VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 8/2013 xxxxxxxxxxxxxx Esa Härmälää xxxxxxxxxxxxxx harmittaa xxxxxxxxxxxxxx lisääntyvä xxxxxxxxxxxxxx kivihiilen xxxxxxx. poltto. sivu 34 Ranskan Brest sai ratikan ja köysirata on tulossa sivu 14 Politiikka ui kuntien Fennovoimaratkaisuihin sivu 36 Päättäjät sammuttivat Kuntavalo Oy:n kalkkiviivoilla sivu 38 Valaistus osana kaupunkisuunnittelua VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6

2 Kuntatekniikka

3 SISÄLTÖ 8/ joulukuuta Ranskan Bretagnen pääkaupunki Brest uudistaa joukkoliikennettään. Kesällä 2012 otettiin käyttöön 14 kilometrin raitiotielinja, ja nyt suunnitteilla on joen ylittävä köysirata. 20 Oulun Ranta-Toppilan alueen kehittämiseen haettiin ideoita eurooppalaisessa yhteistyöhankkeessa. 42 Matti Riekkola ja Juhani Vättö hakevat energiatehokkaita ratkaisuja Hämeenlinnan kaupungin kerrostalosaneerauksiin. 48 Valtio vetäytyy tulvavahinkojen korvaamisesta. Pyhäjoella perätään keskustelua tulvien syistä ja seurauksista. VALAISTUS Helsinki kehittää ulkovalaistustaan 6 Valaistus mukaan suunnitelmiin jo prosessin alkuvaiheessa 10 YHDYSKUNTA Brest rakensi raitiotien ja suunnittelee köysirataa 14 Kaupunkien joukkoliikenteen tarjouskilpailuissa ratkaisuvaiheet 18 Oulu haki Ranta-Toppilaan oppia eurooppalaisesta yhteistyöstä 20 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 32 ENERGIA Kivihiili mustaa Suomen energiapolitiikkaa 34 Kuntapolitiikka väänsi Fennovoima-päätöksiä 36 Kuntavalo Oy sammui ennen syttymistään 38 Maalämpö energianlähteenä on tullut jäädäkseen 42 TEKNISET PALVELUT SKTY saa Petri Koivulasta energisen monitoimimiehen 46 Kunnanjohtaja perää kunnon keskustelua tulvavahingoista 48 Kuntien putkimestarit 33 lehti.kuntatekniikka.fi Uusi koulutusohjelma kaupunkien tarpeisiin 50 Kolmiulotteisella kiinteistönmuodostuksella tontteja päällekkäin 51 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Pietarin diametri 25 Kolumni/Päivi Ahlroos: Tehokkuuden paradoksi 45 Uutisia 52 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Juhana Konttinen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Verkot vieraille vesille Fortum heitti sähkön jakeluverkot pyyntiin ulkomaisille vesille. Ensisilmäyksellä niihin näyttääkin tarttuneen mukava vonkale. Kaksi ja puoli miljardia euroa on summa, jolla iso energiayhtiökin voi tehdä yhtä sun toista. Vaikka kauppa vielä vaatiikin viranomaisten hyväksynnän, myyntivoittoa ollaan jo jakamassa hyviin tarkoituksiin. Näin joulun alla, kun saa toivoa, niin itse toivon voittovarojen sijoittamista ensisijaisesti uusiutuvan energian tutkimus-, kehittämis- ja tuotantotoimintaan kotimaassa. Valtion suurelta osin omistama maan johtava energiayhtiö ei pitänyt sähkön jakeluverkon omistamista ydintoimintanaan. Sen vuoksi siitä piti nykyisin vallalla olevien liiketoiminnan prinsiippien mukaan luopua. Kaikki keskittyvät vain siihen, minkä parhaimmin osaavat. Niin yritykset kuin yhteiskunta muutoinkin viipaloituvat erikoisasiantuntijoiden temmellyskentäksi, jossa maalais- tai kaupunkilaisjärjelle käytännöllisine ratkaisuineen ei aina tahdo löytyä sijaa. Vaiva on pesiytynyt myös poliitikkoihin, joista monilta tuntuu puuttuvan kokonaisnäkemys. Kokonaisnäkemyksen puute on vaivannut myös energiapolitiikan käytännön ratkaisuja. Hallitusohjelmassa lukkoon lyödyt tavoitteet ja menettelyt turpeen käytön vähentämiseksi ovat nopeasti lyöneet päästöjen vähentämispyrkimyksiä poskelle. Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan laskettua ja päästöoikeuksien halvennuttua suomalaiset biovoimalaitokset ovat siirtyneet hiilenpolttajiksi. Ja päättäjät levittelevät käsiään: Harmittaa, mutta ei voi mitään. Entäpä jos ryhdytään verottamaan hiilen käyttöä alkoholin tapaan? Molempien kulutustahan yritetään hillitä, kun niiden käytöstä syntyy merkittäviä haittoja yhteiskunnalle. Joulukynttilän valossa Pääkirjoituksen aiheesta huolimatta en pidä todennäköisenä, että sähkökatkojen vuoksi olisi vietettävä joulu kynttilän valossa. Uskon, että kuntatekniikka tältäkin osin edelleen toimii luotettavasti, vaikka myrskyjä sähkökatkoineen on viime viikkoina riittänyt ja tätä tekstiä kirjoitetaan Seija-myrskyn alkupuhurien aikaan. Joulu on kynttilöiden, joululaulujen, piparkakkujen ja herkulliselta tuoksuvien perinneruokien aikaa. Se on myös hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Joulukynttilän valossa on myös toivo paremmasta huomisesta. Rauhallista joulua kaikille Kuntatekniikan lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 1/ Liikuntapaikat Viheralueet 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Ilmasto Kuntien ilmastokonferenssi / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Toimintaympäristö muuttuu Helsinki kehittää ulko Viihtyisyys, turvallisuus, vetovoimaisuus, energiatehokkuus, talouden säästöt, led, älykäs ohjaus. Tässä joukko syitä ja tavoitteita, jotka vaikuttavat kaupunkien valaistuksen kehittämiseen. Helsinki vastaa kehityshaasteeseen panostamalla suunnitteluun ja valaistuksen tekniikkaan. Juhani Sandström Valaistuspäällikkö Helsingin kaupunki Valaistus mielletään tehokkaaksi ja melko edulliseksi keinoksi parantaa kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta ja kaupungin viihtyisyyttä. Asukkaiden vaatimustaso kasvaa jatkuvasti, ja yleisesti edellytetään lähes samojen toimintojen olevan mahdollisia niin pimeällä kuin valoisallakin. Toisaalta tunnetaan myös suurta huolta energian käytön lisääntymisestä ja paheksutaan tarpeetonta valaistusta. Usein vaatimukset tai tavoitteet ovat myös ristiriitaisia. Samoin toiselle tarpeeton saattaa olla toiselle tarpeellinen. Muutokset toiminta- ja elintavoissamme synnyttävät uusia vaatimuksia kaupunkivalaistukselle. Kun vielä jokin aika sitten kaupunki hiljeni ja ihmiset menivät koteihinsa viimeistään iltamyöhällä, jatkuu meno nykyisin aamuun asti. Maassamme on muun muassa yli tuhat aamuneljään asti auki olevaa ravintolaa. Kaupungeista on tullut vuorokaudet ympäri käyviä koneita. Tämä asettaa valaistukselle uusia haasteita. Enää ei voida ajatella valojen sammuttamista edes aamuyön tunteina vaan päinvastoin, turvallinen kotimatka tulee pystyä tarjoamaan kaikkina vuorokaudenaikoina. Myös väestön ikääntyminen asettaa uusia vaatimuksia kaupunkivalaistukselle. Kaduillamme liikkuu jalankulkijoina ja autoilijoina selvästi aiempaa vanhempaa väkeä. Kun tiedämme, että valon tarve saman asian havaitsemiseen kasvaa ikäihmisillä tuntuvasti, joudumme arvioimaan valaistustarvetta myös tästä näkökulmasta. 60-vuotiaan valontarve on 2,5-kertainen ja 80-vuotiaan 4,5-kertainen verrattuna 20-vuotiaan valontarpeeseen. Tarveselvitys linjaa valaistusta 20 vuodeksi Kokonaisuuden saavuttamiseksi on tärkeä löytää valaistuksen suunnitteluun samanlainen vaiheistus kuin muussakin yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tällaista ei valaistussuunnittelussa ole juuri harrastettu, vaan valaistussuunnittelu on tullut prosessiin yleensä liian myöhään, usein vasta toteutus-suunnitteluvaiheessa torjumaan pimeyttä. Tätä epäkohtaa on Helsingissä alettu systemaattisesti korjata. Tarveselvitys on valaistussuunnittelun ylin taso. Se vastaa tarkastelunäkökulmaltaan ja tarkkuudeltaan yleiskaavaa, ja se olisikin hyvä tehdä yleiskaavan yhteydessä. Jossain yhteydessä tarveselvityksestä onkin käytetty nimitystä valaistuksen yleiskaava. Tarveselvitystä osana valaistussuunnittelua tarkastellaan toisaalla tässä lehdessä. Helsingissä valaistuksen tarveselvityksen laatiminen aloitettiin noin vuosi sitten, ja sen on HKR / VALOA design Oy Senaatintorin valaistuksen uudistaminen on yksi maamme kiinnostavimmista kaupunkivalaistushankkeista. määrä valmistua pian vuodenvaihteen jälkeen. Työstä odotetaan valaistuksen ohjenuoraa seuraaviksi 20 vuodeksi. Työn pääpaino on katujen ja muiden liikennealueiden valaistuksen määrittelyssä, mutta siinä haetaan periaatteita myös monien valaistuksen erityiskysymysten ratkaisuun. Tarveselvityksessä ei ole tarkoitus ratkaista kaikkia valaistuksen ongelmia, eikä ainakaan suunnitella kohteita. Selvitettävät asiat on kuitenkin tarkoitus tunnistaa ja ratkaisuperiaatteet määritellä. Työn aikana on noussut esiin monia valaistuksen erilliskysymyksiä, jotka vaativat periaatteiden määrittelyä ja jatkoselvityksiä. Näitä ovat muun muassa suhtautuminen julkisivujen ja ra- 6 Kuntatekniikka 8/2013

7 VALAISTUS alaistustaan kennelmien valaisemiseen. Mikä on kaupungin yöllinen näkymä? Haluaako Helsinki profiloitua kirkkojen, vesitornien, siltojen vai kenties savupiippujen kaupunkina? Kuinka suhtaudutaan tulevien pilvenpiirtäjien valaisemiseen? Kuinka yksityiskohtaiseksi ohjeistus viedään? Niin ikään pimeäksi jätettävät alueet vaativat omat määrittelynsä samoin kuin kaupungin joulu- ja talvivalaistus. Näiden lisäksi tarveselvityksessä pyritään tunnistamaan kohteet, joista tulisi laatia erillinen valaistuksen yleissuunnitelma. Aluerakentamishankkeille yleissuunnitelmat Valaistuksen yleissuunnitelmia on Helsingissä laadittu menestyksekkäästi jo useamman vuoden ajan. Kaupungissa on meneillään monia suuria alueprojekteja. Muun muassa satamilta vapautuneita alueita rakennetaan kokonaan uudelleen. Näille laaditaan osayleiskaavan jälkeen koko alueen kattava valaistuksen yleissuunnitelma, joka sitten ohjaa toteutusta koko projektin ajan. Alueprojektien lisäksi tarveselvityksessä pyritään tunnistamaan myös rakennetussa ympäristössä olevia alueita, joille tulisi laatia kokonaisvaltainen valaistuksen yleissuunnitelma. Tällaisiksi on tunnistettu ainakin Helsingin keskeiset torialueet ympäristöineen: Senaatintori, Hakaniementori ja Rautatientori. Näistä yleissuunnitel- Kuntatekniikka 8/2013 7

8 VALAISTUS man laatiminen on aloitettu jo Senaatintorilla ja Hakaniemessä. Senaatintorin valaistuksen uudistaminen on kenties tämän hetken kiinnostavin valaistushanke koko maassa. Arkkitehtonisesti ja historiallisesti alue on poikkeuksellinen, samoin sen merkitys matkailukohteena ja Helsinkikuvan muodostajana. Nykytilassa valaistus ei ole alueen arvolle sopivassa kunnossa. Julkisivuvalaistus puuttuu Tuomiokirkkoa lukuun ottamatta lähes kokonaan, ja tori- ja katuvalaistus joudutaan teknisistä syistäkin uudistamaan lähivuosien kuluessa. Suunnittelutyö on laaja yhteistyöhanke, jossa ovat osallisina kaikki toria ympäröivät kiinteistöt sekä lukuisat kaupungin virastot. Ympäröiviä kiinteistöjä ovat Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus, tuomiokirkko, Helsingin vanha raatihuone sekä uudistuvat kaupungintalokorttelit. Työtä johtaa Helsingin rakennusvirasto. Viihtyisyys, turvallisuus ja vetovoimaisuus Helsinki pyrkii parantamaan viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta valaistuksen avulla. Kaupunki teetti aihepiiristä tutkimuksen Valot varjot vaarat tutkimus valaistuksen merkityksestä turvallisuuden tunteeseen puistoja ulkoilualueilla. Käyttäjätutkimuksiin perustuva työ valmistui juuri, ja siinä todettiin, että turvallisuuden tunne lisääntyy selvästi, jos pelkän kulkuväylän lisäksi korostetaan valolla myös HKR / Tülay Schakir HKR / Tülay Schakir Valaistustavalla on suuri vaikutus turvallisuuden tunteeseen. ympäristön yksityiskohtia. Samankaltaiseen johtopäätökseen päätyi Heli Nikunen tuoreessa väitöskirjassaan, jossa hän esitti, kuinka valon kohdistaminen miellyttäviksi koettuihin kohteisiin kuten luontoympäristöön lisää elvyttävyyspotentiaalia. Työssä todetaan, että julkisten tilojen valaistuksen tulisi tukea elpymismahdollisuuksia. Helsinki pyrkiikin kehittämään puistovalaistustaan näiden selvitysten johtopäätösten pohjalta. Työ aloitetaan niistä puistoista, joissa käyttäjät kokevat eniten turvattomuuden tunnetta. Tekniikka ja energiankulutus kuntoon Puistojen yleisvalaistuksen kehittämisen lisäksi Helsingissä on käynnissä muitakin hankkeita viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. Yhdessä selvitetään julkisten taideteosten valaisuperiaatteita. Julkisista veistoksista pyritään valitsemaan ne, jotka valaistaan, ja hakemaan kullekin sopivin valaisutapa. Jatkossa tavoitteena on myös parantaa teosten löydettävyyttä ja kehittää niistä annettavaa tietoa kaupunkilaisille ja matkailijoille. Valaistut veistokset helpottavat paikan tunnistamista pimeässä ja auttavat suunnistautumaan oikeaan suuntaan. Toisessa hankkeessa määritetään joulu- ja talvivalaistuksen periaatteet. Aleksanterinkadun jouluvalaistus on kaikille tuttu, mutta muuten toteutukset ovat olleet sattumanvaraisia. Valaistusperiaatteiden ja mahdollisen teeman lisäksi työssä on tarkoitus määritellä valaistuksen laajuus sekä toteutus- ja kustannusvastuut. Tavoitteena on luoda Helsingin keskustalle vetovoimainen ja lämminhenkinen joulunajan ilme. Työ on vasta aluillaan, ja se edellyttää laajaa yhteistyötä keskustan kauppiaiden, matkailuyrittäjien ja kiinteistöjen kanssa. Kruunuvuorenrannasta valon kaupunginosa Kruunuvuorenranta on entiselle öljysatama-alueelle rakennettava asukkaan uusi kaupunginosa näköyhteyden päässä Helsingin keskustasta. Alue on nimetty Päivän kuuma sana on energiatehokkuus. Viimeiset neljä vuotta se on ohjannut ulkovalaistusta merkittävästi. Alkusysäyksen asialle antoi EU:n komissio, joka määräsi vuonna 2009 energiatehokkuusrajan EU:n alueella valmistettaville ja alueelle tuotaville lampuille vuoden 2015 maaliskuusta alkaen. Helsingille paljastui, kuten useimmille muillekin kaupungeille, että yli puolet ulkovalaisimista käytti näitä kelvottomia lamppuja. Toinen energiatehokkuushankkeiden syntymiseen vaikuttanut tekijä on ollut kaupungin sitoutuminen erilaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin, jotka asettavat energian käytön vähentämiselle tiukat tavoitteet. Kolmas syy on talous. Kaupungin kurjistuva rahoitustilanne ei enää kestä jatkuvasti kasvavaa energialaskua, vaan sitä on pyrittävä määrätietoisesti pienentämään. Helsingissä energiatehokkuutta parannetaan kahdella tavalla, vaihtamalla vanhat valaisimet mahdollisimman energiatehokkaisiin ja ottamalla käyttöön älykäs valaistuksen ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan kulloinkin tarkoituksenmukainen valaistusvoimakkuus. Valaisinten vaihtotyö alkaa olla loppusuoralla. Suunnitelluista valaisimesta on vaihtamatta noin kolmannes. Alkuvaiheessa elohopealamppuvalaisimia korvattiin pääasiassa muilla tehokkaammilla purkauslamppuvalaisimilla, mutta nyt katse on käännetty melko voimakkaasti led-valaisimiin. Ledien kehittyminen on edennyt rivakasti, ja ne alkavat olla kilpailukykyinen vaihtoehto. Aluksi led-valaisimia otettiin käyttöön pienkaduilla ja kevyen liikenteen väylillä, mistä kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Viime aikoina led-valaisimia on otettu käyttöön myös ylempiluokkaisilla kaduilla. Valaisimien vaihdon kokonaiskustannus on 8 Kuntatekniikka 8/2013

9 Helsingin Energia Valaistuksella vaikutetaan merkittävästi kaupunkitilan viihtyisyyteen. valon kaupunginosaksi. Laadukas ja poikkeuksellinen valaistus otettiin alueen suunnitteluteemaksi heti alusta alkaen. Valaistuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka ohjelmassa painotettiin neljää seikkaa: Alueen kaukonäkymää (näkymä keskustaan) tulee korostaa valolla. Alueen sisäisen valaistuksen (katu- ja puistovalaistus) tulee olla tavanomaista laadukkaampaa ja poiketa perinteisestä. Alueelle toteutettavassa taiteessa valolla tulee olla erityisen suuri merkitys. Alueella tulee olla paikkoja ja mahdollisuuksia erilaisten valotapahtumien järjestämiselle. Alueen suunnittelu jatkuu voittaneen työn pohjalta, ja kohde on saavuttanut laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Lähtölaukauksena hankkeelle vanhaan säilytettävään öljysäiliöön toteutettiin näyttävä valotaideteos Siilo 468, joka sai nimensä säiliön vanhan rekisterikoodin mukaan. Teos valmistui vuosi sitten, ja se on saavuttanut valtavan suosion asukkaiden keskuudessa ja suurta kiinnostusta kansainvälisesti. Dynaamisesti elävä teos on muun muassa voittanut toistakymmentä kansainvälistä valaistusalan palkintoa. Tilaa kysytään myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen paljon enemmän kuin sitä on mahdollista vuokrata. Kruunuvuorenrannan valaistushanke on ollut menestys heti alusta asti ja osoittaa hyvin, kuinka pelkästään valolla mielikuvat saadaan kääntymään tunkkaisesta öljysatamasta iloisen raikkaaseen asuinalueeseen. noin 20 miljoonaa euroa, ja sillä alennetaan energian kokonaiskulutusta noin 30 prosenttia. Helsinki hankki myös uuden valaistuksen ohjausjärjestelmän, mikä mahdollistaa valaistuksen monipuolisen ohjauksen. Valaistusta voidaan halutessa säätää muun muassa kellonajan, säätilan, liikennemäärän tai ympäristön valoisuuden mukaan. Tällä uskotaan saavutettavan merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa, kun ei tarvitse valaista tarpeettomasti hyvien olosuhteiden tai vähäisen käyttäjämäärän aikana. Vanha järjestelmä ei sallinut tämänkaltaista ohjausta. Ohjausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia katuvalokeskuksiin. Muutosinvestointien suuruus on noin 10 miljoonaa euroa, ja ohjausjärjestelmällä arvioidaan saavutettavan 30 prosentin alenema energiankulutuksessa. Kuntatekniikka 8/2013 9

10 Helsingin kaupungin aineistopankki / Juhana Konttinen Kruunuvuorenrannan öljysäiliön valoteos Siilo 468 on herättänyt suurta kiinnostusta, ja työ on voittanut lukuisia palkintoja. Valaistuksen, kadunpidon ja maankäytön suunnittelun Laajempi näkökulma Valaistussuunnittelu liitetään kunnallistekniikan suunnitteluprosessiin usein liian myöhään. Ongelmana on, että tilaa valaistuskalusteille ei varata riittävästi. Kokonaisuutta on suunniteltu niin pitkälle, että muutoksia ei enää mielellään tehdä valaistuksen takia. Leena Kaanaa DI, osastopäällikkö, Sito Oy Marjut Kauppinen Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy Tiiviillä eri suunnittelualojen yhteistyöllä voidaan varmistaa ratkaisut, jotka takaavat tasapainoisen ympäristösuunnitelman, hyvät valaistusolosuhteet ja energiakustannusten minimoinnin. Parhaassa lopputuloksessa jokainen rakenne ja kaluste on omalla paikallaan päivänäkymässä ja valaistus asettuu luontevasti osaksi pimeän ajan ympäristöä. Esimerkiksi välikaistat, puurivit tai kadunvarsipysäköinti olisi mahdollista sovittaa yhteen valaistuksen kanssa paremmin, mikäli valaistussuunnittelija olisi mukana jo projektin alussa. Eurooppalaisen kilpailu- ja hankintalainsäädännön tuloksena eri suunnittelualojen prosessit etenevät eriytyneinä toisistaan. Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa maankäytön ja rakentamisen puitteita, joilla ei ole johdonmukaisesti liittymäkohtia näkyviin jäävän kuntatekniikan eri osien suunnitteluun. Arkkitehtien työsarka painottuu tonteille ja rakennuksiin. Ei ole yhtä tahoa joka tunnistaisi esimerkiksi katu- tai puistoalueen ja tontin suunnittelun sivuamiskohdat tai voisi oi- 10 Kuntatekniikka 8/2013

11 VALAISTUS vuoropuhelua parannettava valaistukseen kealla hetkellä havaita suunnittelun päällekkäisyydet tai puutteet. Tiukoissa aikatauluissa pysyäkseen ja keskittyessään kukin omaan suunnittelualaansa joutuvat hyvää tarkoittavat ammattilaiset usein toteamaan hämmentäviä puutteita toteutuneessa lopputuloksessa. Valaistuksen tarveselvitys tukee kokonaisnäkemystä Kaavoitusvaiheessa annetaan katujen mitoituksen lähtökohdat. Valaistuksen tarvitsema tila tulisi osoittaa tässä vaiheessa, jotta erilaiset korttelialueet, liikenteen alue ja kaupunkikuva jäsentyisivät johdonmukaisesti pimeään aikaan valaistuksen avulla. Näistä lähtökohdista käsin on helppo ymmärtää, miksi kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys on merkittävä asiakirja kokonaisuuden kannalta. Siinä määritellään koko kaupungin ulkovalaistuksen tavoitetila noin vuoden päähän. Tarveselvitys toimii merkittävänä valaistustoimenpiteiden ohjelmoinnin ja päätöksenteon ohjauskeinona sekä myöhempien suunnitelmien lähtökohtana. Tarveselvityksessä tarkastellaan koko kaupunkia. Valaistuksen avulla on mahdollista vaikuttaa asukkaiden ja kaupunkilaisten kokemukseen arkiympäristön visuaalisesta laadusta. Turvallisuuden tunnetta ja ympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa laadukkaalla ja hyvin suunnitellulla valaistuksella. Tarveselvityksessä esitetään periaatteet liikennealueiden, näkymien ja maiseman valaistuksesta sekä yöllisen kaupunkikuvan kehittämisestä. Siinä määritellään valaistuksen periaatteet, joiden avulla vahvistetaan ja luodaan eri alueiden ja paikkojen tunnistettavuutta ja identiteettiä. Erilaisten alueiden rajakohtien valaistuksen on oltava johdonmukainen ja ohjattava liikkujaa löytämään reittinsä. Valaistuksen kaupunkikuvatavoitteiden lisäksi tarveselvityksessä määritellään valaistusteknilliset tavoitteet. Kaduille esitetään valaistusluokkatavoitteet, joilla tuetaan katuverkon hierarkiaa. Määrittelyssä otetaan huomioon eri liikennemuotojen tar- Kuntatekniikka 8/

12 Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy & Pöyry Finland Oy / Helsingin kaupunki Hakaniementorin ja sen lähialueen valaistusta kehitetään kaupunkisuunnittelun tavoitteiden kanssa rinnakkain valaistuskonseptin avulla. Hakaniemen muutokset alkoivat keväällä 2013 metron maanalaisen lippuhallin korjauksilla. Korjaustöiden yhteydessä uusittiin osa alueen valaistuksesta. peet sekä eri alueiden ja katujaksojen liikenteelliset ratkaisut. Kaupungin energiansäästötavoitteet kirjataan ja esitetään valaistuksen ohjauksen periaatteet. Ulkovalaistuksen tarveselvitys on väline ohjata kaupungin valaistusta tasapainoisempaan ja korkealaatuisempaan suuntaan ottamalla huomioon kaupunki- ja maisemakuvan visuaalinen laatu ja kaupunkirakenteen hierarkia. Tarveselvitys on yksi keino vaikuttaa ja parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupunkisuunnitteluprosessissa. Tarveselvitystyön alussa kootaan kaupungin eri hallintokunnista asiantuntijat koolle työpajaan. Tilaisuudessa jaetaan tietoa valaistussuunnittelun prosessista, tarveselvityksen tavoitteista ja tarkoituksesta sekä keskustellaan näkemyksistä yölliseen kaupunkikuvaan ja valaistuksen tavoitetilaan liittyen. Työpaja lisää eri alojen asiantuntijoiden ymmärrystä valaistuksesta ja helpottaa keskustelun jatkamista myöhemmin asian ja termien tullessa tutuiksi. Jyväskylä kirjasi valaistuksen tavoitteet Jyväskylään laadittu Ulkovalaistuksen periaatteet -raportti liitekarttoineen määrittelee yhteiset pelisäännöt valaistuksen suunnittelulle, rakentamiselle, saneeraamiselle ja ohjaamiselle. Koko kaupungin alueelle eri alueittain on kirjattu tavoiteltavat valaistuksen laatuluokat sekä tavoitteet valaistusluokille, valaistustavoille ja valolajeille alueittain. Työssä koettiin tärkeäksi eri osapuolten ymmärrys koko suunnitteluprosessista ja eriasteisista suunnitelmista. Ulkovalaistuksen periaatteet -raporttiin kirjattiin, mitä julkisten ulkotilojen valaistuksen määrittelyjä ja päätöksiä tarvitaan missäkin kohtaa maankäytön- ja katusuunnittelun eri vaiheissa. Jatkossa valaistussuunnittelu tehostuu, kun määritellään oikeat asiat oikeaan aikaan. Valaistuksen kaupunkikuvatavoitteita esittävän kartan lähtökohtana toimi yleiskaavaraami. Siinä Jyväskylä on jaettu kolmeen kehään: olemassa oleva kaupunkirakenteen kehä, laajenevan kaupunkirakenteen kehä ja maaseutuelinkeinojen kehä. Helsingin valaistuksen tarveselvitys valmistumassa Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys valmistuu vuoden 2014 alussa. Helsinki voidaan jakaa eri aluetyyppeihin, jotka ovat liikekeskusta, kantakaupunki, alue- ja palvelukeskukset, asuinalueet, historialliset alueet, puistot ja luonnonmukaiset alueet sekä projektialueet. Tarveselvityksessä asetetaan valaistuksen tavoitteet alueittain. Myös eri alueiden sisällä valaistuksen periaatteet ja valaistustavat voivat erota toisistaan. 12 Kuntatekniikka 8/2013

13 VALAISTUS Marjut Kauppinen Helsingissä valaistusluokkien määrittelyyn vaikuttavat katujen toiminnallisen luokituksen tavoitetila, liikennemäärät, raitiovaunureitit ja muu joukkoliikenne, talvikunnossapitohierarkia sekä kevyen liikenteen pääreitistö. Valaistusluokista puhuttaessa on muistettava, että ne määrittelevät vain valon määrän, tasaisuuden ja häikäisyn vaatimukset. Valaistustavat määritellään erikseen. Niillä kuvataan kalusteiden mittakaava, pylväs- vai ripustusvalaistus ja muut kalusteisiin liittyvät periaatteelliset asiat. Valolajilla kuvataan valonvärin ja värintoiston ominaisuuksia. Tarveselvityksessä määritellään alueet, joille tulee laatia tarveselvitystä tarkempi erillinen valaistuksen yleissuunnitelma. Tällaisia alueita ovat muun muassa Pasila ja Hakaniemi sekä uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuten Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Kilpailu tuotti tulosta Kruunuvuorenrannassa Entisestä Helsingin Laajasalon öljysatamasta rakennetaan noin asukkaan uusi merellinen kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Pimeä lähiympäristö, kallioinen luonto ja keskustaa ja Suomenlinnaa kohti avautuva tulevaisuuden kaupunkitilojen sarja on erinomainen pohja taiteellisesti painottuvan ulkovalaistuksen toteuttamiselle. Helsingin kaupunki järjesti Kruunuvuorenrannan valaistuksen suunnittelusta kansainvälisen kutsukilpailun. Kilpailuryhmissä tuli olla valaistuksen osaajien lisäksi arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja taiteen ammattilaisia. Uusissa kaupunkitiloissa valaistus haluttiin liittää kiinteäksi osaksi ympäristön ratkaisuja ja rakennusten arkkitehtuuria. Kadut, aukiot, puistot ja rantaalueet ehdotettiin käsiteltäviksi yhdessä tonttipihojen ja rakennusten arkkitehtuurin kanssa, jolloin valaistuksen omistusrajat eivät rajoittaisi lopputulosta. Kruunuvuorenrannan valaistuksen yleissuunnitelman laativat Speirs & Major (valaistussuunnit- Speirs & Major + West 8 / Helsingin kaupunki Kruunuvuorenrannan keskeisin alue on Haakoninlahti ja sen rantalaiturit. Ranta-alueelle toteutetaan toiminnallisen valaistuksen lisäksi valotaidetta. Ulkovalaistuksen tarveselvitys on väline ohjata kaupungin valaistusta tasapainoisempaan ja korkealaatuisempaan suuntaan. telu, Lontoo) ja West 8 (kaupunkiympäristö, Rotterdam) kilpailussa voittaneen työnsä pohjalta. Valaistuksen yleissuunnitelma toteutuu vähitellen niin yleisille alueille kuin tonteillekin. Valotaiteella on Kruunuvuorenrannassa erityinen rooli. Tonttien rakentajia velvoittaa niin sanottu prosenttitaideperiaate, jonka tarkoituksena on suunnata yksi prosentti rakentamiskustannuksista valotaiteen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kruunuvuorenrannassa kaupunki on palkannut tonttien suunnittelijoiden ja rakennuttajien tueksi valotaiteen koordinaattorin. Koordinaattorin tehtävänä on tarvittaessa auttaa tonttien suunnittelijoita löytämään sopivia valotaiteen tekijöitä ja informoida eri osapuolia niin valotaiteen tavoitteista kuin tonttien ja yleisten alueiden valaistuksen kohtaamispisteistäkin. Valotaidetta toteutetaan prosenttiperiaatteella myös yleisille alueille. Osana valaistua maisemaa käytetään alueen vanhoista satamatoiminnoista kertovia elementtejä, kuten paikoillaan säilytettäviä satamalaitteita ja purettujen öljysiilojen pohjarakenteita. Hakaniemi vanhan kantakaupungin itäinen keskus Vanhojen kaupunginosien korjaus- ja kehittämistoimenpiteet tuntuvat jäävän Helsingin uusien asuinalueiden rakentamisen jalkoihin. Uudistustarve olemassa olevilla alueilla käynnistyy esimerkiksi metron maanalaisen lippuhallin vesieristeiden korjaamisen ja maanpäällisten rakenteiden uusimisen yhteydessä kuten Helsingin Hakaniemessä. Yhteiskäyttöpylväiden ajojohtimet ja valaisimet oli purettava ja suunniteltava myös valaistuksen uusiminen. Hakaniemessä todettiin laajempi tarve kehittää valaistusratkaisuja nykyisen noin 50 vuotta palvelleen valaistuksen todettiin olevan sekä teknisesti että visuaalisesti tiensä päässä. Hakaniemellä ja erityisesti torilla on pitkä historia kauppapaikkana ja liikenteen solmukohtana. Tori ja kauppahalli ovat edelleen hyvin suosittuja ostospaikkoja. Jalankulun ja pyöräilyn reittejä on laajennettu ja liitetty sujuvammin keskustan suunnan väyliin. Liikennevälineestä toiseen vaihtavia jalankulkijoita on runsaasti niin päivä- kuin yöaikaankin. Uuden valaistuksen tavoitteeksi on asetettu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkureittien korostaminen liikenneturvallisuutta unohtamatta. Hakaniemen alue on ensimmäisiä laajahkoja pääosin led-tekniikalla toteutettavia kaupunkivalaistuksia Helsingissä. Valaistusluokkien osalta Hakaniemen tori ja sen lähialue liittyvät suurempaan kokonaisuuteen, sillä alueen lävistää kaksi merkittävää sisääntulokatua Hämeentie ja Hakaniemenranta. Valaistustapojen valinnalla puolestaan tavoitellaan monien kaupunkilaisten arvokkaina pitämien ominaispiirteiden kuten rantapuistojen, Hakaniementorin ja sen vieressä olevan muotopuiston viihtyisyyttä, turvallisuutta ja kauneutta. Kuntatekniikka 8/

14 Bretagnen pääkaupunki modernisoi joukkoliiken Brest rakensi raitiotien ja Brestin keskustan Siam-katu on varattu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle, mutta risteävä autoliikenne on ajoittain vilkasta. Brestin kaupunkiin valmistui kesällä 2012 uutta raitiotietä runsaat 14 kilometriä, ja parhaillaan suunnitellaan köysiradan rakentamista kaupungin keskustan kupeeseen. Ranskan laivaston mahtitukikohta on leimannut kaupunkia ja tuonut työtä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Nyt elinvoimaa haetaan kiinteistökehityksellä ja kuntatekniikan investoinneilla. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale Noin asukkaan Brest Bretagnen niemimaan lounaiskolkassa Ranskassa muodostuu kahdeksasta kunnasta. Kaupunkiseudulla asuu yhteensä ihmistä 89 kunnan alueella. Elantoa asukkaille on vuosikymmenet tuonut lähinnä julkinen sektori, erityisesti Ranskan laivaston suuri tukikohta sekä useat alueelliset virastot. Niin laivaston kuin muidenkin valtion työpaikkojen kaupungille tuomat verotulot ovat kuitenkin olleet vaatimattomia, ja kaupungin talous on heikentynyt. Nyt laivastotukikohdan työllistävä vaikutus on vähentynyt olennaisesti, ja laivasto on myös luopunut huomattavista maaalueista aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa. Kaupungin syliin päätyneet, runsaasti vanhaa epäkuranttia rakennuskantaa sisältävät kiinteistöt vaativat suuria investointeja, mikäli niitä aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää. Niihin sisältyy kuitenkin myös uuden liiketoiminnan ja elinvoiman mahdollisuus. Tärkeä osa alueiden uudistamista on joukkoliikenteen kehittäminen. Raitiotie toi joukkoliikenteen uuteen aikaan Puolitoista vuotta sitten Brestiin valmistuneen raitiotien myötä neljännes kaupungin asukkaista 14 Kuntatekniikka 8/2013

15 YHDYSKUNTA nettään suunnittelee köysirataa Penfeld-joen ylittävä Pont de Recouvrance -silta. Trolleybussilinjat ylittivät sillan vuoteen 1970 saakka, jolloin trollikat katosivat Brestin kaupunkikuvasta. Toissa kesänä sillalle ilmestyivät raitiovaunut. asuu nyt alle puolen kilometrin päässä raitiotiestä. Työpaikoista vastaavalla etäisyydellä on lähes 40 prosenttia. Raitiovaunupysäkkejä on yhteensä 28, ja enimmillään liikenteessä on 18 vaunua. Hanke kalustoineen maksoi yhteensä 390 miljoonaa euroa, josta varsinaisten raitiotien rakennustöiden osuus oli parisataa miljoonaa. Varikko maksoi 25 miljoonaa, varusteet ja laitteet 22 miljoonaa sekä vaunukalusto runsaat 42 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutusta varten nostettiin erityistä kaupungin alueensa yrityksiltä perimää liikenneveroa 1,2 prosentista 1,8 prosenttiin. Kyseessä on yksi kaupungin historian suurimmista investoinneista, suuren jalkapallostadionin luokkaa. Brest päätti olla rakentamatta stadionia, kaupungin liikenne- ja logistiikkajohtaja Antoine Stouff kertoo. Veronkorotuksella rahoitettiin noin viidennes hankkeesta. Julkista tukea valtiolta, maakunnalta ja EU:lta yhteensä saatiin jokseenkin saman verran, ja kaupunki otti hanketta varten lainaa lähes 210 miljoonaa. Raitiotien käyttöönotto lisäsi joukkoliikenteen lipputuloja 30 prosenttia, aikuisten lippujen osalta jopa 50 prosenttia. Näillä saadaan aiempaa paremmin katetuksi lisääntyneen liikenteen käyttökustannuksia. Tällä hetkellä lipputuloilla katetaan noin neljännes kustannuksista, mutta osuus kasvaa koko ajan, Stouff vakuuttaa. Brestin työmatkoista kaksi kolmannesta tehdään yksityisautoilla ja toistaiseksi vain yksi prosentti polkupyörillä. 62 prosenttia kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä tulee pendelöijien autoista. Pyöräilyn edistämiseen paneudutaan nyt liikennejärjestelyillä kuten nopeusrajoitusten alentamisella, jalankulkualueilla ja pyöräkaistoilla. Yksityisautoilun vähentäminen on keskeisessä osassa keväällä 2013 hyväksytyssä Brestin liikenteen yleissuunnitelmassa (Strategic Urban Mobility Plan), jossa on kuvattu 15 toimenpidettä kohti kestävää kaupunkiliikennettä. Köysirata tuo Capucinsin osaksi ydinkeskustaa Aivan nykyisen keskustan tuntumassa sijaitseva Capucinsin alue luovutettiin Ranskan vallankumouksen jälkeen sen laivastolle. Alueelle perustettiin suuri kuivatelakka laivojen osien raken- CIVITAS-verkosto kehittää kestävää joukkoliikennettä Euroopan komission vuonna 2000 käynnistämän CIVITASaloitteen tavoitteena on tukea eurooppalaisia kaupunkeja kunnianhimoisten ja innovatiivisten kaupunkiliikennettä edistävien toimien toteuttamisessa ja testaamisessa. Verkoston jäseninä on lähes 220 kaupunkia. Syystä tai toisesta suomalaiskaupungit loistavat poissaolollaan: ainoastaan Lahti ja Tampere ovat verkoston jäseniä. CI- VITAS-Forumissa Brestissä lokakuussa suomalaisedustusta oli vain Turusta. 69:ssä pilottikaupungissa on testattu noin 700 eri toimenpidettä kestävän kaupunkiliikenteen edistämiseksi. Hankkeet ovat saaneet EU:n rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa. Esimerkkejä CIVITAS-verkoston pilottihankkeista ovat muun muassa: Hybridibussit (Aachen) Polkupyörävuokraus (Malaga) Tiiviiden työpaikka-alueiden liikennejärjestelyt (Tel Aviv Jaffa) Sähköautojen car-sharing (Koprivnica) Vaihtoehtoiset polttoaineet, energiatehokkuus (Tallinna) Vähäpäästöinen bussikalusto (Toulouse) Car-sharing -ohjelma (Bremen) Innovatiiviset telemaattiset järjestelmät (Zagreb) Tavarajakelun uudet konseptit (Utrecht) Meneillään oleva ohjelmakausi CIVITAS Plus II kestää vuoteen 2016, ja verkostoon on mahdollista liittyä mukaan. Tällä hetkellä CIVITAS Plus II -ohjelmassa toteutetaan kahta hanketta kahdeksan kaupungin voimin. Euroopan unioni rahoittaa hankkeita yhteensä 21 miljoonalla eurolla. Eurooppalaisen CIVITAS-verkoston alla toimii alueellisia ja kansallisia, yhtenäisten kielialueiden kaupunkien muodostamia CIVINET-verkostoja. Niissä vaihdetaan tietoja ja kokemuksia sekä vaikutetaan kansalliseen ja eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan, lainsäädäntöön ja liikenteen rahoituksen. Kansallisia tai alueellisia CI- VITAS-verkostoja on toistaiseksi Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa, Sloveniassa ja Kroatiassa sekä Hollannissa. CIVITAS-verkostossa toimii myös 10 kaupunkiliikenteen kehittämisen eri aihealueisiin keskittyvää temaattista ryhmää. Lisätietoa: Kuntatekniikka 8/

16 Pyöräilijälle Brest on toistaiseksi haasteellinen liikenneympäristö, ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus työmatkoista onkin vain yksi prosentti. Penfeld-joen ylittävän Capucinsin köysiradan länsipuolen asema tulee kuvan vasemmassa laidassa ylhäällä näkyvään rakennukseen. Itäpuolella olevan taan kuva oikeassa laidassa näkyvän nosturin takana olevaan seinämään. Pyloni sijoitetaan joen itärannan laiturialueelle. Sähköinen liikenne esillä Brestin CIVITAS-Forumissa Sähkökäyttöinen joukkoliikenne vahvistaa asemaansa eurooppalaisissa kaupungeissa. Aihetta käsittelivät lokakuun alussa Brestissä järjestetyn CIVITAS-Forumin sähköisen liikenteen jaksossa saksalaiset ja puolalaiset alan asiantuntijat. Thomas Meissner Berlin Agency for Electromobility emo:sta kertoi Berlin-Brandenburgin alueen tavoittelevan asemaa Euroopan sähköisen liikenteen johtavana kaupunkina. Kaupungissa on laadittu sähköliikenteen strategia 15 vuodeksi. Tärkeintä olisi saada taajamien jakeluliikenne sähköautoilla toimivaksi. Se on tärkeämpää kuin matkustajaliikenne, Meissner painottaa. Hän sanoo sähköliikenteen olevan yksi vaihtoehto, mutta se sisältää epävarmuustekijöitä. Kriittinen sähköajoneuvojen lukumäärä tarvitaan, jotta tekniikka yleistyy. Perinteinen kaapelilataus ei ole lopullinen toimiva ratkaisu. Ajoneuvokaluston tulisi olla muunnettavissa eri voimalähteillä käytettäväksi. Myös päästöjen laskenta vaatii Meissnerin mielestä vielä laajempaa tarkastelua. Berliinissä on käynnissä kolmivuotinen kampanja sähköajoneuvojen lisäämiseksi. Eräänä tavoitteena on saada Berliiniin yksi sähkökalustolla operoitava bussilinja (18 autoa). Sähköautot ovat lupaava vaihtoehto, mutta ei hallitseva teema Berliinin liikennepolitiikassa, vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa, Thomas Meissner sanoo. Trolleybussin paluu Marcin Wolek Gdanskin yliopistosta Puolasta kertoi viimeaikaisesta trolleybussien kehitystyöstä. Trolleybussit ovat tehneet uutta tulemistaan muutamissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Euroopan johtavia trolleybussimaita ovat tällä hetkellä Italia, Puola ja Sveitsi. Puolan Gdyniassa pohdittiin vuonna 2001 vanhoista trolleybusseista luopumista, mutta päätettiinkin lähteä kehittämään kalustoa. Perinteisiä dieselbusseja muunnettiin trolleybusseiksi, jotta kalustomuutos nopeutui, Wolek kertoo. Nyt kaksi kolmannesta asukkaista on trolleybussireittien piirissä, ja niillä tehdään 30 prosenttia kaikista kaupungin julkisen liikenteen matkoista. Ne eivät kilpaile tavanomaisten bussien kanssa. 16 Kuntatekniikka 8/2013

17 YHDYSKUNTA Kaluston akkujen tekniikkaa on parannettu. Meneillään olevassa hankkeessa tavoitteena on osittainen vapautuminen ajolankaverkosta niin, että voidaan ajaa maastosta, kelistä ja matkustajamäärästä riippuen 5 12 kilometriä ilman lankoja. Teemme vuosittain käyttäjäkyselyn 2000 asukkaalle. Trolleybussista pidetään, koska se on meluton, ympäristöystävällinen ja uniikki, Wolek sanoo. Kuulijaa mietityttää puolalaisen hiilisähkön ympäristöystävällisyys. Bremenin kaupungin trolleybussikokemuksista kertoi Brestin kaupungin liikenneja logistiikkajohtaja Antoine Stouff iloitsee siitä, että raitiotien käyttöönoton myötä kaupungin saamat tulot aikuisten joukkoliikennelipuista ovat nousseet 50 prosenttia. Projektinjohtaja Gabrièle Kübler esitteli Capucinsin alueen kehittämishanketta CIVITAS-Forumin osallistujille. Michael Glotz. Hän painotti ajojohtimista vapautumista. Yhtenä keinona on raiteeseen rakennettava induktiolatausjärjestelmä, mutta Glotz arveli kadunpitäjien olevan kriittisiä näille ratkaisuille. Hybridikaluston osalta haasteena on puolestaan bussin uudelleenkytkentä ajolankaan akkuajon jälkeen. Bremenissä on nyt ajettu enimmillään neljä kilometriä johdottomasti, Glotz sanoo. Trolleybusseja on tällä hetkellä käytössä 180:ssä ja raitiovaunuja 165:ssä eurooppalaisessa kaupungissa. Jalkakäytävät ovat Capucinsin alueella kapeita. keskustan asema rakennetaan puolestamista varten. Sen rakennukset sijaitsevat 25 metriä joen pinnan yläpuolella, mikä tekee alueelle liikkumisen haasteelliseksi. 16 hehtaarin alueelle ollaan nyt laajentamassa elävää kaupunkikeskustaa. Suunnitteilla on muun muassa runsaat 500 asuntoa, kirjasto, elokuvateatteri sekä tiloja luovan työn tekijöille. Tavoitteena on myös tasapainottaa nyt enimmäkseen sosiaalisen asuntokannan hallitseman alueen asukasprofiilia, kertoo Brestin kaupungin projektijohtaja Gabrièle Kübler. Haasteena liikkuminen joen yli Laivaston alueet Capucinsissa siirtyivät kaupungin hallintaan kolmisen vuotta sitten. Alueen kehittäminen on käynnistetty, mutta haasteena on liikkuminen keskustan Siamista Penfeld-joen yli. Liikennejärjestelyjä ryhdyttiinkin selvittämään ripeästi vuonna Uuden sillan rakentamista harkittiin, mutta kaupunki päätyi lopulta köysiradan rakentamiseen. Laivasto vaati mahdollisille uusille silloille 45 metrin alikulkukorkeutta. Osin tästä syystä päädyttiin köysiratavaihtoehtoon. Se osoittautui myös kustannuksiltaan edullisemmaksi sekä päästöiltään vähäisimmäksi, Antoine Stouff kertoo. Penfeld-joen ylittävän 400 metrin mittaisen köysiradan kustannuksiksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Se toteutetaan yhdellä rannalle rakennettavalla pylonilla, jonka kohdalla köysi on 60 metriä joen pinnan yläpuolella. Radalla kulkisi kolme kabiinia kumpaankin suuntaan, ja vuoroväli olisi 3 5 minuuttia. Kuljetuskapasiteetti on henkilöä tunnissa kumpaankin suuntaan. Vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi arvioidaan vajaat euroa, josta kolme neljännestä katettaisiin lipputuloilla. Köysirata osana joukkoliikennejärjestelmää Capucinsin köysiradan suunnittelusta ja rakentamisesta järjestetään tarjouskilpailut erikseen, ja kaupunki rakennuttaa köysiradan osaksi omaa joukkoliikennejärjestelmäänsä, jossa kelpaavat samat liput kuin muissakin kaupungin joukkoliikennevälineissä. Capucins Cable Car on määrä ottaa käyttöön vuonna Köysiratoja on kaupunkiliikenteen käytössä 35:ssä kaupungissa. Euroopassa sellainen on alppikaupunkien lisäksi muun muassa Barcelonassa. Ranskassa köysiratoja on suunnitteilla Brestin lisäksi ainakin Pariisin esikaupungeissa sekä Toulousessa. Myös Grenobleen suunnitellaan lisää köysiratoja. Helsingin kaupunki selvitteli muutama vuosi sitten köysiradan rakentamista vaihtoehtona sittemmin suunnitellulle Kruunuvuorenselän ylittävälle sillalle. Nyt Göteborgissa suunnitellaan köysiradan rakentamista Götajoen yli Hagan ja Lindholmenin kaupunginosien välille. Hankkeen on tarkoitus valmistua kaupungin 400-vuotisjuhlavuonna Kuntatekniikka 8/

18 Paikallisliikenneliiton mukaan bussikalustolta ei va Kaupunkien joukkoliikenteen tarjous Jotkut liikennöitsijät voivat ajautua konkurssiin, mutta murrosvaihe tuo markkinoille myös uusia yrityksiä, arvioi Paikallisliikenneliiton Pekka Aalto. TEKSTI Jorma Ylönen Paikallis- ja seutuliikenteen järjestäjiä edustava Paikallisliikenneliitto ei niele väitteitä, joiden mukaan paikallis- ja seutuliikenteen tarjouskilpailuissa olisi asetettu autokalustolle kohtuuttomia vaatimuksia, mikä tekisi liikenteestä kallista. Väitteet eivät pidä paikkaansa. Ne ovat karkeaa liioittelua, sanoo Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto. Liiton jäseniä ovat joukkoliikennettä tilaavat suuret ja keskisuuret kaupungit sekä kaupunkiseudut. Joukkoliikenteen kilpailutus perustuu EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA) ja sitä täydentävään joukkoliikennelakiin. Vuonna 2009 voimaan astuneissa säädöksissä on siirtymäaika. Valta- osa nykyisistä liikennöintisopimuksista lakkaa ensi vuoden kesäkuun lopussa. Liikennöitsijöiden mukaan kilpailutuksissa esitettyjen vaatimusten takia jopa tuhansia busseja uhkaa jäädä vaille käyttöä. Mielestäni kaupungit ovat olleet pikemminkin varovaisia vaatimuksissaan, jotta muutos ei tulisi yrittäjille liian kalliiksi ja jotta ehdot eivät karsisi tarjouskilpailuihin osallistuvia yritysten joukkoa. Yritysten olemassa oleva kalusto on otettu huomioon, Pekka Aalto sanoo. Se on tietysti mahdollista, että osa yrityksistä on lykännyt uusia hankintoja siirtymäkauden ajan ja ajanut loppuun vanhaa kalustoaan. Aivan elinkaarensa lopussa olevia linja-autoja ei tietenkään kaupunkiseutujen matkustajille haluta tarjota. Aallon mukaan bussikalusto uusiutuu ympäristöystävälliseksi vähitellen luonnostaan. Uusissa busseissa ei ole tarjolla muita kuin vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Parempaa kalustoa, edullisemmat liput Liikenteen tarjouskilpailut ovat parhaillaan käynnissä. Ratkaisuun asti on päästy jo Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Joensuussa, ja tämän vuoden puolella päätöksensä tekevät muiden muassa Oulun, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut. Tämän jälkeen valtaosa paikallis- ja seutuliikenteestä on kilpailutettu. Sitten tiedämme, miten yritysten väliset markkinaosuudet muuttuvat ja mikä tulee olemaan kustannustaso, Aalto sanoo. HSL-alue sekä Tampereen ja Turun seutujen joukkoliikenne on ollut kilpailutettuna jo pitkään, joten niitä eivät ensi kesän muutokset koske. Toiminnanjohtaja Aallon mukaan mikään ei ensitietojen mukaan viittaa siihen, että kilpailutus johtaisi liikennöitsijäpuolella keskittymiseen ja pienten yritysten karsiutumiseen markkinoilta. Kilpailutuksen ensimmäiset tulokset kertovat melkein päinvastaisesta, mutta on vielä ennenaikaista sanoa, kuinka lopulta käy. Se on varmaa, että markkinoilla tapahtuu muutoksia. Varmasti jotkut yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, ja tuskin konkursseiltakaan vältytään. Toisaalta markkinoille tulee uusia yrityksiä, Aalto sanoo. Aalto pitää joka tapauksessa varmana sitä, että joukkoliikenteen kilpailutus johtaa asiakkaiden kannalta hyvään lopputulokseen. Hyvin todennäköisesti paikallis- ja seutuliikenteessä matkustetaan jatkossa paremmalla kalustolla, edullisilla matkalipuilla ja hieman alemmilla yhteiskunnan kustannuksilla. Lappeenranta tyytyväinen Lappeenranta kilpailutti kaupunkiliikenteensä ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Lappeenranta allekirjoitti sopimuksen kilpailutuksen voittaneen Autolinjat Oy:n kanssa syyskuussa, ja kilpailutuksen mukainen liikenne alkaa toukokuun alussa. Mielestäni voimme Lappeenrannan kokoisena kaupunkina olla tyytyväisiä lopputulokseen, vaikka loppuvaiheessa mukana oli vain kaksi tarjouksensa jättänyttä yritystä. Tarjousasiakirjoja pyydettiin paljon, mikä varmaan johtui siitä, että olimme ensimmäisenä kaupunkina liikkeellä, Lappeenrannan lii- JOULUKUUN ALKUUN MENNESSÄ RATKAISTUT TARJOUSKILPAILUT Lappeenranta Tarjouskilpailu kahdeksasta reitistä. Tarjouspyynnössä asetettiin lukuisia vaatimuksia autojen varusteluun, ikään ja päästöihin liittyen. Liikennöitsijä sitoutuu esimerkiksi hankkimaan vuosittain yhden uuden matalalattiaisen auton jokaista kalustoluetteloon merkittyä 15 linja-autoa kohden. Paikallisliikenteessä ei saa ajaa 14 vuotta vanhemmalla kalustolla, eikä kaluston keski-ikä saa olla yli 8 vuotta. Linja-autokaluston tulee täyttää vähintään Euro 3 -normin vaatimukset. Vaatimukset täyttäneiden tarjousten kesken voittaja ratkaistiin hinnan perusteella. Tarjouksen jätti 3 yritystä: Autolinjat Oy, Nurmijärven linja Oy ja TLO Oy (vetäytyi ). Voittajaksi selviytyi nykyisinkin kaupungin joukkoliikennettä hoitava Autolinjat Oy. Paikalliset pienet yritykset jättäytyivät pois tarjouskilpailusta. Pienyrittäjille räätälöitiin mahdollisuus 1 3 auton kokonaisuuksiin ja myös kimppatarjoukseen, mutta tarjouksia ei saatu. Kallein tarjous oli 40 prosenttia korkeampi kuin voittajalla. Sopimuksen arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Jyväskylä Tarjouskilpailu koski 77 linja-auton liikennettä 37 linjalla viidessä kohteessa. Tarjouspyynnössä kalustolle asetettuja vaatimuksia olivat muun muassa matalalattia-autot (low entry, joissa vähintään auton etuja keskioven välinen osuus on matalalattiaista), keski-ikä enintään 8 vuotta ja yksittäisen auton maksimi-ikä 15 vuotta, lastenvaunupaikkoja vähintään 2 ja uusissa teliautoissa vähintään 3, uusissa autoissa myös yksi paikka pyörätuolivarustuksella ja keskiovella pyörätuoliramppi, käytettyjen autojen ympäristövaatimus EURO 3 ja uusien EURO 6 -luokka, alkolukko. Kaikki tarjoajaa ja tarjousta koskevat ja vaatimukset täyttäneet tarjoajat pääsivät hintavertailuun. Valinta ja päätös tehtiin hintavertailun pohjalta. Tarjouksen jätti viisi yritystä: Tilausliikenne SP Lehtonen Oy, Poh- 18 Kuntatekniikka 8/2013

19 YHDYSKUNTA adita liikaa kilpailuissa ratkaisuvaiheet Valtaosa nykyisistä liikennöintisopimuksista lakkaa ensi kesäkuussa. Liikennöitsijöiden mukaan kilpailutuksissa esitettyjen vaatimusten takia jopa tuhansia busseja uhkaa jäädä vaille käyttöä. kenneinsinööri Birgitta Nakari kertoo. Nakari uskoo, että paikallisliikenteen uusi työnjako on asiakkaiden kannalta hyvä ratkaisu. Kun kehitämme lipputarjontaa monipuoliseksi, joukkoliikenteestä tulee yhä houkuttelevampi vaihtoehto muun muassa työmatkaliikenteeseen. Lappeenrannan kaupungin paikallisliikenteen hankintaprosessi palkittiin vuoden joukkoliikennetekona syyskuun lopulla Tampereella järjestetyillä Paikallisliikennepäivillä. Lappeenrannassa paikallisliikenteen kilpailutus toteutettiin bruttomallilla, mikä tarkoittaa että kaupunki saa lipputulot ja liikennöitsijä kaupungilta liikennöintikorvauksen. Hankintaprosessin valmistelu aloitettiin Lappeenrannassa jo vuonna 2010 laatimalla kaupunkiin joukkoliikennepoliittinen ohjelma. Ohjelma ohjaa joukkoliikenteen kehittämistä aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelma laadittiin yhteistyössä kaupungin hallintokuntien, linja-autoliiton ja erilaisten matkustajaryhmien kuten opiskelijoiden kanssa. jolan matka Oy, Onnibus Oy, Jyväskylän Liikenne Oy ja Veolia Transport West Oy. Onnibus voitti kilpailussa neljän kohteen eli 74 bussin liikennöinnin. Nykyinen liikennöitsijä Jyväskylän Liikenne Oy voitti kolmen auton liikennöinnin. Onnibusin tarjous neljän kohteen liikennöinnistä oli 13,7 miljoonaa euroa vuodessa. Sopimuskauden ja mahdollisten optiokausien yhteenlaskettu arvo on noin 117 miljoonaa euroa. Jatkossa koko liikennettä ei kilpailuteta enää kerralla, vaan siirrytään kohti rullaavaa kilpailutusta, jossa eri kohteita tai niiden muunnelmia kilpailutetaan 1 2 vuoden välein ensimmäisten sopimuskausien ja mahdollisten optiokausien jälkeen. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus ja valitus markkinaoikeuteen. Joensuu Ensimmäisessä kilpailutusosiossa oli mukana paikallisliikenne, jonka osalta linjastot muuttuivat, ja osa nykyisistä paikallisliikenteen linjoista on mukana seutuliikenteen kilpailutuksessa. Paikallisliikenteen kilpailutuksessa oli mukana 6 linjaa, joita hoidetaan 13 autolla. Kalustovaatimusten periaatteet sovittiin yhdessä kahdeksan muun keskisuuren kaupungin kanssa, mutta osa vaatimuksista päätettiin kuitenkin kaupunkikohtaisesti. Päästöjen osalta linja-autojen tulee täyttää vähintään EURO 2 -vaatimukset, linja-autokaluston linjakilometreillä painotettu keski-ikä ei sopimuskautena saa olla yli 11 vuotta ja yksittäinen linja-auto ei saa olla 19 vuotta vanhempi. Kalustovaatimukset täyttäneiden tarjousten kesken valintaperusteena oli halvin hinta. Tarjouksen jättivät paikallisliikenteen osalta Linja-Karjala Oy, Onnibus Oy, Pohjolan Matka ja Savo- Karjalan Linja Oy. Paikallisliikenteen liikennöitsijäksi valittiin Savo-Karjalan Linja Oy. Hankinnan arvo on noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Seutuliikenteen osalta tarjouskilpailun ratkaisua käsiteltiin joukkoliikennejaoston kokouksessa Kuntatekniikka 8/

20 Oulu haki oppia eurooppalaisesta yhteistyöstä Ranta-Toppilan entinen Arkkitehdit m3 Oy Ranta-Toppila, ilmakuvaupotus. Oulun kaupunki haki merellisen Ranta-Toppilan alueen kehittämiseen ideoita eurooppalaisesta B-Team -yhteistyöhankkeesta. Vanhojen teollisuusalueiden kehittäminen vetovoimaisiksi kohteiksi on esillä useissa kaupungeissa. Jere Klami Kaavoitusarkkitehti Oulun kaupunki Oulun Ranta-Toppilaan entisen sahan alueelle suunnitellaan ympäröivää Toppilaa täydentävä kokonaisuus, joka tukeutuu salmen rantaan. Alue sijaitsee Toppilansalmen suulla noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Keskeinen osa alueesta on toiminut Toppilan sahan ja sittemmin Toppila Oy:n käytössä lähinnä puutavaran varastointialueena 1940-luvun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen alue on metsittynyt ja jäänyt vajaalle käytölle. Ranta-Toppila on Toppilan alueen viimeinen maankäytön suunnittelun alue sekä viimeinen keskustan ympäristön muutosvyöhykkeen kehitysalue. Hanke yhdistää Meri-Toppilan Toppilansalmeen kohti merta. Merellisyys painottuukin alueen suunnittelussa. Rantavyöhykkeelle on suunniteltu merikeskus, joka voi tarjota muun muassa veneilyyn, virkistykseen ja matkailuun liittyviä toimintoja ja palveluita. Merikeskuksen ensimmäisiksi toiminnoiksi on tulossa kesäteatteri sekä rockklubi, joita varten on tehty suunnitteluvaraus. Rantaan on tulossa myös vesiliikuntakeskus ja pienvenesatama, joille on niin ikään tehty suunnitteluvaraukset. Kaupunki kunnostaa laiturirakenteet pitkäkestoisella hankkeella. Ranta-Toppilan kohdalle luodaan mahdollisuus risteilyalusten ja suurtenkin alusten kiinnittymiselle laituriin. Ranta-Toppilaan rakennetaan myös asuntoalue, jonka esi- 20 Kuntatekniikka 8/2013