KUNTALAISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA HYVINVOINTIPALVELUISTA UTAJÄRVEN KUNNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTALAISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA HYVINVOINTIPALVELUISTA UTAJÄRVEN KUNNASSA"

Transkriptio

1 Salla Jämsén, Marjo Kortesalmi, Niina-Mari Krook-Ventelä, Katja Rönn, Markku Similä, Tiina Utoslahti & Susanne Vuollet KUNTALAISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA HYVINVOINTIPALVELUISTA UTAJÄRVEN KUNNASSA

2 KUNTALAISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA HYVINVOINTIPALVELUISTA UTAJÄRVEN KUNNASSA Salla Jämsén, Marjo Kortesalmi, Niina- Mari Krook-Ventelä, Katja Rönn, Markku Similä, Tiina Utoslahti & Susanne Vuollet Tutkimusraportti Kevät 2012 Kuntoutuksen koulutusohjelma Terveyden edistämisen koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ylempi amk-tutkinto Kuntoutuksen ja terveyden edistämisen koulutusohjelma Tekijät: Salla Jämsén, Marjo Kortesalmi, Niina-Mari Krook-Ventelä, Katja Rönn, Markku Similä, Tiina Utoslahti & Susanne Vuollet Tutkimuksen nimi: Kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Utajärven kunnassa Työn ohjaajat: Yliopettajat Hilkka Honkanen ja Arja Veijola Työn valmistumisvuosi: 2012 Sivumäärä 72+5 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Utajärven kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja kunnassa tarjottavista palveluista. Tietoa voidaan käyttää kunnan hyvinvointisuunnittelun tukena ja sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Tutkimuksen tilaajana oli Terveempi Pohjois-Suomi -hanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Pohjois-Suomen maakuntien alueille ja kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ja terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä laadullista, että määrällistä menetelmää. Tutkimusotteeksi valittiin kuvaileva tutkimus. Tarvittava aineisto kerättiin haastattelulomakkeella. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä ja määrällinen aineisto SPSS-ohjelmalla. Tulokset: Suurin osa kuntalaisista, varsinkin nuoret, kokivat hyvinvointinsa hyväksi. Kuntalaisten mielestä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat terveys, työ, opiskelu, ympäristö ja ihmissuhteet. Myös omalla aktiivisella asenteella oli vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Aktiivisuus ilmeni terveellisten elämäntapojen huolehtimisena, sosiaalisista suhteista ja vapaa-ajasta huolehtimisena sekä positiivisena asenteena ja oma-aloitteisuutena. Tärkeimmiksi hyvinvointia lisääviksi palveluiksi kuntalaiset nimesivät liikunta- ja vapaa-ajan palvelut sekä terveyspalvelut. Kaikista tyytyväisimpiä palveluihin olivat eläkeläiset. Keskeisin kehittämiskohde kuntalaisten mielestä olivat terveyspalvelut. Vapaa-ajan palveluiden ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen olivat kuntalaisten mielestä toiseksi tärkeimmät kehittämiskohteet. Johtopäätökset: Kehittämishaasteena on, miten saadaan passiiviset, vajaakuntoiset ja taajaman ulkopuolella asuvat kuntalaiset mukaan osallistumaan. Terveyskeskuspalveluiden kehittämisessä keskeistä on laadun, asiakaslähtöisyyden ja saatavuuden parantaminen. Luonnon ja ympäristön viihtyvyys on merkittävä kuntalaisten voimavara. Perheille suunnattujen palveluiden kehittäminen on merkittävää Utajärven tulevaisuuden kannalta. Tulosten hyödyntäminen: Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää laadittaessa kunnan hyvinvointikertomusta ja kehitettäessä kunnan hyvinvointipalveluita Asiasanat: hyvinvointi, hyvinvointikertomus, kokemuksellinen hyvinvointi, kunnan palvelut, Utajärven kunta 3

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO YHTEISKUNTAPOLIITTISET LÄHTÖKOHDAT HYVINVOINNIN EDISTÄMISELLE OULUNKAAREN ALUEELLA KOKEMUKSELLINEN HYVINVOINTI KUNTALAISTEN HYVINVOINTI JA HYVINVOINNIN HAASTEET Indikaattoritieto hyvinvointijohtamisen tukena Väestön rakenne ja kehitys Työllisyys Terveys ja toimintakyky Asuminen ja elinolot Palvelut TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmänä kuntalaisten haastattelu Haastattelun toteutuminen ja osallistujat Utajärvellä Haastatteluaineiston käsittely ja analysointi TUTKIMUSTULOKSET Kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Omien tekojen vaikutus hyvinvointiin Kunnan palvelut hyvinvoinnin tukena Tyytyväisyys kunnan tarjoamiin palveluihin Kuntalaisten kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta Kunnan palveluista tiedottaminen Kuntalaisten ehdotuksia kunnan palveluiden kehittämiseen YHTEENVETO TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuntalaisten kokemukset omasta hyvinvoinnista Kuntalaisten kokemukset kunnassa tarjottavista palveluista Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet hyvinvointiin vaikuttavien asioiden 4

5 valmisteluun ja päätöksentekoon Johtopäätökset TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTINEN TARKASTELU LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO Oulunkaaren kuntayhtymän muodostaa viisi kuntaa Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala ja vuoden 2011 alusta mukaan liittynyt Simo. Oulunkaaren tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa sekä seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen ja kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa tai järjestämisessä. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. (Oulunkaaren kuntayhtymä palvelujen järjestämissuunnitelma , 2010, 3, 5.) Oulunkaarella Pudasjärvi, Utajärvi ja Ii ovat parhaillaan laatimassa kuntien hyvinvointikertomuksia, joihin löytyy runsaasti indikaattoritietoa erilaisista kansallisista rekistereistä, mutta väestön kokemuksellinen hyvinvointitieto puuttuu. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksesta. Hyvinvointikertomuksessa kuvataan myös palvelujärjestelmän toimivuus ja sen kyky vastata asukkaiden hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannukset ja mahdolliset vaikutukset. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011d, hakupäivä ) Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) painottaa kuntien velvollisuutta seurata ja kehittää asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja kuntien kanssa. Lisäksi terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudella, ja päivittämään sen vuosittain osana kuntasuunnittelua. (Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano 2011, hakupäivä ; Palvelujen järjestäminen ja vastuut 2011, hakupäivä ) Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä on kokemuksellinen hyvinvointi. Hyvinvoinnin osatekijät voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen; terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin, sekä koettuun hyvinvointiin. Koettu hyvinvointi ottaa huomi- 6

7 oon yksilön oman kokemuksen siitä, millainen hänen materiaalinen hyvinvointinsa tai terveytensä on. Tietyn elintason saavuttamisen jälkeen ihmisen hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi näyttävät nousevan terveys ja koetun hyvinvoinnin tekijät; ihmissuhteet ja osallisuus, ympäristö, arvonanto, oikeudenmukaisuus yhteisössä sekä mielekäs tekeminen. (Suomalaisten hyvinvointi 2010, ) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa asukkaiden kokemuksista omasta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä palveluista Iin, Pudasjärven ja Utajärven kunnissa. Tutkimus tarjoaa kuntalaislähtöisen näkökulman kokemukselliseen hyvinvointiin ja kunnassa tarjottaviin hyvinvointipalveluihin täydentäen tietoa aikaisemmista tutkimuksista, kyselyistä ja olemassa olevista indikaattoritiedoista. Tässä raportissa kuvataan tutkimuksen toteutumista Utajärven kunnassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kunnan hyvinvointikertomuksen laatimisessa sekä hyvinvointipalvelujen suunnittelussa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuntalaisia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä laadullista että määrällistä menetelmää, jotta saatiin monipuolista tietoa kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista ja heidän kokemuksistaan hyvinvointipalveluista sekä niiden käytöstä. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ja terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat yliopettajien ohjauksessa. 7

8 2 YHTEISKUNTAPOLIITTISET LÄHTÖKOHDAT HYVINVOINNIN EDISTÄMISELLE OULUNKAAREN ALUEELLA Yhteiskunnassamme on meneillään laaja muutosprosessi. Muutoksen merkittävimmät taustatekijät ovat väestön ikärakenteen, työmarkkinoiden ja työllisyyden muutokset, sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen. Tämän hetkinen yhteiskunnallinen tilanne on pakottanut yhteiskuntarakenteiden ja toimintamallien kehittämiseen. Kehittämistyötä ohjataan esimerkiksi hallitusohjelmalla, erilaisilla lakiuudistuksilla, strategisilla linjauksilla ja kehittämisohjelmilla. Yhteiskuntapoliittiset muutokset ovat tuoneet suuria haasteita kunnille ja kuntayhtymille. Maassamme on käynnissä kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen. Kuntarakenteiden uudistaminen on aloitettu vuonna 2005 ja sen toteutusta on ohjannut vuodesta 2007 lähtien niin kutsuttu puitelaki. Lain tarkoituksena on ollut kuntarakenteiden eheyttäminen, vahvistaminen ja toimintakykyisyyden lisääminen sekä kuntien palvelurakenteiden kehittäminen taloudellisemmiksi ja kattavammiksi. (Puitelaki 2011, hakupäivä ; Parasta nyt 2009, 11, hakupäivä ) Puitelain lisäksi kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista ohjaa kuntalaki. Kuntalaissa /365 määritellään kunnan tehtäväksi asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämisen. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että lakisääteiset palvelut ovat kuntalaisten saatavilla. (Kuntalaki /365, hakupäivä ) Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta ei säätele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä eikä järjestämistapaa. Näin ollen tarjottavien palveluiden saatavuudessa ja laadussa voi olla eriarvoisuutta kuntien välillä. Lisäksi alueiden erilaisuus kuten, harva-asutus- ja saaristoalueet, kasvukeskukset, pitkät etäisyydet ja kielelliset olosuhteet tuovat oman haasteensa kuntauudistuksen toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on usealle kunnalle suuri haaste, sillä se vie suurimman osan kunnan budjetista. 8

9 Hallitus ohjaa lainsäädännönmuutoksella myös nykyisen kuntauudistuksen kehitystä. Kuntauudistuksesta laaditaan uusi rakennelaki, joka tulee korvaamaan puitelain. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahva peruskunta, joka muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista. Uuden kuntauudistuksen kriteerit ja eteneminen tullaan määrittelemään vuoden 2012 alussa. (Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 2011, 55 56, 76 77, hakupäivä ; Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2011, hakupäivä ). Näin ollen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukset, vanhuspalvelu- ja sosiaalihuoltolait sekä kuntauudistus etenevät käytännössä eriaikaisesti. Puitelain hengessä on syntynyt myös Oulunkaaren kuntayhtymä. Kuntayhtymän perussopimus on solmittu vuonna Kuntayhtymä on perustettu edistämään siihen kuuluvien kuntien yhteis- ja kehittämistyötä ja mahdollistamaan kunnille kuuluvien lakisääteisten palveluiden järjestäminen. Oulunkaaren kunnat tekevät Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa keskinäisen järjestämissopimuksen. Tässä sovitaan vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Pääpaino on lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, sillä näiden palveluiden laadukas ja tehokas järjestäminen ja tuottaminen on yksittäiselle kunnalle taloudellisesti haastavaa. (Oulunkaaren kuntayhtymän palveluiden järjestämissuunnitelma , 2010, 2, hakupäivä ; Järjestämissopimus Pudasjärvi 2012, 3, hakupäivä ; Järjestämissopimus Utajärvi 2012, 3, hakupäivä ; Järjestämissopimus Ii 2012, 3, hakupäivä ; Ylitalo 2005, 5-6.) Oulunkaarella on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehty vuodesta Vuonna 2007 on toteutettu hyvinvointikysely ja seudullinen hyvinvointistrategia on ollut voimassa vuoden 2010 loppuun. Oulunkaarella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on edetty huomioiden Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ( ) linjaukset. Tämän hyvinvointiohjelman linjaukset on yhteensovitettu hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien ja Kaste ohjelman kanssa. (Oulunkaaren kuntayhtymän palveluiden järjestämisuunnitelma , 2010, 21.) 9

10 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa (2011,57) painotetaan palveluiden kehittämisessä ennaltaehkäisyä, laatua, vaikuttavuutta, yhdenvertaisuutta ja oikea-aikaisuutta. Tärkeää on myös asiakkaan asema ja osallisuus. Esimerkiksi Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa (2007,1) linjataan tavoitteet lasten ja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin vähentämisestä, työllisyysasteen nostamisesta, ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamisesta ja terveyserojen kaventamisesta. Valtakunnan tasolla lainsäädäntöä uudistamalla on lisätty kuntien vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Esimerkiksi uudessa terveydenhuoltolaissa /1326 määrätään useista kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaan vaikuttavista muutoksista. Laissa painotetaan kuntien velvollisuutta seurata ja kehittää asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja kuntien kanssa. (Terveydenhuoltolaki / , hakupäivä ). Työn alla on myös muita lakiuudistuksia kuten vanhuspalvelu- ja sosiaalihuoltolait. Sosiaalihuollon uudistamistyöryhmän tehtävänä on antaa ehdotus uudesta sosiaalihuoltolaista vuoden 2011 loppuun mennessä. (Palola 2011, hakupäivä ). Suunnitteilla oleva sosiaalihuoltolaki astunee voimaa vuonna Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vanhustenpalvelulaki olisi voimassa vuoden 2013 alusta lähtien. Lisäksi on tulossa laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kehittämisestä ja valvonnasta (Sosiaali- terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa kokevan lainsäädännön uudistaminen 2010, hakupäivä ) Näillä lakiuudistuksilla on suuri merkitys kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöhön. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittämisen yhtenä välineenä on sosiaali- terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Uutta Kaste-ohjelmaa ( ) valmistellaan parhaillaan. Ohjelma jatkaa osittain kaudella käynnistettyä kehittämistyötä. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2011, hakupäivä 10

11 ). Edellä mainitun Kaste-ohjelman lisäksi maassamme on meneillään useita toimenpideohjelmia ja hankkeita, jotka ohjaavat sosiaali- ja terveyssektorin kehittämistyötä. Näistä merkittävimpiä ovat kansallinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat ohjelma, Terveys 2015 kansanterveysohjelma ja Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma (TEROKA) vuosille (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, hakupäivä ; Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015, hakupäivä ; Terveys 2015-kansanterveysohjelma 2001, hakupäivä ; Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008, hakupäivä ). Teroka-ohjelma kytkeytyy Oulunkaaren hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ( ) kautta (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ( , 25). Lakiuudistusten lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöhön vaikuttavat kunnille jaettavien valtionosuuksien määrä palveluiden rahoittamisessa sekä kunnan ja valtion välinen työnjako. Tehtävien kustannusjakoa tarkistetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Erityisesti pienten kuntien kestokyky on kovilla. Ministeriön asettaman työryhmän mukaan tavoitteena on, että kuntien taakka ei kasva suhteettomasti ja sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan. (Heiskanen 2011, 12 14). Valtionosuuksien määrällä sekä kuntien ja valtion välisellä työnjaolla tulee olemaan tulevaisuudessa merkitystä myös Oulunkaaren kuntayhtymän palvelujärjestämissuunnitelman laadinnassa. Yksilön hyvinvointi on tavoite, johon yhteiskuntapoliittisella toiminnalla ja palveluilla pyritään (Terveys 2015 kansanterveysohjelma 2001, 28). Yksilö ei kuitenkaan voi täysin siirtää vastuuta omasta hyvinvoinnista julkiselle sektorille. Päinvastoin viimeaikaisilla yhteiskuntapoliittisilla linjauksilla ja toimenpiteillä on lisätty yksilön vastuuta ja osallisuutta. Jotta kansallista kehittämistyötä ohjaisi yhteiskuntapoliittisten linjausten lisäksi kansalaisten tarpeet, painotetaan kehittämisessä entistä voimakkaammin kansalaisten mielipiteiden ja kokemusten kuulemisen merkitystä. Kokemustietoa on alettu kerätä systemaattisesti esimerkiksi hyvinvointitutkimuksilla, jollaiseksi tämäkin tutkimus voidaan luokitella. 11

12 Oulunkaarella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena toimivat erilaiset kehittämishankkeet. Vuosina on toteutunut Terveempi Pohjois- Suomi hanke (TerPS), joka on kuulunut Kaste ohjelmaan. TerPS hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kuntayhtymille ja kunnille. Tavoitteena on ollut kuntakohtaisten hyvinvointikertomusten päivittäminen vuoden aikana hyödyntäen erityisesti uusinta hyvinvointi- ja terveysindikaattoritietoa alueen väestöstä ja palveluista. (Oulunkaaren kuntayhtymän palveluiden järjestämisuunnitelma , 2010, 21.) TerPS-hanke on myös tämän tutkimuksen tilaajana. Tutkimuksella tuotetaan Oulunkaaren kuntalaisten kokemusperäistä tietoa omasta hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Oulunkaaren kuntien hyvinvointikertomuksen laatimisessa sekä hyvinvointipalvelujen suunnittelussa.hyvinvointikertomuksen laadinnassa. 12

13 3 KOKEMUKSELLINEN HYVINVOINTI Termi hyvinvointi (well-being, welfare) mielletään synonyymiksi ainakin sanoille elämänlaatu (quality of life), terveys tai terveydentila (health) sekä onnellisuus (happiness), ja sen käyttö tutkimuskirjallisuudessa on vapaata ja epäyhtenäistä. (George 2010, 331 ja Veenhoven 2006, 74.) Hyvinvointitutkimuksella on silti pitkät perinteet, ja hyvinvointia on käsitteellistetty muun muassa filosofian, sosiaalitieteiden ja psykologian piirissä. Aiemmin, varsinkin ja 1970-lu vuilla, tutkimuksen pääpaino oli määrällisen tutkimuksen tuottamisessa. Nykyisin tutkimuksellinen kiinnostus on kääntynyt enemmän myös laadulliseen tutkimukseen koetusta hyvinvoinnista. (Perttula, 2005.) Hyvinvointia määriteltäessä lähtökohtana voi olla hyvinvoinnin objektiivinen ulottuvuus, mikä sisältää hyvinvoinnin aineellisen tason, elinolot ja ulkoiset resurssit. Toiseksi määrittely voi tapahtua normatiivisesti valtion säätämien lakien tai suositusten kautta. Kolmas määrittely nousee subjektiivisesta kokemuksesta, jolloin hyvinvointi kuvaa yksilöiden ja ryhmien itse määrittelemää hyvinvoinnin tasoa. Sekä yksilö että yhteiskunta voivat määrittää elämäntilanteille halutun tavoitteen, joka toteutuessaan nähdään hyvinvointina. Kokemus hyvinvoinnista riippuu toisaalta hyvinvointia vähentävien kuormittavien tekijöiden määrästä, toisaalta yksilön voimavaroista, joiden avulla hän voi ratkaista eriasteisia ongelmia ja selvitä vaikeuksista. Voimavarat voivat olla aineellisia, tiedollisia, taidollisia ja sosiaalisia. (Kinnunen 1998, 27.) Hyvinvoinnin osatekijät on nykypäivänä jaettu usein karkeasti kolmeen kokonaisuuteen; terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin, sekä koettuun hyvinvointiin. Yhteiskuntien hyvinvoinnin mittarina on pidetty 1930-luvulta lähtien bruttokansantuotetta. Talouden mittareiden pitämistä hyvinvoinnin mittarina ja yhteiskunnallisen kehityksen tavoitteena on kuitenkin alettu viime aikoina kritisoida siitä, ettei kansantuotteen kasvu tietyn elintason jälkeen enää edistä ihmisen koettua hyvinvointia. Tietyn elintason saavuttamisen jälkeen ihmisen hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi näyttävät nousevan terveys ja koetun hyvinvoinnin tekijät; ihmissuhteet ja osallisuus, ympäristö, arvonanto, oikeudenmukaisuus yhteisös- 13

14 sä sekä mielekäs tekeminen. Koettu hyvinvointi ottaa näin ollen huomioon myös yksilön oman kokemuksen siitä, millainen hänen materiaalinen hyvinvointinsa tai terveytensä on. (Suomalaisten hyvinvointi 2010, 12 14; Wilkinson & Picket 2009). Kokemusarviointi on demokraattisen hyvinvoinnin tuottamisen edellytys ja tulos. Se on tärkeä etappi ja ensiaskel kansalaislähtöisen ja hyvinvointipoliittisen demokratian tuottamisessa. (Salo, M Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hakupäivä ) Nopein tapa kartoittaa muutoksia on tarkastella julkisesti saatavilla olevia tilastoja ja indikaattoreita. Tämän lisäksi on tarpeen selvittää ihmisten kokemuksia: millaisiksi he kokevat elinolonsa, millaiseksi elämänlaatunsa, millaisia voimavaroja ja selviytymisstrategioita heillä on. Näitä subjektiivisia kokemuksia ei kyetä tavoittamaan tilastoilla, joten niistä on kysyttävä ihmisiltä itseltään. Tilastoaineisto ja kyselyllä selvitetty kokemusperäinen tieto täydentävät toisiaan antaen paremman kokonaiskuvan tarkasteltavan alueen hyvinvoinnista ja elinoloista. (Länsi-Uudenmaan kuntalasten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista 2011, 7 8, hakupäivä ) Koetun hyvinvoinnin tutkimus on saanut vahvimman jalansijan elämänlaadun tutkimuksen hyvinvointiteoreettisessa suuntauksessa, jossa hyvinvointia lähes tytään yksilön elinolojen objektiivisen ja subjektiivisen koetun hyvinvoinnin vuorovaikutuksena. Elämänlaadun tutkimusperinteessä on korostettu, että ihmi sen kokemus elämänlaadusta ja hyvinvoinnista perustuu kokonaisarvioon omasta elämästä ja sosiaalisesta tilanteesta, jota terveys ja toimeentulo toi saalta muovaavat ja toisaalta raamittavat. (Suomalaisten hyvinvointi 2010, 13; Cummins 1997; Eckersley 2000.) Esimerkkinä Stakes on tutkinut suomalaisten hyvinvointia 2000-luvulla ja keskittynyt nimenomaisesti laaja-alaiseen hyvinvoinnin kokonaisuuden ja ulottuvuuksien sekä elinolojen seurantaan. Tutkimus on erityisesti korostanut yksilön omien käsitysten, arvioiden ja kokemusten tutkimisen merkitystä. Myös Euroopan unionin tilastokeskuksessa Eurostat:ssa ryhdytään tulevaisuudessa keräämään tietoja subjektiivisesta hyvinvoinnista tulo- ja elinolotilastonsa The European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC) kautta. Myös Suo- 14

15 mi on mukana kehittämässä uudenlaisia mittareita hyvinvoinnin eri alueiden mittaamiseen. Kiviniemen hallitus päättikin vuonna 2010 perustaa erillisen niin kutsutun HYMY-työryhmän kehittämään mittari- ja indikaattorityötä. Työryhmän tehtävänä oli laatia toukokuun 2011 loppuun mennessä toimeenpanosuunnitelma bruttokansantuotetta laajemman indeksin tai indikaattorin käyttöönotolle. (Hamunen 2011, ) Mielenterveydenkeskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuoren mukaan kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen tuottaa mm. parempia ja myös kustannustehokkaampia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Niitä kehitetään palvelujen käyttäjiltä saadun palautteen mukaan paremmin toimivammiksi, inhimillisemmiksi ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaviksi. Heidän kauttaan tavoitetaan ja saadaan käyttöön palveluiden käyttäjien hiljainen tieto. Samalla tuetaan palvelun käyttäjien kansalaisuutta ja osallisuutta sekä vahvistetaan heidän itsemääräämisoikeuttaan. (Peltovuori, T., hakupäivä ) Kansalaisten mielipiteillä ja kansalaiskyselyillä voi siis tulevaisuudessa olla yhä painavampi rooli myös virallisia tilastoja ja tietoja kuvattaessa. Tärkeää subjektiivisen kokemuksen mittaamisessa kyselytutkimuksin on tarkkaan määritellyt käsitteet, sekä tutkimuksen tavoitteen että käsitteiden ymmärrettävyyden ja yksiselitteisyyden kannalta. Subjektiivisen kokemuksen mittaamiseen liittyy omat haasteensa esimerkiksi vastaajan vastaushetken mielentila tai vastauspaikka. Muun muassa nämä saattavat vaikuttaa vastaajan asenteisiin. Kyselytutkimuksen luotettavuutta voidaan kehittää lisäksi huolellisella pyrkimyksellä tutkimuksenteon läpinäkyvyyteen kun tiedon perusteet ovat avoimesti saatavilla, mahdollistuu myös tiedon vertailukelpoisuus ja arvostus. Myös riittävä otoskoko takaa tulosten edustavuuden. (Haake & Nikula 2011, 20.) Yhteenvetona todetaan, että hyvinvoinnin subjektiivisuutta painottava koulukunta lähtee siitä, että hyvinvointi määrittyy viime kädessä yksilöiden kokemuksina ja tulkintoina. Tulevaisuudessa tämä näkökulma tulee olemaan yhä näkyvämmässä roolissa hyvinvoinnin tutkimuksessa. 15

16 4 KUNTALAISTEN HYVINVOINTI JA HYVINVOINNIN HAASTEET 4.1 Indikaattoritieto hyvinvointijohtamisen tukena Suomalaisista kerättävää indikaattoritietoa on saatavilla paljon. Hyvinvoinnista koottu tieto koostuu kuntien itse tuottamasta tiedosta sekä valtakunnallisista rekisteri-, toiminta- ja väestötutkimustiedoista. Näitä reaaliaikaisia tietoja kunnan kannattaa hyödyntää päivittäisjohtamisessa ja suunnittelussa. Pidemmän aikavälin strategisessa johtamisessa ja suunnittelussa tarvitaan kansallisesti tuotettuja vertailukelpoisia tietoja. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011, hakupäivä ) Indikaattoritietoa löytyy mm. tilastokeskuksen sivuilta (www.stat.fi), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämistä tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä (www.sotkanet.fi), TEAviisarista (www.thl.fi/teaviisari) TEHOtyökalusta (www.indikaattorit.com), Terveytemme-sivustolta (www.terveytemme.fi), Findikaattorista (www.findikaattori.fi), Eläketurvakeskukselta (www.etk.fi), Kelaston sivuilta (www.kela.fi/kelasto), Kuntaliiton sivuilta (www.kunnat.net) sekä Syöpärekisterin sivuilta (www.syoparekisteri.fi) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011, hakupäivä ). Tulevaisuudessa tietolähteiksi ollaan kehittämässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämiä tilastotietopalveluita kuten, AvoHILMO (www.thl.fi/avohilmo), Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (www.thl.fi/ath), Lasten terveysseuranta (www.thl.fi/lastenterveysseuranta) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avainindikaattoriohjelma ja verkkopalvelu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011, hakupäivä ). 4.2 Väestön rakenne ja kehitys Joulukuussa 2010 Utajärvellä asui 0 14-vuotiaita 17,1 %, vuotiaita 60,8 % sekä yli 65-vuotiata 22,1 %. Työssäkäyvien osuus vastaajista näyttäytyi haastattelututkimuksessa huomattavasti pienempänä, kuin mitä Utajärven todel- 16

17 linen työssäkäyvien määrä on (50,3 %). Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kyselyt toteutettiin virka-aikaan. Eläkeläisiä Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 joulukuussa oli 32,3 %. (Tilastokeskus 2011, hakupäivä ) Väestöennuste Utajärvellä on tulevina vuosina laskeva. Väestömäärän arvioidaan vähenevän nykytasosta noin 5 %:lla vuoteen 2015 mennessä. Työssäkäyvän ikäluokan väestöennuste arvioidaan vähenevän nykytasosta 14 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Vanhempien ikäluokkien osuuksien arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Utajärven kunnan on tärkeää kiinnittää huomiota kyseisten ikäluokkien palvelutarpeisiin ja tarjontaan sekä hyvinvointihaastattelussa esiin nousseisiin kehittämisehdotuksiin. (Utajärven kunnan strategia 2011, 5.) 4.3 Työllisyys Utajärvellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuun 2011 lopussa 11,4 %. Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 9, mikä oli 6 vähemmän kuin vuosi sitten. Utajärvellä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 6,8 %. Noin puolet (50,3 %) Utajärven kunnan väestöstä käy töissä. Väestöennusteiden mukaan työikäisen väestön määrä supistuu ja on kääntynyt laskuun vuoden 2009 jälkeen. Ellei työllisyysaste nouse, se merkitsee työvoiman määrän vähenemistä. Utajärven kunnassa vuoden 2010 tienoilla työelämään tulevien osuus oli paikoin vain % työelämästä poistuvista. Utajärven ensisijaisina kohderyhminä työllisyydessä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteena on, että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin ja yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä vähenee nollaan vuoden 2012 loppuun mennessä. (Oulunkaaren seutukunnan kuntien toimintaympäristöä kuvaava tilastoanalyysi 2008, 10, hakupäivä ; Utajärven nuorten työpajatoiminnan toiminta- ja kehittämissuunnitelma 2011, 3; Tilastokeskus 2011, hakupäivä ) 4.4 Terveys ja toimintakyky Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Utajärvellä erityisen tarpeellista, koska kuntalaisten sairastavuus on erittäin korkeaa. Kansansairauksien (verenpai- 17

18 ne- ja sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit) vakioimaton summaindeksi vuonna 2009 oli 185, joka on maakunnan korkein luku. Maakunnan keskiarvo on 122 ja koko maan 100. (Utajärven kunnan taloussuunnitelma 2011, 21.) 4.5 Asuminen ja elinolot Perheiden lukumäärä Utajärvellä vuoden 2010 lopussa oli 775 ja asuntokuntien lukumäärä 283. Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus vuoden 2009 lopussa oli 17,8 %, koko Suomessa luvun ollessa 30,3 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista 2010 vuoden lopussa oli 93,8 %. Koko Suomen vastaava luku oli 54,4 %. Vuoden 2010 lopussa kesämökkien lukumäärä Utajärvellä oli Valtion veronalaiset utajärveläisten tulonsaajakohtaiset tulot vuonna 2008 olivat euroa/tulonsaaja, luvun ollessa koko Suomessa euroa/tulonsaaja. (Tilastokeskus 2012, hakupäivä ) Toimeentulotukea saaneita utajärveläisiä avio- ja avopareja joilla on lapsia, oli 20 perhettä vuonna 2008, 18 perhettä vuonna 2009 ja vuonna 2010 perheiden lukumäärä oli laskenut 15 perheeseen. Toimeentulotukea vuonna 2008 saaneita yksinäisiä naisia, joilla oli lapsia oli ollut 14 perhettä, vuonna 2009 perheitä oli 10 ja vuonna 2010 lukumäärä on edelleen laskenut 9 perheeseen. Toimeentulotukea saaneiden utajärvisten kotitalouksien lukumäärä on myös ollut laskeva: 133 kotitaloutta vuonna 2008, 116 kotitaloutta vuonna 2009 ja 115 vuonna 2010 (Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet, hakupäivä ) Huoltosuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työssä käyvät joutuvat elättämään. Jos huoltosuhde on esimerkiksi kaksi, yksi työssäkäyvä joutuu elättämään kaksi työssä käymätöntä. Huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä työssä olevien määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lasketaan koko eityöllinen väestö, eli työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset, omaa kotitaloutta hoitavat sekä varusmiespalvelusta suorittavat. (Wikipedia 2010, hakupäivä ) 18

19 Tilastokeskuksen sivujen mukaan Utajärven kunnan huoltosuhde on ollut vuonna ,2 ja vuonna ,8. Huoltosuhde on viimeisen 10 vuoden aikana noussut siis 3.6 yksiköllä. Tämä merkitsee sitä, että Utajärvellä yhteiskunnan tuottavien kuntalaisten painolasti on lisääntynyt ja he joutuvat jakamaan taloudellista vastuuta yhä lisääntyvää huollettavien väestöä. Huoltosuhteen luvun noustaessa Utajärven kunnassa jouduttaisiin esimerkiksi karsimaan joko sosiaalietuuksista tai nostamaan työssäkäyvien verotusta. (Tilastokeskus 2011, hakupäivä ) 4.6 Palvelut Oulunkaaren seutukunnan kuntien vastuulla olevan palvelutuotannon uudistamiseen on suuria ulkoisia paineita kuten väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen, kuntien käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen rajallisuus, kuntalaisten vaatimustason kohoaminen, odotettavissa oleva työvoiman niukkuus, globalisaatio, verokilpailu, toimintojen yleinen markkinaehtoistuminen, jne. (Oulunkaaren seutukunnan kuntien toimintaympäristöä kuvaava tilastoanalyysi 2008, 6, hakupäivä ) Utajärven kunnan kehittämisen painopisteet vuosina ovat viihtyisä ja turvallinen asuminen, vahva kuntatalous, laadukkaat kuntapalvelut, yhteisöllisyyden rakentaminen ja yrittämisen toimintaympäristön jatkuva parantaminen. Kunnassa tehdyssä strategialuonnoksessa kehittämisen sisäiset prosessit on kuvattu ja aukikirjoitettu toimintasuunnitelmineen, aikatauluineen ja työkaluineen. Täältä löytyvät myös palveluihin liittyvien sisäisten prosessien kehittämisen toimintasuunnitelmat. (Utajärven strategialuonnos 2011, 13 22, hakupäivä ) 19

20 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Utajärven kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnistaan, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kunnassa tarjottavista palveluista. Tutkimuksen näkökulma oli kokemuksellinen. Tietoa voidaan käyttää kunnan hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa. Hyvinvointia ja kunnan palvelujen tilaa kartoitetaan seuraavilla osa-alueilla: (Osa-alueeseen liittyvät kysymykset haastattelulomakkeella (Liite 1) on merkitty sulkuihin). Kokemukset hyvinvoinnista 1 Millaisia ovat kuntalaisten kokemukset omasta hyvinvoinnistaan? 1.1 Millaiseksi kuntalaiset arvioivat oman hyvinvointinsa? (Kysymys 1) 1.2 Mitkä tekijät vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin? (Kysymys 2) 1.3 Mitä kuntalainen voivat itse tehdä hyvinvointinsa hyväksi? (Kysymys 3) Kokemukset palveluista 2 Millaisia kokemuksia kuntalaisilla on kunnassa tarjottavista palveluista? 2.1 Miten kuntalaiset arvioivat käyttämiään palveluita? (Kysymys 4, 6) 2.2 Millä tavoin kunnassa tarjottavat palvelut voivat tukea kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä? (Kysymys 5) 2.3 Miten kunnan palveluita tulee kehittää? (Kysymys 7, 9) Kokemus vaikuttamismahdollisuuksista ja osallistumisesta päätöksentekoon 3 Miten kuntalaiset voivat mielestään vaikuttaa hyvinvointiin vaikuttaviin asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon? (Kysymys 8) 20

21 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1 Tutkimusmenetelmänä kuntalaisten haastattelu Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuntalaisia. Haastattelu on yksinkertainen ja tehokas tapa, kun halutaan tietää mitä haastateltava ajattelee (Metsämuuronen 2009, 72; Eskola & Suoranta 2008, 86). Haastattelutilanne on vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa. (Eskola & Suoranta 2008, 85.) Haastattelumenetelmän käyttöä aineistokeruumenetelmänä puolsi se, että haluttiin varmistaa aineiston riittävä määrä ja tiedon saaminen mahdollisimman eri-ikäisiltä kuntalaisilta. Sillä, että haastattelut toteutettiin kuntien asiointipaikoissa, haluttiin saada eri-ikäisten lisäksi erilaisissa elämäntilanteissa olevia kuntalaisia osallistumaan. Lisäksi ajateltiin kokemuksellisen tiedon tuottamisen olevan monipuolisempaa vuorovaikutteisessa tilanteessa, missä voidaan täsmentää kysymyksiä ja varmistaa osallistujilta kysymysten ymmärtäminen samalla tavalla. Haastattelun ainutlaatuisuutta tiedonkeruumenetelmänä on suora kielellinen vuorovaikutus tutkijan ja tutkittavan välillä. Tämä mahdollistaa joustavuuden. (Metsämuuronen 2009, 245.) Kokemustutkimuksen traditio on pääosin laadullista (Järvinen & Järvinen 2004, 83) Joidenkin koulukuntien mukaan vain ja ainoastaan laadullisella tutkimusotteella voidaan tavoittaa ihmisen kokemuksia (Metsämuuronen 2006, 88). Tässä tutkimuksessa lähestymistapa ilmiön tutkimiseen oli laadullinen, vaikka haastattelu toteutettiin strukturoidun lomakkeen avulla. Laadullisuutta tutkimukseen toivat avoimet kysymykset ja haastattelemalla kerätty aineisto, mikä mahdollisti keskustelevan tavan lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä (Vuorela 2005, hakupäivä ) Laadullinen tutkimus pohjautuu verbaaliseen tai visuaaliseen aineistoon, kun taas määrällinen tutkimus esitetään numeraalisessa muodossa. Valinta näiden kahden lähestymistavan välillä riippuu tutkittavana olevasta ilmiöstä ja sitä kautta myös tutkimusaineistosta. Erot ovat lähtökohdiltaan selkeät sekä aineiston keruussa että analyysissa. (Uusitalo 2001, ) 21

22 Haastattelututkimuksen tuottama kokemuksellinen tieto on luonteeltaan kuvailevaa. Kuvailevan tiedon tavoitteena ei ole selittää asioiden välisiä yhteyksiä eikä tehdä ennusteita tai pohtia seurauksia. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 113.) Kuvaileva tieto esittää kuvauksia tapahtumista, tilanteista ja ihmisistä tiettynä aikana tietyssä tilanteessa (Järvinen & Järvinen 2000, 5) ja tässä tapauksessa ihmisen itsensä kokemana. Hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat ihmisen omiin kokemuksiin perustuvia, subjektiivisia, tutkimuksen tavoitteena ei ole tuottaa niistä objektiivista ja ainoaa totuutta. Myös palvelujen käyttöön liittyvät kokemukset ovat subjektiivisia, ne tuovat tärkeää kuntalaislähtöistä tietoa tietyssä ajassa ja paikassa, mutta eivät edusta koko totuutta asiasta. Haastattelu toteutettiin strukturoidun lomakkeen avulla, jolloin kysymysten muotoilu ja niiden järjestys oli kaikille vastaajille sama. Se on nopea tapa haastatella, kun haastateltavia on paljon. (Metsämuuronen 2006, 114; Vuorela 2005, hakupäivä ) Haastattelulomakkeen (liite 1) laadintaan osallistuivat opiskelijat, ohjaavat yliopettajat, kuntien yhteyshenkilöt sekä TerPS-hankeen suunnittelija. Lomakkeen laatiminen käynnistyi keskeisten käsitteiden; määrittämisellä, mikä Metsämuurosen (2006, 55) mukaan on strukturoituihin lomakekyselyihin perustuvien tutkimusten haastavimpia tehtäviä. Keskeisten käsitteiden (hyvinvointi, kokemuksellinen hyvinvointi, hyvinvointipalvelut) määrittelyt perustuivat aikaisempiin tutkimuksiin ja muihin aihepiiriin liittyviin julkaisuihin. Hyvinvointipalvelujen luokituksessa käytettiin hyväksi TerPS-hankkeessa aikaisemmin käytettyä, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa kehitettyä luokittelua. Lomakkeen suunnittelussa otettiin huomioon ulkoasu, kysymysten helppo ymmärrettävyys ja vastaamiseen käytetty aika, sekä miten kysymykset vastaavat tutkimuskysymyksiin. (Hirsjärvi ym. 2009, 200). Osa haastattelulomakkeen kysymyksistä esitettiin numeraalisessa muodossa, jolloin saatiin luokiteltua kuntalaisten mielipiteitä arvoasteikon (4-10) mukaisesti. Avoimien kysymysten ja haastattelun avulla kuntalaiset pystyivät kertomaan kokemuksistaan vapaamuotoisesti. Tämä antoi haastattelijalle mahdollisuuden tarvittaessa kysyä tarkentavia ja selventäviä kysymyksiä, jotta voitiin minimoida virhetulkintoja. (Hirsjärvi ym. 2009, 201.) Lähestymällä samoja asioita sekä määrällisesti että laadullisesti 22

23 haluttiin saada monipuolinen kuva tutkittavasta asiasta. Laadullinen ja määrällinen tutkimusote tulee nähdä toisiaan täydentävänä. Laadullinen tutkimus tuo tutkimuksen syvyyttä ja määrällinen laajuutta (Kananen 2008, 118; Metsämuuronen 2006, 88.) Lisäksi kysymykset pyrittiin asettamaan loogiseen järjestykseen ja huomioimaan kysymyksenasettelu avoimissa kysymyksissä niin, että vastaajilta saatiin mahdollisimman kattavia vastauksia. Lomaketta esitestattiin useaan otteeseen koulun opiskelijoilla, henkilökunnalla sekä opiskelijoiden läheisillä. Esitestausten myötä lomaketta muokattiin toimivammaksi ja näin parannettiin sen luotettavuutta. Varmistimme että, kysymykset ovat yksiselitteisiä eivätkä johdattelevia (Valli 2010, ; Metsämuuronen 2006, 50.) Kysymykset luovat perustan tutkimuksen onnistumiselle, joten sen tekemissä ja muotoilussa oltiin huolellisia. Haastattelijoille laadittiin etukäteen kirjalliset toimintaohjeet haastattelutilanteisiin, jotta haastattelijoiden toiminta haastattelutilanteissa olisi ollut mahdollisimman samantyyppinen. Haastattelutilanteessa haastattelijat huomioivat ympäristötekijät ja pyrkivät minimoimaan haastateltavista johtuvat virhetekijät esimerkiksi kiireen. Haastattelijat kertoivat haastattelun tarkoituksen, viitekehyksen ja tarvittaessa avasivat lyhyesti tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä haastateltaville. Haastateltavalla oli mahdollisuus saada lisää ohjeistusta ja tarkennusta kysymyksistä mikäli he sitä tarvitsivat. Haastatteluihin vastattiin nimettömänä, eikä vastauksista voi tunnistaa vastaajaa. Kaikilla haastatteluun pyydettävillä kuntalaisilla oli mahdollisuus kieltäytyä haastattelusta. Heillä oli myös mahdollisuus kieltäytyä vastaamasta yksittäisiin kysymyksiin tai keskeyttää haastattelu niin halutessaan (Leino-Kilpi & Välimäki 2006, 290.) Tutkimukseen osallistui Iissä 197, Pudasjärvellä 170 ja Utajärvellä 211 kuntalaista. Haastateltavien määrä ja ikäjakaumaosuudet pohjautuivat otettuihin Tilastokeskuksen tietoihin. Tällöin Iin kunnassa oli 8827 yli 15 - vuotiasta ja heistä osallistui 2,6 % haastatteluun. Pudasjärven kunnan yli 15 - vuotiaista haastateltavien määrä oli lähes sama kuin Iissä. Utajärven kunnan 2998 asukkaista yli 15 -vuotiaita oli 2068, jolloin osallistumisprosentiksi saatiin 8,4 koko aikuisväestöstä. Utajärven yläkoulun yhdeksännen luokan ja lukion 23

24 toisen luokan oppilaista osallistui tutkimukseen noin 30 %. Kaikissa kolmessa kunnassa vuotiaiden osuus koko väestöstä oli noin 60 %. Iin kunnassa iäkkäiden osuus 16,2 %, Utajärvellä ja Pudasjärvellä yli 22 %. (Tilastokeskus, Ii 2011a; Pudasjärvi 2011b; Utajärvi 2011c, hakupäivä ) 6.2 Haastattelun toteutuminen ja osallistujat Utajärvellä Haastattelut toteutettiin Utajärven kunnassa Haastattelijoina toimi seitsemän YAMK-tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Hyvinvointiyhdyshenkilö Hannele Karhu oli tehnyt runsaasti esityötä, joka helpotti kaikin tavoin haastattelujen tekemistä. Lisäksi hyvinvointiyhdyshenkilö lähetti etukäteen sähköpostilla opiskelijoille Utajärven kuntaan liittyvää hyvinvointitietoutta. Haastattelualue Utajärven keskustassa oli jaettu kolmeen osaan ja samoin toimittiin seitsemänhenkisen opiskelijaryhmän kanssa. Alueisiin kuului monipuolisesti suurin osa Utajärven palvelu- ja asiointipaikoista. Opiskelijoilla oli yllään kunnan huomioliivit, jotka toivat näkyvyyttä katukuvassa. Haastatteluaineistosta haluttiin saada mahdollisimman monipuolinen huomioiden vastaajien ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Haastattelupaikoiksi valittiin kaupat, koulut, terveyskeskukset, vanhusten palvelutalot, eri-ikäisten päiväkerhotoimintapaikat ja muut julkiset paikat sekä kaksi koululuokkaa. Haastattelulomakkeen täyttö tapahtui pääasiallisesti haastattelijan toimesta. Osa vastaajista täytti lomakkeen itse käytännön syistä. Koululaiset ja opiskelijat vastasivat kyselyyn etukäteen sovitussa luokkatilanteessa. Osa haastateltavista halusi täyttää lomakkeen kiireettömästi ja rauhassa, joten heille annettiin mahdollisuus itse täyttää lomakkeet niin, että ne noudettiin myöhemmin. Kuntalaisille oli etukäteen tiedotettu hyvinvointihaastattelusta paikallislehdessä. Ennen koululuokkien haastattelujen suorittamista huomioitiin haastattelujen sopiminen ja suostumus niihin. Haastatteluun osallistuneet saivat halutessaan osallistua arvontaan, jossa palkintona oli mm. uimalippuja Rokuan kuntokeskukseen ja pieniä tavarapalkintoja. Arvonnalla pyrittiin lisäämään kuntalaisten aktiivisuutta. 24

25 Haastatteluissa etenimme kysymys kerrallaan. Lomakkeen liitteenä oli palveluvalikko, johon vastaajat vastasivat kysyttäessä tai täyttivät sen itse, omasta valinnasta riippuen. Vastaajat kertoivat vapaamuotoisesti kokemuksiaan kunnan palveluista. Lisäksi he kertoivat omasta hyvinvoinnistaan, sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Ajoittain haastattelutilanteita häiritsi liikenteen melu ja muiden kuntalaisten kulkeminen asioilla. Lisäksi mainittakoon vielä häiriötekijänä monien vastaajien kiire erityisesti silloin, kun haastattelu tapahtui arkiasioinnin yhteydessä. Utajärven tutkimukseen osallistui yhteensä 211 kuntalaista. Vastaajista 58,7 % oli naisia ja 41,3 % miehiä. Utajärven väestö oli joulukuussa 2010 Tilastokeskuksen mukaan 2998 asukasta. Tästä yli 15-vuotiaiden osuus oli 2068, jolloin tutkimusotannaksi saatiin 8,4 % aikuisväestöstä. Kunnan yläkoulun yhdeksännen luokan ja lukion toisen luokan osallistuminen oli noin 30 % ikäryhmästä. Tällöin kunnassa vuotiaiden osuus koko väestöstä oli noin 60 %. Yli 65 vuotiaiden osuus oli 22 %. (Tilastokeskus. Utajärvi 2011, hakupäivä ) Vastaajista kolmannes (35,2 %) oli työssäkäyviä ja eläkeläisiä oli saman verran. Loput vastaajat jakautuivat opiskelijoihin, työttömiin, yrittäjänä toimiviin, perhevapaalla oleviin, osa-aikatyössä oleviin ja sairauslomalla oleviin. (Kuvio 1). 25

26 KUVIO 1. Vastaajien sosioekonominen asema viimeisen vuoden aikana. 6.3 Haastatteluaineiston käsittely ja analysointi Tutkimusaineisto koostuu numeraalisista määrällisen tutkimuksen ja avoimista laadullisen tutkimuksen kriteerien mukaisista vastauksista. Tämän vuoksi tutkimuksen aineiston analysoinnissa on käytetty sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Laadullisen aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää ja määrällisen aineiston analyysin työkaluna käytettiin tilastollisen tietojenkäsittelyn ohjelmistoa SPSS (Statistical Package for Social Sciences). (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, hakupäivä ). Aineistot käsiteltiin kuntakohtaisesti. Aineistojen käsittely alkoi lomakkeiden tarkastamisella ja numeroimisella. Numeroinnin tavoitteena oli varmistaa luotettavuus. Sen avulla aineiston havaintoyksiköt voitiin yhdistää tietojenkäsittely ohjelmaan. Lisäksi se mahdollisti tarvittaessa virheellisesti syötettyjen tietojen korjaamisen. (KvantiMotv. Postikyselyaineiston kokoaminen, hakupäivä ) Tarkastamisen ja numeroinnin jälkeen lomakkeet syötettiin SPSS- 26

27 ohjelmaan numerojärjestyksessä. Myös avointen kysymysten vastaukset tallennettiin ohjelmaan. Määrällisen aineiston kuvailussa käytettiin pääosin suoria jakaumia frekvenssejä ja prosentteja. Kahden muuttujan välistä riippuvuutta voidaan tarkastella ristiintaulukoinnin avulla, jolloin taulukossa näkyy molemmat muuttujat (Kananen 2011, 77: KvantiMotv, hakupäivä ). Ristiintaulukoinnilla kuvattiin iän ja koetun hyvinvoinnin välistä suhdetta. Tulosten havainnoinnissa käytettiin pääosin yksinkertaista pylväsdiagrammeja, jolloin muuttujia oli vain yksi. Tässä tutkimuksessa pylväsdiagrammien avulla kuvattiin vastaajien taustatietoja, kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista sekä kuntalaisten kokemuksia kunnan palveluista. Graafiset taulukot ja pylväät tiivistävät, sekä havainnollistavat oleellista informaatiota yhteen kuvaan (Metsämuuronen 2009, 589). Pylväsdiagrammilla kuvataan havaintoarvojen jakautumista pylväiden korkeuden avulla (Johdatus tilastotieteeseen, hakupäivä ). Laadulliset kysymykset analysoitiin sisällön analyysimenetelmää käyttäen siten, että raakadata pelkistettiin ja luokiteltiin. Sisällönanalyysin avulla voidaan tehdä havaintoja dokumenteista ja analysoida niitä systemaattisesti. Analyysissa on olennaista, että tutkimusaineistosta erotetaan samanlaisuudet ja erilaisuudet. Tekstin sanat tai muut yksiköt luokitellaan samaan luokkaan merkityksen, tarkoituksen, seurauksen tai yhteyden perusteella. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 92.) Aineiston luokittelu tapahtui tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimusongelmista käsin. Aineisto ryhmiteltiin ja pilkottiin erilaisten aihepiirien mukaan. Sisällönanalyysissa voidaan erottaa seuraavat vaiheet: analyysiyksikön valinta, aineistoon tutustuminen, aineiston pelkistäminen, aineiston luokittelu ja tulkinta sekä analyysin luotettavuuden arviointi (Metsämuuronen 2006, 124). Analyysiprosessi lähti liikkeelle aineiston lukemisena, jonka tavoitteena oli rakentaa kokonaiskuva tutkimusaineistosta ja löytää perusta aineiston luokittelulle ja jäsentämiselle. 27

28 Sisällön analyysi aloitetaan analyysiyksikön määrittämisellä. Tutkimustehtävä määrittää analyysiyksikön, joka voi olla sana tai sanayhdistelmä, lause, lausuma tai ajatuskokonaisuus riippuen siitä, mikä oli tutkimustehtävä. Kun analyysiyksikkö oli määritetty, aineisto luettiin useita kertoja läpi. Pelkistämisvaiheessa toistettiin tutkimustehtävän mukaista kysymystä. Aineiston pelkistämisellä tarkoitetaan että aineistolta kysytään tutkimustehtävän mukaisia kysymyksiä. Aineiston pelkistämisessä auki kirjoitettu haastatteluaineisto pelkistettiin niin, että aineistosta karsittiin tutkimukselle epäolennainen pois. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 110.) Analyysin apuvälineenä käytettiin taulukkoa, jossa pelkistetyt ilmaukset koottiin ensimmäiseen sarakkeeseen. Seuraavassa sarakkeessa ilmauksia ryhmiteltiin. Ryhmittelyssä etsittiin ilmausten erilaisuutta ja yhtäläisyyttä sekä samaa tarkoittavat ilmaisut. Ne koottiin alakategorioiksi, joille annettiin nimi sisällön mukaan, kuten liikunta ja terveys. Lopulta kategoriat yhdistettiin yläkategorioiksi. Aineiston luokittelussa aineisto käytiin läpi tarkasti ja siitä etsittiin samankaltaisuuksia sekä eroavuuksia kuvaavia käsitteitä. Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmiteltiin ja yhdistettiin luokaksi sekä nimettiin luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä (Tuomi & Sarajärvi 2009, 110.) Esimerkkinä kuntalaisten kokemat vaikutusmahdollisuudet, joissa yläkategorioiksi muodostuivat aktiiviset ja osallistuvat, sekä passiiviset ja osallistumattomat kuntalaiset. 28

29 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista Koettua hyvinvointia ja ikäluokittelua (taulukko1.) tarkasteltaessa havaittiin, että yli kaksi kolmasosaa (68 %) kaikista vastaajista koki hyvinvointinsa vähintään hyväksi. Nuoret (alle 29 v) kokivat hyvinvointinsa parhaimmaksi muihin ikäluokkiin nähden. Nuorista melkein kaikki (95 %) kokivat hyvinvointinsa vähintäänkin hyväksi. Viidesosa vuotiaista (20,5 %) ja hieman yli puolet (54 %) eläkeikäisistä kokivat hyvinvointinsa tyydyttäväksi tai sitä huonommaksi. TAULUKKO 1. Koettu hyvinvointi ikäluokittain (n 210) Koettu hyvinvointi Vastaajien ikä 15-17v 18-29v 30-44v 45-64v 65v- Yhteensä Erinomainen (10) 7.7% 10.0% 5.9% 2.8% 3.4% 4.8% Kiitettävä (9) 46.2% 35.0% 38.2% 23.9% 15.3% 27.6% Hyvä (8) 42.3% 50.0% 35.3% 38.0% 27.1% 36.2% Tyydyttävä (7) 3.8% 5.0% 14.7% 23.9% 18.6% 16.7% Kohtalainen (6).0%.0% 2.9% 5.6% 28.8% 10.5% Välttävä (5).0%.0% 2.9% 4.2% 6.8% 3.8% Heikko (4).0%.0%.0% 1.4%.0%.5% Yhteensä % 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Yhteensä n (26) (20) (34) (71) (59) (210) 7.2 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Kysyttäessä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, saatiin vastauksia 205 kuntalaiselta, joka on 97 % kaikista vastanneista. Vastaajien mielestä heidän hyvinvointiinsa vaikutti arjen sujuvuus, mikä koostui omasta terveydestä, työstä, opiskelusta, ympäristöstä sekä sosiaalisista suhteista. Vastaajista nuoria oli viidesosa (20 %), työikäisiä noin puolet (51 %) ja eläkeikäisiä noin kolmannes (28 %). 29

30 Terveys Vastaajat pitivät omaa ja perheenjäsentensä terveyttä tärkeänä omaan hyvinvointiinsa vaikuttavana tekijänä. Noin joka kolmas vastaaja mainitsi terveyden vaikuttavan joko positiivisesti tai negatiivisesti omaan hyvinvointiinsa. Työikäiset ja eläkeikäiset korostivat muita enemmän terveyden merkitystä omaan hyvinvointiinsa. Krooniset ja akuutit sairaudet vaikuttivat joidenkin vastaajien hyvinvointiin negatiivisesti, ja varsinkin iän tuomat vaivat koettiin elämää rajoittavina tekijöinä. Terveydenhuoltopalvelut kuvattiin hyvinvointia tukevina tekijöinä, samoin päivätoiminta ja kotisairaanhoito. Ravitsemuksen, elämäntapojen ja yleisen asenteen merkitystä hyvinvointiin pidettiin tärkeänä. Työ ja opiskelu Vastanneista lähes puolet (46 %) kertoi työn vaikuttavan omaan hyvinvointiin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Peräti viidesosa (21 %) koki ansiotyön vaikuttavan hyvinvointiinsa negatiivisesti. Nuorten vastauksissa työ nousi esille vajaalla kolmasosalla (29 %) vastanneista, ja heidän mielestään työllä ei ollut suurta merkitystä heidän hyvinvointiinsa. Työikäisistä vastaajista neljä viidestä (74 %) kuvasi työn negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Heidän mukaansa muun muassa työn henkisellä ja fyysisellä kuormittavuudella ja sillä, että täytyi käydä kotipaikkakunnan ulkopuolella töissä, oli negatiivinen vaikutus hyvinvointiin, mikä ilmeni väsymyksenä. Lisäksi työttömyys, liian pieni palkka sekä huono organisointi työpaikalla vaikuttivat vastaajien hyvinvointiin negatiivisesti. Liian pieni palkka, millä ei tahdo tulla toimeen, palkka ei riitä välttämättömiin menoihin. Työn positiivinen vaikutus hyvinvointiin kuvattiin taloudellisena turvallisuutena ja arjen sujuvuutena. Taloudellinen turvallisuus kuvattiin monissa vastauksissa 30

31 vapauden tunteena, stressin vähentäjänä ja koko perheen hyvinvoinnin lisääjänä. Työ lisäsi myös sosiaalista hyvinvointia, johon vaikuttivat työilmapiiri, työkaverit ja itsetunnon lisääntyminen. "Ansiotyö turvaa tulevaisuutta, luo arkea, sekä tuottaa tuloja, joilla arjesta vapaudutaan." "Ansiotyö antaa itseluottamusta, rahaa, mielekkyyttä elämään ja vaikuttaa piristävästi hyvinvointiin." Koulu ja opiskelu mainittiin muutaman kerran. Koulutyön vaikutusta kuvattiin työn määrän ja ilmapiirin käsitteillä. Hyvinvointia lisäsivät hyvä koulumenestys ja onnistuminen. Heikentävät tekijät liittyivät stressiin, läksyjen määrään ja koulun ilmapiiriin. Ympäristö Ympäristöön liittyi sekä hyvinvointia lisääviä että sitä vähentäviä tekijöitä. Myönteisenä ympäristöön liittyvänä tekijänä koettiin rauhallinen asuinympäristö, hyvät ulkoilumahdollisuudet ja mukavat naapurit. Kylän keskustan palvelut ovat hyvät ja lähellä toisiaan, mikä koettiin myös hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Kielteisinä tekijöinä hyvinvoinnille kuvattiin pitkät välimatkat. Sosiaaliset suhteet Lähes puolet (46 %) kaikista vastanneista piti sosiaalisia suhteita voimavarana. Sosiaalisiin suhteisiin sisällytettiin perheen lisäksi ystävät, työkaverit ja kerhotoiminnan kautta tutuksi tulleet ihmissuhteet. Liikunta, kerhotoiminta, vapaaehtoistyö ja järjestötyö kuvattiin sosiaalista hyvinvointia lisäävinä tekijöinä. Kerhotoiminnassa korostettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka lisäsi hyvinvointia. Sosiaalisuus ja ihmissuhteet korostuivat myös harrastuksissa. 31

32 7.3 Omien tekojen vaikutus hyvinvointiin Kysyttäessä omien tekojen vaikutusta hyvinvointiin, vastauksia saatiin 193 kuntalaiselta, joka on 91 % kaikista vastanneista. Vastaajista nuoria oli noin viidesosa (18 %), työikäisiä noin puolet (52 %) ja eläkeikäisiä noin kolmannes (28 %). Kuntalaisten mukaan omalla aktiivisella asenteella on vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Vastauksissa oma aktiivisuus ilmeni terveellisten elämäntapojen huolehtimisena, sosiaalisista suhteista ja vapaa-ajasta huolehtimisena sekä positiivisena asenteena ja oma-aloitteisuutena. Terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen Joka viides (20 %) kaikista vastanneista, oli sitä mieltä, että terveellisillä elämäntavoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Voimakkaimmin kuntalaiset toivat esille terveellisen ja monipuolisen ruokavalion ja levon merkityksen sekä fyysisen kunnon ylläpitämisen oman hyvinvoinnin lisääjänä. Lisäksi he toivat esille säännöllisen elämän-rytmin, painonhallinnasta huolehtimisen mm. hyötyliikunnan avulla, omasta terveydestä huolehtimisen mm. käymällä säännöllisesti terveystarkastuksissa sekä fyysisen kunnon ja henkisen kunnon ylläpitämisen mm. keskustelemalla toisten kanssa. Harrastaa liikuntaa, huolehtia ravitsemuksen hyvästä tasosta, virkistäytymisestä ja riittävästä levosta. Puhua toisille, rentoutua välillä, kysyä apua jossakin asiassa, jos tarvitsen. Sosiaalisista suhteista huolehtiminen Joka viides (21 %) kaikista vastanneista toi esille myös sosiaalisten suhteiden merkityksen omaan hyvinvointiinsa. Sosiaaliset suhteet koostuivat omasta perheestä, ystävistä ja kerhotoiminnan kautta tapaamista tuttavista. Perhe- ja ystävyyssuhteista huolehtiminen näkyi yhdessä tekemisenä, hyvien välien ylläpitämisenä ja yhteydenpitona sekä välittämisenä. Välittäminen tarkoitti mm. toisten 32

33 auttamista. Erilaiset järjestötoiminnat ja kerhot auttoivat kuntalaisia pitämään sosiaaliset suhteet elossa ja erilaisten tapahtumien kautta kuntalaiset kokivat voivansa toimia yhdessä ystäviensä kanssa. Harrastaminen tärkeiden ihmisten kanssa, yhdessä olo. Elän niin etten pahoita perhettä. Vapaa-ajasta huolehtiminen Yli puolet (57 %) kaikista vastanneista korosti vapaa-ajasta huolehtimisen tärkeyttä oman hyvinvoinnin lisääjänä. Vapaa-aikaan he luokittelivat kaikki harrastuksiin ja liikuntaan liittyvät asiat kuten kalastus, metsästys, pyöräily, uinti, lenkkeily, kuntosali, hiihto, retkeily, jumppa, voimistelu, hieronta, sekä asiat, jotka vaikuttavat positiivisesti omaan mielenvireyteen. Kuntalaiset kokivat hyvinvointiinsa positiivisesti vaikuttavan muun muassa luonnossa liikkumisen ja marjastamisen, käsillä tekemisen (käsityöt, kutominen), remontoinnin ja oman puutarhan hoidon. Myös kerhotoiminta, kuten kutomapiiri ja ryhmäliikunta, kulttuurilliset virikkeet esimerkiksi tapahtumat ja näyttelyt sekä lukeminen, lomailu, huumori, laulaminen ja tanssiminen vaikuttivat positiivisesti hyvinvointiin. Liikkuminen, yhdistystoiminnassa kerran kuukaudessa, tapahtumat. Hakea mielenvirkistystä luonnosta, ystävistä, tapahtumista. Positiivinen asenne ja oma-aloitteisuus Kolmasosa (34 %) vastaajista toi esille ns. kokonaisvaltaisen aktiivisuuden, mikä sisälsi positiivisuuden, oma-aloitteisuuden ja omatoimisuuden. Tämä osaalue jakautui kaikkein tasaisimmin eri-ikäisten joukossa. Positiivisuus ilmeni kuntalaisten puheissa ennen kaikkea ajattelumallina ja asenteena. Vastaajat korostivat positiivisen ajattelun ylläpitämistä, asioiden katsomista positiivisesti ja valoisasti, positiivista asennoitumista työhön ja olemalla hyvä työkaveri. Oma-aloitteisuus oli kuntalaisten omaa aktiivisuutta huolehtia työllistymisestä opiskelun jälkeen ja omasta terveydestä, käymällä esimerkiksi 33

34 terveystarkastuksissa. Lisäksi oma-aloitteisuus oli aktiivista osallisuutta ja osallistumista erilaisiin tilaisuuksiin ja kerhotoimintaan, oman työn kehittämiseen sekä tarjolla olevien palveluiden käyttämiseen, tapahtumien järjestämiseen, kesätöiden tekemiseen ja vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Vastaajat aktiivisuutta kuvaavina tekijöinä toivat esille erityisesti liikunnan merkityksen ja omaaloitteisen itsensä kuntouttamisen. Eläkeikäisten joukossa omatoimisuudella oli suuri rooli, joka vaikutti positiivisesti hyvinvointiin. Tässä ikäryhmässä omatoimisuus rakentui pienistä arjen tehtävistä, kuten kaupassa käyntinä, ruoanlaittona ja arkiaskareiden hoitamisena. Eläkeikäiset kokivat tärkeänä sen, että he kykenivät itsenäisesti huolehtimaan pienet arjen tehtävät. Vastaajat toivat esille myös sen, että joillekin kuntalaisille kodin ulkopuolinen apu on erittäin tärkeä hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Oma aktiivisuus ja positiivinen suhtautuminen omaan hyvinvointiin. Ei paljoa, koska sellainen vamma (aivohalvaus/infarkti) kotiavustajan kanssa käyn yhdessä lenkillä, kaupassa. Kotiavustajan käynti ihan välttämätön. Jos palvelua saa tulee hyvinvointia. 7.4 Kunnan palvelut hyvinvoinnin tukena Vastaajista 7 % oli sitä mieltä, että yleisesti peruspalveluiden saatavuus kunnassa tuki hyvinvointia. Lähes viidennes (18 %) kaikista vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen. Vastaajista 11 % ei osannut sanoa miten palvelut voisivat tukea hyvinvointia tai olivat sitä mieltä, etteivät palvelut voi tukea mitenkään. Tähän kysymykseen vastanneista nuoria oli 21 %, työikäisiä oli 43 % ja eläkeikäisiä 27 %. Liikunta ja vapaa-ajan palvelut Tärkeimmiksi hyvinvointia lisääviksi palveluiksi reilu kolmannes (38 %) vastaajista nimesi liikunta- ja vapaa-ajan (sisältää kulttuuripalvelut) palvelut. Erityisesti liikuntapalvelujen monipuolisuus ja tarjonnan kohdentuminen kaiken ikäisille 34

35 koettiin tärkeäksi, painopiste kuitenkin nuorissa, varhaisaikuisissa ja työikäisissä. Kulttuuri- ja vapaan-ajan palveluihin liittyi keskeisesti ajatus monipuolisemmasta tarjonnasta hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Sellaiseksi koettiin myös erilaiset tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet myös sivukylillä. Nuorten toimintamahdollisuuksien lisääminen on myös tärkeää. Urheiluharrastus mahdollisuudet lisäävät ihmisen liikuntainnostusta sekä sitä kautta parantavat mielialaa. Monipuolinen viriketarjonta kaiken ikäisille. Koko perheen harrastusmahdollisuudet. Terveyspalvelut Toiseksi suurimmaksi hyvinvointia lisääväksi palveluksi nimettiin terveyspalvelut, jonka mainitsi viidennes (21 %) kaikista vastaajista. Terveyspalvelut kuvautuivat erityisesti työ- ja eläkeikäisten hyvinvointia tukevana palvelumuotona. Vastauksissa korostui terveyspalveluiden olemassaolon ja saatavuuden merkitys sekä lääkäripalveluiden turvaaminen. Lisäksi koettiin, että terveyskeskuksen nopea apu tarvittaessa, hammashoitoon pääsy nykyistä nopeammin ja lastenneuvola palvelujen kehittäminen lisäävät hyvinvointia. Terveys- ja sairauspalvelut tulisi olla nopeasti saatavilla. Sairastapauksissa olisi päästävä vaivattomasti hoitoon. Sosiaali-, kuljetus- ja kauppapalvelut Sosiaalipalveluissa ikääntyvien asumiseen liittyvät seikat, kuten kotona asumisen tukeminen ja palveluasumisen mahdollistuminen tarvittaessa oli yksi hyvinvoinnin tuki. Tätä mieltä oli 5,2 % vastaajista. Erityisesti eläkeikäiset kokivat kuljetuspalveluiden lisäämisen ja niiden tukemisen vaikuttavan hyvinvointiin myönteisesti. Kuljetuspalveluiden osalta mainittiin esimerkiksi edulliset eläkeläishinnat ja kyydit sivukyliltä kuntakeskukseen. Kauppapalveluiden osalta 6,8 % vastaajista oli sitä mieltä, että monipuolinen tarjonta tuo hyvinvointia. 35

36 Muita hyvinvointiin vaikuttavia palveluita Yksittäisinä vastauksina oli varsin kirjava joukko palveluita, joista on syytä mainita useitakin palveluita hyvinvointiin liittyvien pohdintojen tueksi. Kelan etuusasioiden käyttö nousi palvelujen käyttöastetta esittävissä pylväiköissä tärkeäksi. On siis perusteltua mainita tässä yhteydessä, että 2,8 % kaipasi Kelan palvelujen palauttamista kuntaan. Asioinnin helpottuminen lisäisi hyvinvointia. Muutamat vastaajat mielsivät työvoimapalveluiden palauttamisen kuntaan ja työpaikkojen lisäämisen tukevan hyvinvointia. Todettiin myös, että ansiotyöllä on suuri merkitys hyvinvointiin. Muita vastauksissa ilmenneitä hyvinvointia tukevia palveluita olivat mm. lapsiperhepalvelut, ympäristöpalvelut, kuten nuotiopaikat ja yleinen viihtyvyys. Lisäksi tuotiin esille siivouspalvelut, apteekkipalvelut, kirjastopalvelut ja koulupalvelut. Näiden lisäksi teknisistä palveluista mainittiin hyvinvointia tukevina uusien isompien vuokra-asuntojen rakentaminen ja euron tontti. Myös omaishoitajien tukeminen lisää hyvinvointia. Lopuksi mainittiin seurakunnan palvelut sekä yleinen tiedottaminen palveluista. 7.5 Tyytyväisyys kunnan tarjoamiin palveluihin Kysyttäessä tyytyväisyyttä yleensä kunnan tarjoamiin palveluihin (yleisarvosanaa) saatiin 152 vastausta kuntalaisilta, joka on 72 % haastatelluista. Heistä nuoria oli neljännes (25 %), työikäisiä yli puolet (54 %) ja eläkeikäisiä joka viides (20 %). Kuuden vastaajan (4 %) mukaan kaikkien palvelujen yleisarvosanaa laski Kelan, työvoimatoimiston ja poliisin toimistojen puuttuminen omalta paikkakunnalta. Viisitoista vastaajaa (9 %) suhtautui kunnan kaikkiin palveluihin joko neutraalisti tai eivät ottaneet kantaa lainkaan. Tarkasteltaessa kunnassa tarjottavien palveluiden yleisarvosanaa ikäluokittain (taulukko 2.), havaittiin, että kaikista vastaajista vähintään puolet (53,8 %) antoi kaikille palveluille hyvän (8) arvosanan. Tyydyttävän (7) tai kohtalaisen (6) arvosanan antoi yksi kolmasosa (32,1 %). Kaikista tyytyväisimpiä palveluihin olivat eläkeikäiset, joista reilut kaksi kolmasosaa (69 %) antoi kaikille palveluille 36

37 vähintään hyvän arvosanan. Eläkeikäiset antoivat eniten (19,2 %) arvosanoja kiitettävä (9) tai erinomainen (10). Tyytymättömimpiä palveluihin olivat työikäiset vuotiaat. Tästä ikäluokasta saatiin 33 vastausta. Heistä 3 % antoi arvosanan heikko (4). Taulukko 2. Tyytyväisyys kunnassa tarjottaviin palveluihin kokonaisuuteen (yleisarvosana) ikäryhmittäin (n=199) Yleisarvosana kaikista kunnan palveluista Vastaajien ikä 15-17v 18-29v 30-44v 45-64v 65v- Yhteensä Erinomainen (10) 4.%.0%.0% 2.9% 7.7% 3.5% Kiitettävä (9).0% 10.0% 9.1% 8.7% 11.5% 8.5% Hyvä (8) 64.0% 55.0% 51.5% 53.6% 50.0% 53.8% Tyydyttävä (7) 28.0% 30.0% 24.2% 26.1% 17.3% 24.1% Kohtalainen (6).0% 5.0% 12.1% 8.7% 9.6% 8.0% Välttävä (5) 4.0%.0%.0%.0% 3.8% 1.5% Heikko (4).0%.0% 3.0%.0%.0%.5% Yhteensä % 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Yhteensä n (25) (20) (33) (69) (52) (199) Tyytyväisiä oltiin palvelujen saatavuuteen, laatuun ja toimivuuteen, sekä henkilökohtaiseen palveluun. Samanaikaisesti osa vastaajista oli tyytymättömiä palvelujen huonoon saatavuuteen ja tarjonnan riittämättömyyteen, joka korostui erityisesti sivukylillä. Kolme vastaajaa koki ongelmalliseksi asioiden hoitamisen puhelimitse, numerot vääriä eikä tapaa kasvotusten. Saadessaan oikean henkilön kiinni, asiat kuitenkin hoituvat. Muutaman kuntalaisen mielestä arvosanaa laski lapsiperhepalvelut sekä tukitoimien riittämättömyys, kuten kuntalisän puuttuminen. Samalla tuotiin esille neuvolapalveluiden huono organisointi. Leikkipaikka toivottiin huoneiden läheisyyteen, punnitus ja mittaus samaan huoneeseen sekä viihtyvyyteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. 37

38 Neuvolan huonejärjestelyt tuottavat hankaluutta. Pienten lasten neuvolat tulisi järjestää niin, että työntekijät liikkuvat, eivät vanhemmat, lapset. Muutaman vastaajan mukaan ei huomioitu riittävästi eri ikäryhmiä tai erityisryhmiä, joka laski arvosanaa. Liikuntaryhmien riittävään määrään oltiin tyytyväisiä, mutta niiden laatuun haluttiin kiinnitettävän huomiota. Yksi vastaaja toi esille viime talven latujen loistavan kunnon. Samoin muutama vastaaja toi esille pitkät etäisyydet ja kuljetustuen puuttumisen, sekä pyöräteiden huonon kunnon. Yksi vastaaja oli tyytymätön rutinoituneeseen päätöksentekoon kunnassa ja kuntalaisten kuulemisen puuttumiseen. Muutama koki, etteivät palvelut ole kaikille tasa-arvoisia. Vastanneista moni oli perustyytyväinen kunnan tarjoamiin palveluihin ilmaisten samalla, että aina on kehittämisen tarvetta tai parantamisen varaa. Koska tieasiat ei ok, kela puuttuu, ei haeta kaikkia korvauksia. Terveyspalveluissa saatu apua ja se nostaa arvosanaa. Täällä on hyvät kauppa ja vapaa-ajan palvelut, mutta terveyspalveluissa on parantamisen varaa, koska kouluterveydenhoitaja on harvoin paikalla. Olen ihan tyytyväinen asuinkuntani palveluihin, mutta nuorille voisi olla enemmän toimintaa. Toisaalta syrjäkyläläisenä en niistä hyötyisi. Valtion tarjoamat palvelut Valtion palveluihin koottiin työvoimatoimiston palvelut, Kelan palvelut sekä poliisi- ja turvallisuuspalvelut. Lähes puolet vastaajista oli käyttänyt kelan etuuspalveluita. Muita palveluita oli käytetty tasaisesti, kuten työnhakijapalveluita (10 %), Kelan kuntoutuspalveluita (7,2 %) sekä poliisi- ja turvallisuuspalveluita (9,2 %). Kaikkein vähiten oli käytetty työvoimatoimiston yrittäjäpalveluita, noin 1 % vastaajista. 38

39 KUVIO 2. Vastaajien käyttämät valtion palvelut Miksi Kelan ja työvoimatoimiston piti lähteä tältä kylältä pois? Siitä tippui pisteitä. Itse olen tyytyväinen terveyskeskus palveluihin, tosin moni tuttu ei. Muutaman vastaajan mukaan kaikkien palvelujen yleisarvosanaa laski Kelan, poliisin ja työvoimatoimiston palvelujen puuttuminen omalta paikkakunnalta. Yksityiset palvelun tarjoajat Yksityisten tarjoamiin palveluihin otti kantaa kymmenen vastaajaa (7 %). Vastauksissa oltiin tyytyväisiä hammaslääkärin saatavuuteen ja seurakunnan tarjoamiin palveluihin. Vastaajien antamaa arvosanaa laski siivouspalvelujen saatavuuden riittämättömyys ja sen kallis hinta. Pankkien riittämättömät aukioloajat harmittivat yhtä vastaajaa. Yhdessä vastauksessa tuotiin esille riittämätön yhteistyö yrittäjien ja kunnan kesken. Samalla haluttiin kunnan huomioivan yrittäjyyden työllistävä vaikutus. Liikunnan ja vapaa-ajan palvelut Vastaajista kaksi kolmasosa oli käyttänyt kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita sekä opetuspalveluita (kuvio 3). Vapaa-ajan palvelut sisälsivät nuorisopalvelut, ker- 39

40 hotoiminnan, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, taidekasvatuksen, kirjastopalvelut, kansalaisopiston ja kunnan tapahtumat. Opetuspalvelut sisälsivät oppilashuollon, oppilaitokset ja tukipalvelut. Noin neljännes (23,8 %) vastaajista oli käyttänyt tukipalveluita (kouluruokailu, koulukuljetus ja kerhotoiminta). KUVIO 3. Vastaajien käyttämät kulttuuri- ja vapaa-aika, sekä opetuspalvelut viimeisen vuoden aikana Terveyspalvelut Terveyspalveluita käytti lähes 80 % vastaajista (kuvio 4). Käytettyjä sairaanhoidon palveluita olivat lääkäripalvelut, suun terveydenhoito, sairaanhoitaja, fysioterapia, vuodeosastohoito ja mielenterveyspalvelut. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli käyttänyt terveyttä edistäviä palveluita kuten terveystarkastuksia, äitiys- ja lastenneuvolaa, seulontatutkimuksia ja liikuntaneuvontaa. Tukipalveluista oli käytetty laboratorio- ja röntgentutkimuksia 40

41 KUVIO 4. Vastaajien käyttämät terveyspalvelut viimeisen vuoden aikana Ikääntyvien palvelut Sosiaalipalveluja verrattaessa vastaajista viidennes (20,95 %) oli käyttänyt perhepalveluita (kuvio 5). Ikääntyneiden kotona asumista tukevia palveluita (kotihoito, kotihoidontukipalvelut, omaishoidon tuki ja päivätoiminta) oli käyttänyt noin kuudesosa (13,81 %) vastaajista. 41

42 Kuvio 5. Vastaajien käyttämät sosiaalipalvelut viimeisen vuoden aikana Kauppa- ja liikennepalvelut Suurin palveluryhmä, jota kuntalaiset olivat käyttäneet viimeisen vuoden aikana, oli kauppapalvelut (kuvio 6). Kauppapalvelut sisältävät kauppa-, pankki-, postija apteekkipalvelut. Lähes kolmannes (27,8 %) oli käyttänyt muita yksityisiä palveluita (esimerkiksi yksityinen kuntosali, kylpylä ja ravintola) ja neljännes (23,4 %) kaikista vastanneista oli käyttänyt yhdistysten tai järjestöjen palveluita 42

43 KUVIO 5. Vastaajien käyttämät palvelut viimeisen vuoden aikana 7.6 Kuntalaisten kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta Kysyttäessä Utajärven kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista hyvinvointiin vaikuttavien asioiden valmisteluun ja päätöksen tekoon, jakautuivat vastaajat kahteen ryhmään. Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset sekä passiiviset ja osallistumattomat kuntalaiset. Passiivisten kuntalaisten ryhmään luokitellaan myös turhautuneet kuntalaiset, jotka kertoivat osallistuneensa, mutta olivat selkeästi sitä mieltä, että osallistumisella ei ollut ollut minkäänlaista vaikutusta asioihin. Vastanneista nuoria oli viidesosa (22 %), työikäisiä puolet (49 %) ja eläkeikäisiä oli neljäsosa (25 %). Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset Kolmannes kyselyyn vastaajista (34,9 %) kertoi, että he kokivat pystyvänsä osallistumaan kunnassa tapahtuvaan hyvinvointiin vaikuttavien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Vaikuttaminen tapahtui muun muassa työn ja ammatin kautta suorana vaikuttamisena. Kuntalaiset kertoivat, että työskentelevät erilaisissa kehittämisprojekteissa, joissa voivat tuoda esille uusia ideoitaan. Kuntalaiset kertoivat osallistumisen vaikuttamiseen tapahtuvan myös vapaa- 43

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 14.2.2014 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 Oulunkaaren toimielimissä toimivat ja muut kuntien Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena 1 Sanna Salmela Hankesuunnittelija, TtT sanna.salmela@ppshp.fi 2 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA Maria-Liisa Nurmi, Anne Alavillamo, Arto Rautajoki, Matti Rekiaro, Anna-Kaisa Pusa, Kirsti Svahn, Teemu Puolijoki, Marko Rossinen Taustatietotyöryhmän tehtävä Kartoittaa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois Suomi2 Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Osahankkeet

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

TAUSTATIETO- työryhmä

TAUSTATIETO- työryhmä TAUSTATIETO- työryhmä TYÖRYHMIEN YHTEISSEMINAARI 29.4.2016 Maria-Liisa Nurmi, Terhi Haapala, Hannele Koivisto, Anne Alavillamo, Aino Ylitalo, Erkki Välimäki, Arto Rautajoki (Anne Saarijärvi), Matti Rekiaro

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä 13.5.2016 Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen * Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995).

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot