Kauppa kaipaa omaa sopimusta. Ilmailualalle innovaatio. Ajankohtainen ydinvoima. Isoveli valvoo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppa kaipaa omaa sopimusta. Ilmailualalle innovaatio. Ajankohtainen ydinvoima. Isoveli valvoo"

Transkriptio

1 Kauppa kaipaa omaa sopimusta Ajankohtainen ydinvoima Ilmailualalle innovaatio Isoveli valvoo

2 Sisällys 6/ Insinööriaktiivi Pohjanmaalta 14 Kosteus- ja hometalkoot purevat 16 Ydinvoimasta ajankohtaista 18 Suomessa riittää sähköä 20 Afrikassa huima it-alan kasvu 22 Kaupan alalle tasa-arvoa 24 Työyhteisö voi tarvita sovittelua 26 Vastuullinen vaikuttaja töissä 27 Lisäkäyttäjiä aikuiskoulutustuelle 28 Tekninen innovaatio ilmailualalla 30 Toimihenkilöhistoriasta tutkimus 38 Puheenjohtajan merkkipäivä 43 Antoisa vastapaino työlle VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 31 Kolumni 32 Oikeutta 34 Tutkittua 36 Opiskelijat 42 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala Insinööriopiskelija tähtää energiaalalle s. 36 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää TOIMITTAJA Kirsi Tamminen TIEDOTTAJA Päivi-Maria Isokääntä VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 6.11., TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja TEM sähköisti ydinvoimakeskustelun Työ- ja elinkeinoministeriö ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori järjestivät viime viikolla yllätyksen epäämällä Teollisuuden Voimalta yrityksen hakeman lisäajan neljännen ydinvoiman rakentamisluvalle. Ajoittain vastatuulessa olleelle Fennovoiman hankkeelle ministeri sen sijaan näytti vihreää valoa, jos kotimainen omistusosuus nousee 60 prosenttiin. Fennovoiman luvan siunaaminen sai odotetusti vihreät lähtemään hallituksesta. Edellinen hallitus ja eduskunta hyväksyivät molempien yhtiöiden luvat kesällä Lupien täydennyskäsittely ministeriössä on varmasti sujunut asiallisesti ja taiteen sääntöjen mukaan, mutta ratkaisu herättää silti kysymyksiä. Etenkin teollisuuden järjestöjen ja sieltä leipänsä tienaavien on vaikea ymmärtää, miksi hallitus vetää keskellä lamaa maton alta hankkeelta, joka ei vaadi euroakaan julkista rahoitusta? Peiliin katsomisen paikka on myös TVO:lla ja sen omistajilla. TVO:n kolmannen reaktorin rakentaminen on suomalaisen teollisuushistorian ikuisuustarina, josta on puuttunut vauhtia vaan ei vaarallisia tilanteita. Valmistumisen takarajat ovat paukkuneet jo useaan kertaan, minkä vuoksi TVO haki keväällä vuonna 2010 myönnettyyn lupaan viiden vuoden lykkäystä. Ilmeisesti yhtiössä oletettiin jatkoajan lankeavan automaattisesti, mutta toisin kävi: TVO sai karvaasti kokea, että rakentamislupapäätösten voimassaolo ei ole yhtä venyvä kuin voimalan rakentaminen. Viime viikon jälkeen suomalainen ydinvoimaruletti on jälleen uudessa asennossa. Fennovoima on niskan päällä, mutta henskeleitä ei auta liikaa paukuttaa, sen verran kova on 60 prosentin kotimaisuusvaatimus. Tuskin kukaan osaa tällä hetkellä aivan varmuudella sanoa, mihin ja kenen toimesta maassa rakennetaan seuraavaa ydinvoimamyllyä. Voi olla, että ensi keväänä valittava eduskunta pääsee kokonaan uuden lupakierroksen pyörteisiin. Suomi ja suomalainen teollisuus tarvitsevat jatkossakin edullista energiaa. Yli neljä vuotta puhaltaneesta vastatuulesta huolimatta maa tarvitsee lisää kotimaassa tuotettua ydinenergiaa. Jos uutta kapasiteettia eivät rakenna vuoden 2010 luvansaajat, sen tekee joku muu. ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Kokeilu lääkärintodistusten sähköisestä siirrosta Lahden terveyskeskuksen päivystysyksiköissä kokeillaan loppuvuoden lääkärintodistusten välittämistä suoraan Kelaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri liittyy kokeiluun marraskuussa. Kun lääkäri tallentaa potilaan A-lääkärintodistuksen Potilastiedon arkistoon, se voidaan samalla välittää suoraan Kelaan sairauspäivärahan hakemista varten. Todistuksen välittämiseen tarvitaan asiakkaan lupa. Potilas saa A-todistuksestaan tulosteen työnantajaa varten. Tulosteessa mainitaan, että todistus on välitetty Kelaan. Kun Kela on saanut lääkärintodistuksen sähköisesti, todistusta ei tarvitse enää toimittaa erikseen päivärahahakemuksen liitteenä. Päivärahahakemukseksi riittää, että työnantaja ilmoittaa asiointipalvelussa sairausajalta maksetun palkan. Jos asiakas ei ole työssä tai ei saa palkkaa sairausajalta, asiakas täyttää hakemuksen itse asiointipalvelussa. Asiakas näkee Kelaan välitetyn todistuksen Kelan asiointipalvelussa ja marraskuusta lähtien myös Potilastiedon arkiston Omakanta-palvelusta. Kokeilu kestää vuoden loppuun. Todistusten sähköinen välitys Kelaan laajenee sen jälkeen sitä mukaa kun terveydenhuollon potilastietojärjestelmätoimittajilla on siihen valmius. Kokeilu koskee vain A-todistusta, eli sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä. Jatkossa on tarkoitus, että Kela saa muitakin lääkärintodistuksia sähköisesti lääkärin vastaanotolta. Uratehdas ylittänyt jo tavoitteensa 52 Insinööriliiton ja IAET-kassan jäsenistä 52 oli elokuussa vuorotteluvapaalla. Syyskuun alussa vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat. Nykyisin edellytetään 16 vuoden työhistoriaa, kun se oli ennen 10 vuotta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Uratehtaan projektilaisista on tänä vuonna työllistynyt jo 162. Tavoitteeksi koko vuodelle asetettu 150 työllistynyttä on siis ylittynyt huimasti, kertoo kehityspäällikkö Henna Ojala. Lisäksi koulutukseen on siirtynyt 60 henkilöä. Uratehtaan tämän vuoden noin 600 projektilaisesta on insinööritaustaisia ollut 166 henkilöä eli 28 prosenttia kaikista. Heistä on työllistynyt 36. Työllistyneistä 34 henkilöllä on ollut työkokemusta yli 20 vuotta, eli myös vanhempi porukka on työllistynyt hyvin, hän kertoo. Määräaikaiseen työsuhteeseen on työllistynyt 42 prosenttia, toistaiseksi voimassaolevaan 53 ja viisi prosenttia on ryhtynyt yrittäjäksi tai tekee jotain muuta. Toistaiseksi voimassaolevan ja määräaikaisen sopimuksen suhde on Ojalan mukaan koko ajan ollut noin Työllistyneistä kolmasosa työllistyi piilotyöpaikkaan. Uratehtaan ensimmäinen vastavalmistuneille suunnattu valmennus Boostcamp viilaa työnhaun asiakirjat huippukuntoon, keskittyy yritysten kontaktointiin sekä ottaa osaa rekrytointitapahtuman järjestelyihin. Uratehdas on Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY ry:n hanke. 4

5 BITTIKATTAUS Hyvät käytännöt palkitaan Terveellinen työ stressi hallinnassa! -kampanja haluaa palkita hyvät käytännöt. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto etsii jäsenmaista palkittavia ehdokkaita työterveyden ja työturvallisuuden hyvistä käytännön ratkaisuista. Ehdokkaiden tarkoituksena on esitellä esimerkillisiä organisaatioita, yrityksiä tai työpaikkoja, joissa stressin ja psykososiaalisten riskien hallintajärjestelmät ovat kunnossa. Ehdokkaissa tuodaan esiin parhaita käytäntöjä johdon ja työntekijöiden yhteisistä toimista psykososiaalisten riskien hallinnan parantamiseksi. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä voivat esittää työpaikat, yritykset tai organisaatiot, koulutuksen järjestäjät ja muut oppilaitokset, työnantaja-, ammatti- ja kansalaisjärjestöt sekä ammattiliitot. Myös kaikki työterveys- ja -turvallisuusriskien ehkäisyyn keskittyvät alueelliset tai paikalliset organisaatiot, vakuutuspalvelujen tarjoajat ja muut alan organisaatiot voivat niitä esittää. Hyvän käytännön on oltava ei kaupallinen ja voittoa tavoittelematon toimintaesimerkki. Kilpailuehdotusten viimeinen jättöpäivä on osoitteeseen Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Stressi hallinnassa! manage stress Lisätietoja: TE FI-P Valtio vähentää satoja työpaikkoja Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja sen hallinnonalaan kuuluvat ELYkeskukset aloittavat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on vähentää 700 työpaikkaa. Yt-neuvottelujen piirissä on työntekijää. Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn TEM:n hallinnon alan pääluottamusmies Pekka Liimatainen kertoo, että ytneuvottelut koskevat kaikkia ELYkeskuksia ja niiden vastuualueita sekä yksiköitä Yt-neuvotteluprosessin aikana käynnistetään myös ministeriön ja ELY-keskusten uudistamistyö. Hallinnollisten tehtävien keskittäminen johtaa siihen, että moni jukolainen saattaa menettää työpaikkansa. ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinto- ja kehittämiskeskus aloittaa ensi vuoden alussa. Liimatainen toivoo, että valtiota ei rinnastettaisi yksityiseen sektoriin. Hän kertoo olevansa eri mieltä ministeri Jan Vapaavuoren kanssa siitä, pitääkö valtion työpaikkoja vähentää samaan aikana kuin yksityisellä sektorilla menee huonosti. Valtio ampuu itseänsä jalkaan, jos se leikkaa tässä taloustilanteessa resursseja niistä toiminnoista, joiden pitäisi palvella kansalaisia. Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Jos kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät. Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta. Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin. Työssä tylsistymisen aiheuttama pahoinvointi ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen. TEKSTI: Lotta Harju pl 5

6 BITTIKATTAUS Kunta-alalle oma työelämän kehittämisohjelma Työpaikkakiusaaminen on vakava asia MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja On ainakin yksi työelämän laatuasia, jossa Suomi erottuu muista. Työpaikkakiusaaminen on täällä kaksi kertaa yleisempää kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikalla. Ruotsissa työpaikkakiusaamisen lukemat ovat vain neljänneksen Suomen lukemista. Asiaa tutkinut professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo: Ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua. Työpaikkakiusaaminen on tilanne, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti kielteisen ja vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi. Se on myös työturvallisuuslain 18 ja 28 mukaista häirintää. Kiusaamisesta voi olla uhrille hyvin vakavia terveydellisiä vaikutuksia. Myös tilannetta sivusta seuraavissa on todettu haitallisia seuraamuksia muun muassa hermostuneisuutta, masentuneisuutta, väsymystä ja uniongelmia. Workplace Bullying Instituten tutkimuksessa listataan työpaikkakiusaamisen yleisimpiä taktiikoita. Kiusattua syytetään valheellisesti virheistä, joita ei oikeasti tehdä. Häntä tuijotetaan, käytös häntä kohtaan on uhkaavaa ja vihamielisyyttä osoitetaan selvästi. Mitätöidään henkilön ajatuksia ja tunteita esimerkiksi kokouksissa. Käytetään mykkäkoulua ja/ tai eristetään muista. Kerrotaan perättömiä huhuja tai juoruja henkilöstä. Kannustetaan ihmisiä kääntymään kiusattua vastaan. Julkisesti valehdellaan henkilön tuloksista tai mitätöidään niitä. Sabotoidaan henkilön työpanos tai tiimin tavoite. Varmistetaan henkilön epäonnistuminen esimerkiksi projektissa jättämällä tarvittavat työt tahallisesti tekemättä Työpaikkakiusaajista harva tunnistaa itsensä kiusaajiksi tai sivusta seuraajiksi. Yllä oleva lista on pieni lajitelma taktiikoista, mutta jos osakin niistä tuntuu koskevan omaa työyhteisöäsi, ota asia puheeksi. Kierre on syytä katkaista ennen kuin se menee liian pitkälle. Kunta-alalle on valmisteilla oma työelämän kehittämisohjelma Kunteko Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntatyöpaikkojen hyvä kehittämistyö ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia. Kuntasektorilla on pitkät perinteet tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiselle. Se edellyttää kuntalaisten ja henkilöstön osallistamista palvelutoiminnan kehittämiseen. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät tammikuussa yhteisen Kunta-alan työelämän kehittämisohjelman vuosille Sen valmistelussa on hyödynnetty kuntatyöpaikkojen tuloksellisuustyöstä ja työurien pidentämisestä kertyneitä kokemuksia. Kehittämisohjelman suuntaviivoina on tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen sekä kuntaorganisaatioiden omista tarpeista lähtevien kehityshankkeiden tukeminen. Sateenvarjona on kansallinen Työelämä 2020 strategia. Työkyky ja työturvallisuus entistä tärkeämpiä Työkykyä edistävä toiminta kuten panostaminen työntekijöiden osaamiseen, terveyteen ja elintapoihin sekä työturvallisuuteen on lisääntynyt. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös parantuneet. Neljä viidestä palkansaajasta sanoi vuonna 2013, että osaamisesta ja työympäristön turvallisuudesta huolehditaan työpaikalla ainakin jossain määrin. Etenkin pienillä työpaikoilla on edistytty. Ero suurempiin organisaatioihin, joissa kehittäminen on tavallisempaa, on kaventunut. Eri työntekijäryhmien väliset erot osallistumisessa, oppimisessa sekä vaikuttamisessa omaan työhön ovat säilyneet suurina läpi 2000-luvun. Ylemmille toimihenkilöille nämä ovat selvästi yleisempiä kuin muille. Viime vuonna niiden osuus, jotka vastasivat, että työpaikalla kiinnitetään paljon huomiota työympäristön turvallisuuteen, on huipussaan 16 vuoteen, 38 prosenttia. Samalla avain kolme prosenttia sanoi, että turvallisuusseikkoja ei ole lainkaan huomioitu. Muutos on huomattava, sillä runsas viisitoista vuotta sitten melkein viidennes sanoi, ettei turvallisuuteen kiinnitetty lainkaan huomiota. 90 prosenttia palkansaajista tuntee työkykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Työntekijät kokevat fyysisen työkykynsä heikommaksi kuin toimihenkilöt, mutta henkisessä työkyvyssä ei juuri ole eroja. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2013 työolobarometristä Työolobasrometri on tehty joka syksy vuoesta 1992 lähtien. 6

7 BITTIKATTAUS Start up -rahoitus uudistuu ensi vuonna Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on suunnattu kaikkein lupaavimmille suomalaisille startupeille. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tekes ottaa uudistukset käyttöön ensi vuoden alusta. Muutokset johtuvat Euroopan unionin valtiotukilainsäädännön uudistuksista. Uudistus koskee yrityksen ikää ja rahoitusmallia. Rahoitusta voidaan myöntää jatkossa alle 5-vuotiaille innovatiivisille yrityksille kun aiemmin rajana on ollut kuusi vuotta. Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta euroa avustuksena ja euroa lainana. Avustuksen ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on ollut 1-1,25 miljoonaa euroa avustusta riippuen yrityksen kotipaikasta. Nyt tuen suuruus on kaikille yrityksille sama. Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta julkista tukea koskeneet rajoitteet poistuvat, mikä tarjoaa entistä enemmän joustoa yritykselle. Yrityksen on haettava vanhan mallin mukaista rahoitusta viimeistään 15. lokakuuta. Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari palkitsi Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Jani-Petri Semin (kesk.) liiton kultaisella ansiomerkilä yhdistyksen 70-vuotisjuhlien yhteydessä. Vierellä Marika Semi. Kansainväliset rakennusalan ammattimessut FinnBuild ovat Messukeskuksessa Helsingissä. Insinööriliitto on mukana. Markkinointihenkistä insinööriä haetaan Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL kumppaneineen järjestää Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun nostaakseen esille markkinoinnin merkitystä kilpailukykytekijänä. Voittajalle on luvassa euron palkinto. Kilpailun tuomaristoa johtaa Matti Alahuhta. Kilpailussa menestyminen perustuu vahvoihin näyttöihin: voittaja on innovatiivisesti ja tuloksellisesti yhdistänyt teknologia- ja markkinointiosaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä tai käynnistänyt uutta yrittäjyyttä. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla luetaan kilpailijan eduksi. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän kilpailun voitti edellisenä vuonna Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo. Elamo sai kiitosta kiinnostavan kansainvälisen brändin rakentamisesta ja kotimaiseen laatuun ja työpaikkoihin panostamisesta. Kilpailu on käynnissä saakka. Kilpailuun voivat osallistua kaikki diplomi-insinöörit ja insinöörit ja siihen voi myös ilmiantaa työtovereitaan tai tuttaviaan. Voittaja julkistetaan ja palkitaan ensi tammikuussa. Voittaja saa euron palkinnon, jonka on lahjoittanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Tarkemmat osallistumisohjeet ovat osoitteessa 7

8 Mietipä hetki,

9 Moraalitonta toimintaa PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut jatkuvat kiivaina niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja työttömyytemme on jo lähes 1990-luvun alun luokkaa. Näin pitkää taantumaa ei ole aiemmin ollut. Krimin niemimaalta alkanut Ukrainan kriisi on vielä antanut oman iskunsa jo orastavaan nousuun. Massairtisanomiset ovat luoneet perässään erittäin ikävän lieveilmiön, palkan alennukset. Oulun seudulta on paljastunut muutama tapaus käyttää törkeästi hyväksi hädänalaisten työttömien asemaa. Liiton tietojen mukaan asialla on ollut pari yritystä, jotka ovat tarjonneet töitä kokeneille suunnittelijoille euron kuukausipalkalla. Takavuosina muistan kuulleeni vastaavanlaisen yhden tarjouksen suunnittelu- ja konsulttialalta. Kyseisellä alalla tehtiin tosin palkanalennussopimuksia yritystasolla viime laman aikana sillä seurauksella, että alan palkat laahaavat edelleen muuta teollisuutta jäljessä. Sen lisäksi, että tämän tason palkkatarjoukset ovat moraalisesti täysin tuomittavia, ne aiheuttavat myös ikävän pakkoraon työttömille työn hakijoille. Jos tarjottu työ on koulutusta vastaavaa eikä sitä ota vastaan, työttömyyskassa langettaa karenssin. Se ei ota päätöksissään kantaa palkkatasoon. Tämä on varmasti tiedossa näissä yrityksissä. Olemme keskustelleet liitossa paljon tästä ongelmasta ja tarvittaessa aiomme kohdistaa hakusaartoja kyseisille yrityksille. Myös julkisuus tulee keinovalikoimaan, sillä tällä tavoin toimivat yritykset eivät voi olla muutenkaan asianmukaisia työpaikkoja ja niitä on syytä karttaa nyt ja tulevaisuudessa. Toinen ajankohtainen aihe on eläkeneuvottelut, jotka ovat tätä kirjoittaessani loppusuoralla. Valitettavasti näyttää siltä, että halu leikata eläkkeitä on ilmeinen. En näe siinä mitään tasapuolista tai reilua, enkä edes tarvetta. Jos karttumat heikentyvät ja eläkeiän alarajaa nostetaan, vaikka nytkään keskimääräinen eläköitymisikä ei ole vuoden haarukassa vaan 60,9 vuotta, niin miten ilman mitään työnantajia velvoittavia toimia työurat voivat yhtäkkiä pidentyä ja valtion talouden kestävyysvaje supistua. Jos edellä mainitut toimet toteutuvat Insinööriliiton lukuisista varoituksista huolimatta, voivat pahimmillaan työuran loppupäässä työttömyysjaksot pidentyä ja kestävyysvaje entisestään paheta. Ikävää on myös se, että eläkeasioista ei juurikaan puhuta julkisuudessa aidolla tavalla. Kuulemme vain yhtä totuutta, työnantajien totuutta, joita eläkemaksut harmittavat. Eläkemaksut ovat osa työnteon kokonaiskuluista eikä mikään erillinen kuluerä. Täytyy myös ymmärtää, että eläkkeitä ei makseta valtion kassasta, vaan ne on kerätty palkoista työeläkemaksuina. 9

10 Jyrki Sauramäki arvostaa yhteisten pelisääntöjen sopimista työnantajan kanssa. 10

11 Aktiivinen insinööri Etelä-Pohjanmaalta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Juha Harju Luottamusmiestehtävissä voi solmia ihmisiin ja yrityksiin kontakteja, joista on hyötyä myös omalle arkityölle. 11

12 Jyrki Sauramäki ja Kimmo Kujanpää (oik.) keskustelevat tuotteiden laadusta. Tuotepäällikkö Jyrki Sauramäki työskentelee koneenohjausjärjestelmiä tuottavassa Epec Oy:ssä Seinäjoella. Työ sisältää muun muassa analyysia kilpailijoista ja markkinoiden vaatimuksista sekä uusien tuotteiden kustannuslaskelmia. Ulkomailla käyn esittelemässä tuotteita asiakkaiden luona sekä alan messuilla ja seminaareissa. Sauramäellä on matkapäiviä koti- ja ulkomailla noin 40 vuodessa; enimmillään niitä on ollut 90. Epecin tuotteita myydään kaikkialle maailmassa, koko tuotanto on kuitenkin Suomessa. Asiakkaat arvostavat, että tuotanto ja tuotekehitys ovat samassa paikassa, sanoo Epecin toimitusjohtaja Jouni Matikainen. Jos on ongelmia, ne voidaan ratkaista saman tien. Epec on älykkäisiin koneenohjausteknologioihin keskittynyt ratkaisutoimittaja. Se on erikoistunut vaativissa ympäristöoloissa toimivien työkoneiden sulautettuihin ohjausjärjestelmiin, ajoneuvojen PC-laitteisiin sekä logistiikkajärjestelmiin. Tuotteiden täytyy kestää kovia oloja, kuten suuria lämpötilanvaihteluita, tärinää, kosteutta tai pölyä. Valmistamme tuotteita esimerkiksi sähköautoihin, Matikainen kertoo. Epecin liikevaihto oli viime vuonna 15 miljoonaa euroa. Sen perusti yrittäjä Veikko Rintamäki vuonna Kymmenen vuotta sitten hän myi yrityksen Ponsselle. HENKILÖSTÖRYHMÄT LISÄÄNTYNEET Kun Sauramäki aloitti ohjelmistosuunnittelijana Epecissä 14 vuotta sitten, yritys oli pieni. Henkilöstöä oli kolmisenkymmentä. Talossa oli yksi henkilöstöryhmä eli työntekijät johdon lisäksi. Nyt henkilöstöä on 115, joista 70 prosenttia on insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille on muodostettu omat henkilöstöryhmänsä. Mekaniikkainsinööri Sauramäki on talon ensimmäinen ylempien luottamusmies; hän on ollut tehtävässä suunnilleen yhtä kauan kuin tuotepäällikkönä eli kahdeksan vuotta. Edustettavia hänellä on noin 20. Yhteistyö kolmen henkilöstöryhmän luottamusmiesten kesken toimii hyvin, samoin työnantajan kanssa. Noin kerran kuussa luottamusmiehet, toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö kokoontuvat käymään ajankohtaisia asioita läpi. Yhdessä me luottamusmiehet olemme edistäneet työhyvinvoinnin kehittämistä, esimerkiksi virkistysrahastoa, Sauramäki kertoo. Rahastosta voi anoa pari kertaa vuodessa rahoitusta henkilöstölle järjestettäviin tapahtumiin. Porukalla on esimerkiksi harjoiteltu keilausta ja käyty tanssikurssilla. Kerran vuodessa on konsernitason yhteistyöpalaveri, johon kokoontuvat Epecin ja Ponssen luottamushenkilöt ja johdot. Niissä päivitetään tiedot konsernin taloudellisesta tilanteesta ja keskustellaan eri asioista henkilöstöhallinnon ja luottamustoimisten näkökulmasta. 12

13 Parhaat tulokset neuvottelemalla. Viimeksi isona asiana oli patentti- ja tuotesuojauspalkitseminen. Ponssella on patentteja, sen sijaan Epecillä on vuosittain neljä, viisi tuotesuojausta, Sauramäki sanoo. ONNISTUMINEN YHDESSÄ PALKITSEE Sauramäki kokee luottamustoimessa palkitsevana, kun työnantajan kanssa yhdessä ratkaistaan asioita, joita henkilöstö on nostanut esille. Hän oli mukana tekemässä ylempien toimihenkilöiden matkustusohjesäännöstöä. Se sisältää sopimuksen, kuinka korvataan matkalla tehtyä ylityötä ja matka-aikaa. Viikonloppuun ajoittuvasta matka-ajasta korvataan korkeintaan 80 prosenttia ja viikolla öiseen aikaan tapahtuvasta matkustamisesta korvataan puolet. Ylityöt korvataan normaaliin tapaan ylitöinä. Sauramäelle vaikein hetki luottamusmiehenä oli yt-neuvottelut viitisen vuotta sitten, jolloin työnantaja halusi leikata kuluja. Ne saatiin kunnialla päätökseen eikä ketään irtisanottu. Osa vaihtoi lomarahan vapaaksi, tietyissä toiminnoissa väkeä lomautettiin ja määräaikaisuuksia ei jatkettu. AKTIIVINA VALTAKUNNAN TASOLLA Jyrki Sauramäki on ollut Etelä-Pohjanmaan Insinöörien (EPI) hallituksen jäsenenä 10 vuotta. Nykyisin hän on luottamusmiesvastaava, jolle yhdistys tarjoaa luontevan verkoston. Arvostusta saavat myös kenttäpäällikkö Timo Ruokon kanssa järjestetyt luottamusmiestapaamiset. Lisäksi Sauramäki on Insinööriliiton tesvaltuuskunnan varsinainen jäsen toista kautta. Hänen mielestään tes-valtuuskunta kokoaa yhteen luottamusmies- ja EPI:n hallituksen jäsenen työskentelyä. Tesvan kokouksiin viemisinään hänellä on paikallisia ajatuksia ja hyviä käytäntöjä. EPI:n näkökulmasta yksi hyvä käytäntö on aktiivinen yhteydenpito jäseniin. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista insinööreistä 60 prosenttia jää alueelle töihin. Olemme onnistuneet nivomaan yhteen yrityksiä ja ammattikorkeakoulua. Sauramäen omalla työpaikalla on tiivis yhteistyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Oppilaitos sijaitsee viereisessä rakennuksessa. Epecissä on joka kesä muutama insinööriopiskelija harjoittelussa tai lopputyötä tekemässä. Yrityksessä koetaan, että on helpompi rekrytoida uutta väkeä, kun he ovat tuttuja jo kesätöistä. Sauramäki on aktiivinen mies muullakin vapaa-ajallaan. Siihen mahtuu muun muassa yhdistystoimintaa golfin tiimoilta, juniorivalmennusta sekä perheen kolmen pojan kuljettamista urheilutreeneihin. Epec valmistaa muun muassa työkoneiden ohjausjärjestelmiä. 13

14 Juhani Pirinen on vetänyt kosteus- ja hometalkoita kohta viisi vuotta. Kosteus- ja hometalkoot alkavat purra TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää Lähes viidennes maamme kouluista ja päiväkodeista kärsii kosteus- ja homevaurioista, hoitolaitoksista joka neljäs. Kosteus- ja hometalkoot -projektin ohjelmapäällikkö Juhani Pirisen mukaan Suomen rakennuskanta on huolestuttavassa kunnossa. Lähes ihmistä altistuu päivittäin kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Pirisen mukaan syyt ovat pääasiassa menneiden vuosikymmenien suunnittelussa, rakennustyössä ja kosteudenhallinnassa, mutta myös käyttäjissä ja huollossa. Kaikkien hometalojen kertakorjaus maksaisi eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan lähes 1,5 miljardia euroa. Ympäristöministeriö on viiden vuoden ajan tehnyt kuntien ja kuntayhtymien kanssa monipuolista yhteistyötä Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman kanssa. Se tarjoaa informaatiota ja opetusta sekä uusia toimintatapoja. Monessa kunnassa on jo tehty pitkän tähtäimen toimenpideohjelma rakennuskannan kuntouttamiseksi. Tilojen monikäyttöisyyttä kannattaa myös miettiä, Pirinen painottaa. 14

15 Kiinteistön huoltoon kannattaa Katja Outisen mielestä satsata. Vaurioiden selvittäminen on Paula Hännisen mukaan haastavaa. Hänen mukaansa syy nykyisiin ongelmiin sai alkunsa 1960-luvun lopun muuttoliikkeen myötä. Sen ajan rakentamiselle oli tyypillistä sekä kiire että pyrkimys edulliseen rakentamiseen. Uusia innovaatioita, kuten elementtirakentaminen, matalat perustukset ja tasakatot, otettiin käyttöön ilman tutkimusta niiden pitkäaikaiskestävyydestä. Tuolloin rakennetuissa taloissa on monia riskirakenteita kuten valesokkelit ja sisältäpäin lämmöneristetyt betoniset lattiat, Pirinen luettelee. Matalat perustukset ja kellarinseinät ovat hänen mukaansa kaikkein haitallisimpia. Kaksi kolmasosaa homeongelmista johtuu maata vasten olevien rakenteiden vaurioista. Monissa kunnissa piillyt rahaongelma aiheutti sen, ettei niissä harrastettu kiinteistönhoitoa vuoteen. Korjauksiin on herätty viime hetkellä. KUNNOSTUKSIA TEHTÄVÄ Suunnittelijoille, isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille on tekeillä käytännönläheinen opas kosteusteknisesti turvallisista korjausrakentamisen periaateratkaisuista. Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kannattaa satsata, sanoo yliinsinööri Katja Outinen. Hänen vastuullaan on ympäristöministeriön käynnistämä kosteusmääräysten uudistamisen. Sen taustalla on eduskunnan kannanotto kosteus- ja homeongelmista, joka edellyttää ottamaan paremmin huomioon rakennusten terveellisyyteen liittyvät seikat sekä rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamisen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuosi sitten säätää rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista uudis- ja korjausrakentamisessa. Asetuksella tullaan antamaan säädökset rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä olosuhteista. Sisäilman sekä kosteus-, lämpöja valaistusolosuhteiden pitää olla terveellinen ja turvallinen, Outinen mainitsee esimerkin. Rakennustuotteiden CE-merkinnän pakollisuus aiheuttaa muutostarvetta rakentamismääräyksiin. Ministeriö selvittää tarvetta asettaa kansallisia tuotekohtaisia vaatimuksia tärkeimmille rakennustuotteille, kuten vedeneristys- ja höyrynsulkutuotteet sekä vesi- ja viemärilaitteistot, hän kertoo. LISÄOPPIA TARKASTAJILLE Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO alkoi viime keväänä kouluttaa rakennusteknisen peruskoulutuksen saaneita rakentamisen terveellisyyteen liittyvissä asioissa. Täydennyskoulutus on saanut koulun penkille rakennusten kuntotutkijoita, rakennusterveyden asiantuntijoita ja korjaussuunnittelijoita. Tietojen päivittäminen on aiheellista siksikin, että terveydensuojelulakiin on ehdotettu tiukennuksia koskien tutkijoiden pätevyysvaatimuksia. Koulutus on sekä tarpeellinen että mielenkiintoinen, terveystarkastaja Paula Hänninen sanoo. Hän tarkastaa Porvoon lisäksi Sipoon, Askolan, Pornaisten, Lapinjärven ja Loviisan rakennusten kuntoa terveydensuojelulain perusteella. Ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Hänninen pääsee RATEKOn koulutuksessa perehtymään myös rakennustekniikkaan. Terveystarkastajan työ on haastavaa, sillä monesti tutkittavassa kohteessa ei haise eikä näy vaurioita, mutta käyttäjillä on oireilua, hän kertoo. Silloin on tehtävä kuntotutkimus ja avattava riskirakenteet eli valesokkelit, salaojat, vesieristeet ja alapohja. Terveydensuojelulakiin vedoten kiinteistönomistaja voidaan velvoittaa korjaamaan. Kunnissa vastuullinen taho on kunnan tilapalvelut, joka käyttää yksityisiä kuntotarkastajia kartoituksien tekemisessä. Terveyshaitat kosteus- ja homeongelmista kunnissa maksavat lähes 450 miljoonaa euroa vuodessa. 15

16 Ydinvoima poliittisessa TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies KUVA: TVO Energia on politiikkaa. Ydinenergia on sitä vielä enemmän. Syksyllä ydinvoima on poliittisessa käsittelyssä tosissaan. Ydinvoiman rakentamisessa sekä periaatepäätöstä, rakentamislupaa että käyttölupaa haetaan valtioneuvostolta. Periaatepäätös viedään lisäksi eduskunnan käsiteltäväksi, jolloin se voi kumota päätöksen tai päättää, että päätös jää sellaisenaan voimaan. Periaatepäätöksessä kiinnitetään erityisesti huomiota ydinlaitoshankeen tarpeellisuuteen energiahuollon kannalta, sijaintipaikan sopivuuteen ja laitoksen ympäristövaikutuksiin sekä ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen. Rakennus- ja käyttöluvan myöntää valtioneuvosto ydinenergialaissa määriteltyjen perusteiden mukaan. Eduskunta myönsi vuonna 2010 periaatepäätöksen kahdelle ydinlaitoshankkeelle. Toinen on Fennovoiman hanke, jossa Pyhäjoelle nousisi ensimmäinen reaktori. Toinen lupa on TVO:lla Olkiluotoon rakennettavaa neljättä reaktoria varten. Kummallakin hankkeella on omat ongelmansa. Siksi ne ovat joutuneet ottamaan askeleen prosessissa taaksepäin. Kumpikin luvanhaltija jätti hakemuksen täydentääkseen saamaansa lupaa. RAHA JA AIKATAULU Fennovoiman hankkeen kohdalla kyse on ensisijaisesti rahasta tai tarkemmin sanoen hankkeen rahoituksen kotimaisen osuuden tasosta. Muutoksia on ollut muitakin, muun muassa aiottu laitetoimittaja ja rahoittaja ovat muuttuneet saksalaisesta venäläiseksi. Yhtiön oma alkuperäinen tavoite oli, että kotimaisen omistuksen taso olisi 66 prosenttia. Osan kotimaisista sijoittajista luovuttua hankkeesta ollaan vähän päälle 50 prosentin tasossa. Lopullinen osuus ei vielä ole tiedossa. Olkiluoto 3:n rakentamiset ongelmat ovat kaikille julkisuudesta tuttuja. TVO:n kohdalla kyse on siis aikataulusta. Yhtiö sanoo, että uuden reaktorin rakentamisen aloittaminen ei onnistu niin kauan kuin edellisen rakentamistyöt ovat kesken. Ongelman muodostaa se, että periaatepäätökset ovat määräaikaisia. Yhtiön pitäisi hakea rakennuslupaa viiden vuoden aikana. MIKÄ IHMEEN TÄYDENNYSLUPA? Ydinenergialaki ei tunne täydennyslupamenettelyä tai mainitse tapaa, jolla jo tehtyä periaatepäätöstä voidaan muuttaa tai täydentää. Siksi nyt käsittelyyn tulevia täydennyksiä kohdellaan prosessissa kuin uusia lupia eli ne menevät hallituksesta eduskuntaan päätettäväksi. Ainakin enemmistön oikeudellinen ja poliittinen tulkinta on ollut se, 16

17 prosessissa että koska molemmilla hakijoilla on jo periaateluvat, niin kysymyksessä ei ole uusi lupaprosessi, vaan vanhan muuttaminen. Näin hallitusohjelmassa oleva kirjaus siitä, että uusia ydinvoimalalupia ei myönnetä, täyttyy. Poliittista tulkintaa käytetään muutenkin. Laissa ei ole mitään mainintoja siitä, mikä pitäisi olla laitoshankkeen kotimainen rahoitusaste. Kysymys ei siis ole lain kirjaimen täyttämisestä, vaan sen tulkinnasta, joka on poliittisesti hyväksyttävää. Laki ei tunne myöskään mahdollisuutta anoa jatkoaikaa luvalle. Taas on poliittisen pohdinnan ja näkemysten aika. Hakemuksia harkitessaan hallitus viestitti, että molemmissa hankkeissa on kysymys tilanteista, joita lakia säädettäessä ei ole osattu huomioida. Tällä haluttiin kertoa, että hankkeet voidaan tulkita täydennyksinä. FENNOVOIMA ETEENPÄIN Henki ennen päätöksiä oli se, että molemmat tai ainakin toinen lupahakemuksista hyväksytään. Ennakoitavissa on myös, että eduskunnasta löytyy enemmistö luvan myöntämiseksi. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ilmoitti 15.9., että vain Fennovoiman hakemus menee eteenpäin. TVO ei siis saa jatkoaikaansa. Lopullinen päätös Fennovoiman osalta on odotettavissa jouluksi. Vihreät ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet jättävänsä hallituksen, kun lupia myönnetään. Heille poliittinen tulkinta on ollut se, että kysymyksessä ovat uudet luvat. Hallituksen muut puolueet ovat ilmoittaneet hallituksen tästä huolimatta jatkavan. Jos vihreät uhkauksensa toteuttavat, hallituksen enemmistö kutistuu 102 kansanedustajaan. Seurauksia tulee TVO:n anomuksen hylkäämisestäkin. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa Suomen energiantuotannossa häämöttää iso aukko nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiän loppuessa. On vähintäänkin epäselvää, miten tämä aukko voidaan paikata kotimaisella tuotannolla ilman ydinvoimaa. Tulossa parempaa ydinvoimaa Ydinvoimaloiden reaktorityypit on tapana jakaa sukupolviin. Suurin osa käytössä olevista reaktoreista edustaa toista sukupolvea. Olkiluotoon rakenteilla oleva yksikkö on paranneltu kevytvesireaktori, kolmatta polvea. Seuraava sukupolvi lupaa parempaa ydinvoimaa. Uudelta tekniikalta odotetaan uusien polttoaineiden hyödyntämistä, uraanivarantojen riittävyyden parantamista, polttoaineen uudelleenkierrätystä, jätteen määrän ja sen radioaktiivisuuden pienentämistä sekä yhteistuotannon mahdollistamista. Suuri osa tulevan polven reaktoritekniikoista perustuu niin sanottuun hyötöön. Hyötöreaktori pystyy tuottamaan omaa fissiilistä polttoainettaan sellaisista isotoopeista, jotka eivät halkea neutronien vaikutuksesta. Tätä halkeavaa isotooppia on luonnonuraanissa vain 0,7 prosenttia. Nykyisin sitä joudutaan rikastamaan muutamaan prosenttiin perinteisiä reaktoreita varten. Hyötöreaktorit pystyvät siis käyttämään yleisintä uraanin isotooppia, joka tällä hetkellä jää käyttämättä. Ne voivat hyödyntää myös perinteisten ydinvoimaloiden ydinjätettä. Näiden reaktorien tuottama jäte on aktiivista satoja vuosia nyt puhuttujen tuhansien sijasta. USEITA TEKNIIKOITA KÄYTÖSSÄ Neljännen sukupolven tekniikoita on kuitenkin lukuisia. Keskenään erilaisia esimerkkejä ovat sulasuolareaktori ja erittäin korkean lämpötilan reaktori. Erittäin korkeiden lämpötilojen reaktoreissa käytetään jäähdytteenä kaasua, jonka lämpötila voi olla jopa tuhat astetta. Korkea lämpötila mahdollistaa prosessihöyryn tai vedyn tuottamisen sähkön ohella. Vedyn valmistus ydinreaktorissa termokemiallisesti rikkiä ja jodia hyödyntävän prosessin avulla olisi merkittävä parannus ydinvoiman kilpailukykyyn, vaikka reak torityyppi ei olekaan hyötöreaktori. Sulasuolareaktorissa polttoaine on nestemäisessä muodossa, suolaseoksena. Suola toimii myös jäähdytteenä. Reaktori ei tarvitse kallista paineastiaa, koska suolan kiehumispiste ylittää reaktorin käyttölämpötilan ja toimii ilmakehän paineessa. Suola ei missään oloissa syty palamaan, eikä reaktorin polttoaine voi sulaa, koska se on jo sulassa muodossa. 17

18 Talven sähkönsaanti on turvattu TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP ja KUVA: Tuomo Väinämö /Gorilla Suomen käyttämästä maakaasusta kaikki tulee Venäjältä, samoin osa uraanista, raakaöljystä, kivihiilestä ja sähköstä. Jos Venäjä laajentaa talouspakotteitaan energiaan, Suomessa selvitään silti talven yli. 18

19 Suomessa sähköntarpeen huippu on noin megawattia. Sähköä kuluu eniten oikein kylminä talvipäivinä. Sähköntuonti Venäjältä on enää murto-osa aiemmasta. Kaksi siirtoyhteyttä Ruotsiin takaa, että sähköä saadaan Norjasta ja Ruotsista. Tavallisena syyskuun iltapäivänä Venäjältä tuli Suomen verkkoon 341 megawattia ja Ruotsista megawattia. Norjasta syötettiin Pohjois- Suomen verkkoon 30 megawattia. Samaan aikaan Suomesta siirtyi Viroon 335 megawattia. Sähköntuonti Ruotsista on niin suurta, ettei valmisteilla olevan Olkiluoto 3:n tuotanto riitä sitä täysin korvaamaan. Reilu neljäsosa Suomen energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoimaloista kaksi on valmistettu Neuvostoliitosta, ja niiden uraani tuodaan Venäjältä. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen vakuuttaa, että uraania riittää. Uraania on aina vähintään vuoden tarpeiksi eteenpäin. Vaikka uraanin tuonti lakkaisi heti, ydinvoimalat kävisivät varastossa olevalla määrällä ainakin vuoden. Muiden polttoaineiden maahantuojilla pitää huoltovarmuusvelvoitteen mukaan olla kivihiiltä vähintään kolmeksi kuukaudeksi, öljytuotteita vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Mukana ovat myös liikennepoltto-aineet. Kun näiden lisäksi lasketaan mukaan valtion varmuusvarastot, tuontipolttoaineita riittää nykykäytöllä viiden kuukauden tarpeisiin, Kananen kertoo. SUOMI ON HAAVOITTUVAINEN Euroopan komission selvitti keväällä, kuinka energiariippuvainen Euroopan unioni on. Omillaan tulisivat toimeen vain Tanska ja Viro. Sähkönsaannin poikkeuksiin on varauduttu. Niidenkin energiasta noin viidennes tulee muualta. Täysin tai miltei täysin riippuvaisia tuontienergiasta ovat Liettua, Irlanti ja Italia. Suomi kuuluu keskikastiin muun muassa Ison-Britannian ja Espanjan kanssa. Näissä maissa tuontienergian osuus on prosenttia. Komissio huomauttaa, että Suomi ja Baltian maat ovat haavoittuvaisia maakaasun osalta. Suomessa maakaasua ei voida varastoida maapohjan takia toisin kuin Saksassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa, joissa kaasua on varastoitu esimerkiksi vanhoihin kaivoksiin. Etenkin tammi-maaliskuussa Suomi voi komission raportin mukaan joutua pulaan, koska energiaa tarvitaan paljon lämmitykseen. Kymmenesosa maakaasusta menee lämmitykseen. Huoltovarmuuskeskuksesta vakuutetaan, että kaukolämpö- ja sähkölaitokset toimivat joka tapauksessa. Maakaasun sijaan voidaan käyttää esimerkiksi kevyttä polttoöljyä tai kivihiiltä. Maakaasusopimus Gasum Oy:n kanssa on voimassa vuoteen Maakaasun korvaaminen tulisi kalliiksi, sillä sitä korvaava öljy pitäisi kuljettaa maanteitse. Jos maakaasu täytyisi korvata pakotteiden takia koko EU:ssa, öljyn hinta nousisi roimasti. VOIMALOITA SULJETAAN Energiavirastosta muistutetaan, että Suomessa sähköntarve on viime vuosina vähentynyt. Tosin kylminä talvipäivinä sähköä tarvitaan paljon jokaisena niistä noin megawattia. Tehoreservinä ovat olleet muun muassa hiililaudevoimalat. Niitä suljetaan lähivuosina. Seuraavan viiden tai kymmenen vuoden sisällä suljetaan monta voimalaa, Energiaviraston ylijohtaja Riku Huttunen sanoo. Loviisan ydinvoimaloiden toimiluvat päättyvät 2027 ja Huttunen huomauttaa, että niiden toimintalupia voidaan pidentää vielä, jos laitokset ovat kunnossa. SÄHKÖNKATKOJA KIERRÄTETÄÄN Suomi on varautunut sähkönsaannin poikkeustilanteisiin. Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo kertoo, että jakeluverkkoyhtiöillä on tarkemmat suunnitelmat mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Jos sähkönsaantiin tulee häiriöitä, Fingrid antaa ohjeet paikallisille yhtiöille. Me katsomme valtakunnan tasolla, mikä on rajoitustarve. Sähköyhtiöt jakavat rajoitukset eteenpäin siten, että kukin alue on tunnin tai kaksi kerrallaan ilman sähköä. Uusitalo painottaa, että elintärkeät kohteet, kuten sairaalat, on rajattu sähkökatkojen ulkopuolelle. Jakeluyhtiöt eivät välttämättä erottele, saavatko sähköä ensisijassa teollisuuslaitokset vai kotitaloudet. Periaatteena on, ettei talojen lämmitystä katkaista. Teollisuuslaitokset ovat yleensä varautuneet sähkökatkoksiin, ja ne tulevat yleensä muista syistä kuin rajoituksista, Uusitalo toteaa. 19

20 Kuvateksti Afrikassa huima it-alan kasvu TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Kimmo Brandt, Pekka Kankaan kotiarkisto ja Hannelie Coetzee /MediaClubSouthAfrica.com Pekka Kangas retkellä Afrikan eteläkärjessä. Afrikan maat loikkaavat monen verkkosukupolven yli suoraan älypuhelimiin ja mobiililaitteisiin. Suomalainen Tecnotree on hyvin kehityksessä mukana. Kolmasosa sen liikevaihdosta tulee jo kaupasta paikallisille teleoperaattoreille. 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen #EUhealthyworkplaces www.healthy-workplaces.eu

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PÄIVI KAUPPINEN-KETOJA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PORVOON RAKENNUSVALVONTA JA TERVEYDENSUOJELU Porvoon kaupunki, noin 50 000 asukasta Rakennusvalvonta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot