KAAVASELOSTUS BBS2.SLU Kvalt ÄHTÄRIN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaavojen tarkistus ja laajennus

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS BBS2.SLU Kvalt ÄHTÄRIN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaavojen tarkistus ja laajennus Kaavaehdotus

2 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 ESIPUHE Ähtärin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Ähtärin keskustaajaman osayleiskaavojen tarkistuksesta ja laajennuksesta , 263. Yleiskaava laaditaan ns. strategisena yleiskaavana ohjaamaan asemakaavoitusta. Ähtärin kaupungin puolesta työtä on johtanut ja valvonut kaupunginhallituksen nimeämänä kaavoituksen ohjausryhmä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki (Juhani Rinta-Rahko, Kari Heikkilä), (hallinto- ja talouspäällikkö Pirjo Pajunen), tekninen johtaja Ilkka Kajander, (kaavoittaja Risto Kyrö saakka), perusturvajohtaja Hannu Tuppurainen, kaupunginvaltuuston pj. Heimo Pirttimäki, kaupunginhallituksen pj. Risto Harju, kaupunginhallituksen jäsen Jari Lind, sivistystoimenjohtaja Eija Kuoppa-aho (Marjo Kangasmäki), elinkeinopäällikkö Varpu Sankelo sekä teknisestä lautakunnasta pj. Mikko Annala, Seppo Laine, (Pirkko Koiramäki ja Tapio Järvinen). Suunnittelukonsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy. jossa tehtävän johdosta on vastannut osastopäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja projektisihteerinä on toiminut projektipäällikkö Juha- Matti Märijärvi. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu erillisselvitykset koskien luontoa (Pöyry Finland Oy), muinaismuistoja (Mikroliitti Oy) ja kaupallista selvitystä (Santasalo Ky). Kulttuuriympäristön osalta osayleiskaavan perusselvityksenä toimii Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma (Riitta Jaakkola), jonka lisäksi yleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu rakennuskulttuurikohteiden kartoitus ja kulttuuriympäristöohjelman tietoja täydentävä rakennusinventointi (Pöyry Finland Oy). Seinäjoella 4. syyskuuta 2013 PÖYRY FINLAND OY Kaupunki- ja aluesuunnittelu Liisa Märijärvi-Vanhanen Osastopäällikkö Juha-Matti Märijärvi Projektipäällikkö Copyright Pöyry Finland Oy Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro POH/K392/2009

3 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 2 KÄSITTELYVAIHEET Kaupunginhallituksen kaavoituspäätös Ohjelmointineuvottelu 1, Länsi-Suomen ympäristökeskus Ohjelmointineuvottelu 2, Museovirasto Osayleiskaavan vireilletulo, OAS yleisesti nähtävillä (MRL 63 ) Viranomaisneuvottelu Ohjausryhmä Yleisötilaisuus Erillisneuvottelu 1, Etelä-Pohjanmaan ELY Liikenne Erillisneuvottelu 2, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Ohjausryhmä Yleisötilaisuus Erillisneuvottelu 3, Etelä-Pohjanmaan ELY Liikenne Ohjausryhmä Kaavaluonnos yleisesti nähtävillä (MRL 62, MRA 30 ) Viranomaistyöneuvottelu (ELY-keskuksen kannanotot kaavaluonnokseen) Viranomaisneuvottelu Ohjausryhmä Tekninen lautakunta Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä (MRL 65, MRA 19 )

4 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OHJELMA Yleiskaavatyön taustaa Suunnittelualue ja laatimispäätös Yleiskaavaan liittyvää lainsäädäntöä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LÄHTÖKOHDAT Selvitysmenetelmät Suunnittelutilanne Muut suunnitelmat ja selvitykset Väestö, elinkeinot ja palvelut Maanomistus Rakennettu ympäristö Maisema ja kulttuuriympäristö Luonnonympäristö Rakentamista rajoittavat tekijät OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU Alustavat tavoitteet Tavoitteet osayleiskaavan valmisteluvaiheessa Valmisteluvaiheen sidosryhmätyöskentely Osayleiskaavaluonnos Mielipiteen kuuleminen kaavaluonnoksesta Täydennysselvitykset Lausuntojen ja mielipiteiden käsittely OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Perustelut maakuntakaavasta poikkeamiseen Merkittävimmät muutokset luonnosvaiheen jälkeen Mitoitus Alueiden käyttö osayleiskaavassa Erityispiirteet, kulttuurimaisema ja suojelukohteet Rakentamista rajoittavat tekijät Liikenne Tekninen huolto Yhteenveto YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Menettely Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset yhdyskuntakehitykseen ja maankäyttöön Vaikutukset yksilöön ja yhteisöön OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisen vaiheittaisuus Jatkosuunnitelmat Seuranta ja jälkiarviointi OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET JA HYVÄKSYMINEN... 95

5 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Suunnitteluvaiheet Sidosryhmätyöskentely Virallisen kaavaehdotuksen hallintokäsittely Kuvat KUVA 1. KUVA 2. KUVA 3. KUVA 4. (2009) KUVA 5. KUVA 6. KUVA 7. ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTA JA NAAPURIMAAKUNNAT SUUNNITTELUALUE JA KAAVOITUSTILANNE OTE MAAKUNTAKAAVASTA OTE VÄLIVEDEN ÄHTÄRINSALMEN RANTAOSAYLEISKAAVASTA ELINKEINOT, PALVELUT JA TYÖPAIKAT MAANOMISTUS TEKNISET VERKOSTOT KUVA 8. LIIKENNEVERKON NYKYTILANNE, KVL 2010 KUVA 9. KUVA 10. KUVA 11. MATKAILU JA VIRKISTYS MAISEMAN PERUSRUNKO KULTTUURIMAISEMA-ALUEET JA KOHTEET KUVA 12. OTE VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAISTA MAISEMA- JA KULTTUURIALUEISTA, KUUSIOKUNNAT, EP:N LIITTO, MOTIIVI OY KUVA 13. KUVA 14. KUVA 15. KUVA 16. INVENTOIDUN RAKENNUSKANNAN IKÄRAKENNE ARVOLUOKITUSKARTTA LUONTOKOHTEET RAKENTAMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT KUVA 17. PUISTOTIEN JA VALTATIEN 18 LIITTYMÄ, LIIKENNELASKENNAN TULOKSET 2012 (VASEN KUVA AAMUPÄIVÄ, OIKEA ILTAPÄIVÄ) KUVA 18. PUISTOTIEN JA VALTATIEN 18 LIITTYMÄ, VAIHTOEHTO 1 KUVA 19. OHJAUSRYHMÄN HYVÄKSYMÄ VAIHTOEHTO 2 KUVA 20. KUVA 21. MAANKÄYTÖN ANALYYSI ASEMAKAAVAN RAKENTAMATTOMAT ALUEET KUVA 22. OSAYLEISKAAVALUONNOS

6 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 5 Liitteet LIITE 1. LIITE 2. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAUSUNTO TULVAKORKEUKSISTA LIITE 3. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS LIITE 4. VIRANOMAISNEUVOTTELU LIITE 5. YLEISÖTILAISUUS LIITE 6. ERILLISNEUVOTTELU, ELY LIITE 7. ARVOTTAMISKOKOUS LIITE 8. VIRANOMAISNEUVOTTELU Liiteraportit 1. Luonto- ja liito-oravaselvitys, Pöyry Finland Oy 2011, täydennykset Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Täydentävä rakennusinventointi, Pöyry Finland Oy Ähtärin kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2013 YLEISKAAVAKARTTA MÄÄRÄYKSINEEN SELOSTUKSEN LOPUSSA.

7 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 6 TIIVISTELMÄ Ähtärin keskustaajaman osayleiskaava on laadittu tavoitteena ohjevuosi Suunnitelmassa esitetään periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Osayleiskaavan selostus on laadittu vaiheittain eteneväksi. Selostuksen liitemateriaali sisältää neuvottelumuistioita sekä muuta yleiskaavaprosessin seuraamisessa auttavaa materiaalia. 1 Ohjelmaosaan on koottu yleiskaavatyön taustaa ja alkuvaihetta sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Työ aloitettiin vuonna 2009 tavoitteena oikeusvaikutteisen, strategisen osayleiskaavan laatiminen. Yleiskaavan perusteella ei ole tarkoitus myöntää suoria rakennuslupia. 2 Lähtökohtaosaan on koottu tiedot olemassa olevista ja kaavoitusta varten laadituista selvityksistä ja suunnitelmista. Osio sisältää tiivistetyn kuvauksen alueen suunnittelutilanteesta, rakennetusta ympäristöstä ja luonnonympäristöstä sekä ympäristön häiriötekijöistä. Suunnittelualueelta on havaittu liito-oravan elinpiirejä useilla metsäalueilla. Lisäksi alueella on muinaismuistolain suojelemia kohteita, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä sekä maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita. Merkittävimpien liikenneväylien läheisyydessä esiintyy melua ja rautatien läheisyydessä myös tärinää. 3 Osayleiskaavan valmisteluosiossa esitetään kaavan valmistelussa huomioidut tavoitteet sekä osayleiskaavaluonnoksen sisältö. Osayleiskaavan tavoitteena on maankäytön kokonaisvaltaisen kehittämisen ohjaaminen ja asemakaavaprosessien helpottaminen. Tavoitteena on luoda edellytykset asumiselle, elinkeinoille ja virkistykselle samalla säilyttäen luonnon, kulttuuriympäristön ja -maiseman arvot. 4 Osayleiskaavaosassa selostetaan kaavan sisältö ja alueiden käyttö 5 Ympäristövaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna laadittujen suunnitelmien ja selvitysten aineistoa, viranomaisen lausuntoja sekä neuvottelussa ja kuulemisvaiheessa saatuja kommentteja. 6 Osayleiskaavan toteuttaminen sisältää ohjeita jatkosuunnittelulle. 7 Osayleiskaavan suunnitteluvaiheet ja hyväksyminen raportoi lyhyesti kaavan suunnitteluvaiheet, sidosryhmätyöskentelyn, hallintokäsittelyt nähtävilläoloineen sekä hyväksymiseen liittyvät vaiheet.

8 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 7 1 OHJELMA 1.1 YLEISKAAVATYÖN TAUSTAA Ähtärin kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan liiton alueella Länsi-Suomen läänissä (Kuva 1). Se kuuluu yhdessä Alavuden ja Kuortaneen kanssa Kuusiokuntien seutukuntaan. Kaupungin asukasluku oli 6412 vuonna Kuvassa 2 on esitetty osayleiskaavan suunnittelualue ja kaavoitustilanne. Taajamayleiskaavoja on Ähtärissä laadittu keskustan alueelle ( ) ja Myllymäelle. Voimassa olevia rantayleiskaavoja on Perännejärvellä (2002) ja Väliveden Ähtärinsalmen alueella (2009). Moksunniemen virkistys- ja lomailualueen yleiskaavan laatiminen on käynnistynyt vuonna Asemakaavoitettuja alueita on Ähtärissä keskustan lisäksi Moksunniemen virkistys- ja lomailualueella. Keskustan asemakaava on laadittu useassa eri vaiheessa vuodesta 1965 lähtien. Ouluveden ranta-alueille on laadittu myös lukuisia ranta-asemakaavoja. Keskustan alueen oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat on tarpeen päivittää vastaamaan voimaantulleen uuden maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vaatimuksia. Yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja sovitetaan yhteen eri toimintoja. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen helpottaa asemakaavaprosessia, sillä lainsäädännön mukaan yleiskaavan selvitystarpeet siirtyvät asemakaavoitukseen mikäli alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan maakunta ja naapurimaakunnat

9 ÄHTÄRIN KAUPUNKI SUUNNITTELUALUE JA LAATIMISPÄÄTÖS Alustava suunnittelualue ja laatimispäätös Ähtärin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen osayleiskaavan laatimisesta Ähtärin keskustaajaman ja Ukonvuoren Halkoniemen alueelle , 263. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 2. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 1880 ha, josta Ukonvuoren Halkoniemen laajennusalue käsittää noin 300 ha. Suunnittelualueesta on vesialuetta noin 235 ha. Suunnittelualue rajautuu idässä vuonna 2009 lainvoimaiseksi tulleeseen Väliveden Ähtärinsalmen rantaosayleiskaavaan. Tavoitteena on laatia alueelle strateginen yleiskaava maankäytön kokonaisvaltaisen kehittämisen ohjaamiseen ja asemakaavojen laatimiseen. Yleiskaavaa ei ole siten tarkoitus käyttää suorien rakennuslupien perusteena. Kuva 2. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

10 ÄHTÄRIN KAUPUNKI YLEISKAAVAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Yleiskaavan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1, 5 ja 8 sekä -asetuksen (MRA) luvuissa 1, 3 ja 6. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla (MRL 36 ). Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Yleiskaava on sekä kunnan strategisen suunnittelun eräs väline että asemakaavoituksen ohjaaja. Se on ennen kaikkea kunnan tahdon ilmaisija ja sen toteuttamisen väline. Lähde: Ympäristöministeriö, Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovaikutuksen järjestämistä (MRL 62 ). Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen ympäristöllisistä, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista (MRL 9 ). Tarvittavat selvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa. Oikeusvaikutteinen yleiskaava - oleellisimmat oikeusvaikutukset Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 38 ja 128 ). Kaavoituspäätöksen yhteydessä tai yleiskaavassa voidaan myös nimetä yksi tai useampi alue enintään 10 vuoden ajaksi kehittämisalueeksi (MRL 110 ja 111 ). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan osoittaa suunnittelutarvealue, jolla on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 16 ). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 42 ). Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa (MRL 39 ). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL ehdollinen rakentamisrajoitus 43 ). Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia (MRL 101 ). Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä antaa erilaisia rakentamis- ja toimenpiderajoituksia (MRL 43 ): - yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus) - maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus)

11 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 10 - rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta kielletään käyttämästä enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41 ). Rakennuksen tai sen osan purkaminen voidaan määrätä yleiskaava-alueella luvanvaraiseksi (127 ). Ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai on muutoin tarpeellinen kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (MRL 99 ). Kyläalueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan oikeusvaikutteissa yleiskaavassa erityisesti määrätä yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena siten, että rakennuslupa voidaan myöntää ilman suunnittelutarveharkintaa, kun rakentaminen koskee enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta. (MRL 44 ). Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. MRL 72 :ssä määrätään suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Meren tai vesistön rantaalueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentamista koskevat erityiset säännökset Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva MRL:n muutos on tullut voimaan Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Lakia sovelletaan neljän vuoden kuluttua myös paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan (MRL 71 a ). Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset yleiskaavalle (MRL 71 b ). 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71 c ). Vähittäiskaupan suuryksikköä ei voida sijoittaa ilman asemakaavaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle (MRL 71 d ). Muu lainsäädäntö Kaavoitus on yhteen sovittavaa suunnittelua, jossa osoitetaan alueita myös sellaisiin tarkoituksiin, joista on voimassa erityislakeja. Keskeisimmät lait ovat seuraavat: Luonnonsuojelu - luonnonsuojelulaki (1096/1996) Kulttuuriympäristö - laki rakennusperinnön suojelusta (2010/498) - valtion omistamien rakennusten suojeluasetus (480/1985)

12 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 11 - kirkollisen rakennusten suojelu (kirkkolaki 1054/1993) - muinaismuistolaki (295/1963) Muu ympäristönsuojelu - ympäristönsuojelulaki (86/2000) Yleiset tiet ja rautatiet - maantielaki (503/2005) - ratalaki (110/2007) Muu lainsäädäntö - metsälaki (1093/1996) - asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010) - maa-aineslaki (555/1981) - vesilaki (587/2011) - ulkoilulaki (606/1973) - maastoliikennelaki (1710/1995) - lunastuslaki (603/1977) - sähkömarkkinalaki (386/1995) - kaivoslaki (621/2011) - jätelaki (1072/1993) - kemikaalilaki (744/1989) - ilmailulaki (1194/2009) Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Lisäksi on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa taikka muussa laissa säädetään. 1.4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 1. Ähtärin kaupunki laati alustavan keskustaajaman osayleiskaavojen tarkistuksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, jota tarkistettiin Osallistumisja arviointisuunnitelma sisälsi suunnitelman osallistumisen ja vuorovaikutuksen sekä kaavan vaikutusten arvioinnin järjestämisestä. Suunnitelmassa nimettiin tiedossa olevat osalliset, tiedottamis- ja kuulemistavat sekä yhteyshenkilöt. Yleiskaavan vireilletulosta ilmoitettiin asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Liitteenä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

13 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 12 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYSMENETELMÄT Suunnitelman alustavat lähtökohdat on koottu valmistuneista suunnitelmista ja selvityksistä. Kaupungin tekninen osasto on toimittanut suunnitteluun liittyvää lähtötietoa sähköisessä muodossa ja karttapohjilla, joista tiedot on koottu liitekartoille ja selostukseen suunnitelmaan vaikuttavin osin. Osayleiskaavan pohjakarttoina on käytetty maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistoa mittakaavassa 1: Suunnittelun apuna on käytetty maanmittauslaitoksen ortokuvia vuosilta 2009 ja 2011 sekä kaupungin kaavoituksen pohjakartta-aineistoa mittakaavassa 1: SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset tavoitteet huomioidaan rinnakkain MRL 39 :ssa yleiskaavalle asetettujen sisältövaatimusten kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntakaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavan kautta. Osa tavoitteista kohdistuu suoraan kuntien kaavoitukseen. Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Näistä Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet sisältävät alueellisesti kohdennettuja tavoitteita, jotka eivät koske Ähtärin keskustaajaman yleiskaavoitusta Vahvistettu maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Ote maakuntakaavasta on kuvassa 3. Alue- ja yhdyskuntarakenne (suunnittelumääräys kursiivilla) Seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alue c Ähtärin keskustaajama on merkitty kuntakeskuksen keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä. Seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueena merkittyä aluetta kehite-

14 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 13 tään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Taajamatoimintojen alue Ähtärin keskusta-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Puolustusvoimien alue ep Alueen itäpuolella on Inhan varasto- ja varikkoalue. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta Kulttuuriympäristö ja -maisema (suunnittelumääräys kursiivilla) Matkailun vetovoima-alue mv Suunnittelualue kuuluu Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Nurmon, Töysän ja Ähtärin alueelle osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen, joka kohdeselostuksen mukaan on luonto- ja ostosmatkailun muodostama kokonaisuus, jossa on painotettu virkistystä. Suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistys- ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen.

15 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 14 Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Ähtärissä on neljä valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta, joista yksi, Ähtärin kirkko sijaitsee suunnittelualueella. Rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavista hankkeista on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Mustikkavuoren Villelän Kuikankahden Pöyhösenniemen alue, Keskusta, Hankolan museoalue sekä suunnittelualueen itäosaan rajoittuva Inhan Ähtärinsalmen alue ovat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaisilta ja ympäristökeskukselta lausunto. Virkistys- / matkailukohde Suunnittelualueella sijaitseva Mustikkavuori on merkitty maakuntakaavassa virkistys-/ matkailukohdemerkinnällä. Alue on tarkoitettu virkistystoimintaa ja matkailua tukevaksi kohteeksi, jonne voidaan sijoittaa tarkoitusta tukevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen tarkka rajaus määräytyy kuntakaavoituksen yhteydessä. Yhteysverkot Koko maakuntakaavaa koskien on annettu yleinen suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja maankäytön aluevarauksia tehtäessä on varauduttava selvittämään kehittämismahdollisuudet koskien korkeatasoisia valtakunnallisia liikenneyhteyksiä, jossa erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen on otettava huomioon. Liikenne Valtatie 18 kuuluu Keskipohjola Pietari -käytävään. Kantatielle 68 on esitetty tieliikenteen yhteystarve-merkinnällä uusi linjaus valtatielle 18 sekä eritasoliittymä. Matkakeskus / julkisen liikenteen vaihtopaikka Ähtärin keskustaan on osoitettu maakuntakaavassa julkisen liikenteen vaihtopaikka (linjaautoasema). Seinäjoen matkakeskuksen ja muiden julkisen liikenteen vaihtopaikkojen aluevarauksissa sekä liikennejärjestelmäsuunnittelussa on otettava huomioon niiden laajeneminen valtakunnalliseksi ja maakunnalliseksi verkostoksi. Ohjeellinen ulkoilureitti Soinin Vuorenmaalta Lehtimäen Valkealammen kautta on merkitty Moksunniemeen ohjeellinen ulkoilureitti, joka kulkee alueen pohjoisosan poikki. Merkinnällä on osoitettu yleisen ulkoilutoiminnan kautta tärkeä ulkoilun runkoreitti. Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Soinista on osoitettu Moksunniemeen ja siitä edelleen Keski-Suomeen ohjeellinen ulkoilureitti, joka kulkee alueen pohjoisosan poikki. Merkinnällä on osoitettu maakunnalliseen runkoverkostoon kuuluva yleiseen käyttöön kehitettävä moottorikelkkailureitti. Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Reittejä ei tule suunnitella kulkemaan Natura 2000 verkoston tai suojelualueiden kautta. Poislukien metsälain nojalla suojeltavat alueet. Perusparannettava rata Suunnittelualueen poikki kulkeva rataosuus Seinäjoki Haapamäki on osoitettu perusparannettavaksi radaksi.

16 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 15 Voimajohto Alueen itäosan poikki on osoitettu rakennettu 110 kv:n voimajohto. Suoja-alue, sa Alueen itäpuolelle Inhan varasto- ja varikkoalueen ympärille on merkitty suoja-alue. Alueella liikkumista on rajoitettava räjähdys- tai muun vaaran tai turvallisuussyiden vuoksi. Pysyväisluonteinen rakentaminen edellyttää sotilasviranomaisten lausuntoa Maakuntakaavan uudistaminen Etelä-Pohjanmaan liitto on aloittanut maakuntakaavan uudistamisen käynnistämällä vaihemaakuntakaavojen laatimisen vuonna Uusien vaihemaakuntakaavojen teemoina ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Kaavan sisältö täsmentyy valmistelun kuluessa, ja sitä voidaan tarvittaessa käsitellä useassa vaihekaavassa. Kaavaprosessi on virallisesti käynnistynyt vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoittamisella. Vaihekaava 1, Tuulivoima Vaihekaavan tavoitteena on osoittaa Etelä Pohjanmaalle maakuntatasoinen ratkaisu alueelle parhaiten soveltuvista tuulivoiman tuotantoalueista. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu tuulivoimaselvitys, jonka tarkoituksena on löytää sellaiset alueet, joilla on voimaloiden perustamiselle suotuisat tuuliolosuhteet sekä yhteensovittamisen tarve tuulivoimarakentamisen ja muun alueidenkäytön välillä on vähäinen. Vaihekaava I on luonnosvaiheessa (teemakartta ohessa). Vaihekaavaluonnoksessa suunnittelualueen pohjoispuolelle noin 1 km päähän on osoitettu vähintään 10 voimalan käsittävän tuulivoimapuiston alue: Sappio (16). Tuulivoimala-alueen on arvioitu näkyvän vain osittain Ähtärin keskustassa. Voimalat näkyisivät lähinnä Ouluveden etelä- ja länsirannalle. Vaihekaavat 2 ja 3 Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt vaihemaakuntakaavojen II ja III laatimisen keväällä Vaihemaakuntakaavassa II käsitellään kauppaa, liikennettä ja maisemaalueita ja vaihemaakuntakaavassa III turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Vaihemaakuntakaavoja koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat olleet nähtävillä helmi-maaliskuussa Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvityksessä (Loppuraportti. Liikenneviraston julkaisu B:42, Sito Oy 2011) on esitetty Ähtärin osalta kehittämistarpeina: - valtatien 18 ja Puistotien risteysalueen liikennejärjestelyt ja kanavoinnit - valtatien 18 ja kantatien 68 risteysalueen liikennejärjestelyt ja kanavoinnit - Puistotien kohdalle Riihimäen asutusalueelle kevyen liikenteen väylä - kantatien 68 tason nosto.

17 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 16 Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030 selvityksessä (E-P:n liitto, FCG Oy 2011) maakunnan kaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on Seinäjoen ja Tuurin kaupallisen vetovoiman vahvistaminen valtakunnallisesti merkittävinä kaupan sijaintipaikkoina ja asiointikohteina sekä seutukunta- ja kuntakeskusten kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten vahvistaminen. Ähtäri on osoitettu kaupallisena alakeskuksena, jonka merkitys on alueellinen. Keskustatoimintojen kohdemerkinnän mukaan alueelle voi sijoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Selvityksessä on esitetty kehittämistarpeina: - Vahvistetaan kuntakeskuksen kaupan toiminta- ja kehittämisedellytyksiä ja turvataan kaupan palveluiden saavutettavuus kaikille väestöryhmille ja kaikilla kulkumuodoilla. - Vahvistetaan kaupallista vetovoimaa tarjoamalla riittävästi liiketilaa keskustatoimintojen alueella. Keskustoihin sijoittuva kauppa pystyy parhaiten tarjoamaan palveluja eri väestöryhmille ja se on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Mikäli keskustasijainti esim. kaupan laatu huomioon ottaen ei ole mahdollinen, osoitetaan kaupalle alueita keskustatoimintojen alueen ulkopuolelta. - Päivittäistavarakaupassa tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino. - Erikoiskaupan tavoitteena on kaupallisen vetovoiman turvaaminen ja vahvistaminen sekä mahdollisimman monipuolinen erikoiskaupan tarjonta keskuksen väestöpohja huomioon ottaen. Vaihekaavoja varten valmistuneet selvitykset - Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys, Loppuraportti. Liikenneviraston julkaisu B:42, Sito Oy Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys. E-P:n liitto, FCG Oy Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG Oy Osayleiskaavat Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat: - Keskustan osayleiskaava, KV , 11 - Kantalan ja Mattilan teollisuusalueen osayleiskaava, KV , 54 - Riihimäen alueen osayleiskaava, KV , Keskustaajaman osayleiskaavan muutos / Riihimäen, Kirkon ja Mattilan alueet, KV , Keskustaajaman osayleiskaavan muutos ja laajennus / Ollilan, Kantalan, Varpulan ja Inhan aseman alueet, KV , Keskustaajaman osayleiskaavan muutos ja tarkennus / Kirkon alue, KV , Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus / Törön, Leppävuoren, Tapion ja Villelän alueet, KV , 23 Yleiskaavoissa asumiseen on varattu alueita keskustaan ja sen pohjoispuolisille lievealueille sekä Laajan ja Pellonpään Pöyhösen alueille. Teollisuudelle on varattu alueita Kantalan ja Mattilan alueille. Palvelualueita on varattu keskustan lisäksi kaakkoispuolelle kantatien 68 varteen. Vuonna 1995 käynnistetty Ukonvuoren osayleiskaavan laatiminen keskeytyi luonnosvaiheeseen. Suunnittelualue rajautuu idässä vuonna 2009 lainvoimaiseksi tulleeseen Väliveden Ähtärinsalmen rantaosayleiskaavaan, jossa suunnittelualueeseen rajoittuva Ähtärin asevarikko on osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP).

18 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 17 Kuva 4. Ote Väliveden Ähtärinsalmen rantaosayleiskaavasta (2009) Asemakaavat Ähtärin keskustaajaman asemakaava on laadittu useassa eri vaiheessa vuodesta 1965 lähtien. Alueella on voimassa noin 70 eri aikoina laadittua asemakaavaa. Ouluveden ranta-alueilla on voimassa useita ranta-asemakaavoja Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ja osayleiskaava säätelevät yhdessä asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista. Voimassaolevan rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt vuonna 2003.

19 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Ähtärin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt..200_ ( ) vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa on tutkittu ja selvitetty vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut Ähtärin matkailun Masterplan Ähtärin kaupunki on laatinut vuonna 2010 Ähtärin matkailua koskevan Masterplansuunnitelman, jonka visiona ja tavoitteena on Ähtärin kehittäminen Suomen johtavaksi ympärivuotiseksi perhematkailukeskukseksi vuonna Tavoitteena on kasvattaa matkailijamäärä :sta :een. Alueen palveluja täydennetään ja ympärivuotisten vuodepaikkojen määrää lisätään noin 300:sta 1000:een vuodepaikkaan. Tavoitteena on majoituskapasiteetin rakennemuutos yksityisestä kaupalliseen. Ähtärin matkailun työllistävä vaikutus olisi tuolloin 250 työpaikkaa. Moksunniemen matkailualueen kehittämisen lisäksi keskustaan Mustikkavuoren alueelle on suunniteltu mm. lumilautailukeskuksen toteuttamista. Maantie- ja rautatieyhteyksien säilyminen ja parantaminen ovat tärkeitä matkailun kehitykselle. Masterplanissa on esitetty myös uusien junamatkatuotteiden toteuttamista Ähtäriin Liikennesuunnitelmat Alavuden, Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Tiehallinto Vaasan tiepiiri on laatinut Alavuden, Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin liikenneturvallisuussuunnitelman vuonna 2009 (Ramboll Finland Oy). Suunnitelma sisältää katsauksen Ähtärin liikenneturvallisuuden nykytilaan, toimenpideohjelman liikenneympäristön turvallisuusongelmien parantamiseksi sekä hallintokuntien toimintasuunnitelmat. Suunnitelmassa on esitetty seuraavia toimenpiteitä suunnittelualueelle: Kevyt liikenne - Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Puistotie Lehtimäentie, välille Junilantie Töysäntie sekä Oikotielle - Turvasaarekkeiden rakentaminen Puistotien Itä-Ähtärintien liittymän sivuhaaroihin - Korotetun jalkakäytävän rakentaminen Ähtärintielle (Linjatie Saukontie) - Korotetun kevyen liikenteen väylän rakentaminen Linjatielle - Meijerintien kevyen liikenteen väylän jatkaminen sillalle Liittymät - Töysäntien (vt18) ja Kirkkotien liittymän poistaminen - vt 18 ja kt 68 liittymässä väistötilan rakentaminen vt 18:lle - kt 68 ja Ostolantien/Pihlajavedentien kiertoliittymän rakentaminen - näkemäraivaukset Leppävuorentien ja Tapiontien liittymässä Lisäksi on esitetty toimenpide-ehdotuksia koskien ajonopeuksia, tievalaistusta ja liikennemerkkejä sekä liittymä- ja katu-alueiden selkeää jäsentelyä. Meijerintien liikennettä rauhoitetaan esimerkiksi kavennuksin, sivuttaissiirtymin sekä sillan ajoneuvoliikenteen yksisuuntaistamisella. 2.3 MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Tietoja suunnittelualueesta on koottu myös seuraavista suunnitelmista, selvityksistä, päätöksistä ja julkaisuista: - Junatärinäselvitys, Villelän alue ja entinen sahan alue, Pöyry Finland Oy 2012, - Maaperän pilaantuneisuuden perustutkimus, Pöyry Finland Oy 2011, - Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto/Ympäristöministeriö Väliveden Ähtärinsalmen rantaosayleiskaava, Pöyry Environment Oy 2009,

20 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 19 - Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma, Riitta Jaakkola 2009, - Ähtärin Ukonvuoren Leirikeskuksen alueen liito-oravaselvitys, Sivula 2009, - Haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma, Pöyry Environment Oy 2007, - Kaavahankkeiden taloudellisten ja liikenteellisten vaikutusten arviointi, Suunnittelukeskus Oy 2007, - Luontoselvitys Tervalan, Niemelän ja Saukonniemen tiloilta, Ähtäri, Sivula 2007, - Rakennusjärjestys, Ähtärin kaupunki 2003, - Valtatien 18 Vaasa Jyväskylä tarveselvitys, Tiehallinto - Kantatie 68 Virrat Pietarsaari tiesuunnitelma, Tiehallinto - Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat, Kekäläinen ja Molander, Alueelliset ympäristöjulkaisut, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003, - Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, yleisselvitys, EP:n liitto/motiivi Oy 2001, - Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto 1998, - Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtioneuvoston päätös 1995, - Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Museovirasto/Ympäristöministeriö 1993, - Mustikkavuoren urheilualueen yleissuunnitelma, Maa ja Vesi Oy 1992, - Pohjatutkimus, Mörösen alue, Suunnittelutalo S. Anttila Ky, 1992, - Maaperän pilaantuneisuuden tutkimus, Valtion tekninen tutkimuslaitos VÄESTÖ, ELINKEINOT JA PALVELUT Väestö Ähtäri kehittyi vilkkaasti 1800-luvulla. Merkittävin tapahtuma oli isojako, joka alkoi Ähtärissä Isojaon avulla pyrittiin tehostamaan viljelyä vanhoilla pelloilla ja raivauttamaan uutta viljelysmaata ja lisäämään siten viljelijöiden määrää. Isojako toteutettiin pitäjässä lopullisesti ja 1830-luvuilla ja johti valtavaan asukasluvun nousuun. Kun 1810-luvulla asukkaita oli 748, niin 1850-luvulla asukkaita oli jo Tärkein elinkeino Ähtärissä 1800-luvulla oli maatalous. Lisäksi poltettiin tervaa. Ähtärin kehittymisen kannalta erityisen tärkeä oli rautatien linjaaminen Ähtärin halki. Rata avattiin liikenteelle vuonna Rautatieasemia pitäjän alueelle tuli kolme; Ostola, Inha ja Myllymäki. Ostolan asema oli pitäjän keskusasema joka välitti tavanomaista henkilö- ja kappaletavaraliikennettä. Inha oli puutavaran ja rautatehtaan tuotteiden lastauspaikka ja Myllymäen asema muodosti ympärilleen merkittävän kauppakylän. Kaupankäynnin kehittymisen lisäksi rautatie vaikutti alueen teollisuuden kehittymiseen. Ähtärissä toimi Inhan ruukki, sahoja sekä paperitehtaita. Uusien elinkeinojen syntyminen päätti kaski- ja tervatalouden ja elinkeinojen monipuolistumisen myötä asukasluku kasvoi edelleen. Vuodesta 1870 asukasluku kasvoi noin tuhannella joka vuosikymmen luvulla asukkaita oli 3874, 1900-luvulla 5991 ja 1920-luvulla Ähtärissä oli jo 7728 asukasta. (Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma, Riitta Jaakkola 2009) Ähtärin asukasluku on luvulta lähtien ollut laskusuunnassa. Kaupungin asukasluku oli 6412 henkilöä vuoden 2011 lopussa. Väkiluvun ennustetaan olevan 6124 vuonna 2025 (Tilastokeskus).