KUNTALAISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA HYVINVOINTIPALVELUISTA UTAJÄRVEN KUNNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTALAISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA HYVINVOINTIPALVELUISTA UTAJÄRVEN KUNNASSA"

Transkriptio

1 Salla Jämsén, Marjo Kortesalmi, Niina-Mari Krook-Ventelä, Katja Rönn, Markku Similä, Tiina Utoslahti & Susanne Vuollet KUNTALAISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA HYVINVOINTIPALVELUISTA UTAJÄRVEN KUNNASSA

2 KUNTALAISTEN KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA JA HYVINVOINTIPALVELUISTA UTAJÄRVEN KUNNASSA Salla Jämsén, Marjo Kortesalmi, Niina- Mari Krook-Ventelä, Katja Rönn, Markku Similä, Tiina Utoslahti & Susanne Vuollet Tutkimusraportti Kevät 2012 Kuntoutuksen koulutusohjelma Terveyden edistämisen koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu, ylempi amk-tutkinto Kuntoutuksen ja terveyden edistämisen koulutusohjelma Tekijät: Salla Jämsén, Marjo Kortesalmi, Niina-Mari Krook-Ventelä, Katja Rönn, Markku Similä, Tiina Utoslahti & Susanne Vuollet Tutkimuksen nimi: Kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Utajärven kunnassa Työn ohjaajat: Yliopettajat Hilkka Honkanen ja Arja Veijola Työn valmistumisvuosi: 2012 Sivumäärä 72+5 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Utajärven kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja kunnassa tarjottavista palveluista. Tietoa voidaan käyttää kunnan hyvinvointisuunnittelun tukena ja sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Tutkimuksen tilaajana oli Terveempi Pohjois-Suomi -hanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Pohjois-Suomen maakuntien alueille ja kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ja terveyden edistämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä laadullista, että määrällistä menetelmää. Tutkimusotteeksi valittiin kuvaileva tutkimus. Tarvittava aineisto kerättiin haastattelulomakkeella. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä ja määrällinen aineisto SPSS-ohjelmalla. Tulokset: Suurin osa kuntalaisista, varsinkin nuoret, kokivat hyvinvointinsa hyväksi. Kuntalaisten mielestä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat terveys, työ, opiskelu, ympäristö ja ihmissuhteet. Myös omalla aktiivisella asenteella oli vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Aktiivisuus ilmeni terveellisten elämäntapojen huolehtimisena, sosiaalisista suhteista ja vapaa-ajasta huolehtimisena sekä positiivisena asenteena ja oma-aloitteisuutena. Tärkeimmiksi hyvinvointia lisääviksi palveluiksi kuntalaiset nimesivät liikunta- ja vapaa-ajan palvelut sekä terveyspalvelut. Kaikista tyytyväisimpiä palveluihin olivat eläkeläiset. Keskeisin kehittämiskohde kuntalaisten mielestä olivat terveyspalvelut. Vapaa-ajan palveluiden ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen olivat kuntalaisten mielestä toiseksi tärkeimmät kehittämiskohteet. Johtopäätökset: Kehittämishaasteena on, miten saadaan passiiviset, vajaakuntoiset ja taajaman ulkopuolella asuvat kuntalaiset mukaan osallistumaan. Terveyskeskuspalveluiden kehittämisessä keskeistä on laadun, asiakaslähtöisyyden ja saatavuuden parantaminen. Luonnon ja ympäristön viihtyvyys on merkittävä kuntalaisten voimavara. Perheille suunnattujen palveluiden kehittäminen on merkittävää Utajärven tulevaisuuden kannalta. Tulosten hyödyntäminen: Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää laadittaessa kunnan hyvinvointikertomusta ja kehitettäessä kunnan hyvinvointipalveluita Asiasanat: hyvinvointi, hyvinvointikertomus, kokemuksellinen hyvinvointi, kunnan palvelut, Utajärven kunta 3

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO YHTEISKUNTAPOLIITTISET LÄHTÖKOHDAT HYVINVOINNIN EDISTÄMISELLE OULUNKAAREN ALUEELLA KOKEMUKSELLINEN HYVINVOINTI KUNTALAISTEN HYVINVOINTI JA HYVINVOINNIN HAASTEET Indikaattoritieto hyvinvointijohtamisen tukena Väestön rakenne ja kehitys Työllisyys Terveys ja toimintakyky Asuminen ja elinolot Palvelut TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmänä kuntalaisten haastattelu Haastattelun toteutuminen ja osallistujat Utajärvellä Haastatteluaineiston käsittely ja analysointi TUTKIMUSTULOKSET Kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Omien tekojen vaikutus hyvinvointiin Kunnan palvelut hyvinvoinnin tukena Tyytyväisyys kunnan tarjoamiin palveluihin Kuntalaisten kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta Kunnan palveluista tiedottaminen Kuntalaisten ehdotuksia kunnan palveluiden kehittämiseen YHTEENVETO TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuntalaisten kokemukset omasta hyvinvoinnista Kuntalaisten kokemukset kunnassa tarjottavista palveluista Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet hyvinvointiin vaikuttavien asioiden 4

5 valmisteluun ja päätöksentekoon Johtopäätökset TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTINEN TARKASTELU LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO Oulunkaaren kuntayhtymän muodostaa viisi kuntaa Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala ja vuoden 2011 alusta mukaan liittynyt Simo. Oulunkaaren tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa sekä seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen ja kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa tai järjestämisessä. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. (Oulunkaaren kuntayhtymä palvelujen järjestämissuunnitelma , 2010, 3, 5.) Oulunkaarella Pudasjärvi, Utajärvi ja Ii ovat parhaillaan laatimassa kuntien hyvinvointikertomuksia, joihin löytyy runsaasti indikaattoritietoa erilaisista kansallisista rekistereistä, mutta väestön kokemuksellinen hyvinvointitieto puuttuu. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksesta. Hyvinvointikertomuksessa kuvataan myös palvelujärjestelmän toimivuus ja sen kyky vastata asukkaiden hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannukset ja mahdolliset vaikutukset. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011d, hakupäivä ) Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) painottaa kuntien velvollisuutta seurata ja kehittää asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja kuntien kanssa. Lisäksi terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudella, ja päivittämään sen vuosittain osana kuntasuunnittelua. (Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano 2011, hakupäivä ; Palvelujen järjestäminen ja vastuut 2011, hakupäivä ) Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä on kokemuksellinen hyvinvointi. Hyvinvoinnin osatekijät voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen; terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin, sekä koettuun hyvinvointiin. Koettu hyvinvointi ottaa huomi- 6

7 oon yksilön oman kokemuksen siitä, millainen hänen materiaalinen hyvinvointinsa tai terveytensä on. Tietyn elintason saavuttamisen jälkeen ihmisen hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi näyttävät nousevan terveys ja koetun hyvinvoinnin tekijät; ihmissuhteet ja osallisuus, ympäristö, arvonanto, oikeudenmukaisuus yhteisössä sekä mielekäs tekeminen. (Suomalaisten hyvinvointi 2010, ) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa asukkaiden kokemuksista omasta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä palveluista Iin, Pudasjärven ja Utajärven kunnissa. Tutkimus tarjoaa kuntalaislähtöisen näkökulman kokemukselliseen hyvinvointiin ja kunnassa tarjottaviin hyvinvointipalveluihin täydentäen tietoa aikaisemmista tutkimuksista, kyselyistä ja olemassa olevista indikaattoritiedoista. Tässä raportissa kuvataan tutkimuksen toteutumista Utajärven kunnassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kunnan hyvinvointikertomuksen laatimisessa sekä hyvinvointipalvelujen suunnittelussa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuntalaisia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä laadullista että määrällistä menetelmää, jotta saatiin monipuolista tietoa kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista ja heidän kokemuksistaan hyvinvointipalveluista sekä niiden käytöstä. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ja terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat yliopettajien ohjauksessa. 7

8 2 YHTEISKUNTAPOLIITTISET LÄHTÖKOHDAT HYVINVOINNIN EDISTÄMISELLE OULUNKAAREN ALUEELLA Yhteiskunnassamme on meneillään laaja muutosprosessi. Muutoksen merkittävimmät taustatekijät ovat väestön ikärakenteen, työmarkkinoiden ja työllisyyden muutokset, sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen. Tämän hetkinen yhteiskunnallinen tilanne on pakottanut yhteiskuntarakenteiden ja toimintamallien kehittämiseen. Kehittämistyötä ohjataan esimerkiksi hallitusohjelmalla, erilaisilla lakiuudistuksilla, strategisilla linjauksilla ja kehittämisohjelmilla. Yhteiskuntapoliittiset muutokset ovat tuoneet suuria haasteita kunnille ja kuntayhtymille. Maassamme on käynnissä kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen. Kuntarakenteiden uudistaminen on aloitettu vuonna 2005 ja sen toteutusta on ohjannut vuodesta 2007 lähtien niin kutsuttu puitelaki. Lain tarkoituksena on ollut kuntarakenteiden eheyttäminen, vahvistaminen ja toimintakykyisyyden lisääminen sekä kuntien palvelurakenteiden kehittäminen taloudellisemmiksi ja kattavammiksi. (Puitelaki 2011, hakupäivä ; Parasta nyt 2009, 11, hakupäivä ) Puitelain lisäksi kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista ohjaa kuntalaki. Kuntalaissa /365 määritellään kunnan tehtäväksi asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämisen. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että lakisääteiset palvelut ovat kuntalaisten saatavilla. (Kuntalaki /365, hakupäivä ) Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta ei säätele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä eikä järjestämistapaa. Näin ollen tarjottavien palveluiden saatavuudessa ja laadussa voi olla eriarvoisuutta kuntien välillä. Lisäksi alueiden erilaisuus kuten, harva-asutus- ja saaristoalueet, kasvukeskukset, pitkät etäisyydet ja kielelliset olosuhteet tuovat oman haasteensa kuntauudistuksen toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on usealle kunnalle suuri haaste, sillä se vie suurimman osan kunnan budjetista. 8

9 Hallitus ohjaa lainsäädännönmuutoksella myös nykyisen kuntauudistuksen kehitystä. Kuntauudistuksesta laaditaan uusi rakennelaki, joka tulee korvaamaan puitelain. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahva peruskunta, joka muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista. Uuden kuntauudistuksen kriteerit ja eteneminen tullaan määrittelemään vuoden 2012 alussa. (Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 2011, 55 56, 76 77, hakupäivä ; Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2011, hakupäivä ). Näin ollen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukset, vanhuspalvelu- ja sosiaalihuoltolait sekä kuntauudistus etenevät käytännössä eriaikaisesti. Puitelain hengessä on syntynyt myös Oulunkaaren kuntayhtymä. Kuntayhtymän perussopimus on solmittu vuonna Kuntayhtymä on perustettu edistämään siihen kuuluvien kuntien yhteis- ja kehittämistyötä ja mahdollistamaan kunnille kuuluvien lakisääteisten palveluiden järjestäminen. Oulunkaaren kunnat tekevät Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa keskinäisen järjestämissopimuksen. Tässä sovitaan vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Pääpaino on lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, sillä näiden palveluiden laadukas ja tehokas järjestäminen ja tuottaminen on yksittäiselle kunnalle taloudellisesti haastavaa. (Oulunkaaren kuntayhtymän palveluiden järjestämissuunnitelma , 2010, 2, hakupäivä ; Järjestämissopimus Pudasjärvi 2012, 3, hakupäivä ; Järjestämissopimus Utajärvi 2012, 3, hakupäivä ; Järjestämissopimus Ii 2012, 3, hakupäivä ; Ylitalo 2005, 5-6.) Oulunkaarella on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehty vuodesta Vuonna 2007 on toteutettu hyvinvointikysely ja seudullinen hyvinvointistrategia on ollut voimassa vuoden 2010 loppuun. Oulunkaarella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on edetty huomioiden Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ( ) linjaukset. Tämän hyvinvointiohjelman linjaukset on yhteensovitettu hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien ja Kaste ohjelman kanssa. (Oulunkaaren kuntayhtymän palveluiden järjestämisuunnitelma , 2010, 21.) 9

10 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa (2011,57) painotetaan palveluiden kehittämisessä ennaltaehkäisyä, laatua, vaikuttavuutta, yhdenvertaisuutta ja oikea-aikaisuutta. Tärkeää on myös asiakkaan asema ja osallisuus. Esimerkiksi Terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa (2007,1) linjataan tavoitteet lasten ja nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin vähentämisestä, työllisyysasteen nostamisesta, ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamisesta ja terveyserojen kaventamisesta. Valtakunnan tasolla lainsäädäntöä uudistamalla on lisätty kuntien vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Esimerkiksi uudessa terveydenhuoltolaissa /1326 määrätään useista kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaan vaikuttavista muutoksista. Laissa painotetaan kuntien velvollisuutta seurata ja kehittää asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja kuntien kanssa. (Terveydenhuoltolaki / , hakupäivä ). Työn alla on myös muita lakiuudistuksia kuten vanhuspalvelu- ja sosiaalihuoltolait. Sosiaalihuollon uudistamistyöryhmän tehtävänä on antaa ehdotus uudesta sosiaalihuoltolaista vuoden 2011 loppuun mennessä. (Palola 2011, hakupäivä ). Suunnitteilla oleva sosiaalihuoltolaki astunee voimaa vuonna Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vanhustenpalvelulaki olisi voimassa vuoden 2013 alusta lähtien. Lisäksi on tulossa laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kehittämisestä ja valvonnasta (Sosiaali- terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa kokevan lainsäädännön uudistaminen 2010, hakupäivä ) Näillä lakiuudistuksilla on suuri merkitys kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöhön. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittämisen yhtenä välineenä on sosiaali- terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Uutta Kaste-ohjelmaa ( ) valmistellaan parhaillaan. Ohjelma jatkaa osittain kaudella käynnistettyä kehittämistyötä. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2011, hakupäivä 10

11 ). Edellä mainitun Kaste-ohjelman lisäksi maassamme on meneillään useita toimenpideohjelmia ja hankkeita, jotka ohjaavat sosiaali- ja terveyssektorin kehittämistyötä. Näistä merkittävimpiä ovat kansallinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat ohjelma, Terveys 2015 kansanterveysohjelma ja Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma (TEROKA) vuosille (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, hakupäivä ; Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015, hakupäivä ; Terveys 2015-kansanterveysohjelma 2001, hakupäivä ; Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008, hakupäivä ). Teroka-ohjelma kytkeytyy Oulunkaaren hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ( ) kautta (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma ( , 25). Lakiuudistusten lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöhön vaikuttavat kunnille jaettavien valtionosuuksien määrä palveluiden rahoittamisessa sekä kunnan ja valtion välinen työnjako. Tehtävien kustannusjakoa tarkistetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Erityisesti pienten kuntien kestokyky on kovilla. Ministeriön asettaman työryhmän mukaan tavoitteena on, että kuntien taakka ei kasva suhteettomasti ja sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan. (Heiskanen 2011, 12 14). Valtionosuuksien määrällä sekä kuntien ja valtion välisellä työnjaolla tulee olemaan tulevaisuudessa merkitystä myös Oulunkaaren kuntayhtymän palvelujärjestämissuunnitelman laadinnassa. Yksilön hyvinvointi on tavoite, johon yhteiskuntapoliittisella toiminnalla ja palveluilla pyritään (Terveys 2015 kansanterveysohjelma 2001, 28). Yksilö ei kuitenkaan voi täysin siirtää vastuuta omasta hyvinvoinnista julkiselle sektorille. Päinvastoin viimeaikaisilla yhteiskuntapoliittisilla linjauksilla ja toimenpiteillä on lisätty yksilön vastuuta ja osallisuutta. Jotta kansallista kehittämistyötä ohjaisi yhteiskuntapoliittisten linjausten lisäksi kansalaisten tarpeet, painotetaan kehittämisessä entistä voimakkaammin kansalaisten mielipiteiden ja kokemusten kuulemisen merkitystä. Kokemustietoa on alettu kerätä systemaattisesti esimerkiksi hyvinvointitutkimuksilla, jollaiseksi tämäkin tutkimus voidaan luokitella. 11

12 Oulunkaarella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena toimivat erilaiset kehittämishankkeet. Vuosina on toteutunut Terveempi Pohjois- Suomi hanke (TerPS), joka on kuulunut Kaste ohjelmaan. TerPS hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kuntayhtymille ja kunnille. Tavoitteena on ollut kuntakohtaisten hyvinvointikertomusten päivittäminen vuoden aikana hyödyntäen erityisesti uusinta hyvinvointi- ja terveysindikaattoritietoa alueen väestöstä ja palveluista. (Oulunkaaren kuntayhtymän palveluiden järjestämisuunnitelma , 2010, 21.) TerPS-hanke on myös tämän tutkimuksen tilaajana. Tutkimuksella tuotetaan Oulunkaaren kuntalaisten kokemusperäistä tietoa omasta hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Oulunkaaren kuntien hyvinvointikertomuksen laatimisessa sekä hyvinvointipalvelujen suunnittelussa.hyvinvointikertomuksen laadinnassa. 12

13 3 KOKEMUKSELLINEN HYVINVOINTI Termi hyvinvointi (well-being, welfare) mielletään synonyymiksi ainakin sanoille elämänlaatu (quality of life), terveys tai terveydentila (health) sekä onnellisuus (happiness), ja sen käyttö tutkimuskirjallisuudessa on vapaata ja epäyhtenäistä. (George 2010, 331 ja Veenhoven 2006, 74.) Hyvinvointitutkimuksella on silti pitkät perinteet, ja hyvinvointia on käsitteellistetty muun muassa filosofian, sosiaalitieteiden ja psykologian piirissä. Aiemmin, varsinkin ja 1970-lu vuilla, tutkimuksen pääpaino oli määrällisen tutkimuksen tuottamisessa. Nykyisin tutkimuksellinen kiinnostus on kääntynyt enemmän myös laadulliseen tutkimukseen koetusta hyvinvoinnista. (Perttula, 2005.) Hyvinvointia määriteltäessä lähtökohtana voi olla hyvinvoinnin objektiivinen ulottuvuus, mikä sisältää hyvinvoinnin aineellisen tason, elinolot ja ulkoiset resurssit. Toiseksi määrittely voi tapahtua normatiivisesti valtion säätämien lakien tai suositusten kautta. Kolmas määrittely nousee subjektiivisesta kokemuksesta, jolloin hyvinvointi kuvaa yksilöiden ja ryhmien itse määrittelemää hyvinvoinnin tasoa. Sekä yksilö että yhteiskunta voivat määrittää elämäntilanteille halutun tavoitteen, joka toteutuessaan nähdään hyvinvointina. Kokemus hyvinvoinnista riippuu toisaalta hyvinvointia vähentävien kuormittavien tekijöiden määrästä, toisaalta yksilön voimavaroista, joiden avulla hän voi ratkaista eriasteisia ongelmia ja selvitä vaikeuksista. Voimavarat voivat olla aineellisia, tiedollisia, taidollisia ja sosiaalisia. (Kinnunen 1998, 27.) Hyvinvoinnin osatekijät on nykypäivänä jaettu usein karkeasti kolmeen kokonaisuuteen; terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin, sekä koettuun hyvinvointiin. Yhteiskuntien hyvinvoinnin mittarina on pidetty 1930-luvulta lähtien bruttokansantuotetta. Talouden mittareiden pitämistä hyvinvoinnin mittarina ja yhteiskunnallisen kehityksen tavoitteena on kuitenkin alettu viime aikoina kritisoida siitä, ettei kansantuotteen kasvu tietyn elintason jälkeen enää edistä ihmisen koettua hyvinvointia. Tietyn elintason saavuttamisen jälkeen ihmisen hyvinvointia kehystäviksi tekijöiksi näyttävät nousevan terveys ja koetun hyvinvoinnin tekijät; ihmissuhteet ja osallisuus, ympäristö, arvonanto, oikeudenmukaisuus yhteisös- 13

14 sä sekä mielekäs tekeminen. Koettu hyvinvointi ottaa näin ollen huomioon myös yksilön oman kokemuksen siitä, millainen hänen materiaalinen hyvinvointinsa tai terveytensä on. (Suomalaisten hyvinvointi 2010, 12 14; Wilkinson & Picket 2009). Kokemusarviointi on demokraattisen hyvinvoinnin tuottamisen edellytys ja tulos. Se on tärkeä etappi ja ensiaskel kansalaislähtöisen ja hyvinvointipoliittisen demokratian tuottamisessa. (Salo, M Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hakupäivä ) Nopein tapa kartoittaa muutoksia on tarkastella julkisesti saatavilla olevia tilastoja ja indikaattoreita. Tämän lisäksi on tarpeen selvittää ihmisten kokemuksia: millaisiksi he kokevat elinolonsa, millaiseksi elämänlaatunsa, millaisia voimavaroja ja selviytymisstrategioita heillä on. Näitä subjektiivisia kokemuksia ei kyetä tavoittamaan tilastoilla, joten niistä on kysyttävä ihmisiltä itseltään. Tilastoaineisto ja kyselyllä selvitetty kokemusperäinen tieto täydentävät toisiaan antaen paremman kokonaiskuvan tarkasteltavan alueen hyvinvoinnista ja elinoloista. (Länsi-Uudenmaan kuntalasten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista 2011, 7 8, hakupäivä ) Koetun hyvinvoinnin tutkimus on saanut vahvimman jalansijan elämänlaadun tutkimuksen hyvinvointiteoreettisessa suuntauksessa, jossa hyvinvointia lähes tytään yksilön elinolojen objektiivisen ja subjektiivisen koetun hyvinvoinnin vuorovaikutuksena. Elämänlaadun tutkimusperinteessä on korostettu, että ihmi sen kokemus elämänlaadusta ja hyvinvoinnista perustuu kokonaisarvioon omasta elämästä ja sosiaalisesta tilanteesta, jota terveys ja toimeentulo toi saalta muovaavat ja toisaalta raamittavat. (Suomalaisten hyvinvointi 2010, 13; Cummins 1997; Eckersley 2000.) Esimerkkinä Stakes on tutkinut suomalaisten hyvinvointia 2000-luvulla ja keskittynyt nimenomaisesti laaja-alaiseen hyvinvoinnin kokonaisuuden ja ulottuvuuksien sekä elinolojen seurantaan. Tutkimus on erityisesti korostanut yksilön omien käsitysten, arvioiden ja kokemusten tutkimisen merkitystä. Myös Euroopan unionin tilastokeskuksessa Eurostat:ssa ryhdytään tulevaisuudessa keräämään tietoja subjektiivisesta hyvinvoinnista tulo- ja elinolotilastonsa The European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC) kautta. Myös Suo- 14

15 mi on mukana kehittämässä uudenlaisia mittareita hyvinvoinnin eri alueiden mittaamiseen. Kiviniemen hallitus päättikin vuonna 2010 perustaa erillisen niin kutsutun HYMY-työryhmän kehittämään mittari- ja indikaattorityötä. Työryhmän tehtävänä oli laatia toukokuun 2011 loppuun mennessä toimeenpanosuunnitelma bruttokansantuotetta laajemman indeksin tai indikaattorin käyttöönotolle. (Hamunen 2011, ) Mielenterveydenkeskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuoren mukaan kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen tuottaa mm. parempia ja myös kustannustehokkaampia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Niitä kehitetään palvelujen käyttäjiltä saadun palautteen mukaan paremmin toimivammiksi, inhimillisemmiksi ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittaviksi. Heidän kauttaan tavoitetaan ja saadaan käyttöön palveluiden käyttäjien hiljainen tieto. Samalla tuetaan palvelun käyttäjien kansalaisuutta ja osallisuutta sekä vahvistetaan heidän itsemääräämisoikeuttaan. (Peltovuori, T., hakupäivä ) Kansalaisten mielipiteillä ja kansalaiskyselyillä voi siis tulevaisuudessa olla yhä painavampi rooli myös virallisia tilastoja ja tietoja kuvattaessa. Tärkeää subjektiivisen kokemuksen mittaamisessa kyselytutkimuksin on tarkkaan määritellyt käsitteet, sekä tutkimuksen tavoitteen että käsitteiden ymmärrettävyyden ja yksiselitteisyyden kannalta. Subjektiivisen kokemuksen mittaamiseen liittyy omat haasteensa esimerkiksi vastaajan vastaushetken mielentila tai vastauspaikka. Muun muassa nämä saattavat vaikuttaa vastaajan asenteisiin. Kyselytutkimuksen luotettavuutta voidaan kehittää lisäksi huolellisella pyrkimyksellä tutkimuksenteon läpinäkyvyyteen kun tiedon perusteet ovat avoimesti saatavilla, mahdollistuu myös tiedon vertailukelpoisuus ja arvostus. Myös riittävä otoskoko takaa tulosten edustavuuden. (Haake & Nikula 2011, 20.) Yhteenvetona todetaan, että hyvinvoinnin subjektiivisuutta painottava koulukunta lähtee siitä, että hyvinvointi määrittyy viime kädessä yksilöiden kokemuksina ja tulkintoina. Tulevaisuudessa tämä näkökulma tulee olemaan yhä näkyvämmässä roolissa hyvinvoinnin tutkimuksessa. 15

16 4 KUNTALAISTEN HYVINVOINTI JA HYVINVOINNIN HAASTEET 4.1 Indikaattoritieto hyvinvointijohtamisen tukena Suomalaisista kerättävää indikaattoritietoa on saatavilla paljon. Hyvinvoinnista koottu tieto koostuu kuntien itse tuottamasta tiedosta sekä valtakunnallisista rekisteri-, toiminta- ja väestötutkimustiedoista. Näitä reaaliaikaisia tietoja kunnan kannattaa hyödyntää päivittäisjohtamisessa ja suunnittelussa. Pidemmän aikavälin strategisessa johtamisessa ja suunnittelussa tarvitaan kansallisesti tuotettuja vertailukelpoisia tietoja. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011, hakupäivä ) Indikaattoritietoa löytyy mm. tilastokeskuksen sivuilta (www.stat.fi), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämistä tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä (www.sotkanet.fi), TEAviisarista (www.thl.fi/teaviisari) TEHOtyökalusta (www.indikaattorit.com), Terveytemme-sivustolta (www.terveytemme.fi), Findikaattorista (www.findikaattori.fi), Eläketurvakeskukselta (www.etk.fi), Kelaston sivuilta (www.kela.fi/kelasto), Kuntaliiton sivuilta (www.kunnat.net) sekä Syöpärekisterin sivuilta (www.syoparekisteri.fi) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011, hakupäivä ). Tulevaisuudessa tietolähteiksi ollaan kehittämässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämiä tilastotietopalveluita kuten, AvoHILMO (www.thl.fi/avohilmo), Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (www.thl.fi/ath), Lasten terveysseuranta (www.thl.fi/lastenterveysseuranta) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen avainindikaattoriohjelma ja verkkopalvelu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011, hakupäivä ). 4.2 Väestön rakenne ja kehitys Joulukuussa 2010 Utajärvellä asui 0 14-vuotiaita 17,1 %, vuotiaita 60,8 % sekä yli 65-vuotiata 22,1 %. Työssäkäyvien osuus vastaajista näyttäytyi haastattelututkimuksessa huomattavasti pienempänä, kuin mitä Utajärven todel- 16

17 linen työssäkäyvien määrä on (50,3 %). Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kyselyt toteutettiin virka-aikaan. Eläkeläisiä Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 joulukuussa oli 32,3 %. (Tilastokeskus 2011, hakupäivä ) Väestöennuste Utajärvellä on tulevina vuosina laskeva. Väestömäärän arvioidaan vähenevän nykytasosta noin 5 %:lla vuoteen 2015 mennessä. Työssäkäyvän ikäluokan väestöennuste arvioidaan vähenevän nykytasosta 14 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Vanhempien ikäluokkien osuuksien arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Utajärven kunnan on tärkeää kiinnittää huomiota kyseisten ikäluokkien palvelutarpeisiin ja tarjontaan sekä hyvinvointihaastattelussa esiin nousseisiin kehittämisehdotuksiin. (Utajärven kunnan strategia 2011, 5.) 4.3 Työllisyys Utajärvellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuun 2011 lopussa 11,4 %. Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 9, mikä oli 6 vähemmän kuin vuosi sitten. Utajärvellä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 6,8 %. Noin puolet (50,3 %) Utajärven kunnan väestöstä käy töissä. Väestöennusteiden mukaan työikäisen väestön määrä supistuu ja on kääntynyt laskuun vuoden 2009 jälkeen. Ellei työllisyysaste nouse, se merkitsee työvoiman määrän vähenemistä. Utajärven kunnassa vuoden 2010 tienoilla työelämään tulevien osuus oli paikoin vain % työelämästä poistuvista. Utajärven ensisijaisina kohderyhminä työllisyydessä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteena on, että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin ja yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä vähenee nollaan vuoden 2012 loppuun mennessä. (Oulunkaaren seutukunnan kuntien toimintaympäristöä kuvaava tilastoanalyysi 2008, 10, hakupäivä ; Utajärven nuorten työpajatoiminnan toiminta- ja kehittämissuunnitelma 2011, 3; Tilastokeskus 2011, hakupäivä ) 4.4 Terveys ja toimintakyky Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Utajärvellä erityisen tarpeellista, koska kuntalaisten sairastavuus on erittäin korkeaa. Kansansairauksien (verenpai- 17

18 ne- ja sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit) vakioimaton summaindeksi vuonna 2009 oli 185, joka on maakunnan korkein luku. Maakunnan keskiarvo on 122 ja koko maan 100. (Utajärven kunnan taloussuunnitelma 2011, 21.) 4.5 Asuminen ja elinolot Perheiden lukumäärä Utajärvellä vuoden 2010 lopussa oli 775 ja asuntokuntien lukumäärä 283. Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus vuoden 2009 lopussa oli 17,8 %, koko Suomessa luvun ollessa 30,3 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista 2010 vuoden lopussa oli 93,8 %. Koko Suomen vastaava luku oli 54,4 %. Vuoden 2010 lopussa kesämökkien lukumäärä Utajärvellä oli Valtion veronalaiset utajärveläisten tulonsaajakohtaiset tulot vuonna 2008 olivat euroa/tulonsaaja, luvun ollessa koko Suomessa euroa/tulonsaaja. (Tilastokeskus 2012, hakupäivä ) Toimeentulotukea saaneita utajärveläisiä avio- ja avopareja joilla on lapsia, oli 20 perhettä vuonna 2008, 18 perhettä vuonna 2009 ja vuonna 2010 perheiden lukumäärä oli laskenut 15 perheeseen. Toimeentulotukea vuonna 2008 saaneita yksinäisiä naisia, joilla oli lapsia oli ollut 14 perhettä, vuonna 2009 perheitä oli 10 ja vuonna 2010 lukumäärä on edelleen laskenut 9 perheeseen. Toimeentulotukea saaneiden utajärvisten kotitalouksien lukumäärä on myös ollut laskeva: 133 kotitaloutta vuonna 2008, 116 kotitaloutta vuonna 2009 ja 115 vuonna 2010 (Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet, hakupäivä ) Huoltosuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työssä käyvät joutuvat elättämään. Jos huoltosuhde on esimerkiksi kaksi, yksi työssäkäyvä joutuu elättämään kaksi työssä käymätöntä. Huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä työssä olevien määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lasketaan koko eityöllinen väestö, eli työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset, omaa kotitaloutta hoitavat sekä varusmiespalvelusta suorittavat. (Wikipedia 2010, hakupäivä ) 18

19 Tilastokeskuksen sivujen mukaan Utajärven kunnan huoltosuhde on ollut vuonna ,2 ja vuonna ,8. Huoltosuhde on viimeisen 10 vuoden aikana noussut siis 3.6 yksiköllä. Tämä merkitsee sitä, että Utajärvellä yhteiskunnan tuottavien kuntalaisten painolasti on lisääntynyt ja he joutuvat jakamaan taloudellista vastuuta yhä lisääntyvää huollettavien väestöä. Huoltosuhteen luvun noustaessa Utajärven kunnassa jouduttaisiin esimerkiksi karsimaan joko sosiaalietuuksista tai nostamaan työssäkäyvien verotusta. (Tilastokeskus 2011, hakupäivä ) 4.6 Palvelut Oulunkaaren seutukunnan kuntien vastuulla olevan palvelutuotannon uudistamiseen on suuria ulkoisia paineita kuten väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen, kuntien käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen rajallisuus, kuntalaisten vaatimustason kohoaminen, odotettavissa oleva työvoiman niukkuus, globalisaatio, verokilpailu, toimintojen yleinen markkinaehtoistuminen, jne. (Oulunkaaren seutukunnan kuntien toimintaympäristöä kuvaava tilastoanalyysi 2008, 6, hakupäivä ) Utajärven kunnan kehittämisen painopisteet vuosina ovat viihtyisä ja turvallinen asuminen, vahva kuntatalous, laadukkaat kuntapalvelut, yhteisöllisyyden rakentaminen ja yrittämisen toimintaympäristön jatkuva parantaminen. Kunnassa tehdyssä strategialuonnoksessa kehittämisen sisäiset prosessit on kuvattu ja aukikirjoitettu toimintasuunnitelmineen, aikatauluineen ja työkaluineen. Täältä löytyvät myös palveluihin liittyvien sisäisten prosessien kehittämisen toimintasuunnitelmat. (Utajärven strategialuonnos 2011, 13 22, hakupäivä ) 19

20 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Utajärven kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnistaan, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kunnassa tarjottavista palveluista. Tutkimuksen näkökulma oli kokemuksellinen. Tietoa voidaan käyttää kunnan hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointipalvelujen suunnittelussa. Hyvinvointia ja kunnan palvelujen tilaa kartoitetaan seuraavilla osa-alueilla: (Osa-alueeseen liittyvät kysymykset haastattelulomakkeella (Liite 1) on merkitty sulkuihin). Kokemukset hyvinvoinnista 1 Millaisia ovat kuntalaisten kokemukset omasta hyvinvoinnistaan? 1.1 Millaiseksi kuntalaiset arvioivat oman hyvinvointinsa? (Kysymys 1) 1.2 Mitkä tekijät vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin? (Kysymys 2) 1.3 Mitä kuntalainen voivat itse tehdä hyvinvointinsa hyväksi? (Kysymys 3) Kokemukset palveluista 2 Millaisia kokemuksia kuntalaisilla on kunnassa tarjottavista palveluista? 2.1 Miten kuntalaiset arvioivat käyttämiään palveluita? (Kysymys 4, 6) 2.2 Millä tavoin kunnassa tarjottavat palvelut voivat tukea kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä? (Kysymys 5) 2.3 Miten kunnan palveluita tulee kehittää? (Kysymys 7, 9) Kokemus vaikuttamismahdollisuuksista ja osallistumisesta päätöksentekoon 3 Miten kuntalaiset voivat mielestään vaikuttaa hyvinvointiin vaikuttaviin asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon? (Kysymys 8) 20

21 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1 Tutkimusmenetelmänä kuntalaisten haastattelu Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuntalaisia. Haastattelu on yksinkertainen ja tehokas tapa, kun halutaan tietää mitä haastateltava ajattelee (Metsämuuronen 2009, 72; Eskola & Suoranta 2008, 86). Haastattelutilanne on vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa. (Eskola & Suoranta 2008, 85.) Haastattelumenetelmän käyttöä aineistokeruumenetelmänä puolsi se, että haluttiin varmistaa aineiston riittävä määrä ja tiedon saaminen mahdollisimman eri-ikäisiltä kuntalaisilta. Sillä, että haastattelut toteutettiin kuntien asiointipaikoissa, haluttiin saada eri-ikäisten lisäksi erilaisissa elämäntilanteissa olevia kuntalaisia osallistumaan. Lisäksi ajateltiin kokemuksellisen tiedon tuottamisen olevan monipuolisempaa vuorovaikutteisessa tilanteessa, missä voidaan täsmentää kysymyksiä ja varmistaa osallistujilta kysymysten ymmärtäminen samalla tavalla. Haastattelun ainutlaatuisuutta tiedonkeruumenetelmänä on suora kielellinen vuorovaikutus tutkijan ja tutkittavan välillä. Tämä mahdollistaa joustavuuden. (Metsämuuronen 2009, 245.) Kokemustutkimuksen traditio on pääosin laadullista (Järvinen & Järvinen 2004, 83) Joidenkin koulukuntien mukaan vain ja ainoastaan laadullisella tutkimusotteella voidaan tavoittaa ihmisen kokemuksia (Metsämuuronen 2006, 88). Tässä tutkimuksessa lähestymistapa ilmiön tutkimiseen oli laadullinen, vaikka haastattelu toteutettiin strukturoidun lomakkeen avulla. Laadullisuutta tutkimukseen toivat avoimet kysymykset ja haastattelemalla kerätty aineisto, mikä mahdollisti keskustelevan tavan lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä (Vuorela 2005, hakupäivä ) Laadullinen tutkimus pohjautuu verbaaliseen tai visuaaliseen aineistoon, kun taas määrällinen tutkimus esitetään numeraalisessa muodossa. Valinta näiden kahden lähestymistavan välillä riippuu tutkittavana olevasta ilmiöstä ja sitä kautta myös tutkimusaineistosta. Erot ovat lähtökohdiltaan selkeät sekä aineiston keruussa että analyysissa. (Uusitalo 2001, ) 21

22 Haastattelututkimuksen tuottama kokemuksellinen tieto on luonteeltaan kuvailevaa. Kuvailevan tiedon tavoitteena ei ole selittää asioiden välisiä yhteyksiä eikä tehdä ennusteita tai pohtia seurauksia. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 113.) Kuvaileva tieto esittää kuvauksia tapahtumista, tilanteista ja ihmisistä tiettynä aikana tietyssä tilanteessa (Järvinen & Järvinen 2000, 5) ja tässä tapauksessa ihmisen itsensä kokemana. Hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat ihmisen omiin kokemuksiin perustuvia, subjektiivisia, tutkimuksen tavoitteena ei ole tuottaa niistä objektiivista ja ainoaa totuutta. Myös palvelujen käyttöön liittyvät kokemukset ovat subjektiivisia, ne tuovat tärkeää kuntalaislähtöistä tietoa tietyssä ajassa ja paikassa, mutta eivät edusta koko totuutta asiasta. Haastattelu toteutettiin strukturoidun lomakkeen avulla, jolloin kysymysten muotoilu ja niiden järjestys oli kaikille vastaajille sama. Se on nopea tapa haastatella, kun haastateltavia on paljon. (Metsämuuronen 2006, 114; Vuorela 2005, hakupäivä ) Haastattelulomakkeen (liite 1) laadintaan osallistuivat opiskelijat, ohjaavat yliopettajat, kuntien yhteyshenkilöt sekä TerPS-hankeen suunnittelija. Lomakkeen laatiminen käynnistyi keskeisten käsitteiden; määrittämisellä, mikä Metsämuurosen (2006, 55) mukaan on strukturoituihin lomakekyselyihin perustuvien tutkimusten haastavimpia tehtäviä. Keskeisten käsitteiden (hyvinvointi, kokemuksellinen hyvinvointi, hyvinvointipalvelut) määrittelyt perustuivat aikaisempiin tutkimuksiin ja muihin aihepiiriin liittyviin julkaisuihin. Hyvinvointipalvelujen luokituksessa käytettiin hyväksi TerPS-hankkeessa aikaisemmin käytettyä, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa kehitettyä luokittelua. Lomakkeen suunnittelussa otettiin huomioon ulkoasu, kysymysten helppo ymmärrettävyys ja vastaamiseen käytetty aika, sekä miten kysymykset vastaavat tutkimuskysymyksiin. (Hirsjärvi ym. 2009, 200). Osa haastattelulomakkeen kysymyksistä esitettiin numeraalisessa muodossa, jolloin saatiin luokiteltua kuntalaisten mielipiteitä arvoasteikon (4-10) mukaisesti. Avoimien kysymysten ja haastattelun avulla kuntalaiset pystyivät kertomaan kokemuksistaan vapaamuotoisesti. Tämä antoi haastattelijalle mahdollisuuden tarvittaessa kysyä tarkentavia ja selventäviä kysymyksiä, jotta voitiin minimoida virhetulkintoja. (Hirsjärvi ym. 2009, 201.) Lähestymällä samoja asioita sekä määrällisesti että laadullisesti 22

23 haluttiin saada monipuolinen kuva tutkittavasta asiasta. Laadullinen ja määrällinen tutkimusote tulee nähdä toisiaan täydentävänä. Laadullinen tutkimus tuo tutkimuksen syvyyttä ja määrällinen laajuutta (Kananen 2008, 118; Metsämuuronen 2006, 88.) Lisäksi kysymykset pyrittiin asettamaan loogiseen järjestykseen ja huomioimaan kysymyksenasettelu avoimissa kysymyksissä niin, että vastaajilta saatiin mahdollisimman kattavia vastauksia. Lomaketta esitestattiin useaan otteeseen koulun opiskelijoilla, henkilökunnalla sekä opiskelijoiden läheisillä. Esitestausten myötä lomaketta muokattiin toimivammaksi ja näin parannettiin sen luotettavuutta. Varmistimme että, kysymykset ovat yksiselitteisiä eivätkä johdattelevia (Valli 2010, ; Metsämuuronen 2006, 50.) Kysymykset luovat perustan tutkimuksen onnistumiselle, joten sen tekemissä ja muotoilussa oltiin huolellisia. Haastattelijoille laadittiin etukäteen kirjalliset toimintaohjeet haastattelutilanteisiin, jotta haastattelijoiden toiminta haastattelutilanteissa olisi ollut mahdollisimman samantyyppinen. Haastattelutilanteessa haastattelijat huomioivat ympäristötekijät ja pyrkivät minimoimaan haastateltavista johtuvat virhetekijät esimerkiksi kiireen. Haastattelijat kertoivat haastattelun tarkoituksen, viitekehyksen ja tarvittaessa avasivat lyhyesti tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä haastateltaville. Haastateltavalla oli mahdollisuus saada lisää ohjeistusta ja tarkennusta kysymyksistä mikäli he sitä tarvitsivat. Haastatteluihin vastattiin nimettömänä, eikä vastauksista voi tunnistaa vastaajaa. Kaikilla haastatteluun pyydettävillä kuntalaisilla oli mahdollisuus kieltäytyä haastattelusta. Heillä oli myös mahdollisuus kieltäytyä vastaamasta yksittäisiin kysymyksiin tai keskeyttää haastattelu niin halutessaan (Leino-Kilpi & Välimäki 2006, 290.) Tutkimukseen osallistui Iissä 197, Pudasjärvellä 170 ja Utajärvellä 211 kuntalaista. Haastateltavien määrä ja ikäjakaumaosuudet pohjautuivat otettuihin Tilastokeskuksen tietoihin. Tällöin Iin kunnassa oli 8827 yli 15 - vuotiasta ja heistä osallistui 2,6 % haastatteluun. Pudasjärven kunnan yli 15 - vuotiaista haastateltavien määrä oli lähes sama kuin Iissä. Utajärven kunnan 2998 asukkaista yli 15 -vuotiaita oli 2068, jolloin osallistumisprosentiksi saatiin 8,4 koko aikuisväestöstä. Utajärven yläkoulun yhdeksännen luokan ja lukion 23

24 toisen luokan oppilaista osallistui tutkimukseen noin 30 %. Kaikissa kolmessa kunnassa vuotiaiden osuus koko väestöstä oli noin 60 %. Iin kunnassa iäkkäiden osuus 16,2 %, Utajärvellä ja Pudasjärvellä yli 22 %. (Tilastokeskus, Ii 2011a; Pudasjärvi 2011b; Utajärvi 2011c, hakupäivä ) 6.2 Haastattelun toteutuminen ja osallistujat Utajärvellä Haastattelut toteutettiin Utajärven kunnassa Haastattelijoina toimi seitsemän YAMK-tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Hyvinvointiyhdyshenkilö Hannele Karhu oli tehnyt runsaasti esityötä, joka helpotti kaikin tavoin haastattelujen tekemistä. Lisäksi hyvinvointiyhdyshenkilö lähetti etukäteen sähköpostilla opiskelijoille Utajärven kuntaan liittyvää hyvinvointitietoutta. Haastattelualue Utajärven keskustassa oli jaettu kolmeen osaan ja samoin toimittiin seitsemänhenkisen opiskelijaryhmän kanssa. Alueisiin kuului monipuolisesti suurin osa Utajärven palvelu- ja asiointipaikoista. Opiskelijoilla oli yllään kunnan huomioliivit, jotka toivat näkyvyyttä katukuvassa. Haastatteluaineistosta haluttiin saada mahdollisimman monipuolinen huomioiden vastaajien ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Haastattelupaikoiksi valittiin kaupat, koulut, terveyskeskukset, vanhusten palvelutalot, eri-ikäisten päiväkerhotoimintapaikat ja muut julkiset paikat sekä kaksi koululuokkaa. Haastattelulomakkeen täyttö tapahtui pääasiallisesti haastattelijan toimesta. Osa vastaajista täytti lomakkeen itse käytännön syistä. Koululaiset ja opiskelijat vastasivat kyselyyn etukäteen sovitussa luokkatilanteessa. Osa haastateltavista halusi täyttää lomakkeen kiireettömästi ja rauhassa, joten heille annettiin mahdollisuus itse täyttää lomakkeet niin, että ne noudettiin myöhemmin. Kuntalaisille oli etukäteen tiedotettu hyvinvointihaastattelusta paikallislehdessä. Ennen koululuokkien haastattelujen suorittamista huomioitiin haastattelujen sopiminen ja suostumus niihin. Haastatteluun osallistuneet saivat halutessaan osallistua arvontaan, jossa palkintona oli mm. uimalippuja Rokuan kuntokeskukseen ja pieniä tavarapalkintoja. Arvonnalla pyrittiin lisäämään kuntalaisten aktiivisuutta. 24

25 Haastatteluissa etenimme kysymys kerrallaan. Lomakkeen liitteenä oli palveluvalikko, johon vastaajat vastasivat kysyttäessä tai täyttivät sen itse, omasta valinnasta riippuen. Vastaajat kertoivat vapaamuotoisesti kokemuksiaan kunnan palveluista. Lisäksi he kertoivat omasta hyvinvoinnistaan, sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Ajoittain haastattelutilanteita häiritsi liikenteen melu ja muiden kuntalaisten kulkeminen asioilla. Lisäksi mainittakoon vielä häiriötekijänä monien vastaajien kiire erityisesti silloin, kun haastattelu tapahtui arkiasioinnin yhteydessä. Utajärven tutkimukseen osallistui yhteensä 211 kuntalaista. Vastaajista 58,7 % oli naisia ja 41,3 % miehiä. Utajärven väestö oli joulukuussa 2010 Tilastokeskuksen mukaan 2998 asukasta. Tästä yli 15-vuotiaiden osuus oli 2068, jolloin tutkimusotannaksi saatiin 8,4 % aikuisväestöstä. Kunnan yläkoulun yhdeksännen luokan ja lukion toisen luokan osallistuminen oli noin 30 % ikäryhmästä. Tällöin kunnassa vuotiaiden osuus koko väestöstä oli noin 60 %. Yli 65 vuotiaiden osuus oli 22 %. (Tilastokeskus. Utajärvi 2011, hakupäivä ) Vastaajista kolmannes (35,2 %) oli työssäkäyviä ja eläkeläisiä oli saman verran. Loput vastaajat jakautuivat opiskelijoihin, työttömiin, yrittäjänä toimiviin, perhevapaalla oleviin, osa-aikatyössä oleviin ja sairauslomalla oleviin. (Kuvio 1). 25

26 KUVIO 1. Vastaajien sosioekonominen asema viimeisen vuoden aikana. 6.3 Haastatteluaineiston käsittely ja analysointi Tutkimusaineisto koostuu numeraalisista määrällisen tutkimuksen ja avoimista laadullisen tutkimuksen kriteerien mukaisista vastauksista. Tämän vuoksi tutkimuksen aineiston analysoinnissa on käytetty sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Laadullisen aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää ja määrällisen aineiston analyysin työkaluna käytettiin tilastollisen tietojenkäsittelyn ohjelmistoa SPSS (Statistical Package for Social Sciences). (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, hakupäivä ). Aineistot käsiteltiin kuntakohtaisesti. Aineistojen käsittely alkoi lomakkeiden tarkastamisella ja numeroimisella. Numeroinnin tavoitteena oli varmistaa luotettavuus. Sen avulla aineiston havaintoyksiköt voitiin yhdistää tietojenkäsittely ohjelmaan. Lisäksi se mahdollisti tarvittaessa virheellisesti syötettyjen tietojen korjaamisen. (KvantiMotv. Postikyselyaineiston kokoaminen, hakupäivä ) Tarkastamisen ja numeroinnin jälkeen lomakkeet syötettiin SPSS- 26

27 ohjelmaan numerojärjestyksessä. Myös avointen kysymysten vastaukset tallennettiin ohjelmaan. Määrällisen aineiston kuvailussa käytettiin pääosin suoria jakaumia frekvenssejä ja prosentteja. Kahden muuttujan välistä riippuvuutta voidaan tarkastella ristiintaulukoinnin avulla, jolloin taulukossa näkyy molemmat muuttujat (Kananen 2011, 77: KvantiMotv, hakupäivä ). Ristiintaulukoinnilla kuvattiin iän ja koetun hyvinvoinnin välistä suhdetta. Tulosten havainnoinnissa käytettiin pääosin yksinkertaista pylväsdiagrammeja, jolloin muuttujia oli vain yksi. Tässä tutkimuksessa pylväsdiagrammien avulla kuvattiin vastaajien taustatietoja, kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista sekä kuntalaisten kokemuksia kunnan palveluista. Graafiset taulukot ja pylväät tiivistävät, sekä havainnollistavat oleellista informaatiota yhteen kuvaan (Metsämuuronen 2009, 589). Pylväsdiagrammilla kuvataan havaintoarvojen jakautumista pylväiden korkeuden avulla (Johdatus tilastotieteeseen, hakupäivä ). Laadulliset kysymykset analysoitiin sisällön analyysimenetelmää käyttäen siten, että raakadata pelkistettiin ja luokiteltiin. Sisällönanalyysin avulla voidaan tehdä havaintoja dokumenteista ja analysoida niitä systemaattisesti. Analyysissa on olennaista, että tutkimusaineistosta erotetaan samanlaisuudet ja erilaisuudet. Tekstin sanat tai muut yksiköt luokitellaan samaan luokkaan merkityksen, tarkoituksen, seurauksen tai yhteyden perusteella. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 92.) Aineiston luokittelu tapahtui tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimusongelmista käsin. Aineisto ryhmiteltiin ja pilkottiin erilaisten aihepiirien mukaan. Sisällönanalyysissa voidaan erottaa seuraavat vaiheet: analyysiyksikön valinta, aineistoon tutustuminen, aineiston pelkistäminen, aineiston luokittelu ja tulkinta sekä analyysin luotettavuuden arviointi (Metsämuuronen 2006, 124). Analyysiprosessi lähti liikkeelle aineiston lukemisena, jonka tavoitteena oli rakentaa kokonaiskuva tutkimusaineistosta ja löytää perusta aineiston luokittelulle ja jäsentämiselle. 27

28 Sisällön analyysi aloitetaan analyysiyksikön määrittämisellä. Tutkimustehtävä määrittää analyysiyksikön, joka voi olla sana tai sanayhdistelmä, lause, lausuma tai ajatuskokonaisuus riippuen siitä, mikä oli tutkimustehtävä. Kun analyysiyksikkö oli määritetty, aineisto luettiin useita kertoja läpi. Pelkistämisvaiheessa toistettiin tutkimustehtävän mukaista kysymystä. Aineiston pelkistämisellä tarkoitetaan että aineistolta kysytään tutkimustehtävän mukaisia kysymyksiä. Aineiston pelkistämisessä auki kirjoitettu haastatteluaineisto pelkistettiin niin, että aineistosta karsittiin tutkimukselle epäolennainen pois. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 110.) Analyysin apuvälineenä käytettiin taulukkoa, jossa pelkistetyt ilmaukset koottiin ensimmäiseen sarakkeeseen. Seuraavassa sarakkeessa ilmauksia ryhmiteltiin. Ryhmittelyssä etsittiin ilmausten erilaisuutta ja yhtäläisyyttä sekä samaa tarkoittavat ilmaisut. Ne koottiin alakategorioiksi, joille annettiin nimi sisällön mukaan, kuten liikunta ja terveys. Lopulta kategoriat yhdistettiin yläkategorioiksi. Aineiston luokittelussa aineisto käytiin läpi tarkasti ja siitä etsittiin samankaltaisuuksia sekä eroavuuksia kuvaavia käsitteitä. Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmiteltiin ja yhdistettiin luokaksi sekä nimettiin luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä (Tuomi & Sarajärvi 2009, 110.) Esimerkkinä kuntalaisten kokemat vaikutusmahdollisuudet, joissa yläkategorioiksi muodostuivat aktiiviset ja osallistuvat, sekä passiiviset ja osallistumattomat kuntalaiset. 28

29 7 TUTKIMUSTULOKSET 7.1 Kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista Koettua hyvinvointia ja ikäluokittelua (taulukko1.) tarkasteltaessa havaittiin, että yli kaksi kolmasosaa (68 %) kaikista vastaajista koki hyvinvointinsa vähintään hyväksi. Nuoret (alle 29 v) kokivat hyvinvointinsa parhaimmaksi muihin ikäluokkiin nähden. Nuorista melkein kaikki (95 %) kokivat hyvinvointinsa vähintäänkin hyväksi. Viidesosa vuotiaista (20,5 %) ja hieman yli puolet (54 %) eläkeikäisistä kokivat hyvinvointinsa tyydyttäväksi tai sitä huonommaksi. TAULUKKO 1. Koettu hyvinvointi ikäluokittain (n 210) Koettu hyvinvointi Vastaajien ikä 15-17v 18-29v 30-44v 45-64v 65v- Yhteensä Erinomainen (10) 7.7% 10.0% 5.9% 2.8% 3.4% 4.8% Kiitettävä (9) 46.2% 35.0% 38.2% 23.9% 15.3% 27.6% Hyvä (8) 42.3% 50.0% 35.3% 38.0% 27.1% 36.2% Tyydyttävä (7) 3.8% 5.0% 14.7% 23.9% 18.6% 16.7% Kohtalainen (6).0%.0% 2.9% 5.6% 28.8% 10.5% Välttävä (5).0%.0% 2.9% 4.2% 6.8% 3.8% Heikko (4).0%.0%.0% 1.4%.0%.5% Yhteensä % 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Yhteensä n (26) (20) (34) (71) (59) (210) 7.2 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Kysyttäessä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, saatiin vastauksia 205 kuntalaiselta, joka on 97 % kaikista vastanneista. Vastaajien mielestä heidän hyvinvointiinsa vaikutti arjen sujuvuus, mikä koostui omasta terveydestä, työstä, opiskelusta, ympäristöstä sekä sosiaalisista suhteista. Vastaajista nuoria oli viidesosa (20 %), työikäisiä noin puolet (51 %) ja eläkeikäisiä noin kolmannes (28 %). 29

30 Terveys Vastaajat pitivät omaa ja perheenjäsentensä terveyttä tärkeänä omaan hyvinvointiinsa vaikuttavana tekijänä. Noin joka kolmas vastaaja mainitsi terveyden vaikuttavan joko positiivisesti tai negatiivisesti omaan hyvinvointiinsa. Työikäiset ja eläkeikäiset korostivat muita enemmän terveyden merkitystä omaan hyvinvointiinsa. Krooniset ja akuutit sairaudet vaikuttivat joidenkin vastaajien hyvinvointiin negatiivisesti, ja varsinkin iän tuomat vaivat koettiin elämää rajoittavina tekijöinä. Terveydenhuoltopalvelut kuvattiin hyvinvointia tukevina tekijöinä, samoin päivätoiminta ja kotisairaanhoito. Ravitsemuksen, elämäntapojen ja yleisen asenteen merkitystä hyvinvointiin pidettiin tärkeänä. Työ ja opiskelu Vastanneista lähes puolet (46 %) kertoi työn vaikuttavan omaan hyvinvointiin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Peräti viidesosa (21 %) koki ansiotyön vaikuttavan hyvinvointiinsa negatiivisesti. Nuorten vastauksissa työ nousi esille vajaalla kolmasosalla (29 %) vastanneista, ja heidän mielestään työllä ei ollut suurta merkitystä heidän hyvinvointiinsa. Työikäisistä vastaajista neljä viidestä (74 %) kuvasi työn negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Heidän mukaansa muun muassa työn henkisellä ja fyysisellä kuormittavuudella ja sillä, että täytyi käydä kotipaikkakunnan ulkopuolella töissä, oli negatiivinen vaikutus hyvinvointiin, mikä ilmeni väsymyksenä. Lisäksi työttömyys, liian pieni palkka sekä huono organisointi työpaikalla vaikuttivat vastaajien hyvinvointiin negatiivisesti. Liian pieni palkka, millä ei tahdo tulla toimeen, palkka ei riitä välttämättömiin menoihin. Työn positiivinen vaikutus hyvinvointiin kuvattiin taloudellisena turvallisuutena ja arjen sujuvuutena. Taloudellinen turvallisuus kuvattiin monissa vastauksissa 30

31 vapauden tunteena, stressin vähentäjänä ja koko perheen hyvinvoinnin lisääjänä. Työ lisäsi myös sosiaalista hyvinvointia, johon vaikuttivat työilmapiiri, työkaverit ja itsetunnon lisääntyminen. "Ansiotyö turvaa tulevaisuutta, luo arkea, sekä tuottaa tuloja, joilla arjesta vapaudutaan." "Ansiotyö antaa itseluottamusta, rahaa, mielekkyyttä elämään ja vaikuttaa piristävästi hyvinvointiin." Koulu ja opiskelu mainittiin muutaman kerran. Koulutyön vaikutusta kuvattiin työn määrän ja ilmapiirin käsitteillä. Hyvinvointia lisäsivät hyvä koulumenestys ja onnistuminen. Heikentävät tekijät liittyivät stressiin, läksyjen määrään ja koulun ilmapiiriin. Ympäristö Ympäristöön liittyi sekä hyvinvointia lisääviä että sitä vähentäviä tekijöitä. Myönteisenä ympäristöön liittyvänä tekijänä koettiin rauhallinen asuinympäristö, hyvät ulkoilumahdollisuudet ja mukavat naapurit. Kylän keskustan palvelut ovat hyvät ja lähellä toisiaan, mikä koettiin myös hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Kielteisinä tekijöinä hyvinvoinnille kuvattiin pitkät välimatkat. Sosiaaliset suhteet Lähes puolet (46 %) kaikista vastanneista piti sosiaalisia suhteita voimavarana. Sosiaalisiin suhteisiin sisällytettiin perheen lisäksi ystävät, työkaverit ja kerhotoiminnan kautta tutuksi tulleet ihmissuhteet. Liikunta, kerhotoiminta, vapaaehtoistyö ja järjestötyö kuvattiin sosiaalista hyvinvointia lisäävinä tekijöinä. Kerhotoiminnassa korostettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka lisäsi hyvinvointia. Sosiaalisuus ja ihmissuhteet korostuivat myös harrastuksissa. 31

32 7.3 Omien tekojen vaikutus hyvinvointiin Kysyttäessä omien tekojen vaikutusta hyvinvointiin, vastauksia saatiin 193 kuntalaiselta, joka on 91 % kaikista vastanneista. Vastaajista nuoria oli noin viidesosa (18 %), työikäisiä noin puolet (52 %) ja eläkeikäisiä noin kolmannes (28 %). Kuntalaisten mukaan omalla aktiivisella asenteella on vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Vastauksissa oma aktiivisuus ilmeni terveellisten elämäntapojen huolehtimisena, sosiaalisista suhteista ja vapaa-ajasta huolehtimisena sekä positiivisena asenteena ja oma-aloitteisuutena. Terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen Joka viides (20 %) kaikista vastanneista, oli sitä mieltä, että terveellisillä elämäntavoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Voimakkaimmin kuntalaiset toivat esille terveellisen ja monipuolisen ruokavalion ja levon merkityksen sekä fyysisen kunnon ylläpitämisen oman hyvinvoinnin lisääjänä. Lisäksi he toivat esille säännöllisen elämän-rytmin, painonhallinnasta huolehtimisen mm. hyötyliikunnan avulla, omasta terveydestä huolehtimisen mm. käymällä säännöllisesti terveystarkastuksissa sekä fyysisen kunnon ja henkisen kunnon ylläpitämisen mm. keskustelemalla toisten kanssa. Harrastaa liikuntaa, huolehtia ravitsemuksen hyvästä tasosta, virkistäytymisestä ja riittävästä levosta. Puhua toisille, rentoutua välillä, kysyä apua jossakin asiassa, jos tarvitsen. Sosiaalisista suhteista huolehtiminen Joka viides (21 %) kaikista vastanneista toi esille myös sosiaalisten suhteiden merkityksen omaan hyvinvointiinsa. Sosiaaliset suhteet koostuivat omasta perheestä, ystävistä ja kerhotoiminnan kautta tapaamista tuttavista. Perhe- ja ystävyyssuhteista huolehtiminen näkyi yhdessä tekemisenä, hyvien välien ylläpitämisenä ja yhteydenpitona sekä välittämisenä. Välittäminen tarkoitti mm. toisten 32

33 auttamista. Erilaiset järjestötoiminnat ja kerhot auttoivat kuntalaisia pitämään sosiaaliset suhteet elossa ja erilaisten tapahtumien kautta kuntalaiset kokivat voivansa toimia yhdessä ystäviensä kanssa. Harrastaminen tärkeiden ihmisten kanssa, yhdessä olo. Elän niin etten pahoita perhettä. Vapaa-ajasta huolehtiminen Yli puolet (57 %) kaikista vastanneista korosti vapaa-ajasta huolehtimisen tärkeyttä oman hyvinvoinnin lisääjänä. Vapaa-aikaan he luokittelivat kaikki harrastuksiin ja liikuntaan liittyvät asiat kuten kalastus, metsästys, pyöräily, uinti, lenkkeily, kuntosali, hiihto, retkeily, jumppa, voimistelu, hieronta, sekä asiat, jotka vaikuttavat positiivisesti omaan mielenvireyteen. Kuntalaiset kokivat hyvinvointiinsa positiivisesti vaikuttavan muun muassa luonnossa liikkumisen ja marjastamisen, käsillä tekemisen (käsityöt, kutominen), remontoinnin ja oman puutarhan hoidon. Myös kerhotoiminta, kuten kutomapiiri ja ryhmäliikunta, kulttuurilliset virikkeet esimerkiksi tapahtumat ja näyttelyt sekä lukeminen, lomailu, huumori, laulaminen ja tanssiminen vaikuttivat positiivisesti hyvinvointiin. Liikkuminen, yhdistystoiminnassa kerran kuukaudessa, tapahtumat. Hakea mielenvirkistystä luonnosta, ystävistä, tapahtumista. Positiivinen asenne ja oma-aloitteisuus Kolmasosa (34 %) vastaajista toi esille ns. kokonaisvaltaisen aktiivisuuden, mikä sisälsi positiivisuuden, oma-aloitteisuuden ja omatoimisuuden. Tämä osaalue jakautui kaikkein tasaisimmin eri-ikäisten joukossa. Positiivisuus ilmeni kuntalaisten puheissa ennen kaikkea ajattelumallina ja asenteena. Vastaajat korostivat positiivisen ajattelun ylläpitämistä, asioiden katsomista positiivisesti ja valoisasti, positiivista asennoitumista työhön ja olemalla hyvä työkaveri. Oma-aloitteisuus oli kuntalaisten omaa aktiivisuutta huolehtia työllistymisestä opiskelun jälkeen ja omasta terveydestä, käymällä esimerkiksi 33

34 terveystarkastuksissa. Lisäksi oma-aloitteisuus oli aktiivista osallisuutta ja osallistumista erilaisiin tilaisuuksiin ja kerhotoimintaan, oman työn kehittämiseen sekä tarjolla olevien palveluiden käyttämiseen, tapahtumien järjestämiseen, kesätöiden tekemiseen ja vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Vastaajat aktiivisuutta kuvaavina tekijöinä toivat esille erityisesti liikunnan merkityksen ja omaaloitteisen itsensä kuntouttamisen. Eläkeikäisten joukossa omatoimisuudella oli suuri rooli, joka vaikutti positiivisesti hyvinvointiin. Tässä ikäryhmässä omatoimisuus rakentui pienistä arjen tehtävistä, kuten kaupassa käyntinä, ruoanlaittona ja arkiaskareiden hoitamisena. Eläkeikäiset kokivat tärkeänä sen, että he kykenivät itsenäisesti huolehtimaan pienet arjen tehtävät. Vastaajat toivat esille myös sen, että joillekin kuntalaisille kodin ulkopuolinen apu on erittäin tärkeä hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Oma aktiivisuus ja positiivinen suhtautuminen omaan hyvinvointiin. Ei paljoa, koska sellainen vamma (aivohalvaus/infarkti) kotiavustajan kanssa käyn yhdessä lenkillä, kaupassa. Kotiavustajan käynti ihan välttämätön. Jos palvelua saa tulee hyvinvointia. 7.4 Kunnan palvelut hyvinvoinnin tukena Vastaajista 7 % oli sitä mieltä, että yleisesti peruspalveluiden saatavuus kunnassa tuki hyvinvointia. Lähes viidennes (18 %) kaikista vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen. Vastaajista 11 % ei osannut sanoa miten palvelut voisivat tukea hyvinvointia tai olivat sitä mieltä, etteivät palvelut voi tukea mitenkään. Tähän kysymykseen vastanneista nuoria oli 21 %, työikäisiä oli 43 % ja eläkeikäisiä 27 %. Liikunta ja vapaa-ajan palvelut Tärkeimmiksi hyvinvointia lisääviksi palveluiksi reilu kolmannes (38 %) vastaajista nimesi liikunta- ja vapaa-ajan (sisältää kulttuuripalvelut) palvelut. Erityisesti liikuntapalvelujen monipuolisuus ja tarjonnan kohdentuminen kaiken ikäisille 34

35 koettiin tärkeäksi, painopiste kuitenkin nuorissa, varhaisaikuisissa ja työikäisissä. Kulttuuri- ja vapaan-ajan palveluihin liittyi keskeisesti ajatus monipuolisemmasta tarjonnasta hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Sellaiseksi koettiin myös erilaiset tapahtumat ja harrastusmahdollisuudet myös sivukylillä. Nuorten toimintamahdollisuuksien lisääminen on myös tärkeää. Urheiluharrastus mahdollisuudet lisäävät ihmisen liikuntainnostusta sekä sitä kautta parantavat mielialaa. Monipuolinen viriketarjonta kaiken ikäisille. Koko perheen harrastusmahdollisuudet. Terveyspalvelut Toiseksi suurimmaksi hyvinvointia lisääväksi palveluksi nimettiin terveyspalvelut, jonka mainitsi viidennes (21 %) kaikista vastaajista. Terveyspalvelut kuvautuivat erityisesti työ- ja eläkeikäisten hyvinvointia tukevana palvelumuotona. Vastauksissa korostui terveyspalveluiden olemassaolon ja saatavuuden merkitys sekä lääkäripalveluiden turvaaminen. Lisäksi koettiin, että terveyskeskuksen nopea apu tarvittaessa, hammashoitoon pääsy nykyistä nopeammin ja lastenneuvola palvelujen kehittäminen lisäävät hyvinvointia. Terveys- ja sairauspalvelut tulisi olla nopeasti saatavilla. Sairastapauksissa olisi päästävä vaivattomasti hoitoon. Sosiaali-, kuljetus- ja kauppapalvelut Sosiaalipalveluissa ikääntyvien asumiseen liittyvät seikat, kuten kotona asumisen tukeminen ja palveluasumisen mahdollistuminen tarvittaessa oli yksi hyvinvoinnin tuki. Tätä mieltä oli 5,2 % vastaajista. Erityisesti eläkeikäiset kokivat kuljetuspalveluiden lisäämisen ja niiden tukemisen vaikuttavan hyvinvointiin myönteisesti. Kuljetuspalveluiden osalta mainittiin esimerkiksi edulliset eläkeläishinnat ja kyydit sivukyliltä kuntakeskukseen. Kauppapalveluiden osalta 6,8 % vastaajista oli sitä mieltä, että monipuolinen tarjonta tuo hyvinvointia. 35

36 Muita hyvinvointiin vaikuttavia palveluita Yksittäisinä vastauksina oli varsin kirjava joukko palveluita, joista on syytä mainita useitakin palveluita hyvinvointiin liittyvien pohdintojen tueksi. Kelan etuusasioiden käyttö nousi palvelujen käyttöastetta esittävissä pylväiköissä tärkeäksi. On siis perusteltua mainita tässä yhteydessä, että 2,8 % kaipasi Kelan palvelujen palauttamista kuntaan. Asioinnin helpottuminen lisäisi hyvinvointia. Muutamat vastaajat mielsivät työvoimapalveluiden palauttamisen kuntaan ja työpaikkojen lisäämisen tukevan hyvinvointia. Todettiin myös, että ansiotyöllä on suuri merkitys hyvinvointiin. Muita vastauksissa ilmenneitä hyvinvointia tukevia palveluita olivat mm. lapsiperhepalvelut, ympäristöpalvelut, kuten nuotiopaikat ja yleinen viihtyvyys. Lisäksi tuotiin esille siivouspalvelut, apteekkipalvelut, kirjastopalvelut ja koulupalvelut. Näiden lisäksi teknisistä palveluista mainittiin hyvinvointia tukevina uusien isompien vuokra-asuntojen rakentaminen ja euron tontti. Myös omaishoitajien tukeminen lisää hyvinvointia. Lopuksi mainittiin seurakunnan palvelut sekä yleinen tiedottaminen palveluista. 7.5 Tyytyväisyys kunnan tarjoamiin palveluihin Kysyttäessä tyytyväisyyttä yleensä kunnan tarjoamiin palveluihin (yleisarvosanaa) saatiin 152 vastausta kuntalaisilta, joka on 72 % haastatelluista. Heistä nuoria oli neljännes (25 %), työikäisiä yli puolet (54 %) ja eläkeikäisiä joka viides (20 %). Kuuden vastaajan (4 %) mukaan kaikkien palvelujen yleisarvosanaa laski Kelan, työvoimatoimiston ja poliisin toimistojen puuttuminen omalta paikkakunnalta. Viisitoista vastaajaa (9 %) suhtautui kunnan kaikkiin palveluihin joko neutraalisti tai eivät ottaneet kantaa lainkaan. Tarkasteltaessa kunnassa tarjottavien palveluiden yleisarvosanaa ikäluokittain (taulukko 2.), havaittiin, että kaikista vastaajista vähintään puolet (53,8 %) antoi kaikille palveluille hyvän (8) arvosanan. Tyydyttävän (7) tai kohtalaisen (6) arvosanan antoi yksi kolmasosa (32,1 %). Kaikista tyytyväisimpiä palveluihin olivat eläkeikäiset, joista reilut kaksi kolmasosaa (69 %) antoi kaikille palveluille 36

37 vähintään hyvän arvosanan. Eläkeikäiset antoivat eniten (19,2 %) arvosanoja kiitettävä (9) tai erinomainen (10). Tyytymättömimpiä palveluihin olivat työikäiset vuotiaat. Tästä ikäluokasta saatiin 33 vastausta. Heistä 3 % antoi arvosanan heikko (4). Taulukko 2. Tyytyväisyys kunnassa tarjottaviin palveluihin kokonaisuuteen (yleisarvosana) ikäryhmittäin (n=199) Yleisarvosana kaikista kunnan palveluista Vastaajien ikä 15-17v 18-29v 30-44v 45-64v 65v- Yhteensä Erinomainen (10) 4.%.0%.0% 2.9% 7.7% 3.5% Kiitettävä (9).0% 10.0% 9.1% 8.7% 11.5% 8.5% Hyvä (8) 64.0% 55.0% 51.5% 53.6% 50.0% 53.8% Tyydyttävä (7) 28.0% 30.0% 24.2% 26.1% 17.3% 24.1% Kohtalainen (6).0% 5.0% 12.1% 8.7% 9.6% 8.0% Välttävä (5) 4.0%.0%.0%.0% 3.8% 1.5% Heikko (4).0%.0% 3.0%.0%.0%.5% Yhteensä % 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Yhteensä n (25) (20) (33) (69) (52) (199) Tyytyväisiä oltiin palvelujen saatavuuteen, laatuun ja toimivuuteen, sekä henkilökohtaiseen palveluun. Samanaikaisesti osa vastaajista oli tyytymättömiä palvelujen huonoon saatavuuteen ja tarjonnan riittämättömyyteen, joka korostui erityisesti sivukylillä. Kolme vastaajaa koki ongelmalliseksi asioiden hoitamisen puhelimitse, numerot vääriä eikä tapaa kasvotusten. Saadessaan oikean henkilön kiinni, asiat kuitenkin hoituvat. Muutaman kuntalaisen mielestä arvosanaa laski lapsiperhepalvelut sekä tukitoimien riittämättömyys, kuten kuntalisän puuttuminen. Samalla tuotiin esille neuvolapalveluiden huono organisointi. Leikkipaikka toivottiin huoneiden läheisyyteen, punnitus ja mittaus samaan huoneeseen sekä viihtyvyyteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. 37

38 Neuvolan huonejärjestelyt tuottavat hankaluutta. Pienten lasten neuvolat tulisi järjestää niin, että työntekijät liikkuvat, eivät vanhemmat, lapset. Muutaman vastaajan mukaan ei huomioitu riittävästi eri ikäryhmiä tai erityisryhmiä, joka laski arvosanaa. Liikuntaryhmien riittävään määrään oltiin tyytyväisiä, mutta niiden laatuun haluttiin kiinnitettävän huomiota. Yksi vastaaja toi esille viime talven latujen loistavan kunnon. Samoin muutama vastaaja toi esille pitkät etäisyydet ja kuljetustuen puuttumisen, sekä pyöräteiden huonon kunnon. Yksi vastaaja oli tyytymätön rutinoituneeseen päätöksentekoon kunnassa ja kuntalaisten kuulemisen puuttumiseen. Muutama koki, etteivät palvelut ole kaikille tasa-arvoisia. Vastanneista moni oli perustyytyväinen kunnan tarjoamiin palveluihin ilmaisten samalla, että aina on kehittämisen tarvetta tai parantamisen varaa. Koska tieasiat ei ok, kela puuttuu, ei haeta kaikkia korvauksia. Terveyspalveluissa saatu apua ja se nostaa arvosanaa. Täällä on hyvät kauppa ja vapaa-ajan palvelut, mutta terveyspalveluissa on parantamisen varaa, koska kouluterveydenhoitaja on harvoin paikalla. Olen ihan tyytyväinen asuinkuntani palveluihin, mutta nuorille voisi olla enemmän toimintaa. Toisaalta syrjäkyläläisenä en niistä hyötyisi. Valtion tarjoamat palvelut Valtion palveluihin koottiin työvoimatoimiston palvelut, Kelan palvelut sekä poliisi- ja turvallisuuspalvelut. Lähes puolet vastaajista oli käyttänyt kelan etuuspalveluita. Muita palveluita oli käytetty tasaisesti, kuten työnhakijapalveluita (10 %), Kelan kuntoutuspalveluita (7,2 %) sekä poliisi- ja turvallisuuspalveluita (9,2 %). Kaikkein vähiten oli käytetty työvoimatoimiston yrittäjäpalveluita, noin 1 % vastaajista. 38

39 KUVIO 2. Vastaajien käyttämät valtion palvelut Miksi Kelan ja työvoimatoimiston piti lähteä tältä kylältä pois? Siitä tippui pisteitä. Itse olen tyytyväinen terveyskeskus palveluihin, tosin moni tuttu ei. Muutaman vastaajan mukaan kaikkien palvelujen yleisarvosanaa laski Kelan, poliisin ja työvoimatoimiston palvelujen puuttuminen omalta paikkakunnalta. Yksityiset palvelun tarjoajat Yksityisten tarjoamiin palveluihin otti kantaa kymmenen vastaajaa (7 %). Vastauksissa oltiin tyytyväisiä hammaslääkärin saatavuuteen ja seurakunnan tarjoamiin palveluihin. Vastaajien antamaa arvosanaa laski siivouspalvelujen saatavuuden riittämättömyys ja sen kallis hinta. Pankkien riittämättömät aukioloajat harmittivat yhtä vastaajaa. Yhdessä vastauksessa tuotiin esille riittämätön yhteistyö yrittäjien ja kunnan kesken. Samalla haluttiin kunnan huomioivan yrittäjyyden työllistävä vaikutus. Liikunnan ja vapaa-ajan palvelut Vastaajista kaksi kolmasosa oli käyttänyt kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita sekä opetuspalveluita (kuvio 3). Vapaa-ajan palvelut sisälsivät nuorisopalvelut, ker- 39

40 hotoiminnan, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, taidekasvatuksen, kirjastopalvelut, kansalaisopiston ja kunnan tapahtumat. Opetuspalvelut sisälsivät oppilashuollon, oppilaitokset ja tukipalvelut. Noin neljännes (23,8 %) vastaajista oli käyttänyt tukipalveluita (kouluruokailu, koulukuljetus ja kerhotoiminta). KUVIO 3. Vastaajien käyttämät kulttuuri- ja vapaa-aika, sekä opetuspalvelut viimeisen vuoden aikana Terveyspalvelut Terveyspalveluita käytti lähes 80 % vastaajista (kuvio 4). Käytettyjä sairaanhoidon palveluita olivat lääkäripalvelut, suun terveydenhoito, sairaanhoitaja, fysioterapia, vuodeosastohoito ja mielenterveyspalvelut. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli käyttänyt terveyttä edistäviä palveluita kuten terveystarkastuksia, äitiys- ja lastenneuvolaa, seulontatutkimuksia ja liikuntaneuvontaa. Tukipalveluista oli käytetty laboratorio- ja röntgentutkimuksia 40

41 KUVIO 4. Vastaajien käyttämät terveyspalvelut viimeisen vuoden aikana Ikääntyvien palvelut Sosiaalipalveluja verrattaessa vastaajista viidennes (20,95 %) oli käyttänyt perhepalveluita (kuvio 5). Ikääntyneiden kotona asumista tukevia palveluita (kotihoito, kotihoidontukipalvelut, omaishoidon tuki ja päivätoiminta) oli käyttänyt noin kuudesosa (13,81 %) vastaajista. 41

42 Kuvio 5. Vastaajien käyttämät sosiaalipalvelut viimeisen vuoden aikana Kauppa- ja liikennepalvelut Suurin palveluryhmä, jota kuntalaiset olivat käyttäneet viimeisen vuoden aikana, oli kauppapalvelut (kuvio 6). Kauppapalvelut sisältävät kauppa-, pankki-, postija apteekkipalvelut. Lähes kolmannes (27,8 %) oli käyttänyt muita yksityisiä palveluita (esimerkiksi yksityinen kuntosali, kylpylä ja ravintola) ja neljännes (23,4 %) kaikista vastanneista oli käyttänyt yhdistysten tai järjestöjen palveluita 42

43 KUVIO 5. Vastaajien käyttämät palvelut viimeisen vuoden aikana 7.6 Kuntalaisten kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta Kysyttäessä Utajärven kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista hyvinvointiin vaikuttavien asioiden valmisteluun ja päätöksen tekoon, jakautuivat vastaajat kahteen ryhmään. Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset sekä passiiviset ja osallistumattomat kuntalaiset. Passiivisten kuntalaisten ryhmään luokitellaan myös turhautuneet kuntalaiset, jotka kertoivat osallistuneensa, mutta olivat selkeästi sitä mieltä, että osallistumisella ei ollut ollut minkäänlaista vaikutusta asioihin. Vastanneista nuoria oli viidesosa (22 %), työikäisiä puolet (49 %) ja eläkeikäisiä oli neljäsosa (25 %). Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset Kolmannes kyselyyn vastaajista (34,9 %) kertoi, että he kokivat pystyvänsä osallistumaan kunnassa tapahtuvaan hyvinvointiin vaikuttavien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Vaikuttaminen tapahtui muun muassa työn ja ammatin kautta suorana vaikuttamisena. Kuntalaiset kertoivat, että työskentelevät erilaisissa kehittämisprojekteissa, joissa voivat tuoda esille uusia ideoitaan. Kuntalaiset kertoivat osallistumisen vaikuttamiseen tapahtuvan myös vapaa- 43

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot