laske tarvittava teoreettinen polttoilman tilavuus (m 3 ) normaaliolosuhteissa (NTP). Polttoilmassa on 21 tilavuusprosenttia happea O 2. C: 12,01; H: 1,008, NTP:ssä kaasun moolitilavuus V m = 22,4 dm 3 /mol

10 10(12) Tekniikka ja liikenne Valintakoe Matematiikka, looginen päättely, fysiikka ja kemia Vastaukset 1. a) b) 2. a) euroa b) euroa 3. Kello 9: km (9,3 km) 5. x = 1 6. Ville saa ilmaiset jäätelöt. 7A. a) 27 min b) 14 km/h 7B. a) 231,55 g/mol b) Rautaa 72,36 %, happea 27,64 % 8A. 3 vrk 8B. a) 0,143 mol/dm 3 b) Ionisidos 9A. 160 N 9B. a) HCl + NaOH > NaCl + H 2 O b) 19,8 kg 10A. Jännite 3,3 V, tehonkulutus 69 mw 10B. a) C 3 H 8 + 5O 2 > 3CO 2 + 4H 2 O b) 12,1 m 3

11 11(12) Tekstiosio Arvostelu: kaikki oikein 5 p, 9 oikein 4 p, 8 oikein 3 p, 7 oikein 2 p ja 6 oikein 1 p. Oikein Väärin 1) Ensimmäiset esihistorialliset löydöt Itämeren pohjassa tehtiin Nord Streamin kaivauksissa kesällä ) Nord Stream putkilinjaa vedettiin mereen kaikkiaan n kilometriä. 3) Suuri uhka putkilinjalle oli kranaatit, miinat ja lentopommit, joita uskotaan olevan meressä toisen maailmansodan jäljiltä. 4) Vedenalaisissa kaivauksissa löytyi myös merkkejä suuresta metsästä, jonka nuoren Itämeren nouseva vedenpinta oli haudannut alleen viime jääkauden jälkeen. 5) Jokainen 12-metrinen putki painoi 23 tonnia. 6) Kaasuputkiarkeologia on aina hätätyötä, jossa nopeus ratkaisee. 7) Arkeologit epäilevät, ettei kaikkia löytöjä ennätetä koskaan tutkia. 8) Kulta-aarteen todellinen laajuus pyrittiin selvittämään tietokonetomografiakuvilla. 9) Kultaa peittävä musta patina johtui raudasta ja mangaanista, jolla sitä oli yritetty naamioida vähemmän arvokkaaksi metalliksi. 10) Tutkimusten mukaan Gesselistä löydetty kulta on jokseenkin varmasti peräisin Keski-Aasiasta.