Pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannot Avoin lähdekoodi Taksamiesten tarina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannot Avoin lähdekoodi Taksamiesten tarina"

Transkriptio

1 2/2011 Pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannot Avoin lähdekoodi Taksamiesten tarina Historialliset ilmakuvat Laserkeilausyhteistyö Ruotsin kanssa Suomen ja Ruotsin rajankäynti Maanmittarikilta 110 vuotta Tehokas maaomaisuuden hallinta Maanmittausalan trendit ja haasteet Kiinteistö- ja vuokramarkkinoiden analysointi

2 Rakennustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa. Kysy lisätietoja (09) Suomen uusin & nykyaikaisin RTK-tukiasemaverkko: Top Line Lower Line Lower Line Leica Geosystems rakentaa koko Suomen kattavaa tiheää RTK-tukiasemaverkkoa, joka koostuu nykyaikaisista GNSSsensoreista jotka tukevat tulossa olevia GPS L5:n, Galileon ja Compassin uudistuksia sekä Leica Spider RTK-ohjelmistosta. Kaikki GPS/GNSS-käyttäjät vastaanottimesta riippumatta voivat ottaa SmartNet-verkon käyttöönsä. Vuosikymmenen merkittävin RTK-tukiasemaverkko SmartNet kattaa koko Suomen vuoden 2011 aikana. Tervetuloa verkon käyttäjäksi! Leica SmartNet etuja: Säästöä! Huomattavasti edullisempi kuin VRS-verkko nyt Yhteensopiva kaikkien vastaanottimien kanssa Uusin tekniikka = parempi suorituskyky Tiheämpi verkko = yhdenmukaisemmat tulokset Ei tarvitse hankkia tai pystyttää tukiasemaa itse RTCM Master Auxiliary -konsepti on kansainvälinen ja tunnustettu verkko-rtk-standardi Cm-tarkkuus säilyy pidemmilläkin etäisyyksillä RTK-korjausten parempi luotettavuus Useita erilaisia lisenssejä eri tarpeisiin Leica GNSS Spider Korjaukset reaaliajassa RTK MAX, i-max, VRS, FKP, Lähin DGPS/DGNSS verkko-rtcm 1, 2 tai 9, 2 Leica SpiderWeb Jälkilaskentaan RINEX ja Virtual RINEX -lataukset Leica GeoOfficeen integroitu laskentapalvelu Verkkomonitorointi integroituna GNSS QC:hen Käyttökohteita mm. maanmittaus, insinöörimittaus, rakentaminen, koneohjaus, maatalous, GIS & omaisuuden ylläpito... Tutustu miten verkko on jo käytössä Euroopassa: Leica Geosystems Oy Sinikalliontie 3 A, Espoo, (09)

3 s i s ä l t ö 2/ Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) Kiinteistöverossa on mahdollisuuksia 6 Suvi Mikkola SeutuRAMAVAsta pääkaupunki seudun rakennusmaavarantotiedot 10 Sari Putkonen Tehokas maaomaisuuden hallinta kokemuksia Lahdesta 12 Ari Jolma Open source GIS 15 RA JALINJALLA 16 Raimo Koivistoinen Tarinaa taksa-ajasta Osa I 20 Heli Laaksonen Kuvia ja pisteitä Pohjanlahden molemmin puolin yhteistyöllä pitkät perinteet 23 Lauri Hartikainen Historialliset ilmakuva-aineistot osana kaupunkisuunnit telua 27 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Modernin maanmittausalan trendit ja haasteet 30 Pekka Tätilä Vuoden 2006 rajankäynti suomi Ruotsi 34 Hanna Paananen Opiskeluelämää, muutoksen tuulia ja alumnitoimintaa 40 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 41 JARRUMIES 42 Hanna Lauhkonen Työkalu nimeltään Datscha 44 Matti Holopainen Kuntien verkostoyhteist yö osa kuntasektorin tuottavuusohjelmaako? 45 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 47 FIG-UUTISIA 50 Pauli Karvinen Komment te ja koskien erilaisia lunastustarpeita ja Lunastuskorvauksen määräämisperusteita 52 UUTISIA 63 HÄRKÄÄ SARVISTA 64 KESKUSTELUA 70 RESUME RAIMO KOIVISTOINEN S. 16 Teiden puuttuessa ei pitk ästä matk asta k annattanut palata yöksi kotiin vaan yöpyminen tapahtui usein metsässä tulilla. Puroista pystyi uistelemaan k alaa syötäväksi. Taksamies Erkki Uotila P E K K A TÄT I L Ä S. 30 Haminan rauhassa 1809 raja määritettiin kulkemaan Tornion- ja Muonionjokiin. Vuonna 1888 suoritettiin perusteellinen rajank äynti. ARI JOLMA S. 12 Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitys on erilaista kuin k aupallisten toimijoiden ohjelmisto - kehitys. H A LUAT KO MAANKÄY TÖ N PÄÄTOIMITTAJAKSI? s. 56 JARRUMIES S. 41 Vantaan k aupunki menetti mahdollisuutensa ostaa k aavoittamatonta maata kohtuulliseen hintaan. Kustanta jat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Älykästä liikennettä näyttely v Heurekassa Vantaalla. Kuva: Antero Aaltonen.

4 Aikaa varautua. Aikaa pelastaa. Paikkatiedolla on merkitystä. Paikkatieto on entistä merkittävämpi osa päivittäisiä palveluitamme. Oikea tieto sijainnista parantaa resurssien ohjausta, kertoo tuotantoketjun tilannekuvan ja auttaa ostopotentiaalin tunnistamisessa. Paikkatiedolla on arvoa eri toimialojen palveluille. Logican ratkaisut kattavat mm. kartta- ja paikkatietopalvelut, julkisen liikenteen palvelut, yleisen turvallisuuden ratkaisuja ja kuntien paikkatietoratkaisuja. Laajan kartta-aineistotarjontamme, kuten suorakäyttö-, rasteri- ja vektoriaineistot, saa käyttöön aineistoina tai palveluna. Lisätietoja:

5 T P Ä Ä K I R J O I T U S Kiinteistöverossa on mahdollisuuksia ätä kirjoitettaessa on juuri seurattu vaaleja edeltänyttä keisarin uusien Yleiskaavassa rakentamiseen osoitetut alueet tulee saattaa tuntuvasti korotetun veron piiriin. vaatteiden kauneuskilpailua. Puhuttiin EU-rahoitusten varjossa myös pienituloisista ja muista poliittisista kulttihahmoista puuttumatta kuitenkaan esimerkiksi siihen, millaiseen torppariuteen Suomessa jokainen sukupolvi joutuu ja on joutunut asumisinvestointiensa vuoksi asioita, joihin politiikoilla olisi, päinvastoin kuin Portugalin tukemiseen, kaikki avaimet käsissään ja vuosikymmeniä tarjotut neuvot käytettävissä. Juhani Väänäsen laatimasta Maapuntarista ilmenee muiden kuin kunnan myymien pientalotonttien hintakehitys. Elinkustannusindeksillä korjattu hinta on noussut Helsingissä ja Espoossa vuosina noin 300 %, Vantaalla 250 % ja Tampereella, Oulussa ja Turussa vähän alle 250 %. Elinkustannusindeksi tuona aikana on noussut noin 25 %. Oulun hinta on kuitenkin edelleen vain neljännes Helsingin hinnasta. Suvi Mikkola kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden selvityksestä Tietoa pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannoista, RAMAVASTA. Käyttämättömästä rakennusoikeudesta riittäisi laskennallisesti maata asuinkerrostalotuotantoon 4,5 7 vuodeksi ja pientalotuotantoon vuodeksi. Maareservien ja hintakehityksen rinnakkaistarkastelu osoittaa itse aiheutetun ongelman kohtuuttomuuden. Saatavuutta rajoittaa mm. se, että yksityiset ja perikunnat omistavat suurimman osan eli 61 prosenttia pääkaupunkiseudun pientalovarannosta. Heidän omistuksessaan on erityisen runsaasti vajaasti rakennettuja mutta myös tyhjiä tontteja. Tilanteet vaihtelevat, mutta voi kysyä, pitääkö yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja investointien keskellä olla oikeus asua kuin Tuupovaarassa tai voivatko kaikki maan pihtaajat asettua mummonmökin tai rintamamiestontin suojaan. Kestävyysvajeessa myös verokysymykset ovat ajankohtaisia. Vaikka suurikaan kiinteistöveron nosto ei ratkaise kuntatalouden ongelmia, sen kehittäminen edistäisi kaavojen toteutumista ja toisi välillisesti merkittäviä säästöjä ja ympäristöllisiä hyötyjä. Ja lisäisi oikeudenmukaisuutta. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää rakennuksen sijasta maahan. Se lisäisi tehtyjen infrainvestointien käyttöä. Pääkaupunkiseudun 14 kasvukunnassa voitaisiin yleiskaavassa rakentamiseen osoitetut alueet, raakamaat, saattaa tuntuvasti korotetun veron piiriin. Kunnalle voitaisiin määrittää näihin alueisiin lunastusoikeuden lisäksi myös lunastusvelvollisuus. Tällä olisi pitkäjänteisiä vaikutuksia verotuottoihin mutta ennen kaikkea asuntomaan saatavuuteen ja investointien hyödyntämiseen, siis säästöihin. Helsingin seudun aiesopimus edellyttää n uuden asunnon tuottamista vuosittain. Toteutuma lienee kaksi kolmannesta. Aiesopimuksesta puuttuvat sanktiot ja näin se jääkin herrasmiessopimukseksi ilman herrasmiehiä, kuten Pekka V. Virtanen on sanonut. Aina kuitenkin kierrymme samaan: maapolitiikkaan. Kunnilla ei ole riittävästi omia maita, jotta hankkeet sietäisivät valituksia yms. Koko tuotantokoneisto ja sen ohjelmointi pitäisi virittää uudelle tasolle. Lunastusten käyttöä tulisi lisätä jne. Lunastuksesta tulisi saada rutiiniprosessi vähän Oulun tyyliin. Houkutuksina käytetään luottamushenkilöille mieluisia määräaikaisia verovapautuksia kunnille maata myytäessä. Moraalisesti ei voi käsittää, että maittensa myyntiä (ja siten yhdyskunnan kehittämistä) jarruttavat maanomistajat vielä palkitaan verovapauksilla sen lisäksi, että raakamaan hinnannousua voi odotella EU-tukia nostellen! Sehän on samaa kuin metsänmyyntiveron alentaminen lunnasrahoina huolimatta yhteiskunnan tuesta tai metsien junailu kiinteistöveron ulkopuolelle! Maapoliittisten ohjelmien laatiminen on Kuntaliiton mukaan hienoisesti nousussa. Maapolitiikan vaikutus kuntatalouteen tiedostetaan ehkäpä aikaisempaa paremmin. Oulu-mallinen, järjestelmällinen, lunastuksella tuettu maanhankinta ja sen vaikutus asuntojen hintaan ja yhdyskuntarakenteeseen aletaan ymmärtää vaikkakin omat mahdollisuudet nähdään paljon rajatumpina. Kuntaliitto on tässä ponnistellut mutta tietoa on jaettava myös organisaatioiden sisällä. Siinä ammattikunnallemme tehtävää jatkossakin. Johtaako vaalien tulos paremman maapolitiikan tielle, kun perinteinen maaomistajien ykköspuolue kärsi vaalitappion. Tuskin, koska maapoliittinen päätöksenteko on aina sisältänyt populismia, ymmärtämättömyyttä ja valheita. Tästä Pekka V. Virtanen sanoo toisaalla tässä lehdessä hienovaraisen silotellusti: Tonttipulaan syynä ovat tyhmyys ja oveluus. Ne piirteet eivät katso jäsenkirjaa. Pekka Lehtonen paatoimittaja maankaytto.fi Maankäyttö

6 SeutuRAMAVAsta pääkaupunki seudun rakennusmaavarantotiedot Suvi Mikkola Syksyllä 2010 HSY tuotti pääkaupunkiseudun rakennusmaavarantotiedot eli SeutuRAMAVAn perustuen Seudulliseen perusrekisteriin. Varantoja riittää pääkaupunkiseudun voimassa olevissa asemakaavoissa moniksi vuosiksi eteenpäin. Antero Aaltonen 6 Maankäyttö

7 Rakennusmaavaranto kertoo yksityiskohtaista tietoa kaavoitetuilla alueilla olevan rakentamattoman rakennusoikeuden määrästä. Sillä voidaan kuvata kaavoitettujen alueiden rakentamismahdollisuuksia suunnittelutilanteesta ja kaavoitusvaiheesta riippumatta. Ajantasainen ja seudullisesti yhtenäinen rakennusmaan varantoselvitys onkin pitkään koettu tärkeäksi pääkaupunkiseudun kunnissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Rakennusmaavarantojen selvitystehtävä annettiin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle YTV:lle tehtäväksi 1989, jolloin tehtiin ensimmäiset laskelmat. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on jatkanut tätä työtä tuottamalla rakennusmaavarantotietoja Seudullisen perusrekisterin (SePe) aineistosta. Paperitilastoista havainnolliseen paikkatietoon Ensimmäisissä tarkasteluissa 1990-luvulla varantolaskelmien tuloksia arvioitiin tilastotaulukoiden ja paperisten karttakirjojen avulla. Se oli työlästä ja aikaa vievää käsityötä ja tulkinnoista kiisteltiin kuntien kanssa. Pitkien keskustelujen tuloksena hyväksyttiin kunnittain hieman toisistaan poikkeavat tulkintasäännöt. Lopputuloksena syntyi tilastoja rakennusmaavarantojen kokonaismääristä. Varsinaisesta paikkatiedosta RAMAVAn yhteydessä ruvettiin puhumaan vasta paikkatieto-ohjelmien käytön laajennuttua kuntasektorille 1990-luvun loppupuolella. RAMAVA-laskennan tulokset siirtyivät hiljalleen karttamaiseen esitykseen samalla kuin paikkatietoaineistojen vaatimuksien kasvoivat. Laskelmia tuotettiin 1990-luvulla säännöllisin väliajoin, mutta kuntien siirryttyä omiin kuntatietojärjestelmiin laskelmien laadinta vaikeutui ratkaisevasti. Vuoden 2000 jälkeen ei rakennusmaavarantotietoja pystytty tuottamaan säännöllisesti. Ajantasaiselle ja seudullisesti yhteneväiselle rakennusmaan varantotiedoille on kuitenkin pääkaupunkiseudulla jatkuvasti paljon kysyntää. Syksyllä 2010 laskettiin ensimmäistä kertaa uudet kaavayksikkökohtaiset rakennusmaavarantotiedot SePestä. Tiedot julkaistiin Seutu- RAMAVA-paikkatietotuotteena osana SeutuCD 10- tietokokoelmaa. Yksikkökohtaista paikkatietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi SeutuRAMAVA on suunnittelua, hallintoa ja tutkimusta palveleva työkalu, joka on tarkoitettu pääasiassa pääkaupunkiseudun kuntien virkakäyttöön. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi maankäytön, liikenneverkkojen, yhdyskuntarakenteen, kiinteistöpolitiikan, infrastruktuurin ja ilmastomuutokseen sopeutumisen analyyseihin ja suunnitteluun. Jatkossa SeutuRAMAVAa pystytään tuottamaan vähintään vuosittain, jopa useammin jos tarvetta ilmenee. SeutuRAMAVAn ydinperiaate on ollut tuottaa yhtenäisillä säännöillä koko pääkaupunkiseudun kattavat tiedot. Yhtenäisen laskentapohjan takana on tiivis yhteistyö kuntien kesken. Muutkin tahot ovat toki tehneet seudullisia laskelmia, mutta niiden määrittelytaustat ovat olleet vaihtelevia eivätkä kuntien arvot ole välttämättä olleet verrattavissa keskenään. Rakennettu kerrosala Teoreettinen rakennusmaavaranto Kaavayksikön kokonaisrakennusoikeus Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto Rakennettu tai rakentamattomaksi jäävä maa Uusi SeutuRAMAVA koostuu asemakaavojen mukaisista kaavayksiköistä kartalla. Kustakin kaavayksiköstä on käytettävissä lähes 70 ominaisuustietoa. Uutuutena on aiempaa tarkempi 40-luokkainen maanomistustieto. Tiedot ovat helposti yhdistettävissä muihin seudullisiin paikkatietoaineistoihin. milj.kerros-m 2 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Rakentamattomaksi arvioitu kerrosala Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen AP AK Y K T Muu Rakentamaton kerrosala Jäljellä oleva työpaikkavaranto on alle 20 % rakennusoikeudesta Pienet rakennusoikeudet: - asuminen alle 100 k-m 2 - työpaikat alle 400 k-m 2 Muut harkinnanvaraiset tapaukset Käyttötarkoitus Voimassa oleva asemakaavavaranto kunnittain. Kaavojen mukaiset käyttötarkoitukset: AP = pientalot, AK = kerrostalot, Y = julkiset rakennukset, K = toimisto- ja liikerakennukset, T = teollisuus- ja varastorakennukset ja Muu = kaavayksikkö, jolla on jokin muu käyttötarkoitus. Rakennettavaksi arvioitu kerrosala Vajaasti rakennetut kaavayksiköt Rakentamattomat kaavayksiköt Tyhjät tontit Tontit, joilta rakennukset puretaan Rakennusmaavaranto jakautuu teoreettiseen ja laskennalliseen varantoon. Keskeinen suure on laskennallinen varanto, jonka pohjalta tulkitaan realistisia rakentamismahdollisuuksia. Siinä on huomioitu kaavayksikön käyttötarkoitus, rakentamisaste ja teoreettinen varanto. Esimerkiksi pienet varannot on katsottu rakentamattomaksi jääväksi maaksi, ja sitä ei lasketa laskennalliseen varantoon mukaan. Maankäyttö

8 Asemakaavoitettua rakennusmaata riittää monen vuoden tarpeisiin Vuoden 2011 alussa pääkaupunkiseudun asemaakaavoissa oli kaiken kaikkiaan rakennusoikeutta runsaat sata miljoonaa neliömetriä kerrosalaa (k-m 2 ). Tästä oli osoitettu asumiseen n. 55 milj. kerrosneliömetriä sekä työpaikka- ja muuhun rakentamiseen n. 45 milj. kerrosneliömetriä. Noin neljännes tästä rakennusoikeudesta on käyttämättä ja se sijoittuu sekä tyhjille että vajaasti rakennetuille tonteille. Tätä varantoa on runsaasti kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä 7,8 milj. kerrosneliömetriä käyttämätöntä rakennusoikeutta asumiseen. Työpaikkojen ja muuhun rakentamiseen varantoa on yhteensä 18,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Näihin kokonaissummiin ei ole laskettu lähes täysien tonttien pieniä varantoja, sillä niiden oletetaan pääosin jäävän rakentamatta. Helsingissä asumisen varantoa on yli 3 milj., Espoossa 2,8 milj. ja Vantaalla 1,8 miljoonaa neliömetriä kerrosalaa. Kerrostaloille kaavoitetuista varannoista on lähes kaksi kolmannesta Helsingissä. Pientalovarantoja on eniten Espoossa, mutta lähes yhtä paljon Vantaalla ja Helsingissä. Kauniaisten varanto on lähes kokonaisuudessaan pientalotonteilla. Laskennallisesti asumiseen tarkoitetut varannot riittäisivät kerrostalotuotantoon 4,5 7 vuodeksi ja pientalotuotantoon vuodeksi, jos vertailukohtana käytetään viime vuosien keskimääräistä asuntotuotantoa ja valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen tavoitteita. Kerrostalovarannot (yli kerrosneliötä) kaupunginosittain vuosina 1995, 2000 ja Varantojen painopisteet ovat vaihtuneet, vaikka asumiseen käytettävissä olevan varannon kokonaismäärä ei ole laskennallisesti juurikaan muuttunut. Tarkkaa tietoa maanomistuksesta Uutuutena SeutuRAMAVAan lisättiin myös uusi 40-luokkainen maanomistajaluokitus pohjautuen SePen tietoihin. Uusi luokitus on yksityiskohtaisempi kuin kuntarekisterissä käytetyt luokitukset. Yksityiset henkilöt ja perikunnat omistavat suurimman osan pääkaupunkiseudun pientalovarannosta. Heidän omistuksessaan on erityisen paljon vajaasti rakennettuja tontteja, mutta myös tyhjiä tontteja. Vajaasti rakennettujen tonttien suurta määrää selittänevät tonttien panttaamisen lisäksi myös täydennysrakentamisen vaikeudet: esimerkiksi maanpinnan muodot, yksityisten omistajien tarve muulle käytölle (esim. puutarha) sekä ajatus rakentamismahdollisuuksien tarjoamisesta ja omaisuuden siirtämisestä jälkipolville. Kerrostalovarannot ovat suurelta osin kaupunkien hallussa. Ne omistavat yhteensä 41 prosenttia voimassa olevien asemakaavojen kerrostalovarannosta. Suurin omistaja on Helsingin kaupunki, joka kaavoittaa perinteisesti pääosin omistamiaan maita sekä vuokraa niitä asumiskäyttöön. Rakennusliikkeet omistavat vain viisi prosenttia tyhjistä ja kolme prosenttia vajaasti rakennetuista kerrostalotonteista. Niiden omistuksessa on lisäksi kuusi prosenttia tyhjien ja yksi prosentti vajaasti rakennettujen pientalotonttien varaumasta. Kuntarekisterit eivät HSY S eutu- ja ympäristötieto Tuottaa luotettavaa ja ajantasaista seudullista tietoa hyvän kaupunkiympäristön edistämiseksi. Tehtäviä ovat ilmanlaadun seuranta, ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen strategiatyö sekä seudullisen tiedon tuottaminen, jalostaminen ja tietopalvelu. Tietoyhteistyöyksikkö ylläpitää ja kehittää Seudullista perusrekisteriä ja tuottaa seudullisia paikkatietotuotteita kuten SeutuCD sekä seudun kehitystä kuvaavaa tietoa kuten yritys- ja toimipaikkatiedot, sukkulointiraportit ja asuntoraportti. 8 Maankäyttö

9 Pääkaupunkiseudun tonttiongelma Jo muutaman vuosikymmenen ajan on pääkaupunkiseudulla valiteltu tonttipulaa, ja sen poistamiseksi on yleensä vaadittu runsasta lisäkaavoitusta. Samoina aikoina on kuitenkin tehty tilastollisia selvityksiä, jotka ovat säännöllisesti osoittaneet, että jo olevissa asemakaavoissa on runsaasti rakentamattomia tontteja,milloin viiden milloin kymmenen vuoden tarpeeseen. Tilastot siis osoittavat, että kaavoitetuista tonteista ei olekaan ollut puutetta. Tonttipulasta saarnanneet ovat vaatineet väärää lääkettä eli lisäkaavoitusta. Tämän vaatimuksen takana näyttää yleensä olleen naiivi usko tarjonnan lisääntymiseen ja sen edulliseen vaikutukseen. Maamarkkinat eivät kuitenkaan noudata vapaiden markkinoiden pelisääntöjä. Todellisuudessa tonttien runsas kaavoittaminen ei ole lisännyt niiden tarjontaa, usein käy päinvastoin. Vaikka todellisuus on kovalla kädellä opettanut, että lisäkaavoitus ei olekaan lisännyt tarjontaa, on aina riittänyt näitä lisäkaavoituksen vaatijoita jopa korkeasti koulutettujen henkilöiden piiristä. Todellisena ongelmana onkin ollut se, että tontteja ei ole ollut riittävästi tarjolla kohtuulliseen hintaan. Kun vapaat tontit ovat olleet pääasiassa yksityisten omistamia, on luonnollisena selityksenä tonttien panttaaminen arvonnousua odottamassa. Kunta on käyttänyt kaavamonopoliaan luomalla tonttivarastoa yksityisille. Nämä puolestaan käyttävät näin saamaansa lahjaa omalta kannaltaan edullisimmalla tavalla: olkoot tontit myymättä, kun panttaaminen tuntuu edullisemmalta kuin myyntihinnan sijoittaminen pankkiin. Tämä kunnan luoma ongelma on kyllä hoidettavissa, mutta aivan eri keinoilla kuin lisäkaavoituksella. Eduskunta on antanut tähän riittävästi keinoja. Ne keinot ovat selkeitä ja yksinkertaisia, mutta monien kuntien poliitikot eivät ole kuitenkaan halunneet tai osanneet niitä käyttää. Kuntien päättäjille on tällaisia keinoja kyllä usein suositeltu ainakin parinkymmenen vuoden ajan, mutta kansan valitsemien valtuutettujen enemmistö on tehokkuitenkaan välttämättä anna riittävää tietoa rakennusliikkeiden todellisesta maanomistuksesta, koska tilanteet vaihtuvat nopeasti ja rekistereissä on omistajana usein asunto-osakeyhtiö tai muu vastaava taho. Rakennusliikkeiden todellinen maanomistus saattaa siis olla jonkin verran edellä esitettyä suurempaa. Usein esiintyvä käsitys rakennusliikkeiden suurista omistuksista ei kuitenkaan näiden tietojen perusteella pidä paikkaansa. SeutuRAMAVAa kehitetään kuntien kanssa Yhteistyö kuntien kanssa on avainasemassa RAMAVA-tietojen laadun parantamisessa ja asemakaavavarannon tulkinnassa. HSY on ollut koko RAMAVA-projektin ajan tiiviissä yhteistyössä kuntien asiantuntijoiden kanssa ja tämä yhteistyö jatkuu. Yhteistyö kuntien kanssa on hyvin tärkeää, sillä tietojen laadun paranemiseen voi vaikuttaa vain aineistojen laajalla käytöllä ja yhteistyöllä. Seuraavaksi SeutuRAMAVAn tietoja analysoidaan tarkemmin yhteistyössä kuntien kaavoittajien kanssa. Keväällä 2011 järjestetään RAMAVA-työpajoja, joissa tavoitteena on pohtia ja etsiä menetelmiä varantojen tulkintaan eli realististen rakentamismahdollisuuksien arviointiin. Syksyllä 2011 ilmestyy myös laajempi perusanalyysiraportti SeutuRAMAVAn tuloksista ja selvitysmenetelmistä. Lisätietoja ja ajankohtaisia uutisia SeutuRAMAVAsta on HSY:n websivuilla: Kirjoittaja on DI ja työskentelee helsingin seudun ympäristö palveluiden Tietoyhteistyöyksikössä paikkatietoasiantuntijana. Sähköposti suvi.mikkola hsy.fi. Ko m m e n t t i Pekka V. Virtanen Tonttipulaan syynä tyhmyys ja oveluus kaasti torjunut niiden käytön. Miksi näin, sitä voivat asiasta huolestuneet pohtia? Sivullisen silmin nähtynä on syynä ollut lähinnä tyhmyys tai oveluus. Tyhmyyttä edustaa se, että ei ole osattu käyttää olemassa olevia ja kunnille suositeltuja keinoja. Oveluutta voi esiintyä, kun keinot kyllä tunnetaan, mutta arvellaan oman edun kannalta olevan edullisempaa tyytyä nykyiseen surkeaan tilanteeseen. Tulkoon tässä vielä kerran lyhyesti todetuksi millä laillisilla keinoilla kuntien tonttipula voidaan poistaa. 1. Ylimääräinen riittävän korkea kiinteistövero tyhjästä tontista. Tämä edellyttää toisaalta verotusarvojen ajantasallapitoa ja toisaalta veroprosentin valitsemista harkintaasteikon yläpäästä. Tämä vero on sikäli ystävällinen, että siitä vapautuu heti, kun panttaaminen lopetetaan. 2. Asemakaavojen laatiminen vain kunnan omistamalle maalle. Tätä monet Suomen kaupungeista käyttävätkin hyväkseen, Helsingin seudulla kuitenkin lähinnä Helsinki itse. On aiheellista kysyä miksi seudun muut kunnat eivät ole näin menetelleet. Tonttipulan poistaminen ei siis ole vaikeaa. Tarvitaan vain sellaisia kunnallispoliitikkoja, jotka haluavat sen tehdä. Kirjoittaja on TKK:n kiinteistöopin professori emeritus. Sähköposti pekkavv kolumbus.fi. Pekka Lehtonen Maankäyttö

10 Lahden kaupungin Teknisen ja ympäristötoimialan sähköisillä palveluilla haetaan toimintaan tehoa ja palveluun laatua. Tehokkaalla maaomaisuuden hallinnalla on voitu siirtää henkilöstöresursseja muihin tehtäviin. Tehokas maaomaisuuden hallinta kokemuksia Lahdesta Sari Putkonen Lahden kaupungissa on asetettu tavoitteeksi, että kaupunki voi luovuttaa vuosittain noin tonttia omakotitalon rakentamista varten. Lisäksi asukkaan kaupungissa pyritään tehokkaan maapolitiikan keinoin pitämään yllä kolmen vuoden tonttivarantoa. Kaupungin tarjoamien tonttien julkaiseminen kansalaisille on perinteisesti ollut hyvin työläs prosessi. Julkaistavan www-sivuston koostamiseksi on tarvittu Ennen uusien sähköisten palvelun täysmääräistä käyttöönottoa työntekijöiden työprosessit on muokattava uuteen palveluun sopiviksi, kertovat kartastopäällikkö Aija Holopainen (vas.) ja paikkatietoinsinööri Carola Tiihonen. useiden työntekijöiden tuottamia tietoja, joita ovat esimerkiksi tontin sijainti, hinta, vuokra, rakennusoikeudet ja työohjeet sekä kaavat ja muut mahdollisesti kuvat. Viime vuoden lopussa Lahdessa käyttöönotettu Tekla Oyj:n kehittämä Tonttitarjonta-sovellus on tehostanut tonttien julkaisumenettelyä. Sovelluksella kaupunki saa oikea-aikaisesti ja aiempaa pienemmällä vaivalla kattavat tiedot kaupungin tonteista verkkosivuilleen. Kartastopäällikkö Aija Holopainen Lahdesta toteaa, että tämä on linjassa kaupungin sähköisen asioinnin tavoitteiden kanssa. Saumaton palveluketju Lahden kaupungissa sähköisen asioinnin kehittämissuunnitelmassa sähköisten palvelujen tavoitteeksi asetetaan saumaton palveluketju, jonka tulee tukea palvelutapahtumaa koko sen elinkaaren ajan aina palvelutarpeen syntymästä sen tyydyttämiseen saakka. Tavoite sisältää ainakin kaksi puolta: toisaalta sähköisten ratkaisujen tulee tukea kaupungin työntekijöitä prosessien virtaviivaistamisessa ja toisaalta tietojärjestelmien pitää palvella kaupunkilaisia heidän asiointitarpeissaan. Kartalla Ahtialan alue, jolta Lahti luovuttaa tontteja. Lahden verkkosivuilta kaapatuissa näyttökuvissa on sähköisen Tonttitarjontasovelluksen näkymiä tarjottavista tonteista. Rauno Leskinen Sari Putkonen 10 Maankäyttö

11 Paikkatietoinsinööri Carola Tiihonen Lahden kaupungista toteaa lisäksi, että ehdoton vaatimus sähköisten palveluiden ja sovellusten hankkimiselle on kustannustehokkuus verrattuna aiempiin käytäntöihin. Henkilötyövuosissa on tultava säästöjä. Tehtyjen linjausten mukaisesti kaupungin Tekninen ja ympäristötoimiala on viimeisen vuosikymmenen aikana ottanut aktiivisesti käyttöön kuntalaisten asiointia helpottavia sähköisiä palveluja. Näitä ovat muun muassa vuorovaikutteinen palautejärjestelmä sekä sähköinen rakennuslupahakemus ja tonttitarjontasovellus. Vähemmän manuaalista työtä Lahdessa maaomaisuutta hallitaan Teklan kiinteistöomaisuuden hallintaratkaisulla, jossa on tiedot siitä, mitä kaupunki omistaa ja missä, mitä ja milloin kaupunki on myynyt, ostanut ja vaihtanut sekä minkä arvoisia maaomistukset ovat. Tehokkaalla maaomaisuuden hallinnalla on tavoiteltu kaupungin sisällä prosessien nopeuttamista ja henkilötyövuosien säästöjä. Esimerkiksi kun tonttien julkaisusovellus on integroitu hyvin maaomaisuusjärjestelmään, manuaalisen työn määrä vähenee, koska kaikki tontin julkaisemiseen liittyvät tiedot löytyvät samasta paikkatietojärjestelmästä. Työ ei enää ole palapelin kasaamista eri lähteistä. Ei tarvita enää irrallisia taulukoita. Siitä se hyöty tulee, Tiihonen tiivistää. Tonttien julkaisusovellus keskustelee rajapinnan kautta Lahden sähköisen arkiston kanssa, joten käsittelyn alla olevan tontin vanhat vuokrasopimukset saa automaattisesti esille. Myös osa arkistoinnista on automatisoitu, joten tulostamista ja skannaamista on aiempaa vähemmän. Lisäksi vuokrattavien tonttien julkaisu ja pois ottaminen Lahden kaupungin verkkosivuilta tapahtuvat automatisoidusti. Tehostuneella toiminnalla saamme lisäresursseja muihin tehtäviin. Meillä on linjattu, että henkilöstöä ei irtisanota, Tiihonen kertoo. Tonttien julkaisusovelluksesta on tällä hetkellä käytössä ensimmäinen versio. Toiminnallisuuksia ja käytettävyyttä parannetaan jatkokehittelyssä. Esimerkiksi ohjelmistotoimittajan, Lahden ja muiden sovellusta käyttävien kaupunkien kesken on käynnissä myös sähköisen omakotitalotonttien hakumenettelyn kehittäminen. Sähköinen hakumenettely vähentäisi entisestään manuaalista työtä, kun tontin hakija voisi täyttää hakemuksensa verkossa. Palvelut joukkopäivityksinä Lahden kaupunki on jakanut maa-alueensa hintavyöhykkeisiin. Uusien tarjolle tulevien tonttien hinnat ja vuokrat saadaan joukkopäivityksinä siten, että kullekin vyöhykkeelle syötetään hintatieto, ja julkaisujärjestelmä laskee kunkin kiinteistön vuokran ja hinnan automaattisesti. Muita joukkopäivityksen teemoja voivat olla luovutettavien tonttien luovutusehdot ja lämmitysmuoto tai alueen koulut, päiväkodit, sairaalat ja muut palvelut. Joukkopäivitykset toimivat, kunhan pidämme alueiden tiedot kunnossa, Tiihonen kertoo. Maaomaisuuden arvo pitää viedä kaupungin kirjanpitoon. Tiedot saadaan tulostettua maaomaisuuden hallintajärjestelmästä. Kirjanpidon ja maaomaisuuden täsmäytyksiä tehdään kuukausittain ja saadut myyntivoitot ja -tappiot siirretään kirjanpidossa toiselle tilille. Hyötyjä kaavatalouslaskennassa Hyvä maapolitiikka edistää kaupungin laadukasta kehittämistä ja kaupungin asuntorakentamiselle asettamien tavoitteiden Manuaalisen työn määrä vähenee, koska kaikki tontin julkaisemiseen liittyvät tiedot löytyvät samasta järjestelmästä. saavuttamista. Meillä maaomaisuuden hallintaa ja kaavoitusta tehdään saman katon alla hyvässä yhteistyössä, Tiihonen kertoo tyytyväisenä. Kysyttäessä kaupungingeodeetti Juha Helmiseltä tehokkaan maanhallinta- ja tonttitarjontasovelluksen hyötyjä, hän nostaa esiin kaavatalouslaskennat. Kun kaupungissa tehdään kaavatalouslaskentoja, saadaan laskentajärjestelmään lähtötiedot suoraan maaomaisuuden hallintajärjestelmästä. Kaavatalouslaskennassa lasketaan ne kustannukset, joita kaupungille koituu, ennen kuin tontti saadaan rakennettavaksi, Helminen selvittää. Tavoite on, ettei tämä tuota kaupungille tappiota. Tonttitiedot kansalaisen käytössä Helminen toteaa, että yhä useammin varsinkin nuoret ja ulkopaikkakuntalaiset tutustuvat Lahden tonttitarjontaan ensin internetin välityksellä. Julkaisusovellus on myös markkinointia ja viestintää. Kun kansalainen menee Lahden sivuilta katsomaan luovutettavia tontteja, hän saa listauksen alueista, joilla tontteja on sekä kunkin alueen yksittäiset tontit, rakentamisohjeet, asemakaavatiedot ja muut kiinteistön tiedot. Tontit esitetään kartalla ja taustakuvaksi saa esimerkiksi ilmakuvan tai opaskartan alueesta. Tulevaisuudessa palveluun voisi lisätä visualisointia, kuten valokuvia, Helminen suunnittele. Carola Tiihonen puolestaan huomauttaa, että asiakkaat ovat tykänneet siitä, että voivat tarkastella tontteja verkossa. Kirjoittaja on FM ja freelancertoimittaja, jonka erikoisaloina ovat maanmittaus ja infrastruktuuri sekä näihin liittyvät tieto järjestelmät. Sähköposti sariputkonen kolumbus.fi. Maankäyttö

12 Christopher Schmidt (Creative Commons Attribution 2.0 Generic -lisenssi). Open source GIS Ari Jolma FOSS4G-konferenssin code sprint eli ohjelmistoprojektien sosiaalinen koodaus- ja keskustelutapahtuma Barcelonassa syyskuussa Jutun kirjoittaja takana keskellä valkoisessa paidassa. Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että ohjelmiston lähdekoodi on avoimesti saatavilla. Ohjelmistotuotanto avoimen lähdekoodin periaatteella kiinnostaa monia ja siitä hyötyvät kaikki. Myös paikkatieto-ohjelmistoja tehdään avoimella lähdekoodilla ja suositut vapaasti saatavat loppukäyttäjän paikkatieto-ohjelmistot kehittyvät nopeasti. Vapaa ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto Avoin lähdekoodi tuli monille suomalaisille tutuksi jo 90-luvun alussa, kun suomalaisen, Helsingin yliopiston tietotekniikan opiskelijan Linus Torvaldsin Linux-ohjelmiston versio 1.0 julkistettiin. Linuxin taustalla oli 80-luvulla syntynyt liike, jonka ohjenuorana oli ajatus siitä, että ohjelmistoja täytyy voida jakaa ja kehittää yhdessä, vapaasti. Linus Torvalds muutti sittemmin Yhdysvaltoihin ja nykyisin Linux on mm. Googlen Android-käyttöjärjestelmän ytimenä ja Linuxiin ja isoon joukkoon muita ohjelmistoja pohjautuva Ubuntu on suosittu käyttöjärjestelmä työasemissa. Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että ohjelmiston lähdekoodi on avoimesti saatavilla. Usein myös itse kehitysympäristö eli tiedostojärjestelmä, jossa lähdekoodin eri versioita hallitaan, on avoimesti näkyvillä. Avoimen lähdekoodin periaate sinänsä on kuitenkin vain menetelmä tai ajatustapa, jota sovelletaan myös ns. ei-vapaiden ohjelmistokehityksessä. Avoimuus voi olla avoimuutta jossain rajatussa organisaatiossa. Vapaus tarkoittaa tässä yhteydessä kenen tahansa vapautta ottaa ohjelmisto käyttöön sekä muokata ja jakaa sitä edelleen. Ohjelmistojen muodos tuessa yhä tärkeämmäksi osaksi kaikkea ihmisen toimintaa niihin liittyy myös entistä suurempia taloudellisia panoksia. Oikeudet ohjelmistoihin hallitaan tekijänoikeuksilla, patenteilla, lisensseillä ja sillä, että ohjelmiston lähdekoodi pidetään salassa. Vapaat, avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat tekijänoikeuksilla suojattuja, mutta ehdot eli lisenssit, joilla ne annetaan yleiseen käyttöön takaavat vapaudet. 12 Maankäyttö

13 Vapaat, avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat tekijänoikeuksilla suojattuja, mutta ehdot eli lisenssit, joilla ne annetaan yleiseen käyttöön takaavat vapaudet. Ns. public domain -ohjelmistot ovat tekijöidensä yleiseen käyttöön luovuttamia. Niiden tekijät ovat luopuneet niihin liittyvistä tekijänoikeuksistaan. Yksi negatiivinen piirre, joka usein liittyy public domain -ohjelmistojen käyttöön on se, että niiden käyttö ja mahdollinen kehitys ei hyödytä muita, kun taas avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö ja sen mukanaan tuoma kehitys yleensä hyödyttää niiden kaikkia käyttäjiä. Ns. shareware-ohjelmistot ovat vapaasti (ilmaiseksi) levitettyjä ohjelmia, joiden lähdekoodi ei ole saatavilla. Usein sharewareohjelmistoihin liittyy pieni maksu, jolla ohjelmistosta saa pois mainoksen tms. Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot Paikkatieto on käytännössä tietoa, jota hallitaan tietokoneilla. Tarvitaan siis tietokoneohjelmistoja. Luonnollisesti osa paikkatietoohjelmistoista on päätynyt tai syntynyt avoimen lähdekoodin maailmaan. Menestyvät avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat yhteisöjen kehittämiä ja yhteisöjen käyttämiä. Paikkatietoalalla suurin avoimen lähdekoodin yhteisö on OSGeo, eli Open Source Geospatial Foundation. OSGeo on oikeastaan yhteisöjen yhteisö eli kattojärjestö, joka kehittää ja koordinoi, kun taas käytännön kehitystyö tehdään ohjelmistoprojektien puitteissa. OSGeon näkyvin toimintamuoto on vuotuinen FOSS4G (Free and Open Source Software for Geospatial/Geoinformatics) -konferenssi, jota on Christopher Schmidt (Creative Commons Attribution 2.0 Generic -lisenssi). Open Layers -työpaja FOSS4G-konferenssin yhteydessä Kapkaupungissa lokakuussa järjestetty vuodesta 2006 lähtien. FOSS4G on kiertänyt maailmaa ja tänä vuonna se on Denverissä, USAssa. Osallistujamäärän arvioidaan nousevan yli tuhannen. Ohjelmistotuotanto ei ole pelkästään ohjelmakoodin kirjoittamista, vaan se sisältää kaikenlaista muutakin kuten tuotannon infrastruktuurin ja verkkosivustojen ylläpitoa, käyttöliittymäsuunnittelua, erikielisten versioiden tuottamista, markkinointia jne. Paikkatieto-ohjelmistoissa on tärkeitä alaan liittyviä elementtejä kuten koordinaattijärjestelmien hallinta ja standardienmukaisuus. Koordinaattijärjestelmien hallinta OSGeon piirissä olevissa ohjelmistoprojekteissa koordinaattijärjestelmiä on pääasiassa hallittu EPSG-tietokannan avulla. EPSG tulee sanoista European Petroleum Survey Group, joka oli tieteellinen järjestö, jolla oli yhteyksiä eurooppalaiseen öljyteollisuuteen. EPSG:n korvasi vuonna 2005 kansainvälisen öljy- ja kaasutuottajien yhdistyksen (OGP) geomatiikkakomitea. EPSG-tietokanta on vapaasti saatavissa verkosta, josta se kopioidaan aika ajoin mm. OSGeon MetaCRS-projektin käyttöön. MetaCRS-projekti muodostuu useista ohjelmistoprojekteista, joita taas hyödyntävät muut projektit ja niin edelleen. Tällainen, mahdollisesti pitkäkin, projektien ketju on tyypillinen avoimen lähdekoodin ohjelmistoille ja sellaisen hallinta vapaiden ohjelmistojen tilanteessa on luonnollisesti työlästä. EPSG-tietokannan käytössä yhtenä ongelmana on ollut koordinaatistomuunnokset tilanteissa, joihin liittyy datumin muunnos. Datumin muunnoksen yhteydessä muunnoksen matemaattisen kaavan parametreilla on tärkeä rooli, koska ilman niitä tuloksessa on suurehko virhe. Suomalaisessa tapauksessa tämä virhe on muutamia kymmeniä metrejä. Näiden parametrien vieminen EPSGtietokantaan perustuviin ohjelmistoprojektien omiin tietokantoihin on vienyt aikaa. Tilanne on nyt hyvä, mutta tämän hyvän tilanteen päätyminen esimerkiksi loppukäyttäjille tarkoitettujen paikka tietoohjelmistojen uusimpiin versioihin vie vielä aikaa. Standardit ovat tärkeitä Standardienmukaisuus on erityisesti vaalittu arvo avoimen lähdekoodin projektien keskuudessa. Tämä on luonnollista koska kukin ohjelmistoprojekti edustaa vain yhtä komponenttia paikkatietojärjestelmästä ja koko järjestelmän toimivuus edellyttää komponenttien toimimista yhdessä. Standardeilla tarkoitan tässä lähinnä OGC:n (Open Geospatial Consortium) standardeja ja niistä erityisesti yksinkertaisten kohteiden geometrioiden mallia ja verkkopalvelumäärittelyjä eli esimerkiksi WMS:ää (Web Map Service). Paikkatietoohjelmistoprojekteja Nostaisin PostGIS-ohjelmiston ehkä kaikkein parhaaksi esimerkiksi vapaasta ja avoimesta paikkatieto-ohjelmistoprojektista. PostGIS on vakiintuneen vapaan tietokantaohjelmiston PostgreSQL:n paikkatietolaajennus. PostGIS on OGC:n Maankäyttö

14 Kehitystyön perimmäinen motiivi on kiinnostus ja idealismi, joillakin ehkä tieteellinen tai tekninen tutkimus. standardin mukainen, se on helposti asennettavissa, sen dokumentaatio on laadukasta ja niinpä sillä on vahva kehittäjien ja käyttäjien yhteisö tukenaan. PostGIS:iä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman GEOS-ohjelmistoa, joka on ohjelmakirjasto yksinkertaisten kohteiden geometrioiden käsittelemiseksi. GEOS taas on toiselle ohjelmointikielelle tehty versio JTS:stä (Java Topology Suite). Tämäkin on hyvä esimerkki vapauden ja avoimuuden periaatteen toteutumisesta. Toinen erinomainen esimerkki on Quantum GIS, joka nykyisellään on vakaa ja monipuolinen loppukäyttäjän paikkatieto-ohjelmisto työasemaan. Suomalaisen käyttäjän kannalta ongelma on tosin se, että se kärsii vielä yllämainitusta koordinaatistomuunnosongelmasta. Quantum GIS on myös erinomainen alusta paikkatietosovellusten toteuttamiseen Python-ohjelmointikieltä käyttäen. OSGeo-yhteisön kehittämiä verkkopalveluohjelmistoja on kaksi: MapServer ja GeoServer, joiden erot ovat lähinnä kehittäjäyhteisöissä ja niiden käyttämissä ohjelmointikielissä. MapServer on kirjoitettu C:llä ja GeoServer Javalla. Verkkoprosessointipalveluihin sopivat ohjelmistot ovat erityisen kehitystyön kohteena parhaillaan. Eurooppalaisen 52 North-nimisen yrityksen ympärillä oleva kehittäjien yhteisö on erityisesti keskittynyt niihin ja mm. ohjelmistoihin, joilla viedä mittalaitteiden tuottamia tietoja verkkoon. Quantum GIS -kuvaruutukaappaus, jossa peruskarttarasterin päällä esitetty digiroad-aineistoa, jonka koordinaatistomuunnos on tehty lennossa. Aineistot yliopistojen paikkatietoaineistosta PaITulista. mutta kehitys voi olla hyvinkin nopeaa, jos kehittävä yhteisö toimii hyvin ja siinä on osaavia voimia mukana. Avointen ohjelmistojen kehitys riippuu usein muutamasta erittäin osaavasta ja avuliaasta yksilöstä ja vaatii joskus hyvinkin taitavaa yhteisön hallintaa. Avointen ja suljettujen ohjelmistojen kehittäjien tai kannattajien välillä on joskus kitkaa ja epäluuloa, mutta vastakkainasettelua kannattaisi välttää. Molemmat hyötyvät ainakin osittain toisistaan ja kummallakin on oma roolinsa. Avointen standardien kehittämisen foorumit ovat molemmille yhteisiä ja molempien arvokkaina näkemiä. Avoimen lähdekoodin paikkatietoohjelmistojen tulevaisuus Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehitys on erilaista kuin kaupallisten toimijoiden ohjelmistokehitys. Kehitystyön perimmäinen motiivi on kiinnostus ja idealismi, joillakin ehkä tieteellinen tai tekninen tutkimus. Käytännön motiivina voi myös olla maksullinen projekti, jossa joku taho maksaa siitä, että avoimen lähdekoodin ohjelmistoon lisätään jokin tietty toiminnallisuus. Avoimet ohjelmistot eivät siis yleensä kehity kaupallisten aikataulujen mukaan, Kirjoittaja on toiminut Aalto-yliopistossa professorina vuodesta 2003 lähtien. Professori Jolman mielenkiinnon kohde on tietotekniikka yhdyskunta- ja ympäristötekniikassa, erityisesti paikkatietoa hyödyntävä suunnittelu. Hän on Linuxkäyttäjä vuodesta 1991 ja OSGeon jäsen. Sähköposti ari.jolma tkk.fi. 14 Maankäyttö

15 rajalinjalla Muutoksen aallot kulttuuria että monia hallin- Snollisia rakenteita. Tulevat viikot ja kuukaudet uomalainen yhteiskunta on ollut viime kuukausina historiallisten muutosten kourissa. Tämä koskee sekä poliittista näyttävät, miten perusteellisia poliittiset muutokset ovat valtakunnan tasolla. Lopullinen arviointi on mahdollista myöhemmin. Ulottuuko muutos tekemiseen tasolle nähdään varsin pian. On toki varsin mahdollista, että rakenteet säilyvät sittenkin pääosin ennallaan. Vain retoriikka ja terminologia muuttuvat. Onko ennakoitu suuri muutos lopulta se suuri myrsky, jota monet odottavat, vai ainoastaan pieni vire, jonka vilvoittava vaikutus ei tule riittämään suurta kurpitsaa odottaville. Tätä kirjoittaessa keskustelun kärki kohdistuu vielä EU-politiikkaan ja talouteen, mutta siirtynee siitä vähitellen hallinnollisiin rakenteisiin. Muutoksista saadaan viitteitä jo, kun päätös ministeriöiden määrästä ja toimialoista tehdään. Maanmittareita koskee läheisesti mm. se, minkä painoarvon saavat esimerkiksi maankäytön suunnittelu ja muut ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat tehtävät. Käytyjen jätevesi- ja kauppakeskusten rakentamista koskevat keskustelut jatkunevat. Samalla on käynnistymässä mm. rakennus- ja maankäyttölain arviointiprosessi, jolle on varattu aikaa pari vuotta. Tuskin hyvin toiminutta lakia ollaan kokonaisuudessaan avaamassa. Kiinnostavaa on kuitenkin nähdä, miten maankäytön ohjaukseen uudessa poliittisessa ilmastossa suhtaudutaan. Voisi ennakoida, että paine paikallisen päätöksenteon vahvistamiseen tulee voimistumaan. Toinen keskeinen maanmittareitakin koskeva asiakokonaisuus on aluehallinnon kehittäminen ja siinä kuntarakenteen kehittäminen. Voisi olettaa, että kuntauudistuksessa jatketaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Painetta tullaan lisäämään taloudellisia ohjauskei- Maanmittareiden kannalta keskeisin hallintorakenteellinen ratkaisu syntyi jo ennen uuden hallituksen muodostamista. noja ja -ruuveja kiristämällä. Kurnivan vatsan periaatteen uskotaan toimivan? Kansantalouden tila vaatii pidemmällä tähtäyksellä joko kuntarakenteen tai esimerkiksi terveyspalvelujen radikaalia kehittämistä, joten jotain on tehtävä, jos yhteinen sävel on löydettävissä. Maanmittareiden kannalta keskeisin hallintorakenteellinen ratkaisu syntyi jo ennen uuden hallituksen muodostamista, kun nykyinen hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli päätti, ettei valtiovarainministeriön ajama muutos maanmittaustoimistojen siirrolle aluehallintovirastoihin toteudu. Hankkeelle ei ole tukea ja siten edellytyksiä. Maanmittauslaitoksen perusteellinen argumentointi taloudellisilla ja hallinnollisilla perusteilla veti pidemmän korren organisaatiokaavioiden virtaviivaisuudesta. Kunnioitettavaa on, että ammattikunnalle tärkeä päätös syntyi asiaperusteilla eikä puolustaen olemassa olevia reviirejä. Oli myös rohkaisevaan nähdä, ettei keskittäminen aina ole tehokkainta ja johda taloudellisesti tai toiminnallisesti parhaaseen lopputulokseen. Joskus kaikkien munien paneminen samaan koriin antaa mahdollisuuden vain suuren munakkaan paistamiselle. Parasta on, että tehdyn päätöksen jälkeen alamme suurin toimija voi keskittyä toimintansa kehittämiseen, josta on jo saatu paljon näyttöä. Ehkä siirtohankkeen analyysistä olisi opittavaa myös valtionhallinnon muuhun kehittämiseen. Toisenlainen esimerkki keskittämisestä vai pitäisikö sanoa verkottumisesta on Aalto-yliopiston kokoaminen. Tähän saakka keskustelu on julkisuudessa koskenut lähinnä varainkeruuta ja korkeakoulujen resursointia, jossa Aalto-yliopisto on saanut parhaat huomenlahjat. Miten verkostoyliopiston toiminta tekniikan, tuotekehityksen ja talouden vuorovaikutuksen lisäämisestä toteutuu, nähdään lähivuosina. Konseptin pitäisi tarjota mahdollisuuksia myös kansainvälisessä kilpailussa. Peikkona on, että etsikkoaika käytetään kiistelyyn keskustakampuksen ja pääkonttorin paikasta. Uudistus on hyödyttänyt maanmittausta myös infrastruktuurin osalta, kun vanha maanmittausosasto pääsee peruskorjauksen piiriin jo tänä kesänä. Evakkotaipaleen aikana ympäristön muutokset voivat olla suuriakin. Suurelle yleisölle korkeakoulu-uudistus näyttäytyi vappuna, kun Havis Amandan lakittajiin liittyi kokonaan uusi ylioppilaskunta. Lakkinsa vanha lady sai samalla tavalla kuin aina ennenkin. Jotkin perinteet säilyvät myös uusissa raameissa. Markku Villikka markku.villikka welho.com Maankäyttö

16 Tarinaa taksa-a jasta Osa I Eino Jokinen, Maanmittausmuseon arkisto Mittapaalu syntymässä Pudasjärvellä vuonna päivänä maaliskuuta 2011 saavun hyvissä ajoin toimituspaikalle omakotitaloon muutama kilometri Mikkelin keskustasta. Talon isäntä Erkki Uotila on pihalla vastassa. Hän viettää täällä eläkepäiviään vaimonsa Raijan kanssa. Olen saapunut tekemään juttua taksa-ajasta eli ajasta ennen , jolloin maanmittauslaitoksessa siirryttiin tekemään töitä pelkästään kuukausipalkalla. Toimitusmääräyksen olen saanut päätoimittaja Pekka Lehtoselta. Olemme sopineet inhimilliseksi tapaamisajaksi kello 12 eikä esim. kello 7, jolloin Erkki usein aloitti työnsä toimituspaikalla. On ilo tavata pitkästä aikaa. Olemme tunteneet toisemme 1960-luvulta saakka. Maanmittausneuvos Uotila on entinen taksamies ja jäi eläkkeelle Mikkelin läänin maanmittauskonttorista lääninmaanmittausinsinöörin virasta vuonna Hän on 10 %:n sotainvalidi tykistössä saadun kuulovamman takia. Sen haittavaikutus on kehittynyt vähitellen ja Erkki on jo monia vuosia sitten joutunut sen takia jättämään rakkaan lauluharrastuksensa. Erkki Uotilan kokemusten lisäksi olen liittänyt tähän juttuun vähän omiakin kokemuksiani ja tekemiäni selvityksiä taksa-ajasta. Lopelta Kainuun korpiin Erkki Uotilan haastattelu ja arkistotutkimuksiakin Raimo Koivistoinen Sukutilaa ei pirstottu Erkki syntyi Lopen Metsäkylässä vuonna 1924 Leppäojan tilalla. Sen pinta-ala oli 180 ha, josta 25 ha peltoa. Se oli siis aikanaan melko suuri tila. Erkki kuului 8-päiseen lapsikatraaseen. Hän tuli maanmittausta opiskellessaan vakuuttuneeksi tilojen pirstoutumisen haitallisuudesta ja pystyi vaikuttamaan siihen, ettei tilaa jaettu vaan se säilyi perinnönjaossa kokonaisena. Se myös säilyi suvussa. Nyt sen omistaa Erkin sisaren pojan poika. Tila on laajentunut 500 hehtaarin kokoiseksi ja peltoa on 100 ha. Erkki kertoo, että kasvaminen agraariyhteiskunnassa on suuresti vaikuttanut hänen elämäänsä. Ns. maalaisjärkeä hänellä on riittänytkin yllin kyllin elämänsä eri vaiheissa. Raimo Koivistoinen Taksa-aika on vielä muistissa monella varttuneemmalla toimitusmaan mitta rilla. Taksa-aika oli maanmittauksen tukkilaisromantiikkaa siinä kuin peruskartoitus. Työ ja elämä nivoutuivat yhteen. Taksa-aika oli osa Suomen jälleenrakennusta ja taloudellista nousua; se on toimitusmaanmittauksen ruisleipää. Raimo Koivistoinen on haastatellut maanmittausneuvos Erkki Uotilaa ja tehnyt huolellisia tutkimuksia. Taksamiehen tarina julkaistaan kolmessa osassa seuraavissa numeroissa. Ensimmäisessä käsitellään lukuja. Toimitus 16 Maankäyttö

17 Erkki pääsi oppikouluun Nurmijärvelle. Talvisota ja jatkosota keskeyttivät koulunkäynnin useaan kertaan. Erkki joutui myös sotaan. Hänet määrättiin Helsingin ilmatorjuntajoukkoihin, joissa koulutus jatkui vielä puoli vuotta sodan päättymisen jälkeenkin. Erkki sai tammikuussa 1945 opiskelulomaa ja suoritti kahdeksannen luokan yksityisoppilaana omassa koulussaan. Maaliskuussa hän osallistui ylioppilaskirjoituksiin ja pääsi läpi heikoin arvosanoin. Olin käynyt oppikoulua noin 40 kuukautta eli vain vähän yli puolet normaalista ajasta. Eniten tästä kärsi kielten opiskelu, myös äidinkielen, Erkki muistelee. Erkki aloitti opiskelun Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla vuonna 1946 viidenkymmenen teekkarin joukossa, joista lopulta valmistui 33 maanmittaria. Opiskeluaikanaan hän harrasti laulua mm. Polyteknikkojen kuorossa ja Retuperän WBK:n juhlakvartetissa. Erkki valmistui tammikuussa Sen kunniaksi hän julkaisi kihlauksen oppikoulun aikaisen luokkatoverinsa Raijan kanssa. Häät vietettiin kesällä. Niistä tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Maanlunastusta ja taksatöitä Virkavalan tekemisen jälkeen helmikuussa 1951 Erkki suuntasi töihin Oriveden maanlunastuslautakuntaan Paavo Aholan auskultantiksi. Samana vuonna lautakunnan toimialuetta laajennettiin ja se siirrettiin Tampereelle. Siirtolaisten asuttamiseksi vahvistettiin maanlunastuslaki Lakia toteuttamaan perustettiin 147 maanlunastuslautakuntaa. Niiden puheenjohtajina toimivat maanmittausinsinöörit. kpl (Asutustoiminnan käsikirja N:o 1/1959). Maanhankintalain toimeenpanoon käytettiin maata yhteensä hehtaaria. Aholalla oli taksamiehen työpiiri Kymen läänissä. Hän hankki Erkille kesällä virkavapauden lautakunnan töistä ja vei hänet taksatöihin Suomenniemelle. Erkki asui kesän asianosaisten luona taloissa vastavihityn vaimonsa kanssa, jolla oli kesällä lomaa opettajan työstään. Kymen läänissä piti toimituksissa aina kartoittaa tilukset, koska maanmittauskonttorissa ei ollut vanhoja karttoja, sillä arkisto oli jäänyt sodan loppuvaiheessa Viipuriin. Venäläiset luovuttivat Suomen puolelle jääneiden tilojen kartoista ja asiakirjoista mikrofilmit vasta paljon myöhemmin. Kevättalvella 1952 Erkki oli vielä teekkarikuoron mukana kuukauden kiertueella Välimeren maissa. Roomassa kuoro oli mm. Vatikaanissa paavi Pius XII:n vastaanotolla. Kesällä 1952 Paavo Ahola jätti maanlunastuslautakunnan, siirtyi taksamittariksi kotilääniinsä ja otti mukaansa auskultanttinsa Erkin. Kymen läänissä oli valtavasti töitä. Suomenniemi oli putsattu, joten Erkki sai töitä Joutsenosta ja Lappeelta. Hän oli saanut keväällä hankituksi Austin-merkkisen auton. Esikoisen syntymän jälkeen vuonna 1952 perhe muutti Erkin kotipitäjään Lopelle Heikkilän koulun yläkertaan Raijan virkaasuntoon. Sieltä käsin Erkki kävi töissä Karjalassa. Matkaan piti lähteä maanantaiaamuna ja kotiin pääsi lauantaina. Lopella hän sai toiseksi päämiehekseen Eero Leiwon. Hän asui Kaarinassa, mutta hoiti Lopen piiriä. Raimo Koivistoinen Ojan pohjalle luiskahtanutta pyykkikiveä nostetaan rajamerkkien siirtotoimituksessa Joutsassa 1960-luvulla. Maanlunastuslautakunnan jäsenyydestä ei saanut kieltäytyä. Lunastustoiminnan alkuaikoina maanmittauslaitoksen koko kenttäporras eli maanmittausinsinöörit, teknilliset apulaiset ja toimistoapulaiset oli määrättynä näihin tehtäviin. Muita töitä jäi silloin rästiin. Siirtolaisten asutustoiminta koski lähes ihmistä, kun lasketaan yhteen maan saajat ja sen luovuttajat. Maanhankintalakia käytettiin myös muun väestön hyväksi mm. lisämaita antamalla. Vuoden 1948 loppuun mennessä oli siirtolaisille saatu muodostettua tilat. Sen jälkeen toiminta vähitellen supistui. Vuoden 1958 loppuun mennessä oli muodostettu erilaisia tiloja Talvella kuului ohjelmaan auskultointi Hämeen läänin maanmittauskonttorissa ja maanmittaushallituksessa. Maanmittauslaitoksessa jatkui kaksivuotinen auskultointi samanlaisena kunnes se lopetettiin uuteen organisaatioon siirtymisen yhteydessä vuonna Kuusamon isojako Maanmittaushallituksessa auskultoidessaan Erkki sai kuulla yliinsinööri Ilmari Laukkaselta, että hänet tullaan määräämään Kuusamon isojakoon toimitusinsinööriksi. Minnekään muualle ei kannattanut pyrkiä. Maankäyttö

18 Erkki Uotilan arkisto Kuusamon isojako oli aloitettu vuonna 1934 taksatyönä, mutta riitojen, sodan ja sen aiheuttamien alueluovutusten sekä siirtolaisten asuttamisen takia työ viivästyi. Vuonna 1950 säädettiin uusi Kuusamoa koskeva laki ja asetus isojaosta. Sen jälkeen toiminta käynnistyi ripeästi. Isojakoalue jaettiin useisiin työalueisiin, joille kullekin määrättiin toimitusinsinööri. Jaon aikana Kuusamossa ehti työskennellä eripituisia aikoja yli 30 maanmittausinsinööriä kuukausipalkalla. Apulaisia oli alkuaikoina noin 40. Viimeisenä valmistui kirkonkylän alueen jako vuonna Erkki lähti Kuusamoon 1953 toukokuussa. Siihen aikaan autojen saanti oli hankalaa. Erkki kertoo kollegansa Veikko Koskivaaran kokemuksista. Maanmittaushallituksella oli mahdollisuus avustaa insinöörejä autojen hankkimisessa. Koskivaara kysyikin tätä mahdollisuutta. Mitä te siellä autolla teette, eihän siellä ole teitäkään, oli lyhyt vastaus. Koskivaara tiedusteli vielä perheasunnon saantimahdollisuuksia Kuusamosta, mutta sai taas tylyn kommentin: Ei sinne ole tarkoituskaan perheitä viedä. Kuusamohan on poltettu eikä siellä ole asuntoja saatavissa. Erkki kertoo, että monet insinöörit muuttivat silloin alaa mieluummin kuin lähtivät tuntemattomiin epävarmoihin oloihin. Vaimo Raija alkoi kuitenkin hakea opettajan virkoja saadakseen opettajalle kuuluvan virka-asunnon. Hän sai viran, muttei asuntoa. Kuusamohan on poltettu eikä siellä ole asuntoja saatavissa. Ei sinne ole tarkoituskaan perheitä viedä. Retuperän WBK:n juhlakvartetti. Vasemmalta Olli Lahtinen, Erkki Uotila, Jukka Lehtisalo ja Ossi Heiskanen. Vaatimaton asunto kuitenkin löytyi vaikka asuntopula oli huutava. Saksalaiset olivat hävittäneet kirkonkylän. Tuho oli niin täydellinen, että jäljelle oli jäänyt vain pappilan heinälato ja yksi puhelintolppa. Kadonneet kirkonkellot löytyivät, kun eräs täällä sotinut saksalainen tuli käymään Suomessa ja kertoi, että ne on haudattu sankarihautaan. Teiden puuttuessa ei pitkästä matkasta kannattanut palata yöksi kotiin vaan yöpyminen tapahtui usein metsässä tulilla. Puroista pystyi uistelemaan kalaa syötäväksi. Kesä käytettiin tarkoin työntekoon ja lomille ehdittiin vasta syksyllä. Harrastuksille jäi myös aikaa. Erkki liittyi Kuusamossa kirkkokuoroon ja mieskuoroon. Maanmittarit tekivät retkiä ja pitivät yhteisiä juhlia, joissa esiintyi oma kvartetti. Isojako oli päättyvä projekti, joten maanmittarit levisivät ympäri Suomea omille tahoilleen. Elinikäisiä ystävyyksiä oli kuitenkin muodostunut. Tarkastajaksi Ouluun Kesällä 1955 Erkki sai tarkastajan viran Oulun läänin maanmittauskonttorista. Hän sai kuitenkin tehdä vuosilomallaan taksalla maanhankintalain mukaisia lohkomisia Posiolla ja Puolangalla. Erkki oli myynyt autonsa jo Kuusamossa ja toimitusmatkat tehtiin avustajana toimineen Kauko Vehviläisen Moskvitsillä. Seuraavina vuosina Erkki kävi tekemässä toimituksia Tyrnävällä ja Temmeksessä lauantai-iltaisin ja vuosilomilla. Sunnuntaina ei sääntöjen mukaan saanut mitata maata. Kulkuvälineenä oli polkupyörä. Tyrnävän ylipäästä oli matkaa kotiin jopa 75 km. Erkki kertoo, että lääninmaanmittausinsinööri Pekka Kustaa Kuusilehto ja apulaislääninmaanmittausinsinööri Bertel Risla olivat hyvin ymmärtäväisiä antaessaan nuorille insinööreille ylitöitä. Sotien, maanhankintatöiden ja isojakojen jälkeen toimituksia oli rästissä. 18 Maankäyttö

19 Erkki kertoo, että toisten insinöörien kanssa jouduttiin joskus pohtimaan toimitusten tarkoitusta ja lopputulosta. Muhoksella asui työteliäs ja vauhdikas maanmittari Väinö Taskinen. Hänellä oli apunaan kartoittajana ja myöhemmin teknikkona oma poikansa. Erkin tarkastajakollega Heikki Vaara pyysi heitä kerran korjaamaan erästä toimitusta sen vuoksi, että muutamaa vuotta aikaisemmin vuonna 1953 oli tullut voimaan uusi jakolaki, joka oli muuttanut vanhaa käytäntöä. Heikki piti kädessään ylijohtaja Väinö Suomaan kirjoittamaa punakantista kirjaa Jakolaki selityksineen. Väinö kääntyi poikansa puoleen ja kysyi: Kuule Seppo, onko meillä tuota kirjaa. Seppo puisteli arasti päätään, jonka jälkeen isä antoi innostuneena määräyksen: Meidän täytyy ostaa se. Oulun läänissä oli työpiiri myös Lauri Kanteella, joka asui Helsingissä ja joka päätti virka-uransa maanmittaushallituksen pääjohtajana. Toimitukset kulkivat Ouluun postitse. Talvipakkasten aikaan Erkki availi kollegansa Heikki Vaaran kanssa Kanteen lähettämää karttakääröä, jonka toimitusinsinööri oli lähettänyt maanmittauskonttoriin saadakseen toimituksesta ennakkoa. Paketista alkoi putoilla läpinäkyvän muovin palasia, joissa oli karttapiirroksia. Kanteen käyttämä karttamuovi ei ollut kestänyt matkan aikana pakkasta vaan särkynyt pieniksi pirstaleiksi. Kanteelle myönnettiin kuitenkin ennakkopalkkio ja palaset palautettiin korjattavaksi. Kesäisin Kanteella oli apulaisinaan opiskelijoita. Heillä ei kuitenkaan ollut oikeutta käydä rajoja, vaikka he tekivät maastotyöt. Insinööri joutui laskuissa merkitsemään nämä työt itselleen. Kun kalenteri kuitenkin täyttyi omista töistä, sieltä löytyi niukasti aikaa opiskelijoiden tekemille töille. Niinpä erään laskun mukaan 25 kilometrin rajankäyntiin oli käytetty aikaa 0,1 päivää. Tarkastaja Heikki Vaara piti sitä tunnin juoksun maailmanennätyksenä ja myönsi palkkion. Harrastustoimintaa Oulussa Taksamies Retu Lampi oli Oulun maanmittareiden vapaa-ajan toimintojen Primus motor. Hän oli vuonna 1933 lausunut Retuperän WBK:n syntysanat. Sehän voi edelleen hyvin ja on oman ilmoituksensa mukaan maailman paras ja ainoa Uudempaa ranskalaista Torwimusiikkia soittava espoolainen teekkaripalokuntaorkesteri. Mittarikvartetti lauloi Erkin johdolla omissa tilaisuuksissa. Erkki sai maanmittarikerholta tunnustuksena lauluharrastuksesta Erkin avaimen, joka sääntöjen mukaan jäi kerholle seuraavan laulunjohtajan merkiksi. Maanmittarien keskinäisillä tapaamisilla oli taksa-aikana suuri merkitys, kun muuten kukin touhusi omassa piirissään. Oulussa maanmittareille syntyi vahva yhteishenki, joka on jatkunut ystävyytenä läpi elämän. Kuukausipalkkaisiin maanmittaustoimistoihin siirtymisen jälkeen vuonna 1972 kokoontumisiin ei ollut enää samanlaista tarvetta, sillä kollegoja näki säännöllisesti toimistolla. Mikä lienee maanmittarikerhojen tilanne nykyisin? Esimerkkinä voin mainita, että Keski-Suomen maanmittausinsinöörit ry:n, johon itse olen kuulunut ja jonka puheenjohtajanakin olen toiminut, toiminta on hiipunut olemattomiin. Taksamaanmittarina Kainuussa Neljännen lapsen synnyttyä vuonna 1957 Erkki uskoi, että tarkastajan säännölliset tulot olivat taksamiesten tuloja pienemmät. Niinpä hän siirtyi taksamieheksi Puolangalle. Hän hankki taas oman auton, käytetyn kuplavolkkarin. Teiden puuttuessa ei pitkästä matkasta kannattanut palata yöksi kotiin vaan yöpyminen tapahtui usein metsässä tulilla. Puroista pystyi uistelemaan kalaa syötäväksi. Puolangalle lähtiessä ensimmäisenä keväänä salkussa oli noin 60 halkomista, joista suurimmat käsittivät yli ha maata, yksi yli ha. Lohkomisia oli vain muutama. Perhe asui kesän vanhassa rappeutuneessa lukkarin puustellissa, jota ei saanut edes lämmittää. Erkin veli Esa tuli maanmittausharjoittelijaksi ja kartoittajaksi tuli Eelis Tuomainen Kuusamosta. Erkki palkkasi myös keskikoulusta päässeen Anneli Väisäsen oppisopimussuhteeseen toimitusten valmistelijaksi. Pienemmillä tiloilla Erkki tiedusteli alkukokouksen alussa, olisiko järkevä jättää tila kokonaiseksi ja hoitaa omaisuuden jakaminen muulla tavoin. Sopimuksia syntyikin yllättävän paljon, kun osakkaat saivat ulkopuolisen konsultin sovittelijaksi. Elinkelvottomia tiloja jäi tekemättä. Erääseen toimitukseen mennessään Erkki oli uskottujen miesten kanssa niin myöhässä, että väki oli jo nukkumassa, kun he kävelivät viimeisiä pitkospuita pitkin pihaan. Aamuun mennessä jako oli kuitenkin jätetty sikseen. Isäntä hyvästeli toimitusmiehet hyvillä mielin, kun oli saanut lunastaa kaupunkiin muuttaneilta sisaruksiltaan näiden osuudet kohtuullista korvausta vastaan. Toisen Puolangan kesän jälkeisenä talvena Erkki selvitteli Anneli Väisäsen kanssa Pohjanmaan jokien omistuksia Iijoelta Kalajoelle maakuntaliiton tarpeisiin. Sen tavoitteena oli kohentaa taloudellisia oloja Pohjanmaalla edistämällä jokien tulvasuojelua ja rakennuttamalla tekoaltaiden alapuolella voimalaitoksia. Tätä varten piti selvittää omistajat. Anneli Väisänen kävi syksyllä 1959 Helsingissä maanmittaushallituksen järjestämän puolen vuoden mittaisen kartanpiirustuskurssin. Hän oli kurssin priimus ja opettajat houkuttelivat häntä jäämään pääkaupunkiin töihin. Erkki oli maksanut hänelle palkkaa kurssiajalta ja hän palasi Ouluun. Asiaan saattoi vaikuttaa myös poikaystävä. Erkki kertoo, että palkanmaksu ei mennyt hukkaan, sillä hän sai siitä aiheutuneet kustannukset takaisin. Väisänen oli erittäin hyvä valmistelija ja taidot vain paranivat kurssilla. Kirjoittaja on eläkkeelle siirtynyt toimitusinsinööri Keski-Suomen maanmittaustoimistosta. Sähköposti raimo.koivistoinen kolumbus.fi. Maankäyttö

20 GPS+-kaksitaajuusvastaanotin Topcon Hiper II Ratkaisu, joka sopii monenlaisiin sovelluksiin ja useimpien käyttäjien budjettiin. Topconin menestyksekkään HiPer GNSS -vastaanottimen seuraaja. Toiminnot ovat täysin muokattavissa käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Magnesiumseosrunko takaa parhaan mahdollisen kestävyyden ja IP67/MIL-STDluokan ympäristönkestävyysluokituksen ansiosta HiPer II selviää kaikista kenttäolosuh- teista! Maanmittauslaitoksen ilmakuvakeskus tekee runsaasti yhteistyötä Ruotsin lantmäterietin kanssa niin ilmakuvaus ten kuin laserkeilaustenkin osalta. Laajemmalla rintamalla kahden valtion välistä yhteistyötä tehdään tornionjoen alaosan tulvakartoitus projektissa. Tornionjoen tulvakartoitusprojektissa tehtiin luotausta keväällä 2009 yhdessä ruotsalaiskollegojen kanssa. Kestävä, tehokas, taloudellinen HiPer II ja FC-236 tehokas, pienikokoinen ja kevyt RTK GNSS -järjestelmä! Uudessa FC-236-maastomikrossa on saatu mahtumaan paljon uusia ominaisuuksia erittäin pieneen tilaan. Numeronäppäimistö, 12 tunnin akunkesto, sisäinen GPRSmodeemi, 3MP:n kamera, sisäinen L1 GPS -vastaanotin, kompassi ja tehokas Windows Mobile 6.1 -käyttöjärjestelmä. FC-236:ssa on kaikki, mitä voi vaatia nykyaikaiselta maastomikrolta! TOPGEO OY Sarkatie 3 5, Vantaa Puh. (09) Maanmittauslaitoksen pohjoismaisella yhteistyöllä on jo monivuosikymmeniset perinteet. Verkostoitumista ja vertailukehittämistä, eli benchmarkingia, tehdään niin pääjohtaja- kuin asiantuntijatasolla. Maanmittauslaitoksen ilmakuvakeskus on ylläpitänyt yhteistyötä Lantmäterietin vastaavan yksikön ja asiantuntijoiden kanssa pitkään. Viimeaikainen kaukokartoitustekniikoiden nopea kehitys on lisännyt yhteistyötä ja toinen toisilta oppimista entisestään. Digitaalinen ilmakuvaus lisäsi yhteistyötä Ruotsin Lantmäteriet siirtyi digitaaliseen ilmakuvaukseen jo vuonna Ilmakuvakeskus aloitti tiiviin benchmarking-yhteistyön Lantmäterietin kanssa valmistellessaan digitaalisen ilmakuvauskameran hankintaa. Koska meillä päädyttiin samaan kuvauslaitteistoon ruotsalaisten kanssa, tiivistyi yhteistyö entisestään vuonna 2008 Maanmittauslaitoksen kamerahankinnan myötä. Hankinnan jälkeen kokemuksia on jaettu ja vertailtu kuvien jälkilaskennassa ja sävysäädöissä käytettävien ohjelmistojen osalta. Lantmäterietissä on kehitetty oma ohjelmistonsa kuvamateriaalin käsittelyyn. Ilmakuvakeskus sen sijaan käyttää laitevalmistajan toimittamaa ohjelmistoa.

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 15.2.2012 täydennetty 28.2.2012 Riikka Henriksson, talous- ja suunnittelukeskus Jussi

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari

Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari Arja Salmi 10.3.2011 Vesi- ja viemäriverkostot KUHA Pienet kustannustehokkaat

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää?

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää? Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää? Uudistettu SeutuRuutu- seudulliset rekisteri- ja paikkatiedot helposti käyttöön Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY 28.5.2015

Lisätiedot

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto SeutuRAMAVA Muuttuja Nimi KUNTA Kuntakoodi KOKOTUN Yhdistetty aluetunnus KAUPOSANRO Kaupunginosanumero TILANRO Tilastoaluenumero NIMI Kaupunginosan nimi RAKLKM Rakennusten lukumäärä YKSIKKOLKM tai YKSLKM

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

HSY Avoin data. Henna-Kaisa Räsänen Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 3.12.2015

HSY Avoin data. Henna-Kaisa Räsänen Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 3.12.2015 HSY Avoin data Henna-Kaisa Räsänen Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 3.12.2015 Avoin data Maksutonta koneluettavaa tietoa, jota kuka tahansa saa käyttää, muokata ja uudelleen jakaa

Lisätiedot

Sähköiset asiointipalvelut ja rajapinnat Lahden kaupungissa

Sähköiset asiointipalvelut ja rajapinnat Lahden kaupungissa Sähköiset asiointipalvelut ja rajapinnat Lahden kaupungissa kartastopäällikkö Aija Holopainen Lahden kaupunki/maankäyttö Lahden teknisen ja ympäristötoimialan sähköiset palvelut Tavoitteeksi asetettiin,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun 29.3.2012 Helsinki HSY:n paikkatietoseminaari DI Tiina Järvinen Espoo kaupunkina Espoo on yli 250 000 ihmisen kotikaupunki. Kaupungin maapinta-ala

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa

Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Rajapintojen hyödyntäminen aineistojen myynti- ja jakelupalveluissa Mikko Ristikangas 15.9.2011 Kuntamarkkinat Aineistojen myynti- ja jakelupalvelut Kuntien aineistojen myynti- ja jakelu Miksi sähköisiä

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa. Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto

Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa. Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto Aluerakentamishankkeet Suomessa kunnan riskipositio eri toteutusmalleissa Repsu-Atra seminaari 2.6.2015 Eero Valtonen, Aalto-yliopisto Tutkimuksen taustaa Urbanisaatio Väestön ikääntyminen Uusia alueita

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE

1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE TONTTIBAROMETRI 21 1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE Vastaajien määrä: 8 2. Mikäli raakamaan omistus on keskeinen tai vähäinen ongelma, rastittakaa syy(t)

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI. PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI. PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMI PAIKKATIETOTUOTANNON HINNASTO 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 PAIKKATIETOTUOTANTO... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 1.1.1 Numeerisen aineiston käyttöoikeuslupa...

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 224 16.12.2015. 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 224 16.12.2015. 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2015 1 (1) 224 Asianro 8457/10.00.02.01/2015 Tonttien 297-25-80-1 (Jynkän koulu) ja 297-43-17-1 (Karttulan koulu) vuokraaminen / Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat Kiinteistöjohtaja

Lisätiedot

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Sisältö ESRI Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet Markkinointi, myynti ja jakelun

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012

Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012 Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi GSM 0400 858 101 TAVOITETILA Metatieto Inspire WFS Kokoava tietopalvelu KuntaGML LandXML

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 102 05.06.2013. 102 Asianro 4064/10.00.02.08/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 102 05.06.2013. 102 Asianro 4064/10.00.02.08/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (1) 102 Asianro 4064/10.00.02.08/2013 Pihlajalaakson 2. vaiheen kerros- ja rivitalotonttien vuokrausehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA Pandia Oy Sinikalliontie 6, 02630 Espoo, Finland +358 9 549 194 69 www.pandia.fi contact@pandia.fi PANDIAN SEMINAARIPUHEENVUORO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 261 27.10.2014

Kunnanhallitus 261 27.10.2014 Kunnanhallitus 261 27.10.2014 VALTUUSTOALOITE / VAPAAN JA AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISEKSI JA AVOIMEN TOIMISTO-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI KEMPELEESSÄ /

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Liiketontin vuokraaminen Kaitaalta Avoin Yhtiö Jukka ja Sirpa Kolmoselle, kortteli 31059 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Liiketontin vuokraaminen Kaitaalta Avoin Yhtiö Jukka ja Sirpa Kolmoselle, kortteli 31059 tontti 1 02.02.2015 Sivu 1 / 1 177/02.07.00/2015 18 Liiketontin vuokraaminen Kaitaalta Avoin Yhtiö Jukka ja Sirpa Kolmoselle, kortteli 31059 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Hakala, puh. 046 877 2956

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Arvioidaan kaavoituksen onnistumista ja yhteistyön sujuvuutta Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen Tekninen ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 05.05.2014 Sivu 1 / 1 1937/02.07.00/2014 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 117 26.06.2013. 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 117 26.06.2013. 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) 117 Asianro 4839/10.00.02.09/2013 Omakotitonttien luovuttaminen vuoden 2014 rakentamiseen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kaupungilla

Lisätiedot