Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tuotantotekniikan laitos Tuula Höök Työvälinealan tulevaisuudennäkymät ja koulutus Tarkastanut Paul Andersson ISBN Tampere 1999 ISSN

2 7,,9,67(/0b Osa työvälinealasta elää tällä hetkellä erittäin voimakasta muutos- ja kasvukautta matkapuhelinteollisuuden vauhdittamana. Matkapuhelinteollisuus käyttää etenkin muovin ruiskupuristusmuotteja, mutta työvälineitä on useita muitakin. Tämän ennakointitutkimuksen tavoitteena on ollut määritellä työvälinealan kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät ja koulutuksen nykytila sekä verrata niitä keskenään. Tavoitteena on ollut myös luoda analysointijärjestelmä, jolla keskeisten tekijöiden kehittymistä voidaan seurata. Tutkimuksessa on pyritty muodostamaan käsitys työvälineiden tarpeesta ja valmistuksesta Suomessa. Työvälineitä käyttävä teollisuus on jaettu osiin ETLA:n ja SITRA:n 1990-luvun alkupuolella määrittelemien teollisten klustereiden mukaisesti. Työvälineitä on käsitelty kiinnittimiin, lastuaviin työkaluihin, meistotyökaluihin ja muovimuotteihin jaettuna. Muotit metallia varten oli myös tarkoitus ottaa mukaan, mutta aihepiiriin ei löytynyt riittävän monta sopivaa haastateltavaa. Tutkimuksessa on käytetty delfimenetelmää ja teemahaastatteluja. Merkittävä osa aineistosta on kerätty haastattelemalla työvälineitä käyttävän tai valmistavan teollisuuden edustajia. Delfimenetelmällä on kerätty arvioita työvälinevalmistuksen laajuudesta ja tulevaisuudennäkymistä eri työvälineryhmissä. Tutkimuksen osallistujat ovat arvioineet kotimaisten hankintojen arvossa mitattuna kiinnittimet sekä muovimuotit ja muut muovityökalut merkittävimmiksi ja voimakkaimmin kasvaviksi työvälineryhmiksi. Markoissa mitattuna terävalmistus sekä puristus- ja meistotyökalujen valmistus ovat merkittävyydessä heti seuraavana. Lastuavia työkaluja valmistetaan vain vähän. Tutkimuksen perusteella Suomessa ei ole riittävästi työvälineiden suunnitteluun perehdyttävää koulutusta. Muovin ruiskupuristusmuottien suunnittelua käsittelevää koulutusta on jonkin verran, mutta muut työvälineryhmät ovat jääneet erittäin vähälle huomiolle. Työvälinevalmistajien koulutus on alan volyymiin nähden riittävällä tasolla. Koulutuksen sisältöön tulisi kuitenkin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Erityisesti tietotekniikan, kielten ja omaehtoisen tiedonhankinnan opetusta tulisi lisätä.

3 $/.86$1$7 Tämä tutkimus on tehty Tampereen teknillisen korkeakoulun Tuotantotekniikan laitoksella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Työministeriön rahoittamana. Tutkimus on ollut osa ESR-ennakointihankkeita tavoiteohjelmassa 4 (Henkilöstön sopeuttaminen elinkeinoelämän rakennemuutokseen ja tuotantojärjestelmien muutokseen) ja sen alaisessa toimintalinjassa 4.1 (Työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten muutosten ennakointi). Tutkimuksen delfi- ja teemahaastatteluosuuksiin ovat osallistuneet: Petri Aatinen, Suunnittelutoimisto Petri Aatinen Oy, Tampere Kalevi Aaltonen, TKK, Konepajatekniikan laboratorio, Espoo Paul Andersson, TTKK, Tuotantotekniikan laitos, Tampere Seppo Eerikäinen, Hertek Oy, Tampere Vesapekka Karhi, Eimo Oy, Hollola Jouni Kauppala, Valmet Automotive Inc., Uusikaupunki Reijo Kekarainen, Hella Lighting Finland Oy, Salo Mikko Koivuniemi, ZET Plastics Engineering Oy, Tampere Aarre Lehtimäki, Sandvik Tamrock Oy, Tampere Oiva Manninen, Mehi Oy, Hyvinkää Edwin Naskali, Fastems Oy, Tampere Ari Niemi, ABB Tools Oy, Vaasa Juhani Pylkkänen, ABB Corporate Research Oy, Vaasa Matti Pöppönen, Tikka-Tools Oy, Tikkakoski Jouko Salmela, Abloy Oy, Joensuu Mikko Salmela, Ensto Saloplast Oy, Salo Pekka Tuovinen, Purso Tools Oy, Oitti Kalevi Yli-Paavola, Artekno-Metalli Oy, Kangasala Tutkimusraportin on tarkastanut Paul Andersson, TTKK, Tuotantotekniikan laitos. Arvokkain neuvoin ovat tutkimukseen osallistuneet lisäksi Petri Tamminiemi ja Timo Tauren, TTKK, Tuotantotekniikan laitos sekä Petri Ihalainen ja Totti Lindgren, TTKK, Muovitekniikka.

4 6,6b//<6/8(77(/2 Tiivistelmä Alkusanat Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Työvälineet ja niiden valmistus Lastuavat työkalut Meistotyökalut Kiinnittimet Muotit muoveja varten 12 3 Työvälinealan koulutus Tutkintojen rakenne Oppilaitokset ja koulutustarjonta lyhyesti 25 4 Tutkimusmenetelmä Suomen teolliset klusterit Delfihaastattelut Reliabiliteettitarkastelut 46 5 Tulokset ja tulosten tarkastelu Kiinnittimet Lastuavat työkalut ja terät Puristus- ja meistotyökalut Muotit muoveja varten 65 6 Johtopäätökset Työvälinevalmistajien koulutus Työvälinesuunnittelijoiden koulutus Menetelmä työvälinealan kehittymiseen vaikuttavien keskeisten tekijöiden määrittämiseksi 76 7 Yhteenveto 77 8 Kirjallisuus 79 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tutkimuslomakkeiden tilastoissa käytetyt HS-nimikkeet Delfitutkimuksen ensimmäisen kierroksen haastattelulomake, muotit kumia ja muoveja varten Delfitutkimuksen toisen kierroksen haastattelulomake

5 -2+'$172 Työvälinetekniikan instituutti on Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) Tuotantotekniikan laitoksella toimiva koulutus-, tutkimus- ja palveluyksikkö, joka kehittää ja tukee työvälineitä valmistavaa ja käyttävää suomalaista teollisuutta kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja kannattavaksi. Instituutti pyrkii hankkimaan tunnustuksen työvälinealan osaamiskeskittymänä, keskustelufoorumina ja teknologian siirtäjänä yrityksille. Instituutin tarkoituksena on lisätä työvälinealan tunnettuutta ja kanavoida osaamista ja teknologian kehitystä alan yrityksille ja kouluttajille. Työvälinealan tulevaisuudennäkymistä on kannettu aiheellista huolta sekä TTKK:n professoreiden ja tutkijoiden keskuudessa että tiedotusvälineissä. Vaikka ala on liikevaihdossa mitattuna varsin pieni (vajaa 1 mrd markkaa), sen kehittäminen on koettu tärkeäksi teollisuuden kilpailukyvyn ja uskottavuuden kannalta. Työvälineitä suunnittelevan tai valmistavan yrityksen on useissa tapauksissa välttämätöntä toimia kiinteässä yhteistyössä lopputuotteita valmistavien yritysten kanssa, koska työvälinettä suunnitellaan yhtä aikaa sillä valmistettavan tuotteen kanssa. Työvälinesuunnittelija voi myös tarjota arvokkaita neuvoja lopputuotteen järkevästä ja taloudellisesta rakenteesta. Työvälinealan ammattitaito on kuitenkin katoamassa maastamme työntekijöiden ikääntyessä ja koulutuksen kuihtuessa. Työvälinetekniikan instituutti on tehnyt pienimuotoisen kyselytutkimuksen alan yrityksissä. Kyselyn tarkoituksena on ollut kartoittaa työvälinevalmistajien ja - suunnittelijoiden nykyisiä ammattitaitovaatimuksia. Ammattitaitovaatimuksiksi ja muiksi hyvän työntekijän ominaisuuksiksi on esitetty huolellisuutta, pitkäjänteisyyttä, sitoutuneisuutta ja kehittymishalua, yhteistyökykyä, joustavuutta, kätevyyttä, luovuutta ja matemaattisuutta. Kehittämistarpeita vastaajat ovat nähneet kielitaidossa, henkilöstön monitaitoisuudessa, tietotekniikan hallinnassa ja kokonaisuuksien ymmärtämisessä. (Höök 1998). Kyselyn puutteena on kuitenkin ollut, ettei se linkitä työvälinevalmistuksen nykytilaa ja ammattitaitovaatimuksia millään tavoin toisiinsa, jolloin selkeän kuvan muodostaminen alasta ja mahdollisten koulutustarvesuositusten antaminen on hankalaa. Työvälinetekniikan instituutti on nyt tehnyt työvälinealaa koskevan ennakointitutkimuksen, jonka tavoitteena on ollut: 1. Määritellä työvälinealan kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät. 2. Luoda analysointijärjestelmä, jolla näiden keskeisten tekijöiden kehitystä voidaan seurata. 3. Selvittää työvälinealan koulutuksen nykytila ja verrata sitä tutkimuksen esille nostamiin seikkoihin. Tutkimus on ollut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. Tutkimuksessa käytetty delfimenetelmää ja teemahaastatteluja, jotta hankkeessa mukana olevilla yrityksillä olisi mahdollisuus tutustua laajasti suomalaiseen 1

6 työvälinevalmistukseen. TTKK:n tutkijoilla on samalla ollut yhtäläinen mahdollisuus tutustua työvälinealaan ja alan yrityksiin. Tutkimuksen tuloksia tullaan tarjoamaan oppilaitosten koulutussuunnittelusta vastaaville henkilöille tukemaan työvälinealan koulutuksen kehittämistä. Lisäksi tulokset antavat pohjaa jatkotutkimushankkeille. Kahdessa ensimmäisessä luvussa (Luvut 2 ja 3) selvitetään tutkimuksen taustaa. Luvussa kaksi tarkastellaan työvälinealaa yleisesti, työvälineitä, niiden käyttötarkoitusta ja valmistustapoja. Luvussa kolme tarkastellaan työvälinealan koulutusta. Seuraavaksi (Luku 4) käsitellään käytettyä tutkimusmenetelmää ja siihen läheisesti liittyviä Suomen teollisia klustereita. Tutkimusmenetelmä klusterijakoineen on valittu siten, että sen myötä on ollut mahdollista käsitteellistää työvälineala ja jakaa se osiin. Osittelun jälkeen työvälinealan kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät on saatu määriteltyä. Samalla on myös kehitetty pohjaa työvälinealan kehityksen analysointijärjestelmälle. Luvussa viisi esitellään tulokset ja viimeisessä luvussa (Luku 6) vertaillaan tuloksia keski-, ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluasteiden koulutuksen nykytilaan sekä esitetään parannusehdotuksia. 2

7 7<g9b/,1((7-$1,,'(19$/0,6786 Työvälineiksi luokitellaan lastuavat työkalut (terät, terän varret, terän pitimet ja kipinätyöstön elektrodit), leikkaus- ja lävistystyökalut, kohomeistit, syvävetotyökalut, ohjaimet ja kiinnittimet, muotit, mallit, mallineet sekä eri valmistusmenetelmien ja kokoonpanon käsityökalut (Aaltonen, ym. 1991). Tässä tutkimuksessa on noudatettu suunnilleen samaa jaottelua. Kipinätyöstön elektrodit, ohjaimet ja käsityökalut on kuitenkin jätetty pois. /DVWXDYDWW\ NDOXW Lastuavia työkaluja ovat sorvaamiseen, jyrsintään, avartamiseen, poraamiseen, hiontaan tai hienotyöstöön käytettävät pikateräksiset tai teräpalan kanssa käytettävät työvälineet sekä niihin kuuluvat teräpalat ja terän varret. Pikateräksistä lastuavaa työkalua kutsutaan usein pelkästään teräksi, esim. poranterä. Tässä tutkimuksessa teriin on sisällytetty metallintyöstöön käytettävien kovametallisten, keraamisten ym. teräpalojen ja muiden terien lisäksi sahaamiseen, puuntyöstöön, aihioiden katkaisuun, puun kuorimiseen tai hakettamiseen sekä metallilevyn leikkaamiseen tarkoitetut terät. Metallintyöstöön käytettävät lastuavat työkalut ja pikateräksiset terät sekä kovametalliset teräpalat luokitellaan tavallisesti samaan ryhmään. Tästä syystä suuri ryhmä muitakin pikateräksisiä teriä on niputettu lastuavien työkalujen kanssa yhteen. Poraus-, avarrus- ja kierteitystyökalut, hienotyöstömenetelmistä aventamiseen käytettävät työkalut sekä sahanterät valmistetaan pääosin pikateräksisinä (Aaltonen ym. 1997). Avarrus- ja poraustyökaluissa on usein pikateräksinen runko, johon on kiinnitetty kovametalliset teräpalat juottamalla tai ruuveilla (Kuva 1). 3

8 a) Monileikkuisia avarrustyökaluja, joissa erilliset teräpalat (Aaltonen ym. 1997) b) Lapioporia, joissa juotetut teräpalat c) Kääntöpalaporia, joissa erilliset (Aaltonen ym. 1997) teräpalat (Aunio ym. 1989).XYD Kovametallisin teräpaloin varustettuja avarrus- ja poraustyökaluja Pikateräksiset poraus- ja avarrustyökalujen rungot valmistetaan sorvaamalla, jyrsimällä, poraamalla ja muilla tavanomaisilla työstömenetelmillä. Kiinnitysosat ja terävät kulmat hiotaan. Halvat, suurina sarjoina valmistettavat poraustyökalut valmistetaan kuumavalssatuista kierreaihioista hiomalla. Teräpalat valmistetaan sintraamalla. Jyrsintätyökaluja (Kuva 2) valmistetaan pikateräksisinä, kovametallista tai cermetistä valmistetuin teräpaloin varustettuna tai kokokovametallisina (Aaltonen ym. 1997). Pikateräksiset jyrsimet ja jyrsinten rungot valmistetaan tavanomaisin työstötekniikoin. Kovametalliset jyrsimet ja teräpalat valmistetaan sintraamalla. Sekä kovametallisten että pikateräksisten jyrsinten kiinnitysosat, terävät muodot ja lastuavat särmät hiotaan. Kaksoiskaarevien pintojen ja muiden tavanomaisilla menetelmillä hankalasti työstettävien muotojen hiontaan käytetään koordinaattihiomakonetta. 4

9 .XYD Esimerkkejä jyrsintätyökaluista (Aunio ym. 1989) Sorvaamiseen käytetään lähes yksinomaan kovametallista, cermetistä tai keraamista valmistettuja teräpaloja terän varteen kiinnitettynä (Aaltonen ym. 1997). Teräpalat, kuten muutkin kovametalliset kappaleet valmistetaan sintraamalla. Terän varret valmistetaan mittatarkasta metallitankoaihiosta jyrsimällä. 0HLVWRW\ NDOXW Meistotyökalut ovat leikkaus- ja lävistystyökaluja, kohomeistejä, syvävetotyökaluja ja muita ohutlevyjen (paksuus alle 3 mm) leikkaamiseen ja muovaamiseen käytettäviä työvälineitä. Ohutlevyjen leikkaamista ja muovaamista puristimin ja meistotyökaluin kutsutaan meistotekniikaksi. Meistotekniikan perustyökalut ovat leikkain, meisti ja vedin (Kuva 3 ja Kuva 4). (Ihalainen ym. 1989) Perustyökaluja yhdistelemällä voidaan muodostaa hyvinkin monimutkaisia työvälineratkaisuja, joista esimerkkinä leikkaimista ja meisteistä koostuva jonoleikkain. Yksinkertaiset meistotyökalut sisältävät pelkästään yhdellä tekniikalla toteutettuja työvaiheita (esim. syvävetotyökalu). a) Leikkain; (d) pistin, (D) tyyny, (v) b) Meisti (V-kappaleen taivuttamiseksi); leikkausväli (Ihalainen ym. 1985) (a) taivutusvastin, (b) taivutuspainin, (c) kiinnitystappi, (d) vastimen istukka, (e) syli (Ihalainen ym. 1985).XYD Leikkain ja meisti 5

10 .XYD Vedin (Ihalainen ym. 1985) Tässä tutkimuksessa on meistotyökalujen yhteydessä käsitelty joitain muitakin puristimissa käytettäviä työkaluja. Varsinaisiksi meistotyökaluiksi on luokiteltu levytyökeskuksen työkalut, jono- ja täysleikkaimet, syväveto-, venytysmuovaus ja muut vastaavat työvälineet, metallilevyn muovauksessa käytettävät muotit sekä särmäyspuristinten työkalut. Muista puristimissa käytettävistä työkaluista on otettu mukaan stanssaus- ja taivutustyökalut. Levytyökeskuksen työkalut ovat yleensä leikkaavia. Niillä voidaan lävistää työkappaleeseen ympyrän, neliön ja suorakaiteen muotoisia reikiä tai nakertaa monimutkaisempia kuvioita usealla perättäisellä lävistysiskulla. Jono- ja täysleikkaimissa käytetään kaikkia kolmea meistotekniikan perustyökalutyyppiä. Lopputuotekappale syntyy täysleikkaimessa yhdellä, jonoleikkaimessa usealla perättäisellä työiskulla. Jonoleikkain on suunniteltu siten, että kappale muotoutuu jokaisella työiskulla astetta valmiimmaksi aihion liikkuessa samalla aina pituusmitan verran eteenpäin. Jonoleikkaimiin voidaan sisällyttää meistoteknisten työvaiheiden lisäksi muitakin toimintoja, esimerkiksi jousien, ruuvien ja muiden pienten osien kiinnitystä. Jono- tai täysleikkain koostuu yksinkertaisimmillaan konstruktiivisista ja teknisistä osista (Rautio 1984). Konstruktiivisia osia ovat runko, johdepylväät, ohjausholkit, tukilevyt, pistimen ja tyynyn kiinnittimet sekä muut osat, joilla liitetään leikkaimen tekniset osat toimivaksi kokonaisuudeksi. Teknisiä osia ovat aktiiviset osat (pistimet ja tyyny), levyaihiota asennoivat ja pidättävät osat sekä leikkausjätteen poistamiseen ja valmiiden kappaleiden irrottamiseen osallistuvat osat (Kuva 5, SME 1991). Kuvaan on lisätty jälkeenpäin leikkaintyökalun pääosien nimitykset. 6

11 f d a b b g c e e.xyd Leikkaintyökalun rakenne; (a) runko, (b) johdepylväs, (c) tyyny, (d) pistin, (e) levyaihion ohjain, (f) kiinnityslevy ja (g) irrotinlevy Jono- ja täysleikkaimet kootaan standardivalmisteisen rungon päälle osittain standardiosia ja osittain kipinätyöstö- ja hiomakoneilla valmistettuja osia käyttäen. Aktiivisten osien, tyynyn ja pistinten, suunnittelu tai valinta perustuu leikkaimella valmistettavan kappaleen muotojen analysointiin. Tyyny on leikkaimen yksittäisistä osista monimutkaisin. Se suunnitellaan jokaista leikkainta varten erikseen ja valmistetaan tavallisesti kylmätyöteräksestä jollakin kipinätyöstömenetelmällä. Pistimet voidaan usein valita standardivalmisteisten pistimien joukosta. Muun kuin ympyrän, suorakaiteen tai muun perusmuodon muotoon leikattavia reikiä varten joudutaan kuitenkin suunnittelemaan ja valmistamaan erikoispistimiä. Erikoispistimet valmistetaan kipinätyöstämällä tai hiomalla. (Aaltonen ym. 1991, MET 1984) Yhdistelmätyökaluissa käytetään leikkaavien osien lisäksi taivuttavia tai muulla tavoin muotoavia sekä erilliskomponentteja lisääviä tai kiinnittäviä osia. Loppu leikkainkonstruktio vaatiikin enimmäkseen mekaniikkasuunnittelua ja siihen liittyviä lujuusopillisia tarkasteluja. Syväveto-, venytysmuovaus- ja muita vastaavia vetotyökaluja käytetään erilaisten astiamaisten muotojen valmistamiseen. Perustyökaluna käytetään vedintä. Yksinkertaiset tai pientä muodonmuutosta vaativat kappaleet voidaan valmistaa yhdellä työvaiheella. Monimutkaisiin muotoihin tai suuriin muodonmuutoksiin tarvitaan useita perättäisiä työvaiheita, jotka periaatteessa olisi mahdollista yhdistää jonotyökaluksi vastaavalla tavalla kuin jonoleikkaimessa on tehty. Vedettävät kappaleet ovat kuitenkin usein niin suuria, ettei jonotyökalun valmistaminen ole järkevää. Vetotyökalun pääosat ovat painin ja vetorengas sekä mahdolliset irrottavat, pidättävät, ohjaavat ja leikkaavat osat. Vetotyökalun suunnittelu on pääasiassa lopputuotteen muodon ja käytettävän materiaalin vaatimukset huomioivaa mekaniikkasuunnittelua. Suunnittelun vaativuutta ei tulisi kuitenkaan aliarvioida. Vetotyökalut valmistetaan teräksestä, valuteräksestä, valuraudasta, alumiinipronssista tai kovametalleista (MET 1981) tavanomaisin työstötekniikoin. Metallilevyn muovaukseen käytetyillä muoteilla tarkoitetaan suurnopeusmuovauksen, venytyskäärinnän ja muiden harvinaisten menetelmien työkaluja. Muotti vaikuttaa näissä menetelmissä olennaisemmin kappaleen lopulliseen muotoon kuin b 7

12 syvävedettäessä tai venytysmuovattaessa. Muotteja voidaan käyttää myös jono- tai täysleikkainten osina. Särmäyspuristinten ja taivutuskoneiden työkalut (särmäyspuristimessa painin ja vastin) ovat koko koneen pituisia ja niillä annetaan työstettävälle metallilevylle haluttu taivutuskulma ja säde (Kuva 6)..XYD Särmäyspuristimen painin ja vastin (Aunio ym. 1989) Särmäyspuristinten ja taivutuskoneiden työkalut valmistetaan höyläämällä joko yhdestä kappaleesta tai paloista. Koneiden työleveys voi olla useita metrejä, jolloin höylän kokorajoitukset pakottavat usein käyttämään paloista koottua rakennetta. Särmäyspuristinten ja taivutuskoneiden työkalujen suunnittelu on kohtuullisen yksinkertaista vaatien työstettävän materiaalin sekä valmistettavan levykappaleen muodon huomioon ottamista. Stanssaustyökalut ovat yksinkertaisia, piparkakkumuottia muistuttavia työkaluja, joita käytetään erilaisten levymäisten materiaalien leikkaamiseen. Taivutustyökaluilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa putkien ja tankojen taivuttamiseen tarkoitettuja, myös yksinkertaisia työvälineitä..llqqlwwlphw Kiinnittimet on mahdollista jakaa ja luokitella eri tavoin. Eräs tapa (Aaltonen ym. 1997, Aaltonen ym. 1991) on käsitellä erikseen työstökoneiden kiinnittimiä, robottitarraimia, kokoonpanokiinnittimiä ja hitsauskiinnittimiä. Työstökoneiden kiinnittimiksi on luokiteltu työkalujen kiinnitysosat ja työkappaleen kiinnittämiseen tarkoitetut koneistuskeskusten kiinnittimet. Työkalujen kiinnitysosia 8

13 käytetään useissa eri työstömenetelmissä. Esimerkiksi levytyökeskuksilla, jyrsinkoneilla, sorveilla ja koneistuskeskuksilla on omat kiinnitysjärjestelmänsä. Eri valmistajien työkaluille ja työkalujärjestelmille on myös omia kiinnitysosia. Seuraavaan kuvaan (Kuva 7) on otettu työkalujen kiinnittimistä esimerkiksi sorvin teränpidin..xyd Sorvin teränpidin (Aunio ym. 1989) Koneistuskeskusten kiinnittimiä valmistetaan rakennussarjojen standardikomponenteista (Kuva 8) tai alusta loppuun tiettyä työkappaletta varten suunniteltuina..xyd Rakennussarjan komponenteista koottu kiinnitin (Aunio ym. 1989) 9

14 Edellä olevan kuvan kiinnitin on tarkoitettu porakoneelle porausohjaimeksi. Kuvassa on myös kiinnittimellä valmistettava kappale. Koneistuskeskusten rakennussarjakiinnittimet valmistetaan vastaavista komponenteista uritetun tai rei itetyn rungon päälle. Robottitarraimia (Kuva 9, Kuivanen, R. (toim.) 1999) on hankala jakaa edelleen ryhmiin. Tarraimet ovat robotin apulaitteita, jotka on suunniteltu jotakin tiettyä tarkoitusta varten, esimerkiksi nostamaan 10 kg painoinen, suorakaiteen muotoinen ja helposti pinnastaan vahingoittuva kappale liukuhihnalta toiselle. Samaa tarrainta voi käyttää vain rajoittuneesti muuhun tarkoitukseen. Standardikomponentteja.XYD Kaksi esimerkkiä robottitarraimista Sovellusta varten suunnitellut sormet Robottitarrain kootaan suunnittelun perusteella standardimallisista pneumatiikka- tai sähkökomponenteista toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Edellä olevassa kuvassa on toiseen tarraimeen merkitty jälkeenpäin standardikomponenttiosuus. Robottitarraimen suunnittelussa on muiden automaatiosovellusten tavoin huomioitava koko automatisoitava tehtäväkokonaisuus koneineen, materiaaleineen ja oheislaitteineen. Suomessa on ollut vähän tuotteita, joiden valmistusmäärät olisivat olleet riittävän suuren kokoonpanoautomaation käytölle (Aaltonen ym. 1991). Tästä syystä kokoonpanoautomaation tai kokoonpanon kiinnittämisen tekniikka ei ole kehittynyt pitkälle. Kokoonpanokiinnittimiä käytetään etenkin elektroniikkateollisuudessa. Niihin voidaan lukea varsinaisten kokoonpanotekniikkaan liittyvien työpisteiden ja kiinnittimien lisäksi elektroniikkakomponenttien kuljetusalustat eli paletit (Kuva 10). Paletteja valmistetaan alumiiniprofiilista, metallin ohutlevystä tai muovilevystä. 10

15 .XYD Kokoonpanopaletteja Hitsauskiinnittimien yleistyminen johtuu viime vuosina tapahtuneesta suuntauksesta automatisoida ja mekanisoida hitsausta vaativia työvaiheita aikaisempaa enemmän. Jotta hitsauksen automatisointi, esimerkiksi hitsausrobotein, onnistuisi tarvitaan kappaleet tarkasti paikoittavia kiinnittimiä. Manuaalihitsauksessa kiinnittimistä on myös apua, mutta niiden suunnittelu ei ole yhtä vaativaa kuin automaatiojärjestelmien kiinnittimien suunnittelu. Kiinnittimien valmistus ei vaadi erikoisia tekniikoita. Hitsauskiinnittimet valmistetaan yksinkertaisimmillaan yleisestä rakenneteräksestä hitsaamalla. Yksinkertaisten hitsauskiinnittimien kiinnitysvoima tuotetaan manuaalisesti suljettavin osin (Kuva 11). Kiinnitysvoima voidaan tuottaa ruuveilla, kuten kuvassa tai erilaisilla vipu- ja epäkeskojärjestelmillä. Automaatiojärjestelmissä käytettävät hitsauskiinnittimet ovat monimutkaisia, itsestään aukenevia ja sulkeutuvia mekaanisia laitteita, joissa on hitsattujen rakenteiden lisäksi hydraulikomponentteja tai muita vastaavia toiminnallisia osia..xyd Yksinkertainen hitsauskiinnitin ja sillä valmistettava kappale (Aunio ym. 1989) 11

16 Kiinnittimen suunnittelussa olennaista on käyttökohteen vaatimusten, käsittelytapojen ja -prosessien ymmärtäminen. Kiinnittimien voi sanoa olevan aineellistunutta ymmärrystä siitä, kuinka lopputuotteen valmistus olisi järkevintä suorittaa. 0XRWLWPXRYHMDYDUWHQ Tavallisimmin käytettyjä muovityökaluja ovat ruiskupuristus-, puhallus-, rotaatiovaluja ahtopuristusmuotit, levyn muovaukseen käytettävät muotit, reaktiovalumuotit ja laminointimuotit. Ruiskupuristusmenetelmässä kestomuoviraaka-aine ruiskutetaan muottiin painetta hyväksi käyttäen. Ruiskupuristusmuotit ovat muovityökaluista vaativimpia. Niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon erilaisia muoviraaka-aineen sekä puristettavan muovikappaleen mittojen, toleranssien, muotojen ja muiden teknisten vaatimusten asettamia rajoituksia. Muotti koostuu yksinkertaisesti esitettynä valukanavasta, ilmanpoistokanavista, muottipesästä ja ulostyöntöjärjestelmästä. Muotti avautuu jakotasoa pitkin kahteen osaan, jolloin valmis puriste on poistettavissa (Kuva 12)..XYD Ruiskupuristusmuotin periaate (SFS 4520); (B) jakotaso, (22, 23, 24, 25, 26) ulostyöntöjärjestelmän osia, (37, 38) muottipesä, (39) keerna, (40, 41) muottilaatta Ruiskupuristusmuottiin käytetään sekä standardiosia että erikseen suunniteltuja ja valmistettuja osia. Lopputuotteelle muodon antavat muottipesän osat ovat yksittäisistä osista hankalimmat. Ne valmistetaan tavallisesti kuumatyöstöteräksestä jollakin kipinätyöstömenetelmällä. Työstökoneen jälki täytyy viimeistellä hiomalla tai kiillottamalla pinnat erityisesti muottipesässä ja jakotasolla. Jakotason viimeistelyn tarkoituksena on saada pinnat sopimaan toisiinsa siten, ettei muotti vuoda puristuksen aikana. Muottipesä viimeistellään, jotta valmistettavan lopputuotteen pinnanlaatu saadaan riittäväksi. Muiden osien valmistus ei vaadi erikoistekniikoita. 12

17 Ahtopuristus on kertamuovien puristukseen käytetty menetelmä. Ahtopuristusmuotti on ruiskupuristusmuottiin verrattuna yksinkertainen. Puristettava muovimateriaali annostellaan suoraan muotin pohjalle, jolloin erillistä valukanavistoa ei tarvita. Ahtopuristusmuotin pääosat ovat puristettavalle lopputuotteelle muodon antavat osat, ilmanpoistokanavat, ulostyöntöjärjestelmä ja lämmitysjärjestelmä. Puriste poistetaan muotista joko ulostyöntötapein tai pneumaattisesti. Ilmanpoistokanavat voidaan suunnitella muotin suulle (Kuva 13, Blom ym. 1988). Kuvaan on lisätty jälkeenpäin osien nimityksiä. Liikkuva muottipuolisko Muottilevy Ilmanpoistokanava Ulostyöntötapit Kiinteä muottipuolisko.xyd Ahtopuristusmuotti Muotti voidaan valmistaa pääosin tavanomaisin työstötekniikoin, mutta lopputuotteelle muodon antavat osat vaativat erikoistekniikoita samoin kuin ruiskupuristusmuotissakin. Kuvan esimerkissä muodon antavat osat on työstetty kiinteässä muottipuoliskossa suoraan muottilaattaan. Liikkuvassa muottipuoliskossa käytetään erillistä muottilevyä. Ahtopuristusmuotin lämmitysjärjestelmän onnistuminen vaikuttaa lopputuotteen laatuun merkittävästi. Kertamuovit kovettuvat paineen ja lämmön vaikutuksesta. Lämpötilan nostaminen nopeuttaa kovettumisreaktioita, mutta samalla lopputuotteeseen muodostuu sisäisiä jännityksiä. Samasta syystä muotti tulee suunnitella siten, että sen lämpötilajakauma on mahdollisimman tasainen. (Aaltonen ym. 1991) Suulakepuristussuuttimilla valmistetaan muovikalvoja, -putkia, -letkuja, -profiileja ja - kuituja sekä päällystetään sähkökaapeleita, paperia ja kartonkia. Menetelmässä käytetyn laitteiston pääosat ovat ekstruusiokone ja suutin. Suuttimen virtauskanavien rakenteessa täytyy ottaa huomioon erilaisia, hankalastikin laskettavia muovin virtausominaisuuksia. Muodon antavan osan suunnittelussa täytyy huomioida muovin suulakepaisuma siten, että muoto-osa suunnitellaan hiukan hoikemmaksi kuin lopputuotteeseen tuleva muoto (Kuva 14). 13

18 .XYD Muovivirran suulakepaisuman kompensointi (Järvelä ja Pääkkönen 1997) Muoviprofiilin tai muiden muotoon sidoksissa olevien tuotteiden valmistukseen käytetään suuttimen lisäksi kalibrointityövälinettä (Aaltonen ym. 1991). Kalibrointi on tarpeen tehdä suulakepaisuman ja jäähtymiskutistumien kompensoimiseksi. Suulakepuristussuuttimen pääosat ovat runko, virtauskanavat, paineilman syöttöjärjestelmä ja tuurna (Kuva 15, Blom ym. 1988). Kuvaan on lisätty osien nimityksiä. Muodon antava osa Virtauskanava.XYD Muoviputken valmistukseen käytettävä suutin, johon on kiinnitetty kalibrointiyksikkö Kuvaan on otettu esimerkiksi muoviputken valmistukseen käytettävä suutin kalibrointiyksiköineen. Kalvo- ja levysuuttimien virtauskanavisto on kuvan esimerkkiin verrattuna monimutkaisempi - etenkin monikerrostekniikoita käytettäessä. Suuttimet valmistetaan työkalu- tai nitrausteräksestä pääosin tavanomaisin työstömenetelmin. Suulakepuristetun tuotteen muodon kalibrointiin voidaan käyttää joko alipainetta tai painetta, kuten kuvassa. Paineilma ohjataan valmistettavan tuotteen sisälle, jolloin tuote painuu kalibrointiyksikköä vasten. Alipaine johdetaan suoraan kalibrointiyksikköön. 14

19 Muottiinpuhallusmuotteja ja -tekniikoita on neljä erilaista: ekstruusio-, venytys-, puristus- ja ruiskuvalupuhallusmuovaus. Menetelmästä riippuen tarvitaan yksi tai useampia muotteja. Ekstruusiomenetelmä on tavallisin ja yksinkertaisin. Ekstruusiomenetelmää soveltava puhallusmuovauskone koostuu ekstruuderista, suulakepuristusosasta, muottipöytäsysteemistä, puhallusyksiköstä ja yhdestä muotista. Muovimateriaali kulkee ekstruuderin läpi, sulaa ja jatkaa matkaansa suulakepuristusosaan, jossa materiaali puhalletaan letkun muotoon. Syntynyt muoviletku ohjataan puhallusosaan, joka kuljettaa sen muotin sisälle. Muottipöydällä lepäävä muotti puristetaan kiinni ja muoviletkuun johdettava paineilma muotoilee letkusta muotin avulla valmiin kappaleen (Kuva 16). Muissa tekniikoissa aihion valmistukseen käytetään erillistä muottia. Muilta osin eri menetelmät ja niissä käytettävä puhallusmuotti ovat hyvin samankaltaisia. (Järvelä ja Pääkkönen 1997).XYD Puhallusmuotti ekstruusiomenetelmässä (Blom ym. 1988) Puhallusmuovausmuotin pääosat ovat lopputuotteelle muodon antavat osat, jäähdytyskanavisto tai vaippa, ilmanpoistokanavisto ja mahdollisia vastapäästöjä varten suunnitellut keernat. Muotti valmistetaan tavallisimmin alumiinista. PVCmuoville käytetään haponkestävää terästä. Muottipesän pinnat täytyy viimeistellä hyvin, mutta kiillottaminen ei ole tarpeen. (Aaltonen ym. 1991) Muovilevyn muovausmuotit valmistetaan pienille sarjoille puusta, lujitemuovista tai muista pehmeistä materiaaleista. Suuremmille sarjoille käytetään alumiinisia muotteja. Muotti valmistetaan menetelmästä riippuen positiivisena tai negatiivisena (Kuva 17). Muodon antavien osien lisäksi muita toimintaan osallistuvia osia ovat ilmakanavat. 15

20 .XYD Muovilevyn muovauksen perusmenetelmät (Aaltonen ym. 1991) Kuvassa on esitetty kolme muovilevyn muovauksen perusmenetelmää, mekaaninen muovaus, alipainemuovaus ja puhallusmuovaus. Eri menetelmissä käytettävillä muoteilla ei ole suuria toiminnallisia eroja. Muotin pinnan viimeistely vaikuttaa kaikissa menetelmissä ilmakanavien sijoittelun ohella merkittävästi valmistettavan kappaleen laatuun. Rotaatiovalussa käytetään yksinkertaisia säiliömäisiä muotteja. Menetelmässä muoviraaka-aine annostellaan asteeseen lämmitetyn, kahden akselin ympäri pyörivän muotin sisälle (Kuva 18). Muoviraaka-aine sulaa kuumassa muotissa muodostaen muovikerroksen sen sisäpinnalle..xyd Rotaatiovalun periaate (Blom ym. 1988) 16

21 Rotaatiovalumuotti ei joudu altistumaan suurille paine- tai lämpötilarasituksille, joten se voidaan valmistaa kevyistä ja helposti työstettävistä materiaaleista. Valmistusmenetelminä käytetään esimerkiksi valamista tai hitsaamista (Blom ym. 1988). Tavallisin reaktiovalettava muovi on polyuretaani. Muita reaktiovalumenetelmällä valettavia muoveja ovat polyesterit, fenoli- ja epoksihartsit sekä polyamidit. Reaktiovalumuotti muistuttaaa ruiskuvalumuottia ja valmistusmenetelmät ovat myös toistensa kaltaiset. Reaktiovalussa valettavien raaka-aineiden annetaan reagoida keskenään juuri ennen muottiin ruiskutusta. (Järvelä ja Pääkkönen 1997) Muotin suunnittelussa on otettava huomioon kemiallisten reaktioiden sivuvaikutukset, esimerkiksi muotin sisäisen paineen ja lämpötilan kasvu sekä kaasuuntuminen. Lujitemuovin laminointi tehdään joko avomuotteihin tai suljettuihin muotteihin. Avomuotti on yksinkertainen ja halvasta materiaalista (puu, kestomuovi, lujitemuovi) valmistettu, kappaleen muotoon työstetty malli, jonka päälle kerrostetaan tarvittavia raaka-aineita joko käsin tai ruiskutusmenetelmällä. Suljettu muotti on kahdesta osasta koottu rakenne, jossa on menetelmästä riippuen joko jäähdytys- tai lämmitysosia. Muotti täytetään lujitteella ja muoviraaka-aineella ja puristetaan puristimella kiinni. Suljettu muotti valmistetaan lujitemuovista tai metallista (Järvelä ja Pääkkönen 1997). 17

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneistaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Kaikille

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

KOME 45 v juhlaseminaari Suomi 100. Tutkintorakenneuudistus - Kone- ja tuotantotekniikka. Yli-insinööri Inga Sihvo

KOME 45 v juhlaseminaari Suomi 100. Tutkintorakenneuudistus - Kone- ja tuotantotekniikka. Yli-insinööri Inga Sihvo KOME 45 v juhlaseminaari Suomi 100 Tutkintorakenneuudistus - Kone- ja tuotantotekniikka Yli-insinööri Inga Sihvo Olemme uusi Opetushallitus! OPH ja CIMO yhdistyivät vuoden 2017 alusta uudeksi virastoksi,

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Kuljetusalan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki pe 31.10.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Tutkintojen muodostuminen PkL 12 b ja uusi

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Eija Kauppinen Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 Vuosien 1999-2001 perustutkinnon perusteiden mukaan

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisten perustutkintojen uudistuminen Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Infotilaisuus 7.12.2009 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavasti: 1. Ammatilliset

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

OSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA

OSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA OSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA Kone- ja metallialan opettajien neuvottelupäivä 23.11.2007 Seppo Valio Opetushallitus www.oph.fi

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä koneistamalla piirustusten mukaisia koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus). Työtä tehdään

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12 MÄÄRÄYS 9.10.2008 Dnro /011/2008 Voimassaoloaika: 1.8.2008 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjätt Alan tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON Säännökset, joihin toimivalta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

UUDISTETUT AMMATILLISTEN

UUDISTETUT AMMATILLISTEN UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Kone- ja metallialan perustutkinto

Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö kone- ja metallialan yleisosaaminen opintokokonaisuudesta Kuva: Erkki Winter Opintokokonaisuuden sisältöä näyttöön liittyen (ops) Opiskelija tekee

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Artesaani Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 53/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto

Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 26.06.2017 115 Näyttötoimikunta 18.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Sisällys Valmistustyöt... 3 Asennus- ja automaatiotyöt...

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja,

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 Aineistoluettelo päivitetty 25.6.2015 TUTKINTOVALMIUSTEHTÄVÄT KOMEPT TVT 14 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT

KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 Aineistoluettelo päivitetty 25.6.2015 TUTKINTOVALMIUSTEHTÄVÄT KOMEPT TVT 14 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT TUTKINTOVALMIUSTEHTÄVÄT KOMEPT TVT 14 Tutkintovalmiustehtävällä voidaan selvittää suorittajan vahvuudet osaamisalaa valittaessa voidaan varmistaa, että tutkinnon suorittajalla on valmiudet osallistua varsinaiseen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Lähihoitaja 80 ov (120) / 2v Yo-pohjainen koulutus SOTE LÄHIHOITAJA - Lähellä sinua Sosiaali- ja terveysalan opistolla tarjoamme Sinulle mahdollisuuden hankkia ihmisläheisen ammatin, jonka työllistymisnäkymät

Lisätiedot

Ajankohtaista Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö

Ajankohtaista Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö Ajankohtaista 10.3.2015 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista perustutkintoa 204 341 ammattitutkintoa

Lisätiedot

TODISTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN, 20 0V 40 OV. Opinnot Opintojen laajuus Arvosana

TODISTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN, 20 0V 40 OV. Opinnot Opintojen laajuus Arvosana MALLI 1. ESIMERKKILÄN SEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ ESIMERKKILÄN AMMATTIOPPILAITOS TODISTUS Tiiti Tokko (300681-6148) on suorittanut AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

KOULUTUS KESTO AJANKOHTA HELSINGIN VANKILA. Muu ammatillinen lisäkoulutus ja valmentava ja ohjaava koulutus Valmentava I mahd.

KOULUTUS KESTO AJANKOHTA HELSINGIN VANKILA. Muu ammatillinen lisäkoulutus ja valmentava ja ohjaava koulutus Valmentava I mahd. ETELÄ KOULUTUS KESTO AJANKOHTA HELSINGIN VANKILA Muu ammatillinen lisäkoulutus ja valmentava ja ohjaava koulutus Valmentava I mahd. syksy 2013 Pintakäsittelyn perustutkinto (rakennusmaalari) kevät ja syksy

Lisätiedot

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan seminaari Minna Bálint Opetushallitus AMPA Kolme pointtia Tutkintorakenne

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot