KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa"

Transkriptio

1 KELPO RAPORTTI KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa Yhteistarkastelu yhdyskuntalietteiden, hakkuutähteiden ja peltobiomassojen kanssa Martti Heikkinen, Sirke Hyvönen, Juhani Juvonen, Marko Kiema, Elina Lohiniva, Tuula Mäkinen, Tapani Puurunen, Arja Ruokojärvi, Sami Torvinen EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot

2 MÄÄRITELMÄT Jätteiden käsittelyyn ja syntypistelajitteluun, kierrätykseen sekä energiakäyttöön liittyvä terminologia on monilta osin vielä keskeneräistä ja vakiintumatonta. Tässä raportissa käytetään seuraavia käsitteitä ja termejä: Epäpuhtaudet Hyötyjäte tai -jae Jäte Jätepuu Kierrätyspolttoaine Kuivajäte tai -jae Loppusijoitus Lämpölaitos Lämpövoimalaitos Ongelmajäte Kierrätyspolttoaineeseen kuulumattomat vieraat ainesosat ja kappaleet kuten esim. kivet, hiekka, lasi ja metalli. Hyötyjätteellä tarkoitetaan jätejakeita, jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai joiden sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää. Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätepuulla tarkoitetaan rakennus-, purku- ja korjaustoiminnassa syntyvää jätepuuta sekä puunjalostusteollisuudessa syntyvää jätepuuta, joka sisältää liima-, maali-, kyllästys- tms. aineita. Poikkeuksena on painekyllästetty puu, joka on ongelmajätettä. Kierrätyspolttoaineella tarkoitetaan yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua polttoainetta (REF). Kuivajätteellä tarkoitetaan jäljelle jäävää polttokelpoista jätejaetta, kun yhdyskuntajätteestä on lajiteltu erilleen paperi, lasi, metalli ja biojäte. Loppusijoittamisella tarkoitetaan jätteiden viemistä, sijoittamista, kaatopaikalle Tässä raportissa lämpölaitoksella tarkoitetaan kattilalaitosta, joka tuottaa vain lämpöenergiaa, esim. kaukolämpöä. Tässä raportissa lämpövoimalaitoksella tarkoitetaan kattilalaitosta, joka tuottaa sekä sähkö- että lämpöenergiaa. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. RDF (Refuse Derived Fuel) Lajittelemattomasta yhdyskuntajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu polttoaine. REF (Recovered Fuel) Syntypaikalla lajitellusta ja erilliskerätystä kuivajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu kierrätyspolttoaine. Sivu 2

3 REF 0 Sekajäte Syntypaikkalajittelu Voimalaitos Yhdyskuntajäte Puhdas jätepuu, joka ei sisällä mitään epäpuhtauksia. Puhdas jätepuu ei kuulu jätteenpolttodirektiivin piiriin, joten se voidaan jatkossakin polttaa ilman direktiivin velvoitteita Sekajätteellä tarkoitetaan lajittelematonta yhdyskunta-, teollisuus- tai rakennusjätettä. Syntypistelajittelulla tarkoitetaan jätteiden lajittelua ja erillään pitämistä niiden syntypaikoilla. Tässä raportissa voimalaitoksella tarkoitetaan kattilalaitosta, joka tuottaa vain sähköenergiaa. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuudessa, kaupassa tai muussa vastaavassa toiminnassa syntyvää jätettä. YHDYSKUNTALIETTEIDEN MÄÄRITELMIÄ (EN 12832) Kompostoitu liete Kuivattu liete Liete Lietteen käsittely Poltto Puhdistamoliete Raakaliete Stabiloitu liete Tiivistetty liete Lietettä, joka on kompostointiprosessin avulla muuntunut stabiiliin ja käyttökelpoiseen muotoon Lietettä, jonka vesipitoisuus on haihduttamalla saatu hyvin alhaiseksi Veden ja kiinteän aineksen sekoitus, joka on erotettu vedestä luonnollisin tai keinotekoisin menetelmin Lietteen prosessointia sen käyttöä tai loppusijoitusta varten, josta esimerkkeinä mainittakoon tiivistys, stabilointi, kompostointi, ilmastus, veden poisto, kuivaus, desinfiointi ja poltto Lietteen orgaanisen aineksen hapetusta korkeassa lämpötilassa Jäteveden käsittelyssä syntyvää lietettä Lietettä, jota ei ole stabiloitu Lietettä, jossa tapahtuva biologinen hajoaminen on stabiloinnin seurauksena vähentynyt Lietettä, josta on poistettu vettä ja siten saatu sen kiintoainepitoisuus nousemaan. Vettä voidaan poistaa lietteestä joko luonnollisin tai mekaanisin keinoin Sivu 3

4 PUUPOLTTOAINEIDEN MÄÄRITELMIÄ Energiapuu Hakkuutähdehake Hiontapöly Kantohake Kierrätyspuu Kokopuuhake Kuori Kutterinlastu Metsähake Metsätähdehake Polttohake Puubriketti Puupelletti Puutähdehake Rankahake Ruskea hake Polttoon tai muuhun energiakäyttöön tarkoitettu puu tai puutavara muodosta ja lajista välittämättä Hakkuutähteestä tehty hake. Hakkuutähdettä on teollisuudelle menevän runkopuun hakkuun yhteydessä syntyvä metsään jäävä puuaines (oksat, latvat, pienikokoinen raivauspuu, hylkypölkyt) Puutavaran ja puulevyjen hionnassa syntyvä pölymäinen puutähde (ei saa sisältää haittaavassa määrin liima-aineita) Kannoista tai liekopuista tehty hake Rakennusten ja yhdyskuntien kemikaaleilla käsittelemättömistä puutähteistä tehty polttohake Puun koko maanpäällisestä biomassasta eli kokopuusta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake Ainespuusta eri kuorintatekniikoilla syntyvä kuoritähde Puutavaran höyläyksessä syntyvä puutähde Yleisnimitys metsistä korjattavasta puuraaka-aineesta tehdylle hakkeelle Ainespuun korjuun jälkeen oksista ja latvuksista viheraineineen tehty hake Yleisnimitys polttoon käytettävästä eri tekniikoilla tehdylle hakkeelle tai murskeelle Puubriketit valmistetaan kuivasta purusta, hiontapölystä ja kutterin lastusta puristamalla. Sideaineita ei tavallisesti käytetä, sillä puun omat ainekset pitävät puristeen koossa. Puubriketti on yleensä poikkileikkaukseltaan pyöreä tai neliön muotoinen. Sivun pituus ja halkaisija on mm. Sahanpurusta tai kutterinlastusta puristamalla valmistettuja rakeita, joiden halkaisija on 8-12 mm ja pituus mm Teollisuuden puutähteistä (rimat, tasauspätkät, yms) tehty hake Karsitusta runkopuusta tehty hake Kuorimattomista rangoista, kokopuusta tai hakkuutähteestä tehty polttohake, jonka lehti- ja neulasmassan osuus on vähäinen Sivu 4

5 Sahahake Sahanpuru Vaneritähde Sahateollisuuden sivutuotteena syntyvä kuorellinen tai kuoreton hake Sahauksessa syntyvä sahauspuru Vaneriteollisuudessa syntyvä viilu- ja vaneritähde (ei saa sisältää haittaavassa määrin liima-aineita) Viherhake, vihreä hake Tuoreesta hakkuutähteestä tai kokopuusta tehty polttohake, jossa lehdet ja neulaset ovat mukana Sivu 5

6 1 TAUSTA, TAVOITTEET JA RAJAUKSET Suomen jätelain mukaan on pyrittävä ensisijaisesti välttämään jätteiden syntymistä ja seuraavaksi hyödyntämään jätteen sisältämä materiaali ja energia. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Lähtökohtana kaikelle jätteiden hyödyntämiselle on niiden lajittelu syntypaikoilla sekä jätejakeiden keräys ja pitäminen toisistaan erillään. Tällöin materiaalit säilyvät puhtaina ja niiden laatu säilyy niin korkeana, että ne voidaan jatkokäsittelyn jälkeen hyödyntää voimaan astui jätelaki ja sen myötä uudistettiin kuntien jätehuoltomääräykset, joilla jätteiden syntypaikkalajittelu käynnistettiin. Valtion kantama jätevero (15,14 /t + alv) otettiin käyttöön yhdyskuntien kaatopaikoille päätyville jätteille Jätelain nojalla on annettu lukuisia Valtioneuvoston päätöksiä, joilla jätehuoltoa on ohjattu. Nämä lait ja linjaukset ovat tehostaneet ongelmajätehuoltoa sekä edistäneet eri jätejakeiden (lasi, metalli, paperi, biojäte jne.) hyödyntämistä materiaalina. Näillä toimilla pyritään vähentämään kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää yli 50 %:lla. Jäljelle jää pääasiassa erilaisia pakkauksia sisältävä kuivajäte, joka korkean energiasisältönsä ansiosta soveltuu hyvin kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 asettaa toimialoittain ja jätelajeittain varsin tiukat tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja hyötykäyttämiseksi Jätesuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2001 aikana ja työryhmä on esittänyt, että hyötykäyttötavoitteet pysyvät pääosin aikaisemmin esitetyn mukaisina. Suurimpina muutoksina työryhmä esittää, että jätevero korotettaisiin 28,60 :aan jätetonnilta vuodesta 2003 ja vero ulotettaisiin koskemaan myös osaa teollisuuden omista kaatopaikoista. Vuodesta 2010 alkaen kaatopaikoille ei saisi enää sijoittaa orgaanista jätettä. Lisäksi esitetään jätteestä saatavan polttoaineen ja kaatopaikkakaasun (biokaasun) rinnastamista verotuksellisesti biopolttoaineisiin [Tanskanen J-H 2001]. Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty ja ehdotuksiin tullee muutoksia [Vehkalahti M 2002]. Kierrätyspolttoaineella tarkoitetaan yhdyskuntien, yritysten ja teollisuuden kiinteistä jätteistä valmistettuja polttoaineita, jolla korvataan olemassa olevien lämpö- ja voimalaitosten kiinteitä polttoaineita. Käyttömäärät ja seossuhteet riippuvat mm. kattilatekniikasta, syöttö- ja kuljetinlaitteista sekä pää- ja kierrätyspolttoaineesta. Kierrätyspolttoaineen käyttöä tulee lisätä huomattavasti, mikäli aiotaan täyttää lähivuosina voimaan astuvat jätehuolto-, ilmasto- sekä bioenergiatavoitteet ja sopimukset. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää ympäristönäkökohdat huomioiden teknisesti ja taloudellisesti sopivimmat ratkaisut kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestämiseksi Pohjois-Savossa. Tavoitteena oli myös selvittää erilaisten uusien energiantuotantovaihtoehtojen soveltuvuus alueen teollisuuden ja kaupunkien energiatarpeisiin. Lisäksi huomioitiin EU:n jätteenpolttodirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, ongelmajäteluettelon ja muiden asiaan liittyvien määräysten vaikutukset ja seuraukset jätteiden energiakäyttöön. Tarkoituksena oli ohjausryhmässä tarkastella jätteiden hajautettua / keskitettyä energiakäyttöä alueen eri laitoksissa, uusia laitosvaihtoehtoja, energiakäytön vaatimia logistisia järjestelyjä, energiakäyttöä rinnakkaispolttona ja pääpolttoaineena, eri esikäsittelyvaihtoehtoja sekä tuhkien käsittelyä ja hyödyntämistä. Sivu 6

7 Tarkastelussa oli mukana myös yhdyskuntien jätevesilietteet, metsäteollisuuden hakkuutähteet sekä peltobiomassat ja näiden yhteiskäyttömahdollisuudet kierrätyspolttoaineiden kanssa, korvaamassa fossiilisia polttoaineita. Tarkastelu rajattiin Pohjois-Savon maakuntaan ja sen 23 kuntaan. Rautavaara ei ole jätemäärätarkastelussa mukana, koska sen liittymisestä alueelliseen jätehuoltoyhteistyöhön ei projektin alkuvaiheessa ollut vielä tietoa. Rautavaara on kuitenkin mukana yhdyskuntalietetarkastelussa. Työ on rajattu ajallisesti tilanteen mukaan, joten Jätekukko Oy:n toimintaan vuoden 2002 aikana liittyvät kunnat eivät ole tarkastelussa mukana. Logistisista syistä Varkauden seudun jätehuoltoyhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Savon kunnat otettiin tarkasteluun mukaan. Nämä kunnat ovat Heinävesi, Joroinen, Jäppilä ja Kangaslampi. Tarkastelualuetta käsitellään raportissa Pohjois-Savona (jätemäärät 27 kuntaa, yhdyskuntalietteet 28 kuntaa). Jätteiden kohdalla tarkastelu rajattiin kierrätyspolttoaineen valmistukseen soveltuviin jätemääriin, eli kotitalouksien, kaupan, yritysten, teollisuuden ja rakennustoiminnan jätteisiin. Yhdyskunta- ja teollisuuslietteet sekä metsäteollisuuden hakkuutähteet ja maatalouden peltobiomassat olivat selvityksessä mukana siten, että niiden yhteiskäyttömahdollisuuksia kierrätyspolttoaineiden kanssa tarkasteltiin yleisellä tasolla. Jätteistä tarkastelu rajattiin ainoastaan jätelajeihin, jotka ovat tärkeitä kierrätyspolttoaineiden määrien selvittämisen kannalta. Näin ollen ongelmajätteet, maa- ja kiviainekset sekä tuhkat jätettiin selvityksessä huomioimatta. Savon Voima Oyj:n kaukolämpöliiketoiminta muutti nimensä Termia Oy:ksi. Tässä työssä yhtiöstä käytetään nimeä Savon Voima Oyj. Hanke on osa Itä-Suomen Tavoite-1 ohjelmakautta ja sitä kautta Euroopan yhteisö osallistui hankkeen rahoitukseen. hanke on myös osa KOKOEKO - hankeperhettä, jossa pyritään edesauttamaan Pohjois-Savon ympäristöalan osaamisen ja teknologian kehittämistä. KELPO-hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat: Kunnossapitoinsinööri Pekka Björk, Kuopion kaupunki Projekti-insinööri Martti Heikkinen, Savon Voima Oyj Tutkija Juhani Juvonen, VTT Energia Yliopettaja Erkki Karttunen, PSAMK Toimitusjohtaja Risto Kauhanen, Ylä-Savon Jätehuolto Oy Projekti-insinööri Marko Kiema, PSAMK Tuotantojohtaja Esa Lindholm, Kuopion Energia Ympäristöinsinööri Helka Markkanen, Pohjois-Savon ympäristökeskus Kasvinviljelyagronomi Tapani Puurunen, Pohjois-Savon maaseutukeskus Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä, Kuopion kaupungin ympäristökeskus Professori Juhani Ruuskanen, Kuopion yliopisto Myyntipäällikkö Mika Suomalainen, Vapo Oy Biotech projekti-insinööri Arja Ruokojärvi, PSAMK Tekninen Johtaja Lauri Törönen, Iisalmen kaupunki Jätehuoltopäällikkö Jarmo Vepsäläinen, Varkauden kaupunki Sivu 7

8 2 TIIVISTELMÄ 2.1 TAUSTAA KELPO-hankkeen tavoitteena oli selvittää ympäristönäkökohdat huomioiden teknisesti ja taloudellisesti sopivimmat ratkaisut kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestämiseksi Pohjois-Savossa. Hankkeessa selvitettiin myös erilaisten uusien energiantuotantovaihtoehtojen soveltuvuus alueen teollisuuden ja kaupunkien energiatarpeisiin. Lisäksi huomioitiin EU:n jätteenpolttodirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, ongelmajäteluettelon ja muiden asiaan liittyvien määräysten vaikutukset ja seuraukset jätteiden energiakäyttöön. Vaihtoehtoina tarkasteltiin jätteiden hajautettua / keskitettyä energiakäyttöä alueen eri laitoksissa, uusia laitosvaihtoehtoja, energiakäytön vaatimia logistisia järjestelyjä, energiakäyttöä rinnakkaispolttona ja pääpolttoaineena, eri esikäsittelyvaihtoehtoja sekä tuhkien käsittelyä ja hyödyntämistä. 2.2 LAINSÄÄDÄNTÖ Jätteiden kaatopaikkasijoitukseen vaikuttaa lähitulevaisuudessa eniten kaatopaikkadirektiivi ja Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, jotka tulevat nostamaan kaatopaikkakäsittelyn kustannuksia huomattavasti. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 asettaa hyötykäyttötavoitteita, joihin ei voida vastata ilman jätteiden energiakäyttöä. Jätesuunnitelmaa on tarkistettu vuonna 2001 (hyväksyntä ja päätökset vuonna 2002) ja työryhmä on esittänyt siihen lisäyksenä esim.: - jäteveron korottamista 28,60 :oon jätetonnilta (170 mk/t) vuodesta 2003 alkaen - jäteveron ulottamista koskemaan myös osaa teollisuuden kaatopaikoista - orgaanisen jätteen loppusijoittaminen kaatopaikoille kielletään vuodesta 2010 alkaen - jätepolttoaineen ja jätteestä saatavan biokaasun rinnastaminen verotuksessa biopolttoaineisiin Jätteiden energiakäyttöä ohjaa ja säätelee jatkossa eniten jätteenpolttodirektiivi, joka asettaa tiukkoja vaatimuksia päästöjen mittaamiselle ja seuraamiselle kaikissa jätteitä pää- tai rinnakkaispolttoaineena käyttävissä laitoksissa. Direktiivin myötä jätteenpolton kustannukset ja lupavelvoitteet kasvavat, mikä puolestaan tulee johtamaan jätteiden energiakäytön keskittymistä suurempiin yksiköihin. 2.3 JÄTEMÄÄRÄT Pohjois-Savossa syntyi vuonna 2000 kunnallisille kaatopaikoille loppusijoitettavaa yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätettä yhteensä t, josta loppusijoitukseen päätyi t. Koko maakunnan yhdyskuntajätehuollon jätteiden hyötykäyttöaste oli 37 %. Loppusijoitettavasta jätemäärästä on t kierrätyspolttoaineen valmistuk- Sivu 8

9 seen soveltuvaa kuivajätettä, josta valmista kierrätyspolttoainetta saadaan t. Kun REF (ja tällöin myös biojäte, t) hyödynnetään, niin jätteiden hyötykäyttöaste nousee 67 %:iin. Mikäli REF:n valmistuksessa syntyvä rejekti kyetään hyödyntämään, nousee hyötykäyttöaste tästäkin. Valtioneuvoston asettama tavoite vuodelle 2005 on 70 % (kiinteä yhdyskuntajäte). 2.4 ENERGIALAITOSVAIHTOEHDOT Projektin ohjausryhmä valitsi tarkasteltavaksi seuraavat REF:n energiakäyttövaihtoehdot: Savon Voima Oy: uusi REF-kattila (BFB, 20 MWpa) Juankoskelle Stromsdalin kartonkitehtaan ja kaukolämmön tuotantoon. Kuopion Energia: uusi REF-seospolttokattila (BFB, 150 MWpa, REF 30 MWpa) Kumpusaareen korvaten Haapaniemi 1-laitoksen, uusi REF-seospolttokattila (BFB, 50 MWpa) Haapaniemeen korvaten Haapaniemi 1- laitoksen, lisäksi Haapaniemi 2:n tehon nosto ja REF-kaasutin (BFB, 25 MWpa) Haapaniemeen. Vaihtoehtojen taloudellinen vertailu tehtiin arvioimalla kullekin tekniikalle REF:stä voimalaitoksella maksettavissa oleva hinta. Kattilavaihtoehtoja verrattiin vaihtoehtoiseen investointiin (uuteen vastaavaan turvekattilaan) ja kaasutinvaihtoehtoa nykytilanteeseen. Tarkastelussa huomioitiin siis REF-kattilan ja vastaavan uuden turvekattilan investointi- ja käyttökustannusten ero. 2.5 ENERGIAKÄYTÖN KOKONAISKUSTANNUKSET REF:n valmistuslaitoksen sijoituspaikaksi ohjausryhmässä valittiin Kuopion Heinälamminrinne ja siellä sijaitseva jäteasema (aluevaraus, olemassa oleva yhdyskuntatekniikka ja luvat). REF:n vuotuiset valmistuskustannukset rakennus- ja prosessilaiteinvestointeineen ja käyttökustannuksineen ovat yhteensä Kustannuksiin ei ole laskettu mukaan maan hankintaa, rakennusten perustuksia, viemärien ja sähköjen runkolinjojen rakentamista alueelle eikä asfaltointia. Maan hankinta on jo osittain tehty ja alueelle on tietty infrastruktuuri myös olemassa. Kuljetuskustannuksia muodostuu REF:n ja tuhkan kuljetuksista. Myös kuivajätteen kuljetuksista syntyy kustannuksia (Varkaudesta Kuopioon), mutta niitä ei kokonaiskustannuksissa kuitenkaan huomioitu. Tuhkien hyötykäytön ja läjittämisen kannalta on keskeistä haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus. REF:n energiakäytössä syntyvät tuhkat oletetaan tässä voitavan sijoittaa normaalin jätteen kaatopaikalle. Tuhkan loppusijoituskustannukset sisältyvät energialaitostarkasteluun. Kustannuksia syntyy myös rejektin loppusijoittamisesta. Molemmissa tapauksissa loppusijoituskustannuksena on käytetty 84 /t. Selvityksen lähtökohdilla arvioidut energialaitosvaihtoehdot osoittautuivat taloudellisesti varsin kiinnostaviksi vaihtoehdoiksi. Kumpusaaren 150 MW:n laitos osoittautui kannattavimmaksi: REF:stä maksettavissa olevaksi hinnaksi saatiin 2,91 /MWh ja Haapaniemen 50 MW:n laitokselle vain hieman vähemmän, 1,68 /MWh. Juankosken 20 MW:n kattilalle arvioitiin REF:stä maksettavissa olevaksi hinnaksi -1 /MWh, kun vertailukohtana on uusi vastaava turvekattila. Kaasuttimelle (25 MW) REF:stä maksettavissa olevaksi hinnaksi arvioitiin 5,38 /MWh (verrattu nykytilanteeseen). Arvioidut hinnat ovat vain vertailun työväline, jonka avulla vaihtoehdot on asetettu keskinäiseen järjestykseen. Toteutuessaan laitosten perimä REF:n käsittelymaksu tai REF:stä mak- Sivu 9

10 settava hinta määräytyvät muista lähtökohdista. Esimerkiksi REF:stä maksettavissa olevaksi hinnaksi Haapaniemen 50 MW:n kattilalle saadaan 9,08 /MWh, kun REFkattilaa verrataan nykykattilaan. Lisäksi hinnat ovat omakustannushintoja eli niihin ei sisälly liikevoittoa. Tavoitteena oli tehdä suuntaa-antava kustannustarkastelu, jonka perusteella voidaan valita kiinnostavimmat vaihtoehdot jatkoselvityksen kohteeksi, joten REF:n energiakäyttökohteiden käyttökustannukset arvioitiin karkeasti verrattuna vastaavaan ratkaisuun pyrkien ottamaan huomioon oleellisemmat erot. Muita epävarmuustekijöitä kustannusarviossa ovat REF:n kohtelu polttoaineverotuksessa, tuhkan käsittelykustannukset sekä EU:n jätteenpolttodirektiivin asettamien mittausvelvoitteiden kustannukset, jotka lopullisesti tarkentuvat vasta esitettyjen ratkaisujen mahdollisesti toteutuessa. Investointikustannusten osalta kustannusarvion tarkkuutta voidaan parantaa pyytämällä laitetoimittajilla laitoskohtaiset, yksityiskohtaisemmat budjettitarjoukset. Oheiseen taulukkoon on laskettu yhteen kaikki REF:n energiakäytöstä syntyvät kustannukset eri laitosvaihtoehdoille. Kustannukset on laskettu kuivajätetonnia ( t/a) ja MWh:a ( MWh/a) kohden. Taulukko 1. Yhteenlasketut kustannukset REF:n energiakäytölle Pohjois-Savossa eri laitosvaihtoehdoissa. PAIKKAKUNTA / KUSTANNUS Kust. /t Kust. /MWh A) REF:n VALMISTUS - Kuopio 44,80 15,63 B) KULJETUKSET - REF:n käyttö Kuopiossa 4,54 1,58 - REF:n käyttö Juankoskella 10,09 3,54 C) ENERGIALAITOSKUSTANNUKSET - Kuopio (Kumpusaari,150 MW) - 8,36-2,91 - Kuopio (Haapaniemi,50 MW) - 4,83-1,68 - Kuopio (kaasutin,25 MW) 15,45 5,38 - Juankoski (20 MW) 2,87 1,00 D) YHTEENSÄ - Kuopio (Kumpusaari,150 MW) 47,37 14,30 - Kuopio (Haapaniemi,50 MW) 50,90 15,53 - Kuopio (kaasutin,25 MW) 71,18 21,01 - Juankoski (20 MW) 64,15 20,17 Sivu 10

11 2.6 LIETTEET, METSÄTÄHTEET, PELTOBIOMASSAT Tarkastelualueen muodostavissa 28 kunnassa muodostui vuonna 2000 yhdyskuntalietettä yhteensä m 3 (kun mukaan lasketaan Juankosken kuitu- ja kuorijäte määrä on m 3 ), eli kuiva-aineeksi muutettuna noin t (Juankosken kuitu- ja kuorijätteen kanssa noin t). Energiakäytön esteenä on alhainen kuivaainepitoisuus ja tästä johtuva alhainen lämpöarvo sekä käsittelyongelmat. Peltobiomassojen tuotantoon soveltuu parhaiten kesannolla olevat pellot, joita Pohjois- Savosta oli vuonna 2000 yhteensä ha. Ruokohelpi ja rypsi soveltuvat hyvin peltoviljelyyn, mutta paju aiheuttaa ongelmia peltojen palauttamisessa takaisin viljelykäyttöön. Kasveista ruokohelpi soveltuu parhaiten energiakäyttöön ja sen tuotantokustannukset ovat alhaisimmat. Peltobiomassojen tuottaminen on kannattavuudeltaan kuitenkin huonompaa kuin rehuohran tuottaminen nykyisin hinta- ja tukitasoin. Rehuohrasta saa n. 505 (3000 mk) katteen/ha, kun taas ruokohelvellä päästään n. 168 /ha (1000 mk/ha). Rypsiöljyllä kate jää miinusmerkkiseksi ollen 41,54 /ha (-247 mk/ha). Tarkasteltavalla alueella teollisuuden raaka-aineeksi käytettävän runkopuun vuotuinen hakkuusuunnite hakkuutähteiden korjuuseen soveltuvilta korjuukohteilta on yhteensä 3,5 milj. m 3. Hakkuutähdettä näiltä korjuukohteilta olisi tuotettavissa yhteensä k-m 3 eli GWh ns. vihreänä tähteenä. Hakkuutähdehakkeen tuotantokustannus on hakkuuketjutavasta riippuen 6,40-9,75 /MWh (38-58 mk/mwh). Kokopuuhaketta Pohjois-Savon alueelta saadaan k-m 3 eli MWh. Kokopuuhakkeen tuotantokustannusmaataloustraktoriin perustuvassa tuotantoketjussa on 11,27-13,12 /MWh (67-78 mk/mwh). Tähän on saatavissa korjuu- ja haketustukea yhteensä 5,55 /MWh (33 mk/mwh), joten hankintakustannukseksi jää 5,72-7,57 /MWh (34-45 mk/mwh). Sahatavaran tuotannon yhteydessä syntyi sivutuotteena kuoretonta haketta k- m 3, purua k-m 3 ( MWh) sekä kuorta ja muuta puujätettä noin k-m 3 ( MWh). Näistä sivutuotteista kuoreton hake lähes kokonaisuudessaan ja puru osin ohjataan massa- ja levyteollisuuden raaka-aineeksi. kyselyn perusteella sivutuotteena syntyvästä kuoresta ja teollisuuden raaka-ainekäytön ulkopuolelle jäävästä purusta teollisuussahat käyttävät omassa energiantuotannossa noin 55 %. Loput näistä sivutuotteista myydään ulkopuoliseen energiantuotantoon. Sivu 11

12 ALKUSANAT Tässä raportissa on esitetty KELPO projektin tulokset. Selvityksen tavoitteena oli tehdä suuntaa antava kustannustarkastelu eri jätteiden energiakäyttövaihtoehdoille Pohjois-Savon maakunnassa. Tarkastelussa oli mukana myös hakkuutähteet, peltobiomassat sekä yhdyskuntalietteet. Raportin tuottamiseen on osallistunut useita henkilöitä eri organisaatioista. Nämä henkilöt ovat (suluissa kappaleet, jonka tekemisestä he ovat vastanneet) : Martti Heikkinen, Savon Voima Oyj (4.4) Sirke Hyvönen, VTT Energia (3.10, liite 8) Juhani Juvonen, VTT Energia (3.5, 3.7.2, 3.8, liitteet 2,4 ja 5) Elina Lohiniva, VTT Energia (2.2, 3.1) Tuula Mäkinen, VTT Energia (3.8) Tapani Puurunen ja Sami Torvinen, Pohjois-Savon Maaseutukeskus (4.3) Arja Ruokojärvi, PSAMK (3.7.3, 4.2, liitteet 6 ja 7) Allekirjoittaneella on ollut vastuu muiden kappaleiden tekemisestä, sekä tämän raportin kokoamisesta. Haluan tässä vaiheessa vielä kiittää kaikkia ohjausryhmän jäseniä, joiden ansiosta projekti sujui alusta loppuun mallikkaasti ja hyvässä yhteistyöhengessä. Olkoon KELPO projekti osaltaan edesauttamassa Pohjois-Savon maakunnan ympäristöosaamisen kehittymistä. Marko Kiema Sivu 12

13 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta, tavoitteet ja rajaukset Tiivistelmä Taustaa Lainsäädäntö Jätemäärät Energialaitosvaihtoehdot Energiakäytön kokonaiskustannukset Lietteet, metsätähteet, peltobiomassat Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttö Pohjois-Savossa Lainsäädäntö Yleistä Kaatopaikkadirektiivi, Valtioneuvoston päätös 861/97 ja 1049/99 kaatopaikoista Jäteverolaki (495/1996) Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) Euroopan unionin jäteluettelo (EWC) Ehdotus biojätteen biologiseen käsittelyyn Puhdistamolietteiden käyttö maanviljelyksessä Puhdistamolietteiden käyttöä koskevan direktiivin (86/278) muutosehdotus (Bryssel ) Lannoitelainsäädäntö RES-direktiiviehdotus Pohjois-Savon alueen jätehuolto Yleistä Jätehuoltoyhteistyöalueet Yksityiset kaatopaikat Pohjois-Savon Jätemäärät, jätteen laatu ja hyötykäyttö Jätemäärät ja hyötykäyttö Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaineiden tuhkat Yleistä Hyötykäyttö Tuhkan laatu Määrä ja kustannukset REF:n valmistuskustannukset Käyttökustannukset Investointikustannukset...36 Sivu 13

14 3.5.3 REFin valmistuskustannukset yhteensä Kuljetukset Yleistä Kuivajätteen kuljetus REF:n kuljetus Tuhkan kuljetus Kuljetuskustannukset yhteensä Teollisuuden ja kuntien energiankäyttö ja tuotanto Yleistä Teollisuuden energiankäyttö ja tuotanto Kuntien energiankäyttö ja tuotanto Energiankäyttötekniikat Tarkastelun tausta Kierrätyspolttoaineiden käyttötekniikat Kierrätyspolttoaineiden käyttökohteiden kustannusten arviointi Yhteenveto REF:n energiakäytön kustannuksista Työterveys, -turvallisuus ja ympäristövaikutukset Lietteet, metsätähteet, peltobiomassat Taustaa Yhdyskuntalietteet Yleistä Terminen käsittely Lietteen määrä ja käyttömahdollisuudet Peltobiomassat Yleistä Kasvien energiakäyttö Potentiaalinen peltopinta-ala Pohjois-Savossa Tuotantokustannukset Peltobiomassat tuotantosuuntana Hakkuutähteet Hakkuutähdehake Kokopuuhake Mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet johtopäätökset Liiteluettelo Lähdeluettelo Liitteet...76 Sivu 14

15 3 KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN ENERGIAKÄYT- TÖ POHJOIS-SAVOSSA 3.1 LAINSÄÄDÄNTÖ Yleistä Viime vuosikymmenen aikana on Suomen lainsäädäntö harmonisoitu vastaamaan EUlainsäädäntöä ja uusia määräyksiä ja velvoitteita on tullut vastaamaan tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. Euroopan Unionin jätepolitiikan ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn estäminen. Jätteet tulisi hyödyntää ensisijaisesti materiaalina tai energiana, viimeisenä on jätteiden turvallinen loppusijoittaminen. Seuraavassa on käyty lyhyesti läpi jätteisiin ja lietteiden käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä ja niiden vaikutuksia Suomessa Kaatopaikkadirektiivi, Valtioneuvoston päätös 861/97 ja 1049/99 kaatopaikoista Kaatopaikkadirektiivi (31/99/EY) astui voimaan Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/97) vastasi jo suurelta osin kaatopaikkadirektiivin vaatimuksia, ja tarvittavat muutokset on tehty päätöksessä 1049/99. Kaatopaikalle ei saa jälkeen sijoittaa jätettä, jota ei ole esikäsitelty. Vaatimus ei koske sellaista pysyvää jätettä, jonka esikäsittelyä ei voida teknisesti toteuttaa eikä muutakaan jätettä, jos esikäsittely ei vähennä jätteen määrää tai jätteestä aiheutuvaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 'Esikäsittelyllä tarkoitetaan lajittelu mukaan lukien fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, joiden avulla muutetaan jätteen ominaisuuksia sen määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi sekä sen käsittelyn tai hyödyntämisen helpottamiseksi'. Tämä siis tarkoittaa, että jäte tulee ainakin syntypistelajitella ennen kaatopaikkasijoitusta. Paateron mukaan tämä tarkoittaa lietteiden osalta ssitä, että lietteet tulee vähintäänkin käsitellä suotonauhapuristimella ennen läjittämistä kaatopaikalle [Paatero 2000]. 'Kaatopaikalla tarkoitetaan jätteiden käsittelypaikkaa, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan, mukaan lukien tuotantopaikan yhteydessä oleva paikka, jonne jätteen tuottaja sijoittaa omaa jätettään ja yli vuoden käytössä oleva paikka jossa jätettä varastoidaan väliaikaisesti.' Kaatopaikkakaasut tulee kerätä talteen ja ne on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä kaikilla kaatopaikoilla lähtien. Samoin kaatopaikan pintarakenteet ja vesien hallinta ja käsittely tulee olemassa olevalla kaatopaikalla järjestää vuoteen 2002 mennessä. Kaatopaikalle ei saa vuoden 2004 jälkeen sijoittaa asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Sivu 15

16 Käytössä olevan kaatopaikan tulee täyttää kaatopaikan pohjarakenteita koskevat vaatimukset lähtien. Kaatopaikkadirektiivi asettaa rajoituksia biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitukselle. Kaatopaikkadirektiivin mukaan tulee biohajoavan yhdyskuntajätteen määrää (vuonna 1995 tuotetusta määrästä) vähentää 75 %:iin vuoteen 2006 mennessä, 50 %:iin vuoteen 2009 mennessä ja 35 %:iin vuoteen 2016 mennessä. Valtioneuvoston päätös kattaa rajoitukset vuoteen 2009 mennessä, mutta vuoden 2016 tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan muutos valtioneuvoston päätökseen. Kaatopaikkadirektiivin rajoitukset ovat melko maltilliset ja antavat jätehuollosta vastaaville aikaa sopeutua korvaavan kapasiteetin rakentamiseen. Useissa Euroopan maissa kuten Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Sveitsissä on tehty kuitenkin tiukempi linjaus kaatopaikkasijoittamiseen, ja näissä maissa tullaan vuoteen 2005 mennessä kieltämään biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus kokonaan [RVF 2000, De Vries et al. 2000]. Kaatopaikkadirektiivin mukaan tulisi kaatopaikan käsittelymaksulla kattaa kaatopaikan perustamisesta, hoidosta, jälkihoidosta ja lopettamisesta muodostuvat kustannukset. Tällä hetkellä kaatopaikkojen vastaanottomaksut ovat Suomessa keskimäärin 50 /t, mutta tämä tulee nousemaan uusien EU-tasoisten kaatopaikkojen ja niiden rakennevaatimusten myötä viimeistään vuoteen 2008 mennessä, kun kaikkien kaatopaikkojen tulee täyttää kaatopaikkojen pohjarakennevaatimukset. YTV (2000) on arvioinut, että uuden EU-tasoisen kaatopaikan käsittelymaksut ovat luokkaa /t, riippuen jätteen määrästä. Biohajoavan jätteen kaatopaikkarajoitukset sekä kaatopaikkamaksujen kallistuminen tulevat vähentämään kaatopaikkasijoituksen mielekkyyttä tulevaisuudessa. Kaatopaikat jaetaan kolmeen luokkaan; tavanomaisen jätteen kaatopaikka, ongelmajätteen kaatopaikka ja pysyvän jätteen kaatopaikka. Kierrätyspolttoaineiden/jätteiden poltossa/rinnakkaispoltossa syntyvän tuhkan kaatopaikkakelpoisuus tulee testata ja määrittää sen soveltuvuus kaatopaikalle. Kaatopaikkakelpoisuustestissä arvioidaan jätteen lyhyt- ja pitkäaikaista liukenevuutta, huuhtoutumista ja haitallisten aineiden vapautumista. Testit tehdään fyslikaalis-kemiallisella kaatopaikkatestillä. Asiantuntijaviranomainen voi antaa lausunnon jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Siinä otetaan huomioon sekä jätteen ominaisuudet että kaatopaikasta tunnettavat tiedot. CEN-standardimenetelmää kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseksi ollaan laatimassa parhaillaan, mukana mm. Suomen ympäristökeskus ja VTT Kemiantekniikka. Materiaalien ominaisuuksien ja kaatopaikan mukaan tultaneen tapauskohtaisesti määrittämään jätteen soveltuvuus tietylle kaatopaikalle tai hyötykäyttöön. Kierrätyspolttoaineiden poltossa syntyvän tuhkan osalta kyse tullee olemaan siitä, määritetäänkö tuhka tavanomaisen jätteen kaatopaikalle kelpaavaksi, vai sisältääkö se niin paljon helposti liukenevia raskasmetalleja ja haitta-aineita että se tulee läjittää ongelmajätteen kaatopaikalle tai esikäsitellä ennen kaatopaikkasijoitusta Jäteverolaki (495/1996) Suomessa jäteveroa on suoritettava 15,14 /t jätteestä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Veroa ei tarvitse suorittaa erilliskerätystä biojätteestä eikä jätevedenpuhdistamon lietteistä, jotka kompostoidaan tai muuten käsitellään biologisesti kaatopaikalla tätä varten varatulla erillisellä alueella. Jätevero ei koske tällä hetkellä teollisuuden omia kaatopaikkoja. Sivu 16

17 Esimerkiksi Ruotsissa kaatopaikkasijoitusta vähentämään ja rajoituksia täydentämään nostettiin vuoden 2000 alusta jätevero kaikelle jätteelle 250 Skr/t. Tämä koskee sekä teollisuuden että yhdyskuntien kaatopaikalle läjitettäviä jätteitä. Suomessa on ilmasto-politiikkaa suunniteltaessa on ehdotettu jäteveron nostamista 2-3 kertaiseksi ja koskemaan myös teollisuuden kaatopaikkoja joille sijoitetaan biohajoavaa jätettä, ja näin voitaisiin vaikuttaa jo jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentämiseen konkreettisemmin. [Dahlbo et al. 2000] Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 Valtakunnallinen jätesuunnitelma on Valtioneuvoston vuonna 1998 hyväksymä suunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiselle ja jätteiden hyödyntämiselle. Jätesuunnitelman mukaan tulisi jätteiden hyödyntämisaste nostaa Suomessa keskimäärin 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Jätesuunnitelmassa asetetut tavoitteet eivät ole sitovia, vaan ohjeellisia ja suuntaa antavia, tarkoituksena antaa kansalaisille ja toiminnanharjoittajille vahvaa signaalia siitä mihin jätehuollossa tulisi pyrkiä [Ympäristöministeriö 1998]. Yhdyskuntajätteiden osalta tulisi jätemäärän vuonna 2005 olla vähintään 15 % pienempi kuin kasvuennusteiden mukainen määrä ilman vähentäviä toimia. Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste tulisi nostaa vähintään 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Rakennusjätteiden ja teollisuuden jätteiden osalta hyödyntämisaste tulisi myös nostaa 70 %:iin vuoteen 2005 mennessä. [Ympäristöministeriö 1998] Jätesuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2001 aikana ja työryhmä on esittänyt, että hyötykäyttötavoitteet pysyvät pääosin aikaisemmin esitetyn mukaisina. Suurimpina muutoksina työryhmä esittää, että jätevero korotettaisiin 28,60 euroon jätetonnilta vuodesta 2003 ja vero ulotettaisiin koskemaan myös osaa teollisuuden omista kaatopaikoista. Vuodesta 2010 alkaen kaatopaikoille ei saisi enää sijoittaa orgaanista jätettä. Lisäksi esitetään jätteestä saatavan polttoaineen ja kaatopaikkakaasun (biokaasun) rinnastamista verotuksellisesti biopolttoaineisiin [Tanskanen J-H 2001]. Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty ja ehdotuksiin tullee muutoksia [Vehkalahti M 2002]. Valtakunnallinen jätesuunnitelma indikoi sitä suuntaa, mihin jätehuollossa pitäisi pyrkiä. Jätteiden syntyä pitäisi välttää, ja jätteet tulisi ensisijaisesti hyödyntää materiaalina. Tämän jälkeen tulee jätteiden energiakäyttö. Vaikka suunnitelma ei olekaan velvoittava, on tämä ja biohajoavan jätteen kaatopaikkarajoitukset ohjaamassa jätteitä yhä enemmän hyödyntämiseen joko materiaalina tai energiana Jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) Jätteenpolttodirektiivi astui voimaan , kun se julkaistiin Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL ). Direktiivi koskee vanhoja laitoksia lähtien, uusia laitoksia lähtien. Suomen lainsäädäntöön tulee direktiivi sovittaa mennessä. Direktiivi koskee sekä jätteiden että ongelmajätteiden polttoa ja rinnakkaispolttoa. 'Direktiivin soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuuluu laitokset, joissa käsitellään puujätettä, lukuun ottamatta puujätettä, joka voi puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja, johon kuuluu erityisesti sellainen puujäte, joka on peräisin rakennus- ja purkujätteestä'. 'Puhdas', di- Sivu 17

18 rektiivin ulkopuolelle jäävä puujäte tulisikin pystyä erottamaan käsitellystä puujätteestä, jolloin se voitaisiin edelleen polttaa ilman direktiivin velvoitteita. Jätteenpolttodirektiivi tiukentaa kierrätyspolttoaineita/jätteitä rinnakkaispolttavien laitosten savukaasupäästöjen raja-arvoja verrattuna nykyisiin ympäristölupiin rinnakkaispolttolaitoksille. Direktiivi edellyttää lisäksi uusia jatkuvatoimisesti mitattavia päästökomponentteja kaikille laitoksille laitosten koosta tai poltettavasta kierrätyspolttoaineen tai jätteen määrästä riippumatta. Jatkuvatoimisesti tulee mitata savukaasuista SO 2, NOx, CO, TOC, HCl, HF, hiukkaset ja happipitoisuus sekä H 2 O. Vetykloridin, vetyfluoridin ja rikkidioksidin osalta voivat viranomaiset myöntää luvan jaksottaisiin mittauksiin, jos laitos voi osoittaa näiden komponenttien aina olevan alle raja-arvojen. Savukaasujen vesihöyrysisältöä ei tarvitse mitata, jos savukaasut kuivataan ennen analysointia. Lisäksi tulee dioksiinit ja furaanit sekä raskasmetallit mitata kaksi kertaa vuodessa. Tästä voivat viranomaiset myöntää poikkeuksia, jos poltettava jäte koostuu yhdestä tietystä fraktiosta tai jos poltetaan syntypistelajiteltua laatukontrolloitua jätettä ja jos päästöt ovat aina alle 50 % päästöjen raja-arvoista. Vuoteen 2005 mennessä tulee kansallisten viranomaisten määrittää lopulliset kriteerit näiden poikkeusten myöntämisille. Lisäksi direktiivi asettaa päästörajoja ja mittausvelvoitteita savukaasunpuhdistuksessa syntyvälle jätevedelle. Savukaasupäästöjen mittauksesta muodostuvat kustannukset ovat keskimäärin /a, riippuen laitoksella olemassa olevasta mittauskalustosta. Koska samat mittausvaatimukset koskevat kaikkia rinnakkaispolttolaitoksia, riippumatta niiden koosta tai poltettavan kierrätyspolttoaineen määrästä, tulee kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispoltto pienellä osuudella pääpolttoaineen seassa pienissä laitoksissa taloudellisesti kannattamattomaksi vuoden 2005 jälkeen, kun laitos käsitetään direktiivin alaiseksi rinnakkaispolttolaitokseksi. Isommissa laitoksissa direktiivin asettamat mittausvelvoitteet eivät rajoita siinä määrin käyttöä. Jos 100 MW rinnakkaispolttolaitos polttaa jätettä 30 % polttoainetehosta (5000 h/a), ovat mittauskustannukset kierrätyspolttoaineelle noin 0,5 /MWh. Jos taas 10 MW rinnakkaispolttolaitos polttaa jätettä 30 % polttoainetehosta (5000 h/a), ovat mittauskustannukset kierrätyspolttoaineelle noin 4,5 /MWh. Jätteenpolttodirektiivi tiukentaa myös rinnakkaispolttolaitosten raja-arvoja verrattuna nykyisiin ympäristölupiin. Ongelmallisiksi komponenteiksi voivat nousta HCl ja raskasmetallipäästöt (riippuen kierrätyspolttoaineen laadusta ja pääpolttoaineesta). Muut savukaasupäästökomponentit kuten CO, TOC, NOx- ja SO 2 päästöt sekä hiukkaspäästöt ovat laitoksesta, käytetyistä pääpolttoaineista ja savukaasunpuhdistuslaitteistosta riippuvaisia. Jätteenpolttodirektiivi, koskiessaan vanhoja laitoksia , tullee vähentämään pienten laitosten kiinnostusta käyttää kierrätyspolttoaineita pienellä osuudella pääpolttoaineiden seassa. Savukaasunpuhdistuslaitteistojen investointitarpeet voivat vähentää osaltaan olemassa olevien laitosten kiinnostusta rinnakkaispolttaa kierrätyspolttoaineita. Hyvälaatuisten teollisuuden ja kaupan polttokelpoisesta jätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen rinnakkaispoltto voi olla mahdollista nykyisissä laitoksissa, mutta ainakin kotitalousjätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine sisältää yleensä niin paljon epäpuhtauksia ja haitta-aineita, että sen rinnakkaispolttoon tai polttoon tarvitaan usein erikoisratkaisuja (kaasutus, 100 % REF-kattila). Jätteenpolttodirektiivin mukaan tulee jätteenpoltossa ja rinnakkaispoltossa syntyvästä tuhkasta tehdä tarvittavat tutkimukset, joilla voidaan selvittää eri polttojätteiden fysikaa- Sivu 18

19 liset ja kemialliset ominaisuudet ja pilaamispotentiaali. Erityisesti on selvitettävä jätteen liukoiseen jakeen ja raskasmetallien liukoisen jakeen kokonaismäärä. Näiden mukaan sitten viranomaiset tulevat määrittämään jätteen sijoituksen tai hyötykäyttömahdollisuudet Euroopan unionin jäteluettelo (EWC) Euroopan Unionin jäteluettelo listaa jätteitä ja ongelmajätteitä käyttäen kuusinumeroista koodausjärjestelmää perustuen löyhästi jätteen tuotantopaikkaan. Uudessa luettelossa on yhdistetty jätteiden ja ongelmajätteiden luettelot. Jäteluettelo on sisällytetty Suomen lainsäädäntöön vuoden 2002 alussa (Vna 1128 ja Yma 1129). Jäteluettelon uudistamisessa on lähinnä kyse luokittelun ja numeroinnin uudistamisesta ja joidenkin jätejakeiden kohdalla tulkinnan helpottamisesta. Listassa ongelmajätteet ja vaaralliset jätteet on merkitty tähdellä. Jäteluetteloon on lisätty muutamien jätejakeiden kohdalle ns. kaksoiskirjausmenettely, jonka mukaan jäte voi olla joko ongelmajätettä tai tavanomaista jätettä riippuen jätteen laadusta. Jäte määritetään ongelmajätteeksi, jos se sisältää esimerkiksi hyvin toksisia yhdisteitä enemmän kuin 0,1 paino-% (yhteispitoisuus) tai toksisten yhdisteiden yhteispitoisuus on korkeampi kuin 3 paino-%. Kaksoiskirjausmenettelyn mukaan rinnakkaispoltossa syntyvälle pohjatuhkalle ja lentotuhkalle on määritetty kaksi luokkaa, riippuen tuhkien sisältämistä haitta-ainepitoisuuksista: * rinnakkaispoltossa syntyä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka, joka sisältää vaarallisia aineita muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka * rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka Käytännössä 0,1 paino-% pitoisuus voi ylittyä joidenkin raskasmetallien kohdalta rinnakkaispolton lentotuhkissa. Luokittelu ongelmajätteeksi tai tavanomaiseksi jätteeksi tullaan tekemään ympäristöviranomaisten puolesta, jotka todennäköisesti huomioivat myös kokonaiskonsentraatioita ja muita ominaisuuksia tapauskohtaisesti Ehdotus biojätteen biologiseen käsittelyyn EU:n komissio on esittänyt työdokumentin biojätteen biologiselle käsittelylle. Sen tarkoituksena on parantaa biohajoavan jätteen käsittelyä ja toisaalta olla apuna kaatopaikkadirektiivin (1999/33/EY) vaatimusten täytäntöönpanossa. Tarkoituksena on myös harmonisoida eri jäsenvaltioiden toimia biohajoavan jätteen osalta sekä varmistaa, että biologisesti käsitellyn biojätteen käyttö parantaa maaperän laatua. Ehdotukseen on listattu Euroopan Unionin jäteluettelosta ne jätejakeet, jotka ovat biohajoavia. Näihin kuuluvat mm. sahanpuru, kuori, viherlipeäsakka, kuitu- ja paperiliete, jätevedenpuhdistamoiden lietteet, yhdyskuntajätteet, biokaasutuksessa syntyvät lietteet, jne. Sivu 19

20 Biohajoavan jätteen käsittelyssä tulisi rohkaista: 1. biohajoavan jätteen synnyn vähentämistä (esim. jätevesiliete) ja haitallisten aineiden pitoisuuksia siinä 2. biohajoavan jätteen uudelleenkäyttöä (esim. pahvi) 3. erikseen kerätyn biohajoavan jätteen uudelleenkäyttöä (paperi, pahvi) 4. erikseen kerätyn biohajoavan jätteen kompostointia tai biokaasutusta ja kompostin tai hydrolyysijäännöksen käyttöä maanviljelyksessä tai viherkäytössä 5. biohajoavan jätteen energiakäyttöä. Biojäte (ja muut biohajoavat fraktiot) tulisi kerätä erillään muista jätteistä estäen siten biohajoavan jätteen kontaminoitumisen. Erityisesti seuraavat biohajoavat jätteet (edellyttäen että biologinen käsittely ei huononna kompostituotteen laatua) tulisi kerätä erillään: a) kotitalouksien ruokajäte b) ruokajäte ravintoloista, kouluista ja julkisista rakennuksista c) kauppojen biojäte d) biohajoava/biojäte kaupoista ja palvelualalta e) biohajoava/biojäte kaupoista, teollisuudesta ja virastoista f) puu - ja viherjäte yksityisistä ja julkisista puistoista, hautausmailta Paperi ja pahvi tulisi kuitenkin ensisijaisesti kierrättää. Jos jäljelle jäävä yhdyskuntajäte poltetaan ennen kaatopaikalle sijoittamista, tulee polttojäännöksen orgaanisen hiilen määrä olla pienempi kuin 5 %, jolloin se ei enää sisällä biohajoavaa jätettä. Jätteet tulisi lajitella erikseen (biojäte, paperi, pakkaukset, metallit, lasi). Kompostointiprosessissa tuotettu kompostituote määritetään kolmeen luokkaan sen sisältämien haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Kompostiprosessille asetetaan lämpötila- ja viipymäaikavaatimukset tuotteen hygienian varmistamiseksi. Biokaasutuksessa tulee maksimoida biokaasun tuotanto ja mahdollistaa hydrolyysijäännöksen hyötykäyttö. Biokaasutukselle asetetaan myös lämpötila- ja viipymäaikavaatimuksia sekä tuotteelle vaatimukset. Myös polttomoottoreissa käytettävälle biokaasulle on asetettu päästövaatimukset. Kompostituotteen tuottaja on vastuullinen tuotteen laadusta ja takaa että tuote on mahdollisimman puhdas patogeeneistä sekä muista haitallisista aineista. Tuottaja on vastuussa että kompostituotteen sisältämät haitta-ainepitoisuudet alittavat asetetut raja-arvot ja että tuote on analysoitu vaatimusten mukaisesti. Suomessa ei valvota kompostointi- tai biokaasutusprosessia eikä tuotteita muuten kuin lannoitelainsäädännön kautta. Direktiivi toisi analysointivelvoitteita sekä tuottajavastuuta mutta myös mahdollisuuksia tuotteen markkinoinnille. Tämä on vasta ehdotus ja muotoutuu varmasti vuosien myötä käsittelyssä. Se indikoi kuitenkin joitakin muutoksia ja tarpeita biohajoavan jätteen käsittelyn tason parantamiseksi Puhdistamolietteiden käyttö maanviljelyksessä Lietteet sisältävät erilaisia ravinteita, fosforia, typpeä sekä hivenaineita. Raskasmetallipitoisuudet vaihtelevat riippuen yhdyskunnan ja pienteollisuuden jätevesien laadusta. Sivu 20

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko 1 VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko VVY järjesti jäsenlaitoksilleen kyselyn vesihuoltolaitosten lietteenkäsittelystä kesäkuussa

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan jätelakia muutettavaksi siten, että yksilöitäisiin jätteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset,

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Kaatopaikat ja veronalaiset jätteet

Kaatopaikat ja veronalaiset jätteet Jäteveropohjan laajeneminen TIIVISTELMÄ Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriö 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 5.10.2011 1 Kaatopaikat ja veronalaiset

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö

Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö Kaatopaikkakielto ja jätehierarkia Neuvotteleva virkamies Ari Seppänen, Ympäristöministeriö Biolaitosyhdistys ry:n ajankohtaisseminaari Jokioisten tietotalo, Humppilantie 9A, Jokioinen 6.-7.11. 2013 Etusijajärjestys

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jätelain kokonaisuudistus

Jätelain kokonaisuudistus Jätelain kokonaisuudistus Teräsrakennepäivä 2012 Pekka Vuorinen ympäristö- ja energiajohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus EU-tasolla Komission resurssitehokkuuden tiekartta (2011) Energiatehokkuus,

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa!

Yhteistyössä on voimaa! Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Bioenergiaseminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Biomassa: Maataloudesta, metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta, kalastuksesta ja

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot