Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotekniikan laitos Tuula Höök Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus Tarkastanut Paul Andersson ISBN Tampere 1999 ISSN

2 7,,9,67(/0b Osa työvälinealasta elää tällä hetkellä erittäin voimakasta muutos- ja kasvukautta matkapuhelinteollisuuden vauhdittamana. Matkapuhelinteollisuus käyttää etenkin muovin ruiskupuristusmuotteja, mutta työvälineitä on useita muitakin. Tämän ennakointitutkimuksen tavoitteena on ollut määritellä työvälinealan kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät ja koulutuksen nykytila sekä verrata niitä keskenään. Tavoitteena on ollut myös luoda analysointijärjestelmä, jolla keskeisten tekijöiden kehittymistä voidaan seurata. Tutkimuksessa on pyritty muodostamaan käsitys työvälineiden tarpeesta ja valmistuksesta Suomessa. Työvälineitä käyttävä teollisuus on jaettu osiin ETLA:n ja SITRA:n 1990-luvun alkupuolella määrittelemien teollisten klustereiden mukaisesti. Työvälineitä on käsitelty kiinnittimiin, lastuaviin työkaluihin, meistotyökaluihin ja muovimuotteihin jaettuna. Muotit metallia varten oli myös tarkoitus ottaa mukaan, mutta aihepiiriin ei löytynyt riittävän monta sopivaa haastateltavaa. Tutkimuksessa on käytetty delfimenetelmää ja teemahaastatteluja. Merkittävä osa aineistosta on kerätty haastattelemalla työvälineitä käyttävän tai valmistavan teollisuuden edustajia. Delfimenetelmällä on kerätty arvioita työvälinevalmistuksen laajuudesta ja tulevaisuudennäkymistä eri työvälineryhmissä. Tutkimuksen osallistujat ovat arvioineet kotimaisten hankintojen arvossa mitattuna kiinnittimet sekä muovimuotit ja muut muovityökalut merkittävimmiksi ja voimakkaimmin kasvaviksi työvälineryhmiksi. Markoissa mitattuna terävalmistus sekä puristus- ja meistotyökalujen valmistus ovat merkittävyydessä heti seuraavana. Lastuavia työkaluja valmistetaan vain vähän. Tutkimuksen perusteella Suomessa ei ole riittävästi työvälineiden suunnitteluun perehdyttävää koulutusta. Muovin ruiskupuristusmuottien suunnittelua käsittelevää koulutusta on jonkin verran, mutta muut työvälineryhmät ovat jääneet erittäin vähälle huomiolle. Työvälinevalmistajien koulutus on alan volyymiin nähden riittävällä tasolla. Koulutuksen sisältöön tulisi kuitenkin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Erityisesti tietotekniikan, kielten ja omaehtoisen tiedonhankinnan opetusta tulisi lisätä.

3 $/.86$1$7 Tämä tutkimus on tehty Tampereen teknillisen korkeakoulun Tuotantotekniikan laitoksella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Työministeriön rahoittamana. Tutkimus on ollut osa ESR-ennakointihankkeita tavoiteohjelmassa 4 (Henkilöstön sopeuttaminen elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja tuotantojärjestelmien muutokseen) ja sen alaisessa toimintalinjassa 4.1 (Työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten muutosten ennakointi). Tutkimuksen delfi- ja teemahaastatteluosuuksiin ovat osallistuneet: Petri Aatinen, Suunnittelutoimisto Petri Aatinen Oy, Tampere Kalevi Aaltonen, TKK, Konepajatekniikan laboratorio, Espoo Paul Andersson, TTKK, Tuotantotekniikan laitos, Tampere Seppo Eerikäinen, Hertek Oy, Tampere Vesapekka Karhi, Eimo Oy, Hollola Jouni Kauppala, Valmet Automotive Inc., Uusikaupunki Reijo Kekarainen, Hella Lighting Finland Oy, Salo Mikko Koivuniemi, ZET Plastics Engineering Oy, Tampere Aarre Lehtimäki, Sandvik Tamrock Oy, Tampere Oiva Manninen, Mehi Oy, Hyvinkää Edwin Naskali, Fastems Oy, Tampere Ari Niemi, ABB Tools Oy, Vaasa Juhani Pylkkänen, ABB Corporate Research Oy, Vaasa Matti Pöppönen, Tikka-Tools Oy, Tikkakoski Jouko Salmela, Abloy Oy, Joensuu Mikko Salmela, Ensto Saloplast Oy, Salo Pekka Tuovinen, Purso Tools Oy, Oitti Kalevi Yli-Paavola, Artekno-Metalli Oy, Kangasala Tutkimusraportin on tarkastanut Paul Andersson, TTKK, Tuotantotekniikan laitos. Arvokkain neuvoin ovat tutkimukseen osallistuneet lisäksi Petri Tamminiemi ja Timo Tauren, TTKK, Tuotantotekniikan laitos sekä Petri Ihalainen ja Totti Lindgren, TTKK, Muovitekniikka.

4 6,6b//<6/8(77(/2 Tiivistelmä Alkusanat Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Työvälineet ja niiden valmistus Lastuavat työkalut Meistotyökalut Kiinnittimet Muotit muoveja varten 12 3 Työvälinealan koulutus Tutkintojen rakenne Oppilaitokset ja koulutustarjonta lyhyesti 25 4 Tutkimusmenetelmä Suomen teolliset klusterit Delfihaastattelut Reliabiliteettitarkastelut 46 5 Tulokset ja tulosten tarkastelu Kiinnittimet Lastuavat työkalut ja terät Puristus- ja meistotyökalut Muotit muoveja varten 65 6 Johtopäätökset Työvälinevalmistajien koulutus Työvälinesuunnittelijoiden koulutus Menetelmä työvälinealan kehittymiseen vaikuttavien keskeisten tekijöiden määrittämiseksi 76 7 Yhteenveto 77 8 Kirjallisuus 79 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tutkimuslomakkeiden tilastoissa käytetyt HS-nimikkeet Delfitutkimuksen ensimmäisen kierroksen haastattelulomake, muotit kumia ja muoveja varten Delfitutkimuksen toisen kierroksen haastattelulomake

5 -2+'$172 Työvälinetekniikan instituutti on Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) Tuotantotekniikan laitoksella toimiva koulutus-, tutkimus- ja palveluyksikkö, joka kehittää ja tukee työvälineitä valmistavaa ja käyttävää suomalaista teollisuutta kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja kannattavaksi. Instituutti pyrkii hankkimaan tunnustuksen työvälinealan osaamiskeskittymänä, keskustelufoorumina ja teknologian siirtäjänä yrityksille. Instituutin tarkoituksena on lisätä työvälinealan tunnettuutta ja kanavoida osaamista ja teknologian kehitystä alan yrityksille ja kouluttajille. Työvälinealan tulevaisuudennäkymistä on kannettu aiheellista huolta sekä TTKK:n professoreiden ja tutkijoiden keskuudessa että tiedotusvälineissä. Vaikka ala on liikevaihdossa mitattuna varsin pieni (vajaa 1 mrd markkaa), sen kehittäminen on koettu tärkeäksi teollisuuden kilpailukyvyn ja uskottavuuden kannalta. Työvälineitä suunnittelevan tai valmistavan yrityksen on useissa tapauksissa välttämätöntä toimia kiinteässä yhteistyössä lopputuotteita valmistavien yritysten kanssa, koska työvälinettä suunnitellaan yhtä aikaa sillä valmistettavan tuotteen kanssa. Työvälinesuunnittelija voi myös tarjota arvokkaita neuvoja lopputuotteen järkevästä ja taloudellisesta rakenteesta. Työvälinealan ammattitaito on kuitenkin katoamassa maastamme työntekijöiden ikääntyessä ja koulutuksen kuihtuessa. Työvälinetekniikan instituutti on tehnyt pienimuotoisen kyselytutkimuksen alan yrityksissä. Kyselyn tarkoituksena on ollut kartoittaa työvälinevalmistajien ja - suunnittelijoiden nykyisiä ammattitaitovaatimuksia. Ammattitaitovaatimuksiksi ja muiksi hyvän työntekijän ominaisuuksiksi on esitetty huolellisuutta, pitkäjänteisyyttä, sitoutuneisuutta ja kehittymishalua, yhteistyökykyä, joustavuutta, kätevyyttä, luovuutta ja matemaattisuutta. Kehittämistarpeita vastaajat ovat nähneet kielitaidossa, henkilöstön monitaitoisuudessa, tietotekniikan hallinnassa ja kokonaisuuksien ymmärtämisessä. (Höök 1998). Kyselyn puutteena on kuitenkin ollut, ettei se linkitä työvälinevalmistuksen nykytilaa ja ammattitaitovaatimuksia millään tavoin toisiinsa, jolloin selkeän kuvan muodostaminen alasta ja mahdollisten koulutustarvesuositusten antaminen on hankalaa. Työvälinetekniikan instituutti on nyt tehnyt työvälinealaa koskevan ennakointitutkimuksen, jonka tavoitteena on ollut: 1. Määritellä työvälinealan kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät. 2. Luoda analysointijärjestelmä, jolla näiden keskeisten tekijöiden kehitystä voidaan seurata. 3. Selvittää työvälinealan koulutuksen nykytila ja verrata sitä tutkimuksen esille nostamiin seikkoihin. Tutkimus on ollut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. Tutkimuksessa käytetty delfimenetelmää ja teemahaastatteluja, jotta hankkeessa mukana olevilla yrityksillä olisi mahdollisuus tutustua laajasti suomalaiseen 1

6 työvälinevalmistukseen. TTKK:n tutkijoilla on samalla ollut yhtäläinen mahdollisuus tutustua työvälinealaan ja alan yrityksiin. Tutkimuksen tuloksia tullaan tarjoamaan oppilaitosten koulutussuunnittelusta vastaaville henkilöille tukemaan työvälinealan koulutuksen kehittämistä. Lisäksi tulokset antavat pohjaa jatkotutkimushankkeille. Kahdessa ensimmäisessä luvussa (Luvut 2 ja 3) selvitetään tutkimuksen taustaa. Luvussa kaksi tarkastellaan työvälinealaa yleisesti, työvälineitä, niiden käyttötarkoitusta ja valmistustapoja. Luvussa kolme tarkastellaan työvälinealan koulutusta. Seuraavaksi (Luku 4) käsitellään käytettyä tutkimusmenetelmää ja siihen läheisesti liittyviä Suomen teollisia klustereita. Tutkimusmenetelmä klusterijakoineen on valittu siten, että sen myötä on ollut mahdollista käsitteellistää työvälineala ja jakaa se osiin. Osittelun jälkeen työvälinealan kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät on saatu määriteltyä. Samalla on myös kehitetty pohjaa työvälinealan kehityksen analysointijärjestelmälle. Luvussa viisi esitellään tulokset ja viimeisessä luvussa (Luku 6) vertaillaan tuloksia keski-, ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluasteiden koulutuksen nykytilaan sekä esitetään parannusehdotuksia. 2

7 7<g9b/,1((7-$1,,'(19$/0,6786 Työvälineiksi luokitellaan lastuavat työkalut (terät, terän varret, terän pitimet ja kipinätyöstön elektrodit), leikkaus- ja lävistystyökalut, kohomeistit, syvävetotyökalut, ohjaimet ja kiinnittimet, muotit, mallit, mallineet sekä eri valmistusmenetelmien ja kokoonpanon käsityökalut (Aaltonen, ym. 1991). Tässä tutkimuksessa on noudatettu suunnilleen samaa jaottelua. Kipinätyöstön elektrodit, ohjaimet ja käsityökalut on kuitenkin jätetty pois. /DVWXDYDWW\ NDOXW Lastuavia työkaluja ovat sorvaamiseen, jyrsintään, avartamiseen, poraamiseen, hiontaan tai hienotyöstöön käytettävät pikateräksiset tai teräpalan kanssa käytettävät työvälineet sekä niihin kuuluvat teräpalat ja terän varret. Pikateräksistä lastuavaa työkalua kutsutaan usein pelkästään teräksi, esim. poranterä. Tässä tutkimuksessa teriin on sisällytetty metallintyöstöön käytettävien kovametallisten, keraamisten ym. teräpalojen ja muiden terien lisäksi sahaamiseen, puuntyöstöön, aihioiden katkaisuun, puun kuorimiseen tai hakettamiseen sekä metallilevyn leikkaamiseen tarkoitetut terät. Metallintyöstöön käytettävät lastuavat työkalut ja pikateräksiset terät sekä kovametalliset teräpalat luokitellaan tavallisesti samaan ryhmään. Tästä syystä suuri ryhmä muitakin pikateräksisiä teriä on niputettu lastuavien työkalujen kanssa yhteen. Poraus-, avarrus- ja kierteitystyökalut, hienotyöstömenetelmistä aventamiseen käytettävät työkalut sekä sahanterät valmistetaan pääosin pikateräksisinä (Aaltonen ym. 1997). Avarrus- ja poraustyökaluissa on usein pikateräksinen runko, johon on kiinnitetty kovametalliset teräpalat juottamalla tai ruuveilla (Kuva 1). 3

8 a) Monileikkuisia avarrustyökaluja, joissa erilliset teräpalat (Aaltonen ym. 1997) b) Lapioporia, joissa juotetut teräpalat c) Kääntöpalaporia, joissa erilliset (Aaltonen ym. 1997) teräpalat (Aunio ym. 1989).XYD Kovametallisin teräpaloin varustettuja avarrus- ja poraustyökaluja Pikateräksiset poraus- ja avarrustyökalujen rungot valmistetaan sorvaamalla, jyrsimällä, poraamalla ja muilla tavanomaisilla työstömenetelmillä. Kiinnitysosat ja terävät kulmat hiotaan. Halvat, suurina sarjoina valmistettavat poraustyökalut valmistetaan kuumavalssatuista kierreaihioista hiomalla. Teräpalat valmistetaan sintraamalla. Jyrsintätyökaluja (Kuva 2) valmistetaan pikateräksisinä, kovametallista tai cermetistä valmistetuin teräpaloin varustettuna tai kokokovametallisina (Aaltonen ym. 1997). Pikateräksiset jyrsimet ja jyrsinten rungot valmistetaan tavanomaisin työstötekniikoin. Kovametalliset jyrsimet ja teräpalat valmistetaan sintraamalla. Sekä kovametallisten että pikateräksisten jyrsinten kiinnitysosat, terävät muodot ja lastuavat särmät hiotaan. Kaksoiskaarevien pintojen ja muiden tavanomaisilla menetelmillä hankalasti työstettävien muotojen hiontaan käytetään koordinaattihiomakonetta. 4

9 .XYD Esimerkkejä jyrsintätyökaluista (Aunio ym. 1989) Sorvaamiseen käytetään lähes yksinomaan kovametallista, cermetistä tai keraamista valmistettuja teräpaloja terän varteen kiinnitettynä (Aaltonen ym. 1997). Teräpalat, kuten muutkin kovametalliset kappaleet valmistetaan sintraamalla. Terän varret valmistetaan mittatarkasta metallitankoaihiosta jyrsimällä. 0HLVWRW\ NDOXW Meistotyökalut ovat leikkaus- ja lävistystyökaluja, kohomeistejä, syvävetotyökaluja ja muita ohutlevyjen (paksuus alle 3 mm) leikkaamiseen ja muovaamiseen käytettäviä työvälineitä. Ohutlevyjen leikkaamista ja muovaamista puristimin ja meistotyökaluin kutsutaan meistotekniikaksi. Meistotekniikan perustyökalut ovat leikkain, meisti ja vedin (Kuva 3 ja Kuva 4). (Ihalainen ym. 1989) Perustyökaluja yhdistelemällä voidaan muodostaa hyvinkin monimutkaisia työvälineratkaisuja, joista esimerkkinä leikkaimista ja meisteistä koostuva jonoleikkain. Yksinkertaiset meistotyökalut sisältävät pelkästään yhdellä tekniikalla toteutettuja työvaiheita (esim. syvävetotyökalu). a) Leikkain; (d) pistin, (D) tyyny, (v) b) Meisti (V-kappaleen taivuttamiseksi); leikkausväli (Ihalainen ym. 1985) (a) taivutusvastin, (b) taivutuspainin, (c) kiinnitystappi, (d) vastimen istukka, (e) syli (Ihalainen ym. 1985).XYD Leikkain ja meisti 5

10 .XYD Vedin (Ihalainen ym. 1985) Tässä tutkimuksessa on meistotyökalujen yhteydessä käsitelty joitain muitakin puristimissa käytettäviä työkaluja. Varsinaisiksi meistotyökaluiksi on luokiteltu levytyökeskuksen työkalut, jono- ja täysleikkaimet, syväveto-, venytysmuovaus ja muut vastaavat työvälineet, metallilevyn muovauksessa käytettävät muotit sekä särmäyspuristinten työkalut. Muista puristimissa käytettävistä työkaluista on otettu mukaan stanssaus- ja taivutustyökalut. Levytyökeskuksen työkalut ovat yleensä leikkaavia. Niillä voidaan lävistää työkappaleeseen ympyrän, neliön ja suorakaiteen muotoisia reikiä tai nakertaa monimutkaisempia kuvioita usealla perättäisellä lävistysiskulla. Jono- ja täysleikkaimissa käytetään kaikkia kolmea meistotekniikan perustyökalutyyppiä. Lopputuotekappale syntyy täysleikkaimessa yhdellä, jonoleikkaimessa usealla perättäisellä työiskulla. Jonoleikkain on suunniteltu siten, että kappale muotoutuu jokaisella työiskulla astetta valmiimmaksi aihion liikkuessa samalla aina pituusmitan verran eteenpäin. Jonoleikkaimiin voidaan sisällyttää meistoteknisten työvaiheiden lisäksi muitakin toimintoja, esimerkiksi jousien, ruuvien ja muiden pienten osien kiinnitystä. Jono- tai täysleikkain koostuu yksinkertaisimmillaan konstruktiivisista ja teknisistä osista (Rautio 1984). Konstruktiivisia osia ovat runko, johdepylväät, ohjausholkit, tukilevyt, pistimen ja tyynyn kiinnittimet sekä muut osat, joilla liitetään leikkaimen tekniset osat toimivaksi kokonaisuudeksi. Teknisiä osia ovat aktiiviset osat (pistimet ja tyyny), levyaihiota asennoivat ja pidättävät osat sekä leikkausjätteen poistamiseen ja valmiiden kappaleiden irrottamiseen osallistuvat osat (Kuva 5, SME 1991). Kuvaan on lisätty jälkeenpäin leikkaintyökalun pääosien nimitykset. 6

11 f d a b b g c e e.xyd Leikkaintyökalun rakenne; (a) runko, (b) johdepylväs, (c) tyyny, (d) pistin, (e) levyaihion ohjain, (f) kiinnityslevy ja (g) irrotinlevy Jono- ja täysleikkaimet kootaan standardivalmisteisen rungon päälle osittain standardiosia ja osittain kipinätyöstö- ja hiomakoneilla valmistettuja osia käyttäen. Aktiivisten osien, tyynyn ja pistinten, suunnittelu tai valinta perustuu leikkaimella valmistettavan kappaleen muotojen analysointiin. Tyyny on leikkaimen yksittäisistä osista monimutkaisin. Se suunnitellaan jokaista leikkainta varten erikseen ja valmistetaan tavallisesti kylmätyöteräksestä jollakin kipinätyöstömenetelmällä. Pistimet voidaan usein valita standardivalmisteisten pistimien joukosta. Muun kuin ympyrän, suorakaiteen tai muun perusmuodon muotoon leikattavia reikiä varten joudutaan kuitenkin suunnittelemaan ja valmistamaan erikoispistimiä. Erikoispistimet valmistetaan kipinätyöstämällä tai hiomalla. (Aaltonen ym. 1991, MET 1984) Yhdistelmätyökaluissa käytetään leikkaavien osien lisäksi taivuttavia tai muulla tavoin muotoavia sekä erilliskomponentteja lisääviä tai kiinnittäviä osia. Loppu leikkainkonstruktio vaatiikin enimmäkseen mekaniikkasuunnittelua ja siihen liittyviä lujuusopillisia tarkasteluja. Syväveto-, venytysmuovaus- ja muita vastaavia vetotyökaluja käytetään erilaisten astiamaisten muotojen valmistamiseen. Perustyökaluna käytetään vedintä. Yksinkertaiset tai pientä muodonmuutosta vaativat kappaleet voidaan valmistaa yhdellä työvaiheella. Monimutkaisiin muotoihin tai suuriin muodonmuutoksiin tarvitaan useita perättäisiä työvaiheita, jotka periaatteessa olisi mahdollista yhdistää jonotyökaluksi vastaavalla tavalla kuin jonoleikkaimessa on tehty. Vedettävät kappaleet ovat kuitenkin usein niin suuria, ettei jonotyökalun valmistaminen ole järkevää. Vetotyökalun pääosat ovat painin ja vetorengas sekä mahdolliset irrottavat, pidättävät, ohjaavat ja leikkaavat osat. Vetotyökalun suunnittelu on pääasiassa lopputuotteen muodon ja käytettävän materiaalin vaatimukset huomioivaa mekaniikkasuunnittelua. Suunnittelun vaativuutta ei tulisi kuitenkaan aliarvioida. Vetotyökalut valmistetaan teräksestä, valuteräksestä, valuraudasta, alumiinipronssista tai kovametalleista (MET 1981) tavanomaisin työstötekniikoin. Metallilevyn muovaukseen käytetyillä muoteilla tarkoitetaan suurnopeusmuovauksen, venytyskäärinnän ja muiden harvinaisten menetelmien työkaluja. Muotti vaikuttaa näissä menetelmissä olennaisemmin kappaleen lopulliseen muotoon kuin b 7

12 syvävedettäessä tai venytysmuovattaessa. Muotteja voidaan käyttää myös jono- tai täysleikkainten osina. Särmäyspuristinten ja taivutuskoneiden työkalut (särmäyspuristimessa painin ja vastin) ovat koko koneen pituisia ja niillä annetaan työstettävälle metallilevylle haluttu taivutuskulma ja säde (Kuva 6)..XYD Särmäyspuristimen painin ja vastin (Aunio ym. 1989) Särmäyspuristinten ja taivutuskoneiden työkalut valmistetaan höyläämällä joko yhdestä kappaleesta tai paloista. Koneiden työleveys voi olla useita metrejä, jolloin höylän kokorajoitukset pakottavat usein käyttämään paloista koottua rakennetta. Särmäyspuristinten ja taivutuskoneiden työkalujen suunnittelu on kohtuullisen yksinkertaista vaatien työstettävän materiaalin sekä valmistettavan levykappaleen muodon huomioon ottamista. Stanssaustyökalut ovat yksinkertaisia, piparkakkumuottia muistuttavia työkaluja, joita käytetään erilaisten levymäisten materiaalien leikkaamiseen. Taivutustyökaluilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa putkien ja tankojen taivuttamiseen tarkoitettuja, myös yksinkertaisia työvälineitä..llqqlwwlphw Kiinnittimet on mahdollista jakaa ja luokitella eri tavoin. Eräs tapa (Aaltonen ym. 1997, Aaltonen ym. 1991) on käsitellä erikseen työstökoneiden kiinnittimiä, robottitarraimia, kokoonpanokiinnittimiä ja hitsauskiinnittimiä. Työstökoneiden kiinnittimiksi on luokiteltu työkalujen kiinnitysosat ja työkappaleen kiinnittämiseen tarkoitetut koneistuskeskusten kiinnittimet. Työkalujen kiinnitysosia 8

13 käytetään useissa eri työstömenetelmissä. Esimerkiksi levytyökeskuksilla, jyrsinkoneilla, sorveilla ja koneistuskeskuksilla on omat kiinnitysjärjestelmänsä. Eri valmistajien työkaluille ja työkalujärjestelmille on myös omia kiinnitysosia. Seuraavaan kuvaan (Kuva 7) on otettu työkalujen kiinnittimistä esimerkiksi sorvin teränpidin..xyd Sorvin teränpidin (Aunio ym. 1989) Koneistuskeskusten kiinnittimiä valmistetaan rakennussarjojen standardikomponenteista (Kuva 8) tai alusta loppuun tiettyä työkappaletta varten suunniteltuina..xyd Rakennussarjan komponenteista koottu kiinnitin (Aunio ym. 1989) 9

14 Edellä olevan kuvan kiinnitin on tarkoitettu porakoneelle porausohjaimeksi. Kuvassa on myös kiinnittimellä valmistettava kappale. Koneistuskeskusten rakennussarjakiinnittimet valmistetaan vastaavista komponenteista uritetun tai rei itetyn rungon päälle. Robottitarraimia (Kuva 9, Kuivanen, R. (toim.) 1999) on hankala jakaa edelleen ryhmiin. Tarraimet ovat robotin apulaitteita, jotka on suunniteltu jotakin tiettyä tarkoitusta varten, esimerkiksi nostamaan 10 kg painoinen, suorakaiteen muotoinen ja helposti pinnastaan vahingoittuva kappale liukuhihnalta toiselle. Samaa tarrainta voi käyttää vain rajoittuneesti muuhun tarkoitukseen. Standardikomponentteja.XYD Kaksi esimerkkiä robottitarraimista Sovellusta varten suunnitellut sormet Robottitarrain kootaan suunnittelun perusteella standardimallisista pneumatiikka- tai sähkökomponenteista toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Edellä olevassa kuvassa on toiseen tarraimeen merkitty jälkeenpäin standardikomponenttiosuus. Robottitarraimen suunnittelussa on muiden automaatiosovellusten tavoin huomioitava koko automatisoitava tehtäväkokonaisuus koneineen, materiaaleineen ja oheislaitteineen. Suomessa on ollut vähän tuotteita, joiden valmistusmäärät olisivat olleet riittävän suuren kokoonpanoautomaation käytölle (Aaltonen ym. 1991). Tästä syystä kokoonpanoautomaation tai kokoonpanon kiinnittämisen tekniikka ei ole kehittynyt pitkälle. Kokoonpanokiinnittimiä käytetään etenkin elektroniikkateollisuudessa. Niihin voidaan lukea varsinaisten kokoonpanotekniikkaan liittyvien työpisteiden ja kiinnittimien lisäksi elektroniikkakomponenttien kuljetusalustat eli paletit (Kuva 10). Paletteja valmistetaan alumiiniprofiilista, metallin ohutlevystä tai muovilevystä. 10

15 .XYD Kokoonpanopaletteja Hitsauskiinnittimien yleistyminen johtuu viime vuosina tapahtuneesta suuntauksesta automatisoida ja mekanisoida hitsausta vaativia työvaiheita aikaisempaa enemmän. Jotta hitsauksen automatisointi, esimerkiksi hitsausrobotein, onnistuisi tarvitaan kappaleet tarkasti paikoittavia kiinnittimiä. Manuaalihitsauksessa kiinnittimistä on myös apua, mutta niiden suunnittelu ei ole yhtä vaativaa kuin automaatiojärjestelmien kiinnittimien suunnittelu. Kiinnittimien valmistus ei vaadi erikoisia tekniikoita. Hitsauskiinnittimet valmistetaan yksinkertaisimmillaan yleisestä rakenneteräksestä hitsaamalla. Yksinkertaisten hitsauskiinnittimien kiinnitysvoima tuotetaan manuaalisesti suljettavin osin (Kuva 11). Kiinnitysvoima voidaan tuottaa ruuveilla, kuten kuvassa tai erilaisilla vipu- ja epäkeskojärjestelmillä. Automaatiojärjestelmissä käytettävät hitsauskiinnittimet ovat monimutkaisia, itsestään aukenevia ja sulkeutuvia mekaanisia laitteita, joissa on hitsattujen rakenteiden lisäksi hydraulikomponentteja tai muita vastaavia toiminnallisia osia..xyd Yksinkertainen hitsauskiinnitin ja sillä valmistettava kappale (Aunio ym. 1989) 11

16 Kiinnittimen suunnittelussa olennaista on käyttökohteen vaatimusten, käsittelytapojen ja -prosessien ymmärtäminen. Kiinnittimien voi sanoa olevan aineellistunutta ymmärrystä siitä, kuinka lopputuotteen valmistus olisi järkevintä suorittaa. 0XRWLWPXRYHMDYDUWHQ Tavallisimmin käytettyjä muovityökaluja ovat ruiskupuristus-, puhallus-, rotaatiovaluja ahtopuristusmuotit, levyn muovaukseen käytettävät muotit, reaktiovalumuotit ja laminointimuotit. Ruiskupuristusmenetelmässä kestomuoviraaka-aine ruiskutetaan muottiin painetta hyväksi käyttäen. Ruiskupuristusmuotit ovat muovityökaluista vaativimpia. Niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaisia muoviraaka-aineen sekä puristettavan muovikappaleen mittojen, toleranssien, muotojen ja muiden teknisten vaatimusten asettamia rajoituksia. Muotti koostuu yksinkertaisesti esitettynä valukanavasta, ilmanpoistokanavista, muottipesästä ja ulostyöntöjärjestelmästä. Muotti avautuu jakotasoa pitkin kahteen osaan, jolloin valmis puriste on poistettavissa (Kuva 12)..XYD Ruiskupuristusmuotin periaate (SFS 4520); (B) jakotaso, (22, 23, 24, 25, 26) ulostyöntöjärjestelmän osia, (37, 38) muottipesä, (39) keerna, (40, 41) muottilaatta Ruiskupuristusmuottiin käytetään sekä standardiosia että erikseen suunniteltuja ja valmistettuja osia. Lopputuotteelle muodon antavat muottipesän osat ovat yksittäisistä osista hankalimmat. Ne valmistetaan tavallisesti kuumatyöstöteräksestä jollakin kipinätyöstömenetelmällä. Työstökoneen jälki täytyy viimeistellä hiomalla tai kiillottamalla pinnat erityisesti muottipesässä ja jakotasolla. Jakotason viimeistelyn tarkoituksena on saada pinnat sopimaan toisiinsa siten, ettei muotti vuoda puristuksen aikana. Muottipesä viimeistellään, jotta valmistettavan lopputuotteen pinnanlaatu saadaan riittäväksi. Muiden osien valmistus ei vaadi erikoistekniikoita. 12

17 Ahtopuristus on kertamuovien puristukseen käytetty menetelmä. Ahtopuristusmuotti on ruiskupuristusmuottiin verrattuna yksinkertainen. Puristettava muovimateriaali annostellaan suoraan muotin pohjalle, jolloin erillistä valukanavistoa ei tarvita. Ahtopuristusmuotin pääosat ovat puristettavalle lopputuotteelle muodon antavat osat, ilmanpoistokanavat, ulostyöntöjärjestelmä ja lämmitysjärjestelmä. Puriste poistetaan muotista joko ulostyöntötapein tai pneumaattisesti. Ilmanpoistokanavat voidaan suunnitella muotin suulle (Kuva 13, Blom ym. 1988). Kuvaan on lisätty jälkeenpäin osien nimityksiä. Liikkuva muottipuolisko Muottilevy Ilmanpoistokanava Ulostyöntötapit Kiinteä muottipuolisko.xyd Ahtopuristusmuotti Muotti voidaan valmistaa pääosin tavanomaisin työstötekniikoin, mutta lopputuotteelle muodon antavat osat vaativat erikoistekniikoita samoin kuin ruiskupuristusmuotissakin. Kuvan esimerkissä muodon antavat osat on työstetty kiinteässä muottipuoliskossa suoraan muottilaattaan. Liikkuvassa muottipuoliskossa käytetään erillistä muottilevyä. Ahtopuristusmuotin lämmitysjärjestelmän onnistuminen vaikuttaa lopputuotteen laatuun merkittävästi. Kertamuovit kovettuvat paineen ja lämmön vaikutuksesta. Lämpötilan nostaminen nopeuttaa kovettumisreaktioita, mutta samalla lopputuotteeseen muodostuu sisäisiä jännityksiä. Samasta syystä muotti tulee suunnitella siten, että sen lämpötilajakauma on mahdollisimman tasainen. (Aaltonen ym. 1991) Suulakepuristussuuttimilla valmistetaan muovikalvoja, -putkia, -letkuja, -profiileja ja - kuituja sekä päällystetään sähkökaapeleita, paperia ja kartonkia. Menetelmässä käytetyn laitteiston pääosat ovat ekstruusiokone ja suutin. Suuttimen virtauskanavien rakenteessa täytyy ottaa huomioon erilaisia, hankalastikin laskettavia muovin virtausominaisuuksia. Muodon antavan osan suunnittelussa täytyy huomioida muovin suulakepaisuma siten, että muoto-osa suunnitellaan hiukan hoikemmaksi kuin lopputuotteeseen tuleva muoto (Kuva 14). 13

18 .XYD Muovivirran suulakepaisuman kompensointi (Järvelä ja Pääkkönen 1997) Muoviprofiilin tai muiden muotoon sidoksissa olevien tuotteiden valmistukseen käytetään suuttimen lisäksi kalibrointityövälinettä (Aaltonen ym. 1991). Kalibrointi on tarpeen tehdä suulakepaisuman ja jäähtymiskutistumien kompensoimiseksi. Suulakepuristussuuttimen pääosat ovat runko, virtauskanavat, paineilman syöttöjärjestelmä ja tuurna (Kuva 15, Blom ym. 1988). Kuvaan on lisätty osien nimityksiä. Muodon antava osa Virtauskanava.XYD Muoviputken valmistukseen käytettävä suutin, johon on kiinnitetty kalibrointiyksikkö Kuvaan on otettu esimerkiksi muoviputken valmistukseen käytettävä suutin kalibrointiyksiköineen. Kalvo- ja levysuuttimien virtauskanavisto on kuvan esimerkkiin verrattuna monimutkaisempi - etenkin monikerrostekniikoita käytettäessä. Suuttimet valmistetaan työkalu- tai nitrausteräksestä pääosin tavanomaisin työstömenetelmin. Suulakepuristetun tuotteen muodon kalibrointiin voidaan käyttää joko alipainetta tai painetta, kuten kuvassa. Paineilma ohjataan valmistettavan tuotteen sisälle, jolloin tuote painuu kalibrointiyksikköä vasten. Alipaine johdetaan suoraan kalibrointiyksikköön. 14

19 Muottiinpuhallusmuotteja ja -tekniikoita on neljä erilaista: ekstruusio-, venytys-, puristus- ja ruiskuvalupuhallusmuovaus. Menetelmästä riippuen tarvitaan yksi tai useampia muotteja. Ekstruusiomenetelmä on tavallisin ja yksinkertaisin. Ekstruusiomenetelmää soveltava puhallusmuovauskone koostuu ekstruuderista, suulakepuristusosasta, muottipöytäsysteemistä, puhallusyksiköstä ja yhdestä muotista. Muovimateriaali kulkee ekstruuderin läpi, sulaa ja jatkaa matkaansa suulakepuristusosaan, jossa materiaali puhalletaan letkun muotoon. Syntynyt muoviletku ohjataan puhallusosaan, joka kuljettaa sen muotin sisälle. Muottipöydällä lepäävä muotti puristetaan kiinni ja muoviletkuun johdettava paineilma muotoilee letkusta muotin avulla valmiin kappaleen (Kuva 16). Muissa tekniikoissa aihion valmistukseen käytetään erillistä muottia. Muilta osin eri menetelmät ja niissä käytettävä puhallusmuotti ovat hyvin samankaltaisia. (Järvelä ja Pääkkönen 1997).XYD Puhallusmuotti ekstruusiomenetelmässä (Blom ym. 1988) Puhallusmuovausmuotin pääosat ovat lopputuotteelle muodon antavat osat, jäähdytyskanavisto tai vaippa, ilmanpoistokanavisto ja mahdollisia vastapäästöjä varten suunnitellut keernat. Muotti valmistetaan tavallisimmin alumiinista. PVCmuoville käytetään haponkestävää terästä. Muottipesän pinnat täytyy viimeistellä hyvin, mutta kiillottaminen ei ole tarpeen. (Aaltonen ym. 1991) Muovilevyn muovausmuotit valmistetaan pienille sarjoille puusta, lujitemuovista tai muista pehmeistä materiaaleista. Suuremmille sarjoille käytetään alumiinisia muotteja. Muotti valmistetaan menetelmästä riippuen positiivisena tai negatiivisena (Kuva 17). Muodon antavien osien lisäksi muita toimintaan osallistuvia osia ovat ilmakanavat. 15

20 .XYD Muovilevyn muovauksen perusmenetelmät (Aaltonen ym. 1991) Kuvassa on esitetty kolme muovilevyn muovauksen perusmenetelmää, mekaaninen muovaus, alipainemuovaus ja puhallusmuovaus. Eri menetelmissä käytettävillä muoteilla ei ole suuria toiminnallisia eroja. Muotin pinnan viimeistely vaikuttaa kaikissa menetelmissä ilmakanavien sijoittelun ohella merkittävästi valmistettavan kappaleen laatuun. Rotaatiovalussa käytetään yksinkertaisia säiliömäisiä muotteja. Menetelmässä muoviraaka-aine annostellaan asteeseen lämmitetyn, kahden akselin ympäri pyörivän muotin sisälle (Kuva 18). Muoviraaka-aine sulaa kuumassa muotissa muodostaen muovikerroksen sen sisäpinnalle..xyd Rotaatiovalun periaate (Blom ym. 1988) 16

21 Rotaatiovalumuotti ei joudu altistumaan suurille paine- tai lämpötilarasituksille, joten se voidaan valmistaa kevyistä ja helposti työstettävistä materiaaleista. Valmistusmenetelminä käytetään esimerkiksi valamista tai hitsaamista (Blom ym. 1988). Tavallisin reaktiovalettava muovi on polyuretaani. Muita reaktiovalumenetelmällä valettavia muoveja ovat polyesterit, fenoli- ja epoksihartsit sekä polyamidit. Reaktiovalumuotti muistuttaaa ruiskuvalumuottia ja valmistusmenetelmät ovat myös toistensa kaltaiset. Reaktiovalussa valettavien raaka-aineiden annetaan reagoida keskenään juuri ennen muottiin ruiskutusta. (Järvelä ja Pääkkönen 1997) Muotin suunnittelussa on otettava huomioon kemiallisten reaktioiden sivuvaikutukset, esimerkiksi muotin sisäisen paineen ja lämpötilan kasvu sekä kaasuuntuminen. Lujitemuovin laminointi tehdään joko avomuotteihin tai suljettuihin muotteihin. Avomuotti on yksinkertainen ja halvasta materiaalista (puu, kestomuovi, lujitemuovi) valmistettu, kappaleen muotoon työstetty malli, jonka päälle kerrostetaan tarvittavia raaka-aineita joko käsin tai ruiskutusmenetelmällä. Suljettu muotti on kahdesta osasta koottu rakenne, jossa on menetelmästä riippuen joko jäähdytys- tai lämmitysosia. Muotti täytetään lujitteella ja muoviraaka-aineella ja puristetaan puristimella kiinni. Suljettu muotti valmistetaan lujitemuovista tai metallista (Järvelä ja Pääkkönen 1997). 17

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Puualan perustutkinto

Puualan perustutkinto Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 213. Valtioneuvoston päätös. tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa

SISÄLLYS. N:o 213. Valtioneuvoston päätös. tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1999 N:o 213 215 SISÄLLYS N:o Sivu 213 Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TODISTUKSET NÄYTTÖTUTKINNOISTA, NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA OPPISOPIMUS- KOULUTUKSESTA

TODISTUKSET NÄYTTÖTUTKINNOISTA, NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA OPPISOPIMUS- KOULUTUKSESTA TODISTUKSET NÄYTTÖTUTKIOISTA, NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA OPPISOPIMUS- KOULUTUKSESTA Opetushallitus ISBN 952 13 1001 4 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 37/011/1999 MÄÄRÄYS

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen Teemaopinnot Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari 3.11.2016 Kimmo Koskinen VN asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Lukiokoulutuksessa

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Kone- ja metallialan VERKKO-OPETUSMATERIAALIN yleisesite

Kone- ja metallialan VERKKO-OPETUSMATERIAALIN yleisesite Kone- ja metallialan VERKKO-OPETUSMATERIAALIN yleisesite Tampereella 5. - 7.6.2012. Verkko-opetusmateriaali on valmistettu satakuntalaisten kone- ja metallialan opettajien yhteistyönä. Verkko-opetusaineisto

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot