KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLLJNING SUOMI - FINLAND

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "21.12.2009 KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLLJNING SUOMI - FINLAND"

Transkriptio

1 KANSALLINEN STRATEGINEN RAPORTTI NATIONELL STRATEGISK UPPFÖLLJNING 2009 SUOMI - FINLAND

2 2 Sisältö - Innehåll I MANNER-SUOMI... 3 YHTEENVETO... 3 ENGLISH SUMMARY TAUSTA GLOBAALIN TALOUSKRIISIN VAIKUTUKSET SUOMESSA TAANTUMAN ALUEELLISET VAIKUTUKSET TAANTUMAN VAIKUTUKSET RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN TOTEUTUKSEEN JULKISEN HALLINNON ELVYTYSTOIMET RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN ELVYTYSTOIMET ELINKEINOELÄMÄN JA ALUETALOUDEN YLEINEN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN MUUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TOIMENPIDEOHJELMIEN TOTEUTUMISEN VAUHDITTAMINEN OHJELMIEN TOTEUTUMINEN YHTEISÖN STRATEGISTEN SUUNTAVIIVOJEN TAVOITTEIDEN HUOMIOINTI TOIMENPIDEOHJELMIEN TOTEUTUKSESSA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN OHJELMIEN SITOUMUKSET JA MAKSATUKSET PAINOPISTEITTÄIN MENNESSÄ TEHDYT ARVIOINNIT LISSABONIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMENPIDEOHJELMISSA RAKENNERAHASTOTOIMINNAN TULEVAT HAASTEET ESIMERKKEJÄ TOTEUTETUISTA HANKKEISTA ESR -TOIMENPIDEOHJELMA EAKR TOIMENPIDEOHJELMAT LIITTEET LIITE 1 YHTEENVETO ENNAKKOMAKSUISTA, SITOUMUKSISTA JA MAKSUPYYNNÖISTÄ LIITE 2 MENOLUOKAT LIITE 3 EAKR- JA ESR- TOIMENPIDEOHJELMIEN SITOUMUKSET JA MAKSATUKSET STRATEGIAN PAINOPISTEITTÄIN LIITE 4 EAKR- JA ESR- TOIMENPIDEOHJELMIEN YDININDIKAATTORIT LIITE 5 YHTEENVETO LISSABONIN STRATEGIAN SUOMEN KANSALLISEN TOIMENPIDEOHJELMAN SUUNTAVIIVOISTA, JOITA ON TUETTU RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN TOIMENPITEIN VUOSINA LIITE 6 ALUEELLISEN YHTEISTYÖN OHJELMAT II ÅLAND BAKGRUND RESULTAT OCH ANALYS AV UTVECKLINGEN ERUF ESF BUDGET UTBETALD FINANSIERING UTMANINGAR INFÖR FRAMTIDEN BILAGOR BILAGA 1 FINANSIERINGSTABELL FÖR ERUF OCH ESF BILAGA 2 EXEMPEL PÅ PROJEKT... 77

3 3 I MANNER-SUOMI YHTEENVETO Leimaa-antavin piirre nykyisen rakennerahastokauden alulle on ollut sen käynnistyksen viivästymien. Huolimatta siitä, että ohjelmat saatiin hyväksyttyä komissiossa syksyllä 2007, ohjelmien täysimääräiseen käynnistykseen päästiin, yritystoiminnan edistämiseen liittyviä toimia lukuun ottamatta, vasta vuoden 2008 aikana. Keskeisenä syynä käynnistyksen viivästymiseen oli ohjelmien hallinnointia ja seurantaa varten kehitetyn keskitetyn tietojärjestelmän valmistumisen viivästyminen. Toinen leimaa antava piirre on ollut edellisen ohjelmakauden toimien tukikelpoisuuden jatkaminen vuoden 2009 kesäkuun loppuun saakka, joka sitoi runsaasti henkilöresursseja nykyisen kauden ohjelmien toteutuksesta. Kolmas leimaa antava piirre on ollut vuoden 2008 syksyllä koko maailmaa kohdannut maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi, jonka vaikutukset näkyvät myös rakennerahastotoiminnassa: toisaalta hanketoiminnan ainakin toistaiseksi lievänä hidastumisena, toisaalta rakennerahastotoimien aiempaa voimakkaampana ja määrätietoisena käyttämisenä elvytystoimiin. Taantuman seurauksena hallitus on käynnistänyt useita sekä kansallisia että rakennerahastovaroin tuettuja elvytystoimia. Hallituksen esittämien ja eduskunnan päättämien elvytystoimien mittaluokka on Suomessa historiallisen suuri ja euroalueen vertailussa suurimpien joukossa. Vuoden 2009 budjetin ja lisäbudjetin elvytyksen tason on 1,7 % bruttokansantuotteesta eli noin kolme miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan hallituksen elvytystä koskevien rahoitusratkaisujen kokonaisvolyymi on 60,5 miljardia euroa, mikä pitää sisällään muiden elvytystoimien lisäksi myös pankkien varainhankinnan valtiontakuut, valtion pääomalainat pankeille sekä yritysten ja viennin rahoitusinstrumentteja. Rakennerahastovarojen käyttäminen elvytystoimiin liittyy myös hallituksen hyväksymään elvytyspakettiin. Sen mukaisesti rakennerahastovarojen sitomista hankkeisiin aikaistetaan vuonna 2009 nostamalla vuoden 2009 sitomisvaltuutta 20 prosentilla vuosina 2009 ja Aikaistetut varat suunnataan erityisesti työllisyyden lisäämiseen ja ohjelmien toimeenpanon tehostamiseen. Aikaistamisen seurauksena vuoden 2009 myöntövaltuus lisääntyi 43,5 miljoonalla eurolla ja arviomääräraha (maksatuksiin käytettävät varat) 6 miljoonalla eurolla. Aikaistamisen vaikutuksesta rakennerahastovaroja on siis käytettävissä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviin toimiin n. 20 % normaalia enemmän vuosina Vastaavasti rakennerahastovarat vähenevät ohjelman viimeisiltä vuosilta Lisätalousarviossa suunnattiin myös 60 miljoonaa euroa ESR varoja erityisesti työvoimapoliittisiin toimiin niin, että toimenpiteissä painotettiin kasvavaan työttömyyteen vaikuttavia nopeita toimenpiteitä. Lisäksi ESR toimenpideohjelmaa muutettiin niin, että työttömät ja lomautetut tulivat kohderyhmiksi. Elvytystoimien johdosta EU:n rakennerahastorahojen käytettävissä oleva koko myöntämisvaltuus oli vuonna 2009 vuonna n. 900 miljoonaa euroa. Kokonaissumma koostuu rakennerahastokauden varojen lisäksi, aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneiden valtuuksien siirrosta sekä tulevien valtuuksien aikaistamisesta. Kokonaisuudessaan 900 miljoonaa euroa on Suomen EU-jäsenyyden ajan suurin rakennerahastovaltuus. Kuntarahoituksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi myös

4 4 kuntarahavaadetta on väliaikaisesti alennettu 25 prosentista 15 prosenttiin vuosina 2009 ja Hallituksen 2010 talousarvioesityksen mukaisesti rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta tullaan jatkossakin käyttämään elvytystoimenpiteisiin ja erityisesti suuntaamalla niitä suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. EU ohjelmien käyttöä aiennetaan niin, että vuoden 2012 valtuuksista 20 % eli 87 miljoonaa euroa otetaan käyttöön jo vuoden 2010 aikana. EAKR toimenpideohjelmissa lisävaroja käytetään yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin, tutkimukseen ja teknologiaan, koulutuksen alueellisiin hankkeisiin ja työllistäviin infrastruktuurihankkeisiin. ESR ohjelman lisävaroja kohdennetaan vuoden 2009 tapaan työvoimakoulutukseen kuten nuoriin työttömiin, akateemisten alojen työttömiin, tukityöllistämiseen ja yrittäjien starttirahaan. EU ohjelmien käytön aientaminen korvaa myös kuntien rahoituksen ennakoitua vähentymistä. Yhteensä EU rakennerahastoohjelmien hankkeisiin on käytettävissä vuonna miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on reservissä (ns. kansallinen varaus) rakennerahastorahoitusta äkillisten rakennemuutostilanteiden hoitoa varten 3-5 % ohjelmien vuotuisesta kehyksestä. Äkillisten rakennemuutostilanteiden vaikutusten lieventämiseen on suunnattu vuonna 2009 rahoitusta yhteensä n. 42 milj. euroa, kun lasketaan mukaan myös puhtaasti kansallinen erityisrahoitus. Suomen kansallisen rakennerahastostrategian väljyys ja joustavuus on tässä taloudellisessa tilanteessa osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Se on osoittautunut riittävän joustavaksi niin, että kaikki toimien suuntaamiset ja uudelleen kohdentamiset on voitu tehdä strategian mukaisina eikä strategiaa siten tarvitse muuttaa. Samoin ohjelmien strategioita ei ole tarvinnut muuttaa, vaan toimet on voitu toteuttaa kohdentamalla toimia toimintalinjojen sisällä ja painottamalla asioita uudella tavalla. Tilannetta kuitenkin seurataan tiiviisti ja jos tarvetta muutoksiin ilmenee, ne ollaan valmiita tekemään mahdollisimman tehokkaasti ja tiiviillä aikataululla. Manner-Suomen strategisen raportin on laatinut työ- ja elinkeinoministeriö, joka toimii rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaisena. Raportti on käsitelty kaikissa työllisyys ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen toimenpideohjelmien seurantakomiteoissa marras-joulukuun 2009 aikana. Se on hyväksytty rakennerahastoneuvottelukunnan kokouksessa

5 5 ENGLISH SUMMARY The current structural fund programming period has been largely characterised by the delay in the launch of the related activities. Although the programmes were approved by the Commission in the autumn of 2007, they did not begin in full during 2008, excluding measures promoting entrepreneurship. This was mainly due to a delay in deploying the centralised information system, which had been developed for the administration and monitoring of the programmes. Another characteristic of this programming period has been the extension of the eligibility of measures launched during the previous programming period until the end of June 2009, which has tied up a large number of personnel, who would otherwise have been implementing the current programme measures. A third characteristic has been the emergence of the global economic and financial crisis in the autumn of 2008, which has affected structural fund activities: on the one hand, project activities have somewhat slowed down, at least up to now, and on the other, structural funds have increasingly been allocated to recovery measures in a more purposeful manner. Following the recession, the Government launched several recovery measures, funded by both national and structural funds. The scale of recovery measures proposed by the Government and approved by Parliament is among the largest ever in Finland and one of the most extensive in the euro-zone countries. The level of recovery measures in the 2009 Budget and supplementary budget accounts for 1.7% of GDP, or some 3 billion euros. The volume of the Government's funding decisions totals 60.5 billion euros, including the state s guarantees for banks own funding, the state s capital loans to banks as well as corporate and export financing instruments. The use of structural funds for implementing recovery measures is also included in the recovery package approved by the Government on 30 January In accordance with this package, the commitment of structural funds will be advanced in 2009 by increasing the 2009 commitment appropriation by 20% in 2009 and Funds earmarked for earlier commitment will be allocated, in particular, to measures increasing employment and streamlining programme implementation. Following the earlier commitment of funds, the budget authority for granting funds was increased by 43.5 million euros and the estimated appropriation (funds allocated for payments) by 6 million euros in Consequently, the volume of structural funds, available in for the promotion of employment and entrepreneurship, increased by some 20% from the normal volume. Correspondingly, structural funds available in , the final years of this programming period, were decreased. In addition, the supplementary budged allocated 60 million euros of ESF financing, particularly to labour force policy measures that promote swift action to combat the rise in unemployment. The ESF programme was also amended to include unemployed and laid-off employees among the targeted groups. Due to the recovery measures, the total budget authority available for the EU structural funds accounted for some 900 million euros in In addition to the funds, the total allocation included transfers of unused appropriations from previous fiscal years and as well as advance appropriations. The total of 900 million euros is the largest structural fund appropriation allocation during Finland's EU membership. Due to problems affecting municipal funding, the appropriation for municipal funding was temporarily decreased from 25% to 15% in 2009 and 2010.

6 6 In the 2010 budget proposal, funding for structural fund programmes will continue to be allocated to recovery measures, particularly those that can swiftly create new entrepreneurship, businesses and jobs, as dictated by the economic situation, and measures promoting employment and training. Implementation of the EU programmes will be advanced so that 20% of the 2012 budget authorities, accounting for 87 million euros, will be committed in In the ERDF programmes, the extra funding will be allocated to business development and investment projects, research and technology, regional training projects, and infrastructure projects promoting employment. As in 2009, the extra ESF programme funding will be allocated to areas eligible for labour market training, such as unemployed young people, the academic unemployed, subsidised employment, and business start-up grants. Advanced deployment of the EU programmes will partly replace the projected decrease in municipal funding. In 2010, the total funds allocated to projects within EU structural fund programmes will account for 570 million euros. In the current economic situation, the broad and flexible nature of the Finnish National Structural Fund Strategy has proven successful. The strategy has been sufficiently flexible to allow the reallocation of measures and appropriations, while the need to amend the strategy itself has been avoided. Programme strategies have also remained unchanged, as implementation has been achieved through the allocation of measures within the priority axes and the re-emphasising of various programme aspects. However, the situation is being closely monitored and should any need for changes occur, they can be implemented efficiently and to a tight schedule. Ministry of employment and the economy has a yearly reserve (3 5 %) for sudden structural change actions in the structural funds budget. Year 2009 altogether 42 million euros was used to reduce the effects of the sudden structural change. The sum includes also the fully nation costs. This strategic report was approved by the Structural funds management board It was also discussed in all steering committee meetings during Nov-Dec 2009.

7 7 1. Tausta Suomen strateginen raportti 2009 perustuu yleisasetuksen (EY) N:0 1083/2006 artiklaan 29(2-3), jonka mukaisesti kunkin jäsenvaltion on vuoden 2009 loppuun mennessä toimitettava suppea kertomus rakennerahastotoimien edistymisestä ja vaikutuksista vuodesta 2007 lähtien. Raportointi liittyy ohjelmakauden aiempaa strategisempaan ohjausotteeseen ja rakennerahastojen aiempaa tiiviimpään kytkemiseen Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Raportoinnin tarkoituksena on seurata, miten rakennerahasto-ohjelmien toimet ovat edesauttaneet ohjelmakaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä yhteisön (yhteisön strategiset suuntaviivat) että jäsenvaltion (Kansallinen strateginen viitekehys eli Suomen kansallinen rakennerahastostrategia) tasolla. Täten raportin tarkoituksena on kuvata: miten EU osarahoitetut ohjelmat ovat tukeneet koheesiopolitiikan yleisiä tavoitteita miten ohjelmat ovat tukeneet kullekin rahastolle asetettujen tavoitteiden toteutumista miten ohjelmat ovat tukeneet yhteisön strategisten suuntaviivojen (CSF) ja kansallinen rakennerahastostrategian (NSRF) strategioiden ja painopisteiden toteutumista miten toimenpiteet ovat edistäneet kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteiden saavuttamista Komission antamien ohjeiden mukaisesti raportissa tulee kuvata kunkin jäsenmaan taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa viime aikoina tapahtuneita muutoksia ja arvioida niiden vaikutusta ohjelmille ja erityisesti kansalliselle strategialle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi sen tulee kuvata ohjelmien viimeaikaisin toteumatilanne ( tilanteen mukaisena) ja se, miten ohjelmille asetetut tavoitteet ovat tähän mennessä toteutuneet. Raportissa esitetään myös esimerkkejä hyvistä hankkeista. Ohjelmakauden viivästymisen vuoksi tämän ohjelmakauden hankkeiden lopullisia vaikutuksia on kuitenkin toistaiseksi vielä vaikea arvioida. Komissio laatii saamistaan raporteista yhteenvedon. Sen tarkoituksena on tuoda esiin koheesiopolitiikan saavutuksia ja vaikutuksia jäsenmaissa ja syventää keskustelua, jota komissio käy koheesiopolitiikan vaikutuksista ja erityisesti tulevaisuudesta Euroopan Parlamentin ja Eurooppa-neuvoston kanssa. Manner-Suomen strategisen raportin on laatinut työ- ja elinkeinoministeriö, joka toimii rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaisena. Raportti on käsitelty kaikissa työllisyys ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen toimenpideohjelmien seurantakomiteoissa marras- jouluun 2009 aikana. Se on hyväksytty rakennerahastoneuvottelukunnan kokouksessa

8 8 2. Sosiaalis-taloudellisen tilanteen kehitys vuosina Leimaa-antavin piirre nykyisen rakennerahastokauden alulle on ollut sen käynnistyksen viivästymien. Huolimatta siitä, että ohjelmat saatiin hyväksyttyä komissiossa syksyllä 2007, ohjelmien täysimääräiseen käynnistykseen päästiin, yritystoiminnan edistämiseen liittyviä toimia lukuun ottamatta, vasta vuoden 2008 aikana. Keskeisenä syynä käynnistyksen viivästymiseen oli ohjelmien hallinnointia ja seurantaa varten kehitetyn keskitetyn tietojärjestelmän valmistumisen viivästyminen. Toinen leimaa antava piirre on ollut edellisen ohjelmakauden toimien tukikelpoisuuden jatkaminen vuoden 2009 kesäkuun loppuun saakka, joka sitoi runsaasti henkilöresursseja nykyisen kauden ohjelmien toteutuksesta. Toimenpiteiden vaikutuksesta kauden tavoiteohjelmiin käytettävissä olleet EAKR -varat saadaan käytettyä täysimääräisesti ja myös ESR rahoitus lähestulkoon. Kolmas ja suurin muutos rakennerahasto-ohjelmien toimintaympäristössä on ollut vuoden 2008 syksyllä koko maailmaa kohdannut maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi. Vielä ohjelmien laadinnan ja hyväksymisen aikana Suomen talous kasvoi, joskin hidastuvasti. Vuonna 2006, jolloin laadintatyö käynnistettiin, Suomen BKT kasvoi 4,5 % ja ennusteen mukaan vuoden 2007 kasvuksi arvioitiin vielä noin 3 %. Talouskriisin seurauksena maailmantalous on syvässä taantumassa, josta toipuminen voi osoittautua hitaaksi joistakin viimeaikaisista heikoista positiivisista signaaleista huolimatta. Kokonaistuotanto on supistunut erityisesti kehittyneissä maissa mutta myös monissa kehittyvissä maissa samalla, kun maailmankauppa on vähentynyt voimakkaasti. 2.1 Globaalin talouskriisin vaikutukset Suomessa Bruttokansantuote Avoimena, vientiin perustuvana taloutena taantuman vaikutukset ovat näkyneet Suomessa voimakkaina, joskaan ei ainakaan toistaiseksi yhtä dramaattisina kuin 1990 luvun laman aikana. Vielä alkusyksystä 2008 Suomessa oli vallalla käsitys, että Suomi selviää taantumasta muita maita paremmin. Monet maailmalla talouskriisiin vaikuttaneet tekijät oli Suomessa koettu jo 1990 luvun laman aikana ja siten rakenteiden katsottiin olevan niiltä osin kunnossa. Globaalin taloustaantuman vaikutukset alkoivat kuitenkin näkyä selvästi 2008 syksyllä, jolloin yritysten irtisanomisista ja lomautuksista tuli jokapäiväisiä uutisia. Vuonna 2008 Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi koko vuoden aikana vielä 0,9 %, mutta supistui jo viimeisellä neljänneksellä. Talouskasvun hidastuminen oli laaja-alaista ja koski lähes kaikkia toimialoja. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden arvonlisäys kasvoi vielä 2008 alussa, mutta pieneni viimeisellä neljänneksellä. Myös kaupan alalla sekä kuljetuksissa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä kasvu taittui loppuvuodesta. Rakentamisessa käänne koettiin jo hieman aiemmin kuin muilla talouden sektoreilla ja toimialan tuotanto alkoi supistua vuoden 2008 puolivälissä. Tuotannon supistuminen on jatkunut vuoden 2009 aikana. Tehdasteollisuuden uusien tilausten määrä on vuoden 2009 aikana romahtanut ja samalla sen tilauskanta on supistunut ja vienti hiipunut. Rakennusalalla uusia talonrakennushankkeita ei juuri ole

9 9 aloitettu ja uudisrakentamisen arvioidaan vähenevän edelleen syksyllä 2009, kun osa käynnissä olevista hankkeista valmistuu. Arvion mukaan bruttokansantuote tulee vuoden 2009 aikana supistumaan 6 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU maissa keskimäärin (noin 4 %). Eniten tuotannon arvioidaan supistuvan tehdasteollisuudessa, jossa vientimarkkinoiden toimivuudella on suuri merkitys. Myös rakennusalan tuotannon arvioidaan edelleen supistuvan, sillä julkisen sektorin rahoittamat tai tukemat infrastruktuuri- ja korjausrakennushankkeet eivät riitä estämään talonrakennuksen supistumisesta aiheutuvaa notkahdusta. Taantuma on vahvistanut jo meneillään ollutta metsäteollisuuden voimakasta rakennemuutosta, jolla on ollut erittäin huomattavat alueelliset vaikutukset. Tehtaiden sulkemisten ja saneerausten vuoksi joillakin alueilla on menetetty äkillisesti useita satoja työpaikkoja. Rakennemuutosten taustalla ovat mm. mullistukset metsäteollisuustuotteiden kansainvälisillä markkinoilla, ylikapasiteetti, ilmastonmuutos, uusiutuvia energiamuotoja tukeva politiikka sekä yhteiskunnan elinkeinorakenteen ja arvojen muutokset. Metsäalan rakennemuutoksen seurauksena Suomessa olevaa kapasiteettia on saneerattu. Suomen paperin- ja kartongintuotantokapasiteetti on vuodesta 2005 vähentynyt viidenneksellä ja vähennys jatkuu edelleen, josta on esimerkkinä viimeaikaiset UPM:n ja StoraEnson ilmoittamat uudet supistukset ja tehtaiden lakkautukset. Puutuoteteollisuuden tuotantokapasiteetti on vastaavasti vuodesta 2003 lähtien vähentynyt myös viidenneksen. Huolimatta jo tapahtuneista kapasiteetin supistuksista Suomessa on edelleen maailmanlaajuiseen kysyntään nähden liikaa kapasiteettia, joten alan saneeraus tullee edelleen jatkumaan. Arviota siitä, missä vaiheessa Suomen talous kääntyy kasvuun, on vaikeaa antaa. Joidenkin ennusteiden mukaan kokonaistuotanto lähtee heikkoon kasvuun jo vuoden 2010 aikana. Joidenkin ennusteiden mukaan Suomen talouden arvioidaan palaavan positiivisen kasvun uralle vasta vuonna 2011, kun maailmantalous alkaa elpyä. Kaikkien arvioiden mukaan kasvu jää kuitenkin selvästi viime vuosien keskiarvoa heikommaksi, joten lamasta on tulossa tavallista pitkäkestoisempi. Kasvun voimakkuuteen vaikuttaa erinäisiä riskitekijöitä, joita ovat mm. rahoitusmarkkinoiden sirpaloituminen ja protektionismin mahdollinen lisääntyminen. Mikäli protektionismi lisääntyy ja kansainvälinen kauppa taantuu, se tulee heikentämään erityisesti Suomen kaltaisen avoimen talouden pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä. Vienti Globaali taantuma näkyi Suomessa vuoden 2008 lopulla rajuna vientimarkkinoiden romahtamisena. Vientimäärät vähenivät jyrkästi kaikilla toimialoilla. Eniten vienti väheni metallin jalostuksessa, paperiteollisuudessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Vuoden 2008 vientimarkkinoiden kasvu jäi vain 5 prosenttiin, kun se vuonna 2007 oli 8,5 %. Vuoden 2009 aikana vientimarkkinoiden arvioidaan Suomen Pankin mukaan supistuvan peräti 7,1 %. Vientimarkkinoilla kysyntää painaa erityisesti Venäjän kaupan romahdus sekä Ruotsin ja Saksan heikko suhdannekehitys. Viennin arvioidaan elpyvän vuoden 2010 aikana, mutta sen verran hitaasti, että se ei vielä välttämättä riitä parantamaan työllisyyttä.

10 10 Investoinnit Talouden taantuma on heijastunut yritysten investointihalukkuuteen. Investoinnit ovat supistuneet ja Suomen Pankin arvion mukaan investointiaste jää vuosina selvästi 2000 luvun keskiarvon alapuolelle. Yritysten investointihalukkuutta heikentää vientiteollisuuden kysyntäongelmien lisäksi rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen. Heikko suhdannetilanne ja viennin voimakas supistuminen ei rohkaise aloittamaan uusia investointihankkeita, vaikka korkotason lasku vähentääkin rahoituskustannuksia. Investointien arvioidaan valtiovarainministeriön talousennusteen mukaan (tiedote 113/2009) laskevan vuoden 2009 aikana noin 10 prosentilla ja koskevan kaikkia tehdasteollisuuden toimialoja. Erityisesti metsä-, kone- ja metalliteollisuudessa lasku on voimakasta. Myös asuinrakennusinvestointien määrä vähenee vielä vuoden 2009 aikana, mutta niiden arvioidaan kääntyvän kasvuun jo seuraavana vuonna. Kokonaisinvestointien arvioidaan kuitenkin alenevan vielä 5-6 prosenttia vuonna Työttömyys Tuotannon supistuminen näkyy myös työmarkkinoilla työllisten määrän laskuna, työttömyyden nousuna ja ennen kaikkea lomautusten ja YT neuvottelujen voimakkaana kasvuna. Työ- ja elinkeinoministeriön lokakuun 2009 ( ) työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan mennessä kaikkiaan hengellä. Työttömiä oli syyskuun 2009 lopussa kaikkiaan , minkä seurauksena kausitasoitettu työttömyysaste oli tilastokeskuksen mukaan 7,3 %. Työttömyys on kasvanut kaikkialla maassa, mutta eniten Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, jotka kaikki ovat voimakkaasti vientiteollisuuteen nojaavia alueita. Vähiten työttömyys lisääntyi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa, joissa työttömyysaste on perinteisesti ollut muuta maata korkeampi. Työttömyys lisääntyi kaikissa ammattiryhmissä, mutta eniten teollisessa työssä sekä rakennus- ja kaivosalan työssä. Samalla avoimet työpaikat vähenivät kaikissa ammattiryhmissä, mutta eniten teollisuudessa, palveluissa sekä kuljetus ja liikennealan työssä. Työttömyyden lisäksi lomautettuna olevien määrä on noussut. Syyskuussa lomautettuna oli arvioilta noin henkilöä. Huolestuttavaa työttömyysasteen nousussa ja työllisten määrän laskussa on se, että se kohdistuu erityisesti nuoriin ja ikääntyviin aikuisiin vuotiainen nuorten työttömyys oli 16,5% syyskuussa 2009, mikä on lähes 4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten luvun lamasta saatujen kokemusten perusteella on riskinä, että vuosina työikään tulevien ikäluokkien (vuosina syntyneet) työhönosallistumisaste laskee pysyvästi laman takia. Samoin on riskinä, että parhaassa työiässä olevien pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy, jonka seurauksena työvoiman määrä supistuu myös pysyvästi. Keskipitkällä aikavälillä laman vaikutukset tulevat näkymään myös ikääntyneiden työntekijöiden osalta niin, että taantuman aikana työttömäksi jääneet eivät enää palaa työelämään. Arviot perustuvat edellisen laman kokemuksiin, jonka jäljet näkyvät yhä Suomen työmarkkinoilla: osa laman aikana työikään tulleista nuorista on jäänyt pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Samoin näiden ikäluokkien työhönosallistumisaste ei juuri ole noussut 2000 luvun alun jälkeen, vaikka yleinen työttömyysaste on laskenut ja ikäluokka on tullut parhaaseen työikään.

11 11 Julkinen hallinto ja sen rahoitusasema Taantuma heikentää julkisen talouden tilaa kaikissa teollisuusmaissa. Vaikka Suomen julkinen talous on viime vuodet ollut rahoitusasemansa puolesta yksi EU maiden johtavista valtioista, Suomen julkinen talous on heikentymässä talouskriisin vuoksi. Kun taloudellista toimintaa on jouduttu vauhdittamaan julkisin panostuksin ja lisäämällä valtion velkaa, se tulee talouden elpyessä edellyttämään tiukkaa talouskuria julkisen talouden vakaan rahoitusaseman turvaamiseksi. Vuodesta 1998 lähtien ylijäämäisenä pysynyt julkinen talousylijäämä kääntyy vuoden 2009 aikana reilusti alijäämäiseksi ja alijäämän arvioidaan syvenevän vielä vuoden 2010 aikana. Julkisen talouden ylijäämän supistuminen on meillä nopeampaa kuin muissa EU maissa, mihin on syynä tuotannon muita maita voimakkaampi supistuminen sekä se, että verotulot ja julkiset menot ovat herkimpiä suhdannevaihteluille. Myös kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien taloustilanne on kiristynyt laman seurauksena ja yhteisöverotulojen romahdettua. Tilanteen arvioidaan jatkuvan myös vuonna 2010 kunnallisveropohjan pysyessä heikkona työttömyyden edelleen lisääntyessä. Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntien taloudellista tilaa rasittaa ansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. 2.2 Taantuman alueelliset vaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa julkaiseman maakuntien suhdannekehitystä vuosina kuvaavan raportin mukaisesti talouden laskusuhdanteen myötä työttömyys on noussut kaikissa maakunnissa ja kaikissa seutukunnissa. Voimakkaimmin taantuma on tuntunut yksipuolisen elinkeinorakenteen paikkakunnilla, joissa 1 tai 2 yritystä dominoi työmarkkinoita. Taantuman lisäksi metsäteollisuussektorin voimakas rakennemuutos on heijastunut näiden alueiden työllisyystilanteessa. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvu on ollut suurinta useissa suhteellisen matalan työttömyysasteen maakunnissa kuten Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa, joiden talous on pitkälti vientiteollisuuden varassa ja jossa viennin supistuminen on näkynyt voimakkaimmin. Hitaampaa kasvu on ollut jo ennestään korkean työttömyyden alueilla kuten Kainuu, Lappi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo. Työttömyyden kasvu on ollut nopeinta monissa Länsi-Suomen seutukunnissa, varsinkin. Vähiten työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt alueilla, joilla on jo entuudestaan ollut muuta maata korkeampi työttömyys tai alueella on väestön poismuutosta ja ikääntymisestä johtuen muutoinkin vähän työvoimaa. Erot johtuvat osaltaan maakuntien yritysrakenteesta ja erityisesti vientiyritysten merkityksestä alueen elinkeinotoiminalle. Työllisten eli työssä olevien määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten Itä- Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Työllisyysasteen arvioidaan laskevan ensi vuonna (2010) viiden vuoden takaiselle tasolle, jolloin se olisi Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa alle 60 prosenttia. Ainoastaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa työllisyysasteen arvioidaan pysyvän yli 70 prosentin, joka oli koko maan taso vielä viime vuonna. Yritystoiminnan liikevaihdon pitkäaikainen kasvu kääntyi vuoden 2008 lopussa laskuun useimmissa maakunnissa. Vuoden 2009 alussa liikevaihdon pudotus on voimistunut kaikissa maakunnissa ja päätoimialoilla.

12 12 Suomen väkiluvun kasvunopeus on ollut viime vuosina Euroopan kärkitasoa. Luonnollisen kasvun ohella merkittävä tekijä on ollut lisääntyvä maahanmuutto. Viime vuonna muuttovoitto oli lähes henkeä. Väestönkasvu on ollut määrällisesti suurinta Uudellamaalla, jossa luonnollinen kasvu, maassamuutto ja maahanmuutto kasvattivat väkilukua vuonna 2008 yli henkilöä. Pirkanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä väestö kasvaa pääasiassa maassamuuton ja Pohjois- Pohjanmaalla korkean syntyvyyden ansiosta. Vuonna 2009 väestönkasvu on alkuvuoden ennakkotietojen mukaan hidastumassa supistuvan maahanmuuton ja maassamuuton seurauksena. Maahanmuuton nettovoiton odotetaan laskevan parilla tuhannella henkilöllä, mikä johtuu osaltaan työvoiman kysynnän heikkenemisestä keskeisillä maahanmuuttoalueilla. Alueiden työvoimaresurssit ja muut kehittämisedellytykset heikkenevät, kun taantuma jatkuu ja suuret ikäluokat eläköityvät. Jo nyt useilla alueilla työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi. Tämä kehityssuunta voimistuu 2010-luvulla. Tällä hetkellä työikäisten määrä kasvaa noin 25 seutukunnassa ja väestöennusteen mukaan vuonna 2020 enää 15 seutukunnassa. Alueiden kyky ottaa vastaan talouden taantuman ja voimistuvan rakennemuutoksen haasteet vaihtelee voimakkaasti. Heikoimmilla ovat väestö- ja työvoimaresursseiltaan vähäiset sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet. 2.3 Taantuman vaikutukset rakennerahasto-ohjelmien toteutukseen Talouden taantumalla on luonnollisesti vaikutusta myös rakennerahasto-ohjelmien toteutukseen. Välittävien viranomaisten viestit alueilta vuoden 2008 lopulla kertoivat hankehakemusten vähenemisestä, hankkeiden peruuntumisesta tai toteutumisesta aiempaa pienempänä. Erityisesti kuntarahan ja yksityisen rahoituksen saamisessa hankkeiden toteutukseen on ollut vaikeuksia, mikä on hidastanut hanketyötä ja hyväksyttyjen hankkeiden määrää. Kunnilla on merkittävä rooli rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa ja rahoituksessa. Niiden rooli korostuu mm. perusrakenneinvestointien toteuttajana ja erityisesti yritysten toimintaympäristöjen rakentajana. Sen lisäksi kunnat ovat merkittävä ohjelmien julkinen osarahoittaja. Ohjelmien laadinnan yhteydessä kuntien osarahoituksen määräksi arvioitiin noin 25 prosenttia ohjelmien julkisesta rahoituksesta, Taloudellisesta taantumasta johtuen kunnilla on ollut vaikeuksia osarahoituksen järjestämisessä, mikä on viivästyttänyt hankepäätöksiä ja johtanut hankkeiden peruuntumiseen tai toteutumiseen suunniteltua pienempinä. Myös yksityisellä sektorilla on ollut vaikeuksia kattaa hankkeiden omarahoitusosuutta ja yritysten investointihaluttomuus nykyisessä taloustilanteessa heijastuu myös yrityshankkeisiin. Toistaiseksi taloustaantuman vaikutukset eivät kuitenkaan ole näkyneet ohjelmien toteutuksessa niiden toteutuksen hidastumisena (kts. kappale 3). Ohjelmien toteutumisastetta voidaan pitää suhteellisen hyvänä, kun otetaan huomioon niiden käynnistymisen viivästyminen. Toteuma-aste on tällä hetkellä noin 35 % koko ohjelmakauden kehityksestä, kun se normaalioloissa olisi tässä vaiheessa noin 40 %. Koska ohjelmien toteutumisen vauhdittamiseen on kiinnitetty aiempaa voimallisemmin huo-

13 13 mioita ja koska rakennerahastovaroja pyritään käyttämään myös talouden elvytystoimenpiteisiin, tällä hetkellä näyttäisi siltä, että taantuma ei tule vaikuttamaan ohjelmien toteutumiseen eikä siten luo tarpeita muutoksiin ohjelmien strategioissa tai tavoitteissa. Samoin ohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet näyttävät toteutuvan suhteellisen hyvin, joten niidenkään osalta ei tässä vaiheessa näytä olevan tarvetta muutoksii. 2.4 Julkisen hallinnon elvytystoimet Suomen finanssipolitiikka on euroalueen elvyttävimpien joukossa riippumatta siitä käytetäänkö EU:n komission tai OECD:n arvioita. Hallituksen toimet ovat jakautuneet karkeasti kahteen ryhmään: elvytystoimiin ja rahoituksen toimivuuden turvaamiseen. Elvytyspolitiikan toimet ovat olleet erittäin laajat. Elvytystoimista on päätetty useassa eri yhteydessä: viime vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä ( ), tämän vuoden talousarvioesityksessä ( ), sitä täydentävässä esityksessä ( ), eduskunnan antamassa budjettimietinnössä ( ) ja tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä ( ). Hallituksen esittämien ja eduskunnan päättämien elvytystoimien mittaluokka on Suomessa historiallisen suuri ja euroalueen vertailussa suurimpien joukossa. Kaiken kaikkiaan hallituksen elvytystä koskevien rahoitusratkaisujen kokonaisvolyymi on 60,5 miljardia euroa, mikä pitää sisällään muiden elvytystoimien lisäksi myös pankkien varainhankinnan valtiontakuut, valtion pääomalainat pankeille sekä yritysten ja viennin rahoitusinstrumentteja. Elvytyspaketin työllisyysvaikutukset ovat vähintään henkilötyövuotta ja bruttokansantuotteen ennakoitu lisäys vuosina 2009 ja 2010 yhteensä noin yksi prosentti. Vuoden 2009 budjetin ja lisäbudjetin elvyttävä vaikutus on komission vertailussa EU:n 27 jäsenmaan joukossa kolmanneksi suurin, 1,70 prosenttia BKT:sta, eli noin 3 miljardia euroa. Hallituksen tavoitteena on kohdentaa elvytystoimet siten, että työllisyys voidaan pitää mahdollisimman korkeana ja työttömyydestä aiheutuvat haitat voidaan minimoida. Ratkaisu perustuu edellisestä lamasta saatuihin kokemuksiin, jotka osoittivat, että työllisyyden parantaminen laman jälkeen on vaikeaa ja vie aikaa ja resursseja. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä julkisen talouden kestävyyden sallimissa rajoissa tukemaan työllisyyttä mahdollisimman voimakkaasti. Hallituksen elvytyspaketin toimenpiteiden painopiste on työllisyyttä suoraan edistävät toimet, kuten väyläinvestoinnit, rakentaminen ja kela- maksun poisto. Toisena painopisteenä on koulutuksen, T&Kn ja innovaatiotoiminnan tukeminen. Samoin muutosturvaan, työvoimakoulutukseen ja työllisyysperusteisiin investointeihin kohdennetaan lisärahoitusta. Rahoituksen saatavuuden vaikeutumisen ja luottamuksen heikkenemisen kautta kriisi vaikuttaa koko kansantalouteen. Elvytystoimien ohella hallitus onkin kiinnittänyt erityistä huomiota rahoituksen saatavuuteen. Tällaisia toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi pankkien varainhankinnan valtiontakuut ja Finnveran suhdannelainat. Elvytystoimilta on edellytetty, että ne ovat aidosti tarpeellisia ja nopeasti täytäntöön pantavissa sekä vaikutuksiltaan mahdollisimman tehokkaita työllisyyden kannalta. Elvytystoimien vastapainona hallitus on painottanut julkisen talouden kestävyyden turvaavia rakenteellisia uudistuksia.

14 14 Hallitus jatkaa elvytystoimia myös vuoden 2010 talousarvioesityksessä. Lisäpanostukset kohdistuvat mm. uusiutuvaan energiaan, t&k rahoitukseen, yritysten tukemiseen, elinkeinoelämän rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseen sekä aluetalouteen. Yritysten tukemiseen suunnatuista toimista voidaan mainita mm. yritysten kansainvälistymiseen ja teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan suunnattu 63, 4 miljoonan euron lisärahoitus verrattuna vuoteen 2009 ja Finnveran suhdannelainat ja takaukset, pääomalainat ja mahdollisuus myöntää aiempaa enemmän aluepoliittisia ja erityistukia. 2.5 Rakennerahasto-ohjelmien elvytystoimet Komission elvytyspaketti EU:n komissio esitteli marraskuussa 2008 talouden elvytyspaketin, jonka osana jäsenmaa voi pyynnöstään saada rakennerahastokaudelle kuuden kuukauden tukikelpoisuuden jatkoajan asti. Suomi haki jatkoaikaa joulukuussa 2008 kaikkien tavoiteohjelmien (Tavoite 1,2 ja 3 ohjelma) ja kaikkien rahastojen osalta. Lisäksi jatkoaikaa haettiin Interreg-ohjelmille. Myönteinen päätös saatiin komissiolta helmikuussa Elvytyslisätalousarvion yhteydessä ohjelmakauden käyttämättä jääneitä EAKR- ja ESR-varoja budjetoitiin uudelleen ja maaliskuussa 2009 työ- ja elinkeinoministeriö jakoi lähes 50 miljoonaa euroa rakennerahastokauden varoja viranomaisille käytettäväksi elvytystoimiin kesäkuun 2009 loppuun mennessä. EAKR-hankkeet olivat yritystoimintaa ja liikenneturvallisuutta edistäviä investointeja, asuin- ja teollisuusalueiden vesihuoltoa sekä asuin- ja kulttuuriympäristön viihtyisyyttä edistäviä hankkeita. Lisäksi jatkoaikahankkeilla tuettiin yritysten kehittämistä sekä opetus- ja tutkimuslaitosten laiteinvestointeja. Suurimmat hankkeet ovat miljoonaluokan investointeja ympäristöhuoltoon ja tiestöön. ESR-hankkeilla tuettiin elvytystä lisäämällä osaamispääomaa, edistetään oppilaitosten ja yritysten verkostoitumista sekä tuetaan esimerkiksi nuorten sijoittumista työelämään. Rakennerahastokauden jatkoaikahankkeita oli yhteensä n. 200, joista EAKR-hankkeita kolme neljäsosaa. Osana komission elvytyspakettia jäsenmaalle maksettavien ennakoiden määrää nostettiin 5%:sta 7,5 %:iin. Ennakoiden lisäys helpotti päätöstä ohjelmavarojen aikaistamisesta osana kansallista elvytyspakettia. Komission elvytyspaketin yhteydessä asuntoja koskevat energiatehokkuusinvestoinnit tehtiin tukikelpoisiksi myös alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toimenpideohjelmissa. Suomi ei kuitenkaan ottanut tätä mahdollisuutta käyttöön, vaan toimet rahoitetaan kansallisesti. Kansallinen elvytyspaketti Suomessa rakennerahasto-ohjelmilla on huomattava merkitys elvytystoimien alueellisessa kohdentamisessa. Useissa yhteyksissä sekä Suomessa että erityisesti OECD maissa on todettu, että elvytystoimien oikea-aikaisella ja oikeaan osuneella alueellisella kohdentamisella voidaan parantaa niiden vaikuttavuutta lyhyellä aikavälillä ja edesauttaa alueiden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

15 15 Osana elvytyspakettia hallitus päätti lisäbudjetissa aikaistaa rakennerahasto-ohjelmien varojen sitomista hankkeisiin nostamalla vuoden 2009 sitomisvaltuutta 20% lla vuosina 2009 ja Aikaistetut varat suunnattiin työllisyyden lisäämiseen ja ohjelmien toimeenpanon tehostamiseen. Aikaistamisesta aiheutui vuonna 2009 valtuuteen 43,5 miljoonan euron lisäys ja 6 miljoonan euron arviomäärärahan (maksuihin käytettävän määrärahan) lisäys valtion budjettiin. Aikaistamisen vaikutuksesta rakennerahastovaroja on käytettävissä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviin toimiin n. 20 % normaalia enemmän vuosina Vastaavasti rakennerahastovarat vähenevät ohjelman viimeisiltä vuosilta Lisätalousarviossa suunnattiin myös 60 miljoonaa euroa ESR varoja erityisesti työvoimapoliittisiin toimiin niin, että toimenpiteissä painotettiin kasvavaan työttömyyteen vaikuttavia nopeita toimenpiteitä. Lisäksi ESR toimenpideohjelmaa muutettiin niin, että työttömät ja lomautetut tulivat kohderyhmiksi. Kansallisesta julkisesta rahoituksesta kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden osuudeksi on sovittu ohjelmakauden alussa 25 prosenttia. Taantuman seurauksena kunnilla on ollut vaikeuksia riittävän omarahoituksen kerryttämisessä, mikä on hidastanut ohjelmien toteutusta. Helpottaakseen tilannetta hallitus on alentanut kuntarahavaadetta väliaikaisesti vuosina 2009 ja prosentista 15 prosenttiin kansallisesta julkisesta rahoituksesta. Tavoitteena on, että yksikään hyvä hanke ei jää rahoittamatta puuttuvan julkisen rahoituksen vuoksi. Elvytystoimien johdosta EU:n rakennerahastorahojen käytettävissä oleva koko myöntämisvaltuus oli vuonna 2009 n. 900 miljoonaa euroa. Kokonaissumma koostuu rakennerahastokauden varojen lisäksi, aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneiden valtuuksien siirrosta sekä tulevien valtuuksien aikaistamisesta. Kokonaisuudessaan 900 miljoonaa euroa on Suomen EU-jäsenyyden ajan suurin rakennerahastovaltuus. Vuoden 2010 talousarvioesityksen mukaisesti rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan edelleen etupainotteisesti suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. EU ohjelmien varojen käyttöä aiennetaan niin, että vuoden 2012 valtuuksista 20 % eli 87 miljoonaa euroa otetaan käyttöön jo vuoden 2010 aikana. EAKR toimenpideohjelmissa lisävaroja käytetään yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin, tutkimukseen ja teknologiaan, koulutuksen alueellisiin hankkeisiin ja työllistäviin infrastruktuurihankkeisiin. ESR ohjelman lisävaroja kohdennetaan vuoden 2009 tapaan työvoimakoulutukseen kuten nuoriin työttömiin, akateemisten alojen työttömiin, tukityöllistämiseen ja yrittäjien starttirahaan. EU ohjelmien varojen käytön aientamisella pyritään myös varmistamaan riittävä julkisen osarahoituksen volyymi niissäkin tapauksissa, joissa kuntarahoituksen saatavuudessa on mahdollisesti ongelmia. Yhteensä EU rakennerahastoohjelmien hankkeisiin on käytettävissä vuonna miljoonaa euroa. Suomen kansallinen rakennerahastostrategia on luonteeltaan hyvin väljä ja mahdollistava, mikä on tässä taloudellisessa tilanteessa osoittautunut oikeaksi. Se on osoittautunut riittävän joustavaksi niin, että kaikki toimien suuntaamiset ja uudelleen kohdentamiset on voitu tehdä strategian mukaisina eikä strategiaa edelleenkään tarvitse muuttaa. Samoin ohjelmien strategioita ei ole tarvinnut muuttaa, vaan toimet on voitu toteuttaa kohdentamalla toimia toimintalinjojen sisällä ja painottamalla asioita uudella tavalla. Tilannetta kuitenkin seurataan tiiviisti ja jos tarvetta muutoksiin ilmenee, ne ollaan valmiita tekemään mahdollisimman tehokkaasti ja tiiviillä aikataululla.

16 16 Kansallisen rakennerahastostrategian ohella on keskusteltu siitä, edellyttääkö nykyinen taloudellinen tilanne toimenpideohjelmien muuttamista. Ainakaan toistaiseksi tähän ei nähdä olevan tarvetta, vaan suunnitellut toimet voidaan toteuttaa nykyisten ohjelmien sallimissa rajoissa. 2.6 Elinkeinoelämän ja aluetalouden yleinen kehitys ja tulevaisuuden näkymät Työvoima ja alueelliset työmarkkinat Työvoiman saatavuudessa ja alueellisilla työmarkkinoilla ei pitkän aikavälin kehitystrendeissä ole tapahtunut vuodesta 2007 merkittäviä muutoksia. Jatkuvat muuttotappiot ovat aiheuttaneet työikäisen väestön (15-64 vuotiaat) vähenemistä viime vuosikymmeninä suurimmassa osassa seutukuntia. Ikääntyminen voimistaa tätä kehityssuuntaa ja tulevien vuosikymmenien suuri ongelma onkin työikäisen väestön lisääntyvä väheneminen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle heti 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Väestöennusteen mukaan vähenemistä tapahtuu vuosina jo 60 seutukunnassa ja kasvua enää vain 10 seutukunnassa. Työikäinen väestö väheni yli viidenneksen vuosina seutukunnassa lähinnä Itä-, Pohjoisja Keski-Suomessa. Samanlainen pudotus on odotettavissa vuosina väestöennusteen mukaan jo 30 seutukunnassa. Voimakasta kasvua tapahtui suurimmissa aluekeskuksissa, mutta tulevina vuosikymmeninä työikäisen väestön kasvu hidastuu myös näillä alueilla.

17 17 Kuva 1. Työikäisen väestön (15-64-v.) muutos (%) seutukunnittain ja Työikäisen väestön muutos ja Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, väestöennuste Työikäinen väestö(15-64 vuotiaat) on tärkeä resurssi alueiden kehityksen näkökulmasta, koska sen muutos vaikuttaa useisiin alueiden työmarkkinoita ja taloutta sääteleviin tekijöihin: työvoiman tarjonta, määrällinen ja laadullinen, työvoiman saatavuus, alueen talous työvoimapanos, vaikutus tuotantoon ja tuottavuuteen, elinkeino- ja yritystoiminta, yrittäjäpotentiaali, kuntien talous verotulot, kulutuskysynnän muutokset. Lisääntynyt maahanmuutto hidastaa työikäisen väestön vähenemistä, mutta toistaiseksi sillä on varsin vähäinen merkitys useimmilla alueilla. Pääosa maahanmuutosta kohdistuu Helsingin seudulle ja muutamiin suurempiin keskuksiin sekä osittain myös Kaakkois-Suomen aluekeskuksiin. Usein muille alueille tulleet maahanmuuttajat muuttavat varsin pian suurimpiin keskuksiin, joissa on samasta maasta muuttanutta väestöä. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle 2010-luvun aikana, jolloin työvoimasta poistuu vuosittain kaksinkertainen määrä väkeä verrattuna 2000-luvun alkuvuosien tilanteeseen. Poistuma jakaantuu alueellisesti epätasaisesti. Määrällisesti suurimmat poistumat kohdentuvat pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin aluekeskuksiin, mutta suhteellisesti suurinta poistuma on Itä- ja Keski-Suomen maaseutualueilla. Alueiden väliset erot selittyvät pääasiassa työvoiman erilaisella ikärakenteella ja toimialarakenteella. Erityisen paljon työvoimaa siirtyy eläkkeelle terveydenhuolto- ja sosiaali-

18 18 palveluissa, jonka poistuma henkilöä vuoteen 2025 mennessä vastaa lähes viidesosaa koko työllisen työvoiman poistumasta. Kaiken kaikkiaan toimiala menettää tänä ajanjaksona yli puolet työllisistään. Suhteellisesti eniten työvoimaa poistuu maatalouden toimialalta, noin kolmannes vuoteen 2015 mennessä ja yli 60 % vuoteen 2025 mennessä. Työvoiman kasvava poistuma merkitsee alueiden kehityksen kannalta tärkeän resurssin voimakasta vähenemistä, mikä heikentää alueiden mahdollisuuksia kehittää elinkeinotoimintaa ja taloutta. Lähes kaikki alueet ovat tässä suhteessa suuren haasteen edessä, mutta ankarimmin väestön ikääntymisen seuraukset koettelevat aluekeskusten ulkopuolella olevia alueita, joiden resurssit ovat vuosien saatossa heikentyneet muuttotappioiden myötä. Ongelmaa kärjistää se että näillä alueilla työvoimaan tulevat nuoret ikäluokat ovat pieniä, eivätkä riitä korvaamaan työelämästä poistuvia. Monilla maaseutualueilla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa työvoiman määrän ennakoidaan olevan vuonna 2020 noin 80 % nykyisestä tasosta. Samanaikaisesti tarve lisätä hoivasektorin työpaikkoja lisääntyy ikääntymisen myötä, mikä vie vähäisiä resursseja muun elinkeinotoiminnan kehittämiseltä. Talouden taantuma ja tuotannon kääntyminen laskuun heikentää työvoiman kysyntää ja alentaa työvoimaosuuksia ja työllisyysasteita, jotka ovat nousseet viime vuosina erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Työllisyyskehityksen heikentyessä eläkkeelle siirtyminen saattaa voimistua vaihtoehtona irtisanomisille, minkä jälkeen yli 60- vuotiaiden työvoimaresurssia on vaikea saada takaisin työelämään nousukauden jälleen alkaessa. Työvoiman määrä vähenee kysynnän hidastuessa ja työttömyyden kasvaessa lähivuosina nopeammin kuin mitä tapahtuisi vain ikääntymisestä johtuen. Tämä on ongelmallista erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa, joissa työvoiman rakenne on vanhempi kuin useilla muilla alueilla.

19 19 Kuva 2. Työvoiman poistuma seutukunnittain vuosina Lähde: Työvoiman poistuma vuosina , TEM:n julkaisuja 62/2009 Elinkeinorakenne ja aluetalous 1990-luvun alun talouslaman jälkeen useat elinkeinosektorit kasvoivat Suomessa voimakkaasti. Uusina sektoreina nousivat esiin elektroniikan kehitykseen perustuvat teknologia-alat Nokian vetämänä. Toisena suurena kasvusektorina toimivat liikeelämää palvelevat alat, joihin kuuluu myös ohjelmistotuotanto. Myös kauppa, terveysja sosiaalipalvelut sekä rakentaminen ovat toimineet talouskasvun ja työllisyyden vetureina aina vuoteen 2008 saakka. Tällä hetkellä vallitsevan taantuman ja suurten vientiyritysten ongelmien vuoksi on vaikea nähdä tulevia potentiaalisia kasvusektoreita. On kuitenkin ilmeistä että ne jossain määrin ankkuroituvat 2000-luvun alun menestyneille aloille teknologiateollisuudessa sekä palvelualoilla. Uusina kasvusektoreina odotetaan kaivostoimintaan, bioenergiaan ja hyvinvointiteknologiaan liittyvien alojen nousevan tulevaisuudessa tärkeään rooliin suomalaisessa yritystoiminnassa. Näillä kaikilla toimialoilla on suuri merkitys myös useille aluekeskusten ulkopuolisille alueille.

20 20 Koko maan mitassa voidaan arvioida olevan muutamia vahvoja elinkeinosektoreita, joista useimmat kiinnittyvät suurimmille kaupunkiseuduille: - teknologiasektorit, IT- alat, - metalli- ja koneteollisuus, - energian tuotanto, - logistiikka, - metsäteollisuus, - kauppa- ja muut palvelut, - hoiva-alan palvelut, - muut henkilökohtaiset palvelut - matkailu, - rakentaminen, - kaivossektori, - elintarvikesektori. Etla:n toimialoittaisen ennusteen mukaan terveys- ja sosiaalipalvelut sekä liikeelämää palveleva toiminta kasvaisivat tulevaisuudessa edelleen nopeimmin. Hoivaalan palvelujen kysyntä kasvaa ikääntymisestä johtuen kaikilla alueilla. Liike-elämän palvelujen kysyntä riippuvaista muiden alojen kysynnästä ja toiminta sijoittuu pääasiassa suuriin keskuksiin. Teknologia-aloista elektroniikkateollisuus notkahti 2001 taantuman myötä eikä arvioiden mukaan enää saavuta selkeää kasvua. Samoin metalli- ja koneteollisuus ovat vientisektoreina riippuvaisia globaalista kysynnästä ja niiden työllisyyden ennustetaan laskevan vuosina voimakkaasti. Kuva 3. Työllisten määrän kehitys toimialoittain koko maassa , 1988= * 2010e 2012e Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus; Etla, työllisyysennuste Terveys- ja sosiaalipalv. Kauppa Liike-elämää palveleva Rakentaminen Julkinen hallinto Koulutus Muu teollisuus Metalliteollisuus Kuljetus ja varastointi Muut yhteiskunnalliset palv. Maatalous;riista- ja kalat. Paperi-, puu-, graafinen Muut toimialat Majoitus- ja ravitsemistoiminta Elektroniikkateollisuus Tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TEM-analyyseja 48 /2013

TEM-analyyseja 48 /2013 TEM-analyyseja 48 /2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Ilkka Mella Laura Pouru ISSN 1797-5271 ISBN 978-953-227-707-7 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS 2011-2013 Ilkka Mella Laura Pouru Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

TEM analyyseja 7 / 2008

TEM analyyseja 7 / 2008 TEM analyyseja 7 / 2008 Maakuntien suhdannekehitys 2004-2008 Ilkka Mella ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-069-6 Maakuntien suhdannekehitys 2004-2008 Ilkka Mella Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot