KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa"

Transkriptio

1 KELPO RAPORTTI KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa Yhteistarkastelu yhdyskuntalietteiden, hakkuutähteiden ja peltobiomassojen kanssa Martti Heikkinen, Sirke Hyvönen, Juhani Juvonen, Marko Kiema, Elina Lohiniva, Tuula Mäkinen, Tapani Puurunen, Arja Ruokojärvi, Sami Torvinen EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot

2 MÄÄRITELMÄT Jätteiden käsittelyyn ja syntypistelajitteluun, kierrätykseen sekä energiakäyttöön liittyvä terminologia on monilta osin vielä keskeneräistä ja vakiintumatonta. Tässä raportissa käytetään seuraavia käsitteitä ja termejä: Epäpuhtaudet Hyötyjäte tai -jae Jäte Jätepuu Kierrätyspolttoaine Kuivajäte tai -jae Loppusijoitus Lämpölaitos Lämpövoimalaitos Ongelmajäte Kierrätyspolttoaineeseen kuulumattomat vieraat ainesosat ja kappaleet kuten esim. kivet, hiekka, lasi ja metalli. Hyötyjätteellä tarkoitetaan jätejakeita, jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai joiden sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää. Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätepuulla tarkoitetaan rakennus-, purku- ja korjaustoiminnassa syntyvää jätepuuta sekä puunjalostusteollisuudessa syntyvää jätepuuta, joka sisältää liima-, maali-, kyllästys- tms. aineita. Poikkeuksena on painekyllästetty puu, joka on ongelmajätettä. Kierrätyspolttoaineella tarkoitetaan yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua polttoainetta (REF). Kuivajätteellä tarkoitetaan jäljelle jäävää polttokelpoista jätejaetta, kun yhdyskuntajätteestä on lajiteltu erilleen paperi, lasi, metalli ja biojäte. Loppusijoittamisella tarkoitetaan jätteiden viemistä, sijoittamista, kaatopaikalle Tässä raportissa lämpölaitoksella tarkoitetaan kattilalaitosta, joka tuottaa vain lämpöenergiaa, esim. kaukolämpöä. Tässä raportissa lämpövoimalaitoksella tarkoitetaan kattilalaitosta, joka tuottaa sekä sähkö- että lämpöenergiaa. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. RDF (Refuse Derived Fuel) Lajittelemattomasta yhdyskuntajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu polttoaine. REF (Recovered Fuel) Syntypaikalla lajitellusta ja erilliskerätystä kuivajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu kierrätyspolttoaine. Sivu 2

3 REF 0 Sekajäte Syntypaikkalajittelu Voimalaitos Yhdyskuntajäte Puhdas jätepuu, joka ei sisällä mitään epäpuhtauksia. Puhdas jätepuu ei kuulu jätteenpolttodirektiivin piiriin, joten se voidaan jatkossakin polttaa ilman direktiivin velvoitteita Sekajätteellä tarkoitetaan lajittelematonta yhdyskunta-, teollisuus- tai rakennusjätettä. Syntypistelajittelulla tarkoitetaan jätteiden lajittelua ja erillään pitämistä niiden syntypaikoilla. Tässä raportissa voimalaitoksella tarkoitetaan kattilalaitosta, joka tuottaa vain sähköenergiaa. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuudessa, kaupassa tai muussa vastaavassa toiminnassa syntyvää jätettä. YHDYSKUNTALIETTEIDEN MÄÄRITELMIÄ (EN 12832) Kompostoitu liete Kuivattu liete Liete Lietteen käsittely Poltto Puhdistamoliete Raakaliete Stabiloitu liete Tiivistetty liete Lietettä, joka on kompostointiprosessin avulla muuntunut stabiiliin ja käyttökelpoiseen muotoon Lietettä, jonka vesipitoisuus on haihduttamalla saatu hyvin alhaiseksi Veden ja kiinteän aineksen sekoitus, joka on erotettu vedestä luonnollisin tai keinotekoisin menetelmin Lietteen prosessointia sen käyttöä tai loppusijoitusta varten, josta esimerkkeinä mainittakoon tiivistys, stabilointi, kompostointi, ilmastus, veden poisto, kuivaus, desinfiointi ja poltto Lietteen orgaanisen aineksen hapetusta korkeassa lämpötilassa Jäteveden käsittelyssä syntyvää lietettä Lietettä, jota ei ole stabiloitu Lietettä, jossa tapahtuva biologinen hajoaminen on stabiloinnin seurauksena vähentynyt Lietettä, josta on poistettu vettä ja siten saatu sen kiintoainepitoisuus nousemaan. Vettä voidaan poistaa lietteestä joko luonnollisin tai mekaanisin keinoin Sivu 3

4 PUUPOLTTOAINEIDEN MÄÄRITELMIÄ Energiapuu Hakkuutähdehake Hiontapöly Kantohake Kierrätyspuu Kokopuuhake Kuori Kutterinlastu Metsähake Metsätähdehake Polttohake Puubriketti Puupelletti Puutähdehake Rankahake Ruskea hake Polttoon tai muuhun energiakäyttöön tarkoitettu puu tai puutavara muodosta ja lajista välittämättä Hakkuutähteestä tehty hake. Hakkuutähdettä on teollisuudelle menevän runkopuun hakkuun yhteydessä syntyvä metsään jäävä puuaines (oksat, latvat, pienikokoinen raivauspuu, hylkypölkyt) Puutavaran ja puulevyjen hionnassa syntyvä pölymäinen puutähde (ei saa sisältää haittaavassa määrin liima-aineita) Kannoista tai liekopuista tehty hake Rakennusten ja yhdyskuntien kemikaaleilla käsittelemättömistä puutähteistä tehty polttohake Puun koko maanpäällisestä biomassasta eli kokopuusta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake Ainespuusta eri kuorintatekniikoilla syntyvä kuoritähde Puutavaran höyläyksessä syntyvä puutähde Yleisnimitys metsistä korjattavasta puuraaka-aineesta tehdylle hakkeelle Ainespuun korjuun jälkeen oksista ja latvuksista viheraineineen tehty hake Yleisnimitys polttoon käytettävästä eri tekniikoilla tehdylle hakkeelle tai murskeelle Puubriketit valmistetaan kuivasta purusta, hiontapölystä ja kutterin lastusta puristamalla. Sideaineita ei tavallisesti käytetä, sillä puun omat ainekset pitävät puristeen koossa. Puubriketti on yleensä poikkileikkaukseltaan pyöreä tai neliön muotoinen. Sivun pituus ja halkaisija on mm. Sahanpurusta tai kutterinlastusta puristamalla valmistettuja rakeita, joiden halkaisija on 8-12 mm ja pituus mm Teollisuuden puutähteistä (rimat, tasauspätkät, yms) tehty hake Karsitusta runkopuusta tehty hake Kuorimattomista rangoista, kokopuusta tai hakkuutähteestä tehty polttohake, jonka lehti- ja neulasmassan osuus on vähäinen Sivu 4

5 Sahahake Sahanpuru Vaneritähde Sahateollisuuden sivutuotteena syntyvä kuorellinen tai kuoreton hake Sahauksessa syntyvä sahauspuru Vaneriteollisuudessa syntyvä viilu- ja vaneritähde (ei saa sisältää haittaavassa määrin liima-aineita) Viherhake, vihreä hake Tuoreesta hakkuutähteestä tai kokopuusta tehty polttohake, jossa lehdet ja neulaset ovat mukana Sivu 5

6 1 TAUSTA, TAVOITTEET JA RAJAUKSET Suomen jätelain mukaan on pyrittävä ensisijaisesti välttämään jätteiden syntymistä ja seuraavaksi hyödyntämään jätteen sisältämä materiaali ja energia. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Lähtökohtana kaikelle jätteiden hyödyntämiselle on niiden lajittelu syntypaikoilla sekä jätejakeiden keräys ja pitäminen toisistaan erillään. Tällöin materiaalit säilyvät puhtaina ja niiden laatu säilyy niin korkeana, että ne voidaan jatkokäsittelyn jälkeen hyödyntää voimaan astui jätelaki ja sen myötä uudistettiin kuntien jätehuoltomääräykset, joilla jätteiden syntypaikkalajittelu käynnistettiin. Valtion kantama jätevero (15,14 /t + alv) otettiin käyttöön yhdyskuntien kaatopaikoille päätyville jätteille Jätelain nojalla on annettu lukuisia Valtioneuvoston päätöksiä, joilla jätehuoltoa on ohjattu. Nämä lait ja linjaukset ovat tehostaneet ongelmajätehuoltoa sekä edistäneet eri jätejakeiden (lasi, metalli, paperi, biojäte jne.) hyödyntämistä materiaalina. Näillä toimilla pyritään vähentämään kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää yli 50 %:lla. Jäljelle jää pääasiassa erilaisia pakkauksia sisältävä kuivajäte, joka korkean energiasisältönsä ansiosta soveltuu hyvin kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 asettaa toimialoittain ja jätelajeittain varsin tiukat tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja hyötykäyttämiseksi Jätesuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2001 aikana ja työryhmä on esittänyt, että hyötykäyttötavoitteet pysyvät pääosin aikaisemmin esitetyn mukaisina. Suurimpina muutoksina työryhmä esittää, että jätevero korotettaisiin 28,60 :aan jätetonnilta vuodesta 2003 ja vero ulotettaisiin koskemaan myös osaa teollisuuden omista kaatopaikoista. Vuodesta 2010 alkaen kaatopaikoille ei saisi enää sijoittaa orgaanista jätettä. Lisäksi esitetään jätteestä saatavan polttoaineen ja kaatopaikkakaasun (biokaasun) rinnastamista verotuksellisesti biopolttoaineisiin [Tanskanen J-H 2001]. Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty ja ehdotuksiin tullee muutoksia [Vehkalahti M 2002]. Kierrätyspolttoaineella tarkoitetaan yhdyskuntien, yritysten ja teollisuuden kiinteistä jätteistä valmistettuja polttoaineita, jolla korvataan olemassa olevien lämpö- ja voimalaitosten kiinteitä polttoaineita. Käyttömäärät ja seossuhteet riippuvat mm. kattilatekniikasta, syöttö- ja kuljetinlaitteista sekä pää- ja kierrätyspolttoaineesta. Kierrätyspolttoaineen käyttöä tulee lisätä huomattavasti, mikäli aiotaan täyttää lähivuosina voimaan astuvat jätehuolto-, ilmasto- sekä bioenergiatavoitteet ja sopimukset. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää ympäristönäkökohdat huomioiden teknisesti ja taloudellisesti sopivimmat ratkaisut kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestämiseksi Pohjois-Savossa. Tavoitteena oli myös selvittää erilaisten uusien energiantuotantovaihtoehtojen soveltuvuus alueen teollisuuden ja kaupunkien energiatarpeisiin. Lisäksi huomioitiin EU:n jätteenpolttodirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, ongelmajäteluettelon ja muiden asiaan liittyvien määräysten vaikutukset ja seuraukset jätteiden energiakäyttöön. Tarkoituksena oli ohjausryhmässä tarkastella jätteiden hajautettua / keskitettyä energiakäyttöä alueen eri laitoksissa, uusia laitosvaihtoehtoja, energiakäytön vaatimia logistisia järjestelyjä, energiakäyttöä rinnakkaispolttona ja pääpolttoaineena, eri esikäsittelyvaihtoehtoja sekä tuhkien käsittelyä ja hyödyntämistä. Sivu 6

7 Tarkastelussa oli mukana myös yhdyskuntien jätevesilietteet, metsäteollisuuden hakkuutähteet sekä peltobiomassat ja näiden yhteiskäyttömahdollisuudet kierrätyspolttoaineiden kanssa, korvaamassa fossiilisia polttoaineita. Tarkastelu rajattiin Pohjois-Savon maakuntaan ja sen 23 kuntaan. Rautavaara ei ole jätemäärätarkastelussa mukana, koska sen liittymisestä alueelliseen jätehuoltoyhteistyöhön ei projektin alkuvaiheessa ollut vielä tietoa. Rautavaara on kuitenkin mukana yhdyskuntalietetarkastelussa. Työ on rajattu ajallisesti tilanteen mukaan, joten Jätekukko Oy:n toimintaan vuoden 2002 aikana liittyvät kunnat eivät ole tarkastelussa mukana. Logistisista syistä Varkauden seudun jätehuoltoyhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Savon kunnat otettiin tarkasteluun mukaan. Nämä kunnat ovat Heinävesi, Joroinen, Jäppilä ja Kangaslampi. Tarkastelualuetta käsitellään raportissa Pohjois-Savona (jätemäärät 27 kuntaa, yhdyskuntalietteet 28 kuntaa). Jätteiden kohdalla tarkastelu rajattiin kierrätyspolttoaineen valmistukseen soveltuviin jätemääriin, eli kotitalouksien, kaupan, yritysten, teollisuuden ja rakennustoiminnan jätteisiin. Yhdyskunta- ja teollisuuslietteet sekä metsäteollisuuden hakkuutähteet ja maatalouden peltobiomassat olivat selvityksessä mukana siten, että niiden yhteiskäyttömahdollisuuksia kierrätyspolttoaineiden kanssa tarkasteltiin yleisellä tasolla. Jätteistä tarkastelu rajattiin ainoastaan jätelajeihin, jotka ovat tärkeitä kierrätyspolttoaineiden määrien selvittämisen kannalta. Näin ollen ongelmajätteet, maa- ja kiviainekset sekä tuhkat jätettiin selvityksessä huomioimatta. Savon Voima Oyj:n kaukolämpöliiketoiminta muutti nimensä Termia Oy:ksi. Tässä työssä yhtiöstä käytetään nimeä Savon Voima Oyj. Hanke on osa Itä-Suomen Tavoite-1 ohjelmakautta ja sitä kautta Euroopan yhteisö osallistui hankkeen rahoitukseen. hanke on myös osa KOKOEKO - hankeperhettä, jossa pyritään edesauttamaan Pohjois-Savon ympäristöalan osaamisen ja teknologian kehittämistä. KELPO-hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat: Kunnossapitoinsinööri Pekka Björk, Kuopion kaupunki Projekti-insinööri Martti Heikkinen, Savon Voima Oyj Tutkija Juhani Juvonen, VTT Energia Yliopettaja Erkki Karttunen, PSAMK Toimitusjohtaja Risto Kauhanen, Ylä-Savon Jätehuolto Oy Projekti-insinööri Marko Kiema, PSAMK Tuotantojohtaja Esa Lindholm, Kuopion Energia Ympäristöinsinööri Helka Markkanen, Pohjois-Savon ympäristökeskus Kasvinviljelyagronomi Tapani Puurunen, Pohjois-Savon maaseutukeskus Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä, Kuopion kaupungin ympäristökeskus Professori Juhani Ruuskanen, Kuopion yliopisto Myyntipäällikkö Mika Suomalainen, Vapo Oy Biotech projekti-insinööri Arja Ruokojärvi, PSAMK Tekninen Johtaja Lauri Törönen, Iisalmen kaupunki Jätehuoltopäällikkö Jarmo Vepsäläinen, Varkauden kaupunki Sivu 7

8 2 TIIVISTELMÄ 2.1 TAUSTAA KELPO-hankkeen tavoitteena oli selvittää ympäristönäkökohdat huomioiden teknisesti ja taloudellisesti sopivimmat ratkaisut kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestämiseksi Pohjois-Savossa. Hankkeessa selvitettiin myös erilaisten uusien energiantuotantovaihtoehtojen soveltuvuus alueen teollisuuden ja kaupunkien energiatarpeisiin. Lisäksi huomioitiin EU:n jätteenpolttodirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, ongelmajäteluettelon ja muiden asiaan liittyvien määräysten vaikutukset ja seuraukset jätteiden energiakäyttöön. Vaihtoehtoina tarkasteltiin jätteiden hajautettua / keskitettyä energiakäyttöä alueen eri laitoksissa, uusia laitosvaihtoehtoja, energiakäytön vaatimia logistisia järjestelyjä, energiakäyttöä rinnakkaispolttona ja pääpolttoaineena, eri esikäsittelyvaihtoehtoja sekä tuhkien käsittelyä ja hyödyntämistä. 2.2 LAINSÄÄDÄNTÖ Jätteiden kaatopaikkasijoitukseen vaikuttaa lähitulevaisuudessa eniten kaatopaikkadirektiivi ja Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, jotka tulevat nostamaan kaatopaikkakäsittelyn kustannuksia huomattavasti. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 asettaa hyötykäyttötavoitteita, joihin ei voida vastata ilman jätteiden energiakäyttöä. Jätesuunnitelmaa on tarkistettu vuonna 2001 (hyväksyntä ja päätökset vuonna 2002) ja työryhmä on esittänyt siihen lisäyksenä esim.: - jäteveron korottamista 28,60 :oon jätetonnilta (170 mk/t) vuodesta 2003 alkaen - jäteveron ulottamista koskemaan myös osaa teollisuuden kaatopaikoista - orgaanisen jätteen loppusijoittaminen kaatopaikoille kielletään vuodesta 2010 alkaen - jätepolttoaineen ja jätteestä saatavan biokaasun rinnastaminen verotuksessa biopolttoaineisiin Jätteiden energiakäyttöä ohjaa ja säätelee jatkossa eniten jätteenpolttodirektiivi, joka asettaa tiukkoja vaatimuksia päästöjen mittaamiselle ja seuraamiselle kaikissa jätteitä pää- tai rinnakkaispolttoaineena käyttävissä laitoksissa. Direktiivin myötä jätteenpolton kustannukset ja lupavelvoitteet kasvavat, mikä puolestaan tulee johtamaan jätteiden energiakäytön keskittymistä suurempiin yksiköihin. 2.3 JÄTEMÄÄRÄT Pohjois-Savossa syntyi vuonna 2000 kunnallisille kaatopaikoille loppusijoitettavaa yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätettä yhteensä t, josta loppusijoitukseen päätyi t. Koko maakunnan yhdyskuntajätehuollon jätteiden hyötykäyttöaste oli 37 %. Loppusijoitettavasta jätemäärästä on t kierrätyspolttoaineen valmistuk- Sivu 8

9 seen soveltuvaa kuivajätettä, josta valmista kierrätyspolttoainetta saadaan t. Kun REF (ja tällöin myös biojäte, t) hyödynnetään, niin jätteiden hyötykäyttöaste nousee 67 %:iin. Mikäli REF:n valmistuksessa syntyvä rejekti kyetään hyödyntämään, nousee hyötykäyttöaste tästäkin. Valtioneuvoston asettama tavoite vuodelle 2005 on 70 % (kiinteä yhdyskuntajäte). 2.4 ENERGIALAITOSVAIHTOEHDOT Projektin ohjausryhmä valitsi tarkasteltavaksi seuraavat REF:n energiakäyttövaihtoehdot: Savon Voima Oy: uusi REF-kattila (BFB, 20 MWpa) Juankoskelle Stromsdalin kartonkitehtaan ja kaukolämmön tuotantoon. Kuopion Energia: uusi REF-seospolttokattila (BFB, 150 MWpa, REF 30 MWpa) Kumpusaareen korvaten Haapaniemi 1-laitoksen, uusi REF-seospolttokattila (BFB, 50 MWpa) Haapaniemeen korvaten Haapaniemi 1- laitoksen, lisäksi Haapaniemi 2:n tehon nosto ja REF-kaasutin (BFB, 25 MWpa) Haapaniemeen. Vaihtoehtojen taloudellinen vertailu tehtiin arvioimalla kullekin tekniikalle REF:stä voimalaitoksella maksettavissa oleva hinta. Kattilavaihtoehtoja verrattiin vaihtoehtoiseen investointiin (uuteen vastaavaan turvekattilaan) ja kaasutinvaihtoehtoa nykytilanteeseen. Tarkastelussa huomioitiin siis REF-kattilan ja vastaavan uuden turvekattilan investointi- ja käyttökustannusten ero. 2.5 ENERGIAKÄYTÖN KOKONAISKUSTANNUKSET REF:n valmistuslaitoksen sijoituspaikaksi ohjausryhmässä valittiin Kuopion Heinälamminrinne ja siellä sijaitseva jäteasema (aluevaraus, olemassa oleva yhdyskuntatekniikka ja luvat). REF:n vuotuiset valmistuskustannukset rakennus- ja prosessilaiteinvestointeineen ja käyttökustannuksineen ovat yhteensä Kustannuksiin ei ole laskettu mukaan maan hankintaa, rakennusten perustuksia, viemärien ja sähköjen runkolinjojen rakentamista alueelle eikä asfaltointia. Maan hankinta on jo osittain tehty ja alueelle on tietty infrastruktuuri myös olemassa. Kuljetuskustannuksia muodostuu REF:n ja tuhkan kuljetuksista. Myös kuivajätteen kuljetuksista syntyy kustannuksia (Varkaudesta Kuopioon), mutta niitä ei kokonaiskustannuksissa kuitenkaan huomioitu. Tuhkien hyötykäytön ja läjittämisen kannalta on keskeistä haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus. REF:n energiakäytössä syntyvät tuhkat oletetaan tässä voitavan sijoittaa normaalin jätteen kaatopaikalle. Tuhkan loppusijoituskustannukset sisältyvät energialaitostarkasteluun. Kustannuksia syntyy myös rejektin loppusijoittamisesta. Molemmissa tapauksissa loppusijoituskustannuksena on käytetty 84 /t. Selvityksen lähtökohdilla arvioidut energialaitosvaihtoehdot osoittautuivat taloudellisesti varsin kiinnostaviksi vaihtoehdoiksi. Kumpusaaren 150 MW:n laitos osoittautui kannattavimmaksi: REF:stä maksettavissa olevaksi hinnaksi saatiin 2,91 /MWh ja Haapaniemen 50 MW:n laitokselle vain hieman vähemmän, 1,68 /MWh. Juankosken 20 MW:n kattilalle arvioitiin REF:stä maksettavissa olevaksi hinnaksi -1 /MWh, kun vertailukohtana on uusi vastaava turvekattila. Kaasuttimelle (25 MW) REF:stä maksettavissa olevaksi hinnaksi arvioitiin 5,38 /MWh (verrattu nykytilanteeseen). Arvioidut hinnat ovat vain vertailun työväline, jonka avulla vaihtoehdot on asetettu keskinäiseen järjestykseen. Toteutuessaan laitosten perimä REF:n käsittelymaksu tai REF:stä mak- Sivu 9

10 settava hinta määräytyvät muista lähtökohdista. Esimerkiksi REF:stä maksettavissa olevaksi hinnaksi Haapaniemen 50 MW:n kattilalle saadaan 9,08 /MWh, kun REFkattilaa verrataan nykykattilaan. Lisäksi hinnat ovat omakustannushintoja eli niihin ei sisälly liikevoittoa. Tavoitteena oli tehdä suuntaa-antava kustannustarkastelu, jonka perusteella voidaan valita kiinnostavimmat vaihtoehdot jatkoselvityksen kohteeksi, joten REF:n energiakäyttökohteiden käyttökustannukset arvioitiin karkeasti verrattuna vastaavaan ratkaisuun pyrkien ottamaan huomioon oleellisemmat erot. Muita epävarmuustekijöitä kustannusarviossa ovat REF:n kohtelu polttoaineverotuksessa, tuhkan käsittelykustannukset sekä EU:n jätteenpolttodirektiivin asettamien mittausvelvoitteiden kustannukset, jotka lopullisesti tarkentuvat vasta esitettyjen ratkaisujen mahdollisesti toteutuessa. Investointikustannusten osalta kustannusarvion tarkkuutta voidaan parantaa pyytämällä laitetoimittajilla laitoskohtaiset, yksityiskohtaisemmat budjettitarjoukset. Oheiseen taulukkoon on laskettu yhteen kaikki REF:n energiakäytöstä syntyvät kustannukset eri laitosvaihtoehdoille. Kustannukset on laskettu kuivajätetonnia ( t/a) ja MWh:a ( MWh/a) kohden. Taulukko 1. Yhteenlasketut kustannukset REF:n energiakäytölle Pohjois-Savossa eri laitosvaihtoehdoissa. PAIKKAKUNTA / KUSTANNUS Kust. /t Kust. /MWh A) REF:n VALMISTUS - Kuopio 44,80 15,63 B) KULJETUKSET - REF:n käyttö Kuopiossa 4,54 1,58 - REF:n käyttö Juankoskella 10,09 3,54 C) ENERGIALAITOSKUSTANNUKSET - Kuopio (Kumpusaari,150 MW) - 8,36-2,91 - Kuopio (Haapaniemi,50 MW) - 4,83-1,68 - Kuopio (kaasutin,25 MW) 15,45 5,38 - Juankoski (20 MW) 2,87 1,00 D) YHTEENSÄ - Kuopio (Kumpusaari,150 MW) 47,37 14,30 - Kuopio (Haapaniemi,50 MW) 50,90 15,53 - Kuopio (kaasutin,25 MW) 71,18 21,01 - Juankoski (20 MW) 64,15 20,17 Sivu 10

11 2.6 LIETTEET, METSÄTÄHTEET, PELTOBIOMASSAT Tarkastelualueen muodostavissa 28 kunnassa muodostui vuonna 2000 yhdyskuntalietettä yhteensä m 3 (kun mukaan lasketaan Juankosken kuitu- ja kuorijäte määrä on m 3 ), eli kuiva-aineeksi muutettuna noin t (Juankosken kuitu- ja kuorijätteen kanssa noin t). Energiakäytön esteenä on alhainen kuivaainepitoisuus ja tästä johtuva alhainen lämpöarvo sekä käsittelyongelmat. Peltobiomassojen tuotantoon soveltuu parhaiten kesannolla olevat pellot, joita Pohjois- Savosta oli vuonna 2000 yhteensä ha. Ruokohelpi ja rypsi soveltuvat hyvin peltoviljelyyn, mutta paju aiheuttaa ongelmia peltojen palauttamisessa takaisin viljelykäyttöön. Kasveista ruokohelpi soveltuu parhaiten energiakäyttöön ja sen tuotantokustannukset ovat alhaisimmat. Peltobiomassojen tuottaminen on kannattavuudeltaan kuitenkin huonompaa kuin rehuohran tuottaminen nykyisin hinta- ja tukitasoin. Rehuohrasta saa n. 505 (3000 mk) katteen/ha, kun taas ruokohelvellä päästään n. 168 /ha (1000 mk/ha). Rypsiöljyllä kate jää miinusmerkkiseksi ollen 41,54 /ha (-247 mk/ha). Tarkasteltavalla alueella teollisuuden raaka-aineeksi käytettävän runkopuun vuotuinen hakkuusuunnite hakkuutähteiden korjuuseen soveltuvilta korjuukohteilta on yhteensä 3,5 milj. m 3. Hakkuutähdettä näiltä korjuukohteilta olisi tuotettavissa yhteensä k-m 3 eli GWh ns. vihreänä tähteenä. Hakkuutähdehakkeen tuotantokustannus on hakkuuketjutavasta riippuen 6,40-9,75 /MWh (38-58 mk/mwh). Kokopuuhaketta Pohjois-Savon alueelta saadaan k-m 3 eli MWh. Kokopuuhakkeen tuotantokustannusmaataloustraktoriin perustuvassa tuotantoketjussa on 11,27-13,12 /MWh (67-78 mk/mwh). Tähän on saatavissa korjuu- ja haketustukea yhteensä 5,55 /MWh (33 mk/mwh), joten hankintakustannukseksi jää 5,72-7,57 /MWh (34-45 mk/mwh). Sahatavaran tuotannon yhteydessä syntyi sivutuotteena kuoretonta haketta k- m 3, purua k-m 3 ( MWh) sekä kuorta ja muuta puujätettä noin k-m 3 ( MWh). Näistä sivutuotteista kuoreton hake lähes kokonaisuudessaan ja puru osin ohjataan massa- ja levyteollisuuden raaka-aineeksi. kyselyn perusteella sivutuotteena syntyvästä kuoresta ja teollisuuden raaka-ainekäytön ulkopuolelle jäävästä purusta teollisuussahat käyttävät omassa energiantuotannossa noin 55 %. Loput näistä sivutuotteista myydään ulkopuoliseen energiantuotantoon. Sivu 11

12 ALKUSANAT Tässä raportissa on esitetty KELPO projektin tulokset. Selvityksen tavoitteena oli tehdä suuntaa antava kustannustarkastelu eri jätteiden energiakäyttövaihtoehdoille Pohjois-Savon maakunnassa. Tarkastelussa oli mukana myös hakkuutähteet, peltobiomassat sekä yhdyskuntalietteet. Raportin tuottamiseen on osallistunut useita henkilöitä eri organisaatioista. Nämä henkilöt ovat (suluissa kappaleet, jonka tekemisestä he ovat vastanneet) : Martti Heikkinen, Savon Voima Oyj (4.4) Sirke Hyvönen, VTT Energia (3.10, liite 8) Juhani Juvonen, VTT Energia (3.5, 3.7.2, 3.8, liitteet 2,4 ja 5) Elina Lohiniva, VTT Energia (2.2, 3.1) Tuula Mäkinen, VTT Energia (3.8) Tapani Puurunen ja Sami Torvinen, Pohjois-Savon Maaseutukeskus (4.3) Arja Ruokojärvi, PSAMK (3.7.3, 4.2, liitteet 6 ja 7) Allekirjoittaneella on ollut vastuu muiden kappaleiden tekemisestä, sekä tämän raportin kokoamisesta. Haluan tässä vaiheessa vielä kiittää kaikkia ohjausryhmän jäseniä, joiden ansiosta projekti sujui alusta loppuun mallikkaasti ja hyvässä yhteistyöhengessä. Olkoon KELPO projekti osaltaan edesauttamassa Pohjois-Savon maakunnan ympäristöosaamisen kehittymistä. Marko Kiema Sivu 12

13 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta, tavoitteet ja rajaukset Tiivistelmä Taustaa Lainsäädäntö Jätemäärät Energialaitosvaihtoehdot Energiakäytön kokonaiskustannukset Lietteet, metsätähteet, peltobiomassat Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttö Pohjois-Savossa Lainsäädäntö Yleistä Kaatopaikkadirektiivi, Valtioneuvoston päätös 861/97 ja 1049/99 kaatopaikoista Jäteverolaki (495/1996) Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) Euroopan unionin jäteluettelo (EWC) Ehdotus biojätteen biologiseen käsittelyyn Puhdistamolietteiden käyttö maanviljelyksessä Puhdistamolietteiden käyttöä koskevan direktiivin (86/278) muutosehdotus (Bryssel ) Lannoitelainsäädäntö RES-direktiiviehdotus Pohjois-Savon alueen jätehuolto Yleistä Jätehuoltoyhteistyöalueet Yksityiset kaatopaikat Pohjois-Savon Jätemäärät, jätteen laatu ja hyötykäyttö Jätemäärät ja hyötykäyttö Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaineiden tuhkat Yleistä Hyötykäyttö Tuhkan laatu Määrä ja kustannukset REF:n valmistuskustannukset Käyttökustannukset Investointikustannukset...36 Sivu 13

14 3.5.3 REFin valmistuskustannukset yhteensä Kuljetukset Yleistä Kuivajätteen kuljetus REF:n kuljetus Tuhkan kuljetus Kuljetuskustannukset yhteensä Teollisuuden ja kuntien energiankäyttö ja tuotanto Yleistä Teollisuuden energiankäyttö ja tuotanto Kuntien energiankäyttö ja tuotanto Energiankäyttötekniikat Tarkastelun tausta Kierrätyspolttoaineiden käyttötekniikat Kierrätyspolttoaineiden käyttökohteiden kustannusten arviointi Yhteenveto REF:n energiakäytön kustannuksista Työterveys, -turvallisuus ja ympäristövaikutukset Lietteet, metsätähteet, peltobiomassat Taustaa Yhdyskuntalietteet Yleistä Terminen käsittely Lietteen määrä ja käyttömahdollisuudet Peltobiomassat Yleistä Kasvien energiakäyttö Potentiaalinen peltopinta-ala Pohjois-Savossa Tuotantokustannukset Peltobiomassat tuotantosuuntana Hakkuutähteet Hakkuutähdehake Kokopuuhake Mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet johtopäätökset Liiteluettelo Lähdeluettelo Liitteet...76 Sivu 14

15 3 KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN ENERGIAKÄYT- TÖ POHJOIS-SAVOSSA 3.1 LAINSÄÄDÄNTÖ Yleistä Viime vuosikymmenen aikana on Suomen lainsäädäntö harmonisoitu vastaamaan EUlainsäädäntöä ja uusia määräyksiä ja velvoitteita on tullut vastaamaan tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. Euroopan Unionin jätepolitiikan ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn estäminen. Jätteet tulisi hyödyntää ensisijaisesti materiaalina tai energiana, viimeisenä on jätteiden turvallinen loppusijoittaminen. Seuraavassa on käyty lyhyesti läpi jätteisiin ja lietteiden käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä ja niiden vaikutuksia Suomessa Kaatopaikkadirektiivi, Valtioneuvoston päätös 861/97 ja 1049/99 kaatopaikoista Kaatopaikkadirektiivi (31/99/EY) astui voimaan Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/97) vastasi jo suurelta osin kaatopaikkadirektiivin vaatimuksia, ja tarvittavat muutokset on tehty päätöksessä 1049/99. Kaatopaikalle ei saa jälkeen sijoittaa jätettä, jota ei ole esikäsitelty. Vaatimus ei koske sellaista pysyvää jätettä, jonka esikäsittelyä ei voida teknisesti toteuttaa eikä muutakaan jätettä, jos esikäsittely ei vähennä jätteen määrää tai jätteestä aiheutuvaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 'Esikäsittelyllä tarkoitetaan lajittelu mukaan lukien fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, joiden avulla muutetaan jätteen ominaisuuksia sen määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi sekä sen käsittelyn tai hyödyntämisen helpottamiseksi'. Tämä siis tarkoittaa, että jäte tulee ainakin syntypistelajitella ennen kaatopaikkasijoitusta. Paateron mukaan tämä tarkoittaa lietteiden osalta ssitä, että lietteet tulee vähintäänkin käsitellä suotonauhapuristimella ennen läjittämistä kaatopaikalle [Paatero 2000]. 'Kaatopaikalla tarkoitetaan jätteiden käsittelypaikkaa, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan, mukaan lukien tuotantopaikan yhteydessä oleva paikka, jonne jätteen tuottaja sijoittaa omaa jätettään ja yli vuoden käytössä oleva paikka jossa jätettä varastoidaan väliaikaisesti.' Kaatopaikkakaasut tulee kerätä talteen ja ne on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä kaikilla kaatopaikoilla lähtien. Samoin kaatopaikan pintarakenteet ja vesien hallinta ja käsittely tulee olemassa olevalla kaatopaikalla järjestää vuoteen 2002 mennessä. Kaatopaikalle ei saa vuoden 2004 jälkeen sijoittaa asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Sivu 15

16 Käytössä olevan kaatopaikan tulee täyttää kaatopaikan pohjarakenteita koskevat vaatimukset lähtien. Kaatopaikkadirektiivi asettaa rajoituksia biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitukselle. Kaatopaikkadirektiivin mukaan tulee biohajoavan yhdyskuntajätteen määrää (vuonna 1995 tuotetusta määrästä) vähentää 75 %:iin vuoteen 2006 mennessä, 50 %:iin vuoteen 2009 mennessä ja 35 %:iin vuoteen 2016 mennessä. Valtioneuvoston päätös kattaa rajoitukset vuoteen 2009 mennessä, mutta vuoden 2016 tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan muutos valtioneuvoston päätökseen. Kaatopaikkadirektiivin rajoitukset ovat melko maltilliset ja antavat jätehuollosta vastaaville aikaa sopeutua korvaavan kapasiteetin rakentamiseen. Useissa Euroopan maissa kuten Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Sveitsissä on tehty kuitenkin tiukempi linjaus kaatopaikkasijoittamiseen, ja näissä maissa tullaan vuoteen 2005 mennessä kieltämään biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus kokonaan [RVF 2000, De Vries et al. 2000]. Kaatopaikkadirektiivin mukaan tulisi kaatopaikan käsittelymaksulla kattaa kaatopaikan perustamisesta, hoidosta, jälkihoidosta ja lopettamisesta muodostuvat kustannukset. Tällä hetkellä kaatopaikkojen vastaanottomaksut ovat Suomessa keskimäärin 50 /t, mutta tämä tulee nousemaan uusien EU-tasoisten kaatopaikkojen ja niiden rakennevaatimusten myötä viimeistään vuoteen 2008 mennessä, kun kaikkien kaatopaikkojen tulee täyttää kaatopaikkojen pohjarakennevaatimukset. YTV (2000) on arvioinut, että uuden EU-tasoisen kaatopaikan käsittelymaksut ovat luokkaa /t, riippuen jätteen määrästä. Biohajoavan jätteen kaatopaikkarajoitukset sekä kaatopaikkamaksujen kallistuminen tulevat vähentämään kaatopaikkasijoituksen mielekkyyttä tulevaisuudessa. Kaatopaikat jaetaan kolmeen luokkaan; tavanomaisen jätteen kaatopaikka, ongelmajätteen kaatopaikka ja pysyvän jätteen kaatopaikka. Kierrätyspolttoaineiden/jätteiden poltossa/rinnakkaispoltossa syntyvän tuhkan kaatopaikkakelpoisuus tulee testata ja määrittää sen soveltuvuus kaatopaikalle. Kaatopaikkakelpoisuustestissä arvioidaan jätteen lyhyt- ja pitkäaikaista liukenevuutta, huuhtoutumista ja haitallisten aineiden vapautumista. Testit tehdään fyslikaalis-kemiallisella kaatopaikkatestillä. Asiantuntijaviranomainen voi antaa lausunnon jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Siinä otetaan huomioon sekä jätteen ominaisuudet että kaatopaikasta tunnettavat tiedot. CEN-standardimenetelmää kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseksi ollaan laatimassa parhaillaan, mukana mm. Suomen ympäristökeskus ja VTT Kemiantekniikka. Materiaalien ominaisuuksien ja kaatopaikan mukaan tultaneen tapauskohtaisesti määrittämään jätteen soveltuvuus tietylle kaatopaikalle tai hyötykäyttöön. Kierrätyspolttoaineiden poltossa syntyvän tuhkan osalta kyse tullee olemaan siitä, määritetäänkö tuhka tavanomaisen jätteen kaatopaikalle kelpaavaksi, vai sisältääkö se niin paljon helposti liukenevia raskasmetalleja ja haitta-aineita että se tulee läjittää ongelmajätteen kaatopaikalle tai esikäsitellä ennen kaatopaikkasijoitusta Jäteverolaki (495/1996) Suomessa jäteveroa on suoritettava 15,14 /t jätteestä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Veroa ei tarvitse suorittaa erilliskerätystä biojätteestä eikä jätevedenpuhdistamon lietteistä, jotka kompostoidaan tai muuten käsitellään biologisesti kaatopaikalla tätä varten varatulla erillisellä alueella. Jätevero ei koske tällä hetkellä teollisuuden omia kaatopaikkoja. Sivu 16

17 Esimerkiksi Ruotsissa kaatopaikkasijoitusta vähentämään ja rajoituksia täydentämään nostettiin vuoden 2000 alusta jätevero kaikelle jätteelle 250 Skr/t. Tämä koskee sekä teollisuuden että yhdyskuntien kaatopaikalle läjitettäviä jätteitä. Suomessa on ilmasto-politiikkaa suunniteltaessa on ehdotettu jäteveron nostamista 2-3 kertaiseksi ja koskemaan myös teollisuuden kaatopaikkoja joille sijoitetaan biohajoavaa jätettä, ja näin voitaisiin vaikuttaa jo jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentämiseen konkreettisemmin. [Dahlbo et al. 2000] Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 Valtakunnallinen jätesuunnitelma on Valtioneuvoston vuonna 1998 hyväksymä suunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiselle ja jätteiden hyödyntämiselle. Jätesuunnitelman mukaan tulisi jätteiden hyödyntämisaste nostaa Suomessa keskimäärin 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Jätesuunnitelmassa asetetut tavoitteet eivät ole sitovia, vaan ohjeellisia ja suuntaa antavia, tarkoituksena antaa kansalaisille ja toiminnanharjoittajille vahvaa signaalia siitä mihin jätehuollossa tulisi pyrkiä [Ympäristöministeriö 1998]. Yhdyskuntajätteiden osalta tulisi jätemäärän vuonna 2005 olla vähintään 15 % pienempi kuin kasvuennusteiden mukainen määrä ilman vähentäviä toimia. Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste tulisi nostaa vähintään 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Rakennusjätteiden ja teollisuuden jätteiden osalta hyödyntämisaste tulisi myös nostaa 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. [Ympäristöministeriö 1998] Jätesuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2001 aikana ja työryhmä on esittänyt, että hyötykäyttötavoitteet pysyvät pääosin aikaisemmin esitetyn mukaisina. Suurimpina muutoksina työryhmä esittää, että jätevero korotettaisiin 28,60 euroon jätetonnilta vuodesta 2003 ja vero ulotettaisiin koskemaan myös osaa teollisuuden omista kaatopaikoista. Vuodesta 2010 alkaen kaatopaikoille ei saisi enää sijoittaa orgaanista jätettä. Lisäksi esitetään jätteestä saatavan polttoaineen ja kaatopaikkakaasun (biokaasun) rinnastamista verotuksellisesti biopolttoaineisiin [Tanskanen J-H 2001]. Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty ja ehdotuksiin tullee muutoksia [Vehkalahti M 2002]. Valtakunnallinen jätesuunnitelma indikoi sitä suuntaa, mihin jätehuollossa pitäisi pyrkiä. Jätteiden syntyä pitäisi välttää, ja jätteet tulisi ensisijaisesti hyödyntää materiaalina. Tämän jälkeen tulee jätteiden energiakäyttö. Vaikka suunnitelma ei olekaan velvoittava, on tämä ja biohajoavan jätteen kaatopaikkarajoitukset ohjaamassa jätteitä yhä enemmän hyödyntämiseen joko materiaalina tai energiana Jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) Jätteenpolttodirektiivi astui voimaan , kun se julkaistiin Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL ). Direktiivi koskee vanhoja laitoksia lähtien, uusia laitoksia lähtien. Suomen lainsäädäntöön tulee direktiivi sovittaa mennessä. Direktiivi koskee sekä jätteiden että ongelmajätteiden polttoa ja rinnakkaispolttoa. 'Direktiivin soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuuluu laitokset, joissa käsitellään puujätettä, lukuun ottamatta puujätettä, joka voi puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja, johon kuuluu erityisesti sellainen puujäte, joka on peräisin rakennus- ja purkujätteestä'. 'Puhdas', di- Sivu 17

18 rektiivin ulkopuolelle jäävä puujäte tulisikin pystyä erottamaan käsitellystä puujätteestä, jolloin se voitaisiin edelleen polttaa ilman direktiivin velvoitteita. Jätteenpolttodirektiivi tiukentaa kierrätyspolttoaineita/jätteitä rinnakkaispolttavien laitosten savukaasupäästöjen raja-arvoja verrattuna nykyisiin ympäristölupiin rinnakkaispolttolaitoksille. Direktiivi edellyttää lisäksi uusia jatkuvatoimisesti mitattavia päästökomponentteja kaikille laitoksille laitosten koosta tai poltettavasta kierrätyspolttoaineen tai jätteen määrästä riippumatta. Jatkuvatoimisesti tulee mitata savukaasuista SO 2, NOx, CO, TOC, HCl, HF, hiukkaset ja happipitoisuus sekä H 2 O. Vetykloridin, vetyfluoridin ja rikkidioksidin osalta voivat viranomaiset myöntää luvan jaksottaisiin mittauksiin, jos laitos voi osoittaa näiden komponenttien aina olevan alle raja-arvojen. Savukaasujen vesihöyrysisältöä ei tarvitse mitata, jos savukaasut kuivataan ennen analysointia. Lisäksi tulee dioksiinit ja furaanit sekä raskasmetallit mitata kaksi kertaa vuodessa. Tästä voivat viranomaiset myöntää poikkeuksia, jos poltettava jäte koostuu yhdestä tietystä fraktiosta tai jos poltetaan syntypistelajiteltua laatukontrolloitua jätettä ja jos päästöt ovat aina alle 50 % päästöjen raja-arvoista. Vuoteen 2005 mennessä tulee kansallisten viranomaisten määrittää lopulliset kriteerit näiden poikkeusten myöntämisille. Lisäksi direktiivi asettaa päästörajoja ja mittausvelvoitteita savukaasunpuhdistuksessa syntyvälle jätevedelle. Savukaasupäästöjen mittauksesta muodostuvat kustannukset ovat keskimäärin /a, riippuen laitoksella olemassa olevasta mittauskalustosta. Koska samat mittausvaatimukset koskevat kaikkia rinnakkaispolttolaitoksia, riippumatta niiden koosta tai poltettavan kierrätyspolttoaineen määrästä, tulee kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispoltto pienellä osuudella pääpolttoaineen seassa pienissä laitoksissa taloudellisesti kannattamattomaksi vuoden 2005 jälkeen, kun laitos käsitetään direktiivin alaiseksi rinnakkaispolttolaitokseksi. Isommissa laitoksissa direktiivin asettamat mittausvelvoitteet eivät rajoita siinä määrin käyttöä. Jos 100 MW rinnakkaispolttolaitos polttaa jätettä 30 % polttoainetehosta (5000 h/a), ovat mittauskustannukset kierrätyspolttoaineelle noin 0,5 /MWh. Jos taas 10 MW rinnakkaispolttolaitos polttaa jätettä 30 % polttoainetehosta (5000 h/a), ovat mittauskustannukset kierrätyspolttoaineelle noin 4,5 /MWh. Jätteenpolttodirektiivi tiukentaa myös rinnakkaispolttolaitosten raja-arvoja verrattuna nykyisiin ympäristölupiin. Ongelmallisiksi komponenteiksi voivat nousta HCl ja raskasmetallipäästöt (riippuen kierrätyspolttoaineen laadusta ja pääpolttoaineesta). Muut savukaasupäästökomponentit kuten CO, TOC, NOx- ja SO 2 päästöt sekä hiukkaspäästöt ovat laitoksesta, käytetyistä pääpolttoaineista ja savukaasunpuhdistuslaitteistosta riippuvaisia. Jätteenpolttodirektiivi, koskiessaan vanhoja laitoksia , tullee vähentämään pienten laitosten kiinnostusta käyttää kierrätyspolttoaineita pienellä osuudella pääpolttoaineiden seassa. Savukaasunpuhdistuslaitteistojen investointitarpeet voivat vähentää osaltaan olemassa olevien laitosten kiinnostusta rinnakkaispolttaa kierrätyspolttoaineita. Hyvälaatuisten teollisuuden ja kaupan polttokelpoisesta jätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen rinnakkaispoltto voi olla mahdollista nykyisissä laitoksissa, mutta ainakin kotitalousjätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine sisältää yleensä niin paljon epäpuhtauksia ja haitta-aineita, että sen rinnakkaispolttoon tai polttoon tarvitaan usein erikoisratkaisuja (kaasutus, 100 % REF-kattila). Jätteenpolttodirektiivin mukaan tulee jätteenpoltossa ja rinnakkaispoltossa syntyvästä tuhkasta tehdä tarvittavat tutkimukset, joilla voidaan selvittää eri polttojätteiden fysikaa- Sivu 18

19 liset ja kemialliset ominaisuudet ja pilaamispotentiaali. Erityisesti on selvitettävä jätteen liukoiseen jakeen ja raskasmetallien liukoisen jakeen kokonaismäärä. Näiden mukaan sitten viranomaiset tulevat määrittämään jätteen sijoituksen tai hyötykäyttömahdollisuudet Euroopan unionin jäteluettelo (EWC) Euroopan Unionin jäteluettelo listaa jätteitä ja ongelmajätteitä käyttäen kuusinumeroista koodausjärjestelmää perustuen löyhästi jätteen tuotantopaikkaan. Uudessa luettelossa on yhdistetty jätteiden ja ongelmajätteiden luettelot. Jäteluettelo on sisällytetty Suomen lainsäädäntöön vuoden 2002 alussa (Vna 1128 ja Yma 1129). Jäteluettelon uudistamisessa on lähinnä kyse luokittelun ja numeroinnin uudistamisesta ja joidenkin jätejakeiden kohdalla tulkinnan helpottamisesta. Listassa ongelmajätteet ja vaaralliset jätteet on merkitty tähdellä. Jäteluetteloon on lisätty muutamien jätejakeiden kohdalle ns. kaksoiskirjausmenettely, jonka mukaan jäte voi olla joko ongelmajätettä tai tavanomaista jätettä riippuen jätteen laadusta. Jäte määritetään ongelmajätteeksi, jos se sisältää esimerkiksi hyvin toksisia yhdisteitä enemmän kuin 0,1 paino-% (yhteispitoisuus) tai toksisten yhdisteiden yhteispitoisuus on korkeampi kuin 3 paino-%. Kaksoiskirjausmenettelyn mukaan rinnakkaispoltossa syntyvälle pohjatuhkalle ja lentotuhkalle on määritetty kaksi luokkaa, riippuen tuhkien sisältämistä haitta-ainepitoisuuksista: * rinnakkaispoltossa syntyä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka, joka sisältää vaarallisia aineita muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka * rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka Käytännössä 0,1 paino-% pitoisuus voi ylittyä joidenkin raskasmetallien kohdalta rinnakkaispolton lentotuhkissa. Luokittelu ongelmajätteeksi tai tavanomaiseksi jätteeksi tullaan tekemään ympäristöviranomaisten puolesta, jotka todennäköisesti huomioivat myös kokonaiskonsentraatioita ja muita ominaisuuksia tapauskohtaisesti Ehdotus biojätteen biologiseen käsittelyyn EU:n komissio on esittänyt työdokumentin biojätteen biologiselle käsittelylle. Sen tarkoituksena on parantaa biohajoavan jätteen käsittelyä ja toisaalta olla apuna kaatopaikkadirektiivin (1999/33/EY) vaatimusten täytäntöönpanossa. Tarkoituksena on myös harmonisoida eri jäsenvaltioiden toimia biohajoavan jätteen osalta sekä varmistaa, että biologisesti käsitellyn biojätteen käyttö parantaa maaperän laatua. Ehdotukseen on listattu Euroopan Unionin jäteluettelosta ne jätejakeet, jotka ovat biohajoavia. Näihin kuuluvat mm. sahanpuru, kuori, viherlipeäsakka, kuitu- ja paperiliete, jätevedenpuhdistamoiden lietteet, yhdyskuntajätteet, biokaasutuksessa syntyvät lietteet, jne. Sivu 19

20 Biohajoavan jätteen käsittelyssä tulisi rohkaista: 1. biohajoavan jätteen synnyn vähentämistä (esim. jätevesiliete) ja haitallisten aineiden pitoisuuksia siinä 2. biohajoavan jätteen uudelleenkäyttöä (esim. pahvi) 3. erikseen kerätyn biohajoavan jätteen uudelleenkäyttöä (paperi, pahvi) 4. erikseen kerätyn biohajoavan jätteen kompostointia tai biokaasutusta ja kompostin tai hydrolyysijäännöksen käyttöä maanviljelyksessä tai viherkäytössä 5. biohajoavan jätteen energiakäyttöä. Biojäte (ja muut biohajoavat fraktiot) tulisi kerätä erillään muista jätteistä estäen siten biohajoavan jätteen kontaminoitumisen. Erityisesti seuraavat biohajoavat jätteet (edellyttäen että biologinen käsittely ei huononna kompostituotteen laatua) tulisi kerätä erillään: a) kotitalouksien ruokajäte b) ruokajäte ravintoloista, kouluista ja julkisista rakennuksista c) kauppojen biojäte d) biohajoava/biojäte kaupoista ja palvelualalta e) biohajoava/biojäte kaupoista, teollisuudesta ja virastoista f) puu - ja viherjäte yksityisistä ja julkisista puistoista, hautausmailta Paperi ja pahvi tulisi kuitenkin ensisijaisesti kierrättää. Jos jäljelle jäävä yhdyskuntajäte poltetaan ennen kaatopaikalle sijoittamista, tulee polttojäännöksen orgaanisen hiilen määrä olla pienempi kuin 5 %, jolloin se ei enää sisällä biohajoavaa jätettä. Jätteet tulisi lajitella erikseen (biojäte, paperi, pakkaukset, metallit, lasi). Kompostointiprosessissa tuotettu kompostituote määritetään kolmeen luokkaan sen sisältämien haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Kompostiprosessille asetetaan lämpötila- ja viipymäaikavaatimukset tuotteen hygienian varmistamiseksi. Biokaasutuksessa tulee maksimoida biokaasun tuotanto ja mahdollistaa hydrolyysijäännöksen hyötykäyttö. Biokaasutukselle asetetaan myös lämpötila- ja viipymäaikavaatimuksia sekä tuotteelle vaatimukset. Myös polttomoottoreissa käytettävälle biokaasulle on asetettu päästövaatimukset. Kompostituotteen tuottaja on vastuullinen tuotteen laadusta ja takaa että tuote on mahdollisimman puhdas patogeeneistä sekä muista haitallisista aineista. Tuottaja on vastuussa että kompostituotteen sisältämät haitta-ainepitoisuudet alittavat asetetut raja-arvot ja että tuote on analysoitu vaatimusten mukaisesti. Suomessa ei valvota kompostointi- tai biokaasutusprosessia eikä tuotteita muuten kuin lannoitelainsäädännön kautta. Direktiivi toisi analysointivelvoitteita sekä tuottajavastuuta mutta myös mahdollisuuksia tuotteen markkinoinnille. Tämä on vasta ehdotus ja muotoutuu varmasti vuosien myötä käsittelyssä. Se indikoi kuitenkin joitakin muutoksia ja tarpeita biohajoavan jätteen käsittelyn tason parantamiseksi Puhdistamolietteiden käyttö maanviljelyksessä Lietteet sisältävät erilaisia ravinteita, fosforia, typpeä sekä hivenaineita. Raskasmetallipitoisuudet vaihtelevat riippuen yhdyskunnan ja pienteollisuuden jätevesien laadusta. Sivu 20

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

KELPO 2 hankkeen loppuraportti: Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa

KELPO 2 hankkeen loppuraportti: Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa KELPO 2 hankkeen loppuraportti: Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa Mika Arffman Marjaleena Aatamila Jarmo Tervo Pentti Janka Jari Kymäläinen 3 ALKUSANAT 1.1.2001-31.3.2002

Lisätiedot

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko 1 VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko VVY järjesti jäsenlaitoksilleen kyselyn vesihuoltolaitosten lietteenkäsittelystä kesäkuussa

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2.12.2004 1 KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi)

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Elina Lohiniva, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen & Lassi Hietanen VTT TIEDOTTEITA 2139

Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Elina Lohiniva, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen & Lassi Hietanen VTT TIEDOTTEITA 2139 ESPOO 2002 VTT TIEDOTTEITA 2139 Elina Lohiniva, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen & Lassi Hietanen Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2139 Jätteiden energiakäytön

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsä Group yhtiönä Jätteenkäsittely Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto Sivutuotteet Haasteet

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot