UURAISTEN KUNTA. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 UURAISTEN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 SISÄLLYS 1. Yleisperustelut Kunnan visio ja strategia Ulkoinen toimintaympäristö... 8 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous... 8 Suhdannenäkymät... 8 Julkisen talouden suunnitelma ja näkymät... 8 Julkinen talous ja kuntatalous SOTE-uudistus Sisäinen toimintaympäristö Strategiatyö Väestö Työpaikat ja työllisyys Yleistavoitteet Uuraisten kunnan tuottavuusohjelma Henkilöstö Toimintatavat ja sähköiset järjestelmät Rakenteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Talouden rakenne Käyttötalouden nettomenot Talousarvio ja taloussuunnitelma KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS TALOUS- JA HALLINTOTOIMI PERUSPALVELULAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Investointiosa Tuloslaskelma- ja rahoitusosa Henkilöstösuunnitelma Kunnan vesihuoltolaitos Talousarvion sitovuus... 73

3 3 1. YLEISPERUSTELUT Kuntalain (410/2015) mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Vuoden 2016 talousarvio perustuu lautakuntakuntien tekemiin ehdotuksiin. Lautakunnat ovat valmistelleet talousarvioehdotukset annettuihin talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laadintaohjeisiin. Lautakuntien ehdotusten jälkeen talousarviota on käyty läpi virkamiestasolla. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että valtuuston asettamat tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin toimintaan osoitettujen resurssien puitteissa. Lautakuntien tulee seurata voimavarojen käyttöä ja tavoitteiden toteutumista kunnanhallituksen antamien talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.

4 4 2. KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA JYVÄSSEUDULLA. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VISION SAAVUTTAMISEKSI PERUSPALVELUIDEN TASON SÄILYMINEN TALOUDEN HYVÄ HOITO KESKUSTAAJAMAN ELINVOIMAISUUS PUHDAS JA TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ KYLÄKUNTIEN ELINVOIMAISUUS JA YHTEISÖLLISYYS HYVÄT TIEYHTEYDET HALLITTU VÄESTÖN KASVU MAASEUTUMAINEN LUONTO SOPIVAN KOKOISET JA HINTAISET OMAKOTITALOTONTIT JYVÄSSEUDUN YHTEISTYÖ STRATEGIAN JOHTAVAT AJATUKSET KUNNAN TALOUDEN TASAPAINO HYVÄ KUNTAIMAGO JA KUNNAN VETOVOIMAISUUS OSAAVA JA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ HYVÄT LUOTTAMUSHENKILÖT VOIMAVARANA KUNTAYHTEISTYÖ YMPÄRISTÖNÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN

5 5 JULKISET PALVELUT PERUSPALVELUT IHMINEN KESKIÖSSÄ: LAPSET JA NUORET RIK- KAUTENA AKTIIVISET TYÖ-IKÄISET TURVATTU VANHUUS PROSESSIAJATTELU, SEKTORIRAJAT YLIT- TÄVÄ YHTEISTYÖ PANOSTUS ENNALTAEH- KÄISEVIIN JA ASIAKASLÄH- TÖISIIN RATKAISUIHIN LAPSIPERHEIDEN PALVE- LUIHIN PANOSTAMINEN KUNTALAISEN TURVALLI- NEN JA VIRIKKEELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ UUDET TOIMINTATAVAT KUNTALAISTEN YHTEISÖL- LISYYDEN JA ELINVOIMAN LISÄÄMINEN KUNTALAISTEN AKTIIVI- SUUS JA TALKOOTYÖ VOIMAVARANA LUONTOKOHTEET, LIIK- KUMINEN TUKEA KUNTALAISTEN AKTIIVISUUDESTA LÄH- TEVÄÄ KULTTUURITOI- MINTAA JA -TARJONTAA

6 6 SUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ KAAVOITUS K-KYLÄN OYK OHJAA KAAVOITUSTA KUIVAN MAAN RA- KENTAMISMITOITUS TEHDÄÄN OMISTA LÄHTÖKOHDISTA KÄSIN PERUSPERIAATTEET MAANHANKINTAAN JA MAAN MYYMISEEN PALVELUIDEN HUO- MIOIMINEN JA KUN- NAN PALVELUTUO- TANNON OSALLIS- TUMINEN KAAVOI- TUKSEEN KAAVOITUKSESTA SYNTYVIÄ KULUJA KUSTANTAA MAAN- OMISTAJA MAA- ALUEELLAAN YHDYSKUNTATEKNIIK- KA KUNNALLISTEKNIIKKA TOTEUTETTAVA KAA- VOITETULLE ALUEELLE PUHTAAN VEDEN SAANNIN TURVAAMI- NEN JA SIIRTOVIEMÄ- RIN TOIMINNAN VAR- MISTAMINEN VESIHUOLLON SUUN- NITELMALLINEN KEHIT- TÄMINEN TONTIT (RAKENNUS- PAIKAT) TONTTEJA MYYDÄÄN PÄÄASIASSA KAAVA- ALUEILTA KUNNAN PÄÄTTÄMÄSSÄ JÄR- JESTYKSESSÄ SITTEN KUN ALUEELLA ON KADUT JA KUNNALLIS- TEKNIIKKA VALMIINA (KOSKEE MYÖS YKSI- TYISTÄ). ALUEET TU- LEE RAKENTAA MIE- LELLÄÄN KERRALLA TÄYTEEN. HAJA-ASUTUS ALU- EELLE RAKENTAMINEN MAHDOLLISTETAAN ASUINRAKENTAMISEN TONTTIEN HINNAN KO- ROTUS / TARKISTUS TYÖPAIKKATONTTIEN HINNOITTELU JOUSTA- VAA KADUT, TIET, LIIKEN- TEEN VÄYLÄT VAIKUTTAMINEN YLEISTEN TEIDEN KUNNOSTAMISEEN JA HOITOON KESKUSTAN LIIKEN- NESUUNN. OSALLIS- TUMINEN JA TOTEU- TUKSEEN OSALLISTU- MINEN/TOTEUTUKSEN VARMISTAMINEN TONTTI MARKKINOIN- NIN /MYYNNIN PAINO- PISTE KESKUSTAAJA- MASSA

7 7 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS YRITYSTEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYS UUDET AVAUKSET HARKITUT JA TAPAUSKOH- TAISET TUKITOIMET, JOISSA HYÖDYNNETÄÄN JYKES OY:N ASIANTUNTEMUSTA JA KE- HITTÄMISTYÖKALUJA NÄKYVYYS, KUNNAN AKTII- VINEN MARKKINOINTI YHTEISET HANKKEET, TILAI- SUUDET NUORISOTYÖTTYMYYDEN NOLLATOLERANSSI. II AS- TEEN KOULUTUSPAIKKA KAIKILLE NUORILLE. NUORI- SOTAKUUN HYÖDYNTÄMI- NEN. KOULUTUS TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄ TOIMIJANA KUNTA, YRITYKSET, YH- TEISÖT, TE-TOIMISTO SWOT ANALYYSI VAHVUUDET HEIKKOUDET Sijainti Joustava hallinto Asuinkunta verokertymä/asukas tiestön huono kunto alhainen työpaikkaomavaraisuus kunnan alueiden kehittyminen eri tahtiin MAHDOLLISUUDET Imago Julkiset palvelut Väestön kasvu Yksityiset palvelut Kuntayhteistyö ja asema Jyvässeudulla Hyvät laajakaistayhteydet Vesiosuuskunnat vesi- ja viemäri infrastruktuurin toteuttajina Kuntaan muuttavien sitoutuminen UHAT Kuntarakenneuudistus

8 8 3. ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu pohjautuu valtion talousarvioehdotukseen ja siellä esitettyihin suhdannenäkymiin (9/2015). Kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuu valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä esitetyn julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman tietoihin. Suhdannenäkymät Suomen bruttokansantuotteen kasvuksi vuonna 2015 arvioidaan 0,2 %. Vuonna 2016 kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 1,3 %, kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys ja siihen liittyy riski alaspäin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 % kotimaiseen kysyntään perustuen. Talouskasvun odotetaan pysyvän hitaana myös vuosina 2018 ja Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea kasvu. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin vuonna 2015 ja on n. 9,4 % v Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua ja vuonna 2015 kuluttajahintojen arvioidaan jopa laskevan (-0,1 %). Vuonna 2016 kuluttajahintojen nousu kasvaa 1,1 prosenttiin ja nopeutuu edelleen 1,5 prosenttiin v ** 2016** 2017** BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,3 67,9 68,2 68,4 Kuluttajahintaindeksi, % 2,8 1,5 1,1-0,1 1,1 1,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 1,9 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 (Lähde: valtion talousarvioehdotus 9/2015) Julkisen talouden suunnitelma ja näkymät Valtioneuvosto on hyväksynyt julkisen talouden suunnitelman vuosille Julkisen talouden suunnitelma on uusi taloussuunnittelun väline ja siinä valtioneuvosto asettaa hallituskautta koskevat nimelliset rahoitusasematavoitteet julkisen talouden alasektoreille, kuten kunnille ja kuntayhtymille. Julkisen talouden suunnitelma sisältää valtiotalouden kehyspäätöksen, joka luo sitovan nelivuotisen kehyksen hallituskaudelle. Suomen talouden tilanne on vakava. Suomen julkinen talous on muuttunut kuluvalla vuosikymmenellä pysyvästi alijäämäiseksi pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Bruttokansantuote ei ole kasvanut, mutta työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Lisäksi väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä sekä kasvattaa julkisia menoja. Julkinen talous on syvästi alijäämäinen ja pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Julkinen velkasuhde kasvaa koko vaalikauden ajan, joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Suhdannevaihtelut heijastuvat selvimmin valtiontalouteen erityisesti verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Veronkorotukset ovat viime vuosina kasvattaneet veroastetta eli verojen ja veroluonteisten maksujen suhdetta BKT:seen. Veroaste pysyy suhteellisen vakaana n. 44 prosentissa suhteessa BKT:seen.

9 Julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitusasemaa mitataan kestävyysvajeella, joka on tulevien julkisen talouden alijäämien nykyarvo. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta on vahvistettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyy hallinnassa ilman lisätoimia pitkällä aikavälillä ikäsidonnaisten menojen kasvaessa. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan n. 3½ % suhteessa BKT:seen vuoden 2019 tasolla. Arviossa on huomioitu vuoden 2017 alusta voimaan astuvaksi aiotun eläkeuudistuksen kestävyysvajetta pienentävä vaikutus, joka on suuruudeltaan noin prosenttiyksikön. Kun huomioidaan kehyspäätöksen mukainen määrärahakehitys ja tuloarviot, valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan n. 5,0 mrd. euroa v Alijäämän arvioidaan alenevan 4,0 mrd. euroon v

10 10 Julkinen talous ja kuntatalous Julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskeva osa sisältää kuntatalouden menorajoitteen ja hallituksen muut kuntataloutta ja kuntien tehtäviä koskevat linjaukset sekä tarkastelun valtion toimenpiteiden vaikutuksesta kuntatalouteen ja kuntatalouden keskipitkän aikavälin kehitysnäkymistä kuntien kirjanpidon käsittein. Kuntatalouden tarkastelua täydentää erikseen laadittava kuntatalousohjelma. Hallituksen kuntataloutta koskevan linjauksen mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon v Hallituksen kuntataloudelle asettamat tavoitteet eivät sido yksittäistä kuntaa ja kuntayhtymää, vaan niitä ohjataan jatkossa uuden kuntalain mukaisesti tiukentuneella alijäämän kattamisvelvollisuudella. Määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden ns. menorajoitteesta. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Hallitus on päättänyt, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on v vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava verrattuna hallitusohjelman pohjana olleeseen, päätettyyn ns. tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Kun hallituksen päättämä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen yhden miljardin euron toimenpideohjelma etenee ja uudet kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät toimenpiteet konkretisoituvat valmistelussa siten, että ne voidaan sisällyttää valtion talousarvioesitykseen ja julkisen talouden suunnitelmaan, nämä uudet toimenpiteet otetaan huomioon menorajoitetta kiristävänä. Samoin menetellään mahdollisten sote-uudistuksen (tavoite 3 mrd. euroa) kautta tulevien, kuntien kustannuksia alentavien vaikutusten osalta. Ministeriöt laativat yksityiskohtaiset esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Prosessien, resurssien ja valvonnan sijasta siirrytään palveluiden tuloksiin perustuvaan ohjaukseen. Tarvittaessa säädetään sektorilait ohittava eri laki. Sen lisäksi, mitä hallitusohjelmassa on päätetty kuntien tehtävistä ja velvoitteista, kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia. Jos kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja pysyvästi lisäävistä tehtävistä tai velvoitteista poikkeuksellisesti kuitenkin säädetään julkisen talouden kokonaisedun vuoksi, kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen estetään lisäämällä valtionapuja, karsimalla samassa yhteydessä kuntasektorin muita tehtäviä ja velvoitteita tai mahdollistamalla maksutulojen korotukset. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100- prosenttinen valtionosuus. Menorajoitteen asettamisen lisäksi hallitus vahvistaa kuntataloutta antamalla kunnille mahdollisuuden maksutulojen lisäämiseen. Päivähoitomaksuja, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan yhteensä 230 milj. eurolla. Kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella asteittain yhteensä 100 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaan veroperusteisiin tehtävät muutokset kompensoidaan kunnille. Ennusteen mukaan kuntatalouden alijäämä on 1,9 mrd. euroa eli 0,8 % suhteessa kokonaistuotantoon v Rahoitusasematavoitteen saavuttaminen edellyttäisi siten paikallishallinnon sopeutusta vielä runsaalla 0,7 mrd. eurolla vuoden 2019 tasolla. Tämä jää katettavaksi hallitusohjelman toistaiseksi täsmentymättömillä toimenpiteillä tai myöhemmin päätettävillä uusilla valtion toimenpiteillä sekä kuntien omilla toimilla. Kuntien valtionavut ovat v n. 11 mrd. euroa (kasvu n. 0,5 mrd. vuodesta 2015), ja ne alenevat n. 10,4 mrd. euroon v Valtionapujen tasoon vaikuttavat hallituksen päätösten lisäksi edellisen hallituksen päättämät valtionosuuden leikkaukset vv , perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle sekä v maksettava valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perushinnat ja rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia). Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset toimet, joilla pyritään alentamaan kuntien kustannuksia, kuten päivähoito-oikeuden kavennus ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Valtio-kunta-

11 suhteessa neutraalit veromenetysten kompensaatiot myös lisäävät valtionosuuksia. Kehyskaudella kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia. Kuntien verotulojen arvioidaan olevan n. 21,7 mrd. euroa vuonna 2016, mikä on n. 0,5 % edellisvuotta vähemmän. Kuntien verotuloja supistaa mm. määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen vuoden 2015 lopussa sekä työttömyysvakuutusmaksun korotus ja ansiotuloverotuksen kevennykset, kuten työtulovähennyksen korotus. Investointeja pitää edelleen korkealla tasolla mm. korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Kehitysarviossa huomioidut kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakanta kasvaa vuoden 2016 n. 20 mrd. eurosta 25 mrd. euroon vuoteen 2019 mennessä. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Pitkälläkään aikavälillä ei ole selkeitä merkkejä talouskasvun piristymisestä, vaan näkymät ovat varsin vaatimattomat. Tämä säteilee haitallisesti työllisyys- ja työttömyyskehitykseen ja sitä kautta myös kuntien verotuloihin ja toimintamenoihin. Lisäksi koko julkisen talouden vaikea tilanne ja ajautuminen EU:n alijäämä- ja velkamenettelyrajojen tuntumaan luo uudenlaista painetta kuntatalouteen. Myös lähivuosina kuntatalous pysyy kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan hieman alijäämäinen, ja alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. 11 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit mrd. (käyvin hinnoin, arviot painelaskelman mukaan) Kuntien tilanne lukuina v Verotulot 21,7 mrd. euroa, arvioitu vähennys 0,5, % (laskelmaan ei sisälly oletusta kunnallisveroprosenttien korotuksesta) - Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 7,4 % - Valtionosuuksien ja verotulojen kasvu yhteensä 1,6 % - Toimintamenojen kasvu 2,0 %

12 12 (Lähde: Kuntaliiton veroennustekehikko 10/2015) SOTE-uudistus Sote-uudistuksen valmistelu jatkuu Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys. Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Hallitusohjelman mukaan sote-alueita on yhteensä enintään 19. Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Ensivaiheessa selvitetään myös vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmalleille. Sen jälkeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen. Vaihtoehtoina ovat ensisijaisesti mallit, joissa valtio on rahoittajana. Samalla määritellään, millä perusteilla rahoitus kohdennetaan eri sote-alueille. Perustuslain mukaan kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta toiminnasta, jota ne eivät itse järjestä. Tämän vuoksi kunnat eivät jatkossa rahoita sote-palveluja. Sen takia myös kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettava. Hallitus asettaa sote-uudistusta varten valmisteluryhmät ja parlamentaarisen seurantaryhmän. Sote-uudistuksen projektijohtaja on VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti alkaen. Työssä otetaan huomioon uudistuksen tavoitteet ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot. Paras-puitelain mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteita aiotaan jatkaa vuoden 2016 jälkeen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille ( ). Näin turvataan palvelujen häiriötön jatkuminen siihen saakka, kunnes sote-alueet aloittavat toimintansa.

13 13 4. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strategiatyö Kunnan strategiatyö on jatkuva prosessi. Strategia 2016 saatiin valmiiksi vuonna Uuden kunnan strategian laadintaprosessi alkaa vuonna Tärkeää on ennakoida kunnan tulevaa toimintaympäristöä. Väestö Kunnan väkiluvun kehitys on jatkunut pitkään positiivisena. Kasvu selittyy onnistuneella maankäytön suunnittelulla ja markkinoinnilla, Jyvässeudun vetovoimaisuudella sekä kunnan sijainnilla. Vuonna 2016 väkiluvun odotetaan edelleen kasvavan. Kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan tulevalla suunnitelmakaudella. Kunnan ikärakenne on edullinen, ja erityisesti lasten ja nuorten määrän suhteellinen lisäys on ollut maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti merkittävää. Ikärakenne ,93 % 13,02 % 12,75 % 12,66 % 12,33 % 11,56 % 11,26 % 10,17 % 8,64 % 10,25 % 9,76 % 14,71 % 14,52 % 14,54 % 14,06 % 14,18 % 13,87 % 13,67 % 13,99 % 14,98 % 14,40 % 14,83 % 55,05 % 55,68 % 55,93 % 57,00 % 57,54 % 58,63 % 59,05 % 59,04 % 60,29 % 59,77 % 60,93 % 10,19 % 9,71 % 7,12 % 7,07 % 9,97 % 6,81 % 9,24 % 7,04 % 8,86 % 7,09 % 8,81 % 7,13 % 8,76 % 7,26 % 8,67 % 8,13 % 9,25 % 6,85 % 9,20 % 6,38 % 8,14 % 6,35 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ikäryhmän osuus väestöstä Lähde: Tilastokeskus

14 14 Työpaikat ja työllisyys Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän (eli kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrän) suhdetta siellä asuvan työllisen työvoiman määrään. Uuraisten työpaikkaomavaraisuus vuonna 2013 oli 60,5 %. Alla on taulukko vuoden työpaikkaomavaraisuuden kehittymisestä. Vuoden 2015 syyskuun lopussa työvoimaa oli henkilöä, työttömiä työnhakijoita oli 220 henkilöä, joista 108 oli miehiä ja 112 naisia. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 26 ja yli 50-vuotiaita 91 henkilöä, yli vuoden työttömänä olleita oli 79. Kaikkiaan työnhakijoita Keski-Suomessa oli syyskuun lopussa , joista työttömiä työnhakijoita oli (848 enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa). Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli syyskuun aikana avointa työpaikkaa, 349 enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. (lähde: ELY-keskus) Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2013 aloittaneita yrityksiä oli 14 ja lopettaneita yrityksiä 17. Vuonna 2014 aloittaneita yrityksiä oli samoin 14, mutta lopettaneita oli 22. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä aloittaneita yrityksiä oli 5 eikä lopettaneita ollut yhtään. % Työpaikkaomavaraisuus (Lähde: Keski-Suomen liitto)

15 Työpaikat toimialoittain vuosina Lähde: Tilastokeskus Työlliset toimialoittain vuosina Lähde: Tilastokeskus

16 16 Yleistavoitteet 1. Asukasluvun hallittu kehitys - Tavoiteltu vuotuinen väestökasvu 0-1,5 % Vuonna asukasta Vuonna asukasta Vuonna asukasta Kunnalla on tarjolla erityyppisiä tontteja asuinrakentamiseen. 2. Vakaa talous Tuloslaskelman vuosikatteen tulisi kattaa poistojen määrä Kunnan tuloveroprosentti on seudullisesti kilpailukykyinen, v tuloveroprosentti on 20,50 % Toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu Tulorahoituksella katetaan 30 % nettoinvestoinneista, eikä lainamäärä ylitä maan keskiarvoa 50 %:lla (eli kriisikunnan tunnusluvun raja-arvoa lainamäärä /asukas ei ylitetä) Talousarviolainojen määrä pysyy hallitulla tasolla Tuottavuusohjelman toteuttamista jatketaan Talousarviovuoden 2016 ja taloussuunnitelmavuosien kokonaisinvestoinneille (netto) asetetaan euromääräinen investointikatto/vuosi 3. Työttömyyden alentaminen ja työpaikkojen lisääminen Yrittäjyyden edistäminen Yritystonttitarjonnasta huolehtiminen Hankkeiden aktiivinen kehittäminen ja hyödyntäminen Nuorisotakuu (Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta). pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi uusia avauksia 4. Palvelujen kehittäminen Palveluissa keskitytään olennaisiin kunnalle kuuluviin peruspalveluihin Tuottavuuden parantaminen Peruspalveluita kehitetään sisällöllisesti, painopiste lakisääteisissä tehtävissä Yhteistoimintaa lähikuntien kanssa kehitetään 5. Puhdas ja viihtyisä elinympäristö Kunnan yleisilmeen kohentaminen, vaihteleva ja kaunis luonto esille Asuinalueet rakennetaan viihtyisiksi ja taajamamiljöö valmiimmaksi

17 5. UURAISTEN KUNNAN TUOTTAVUUSOHJELMA Tuottavuus- ja tuloksellisuustyön merkitys korostuu julkisen taloustilanteen kiristyessä. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalous ei ole millään mittarilla tarkasteltuna tasapainossa vuosina Lähivuosina kunnissa joudutaan hillitsemään menokasvua ja mitoittamaan menot tulokehityksen asettamiin rajoihin. Menopuolen liikkumavaraa kaventaa valtionosuuksien päätettyjen vähennysten lisäksi yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen vuoden 2016 alusta lukien. Valtiovarainministeriön ennustama lähivuosien talouskasvu on hidasta, ja talouden näkymiin liittyy epävarmuuksia. Tuottavuutta edistetään erilaisin toimenpitein, jotka perustuvat kunkin kunnan omiin lähtökohtiin ja tarpeisiin. Tuottavuustyön osa-alueita ovat esimerkiksi henkilöstö, toimintatavat ja -prosessit, sähköiset palvelut; palveluverkko ja toimitilat; organisaatio ja rakenteet; hankinnat; johtamisjärjestelmä sekä tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot. On tärkeää, että kunnat asettavat omalle tuottavuustyölleen konkreettiset tavoitteet ja seuraavat niiden avulla tuottavuuden kehitystä. Aiempi valtionosuusjärjestelmän uudistus aiheutti ja aiheuttaa Uuraisten kunnalle merkittäviä menetyksiä ja yhdistettynä valtionosuuksien leikkauksiin on vaarana, että kehitys johtaa kunnan talouden vuotuisiin alijäämiin ilman sopeutustoimia. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. Tämä kirjaus ilmentää pyrkimystä pysyvämpien uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen ja jatkuvaan uudistamiseen, ei niinkään erillisen kokeiluhankkeen aikaansaamiseen. Kokeilussa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja (viittaa myös alhaalta ylöspäin tapahtuvaan kehittämiseen). Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema. Tavoite on luoda asiakaslähtöiset julkisia palveluita koskevat periaatteet ja sitouttaa julkinen sektori automatisoimaan ja digitalisoimaan toimintatapansa. Uuraisten kunnassa haetaan tuottavuutta toiminnassa; uusia tapoja toimia, toimintaprosessien parantamista. Taloustyöryhmän valmistelun pohjalta kunnanhallitus päätti käynnistää tuottavuusohjelman suunnittelun osana Uuraisten kunnan talouden tasapainottamista. Tuottavuuden parantamisen on hyvä perustua kunnan työntekijöiden ja poliittisten päättäjien pohdintaan ja keskusteluun, josta seuloutuu ja valikoituu parhaat näkemykset kustannustehokkaasta toiminnasta ja sen mukaisista toimenpiteistä. Vuoteen 2016 ulottuva kuntastrategia antaa suuntaviivat toiminnalle. Tuottavuuden parantaminen ei ole koskaan ilmaista. Tuottavuutta ei paranneta vain työn määrää mekaanisesti vähentämällä vaan investoimalla. Paremmilla tiloilla ja työvälineillä on helppo saada enemmän aikaan. Investoinneissa pääpaino tulisi olla sellaisissa harkituissa kohteissa/hankinnoissa, jotka tukevat tuottavuutta, mm. toimintaprosesseja parantavat sähköiset ohjelmat ja ohjelmistohankinnat tms. Tuottavuusohjelma vaikuttaa talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman käyttötalousosaan mukaan lukien henkilöstösuunnitelmaan, investointiosaan ja rahoitussuunnitelmaan seuraavasti: Henkilöstö 17 Uusia toimia ja virkoja tulee perustaa vain tilanteessa, jossa lainsäädäntö velvoittaa lisäämään henkilöstöä. Eläköitymisen ja vapautuvien paikkojen hyödyntäminen Sijaiskustannusten vähentäminen ja ylitöiden rajoittaminen Rekrytointilupakäytännön jatkaminen, kunnanhallitus tekee päätöksen viran/toimen täyttämisestä. Määrällinen ja laadullinen tavoite sairauspoissaolojen pienentämiseksi talousarvioon 2016 Mikäli talousarvioehdotuksessa henkilöstömenojen kasvu ylittää 1,0 %:n kasvun, niin talousarvion tekstiosiosta ja henkilöstösuunnitelmasta on käytävä ilmi, ovatko kyseessä uudet toimet/virat ja niiden perustelut tai jokin muu esim. määräaikaisten/sijaisten käytön laajuus perusteluineen. Väline 1: Henkilöstöohjelma ja sen päivitys, sekä toistuva tiedottaminen. Väline 2: Kunnan hallintosääntö: luku 5. toimivalta henkilöstöasioissa. Väline 3: Osastokokoukset, virastokokoukset, henkilöstökokoukset Väline 4: Varhaisentuen toimintamalli ja tiiviimpi työyksikkökohtainen yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

18 18 Toimintatavat ja sähköiset järjestelmät Toimintatapoja uudistavien ja tuottavuutta parantavien henkilöstön kehittämisideoiden toteutus Palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla Harkinnanvaraisten avustusten tarkastelu ja vähentäminen Osallistuminen terveydenhuollon toimintojen muutoshankkeisiin Sähköisen asiakaspalvelun ja arkistoinnin käyttöönotto. Määritellä yleisesti ja toimialakohtaisesti palveluiden riittävä taso ja mitoitus Parannetaan ja yhtenäistetään asianvalmistelua Väline 1: Talousarvion laadinta, menettelytapaohjeet Väline 2: Toimintojen kehittäminen eri toimialoilla ja työyksiköissä Väline 3: Hankintatoimen kehittäminen Väline 4: Käyttöönottosuunnitelmat toimialoittain Väline 5: Koulutus Rakenteet Rakentamisen täsmällinen prosessointi; milloin peruskorjataan, milloin tehdään uutta? Riskien arviointi ja hallinta, rahoituskatto, uusien rakentamisen rahoitusvaihtoehtojen hyödyntäminen Palveluiden hajasijoittamisen ja keskittämisen vaihtoehtokustannusten selvittäminen Tilojen energiakulutuksen vähentäminen Rakennuttamisessa ja valvonnassa laadun varmistus Liikenteen ja liikkumisen kokonaisvaltainen suunnittelu: joukkoliikenne ja koululaisliikenne Väline 1: kiinteistöohjelma, suunnitteluperiaatteet, toimijoiden selkeä roolitus Väline 2: päätös investointien netto -ylärajasta

19 6. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain 121 :n mukaan valtuuston asettaman tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi ohjaa päätöksentekoa ja sen tulee johtaa kehittämiseen. Talousarviota laadittaessa on kiinnitetty huomiota mahdollisimman konkreettisten ja mitattavissa olevien, keskeisten ja yksiselitteisten mittareitten käyttöön. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Uuraisten kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet alkaen. Kunnanhallitus ja lautakunnat on velvoitettu antamaan toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä toimialoillaan. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskien hallinta on järjestetty koko kunnassa, onko valvonnassa havaittu puutteita ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla suunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää a. strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista; b. toiminnan lainmukaisuutta; c. hyvän hallintotavan toteutumista; d. riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa Organisaation tulee johtamis- ja hallintojärjestelmänsä avulla varmistaa toiminnassaan seuraavat asiat: Lainmukaisuus Vastuulliset taloudenhoidon ja toiminnan menettelyt Vaikuttavuudeltaan tehokkaat palveluntuotantojärjestelmät Systemaattiset seurannan ja arvioinnin menettelyt Vuonna 2007 hyväksytty sisäisen valvonnan yleisohje velvoittaa toimielimet ja viranhaltijat tekemään oman tehtäväalueensa osalta sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman sekä huolehtimaan sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Lisäksi toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat velvollisia vuosittain valmistelemaan vastuualueeltaan kunnanhallitukselle selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Talouden toteumaa seurataan kuukausittain lautakuntatasolla. Talousarviovuoden 2016 olennaiset toimenpiteet: 19 Vuoden 2016 talousarviossa arvioidaan toimintaan ja talousarvion toteutumiseen kohdistuvat riskit tehtäväalueittain Vuoden 2016 toimintakertomuksessa lautakunnat ja kunnanhallitus antavat selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä toimialoillaan

20 20 7. TALOUDEN RAKENNE

21 21

22 22

23 23 8. KÄYTTÖTALOUDEN NETTOMENOT Muutos-% KÄYTTÖTALOUS NETTOMENOT 2016/2015 Keskusvaalilautakunta ,00 Kunnanhallitus Yleishallinto ,22 Maa- ja metsätilat ,31 Yhteensä ,54 Hallinto- ja talousosasto Keskusvirasto ,41 Työllistäminen ,88 Henkilöstöhallinto ,72 Ruoka- ja siivouspalvelut ,01 Yhteensä ,90 Peruspalvelulautakunta Sosiaalipalvelut ,27 Vanhustyö ,74 Toimeentuloturva ,02 Terveydenhuolto ,23 Yhteensä ,61 Sivistyslautakunta Sivistystoimi ,63 Peruskoulutus ,76 Varhaiskasvatus ,04 Muu opetustoimi ,47 Joukkoliikenne ,00 Yhteensä ,19 Vapaa-aikalautakunta Kirjastotoimi ,83 Kulttuuritoimi ,70 Nuorisotoimi ,26 Raittiustoimi ,18 Liikuntatoimi ,82 Yhteensä ,58 Tekninen lautakunta Hallinto- ja muu toiminta ,89 Pelastustoimi ,57 Vesihuoltolaitos ,97 Jätehuolto ,00 Rakennukset ,34 Liikenneväylät ,98 Puistot ja muut alueet ,88 Sorakuopat ,69 Yhteensä ,14 Ympäristölautakunta Maaseututoimi ,86 Ympäristötoimi ,42 Maankäytön suunnittelu ,06 Yhteensä ,44 Käyttötalous yhteensä Tulot ,12 Menot ,07 Netto ,41

24 24 9. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Keskusvaalilautakunta vastaa lakisääteisten vaalien sekä mahdollisten kansanäänestysten järjestämisestä kunnassa. Talousarviokauden olennaiset tapahtumat: Kunnallisvaalien järjestäminen vuonna 2017 ja presidentin vaalien järjestäminen Tavoite Mittari 1. Vaalit Europarlamenttivaalit Eduskuntavaalit Keskusvaalilautakunnan kokoukset

25 KUNNANHALLITUS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen tehtäväalueeseen sisältyvät myös tilintarkastus, kunnallisverotus, elinkeinotoimi ja metsätilat. Talousarviokauden olennaiset tapahtumat: Talousarviokaudella tulee erityisesti kiinnittää huomiota investointien rahoitusjärjestelyihin ja talouden tasapainotukseen. Tavoitteena on, että tulorahoituksella katetaan 30 % nettoinvestoinneista. Talousarviokautena taloutta ja toimintaa johdetaan tuottavuusohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Tavoite Mittari Asukasluku Tulojen ja menojen tasapaino Tulorahoituksen riittävyys juoksevien menojen kattamiseen 2. Tulorahoituksen riittävyys - Lainojen hoitamiseen - Investointeihin Tulorahoituksen suhteellinen suuruus 3. Rahoitusasema Kunnan vakavaraisuus Vuosikate 1000 Vuosikate poistoista, % Lainanhoitokate Invest. tulorah. % Vuosikate /asukas Omavaraisuusaste, % ,92 1,56 45,50 484,78 50, ,34 1,09 175,91 291, ,14 0,19 47,16 294,07 Vieraan pääoman määrä Lainat 1000 /asukas Kassavarat Maksuvalmius 4. Tulo- ja menorakenne Kunnallisveron taso, % Kiinteistöveron taso, % - yleinen - vakituisten asuinrak. - muiden asuinrak. - yleishyödyllisen yhteisön - asuntotark. kaavoitetun rakentamattoman rak.paikan 5. Aktiivinen konserniohjaus ja omistajapolitiikka Käyttötalouden toimintakulut - perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito - sosiaalitoimi (ei terveydenhuoltoa, ei varh.kasvatus) - sivistystoimi (sis.varh.kasvatus) * josta perusopetus Käyttöomaisuusinvestoinnit kok.br (31.12.) Kassan riittävyys pv (ilman arvopapereita) Tavoitekeskustelut tytäryhteisöjen ja kumppanuusneuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa Käyttökulut/ /as. /asukas ,3 20,50 0,90 0,32 0,92 0,00 2, ,50 1,00 0,40 1,00 0,00 2, ,50 1,00 0,40 1,00 0,00 2, Tytäryhteisöjen talous on positiivinen, kuntayhtymien maksuosuuksien nousu hyvin pieni

26 26 Varainhankinnan periaatteet - varainhankinnan tavoitteena on turvata Uuraisten kunnan maksuvalmius kaikissa markkinatilanteissa - Uuraisten kunnan hallintosäännön mukaan kunnanvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisen lainoituksen hankkimisesta sekä tilapäislainan ottamisesta päättää kunnanjohtaja. Vanhojen konvertoitavien lainojen (n. 5,8 milj. euroa) lisäksi uutta pitkäaikaista lainaa otetaan vuonna 2016 enintään 1,5 miljoonaa euroa. Tilapäisrahoitusta otetaan kerralla enintään 3 milj. euroa. - Kunnan lainakannan hoitokulut pyritään minimoimaan. - Kunnan varojen sijoitustoimintaa määrittelee valtuuston hyväksymä sijoitussuunnitelma (kv ). Kunnan sijoituksista kotiutetaan talousarviovuoden aikana enimmillään 1,0 milj. euroa. Kotiutettuja sijoituksia käytetään ohjeellisen käyttösuunnitelman mukaisesti investointien rahoittamiseen ja käyttötalousosassa olevan investointiavustuksen kattamiseen. Sijoituksia on kotiutettu vain tarpeeseen. Kunnanhallitus hyväksyy ohjeellisen käyttösuunnitelman talousarvion 2016 täytäntöönpano-ohjeen yhteydessä. Alijäämän kattaminen ja talouden tasapainottaminen Vuoden 2014 taseessa on tilikaudella 2014 kertyneen ylijäämän jälkeen edellisillä tilikausilla kertynyttä kumulatiivista ylijäämää yhteensä 3,086 milj. euroa. Talouden tasapainottamiseksi kunnanvaltuusto hyväksyy osana talousarviota ja -suunnitelmaa tuottavuusohjelman Yleishallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Yleishallinnon tehtäväalueeseen sisältyvät kunnanvaltuuston, tilintarkastuksen, kunnallisverotuksen, elinkeinotoimen sekä kunnanhallituksen vastuualueet. Talousarviokauden olennaiset tapahtumat: Kunnan kehittämistä ohjaa kunnan strategia Elinkeino-ohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Tulevaan kuntastrategiaan sisällytetään elinkeinopolitiikan tavoitteet ja päämäärät. Elinkeinoelämän kehittämisen linjaukset ovat kunnan omissa käsissä. Kunta vastaa kuntamarkkinoinnista, yleisestä kehittämisestä sekä maankäytöstä ja asunto- ja yritystonttimarkkinoinnista. Kunnan yleistavoitteena on yritystonttitarjonnasta huolehtiminen. Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksen (jälj. Hirvikulma) ja Mursketien asemakaavan muutoksen valmistuttua kunnan yritystonttitarjonta lisääntyy merkittävästi tulevalla taloussuunnittelukaudella. Tavoitteena on vuonna 2016 selkeyttää mm. kaavoitusseminaarin yhteydessä, millaiseen yritystoimintaan jo kaavoituksessa olevia työpaikkarakentamisen alueita suunnitellaan, mitä panostuksia kunta suuntaa alueen infrastruktuuriin ja millä aikataululla sekä yritystontti varaamisen/myynnin pelisäännöt. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt teollisuustonttien hinnat. Mursketien ja Hirvikulman yritystonttien hinnat määritellään viimeistään kun kaavat ovat saaneet lainvoimain. Hinnoittelun tulee olla joustavaa ja kunnanhallitus voi poiketa valtuuston hyväksymästä hinnoittelusta silloin, kun kyseessä on kunnan kannalta taloudellisesti merkittävän yritystoiminnan sijoittuminen paikkakunnalle. Valokuituinen laajakaistaverkko rakennetaan koko Uuraisten alueelle vuoden 2016 aikana Uuraisten valokuituverkot Oy:n toimesta. Langattomien yhteyksien rinnalla on hyvä olla kiinteä, toimintavarma valokuituinen yhteys. Tämä lisää kunnan vetovoimaisuutta asuin- ja yrityspaikkakuntana. Kunta jatkaa Jykesin omistajana ja ostaa kunnan ja Jykes Oy:n kesken solmitun elinkeinopalvelusopimuksen mukaisia palveluja Jykesiltä. Painopiste on yrityspalveluissa sisältäen toimivien yritysten neuvontapalvelut. Sopimus on voimassa , kuitenkin niin, että rahoituksen tasoa tarkastellaan vuoden 2018 budjetin laadinnan yhteydessä. Samassa yhteydessä mittarit päivittyivät. Tuotettavien palveluiden tulee olla tasoltaan korkealuokkaisia siten, että Jykesin palveluita käyttävien asiakkaiden asiakastyytyväisyyspalautteiden keskiarvo tason on

27 oltava neliportaisella asteikolla (1-4) tasolla vähintään 3.00 (hyvä) kuitenkin niin, että tavoitetaso on Yhtiö raportoi toiminnastaan tarvittaessa, mutta vähintään kolme kertaa vuodessa. Uuraisten kunnan maksuosuus vuonna 2016 Jykes Oy:lle on Tavoite Mittari Elinkeinopalvelusopimus 1. Jykesin tuella perustetut yritykset kpl Jykesin asiakasyritykset kpl Jykesin asiakastapaamiset Asiakastyytyväisyys (Uuraisilla) asteikolla (1-4) 3 5. Tonttitarjonta Myydyt yritystontit kpl ok-tontit Työllisyyden kehittyminen Työttömyys % keskim. 14,3 11,0 13, Maa- ja metsätilat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Kunnan metsien hyödyntäminen ja hoito metsäsuunnitelman 2021 mukaan. Talousarviokauden olennaiset tapahtumat: Kaavatonttien myynti- ja muodostamisasiat sekä tonttialueiden puuston raivaustyöt siirtyivät vuonna 2013 ympäristölautakunnan alaisuuteen. Talousarviokauden olennaisia tapahtumia ovat puun myynti ja metsänhoitotöiden tekeminen.

28 TALOUS- JA HALLINTOTOIMI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Talouden ja hallinnon toimialat vastaavat mm. valtuuston ja hallituksen kokouksista, atkpalveluista, asianhallinnan kokonaisuudesta, informaatiopalveluista, taloussuunnittelusta, kirjanpidosta, maksuliikenteestä, palkanlaskennasta sekä arkistonhoidosta. Lisäksi vastuualueena on ruoka- ja siivouspalveluyksikön hallinnointi Keskusvirasto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Keskusviraston vastuulla on sisäinen ja ulkoinen asiakaspalvelu. Kunnan puhelinvaihdetoiminnalla, neuvonnalla, tiedotuksella ja markkinoinnilla vastataan kunnan ulkoisesta kuvasta. Keskusvirasto vastaa muun muassa taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja atk-tuen palveluista. Talousarviokauden olennaiset tapahtumat: Kuntalaisille ja kunnan sisäisille toimijoille suunnattuja sähköisiä palveluja laajennetaan entisestään. Vuonna 2014 käyttöönotettua sähköistä dokumenttien hallintaohjelmaa pyritään saamaan laajempaan käyttöön. Kaikki uudet sopimukset viedään sähköiseen järjestelmään ja samalla viedään myös vanhoja sopimuksia. Sähköisten viestintäkanavien käyttöönottoa lisätään sosiaalista mediaa hyödyntämällä. Atk- laitteiston osalta vuoden 2016 aikana keskeisimpänä on sähköpostijärjestelmän uusiminen. Tavoite Mittari Tehokas asianhallinta 1. Tehokas valmistelu ja täytäntöönpano Kuntatoimiston sopimustenhallintaosion kaikkien tärkeimpien sopimusryhmien käyttöönotto aloitettu ja jatkuu edelleen Päätösten valmisteluprosessien Jatketaan yhtenäistä- minen, esityslistojen ja pöytäkirjojen yhtenäistäminen päätösten valmisteluprosessien, esityslistojen ja pöytäkirjojen yhtenäistämistä 3. Atk-tuki Tarkoituksen atk-järjestelmät mukaiset työasemien käyttöjärjestelmien päivittäminen Windows 7-käyttöjärjestelmään Sähköposti- ja varmistusjärjestelmän uusiminen Sähköpostijärjestelmän uusiminen 4. Ajantasainen kirjanpito kirjanpidon viive pv 7 pv 7 pv 7 pv 5. Maksujen nopea käsittely maksetut euroa viivästyskorot 475,87 enintään enintään sähköisten laskujen osuus kaikista ostolaskuista 33 % 30 % 40 % sähköisten laskujen osuus kaikista myyntilaskuista 27 % 13 % 30 %

29 29 6. Asiakaspalvelun saavutettavuus kunnanviraston keskuksen aukiolopäivät/v Työllistäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Työllistämistoiminnan tarkoituksena on edistää uuraislaisten nuorten kesätyömahdollisuuksia. Talousarviokauden olennaiset tapahtumat: Uuraislaisten nuorten kesätyöllistämistä tuetaan vuosittain kunnanhallituksen päättämin periaattein. Kunnan muu työllistämistoiminta organisoidaan sosiaalitoimen työnohjaajan ja Hyvän Tuulen Pajan kautta. Työllistämisestä aiheutuvat palkkakustannukset sisältyvät kunkin hallintokunnan talousarvioihin. Tavoite Mittari Työttömien työnhakijoiden työllistäminen työllistetyt: - palkkatuetut 43 hlöä (koko vuoden aikana) 12 hlöä (koko vuoden aikana) 30 (koko vuoden aikana) Kesätyöntekijöiden työllistäminen lkm Henkilöstöhallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Henkilöstöhallinnon vastuulla on työterveyshuollon järjestäminen, työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) ja työsuojelu. Talousarviokauden olennaiset tapahtumat: Uuraisten kunnan työterveyshuollon järjestää Jyväskylän kaupungin liikelaitos Työterveyshuolto Aalto. Kunta tarjoaa yli 6 kk työsuhteisille työterveyspainotteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan säännöllisesti 1-2 vuoden välein henkilöstökyselyllä. Tyky-toimintaa järjestetään ja tuetaan vuosittain kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti. Henkilöstöohjelman mukaisesti koko henkilöstölle tarjotaan kulttuuri-ilta ja joululounas. Lisäksi työyksiköt voivat järjestää omatoimisesti työkykyä edistäviä tapahtumia. Kunnanhallitus palkitsee vuosittain harkintansa mukaan työntekijäjoukon hyvästä työtuloksesta. Vuoden 2016 aikana varhaisen tukemisen mallia viedään konkreettiselle tasolle esimiesten työkaluna. Vuonna 2015 aloitettu esimiesten pienryhmäkoulutus toteutetaan loppuun käsittäen kaikki esimiehet. Koulutuksen tehdään yhteistyötä Työterveyshuolto Aallon kanssa. Työhyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena, ottaen huomioon työterveys, työsuojelu sekä tyky-toiminta.

30 30 Tavoite Mittari osal- tyky-toimintaan listuvien lkm 1. tyky-toimintaan osallistumisen laajentaminen Sairauspoissaolojen vähentäminen sairaspäivien (työpv:t) lkm pv. (josta vakituinen henkilöstö pv.) Seurantaa tehostetaan ja kehitetään Toimiva työyksikkökohtainen yhteistyö työterveyshuollon kanssa vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivät/ hlö 11,0 12,3 12,3 3. Työhyvinvoinnin kehittäminen työhyvinvointikysely henkilöstö järjesti yhteisen työhyvinvointi-iltapäivän Työhyvinvointia Työhyvinvointia edistetään järjestämällä edistetään järjestätaisia yksikkökohmällä yksikkökoh- työhyvinvointitapahtumia (esim. liikuntailtapäivä). Työergonomiaan taisia työhyvinvointitapahtumia (esim. liikuntailtapäivä). Työergonomiaan kiinnitetään huomiota. kiinnitetään huomiota. 4. Vaikuttavan työsuojelun järjestäminen Työsuojelun toimintaohjelman toteuttaminen Haitta- ja vaaratekijöiden Haitta- ja vaarateki- Haitta- ja vaarateki- kartoitusta jöiden kartoituksesjöiden kartoitukses- jatkettiin ja saatetaan sa saatujen tulosten sa saatujen tulosten loppuun vuon- huomioiminen ja huomioiminen ja na 2015 puutteiden korjaaminen puutteiden korjaaminen 3400 Ruoka- ja siivouspalveluyksikkö Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan kuvaus: Ruoka- ja siivouspalveluyksikkö tuottaa ruoka- ja siivouspalveluita pääosin kunnan omaan käyttöön. Valmistuskeittiöitä on kolme: koulukeskuksella, palvelukeskuksella ja Hirvasen koululla. Palvelukeittiöitä, joihin toimitetaan ruoka valmistuskeittiöistä, on Kyynämöisten koululla, Höytiän koululla, Pikkulan päiväkodilla sekä Hirvasen päiväkodilla. Lisäksi ruokaa toimitetaan Uuraspajaan, ryhmäperhepäiväkotiin, yksittäisille kotona asuville vanhuksille (n. 20 hlöä) sekä yksityiselle päiväkoti Kädenjäljelle. Palvelukeskuksessa on neljä eri osastoa. Siivouspalvelu huolehtii kunnan toimitilojen siisteydestä. Maito- ja maitotaloustuotteet, leipä ja leipomotuotteet hankitaan Jyväskylän hankintarenkaan kautta. Kuivatuotteiden, säilykkeiden, pakasteiden, salaattien, raasteiden ja kasvisten hankinnat tehdään KL Kuntahankintojen puitesopimuksen kautta, lisäksi myös liha- ja lihajalosteet alkaen. Näin elintarvikkeille on mahdollista saada edullisemmat sopimushinnat. Lähes kaikki puhdistusaineet ja tarvikkeet hankitaan Jyväskylän hankintarenkaan kautta. Ruoka- ja siivouspalveluyksikön palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu.

31 31 Talousarviokauden olennaiset tapahtumat: 2016 uuden Hirvasen koulun ruoka- ja siivouspalveluiden suunnittelua niin, että saadaan tarvittavat tiedot v talousarviota varten. Mm. siivousmitoitus valmistellaan niin, että tiedetään tarvittava henkilöstömäärä. Höytiän koulun liikuntasali valmistuu ja siihen tehdään siivousmitoitus. Hirvasen koulun keittiön 50 % kokki jää eläkkeelle ja kyseiseen toimeen onkin jo valittu määräaikainen työntekijä. Myös 50 % palveluvastaava jää eläkkeelle uuden Hirvasen koulun käyttöönottoon liittyvät tehtävät keittiön ja siivouksen osalta. Töiden ja toiminnan suunnittelua Hirvasen koulun ja Hirvasen päiväkodin osalta. Koulun uusi sijainti vaikuttaa myös Hirvasen päiväkodin palveluvastaavan työtehtäviin ei ole tiedossa isoja toiminnallisia muutoksia. 50 % palveluvastaava jää eläkkeelle. Toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely ruoka- ja siivouspalvelusta uudessa Hirvasen koulussa. Tavoite Mittari 1. Tuottaa hyvää sekä tasalaatuista ruokaa kaikille tilaajille. Asiakastyytyväisyys Uurastuvalla ja Uuraspajalla tyytyväisiäasiakkaita. Tulee positiivista palautetta ja kiitoksia usein. Asiakaskyselyt tekemättä. Hyvä tulos asiakaskyselyssä vanhustyössä Toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely päivähoidossa 2. Elintarvikekustannusten kehitys kasvu% edellisestä vuodesta (TP/TA) 0% (tp2013: sta) 0% (ta2014:sta) 0,6% (/ta2015:sta) 3. Tuotettujen palvelujen kustannustaso tuotettujen aterioiden määrä lkm tuotettujen aterioiden hinta /ateria 3,21 3,29 3,17 Siivousneliöt (ei huomioi siivouskertoja) m ,1 m 2 ( alk:13 682,6 m 2 ) ,6 m ,6 m 2 ( alk: ,6 m 2 ) Siivottavien neliöiden kustannukset/ vuosi /m 2 21,29 /m 2 ( alkaen 20,70 / m 2 20,11 /m 2 20,70 /m 2 ( alkaen 20,28 /m 2