VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 8/2013 xxxxxxxxxxxxxx Esa Härmälää xxxxxxxxxxxxxx harmittaa xxxxxxxxxxxxxx lisääntyvä xxxxxxxxxxxxxx kivihiilen xxxxxxx. poltto. sivu 34 Ranskan Brest sai ratikan ja köysirata on tulossa sivu 14 Politiikka ui kuntien Fennovoimaratkaisuihin sivu 36 Päättäjät sammuttivat Kuntavalo Oy:n kalkkiviivoilla sivu 38 Valaistus osana kaupunkisuunnittelua VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6

2 Kuntatekniikka

3 SISÄLTÖ 8/ joulukuuta Ranskan Bretagnen pääkaupunki Brest uudistaa joukkoliikennettään. Kesällä 2012 otettiin käyttöön 14 kilometrin raitiotielinja, ja nyt suunnitteilla on joen ylittävä köysirata. 20 Oulun Ranta-Toppilan alueen kehittämiseen haettiin ideoita eurooppalaisessa yhteistyöhankkeessa. 42 Matti Riekkola ja Juhani Vättö hakevat energiatehokkaita ratkaisuja Hämeenlinnan kaupungin kerrostalosaneerauksiin. 48 Valtio vetäytyy tulvavahinkojen korvaamisesta. Pyhäjoella perätään keskustelua tulvien syistä ja seurauksista. VALAISTUS Helsinki kehittää ulkovalaistustaan 6 Valaistus mukaan suunnitelmiin jo prosessin alkuvaiheessa 10 YHDYSKUNTA Brest rakensi raitiotien ja suunnittelee köysirataa 14 Kaupunkien joukkoliikenteen tarjouskilpailuissa ratkaisuvaiheet 18 Oulu haki Ranta-Toppilaan oppia eurooppalaisesta yhteistyöstä 20 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 32 ENERGIA Kivihiili mustaa Suomen energiapolitiikkaa 34 Kuntapolitiikka väänsi Fennovoima-päätöksiä 36 Kuntavalo Oy sammui ennen syttymistään 38 Maalämpö energianlähteenä on tullut jäädäkseen 42 TEKNISET PALVELUT SKTY saa Petri Koivulasta energisen monitoimimiehen 46 Kunnanjohtaja perää kunnon keskustelua tulvavahingoista 48 Kuntien putkimestarit 33 lehti.kuntatekniikka.fi Uusi koulutusohjelma kaupunkien tarpeisiin 50 Kolmiulotteisella kiinteistönmuodostuksella tontteja päällekkäin 51 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Pietarin diametri 25 Kolumni/Päivi Ahlroos: Tehokkuuden paradoksi 45 Uutisia 52 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Juhana Konttinen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Verkot vieraille vesille Fortum heitti sähkön jakeluverkot pyyntiin ulkomaisille vesille. Ensisilmäyksellä niihin näyttääkin tarttuneen mukava vonkale. Kaksi ja puoli miljardia euroa on summa, jolla iso energiayhtiökin voi tehdä yhtä sun toista. Vaikka kauppa vielä vaatiikin viranomaisten hyväksynnän, myyntivoittoa ollaan jo jakamassa hyviin tarkoituksiin. Näin joulun alla, kun saa toivoa, niin itse toivon voittovarojen sijoittamista ensisijaisesti uusiutuvan energian tutkimus-, kehittämis- ja tuotantotoimintaan kotimaassa. Valtion suurelta osin omistama maan johtava energiayhtiö ei pitänyt sähkön jakeluverkon omistamista ydintoimintanaan. Sen vuoksi siitä piti nykyisin vallalla olevien liiketoiminnan prinsiippien mukaan luopua. Kaikki keskittyvät vain siihen, minkä parhaimmin osaavat. Niin yritykset kuin yhteiskunta muutoinkin viipaloituvat erikoisasiantuntijoiden temmellyskentäksi, jossa maalais- tai kaupunkilaisjärjelle käytännöllisine ratkaisuineen ei aina tahdo löytyä sijaa. Vaiva on pesiytynyt myös poliitikkoihin, joista monilta tuntuu puuttuvan kokonaisnäkemys. Kokonaisnäkemyksen puute on vaivannut myös energiapolitiikan käytännön ratkaisuja. Hallitusohjelmassa lukkoon lyödyt tavoitteet ja menettelyt turpeen käytön vähentämiseksi ovat nopeasti lyöneet päästöjen vähentämispyrkimyksiä poskelle. Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan laskettua ja päästöoikeuksien halvennuttua suomalaiset biovoimalaitokset ovat siirtyneet hiilenpolttajiksi. Ja päättäjät levittelevät käsiään: Harmittaa, mutta ei voi mitään. Entäpä jos ryhdytään verottamaan hiilen käyttöä alkoholin tapaan? Molempien kulutustahan yritetään hillitä, kun niiden käytöstä syntyy merkittäviä haittoja yhteiskunnalle. Joulukynttilän valossa Pääkirjoituksen aiheesta huolimatta en pidä todennäköisenä, että sähkökatkojen vuoksi olisi vietettävä joulu kynttilän valossa. Uskon, että kuntatekniikka tältäkin osin edelleen toimii luotettavasti, vaikka myrskyjä sähkökatkoineen on viime viikkoina riittänyt ja tätä tekstiä kirjoitetaan Seija-myrskyn alkupuhurien aikaan. Joulu on kynttilöiden, joululaulujen, piparkakkujen ja herkulliselta tuoksuvien perinneruokien aikaa. Se on myös hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Joulukynttilän valossa on myös toivo paremmasta huomisesta. Rauhallista joulua kaikille Kuntatekniikan lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/ Liikuntapaikat Viheralueet 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Ilmasto Kuntien ilmastokonferenssi / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Toimintaympäristö muuttuu Helsinki kehittää ulko Viihtyisyys, turvallisuus, vetovoimaisuus, energiatehokkuus, talouden säästöt, led, älykäs ohjaus. Tässä joukko syitä ja tavoitteita, jotka vaikuttavat kaupunkien valaistuksen kehittämiseen. Helsinki vastaa kehityshaasteeseen panostamalla suunnitteluun ja valaistuksen tekniikkaan. Juhani Sandström Valaistuspäällikkö Helsingin kaupunki Valaistus mielletään tehokkaaksi ja melko edulliseksi keinoksi parantaa kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta ja kaupungin viihtyisyyttä. Asukkaiden vaatimustaso kasvaa jatkuvasti, ja yleisesti edellytetään lähes samojen toimintojen olevan mahdollisia niin pimeällä kuin valoisallakin. Toisaalta tunnetaan myös suurta huolta energian käytön lisääntymisestä ja paheksutaan tarpeetonta valaistusta. Usein vaatimukset tai tavoitteet ovat myös ristiriitaisia. Samoin toiselle tarpeeton saattaa olla toiselle tarpeellinen. Muutokset toiminta- ja elintavoissamme synnyttävät uusia vaatimuksia kaupunkivalaistukselle. Kun vielä jokin aika sitten kaupunki hiljeni ja ihmiset menivät koteihinsa viimeistään iltamyöhällä, jatkuu meno nykyisin aamuun asti. Maassamme on muun muassa yli tuhat aamuneljään asti auki olevaa ravintolaa. Kaupungeista on tullut vuorokaudet ympäri käyviä koneita. Tämä asettaa valaistukselle uusia haasteita. Enää ei voida ajatella valojen sammuttamista edes aamuyön tunteina vaan päinvastoin, turvallinen kotimatka tulee pystyä tarjoamaan kaikkina vuorokaudenaikoina. Myös väestön ikääntyminen asettaa uusia vaatimuksia kaupunkivalaistukselle. Kaduillamme liikkuu jalankulkijoina ja autoilijoina selvästi aiempaa vanhempaa väkeä. Kun tiedämme, että valon tarve saman asian havaitsemiseen kasvaa ikäihmisillä tuntuvasti, joudumme arvioimaan valaistustarvetta myös tästä näkökulmasta. 60-vuotiaan valontarve on 2,5-kertainen ja 80-vuotiaan 4,5-kertainen verrattuna 20-vuotiaan valontarpeeseen. Tarveselvitys linjaa valaistusta 20 vuodeksi Kokonaisuuden saavuttamiseksi on tärkeä löytää valaistuksen suunnitteluun samanlainen vaiheistus kuin muussakin yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tällaista ei valaistussuunnittelussa ole juuri harrastettu, vaan valaistussuunnittelu on tullut prosessiin yleensä liian myöhään, usein vasta toteutus-suunnitteluvaiheessa torjumaan pimeyttä. Tätä epäkohtaa on Helsingissä alettu systemaattisesti korjata. Tarveselvitys on valaistussuunnittelun ylin taso. Se vastaa tarkastelunäkökulmaltaan ja tarkkuudeltaan yleiskaavaa, ja se olisikin hyvä tehdä yleiskaavan yhteydessä. Jossain yhteydessä tarveselvityksestä onkin käytetty nimitystä valaistuksen yleiskaava. Tarveselvitystä osana valaistussuunnittelua tarkastellaan toisaalla tässä lehdessä. Helsingissä valaistuksen tarveselvityksen laatiminen aloitettiin noin vuosi sitten, ja sen on HKR / VALOA design Oy Senaatintorin valaistuksen uudistaminen on yksi maamme kiinnostavimmista kaupunkivalaistushankkeista. määrä valmistua pian vuodenvaihteen jälkeen. Työstä odotetaan valaistuksen ohjenuoraa seuraaviksi 20 vuodeksi. Työn pääpaino on katujen ja muiden liikennealueiden valaistuksen määrittelyssä, mutta siinä haetaan periaatteita myös monien valaistuksen erityiskysymysten ratkaisuun. Tarveselvityksessä ei ole tarkoitus ratkaista kaikkia valaistuksen ongelmia, eikä ainakaan suunnitella kohteita. Selvitettävät asiat on kuitenkin tarkoitus tunnistaa ja ratkaisuperiaatteet määritellä. Työn aikana on noussut esiin monia valaistuksen erilliskysymyksiä, jotka vaativat periaatteiden määrittelyä ja jatkoselvityksiä. Näitä ovat muun muassa suhtautuminen julkisivujen ja ra- 6 Kuntatekniikka 8/2013

7 VALAISTUS alaistustaan kennelmien valaisemiseen. Mikä on kaupungin yöllinen näkymä? Haluaako Helsinki profiloitua kirkkojen, vesitornien, siltojen vai kenties savupiippujen kaupunkina? Kuinka suhtaudutaan tulevien pilvenpiirtäjien valaisemiseen? Kuinka yksityiskohtaiseksi ohjeistus viedään? Niin ikään pimeäksi jätettävät alueet vaativat omat määrittelynsä samoin kuin kaupungin joulu- ja talvivalaistus. Näiden lisäksi tarveselvityksessä pyritään tunnistamaan kohteet, joista tulisi laatia erillinen valaistuksen yleissuunnitelma. Aluerakentamishankkeille yleissuunnitelmat Valaistuksen yleissuunnitelmia on Helsingissä laadittu menestyksekkäästi jo useamman vuoden ajan. Kaupungissa on meneillään monia suuria alueprojekteja. Muun muassa satamilta vapautuneita alueita rakennetaan kokonaan uudelleen. Näille laaditaan osayleiskaavan jälkeen koko alueen kattava valaistuksen yleissuunnitelma, joka sitten ohjaa toteutusta koko projektin ajan. Alueprojektien lisäksi tarveselvityksessä pyritään tunnistamaan myös rakennetussa ympäristössä olevia alueita, joille tulisi laatia kokonaisvaltainen valaistuksen yleissuunnitelma. Tällaisiksi on tunnistettu ainakin Helsingin keskeiset torialueet ympäristöineen: Senaatintori, Hakaniementori ja Rautatientori. Näistä yleissuunnitel- Kuntatekniikka 8/2013 7

8 VALAISTUS man laatiminen on aloitettu jo Senaatintorilla ja Hakaniemessä. Senaatintorin valaistuksen uudistaminen on kenties tämän hetken kiinnostavin valaistushanke koko maassa. Arkkitehtonisesti ja historiallisesti alue on poikkeuksellinen, samoin sen merkitys matkailukohteena ja Helsinkikuvan muodostajana. Nykytilassa valaistus ei ole alueen arvolle sopivassa kunnossa. Julkisivuvalaistus puuttuu Tuomiokirkkoa lukuun ottamatta lähes kokonaan, ja tori- ja katuvalaistus joudutaan teknisistä syistäkin uudistamaan lähivuosien kuluessa. Suunnittelutyö on laaja yhteistyöhanke, jossa ovat osallisina kaikki toria ympäröivät kiinteistöt sekä lukuisat kaupungin virastot. Ympäröiviä kiinteistöjä ovat Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus, tuomiokirkko, Helsingin vanha raatihuone sekä uudistuvat kaupungintalokorttelit. Työtä johtaa Helsingin rakennusvirasto. Viihtyisyys, turvallisuus ja vetovoimaisuus Helsinki pyrkii parantamaan viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta valaistuksen avulla. Kaupunki teetti aihepiiristä tutkimuksen Valot varjot vaarat tutkimus valaistuksen merkityksestä turvallisuuden tunteeseen puistoja ulkoilualueilla. Käyttäjätutkimuksiin perustuva työ valmistui juuri, ja siinä todettiin, että turvallisuuden tunne lisääntyy selvästi, jos pelkän kulkuväylän lisäksi korostetaan valolla myös HKR / Tülay Schakir HKR / Tülay Schakir Valaistustavalla on suuri vaikutus turvallisuuden tunteeseen. ympäristön yksityiskohtia. Samankaltaiseen johtopäätökseen päätyi Heli Nikunen tuoreessa väitöskirjassaan, jossa hän esitti, kuinka valon kohdistaminen miellyttäviksi koettuihin kohteisiin kuten luontoympäristöön lisää elvyttävyyspotentiaalia. Työssä todetaan, että julkisten tilojen valaistuksen tulisi tukea elpymismahdollisuuksia. Helsinki pyrkiikin kehittämään puistovalaistustaan näiden selvitysten johtopäätösten pohjalta. Työ aloitetaan niistä puistoista, joissa käyttäjät kokevat eniten turvattomuuden tunnetta. Tekniikka ja energiankulutus kuntoon Puistojen yleisvalaistuksen kehittämisen lisäksi Helsingissä on käynnissä muitakin hankkeita viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. Yhdessä selvitetään julkisten taideteosten valaisuperiaatteita. Julkisista veistoksista pyritään valitsemaan ne, jotka valaistaan, ja hakemaan kullekin sopivin valaisutapa. Jatkossa tavoitteena on myös parantaa teosten löydettävyyttä ja kehittää niistä annettavaa tietoa kaupunkilaisille ja matkailijoille. Valaistut veistokset helpottavat paikan tunnistamista pimeässä ja auttavat suunnistautumaan oikeaan suuntaan. Toisessa hankkeessa määritetään joulu- ja talvivalaistuksen periaatteet. Aleksanterinkadun jouluvalaistus on kaikille tuttu, mutta muuten toteutukset ovat olleet sattumanvaraisia. Valaistusperiaatteiden ja mahdollisen teeman lisäksi työssä on tarkoitus määritellä valaistuksen laajuus sekä toteutus- ja kustannusvastuut. Tavoitteena on luoda Helsingin keskustalle vetovoimainen ja lämminhenkinen joulunajan ilme. Työ on vasta aluillaan, ja se edellyttää laajaa yhteistyötä keskustan kauppiaiden, matkailuyrittäjien ja kiinteistöjen kanssa. Kruunuvuorenrannasta valon kaupunginosa Kruunuvuorenranta on entiselle öljysatama-alueelle rakennettava asukkaan uusi kaupunginosa näköyhteyden päässä Helsingin keskustasta. Alue on nimetty Päivän kuuma sana on energiatehokkuus. Viimeiset neljä vuotta se on ohjannut ulkovalaistusta merkittävästi. Alkusysäyksen asialle antoi EU:n komissio, joka määräsi vuonna 2009 energiatehokkuusrajan EU:n alueella valmistettaville ja alueelle tuotaville lampuille vuoden 2015 maaliskuusta alkaen. Helsingille paljastui, kuten useimmille muillekin kaupungeille, että yli puolet ulkovalaisimista käytti näitä kelvottomia lamppuja. Toinen energiatehokkuushankkeiden syntymiseen vaikuttanut tekijä on ollut kaupungin sitoutuminen erilaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin, jotka asettavat energian käytön vähentämiselle tiukat tavoitteet. Kolmas syy on talous. Kaupungin kurjistuva rahoitustilanne ei enää kestä jatkuvasti kasvavaa energialaskua, vaan sitä on pyrittävä määrätietoisesti pienentämään. Helsingissä energiatehokkuutta parannetaan kahdella tavalla, vaihtamalla vanhat valaisimet mahdollisimman energiatehokkaisiin ja ottamalla käyttöön älykäs valaistuksen ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan kulloinkin tarkoituksenmukainen valaistusvoimakkuus. Valaisinten vaihtotyö alkaa olla loppusuoralla. Suunnitelluista valaisimesta on vaihtamatta noin kolmannes. Alkuvaiheessa elohopealamppuvalaisimia korvattiin pääasiassa muilla tehokkaammilla purkauslamppuvalaisimilla, mutta nyt katse on käännetty melko voimakkaasti led-valaisimiin. Ledien kehittyminen on edennyt rivakasti, ja ne alkavat olla kilpailukykyinen vaihtoehto. Aluksi led-valaisimia otettiin käyttöön pienkaduilla ja kevyen liikenteen väylillä, mistä kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Viime aikoina led-valaisimia on otettu käyttöön myös ylempiluokkaisilla kaduilla. Valaisimien vaihdon kokonaiskustannus on 8 Kuntatekniikka 8/2013

9 Helsingin Energia Valaistuksella vaikutetaan merkittävästi kaupunkitilan viihtyisyyteen. valon kaupunginosaksi. Laadukas ja poikkeuksellinen valaistus otettiin alueen suunnitteluteemaksi heti alusta alkaen. Valaistuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka ohjelmassa painotettiin neljää seikkaa: Alueen kaukonäkymää (näkymä keskustaan) tulee korostaa valolla. Alueen sisäisen valaistuksen (katu- ja puistovalaistus) tulee olla tavanomaista laadukkaampaa ja poiketa perinteisestä. Alueelle toteutettavassa taiteessa valolla tulee olla erityisen suuri merkitys. Alueella tulee olla paikkoja ja mahdollisuuksia erilaisten valotapahtumien järjestämiselle. Alueen suunnittelu jatkuu voittaneen työn pohjalta, ja kohde on saavuttanut laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Lähtölaukauksena hankkeelle vanhaan säilytettävään öljysäiliöön toteutettiin näyttävä valotaideteos Siilo 468, joka sai nimensä säiliön vanhan rekisterikoodin mukaan. Teos valmistui vuosi sitten, ja se on saavuttanut valtavan suosion asukkaiden keskuudessa ja suurta kiinnostusta kansainvälisesti. Dynaamisesti elävä teos on muun muassa voittanut toistakymmentä kansainvälistä valaistusalan palkintoa. Tilaa kysytään myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen paljon enemmän kuin sitä on mahdollista vuokrata. Kruunuvuorenrannan valaistushanke on ollut menestys heti alusta asti ja osoittaa hyvin, kuinka pelkästään valolla mielikuvat saadaan kääntymään tunkkaisesta öljysatamasta iloisen raikkaaseen asuinalueeseen. noin 20 miljoonaa euroa, ja sillä alennetaan energian kokonaiskulutusta noin 30 prosenttia. Helsinki hankki myös uuden valaistuksen ohjausjärjestelmän, mikä mahdollistaa valaistuksen monipuolisen ohjauksen. Valaistusta voidaan halutessa säätää muun muassa kellonajan, säätilan, liikennemäärän tai ympäristön valoisuuden mukaan. Tällä uskotaan saavutettavan merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa, kun ei tarvitse valaista tarpeettomasti hyvien olosuhteiden tai vähäisen käyttäjämäärän aikana. Vanha järjestelmä ei sallinut tämänkaltaista ohjausta. Ohjausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia katuvalokeskuksiin. Muutosinvestointien suuruus on noin 10 miljoonaa euroa, ja ohjausjärjestelmällä arvioidaan saavutettavan 30 prosentin alenema energiankulutuksessa. Kuntatekniikka 8/2013 9

10 Helsingin kaupungin aineistopankki / Juhana Konttinen Kruunuvuorenrannan öljysäiliön valoteos Siilo 468 on herättänyt suurta kiinnostusta, ja työ on voittanut lukuisia palkintoja. Valaistuksen, kadunpidon ja maankäytön suunnittelun Laajempi näkökulma Valaistussuunnittelu liitetään kunnallistekniikan suunnitteluprosessiin usein liian myöhään. Ongelmana on, että tilaa valaistuskalusteille ei varata riittävästi. Kokonaisuutta on suunniteltu niin pitkälle, että muutoksia ei enää mielellään tehdä valaistuksen takia. Leena Kaanaa DI, osastopäällikkö, Sito Oy Marjut Kauppinen Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy Tiiviillä eri suunnittelualojen yhteistyöllä voidaan varmistaa ratkaisut, jotka takaavat tasapainoisen ympäristösuunnitelman, hyvät valaistusolosuhteet ja energiakustannusten minimoinnin. Parhaassa lopputuloksessa jokainen rakenne ja kaluste on omalla paikallaan päivänäkymässä ja valaistus asettuu luontevasti osaksi pimeän ajan ympäristöä. Esimerkiksi välikaistat, puurivit tai kadunvarsipysäköinti olisi mahdollista sovittaa yhteen valaistuksen kanssa paremmin, mikäli valaistussuunnittelija olisi mukana jo projektin alussa. Eurooppalaisen kilpailu- ja hankintalainsäädännön tuloksena eri suunnittelualojen prosessit etenevät eriytyneinä toisistaan. Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa maankäytön ja rakentamisen puitteita, joilla ei ole johdonmukaisesti liittymäkohtia näkyviin jäävän kuntatekniikan eri osien suunnitteluun. Arkkitehtien työsarka painottuu tonteille ja rakennuksiin. Ei ole yhtä tahoa joka tunnistaisi esimerkiksi katu- tai puistoalueen ja tontin suunnittelun sivuamiskohdat tai voisi oi- 10 Kuntatekniikka 8/2013

11 VALAISTUS vuoropuhelua parannettava valaistukseen kealla hetkellä havaita suunnittelun päällekkäisyydet tai puutteet. Tiukoissa aikatauluissa pysyäkseen ja keskittyessään kukin omaan suunnittelualaansa joutuvat hyvää tarkoittavat ammattilaiset usein toteamaan hämmentäviä puutteita toteutuneessa lopputuloksessa. Valaistuksen tarveselvitys tukee kokonaisnäkemystä Kaavoitusvaiheessa annetaan katujen mitoituksen lähtökohdat. Valaistuksen tarvitsema tila tulisi osoittaa tässä vaiheessa, jotta erilaiset korttelialueet, liikenteen alue ja kaupunkikuva jäsentyisivät johdonmukaisesti pimeään aikaan valaistuksen avulla. Näistä lähtökohdista käsin on helppo ymmärtää, miksi kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys on merkittävä asiakirja kokonaisuuden kannalta. Siinä määritellään koko kaupungin ulkovalaistuksen tavoitetila noin vuoden päähän. Tarveselvitys toimii merkittävänä valaistustoimenpiteiden ohjelmoinnin ja päätöksenteon ohjauskeinona sekä myöhempien suunnitelmien lähtökohtana. Tarveselvityksessä tarkastellaan koko kaupunkia. Valaistuksen avulla on mahdollista vaikuttaa asukkaiden ja kaupunkilaisten kokemukseen arkiympäristön visuaalisesta laadusta. Turvallisuuden tunnetta ja ympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa laadukkaalla ja hyvin suunnitellulla valaistuksella. Tarveselvityksessä esitetään periaatteet liikennealueiden, näkymien ja maiseman valaistuksesta sekä yöllisen kaupunkikuvan kehittämisestä. Siinä määritellään valaistuksen periaatteet, joiden avulla vahvistetaan ja luodaan eri alueiden ja paikkojen tunnistettavuutta ja identiteettiä. Erilaisten alueiden rajakohtien valaistuksen on oltava johdonmukainen ja ohjattava liikkujaa löytämään reittinsä. Valaistuksen kaupunkikuvatavoitteiden lisäksi tarveselvityksessä määritellään valaistusteknilliset tavoitteet. Kaduille esitetään valaistusluokkatavoitteet, joilla tuetaan katuverkon hierarkiaa. Määrittelyssä otetaan huomioon eri liikennemuotojen tar- Kuntatekniikka 8/

12 Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy & Pöyry Finland Oy / Helsingin kaupunki Hakaniementorin ja sen lähialueen valaistusta kehitetään kaupunkisuunnittelun tavoitteiden kanssa rinnakkain valaistuskonseptin avulla. Hakaniemen muutokset alkoivat keväällä 2013 metron maanalaisen lippuhallin korjauksilla. Korjaustöiden yhteydessä uusittiin osa alueen valaistuksesta. peet sekä eri alueiden ja katujaksojen liikenteelliset ratkaisut. Kaupungin energiansäästötavoitteet kirjataan ja esitetään valaistuksen ohjauksen periaatteet. Ulkovalaistuksen tarveselvitys on väline ohjata kaupungin valaistusta tasapainoisempaan ja korkealaatuisempaan suuntaan ottamalla huomioon kaupunki- ja maisemakuvan visuaalinen laatu ja kaupunkirakenteen hierarkia. Tarveselvitys on yksi keino vaikuttaa ja parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupunkisuunnitteluprosessissa. Tarveselvitystyön alussa kootaan kaupungin eri hallintokunnista asiantuntijat koolle työpajaan. Tilaisuudessa jaetaan tietoa valaistussuunnittelun prosessista, tarveselvityksen tavoitteista ja tarkoituksesta sekä keskustellaan näkemyksistä yölliseen kaupunkikuvaan ja valaistuksen tavoitetilaan liittyen. Työpaja lisää eri alojen asiantuntijoiden ymmärrystä valaistuksesta ja helpottaa keskustelun jatkamista myöhemmin asian ja termien tullessa tutuiksi. Jyväskylä kirjasi valaistuksen tavoitteet Jyväskylään laadittu Ulkovalaistuksen periaatteet -raportti liitekarttoineen määrittelee yhteiset pelisäännöt valaistuksen suunnittelulle, rakentamiselle, saneeraamiselle ja ohjaamiselle. Koko kaupungin alueelle eri alueittain on kirjattu tavoiteltavat valaistuksen laatuluokat sekä tavoitteet valaistusluokille, valaistustavoille ja valolajeille alueittain. Työssä koettiin tärkeäksi eri osapuolten ymmärrys koko suunnitteluprosessista ja eriasteisista suunnitelmista. Ulkovalaistuksen periaatteet -raporttiin kirjattiin, mitä julkisten ulkotilojen valaistuksen määrittelyjä ja päätöksiä tarvitaan missäkin kohtaa maankäytön- ja katusuunnittelun eri vaiheissa. Jatkossa valaistussuunnittelu tehostuu, kun määritellään oikeat asiat oikeaan aikaan. Valaistuksen kaupunkikuvatavoitteita esittävän kartan lähtökohtana toimi yleiskaavaraami. Siinä Jyväskylä on jaettu kolmeen kehään: olemassa oleva kaupunkirakenteen kehä, laajenevan kaupunkirakenteen kehä ja maaseutuelinkeinojen kehä. Helsingin valaistuksen tarveselvitys valmistumassa Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys valmistuu vuoden 2014 alussa. Helsinki voidaan jakaa eri aluetyyppeihin, jotka ovat liikekeskusta, kantakaupunki, alue- ja palvelukeskukset, asuinalueet, historialliset alueet, puistot ja luonnonmukaiset alueet sekä projektialueet. Tarveselvityksessä asetetaan valaistuksen tavoitteet alueittain. Myös eri alueiden sisällä valaistuksen periaatteet ja valaistustavat voivat erota toisistaan. 12 Kuntatekniikka 8/2013

13 VALAISTUS Marjut Kauppinen Helsingissä valaistusluokkien määrittelyyn vaikuttavat katujen toiminnallisen luokituksen tavoitetila, liikennemäärät, raitiovaunureitit ja muu joukkoliikenne, talvikunnossapitohierarkia sekä kevyen liikenteen pääreitistö. Valaistusluokista puhuttaessa on muistettava, että ne määrittelevät vain valon määrän, tasaisuuden ja häikäisyn vaatimukset. Valaistustavat määritellään erikseen. Niillä kuvataan kalusteiden mittakaava, pylväs- vai ripustusvalaistus ja muut kalusteisiin liittyvät periaatteelliset asiat. Valolajilla kuvataan valonvärin ja värintoiston ominaisuuksia. Tarveselvityksessä määritellään alueet, joille tulee laatia tarveselvitystä tarkempi erillinen valaistuksen yleissuunnitelma. Tällaisia alueita ovat muun muassa Pasila ja Hakaniemi sekä uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuten Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Kilpailu tuotti tulosta Kruunuvuorenrannassa Entisestä Helsingin Laajasalon öljysatamasta rakennetaan noin asukkaan uusi merellinen kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Pimeä lähiympäristö, kallioinen luonto ja keskustaa ja Suomenlinnaa kohti avautuva tulevaisuuden kaupunkitilojen sarja on erinomainen pohja taiteellisesti painottuvan ulkovalaistuksen toteuttamiselle. Helsingin kaupunki järjesti Kruunuvuorenrannan valaistuksen suunnittelusta kansainvälisen kutsukilpailun. Kilpailuryhmissä tuli olla valaistuksen osaajien lisäksi arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja taiteen ammattilaisia. Uusissa kaupunkitiloissa valaistus haluttiin liittää kiinteäksi osaksi ympäristön ratkaisuja ja rakennusten arkkitehtuuria. Kadut, aukiot, puistot ja rantaalueet ehdotettiin käsiteltäviksi yhdessä tonttipihojen ja rakennusten arkkitehtuurin kanssa, jolloin valaistuksen omistusrajat eivät rajoittaisi lopputulosta. Kruunuvuorenrannan valaistuksen yleissuunnitelman laativat Speirs & Major (valaistussuunnit- Speirs & Major + West 8 / Helsingin kaupunki Kruunuvuorenrannan keskeisin alue on Haakoninlahti ja sen rantalaiturit. Ranta-alueelle toteutetaan toiminnallisen valaistuksen lisäksi valotaidetta. Ulkovalaistuksen tarveselvitys on väline ohjata kaupungin valaistusta tasapainoisempaan ja korkealaatuisempaan suuntaan. telu, Lontoo) ja West 8 (kaupunkiympäristö, Rotterdam) kilpailussa voittaneen työnsä pohjalta. Valaistuksen yleissuunnitelma toteutuu vähitellen niin yleisille alueille kuin tonteillekin. Valotaiteella on Kruunuvuorenrannassa erityinen rooli. Tonttien rakentajia velvoittaa niin sanottu prosenttitaideperiaate, jonka tarkoituksena on suunnata yksi prosentti rakentamiskustannuksista valotaiteen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kruunuvuorenrannassa kaupunki on palkannut tonttien suunnittelijoiden ja rakennuttajien tueksi valotaiteen koordinaattorin. Koordinaattorin tehtävänä on tarvittaessa auttaa tonttien suunnittelijoita löytämään sopivia valotaiteen tekijöitä ja informoida eri osapuolia niin valotaiteen tavoitteista kuin tonttien ja yleisten alueiden valaistuksen kohtaamispisteistäkin. Valotaidetta toteutetaan prosenttiperiaatteella myös yleisille alueille. Osana valaistua maisemaa käytetään alueen vanhoista satamatoiminnoista kertovia elementtejä, kuten paikoillaan säilytettäviä satamalaitteita ja purettujen öljysiilojen pohjarakenteita. Hakaniemi vanhan kantakaupungin itäinen keskus Vanhojen kaupunginosien korjaus- ja kehittämistoimenpiteet tuntuvat jäävän Helsingin uusien asuinalueiden rakentamisen jalkoihin. Uudistustarve olemassa olevilla alueilla käynnistyy esimerkiksi metron maanalaisen lippuhallin vesieristeiden korjaamisen ja maanpäällisten rakenteiden uusimisen yhteydessä kuten Helsingin Hakaniemessä. Yhteiskäyttöpylväiden ajojohtimet ja valaisimet oli purettava ja suunniteltava myös valaistuksen uusiminen. Hakaniemessä todettiin laajempi tarve kehittää valaistusratkaisuja nykyisen noin 50 vuotta palvelleen valaistuksen todettiin olevan sekä teknisesti että visuaalisesti tiensä päässä. Hakaniemellä ja erityisesti torilla on pitkä historia kauppapaikkana ja liikenteen solmukohtana. Tori ja kauppahalli ovat edelleen hyvin suosittuja ostospaikkoja. Jalankulun ja pyöräilyn reittejä on laajennettu ja liitetty sujuvammin keskustan suunnan väyliin. Liikennevälineestä toiseen vaihtavia jalankulkijoita on runsaasti niin päivä- kuin yöaikaankin. Uuden valaistuksen tavoitteeksi on asetettu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkureittien korostaminen liikenneturvallisuutta unohtamatta. Hakaniemen alue on ensimmäisiä laajahkoja pääosin led-tekniikalla toteutettavia kaupunkivalaistuksia Helsingissä. Valaistusluokkien osalta Hakaniemen tori ja sen lähialue liittyvät suurempaan kokonaisuuteen, sillä alueen lävistää kaksi merkittävää sisääntulokatua Hämeentie ja Hakaniemenranta. Valaistustapojen valinnalla puolestaan tavoitellaan monien kaupunkilaisten arvokkaina pitämien ominaispiirteiden kuten rantapuistojen, Hakaniementorin ja sen vieressä olevan muotopuiston viihtyisyyttä, turvallisuutta ja kauneutta. Kuntatekniikka 8/

14 Bretagnen pääkaupunki modernisoi joukkoliiken Brest rakensi raitiotien ja Brestin keskustan Siam-katu on varattu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle, mutta risteävä autoliikenne on ajoittain vilkasta. Brestin kaupunkiin valmistui kesällä 2012 uutta raitiotietä runsaat 14 kilometriä, ja parhaillaan suunnitellaan köysiradan rakentamista kaupungin keskustan kupeeseen. Ranskan laivaston mahtitukikohta on leimannut kaupunkia ja tuonut työtä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Nyt elinvoimaa haetaan kiinteistökehityksellä ja kuntatekniikan investoinneilla. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale Noin asukkaan Brest Bretagnen niemimaan lounaiskolkassa Ranskassa muodostuu kahdeksasta kunnasta. Kaupunkiseudulla asuu yhteensä ihmistä 89 kunnan alueella. Elantoa asukkaille on vuosikymmenet tuonut lähinnä julkinen sektori, erityisesti Ranskan laivaston suuri tukikohta sekä useat alueelliset virastot. Niin laivaston kuin muidenkin valtion työpaikkojen kaupungille tuomat verotulot ovat kuitenkin olleet vaatimattomia, ja kaupungin talous on heikentynyt. Nyt laivastotukikohdan työllistävä vaikutus on vähentynyt olennaisesti, ja laivasto on myös luopunut huomattavista maaalueista aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa. Kaupungin syliin päätyneet, runsaasti vanhaa epäkuranttia rakennuskantaa sisältävät kiinteistöt vaativat suuria investointeja, mikäli niitä aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää. Niihin sisältyy kuitenkin myös uuden liiketoiminnan ja elinvoiman mahdollisuus. Tärkeä osa alueiden uudistamista on joukkoliikenteen kehittäminen. Raitiotie toi joukkoliikenteen uuteen aikaan Puolitoista vuotta sitten Brestiin valmistuneen raitiotien myötä neljännes kaupungin asukkaista 14 Kuntatekniikka 8/2013

15 YHDYSKUNTA nettään suunnittelee köysirataa Penfeld-joen ylittävä Pont de Recouvrance -silta. Trolleybussilinjat ylittivät sillan vuoteen 1970 saakka, jolloin trollikat katosivat Brestin kaupunkikuvasta. Toissa kesänä sillalle ilmestyivät raitiovaunut. asuu nyt alle puolen kilometrin päässä raitiotiestä. Työpaikoista vastaavalla etäisyydellä on lähes 40 prosenttia. Raitiovaunupysäkkejä on yhteensä 28, ja enimmillään liikenteessä on 18 vaunua. Hanke kalustoineen maksoi yhteensä 390 miljoonaa euroa, josta varsinaisten raitiotien rakennustöiden osuus oli parisataa miljoonaa. Varikko maksoi 25 miljoonaa, varusteet ja laitteet 22 miljoonaa sekä vaunukalusto runsaat 42 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutusta varten nostettiin erityistä kaupungin alueensa yrityksiltä perimää liikenneveroa 1,2 prosentista 1,8 prosenttiin. Kyseessä on yksi kaupungin historian suurimmista investoinneista, suuren jalkapallostadionin luokkaa. Brest päätti olla rakentamatta stadionia, kaupungin liikenne- ja logistiikkajohtaja Antoine Stouff kertoo. Veronkorotuksella rahoitettiin noin viidennes hankkeesta. Julkista tukea valtiolta, maakunnalta ja EU:lta yhteensä saatiin jokseenkin saman verran, ja kaupunki otti hanketta varten lainaa lähes 210 miljoonaa. Raitiotien käyttöönotto lisäsi joukkoliikenteen lipputuloja 30 prosenttia, aikuisten lippujen osalta jopa 50 prosenttia. Näillä saadaan aiempaa paremmin katetuksi lisääntyneen liikenteen käyttökustannuksia. Tällä hetkellä lipputuloilla katetaan noin neljännes kustannuksista, mutta osuus kasvaa koko ajan, Stouff vakuuttaa. Brestin työmatkoista kaksi kolmannesta tehdään yksityisautoilla ja toistaiseksi vain yksi prosentti polkupyörillä. 62 prosenttia kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä tulee pendelöijien autoista. Pyöräilyn edistämiseen paneudutaan nyt liikennejärjestelyillä kuten nopeusrajoitusten alentamisella, jalankulkualueilla ja pyöräkaistoilla. Yksityisautoilun vähentäminen on keskeisessä osassa keväällä 2013 hyväksytyssä Brestin liikenteen yleissuunnitelmassa (Strategic Urban Mobility Plan), jossa on kuvattu 15 toimenpidettä kohti kestävää kaupunkiliikennettä. Köysirata tuo Capucinsin osaksi ydinkeskustaa Aivan nykyisen keskustan tuntumassa sijaitseva Capucinsin alue luovutettiin Ranskan vallankumouksen jälkeen sen laivastolle. Alueelle perustettiin suuri kuivatelakka laivojen osien raken- CIVITAS-verkosto kehittää kestävää joukkoliikennettä Euroopan komission vuonna 2000 käynnistämän CIVITASaloitteen tavoitteena on tukea eurooppalaisia kaupunkeja kunnianhimoisten ja innovatiivisten kaupunkiliikennettä edistävien toimien toteuttamisessa ja testaamisessa. Verkoston jäseninä on lähes 220 kaupunkia. Syystä tai toisesta suomalaiskaupungit loistavat poissaolollaan: ainoastaan Lahti ja Tampere ovat verkoston jäseniä. CI- VITAS-Forumissa Brestissä lokakuussa suomalaisedustusta oli vain Turusta. 69:ssä pilottikaupungissa on testattu noin 700 eri toimenpidettä kestävän kaupunkiliikenteen edistämiseksi. Hankkeet ovat saaneet EU:n rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa. Esimerkkejä CIVITAS-verkoston pilottihankkeista ovat muun muassa: Hybridibussit (Aachen) Polkupyörävuokraus (Malaga) Tiiviiden työpaikka-alueiden liikennejärjestelyt (Tel Aviv Jaffa) Sähköautojen car-sharing (Koprivnica) Vaihtoehtoiset polttoaineet, energiatehokkuus (Tallinna) Vähäpäästöinen bussikalusto (Toulouse) Car-sharing -ohjelma (Bremen) Innovatiiviset telemaattiset järjestelmät (Zagreb) Tavarajakelun uudet konseptit (Utrecht) Meneillään oleva ohjelmakausi CIVITAS Plus II kestää vuoteen 2016, ja verkostoon on mahdollista liittyä mukaan. Tällä hetkellä CIVITAS Plus II -ohjelmassa toteutetaan kahta hanketta kahdeksan kaupungin voimin. Euroopan unioni rahoittaa hankkeita yhteensä 21 miljoonalla eurolla. Eurooppalaisen CIVITAS-verkoston alla toimii alueellisia ja kansallisia, yhtenäisten kielialueiden kaupunkien muodostamia CIVINET-verkostoja. Niissä vaihdetaan tietoja ja kokemuksia sekä vaikutetaan kansalliseen ja eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan, lainsäädäntöön ja liikenteen rahoituksen. Kansallisia tai alueellisia CI- VITAS-verkostoja on toistaiseksi Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa, Sloveniassa ja Kroatiassa sekä Hollannissa. CIVITAS-verkostossa toimii myös 10 kaupunkiliikenteen kehittämisen eri aihealueisiin keskittyvää temaattista ryhmää. Lisätietoa: Kuntatekniikka 8/

16 Pyöräilijälle Brest on toistaiseksi haasteellinen liikenneympäristö, ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus työmatkoista onkin vain yksi prosentti. Penfeld-joen ylittävän Capucinsin köysiradan länsipuolen asema tulee kuvan vasemmassa laidassa ylhäällä näkyvään rakennukseen. Itäpuolella olevan taan kuva oikeassa laidassa näkyvän nosturin takana olevaan seinämään. Pyloni sijoitetaan joen itärannan laiturialueelle. Sähköinen liikenne esillä Brestin CIVITAS-Forumissa Sähkökäyttöinen joukkoliikenne vahvistaa asemaansa eurooppalaisissa kaupungeissa. Aihetta käsittelivät lokakuun alussa Brestissä järjestetyn CIVITAS-Forumin sähköisen liikenteen jaksossa saksalaiset ja puolalaiset alan asiantuntijat. Thomas Meissner Berlin Agency for Electromobility emo:sta kertoi Berlin-Brandenburgin alueen tavoittelevan asemaa Euroopan sähköisen liikenteen johtavana kaupunkina. Kaupungissa on laadittu sähköliikenteen strategia 15 vuodeksi. Tärkeintä olisi saada taajamien jakeluliikenne sähköautoilla toimivaksi. Se on tärkeämpää kuin matkustajaliikenne, Meissner painottaa. Hän sanoo sähköliikenteen olevan yksi vaihtoehto, mutta se sisältää epävarmuustekijöitä. Kriittinen sähköajoneuvojen lukumäärä tarvitaan, jotta tekniikka yleistyy. Perinteinen kaapelilataus ei ole lopullinen toimiva ratkaisu. Ajoneuvokaluston tulisi olla muunnettavissa eri voimalähteillä käytettäväksi. Myös päästöjen laskenta vaatii Meissnerin mielestä vielä laajempaa tarkastelua. Berliinissä on käynnissä kolmivuotinen kampanja sähköajoneuvojen lisäämiseksi. Eräänä tavoitteena on saada Berliiniin yksi sähkökalustolla operoitava bussilinja (18 autoa). Sähköautot ovat lupaava vaihtoehto, mutta ei hallitseva teema Berliinin liikennepolitiikassa, vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa, Thomas Meissner sanoo. Trolleybussin paluu Marcin Wolek Gdanskin yliopistosta Puolasta kertoi viimeaikaisesta trolleybussien kehitystyöstä. Trolleybussit ovat tehneet uutta tulemistaan muutamissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Euroopan johtavia trolleybussimaita ovat tällä hetkellä Italia, Puola ja Sveitsi. Puolan Gdyniassa pohdittiin vuonna 2001 vanhoista trolleybusseista luopumista, mutta päätettiinkin lähteä kehittämään kalustoa. Perinteisiä dieselbusseja muunnettiin trolleybusseiksi, jotta kalustomuutos nopeutui, Wolek kertoo. Nyt kaksi kolmannesta asukkaista on trolleybussireittien piirissä, ja niillä tehdään 30 prosenttia kaikista kaupungin julkisen liikenteen matkoista. Ne eivät kilpaile tavanomaisten bussien kanssa. 16 Kuntatekniikka 8/2013

17 YHDYSKUNTA Kaluston akkujen tekniikkaa on parannettu. Meneillään olevassa hankkeessa tavoitteena on osittainen vapautuminen ajolankaverkosta niin, että voidaan ajaa maastosta, kelistä ja matkustajamäärästä riippuen 5 12 kilometriä ilman lankoja. Teemme vuosittain käyttäjäkyselyn 2000 asukkaalle. Trolleybussista pidetään, koska se on meluton, ympäristöystävällinen ja uniikki, Wolek sanoo. Kuulijaa mietityttää puolalaisen hiilisähkön ympäristöystävällisyys. Bremenin kaupungin trolleybussikokemuksista kertoi Brestin kaupungin liikenneja logistiikkajohtaja Antoine Stouff iloitsee siitä, että raitiotien käyttöönoton myötä kaupungin saamat tulot aikuisten joukkoliikennelipuista ovat nousseet 50 prosenttia. Projektinjohtaja Gabrièle Kübler esitteli Capucinsin alueen kehittämishanketta CIVITAS-Forumin osallistujille. Michael Glotz. Hän painotti ajojohtimista vapautumista. Yhtenä keinona on raiteeseen rakennettava induktiolatausjärjestelmä, mutta Glotz arveli kadunpitäjien olevan kriittisiä näille ratkaisuille. Hybridikaluston osalta haasteena on puolestaan bussin uudelleenkytkentä ajolankaan akkuajon jälkeen. Bremenissä on nyt ajettu enimmillään neljä kilometriä johdottomasti, Glotz sanoo. Trolleybusseja on tällä hetkellä käytössä 180:ssä ja raitiovaunuja 165:ssä eurooppalaisessa kaupungissa. Jalkakäytävät ovat Capucinsin alueella kapeita. keskustan asema rakennetaan puolestamista varten. Sen rakennukset sijaitsevat 25 metriä joen pinnan yläpuolella, mikä tekee alueelle liikkumisen haasteelliseksi. 16 hehtaarin alueelle ollaan nyt laajentamassa elävää kaupunkikeskustaa. Suunnitteilla on muun muassa runsaat 500 asuntoa, kirjasto, elokuvateatteri sekä tiloja luovan työn tekijöille. Tavoitteena on myös tasapainottaa nyt enimmäkseen sosiaalisen asuntokannan hallitseman alueen asukasprofiilia, kertoo Brestin kaupungin projektijohtaja Gabrièle Kübler. Haasteena liikkuminen joen yli Laivaston alueet Capucinsissa siirtyivät kaupungin hallintaan kolmisen vuotta sitten. Alueen kehittäminen on käynnistetty, mutta haasteena on liikkuminen keskustan Siamista Penfeld-joen yli. Liikennejärjestelyjä ryhdyttiinkin selvittämään ripeästi vuonna Uuden sillan rakentamista harkittiin, mutta kaupunki päätyi lopulta köysiradan rakentamiseen. Laivasto vaati mahdollisille uusille silloille 45 metrin alikulkukorkeutta. Osin tästä syystä päädyttiin köysiratavaihtoehtoon. Se osoittautui myös kustannuksiltaan edullisemmaksi sekä päästöiltään vähäisimmäksi, Antoine Stouff kertoo. Penfeld-joen ylittävän 400 metrin mittaisen köysiradan kustannuksiksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Se toteutetaan yhdellä rannalle rakennettavalla pylonilla, jonka kohdalla köysi on 60 metriä joen pinnan yläpuolella. Radalla kulkisi kolme kabiinia kumpaankin suuntaan, ja vuoroväli olisi 3 5 minuuttia. Kuljetuskapasiteetti on henkilöä tunnissa kumpaankin suuntaan. Vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi arvioidaan vajaat euroa, josta kolme neljännestä katettaisiin lipputuloilla. Köysirata osana joukkoliikennejärjestelmää Capucinsin köysiradan suunnittelusta ja rakentamisesta järjestetään tarjouskilpailut erikseen, ja kaupunki rakennuttaa köysiradan osaksi omaa joukkoliikennejärjestelmäänsä, jossa kelpaavat samat liput kuin muissakin kaupungin joukkoliikennevälineissä. Capucins Cable Car on määrä ottaa käyttöön vuonna Köysiratoja on kaupunkiliikenteen käytössä 35:ssä kaupungissa. Euroopassa sellainen on alppikaupunkien lisäksi muun muassa Barcelonassa. Ranskassa köysiratoja on suunnitteilla Brestin lisäksi ainakin Pariisin esikaupungeissa sekä Toulousessa. Myös Grenobleen suunnitellaan lisää köysiratoja. Helsingin kaupunki selvitteli muutama vuosi sitten köysiradan rakentamista vaihtoehtona sittemmin suunnitellulle Kruunuvuorenselän ylittävälle sillalle. Nyt Göteborgissa suunnitellaan köysiradan rakentamista Götajoen yli Hagan ja Lindholmenin kaupunginosien välille. Hankkeen on tarkoitus valmistua kaupungin 400-vuotisjuhlavuonna Kuntatekniikka 8/

18 Paikallisliikenneliiton mukaan bussikalustolta ei va Kaupunkien joukkoliikenteen tarjous Jotkut liikennöitsijät voivat ajautua konkurssiin, mutta murrosvaihe tuo markkinoille myös uusia yrityksiä, arvioi Paikallisliikenneliiton Pekka Aalto. TEKSTI Jorma Ylönen Paikallis- ja seutuliikenteen järjestäjiä edustava Paikallisliikenneliitto ei niele väitteitä, joiden mukaan paikallis- ja seutuliikenteen tarjouskilpailuissa olisi asetettu autokalustolle kohtuuttomia vaatimuksia, mikä tekisi liikenteestä kallista. Väitteet eivät pidä paikkaansa. Ne ovat karkeaa liioittelua, sanoo Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto. Liiton jäseniä ovat joukkoliikennettä tilaavat suuret ja keskisuuret kaupungit sekä kaupunkiseudut. Joukkoliikenteen kilpailutus perustuu EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA) ja sitä täydentävään joukkoliikennelakiin. Vuonna 2009 voimaan astuneissa säädöksissä on siirtymäaika. Valta- osa nykyisistä liikennöintisopimuksista lakkaa ensi vuoden kesäkuun lopussa. Liikennöitsijöiden mukaan kilpailutuksissa esitettyjen vaatimusten takia jopa tuhansia busseja uhkaa jäädä vaille käyttöä. Mielestäni kaupungit ovat olleet pikemminkin varovaisia vaatimuksissaan, jotta muutos ei tulisi yrittäjille liian kalliiksi ja jotta ehdot eivät karsisi tarjouskilpailuihin osallistuvia yritysten joukkoa. Yritysten olemassa oleva kalusto on otettu huomioon, Pekka Aalto sanoo. Se on tietysti mahdollista, että osa yrityksistä on lykännyt uusia hankintoja siirtymäkauden ajan ja ajanut loppuun vanhaa kalustoaan. Aivan elinkaarensa lopussa olevia linja-autoja ei tietenkään kaupunkiseutujen matkustajille haluta tarjota. Aallon mukaan bussikalusto uusiutuu ympäristöystävälliseksi vähitellen luonnostaan. Uusissa busseissa ei ole tarjolla muita kuin vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Parempaa kalustoa, edullisemmat liput Liikenteen tarjouskilpailut ovat parhaillaan käynnissä. Ratkaisuun asti on päästy jo Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Joensuussa, ja tämän vuoden puolella päätöksensä tekevät muiden muassa Oulun, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut. Tämän jälkeen valtaosa paikallis- ja seutuliikenteestä on kilpailutettu. Sitten tiedämme, miten yritysten väliset markkinaosuudet muuttuvat ja mikä tulee olemaan kustannustaso, Aalto sanoo. HSL-alue sekä Tampereen ja Turun seutujen joukkoliikenne on ollut kilpailutettuna jo pitkään, joten niitä eivät ensi kesän muutokset koske. Toiminnanjohtaja Aallon mukaan mikään ei ensitietojen mukaan viittaa siihen, että kilpailutus johtaisi liikennöitsijäpuolella keskittymiseen ja pienten yritysten karsiutumiseen markkinoilta. Kilpailutuksen ensimmäiset tulokset kertovat melkein päinvastaisesta, mutta on vielä ennenaikaista sanoa, kuinka lopulta käy. Se on varmaa, että markkinoilla tapahtuu muutoksia. Varmasti jotkut yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, ja tuskin konkursseiltakaan vältytään. Toisaalta markkinoille tulee uusia yrityksiä, Aalto sanoo. Aalto pitää joka tapauksessa varmana sitä, että joukkoliikenteen kilpailutus johtaa asiakkaiden kannalta hyvään lopputulokseen. Hyvin todennäköisesti paikallis- ja seutuliikenteessä matkustetaan jatkossa paremmalla kalustolla, edullisilla matkalipuilla ja hieman alemmilla yhteiskunnan kustannuksilla. Lappeenranta tyytyväinen Lappeenranta kilpailutti kaupunkiliikenteensä ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Lappeenranta allekirjoitti sopimuksen kilpailutuksen voittaneen Autolinjat Oy:n kanssa syyskuussa, ja kilpailutuksen mukainen liikenne alkaa toukokuun alussa. Mielestäni voimme Lappeenrannan kokoisena kaupunkina olla tyytyväisiä lopputulokseen, vaikka loppuvaiheessa mukana oli vain kaksi tarjouksensa jättänyttä yritystä. Tarjousasiakirjoja pyydettiin paljon, mikä varmaan johtui siitä, että olimme ensimmäisenä kaupunkina liikkeellä, Lappeenrannan lii- JOULUKUUN ALKUUN MENNESSÄ RATKAISTUT TARJOUSKILPAILUT Lappeenranta Tarjouskilpailu kahdeksasta reitistä. Tarjouspyynnössä asetettiin lukuisia vaatimuksia autojen varusteluun, ikään ja päästöihin liittyen. Liikennöitsijä sitoutuu esimerkiksi hankkimaan vuosittain yhden uuden matalalattiaisen auton jokaista kalustoluetteloon merkittyä 15 linja-autoa kohden. Paikallisliikenteessä ei saa ajaa 14 vuotta vanhemmalla kalustolla, eikä kaluston keski-ikä saa olla yli 8 vuotta. Linja-autokaluston tulee täyttää vähintään Euro 3 -normin vaatimukset. Vaatimukset täyttäneiden tarjousten kesken voittaja ratkaistiin hinnan perusteella. Tarjouksen jätti 3 yritystä: Autolinjat Oy, Nurmijärven linja Oy ja TLO Oy (vetäytyi ). Voittajaksi selviytyi nykyisinkin kaupungin joukkoliikennettä hoitava Autolinjat Oy. Paikalliset pienet yritykset jättäytyivät pois tarjouskilpailusta. Pienyrittäjille räätälöitiin mahdollisuus 1 3 auton kokonaisuuksiin ja myös kimppatarjoukseen, mutta tarjouksia ei saatu. Kallein tarjous oli 40 prosenttia korkeampi kuin voittajalla. Sopimuksen arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Jyväskylä Tarjouskilpailu koski 77 linja-auton liikennettä 37 linjalla viidessä kohteessa. Tarjouspyynnössä kalustolle asetettuja vaatimuksia olivat muun muassa matalalattia-autot (low entry, joissa vähintään auton etuja keskioven välinen osuus on matalalattiaista), keski-ikä enintään 8 vuotta ja yksittäisen auton maksimi-ikä 15 vuotta, lastenvaunupaikkoja vähintään 2 ja uusissa teliautoissa vähintään 3, uusissa autoissa myös yksi paikka pyörätuolivarustuksella ja keskiovella pyörätuoliramppi, käytettyjen autojen ympäristövaatimus EURO 3 ja uusien EURO 6 -luokka, alkolukko. Kaikki tarjoajaa ja tarjousta koskevat ja vaatimukset täyttäneet tarjoajat pääsivät hintavertailuun. Valinta ja päätös tehtiin hintavertailun pohjalta. Tarjouksen jätti viisi yritystä: Tilausliikenne SP Lehtonen Oy, Poh- 18 Kuntatekniikka 8/2013

19 YHDYSKUNTA adita liikaa kilpailuissa ratkaisuvaiheet Valtaosa nykyisistä liikennöintisopimuksista lakkaa ensi kesäkuussa. Liikennöitsijöiden mukaan kilpailutuksissa esitettyjen vaatimusten takia jopa tuhansia busseja uhkaa jäädä vaille käyttöä. kenneinsinööri Birgitta Nakari kertoo. Nakari uskoo, että paikallisliikenteen uusi työnjako on asiakkaiden kannalta hyvä ratkaisu. Kun kehitämme lipputarjontaa monipuoliseksi, joukkoliikenteestä tulee yhä houkuttelevampi vaihtoehto muun muassa työmatkaliikenteeseen. Lappeenrannan kaupungin paikallisliikenteen hankintaprosessi palkittiin vuoden joukkoliikennetekona syyskuun lopulla Tampereella järjestetyillä Paikallisliikennepäivillä. Lappeenrannassa paikallisliikenteen kilpailutus toteutettiin bruttomallilla, mikä tarkoittaa että kaupunki saa lipputulot ja liikennöitsijä kaupungilta liikennöintikorvauksen. Hankintaprosessin valmistelu aloitettiin Lappeenrannassa jo vuonna 2010 laatimalla kaupunkiin joukkoliikennepoliittinen ohjelma. Ohjelma ohjaa joukkoliikenteen kehittämistä aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelma laadittiin yhteistyössä kaupungin hallintokuntien, linja-autoliiton ja erilaisten matkustajaryhmien kuten opiskelijoiden kanssa. jolan matka Oy, Onnibus Oy, Jyväskylän Liikenne Oy ja Veolia Transport West Oy. Onnibus voitti kilpailussa neljän kohteen eli 74 bussin liikennöinnin. Nykyinen liikennöitsijä Jyväskylän Liikenne Oy voitti kolmen auton liikennöinnin. Onnibusin tarjous neljän kohteen liikennöinnistä oli 13,7 miljoonaa euroa vuodessa. Sopimuskauden ja mahdollisten optiokausien yhteenlaskettu arvo on noin 117 miljoonaa euroa. Jatkossa koko liikennettä ei kilpailuteta enää kerralla, vaan siirrytään kohti rullaavaa kilpailutusta, jossa eri kohteita tai niiden muunnelmia kilpailutetaan 1 2 vuoden välein ensimmäisten sopimuskausien ja mahdollisten optiokausien jälkeen. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus ja valitus markkinaoikeuteen. Joensuu Ensimmäisessä kilpailutusosiossa oli mukana paikallisliikenne, jonka osalta linjastot muuttuivat, ja osa nykyisistä paikallisliikenteen linjoista on mukana seutuliikenteen kilpailutuksessa. Paikallisliikenteen kilpailutuksessa oli mukana 6 linjaa, joita hoidetaan 13 autolla. Kalustovaatimusten periaatteet sovittiin yhdessä kahdeksan muun keskisuuren kaupungin kanssa, mutta osa vaatimuksista päätettiin kuitenkin kaupunkikohtaisesti. Päästöjen osalta linja-autojen tulee täyttää vähintään EURO 2 -vaatimukset, linja-autokaluston linjakilometreillä painotettu keski-ikä ei sopimuskautena saa olla yli 11 vuotta ja yksittäinen linja-auto ei saa olla 19 vuotta vanhempi. Kalustovaatimukset täyttäneiden tarjousten kesken valintaperusteena oli halvin hinta. Tarjouksen jättivät paikallisliikenteen osalta Linja-Karjala Oy, Onnibus Oy, Pohjolan Matka ja Savo- Karjalan Linja Oy. Paikallisliikenteen liikennöitsijäksi valittiin Savo-Karjalan Linja Oy. Hankinnan arvo on noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Seutuliikenteen osalta tarjouskilpailun ratkaisua käsiteltiin joukkoliikennejaoston kokouksessa Kuntatekniikka 8/

20 Oulu haki oppia eurooppalaisesta yhteistyöstä Ranta-Toppilan entinen Arkkitehdit m3 Oy Ranta-Toppila, ilmakuvaupotus. Oulun kaupunki haki merellisen Ranta-Toppilan alueen kehittämiseen ideoita eurooppalaisesta B-Team -yhteistyöhankkeesta. Vanhojen teollisuusalueiden kehittäminen vetovoimaisiksi kohteiksi on esillä useissa kaupungeissa. Jere Klami Kaavoitusarkkitehti Oulun kaupunki Oulun Ranta-Toppilaan entisen sahan alueelle suunnitellaan ympäröivää Toppilaa täydentävä kokonaisuus, joka tukeutuu salmen rantaan. Alue sijaitsee Toppilansalmen suulla noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Keskeinen osa alueesta on toiminut Toppilan sahan ja sittemmin Toppila Oy:n käytössä lähinnä puutavaran varastointialueena 1940-luvun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen alue on metsittynyt ja jäänyt vajaalle käytölle. Ranta-Toppila on Toppilan alueen viimeinen maankäytön suunnittelun alue sekä viimeinen keskustan ympäristön muutosvyöhykkeen kehitysalue. Hanke yhdistää Meri-Toppilan Toppilansalmeen kohti merta. Merellisyys painottuukin alueen suunnittelussa. Rantavyöhykkeelle on suunniteltu merikeskus, joka voi tarjota muun muassa veneilyyn, virkistykseen ja matkailuun liittyviä toimintoja ja palveluita. Merikeskuksen ensimmäisiksi toiminnoiksi on tulossa kesäteatteri sekä rockklubi, joita varten on tehty suunnitteluvaraus. Rantaan on tulossa myös vesiliikuntakeskus ja pienvenesatama, joille on niin ikään tehty suunnitteluvaraukset. Kaupunki kunnostaa laiturirakenteet pitkäkestoisella hankkeella. Ranta-Toppilan kohdalle luodaan mahdollisuus risteilyalusten ja suurtenkin alusten kiinnittymiselle laituriin. Ranta-Toppilaan rakennetaan myös asuntoalue, jonka esi- 20 Kuntatekniikka 8/2013

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen

JÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki

Annukka Larsen Valon kaupunki koordinaattori Jyväskylän kaupunki Annukka Larsen ÄIJÄLÄNRANNAN VALAISTUSPERIAATTEET VALAISTUSPERIAATTEET LYHYESTI: - Ensimmäinen kokonaan ledillä valaistu asuinalue Jyväskylässä - Valaisinkohtainen ohjaus ja käyttäjälähtöinen ohjaustapa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/2012 1 (6) 423 Kruunuvuorenrannan valot -kilpailun jatkotyön tilaaminen HEL 2011-006141 T 02 08 02 00 Hankenumero 0784_1 Päätös päätti oikeuttaa asemakaavaosaston tilaamaan

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Kuopion ja Joensuun toimivalta-alueiden joukkoliikenteen järjestämistaparatkaisut ja kilpailuttamisen valmistelu

Kuopion ja Joensuun toimivalta-alueiden joukkoliikenteen järjestämistaparatkaisut ja kilpailuttamisen valmistelu Kuopion ja Joensuun toimivalta-alueiden joukkoliikenteen järjestämistaparatkaisut ja kilpailuttamisen valmistelu Aika: 19.3.2013 klo 15:00 17:30 Paikka: Valtuusto-virastotalo, Suokatu 42, Kuopio, valtuustosali

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Pikaratikkailta Helsingissä, Laituri -näyttelytila, 4.2.2016 klo 17-19 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Lähde: ALLI-kartasto, Osa 2 Väestö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus

VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus VALON KAUPUNKI Energiatehokas ulkovalaistus ja häiriövalo keskustelutilaisuus Tiistaina 5.2.2013 klo 18.00-19.30 Kaupungin pääkirjasto, Minnansali (Vapaudenkatu 39 41) Tavoitteena lisätä tietoutta hyvästä,

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 17.11.2016 Liikkumisen ohjaus Valtionavustuksen myöntämisestä

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT

HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT HELSINKI 2026 RAPORTIN KUVAAJAT YRITYKSEMME ON PERUSTETTU NS. BORN GLOBAL -YRITYKSENÄ. YRITYSPÄÄTTÄJÄT (N=227) 27% 42% 3% HEALTH TECH & LIFE SCIENCES 44% 6% ICT 32% 18% 15% 34% SMART & CLEAN TECH 4% 10%

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Ja sinut nähdään uudessa valossa.

Ja sinut nähdään uudessa valossa. Ja sinut nähdään uudessa valossa. Jarno Hellman Valoa seminaari 24.11.2016 Valmistus Suomessa Yhtiö aloittanut toimintansa vuonna 2009 Suomalainen omistus Sisävalaistuksen rinnalle ulkovalaistus vuonna

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Jäähallien valaistus

Jäähallien valaistus Jäähallien valaistus Mika Saari www.licon-at.fi LiCon-AT Oy Ulko- ja urheiluvalaistukseen erikoistunut konsulttitoimisto Toiut 13 vuotta markkinoilla Henkilöstöä 10 suunnittelijaa Hyvinkää Espoo Tampere

Lisätiedot

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) 197 Hiv-infektion saaneiden huumeiden käyttäjien erityispalvelujen hankinta HEL 2014-007306 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti hyväksyä hiv-infektion saaneiden

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA Katariina Haigh, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo 10.12.2009 LOHJAN ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02. TAMPEREEN KAUPUNKI 8.8.2016 HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.01/2014 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Merkittävä puistohistoria

Merkittävä puistohistoria Susanna Lappalainen, viheraluesuunnittelija HELSINKI 28.10.2016 Merkittävä puistohistoria Kaupunginpuisto eli ihana Parkki syntyi jo 1840-50 -luvuilla, Aulangon rakentaminen ajoittui lähinnä vuosiin 1883-1910.

Lisätiedot

Kuljetusten kilpailutuksen tarjousten vertailu ja päätösehdotus

Kuljetusten kilpailutuksen tarjousten vertailu ja päätösehdotus TARJOUSTEN VERTAILU 1 (8) Kuljetusten kilpailutuksen tarjousten vertailu ja päätösehdotus 1. Jämsän kaupungin ruoka- ja ateriakuljetukset umpeutuvat 31.5.2012 ja uuden 1.6.2012 alkavan sopimuskauden (3+1

Lisätiedot