KESKI-LAUKAAN YLEISKAAVAN POHJOISOSA, osa-alue II Leppävesi Vihtasilta Ehdotus III / /

Transkriptio

1 1(16) KESKI-LAUKAAN YLEISKAAVAN POHJOISOSA, osa-alue II Leppävesi Vihtasilta Ehdotus III / / Tiivistelmät välisenä aikana nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista sekä niihin annetut vastineet. PUTTONEN PASI JA PUTTONEN MARJO YM., MUISTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kaavaehdotuksessa on kiinteistöjen 7:757 ja 7:758 viereen suunniteltu uusia erillispientalojen rakennuspaikkoja. Kaavaehdotuksesta ei käy ilmi miten vesihuolto, sähkönjakelu ja kulkuyhteydet uusille rakennuspaikoille on suunniteltu toteutettavaksi. Mikäli vesihuolto, sähkönjakelu ja kulkuyhteydet on tarkoitus tehdä kiinteistöjen 7:838, 7:839, 7:757 tai 7:758 kautta, aiheuttaako se ko. kiinteistöille kohtuutonta haittaa. Tämän vuoksi ehdotamme, että rakennuspaikkoja siirretään etelään kiinteistön 9:103 rajalle saakka (muistutuksessa karttaesitys siirrosta), jolloin kiinteistöjen 7:758 ja 7:768 välissä olevasta tieliittymästä (tielle 16726) muodostuu uusille rakennuspaikoille luonteva ja suora kulkuyhteys sekä vesihuollon ja sähkönjakelun reitti. Lähtökohtana on sijoittaa uudet rakennuspaikat olemassa olevan asutuksen yhteyteen, mikä on yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin (tiestö, vesihuolto) kannalta järkevää. Kaavalla ei muodosteta mm. uusia kulkuyhteyksiä rakennuspaikoille vaan niiden sijoittuminen ratkaistaan rakennuspaikkojen toteutusvaiheessa kiinteistötoimituksella. Jokainen uusi rakennuspaikka vaatii ennen toteuttamista lisäselvityksiä ja suunnittelua. Vesihuollon osalta vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolella maanomistaja tai mahdollinen tontin ostaja selvittää mm. miten rakennuspaikan vesihuolto on järjestettävissä, tuleeko kysymykseen mahdollinen osuuskunnan verkkoon liittyminen vai voidaanko vesihuolto järjestää kiinteistökohtaisesti. Tuolloin myös talousveden saatavuus tulee selvittää. Yleiskaavalle ei ole laadittu erillistä toteuttamisaikataulua vaan kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutuminen on riippuvainen mm. maanomistajien halukkuudesta myydä kiinteistöilleen osoitettuja rakennuspaikkoja sekä toisaalta halukkuudesta rakentaa alueelle.

2 2(16) TALONEN HELI, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistö: Vihtahaka Muistutus koskee omistamaani tilaa Vihtahaka RN:o 93:2, joka sijaitsee osittain kaavaehdotuksen alueella. Tämä tilan lohko, pinta-alalta 0,92 ha, rajoittuu Vihtavuorentien ja Vihtajärven väliin ja on merkitty M alueeksi. Olen jättänyt muistutuksen koskien yleiskaavan pohjoisosaa, jossa oli mukana myös Iso-Kuhajärveen rajoittuvia maita (vrt. kaavaselostus ).Tähän muistutukseen valmistelijat eivät ottaneet kantaa todennäköisesti siksi, että kaava-aluetta supistettiin (osa-alue II) jättämällä pois Iso-Kuhajärven ranta-alueet. - Alkuperäinen Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaava on 2012 jaettu hallinnollisesti kolmeen osaan (osa-alueet I-III), jotka alueiden ominaisuuksien sekä niihin kohdistuvien tavoitteiden vuoksi on selkeä suunnitella omina kokonaisuuksina. Osa-alueelle II (Leppävesi-Vihtasilta) laadittavan yleiskaavan yhteydessä on huomioitu kyseistä aluetta koskevat muistutukset, jotka on jätetty kaavaehdotusvaiheessa Iso-Kuhajärven ranta-alueet sijoittuvat Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosan osaalueelle III, joka tullaan suunnittelemaan omana kokonaisuutena ja jonka yleiskaavoitus tullaan käynnistämään uudelleen kaavaluonnosvaiheesta Kaavaehdotusta koskien esitän seuraavaa. Kaavaehdotuksen vaikutusalueelle merkitty tilani osa poistetaan kaavaehdotuksen M-alueesta ja koko tila RN:o 93:2 käsitellään AO alueena seuraavan osa-alueen valmistelussa. Tila rajoittuu länsilaidaltaan yleiskaavan seuraavan osaalueeseen. Nykyisen kaavaehdotuksen valmistelussa ei ole tuotu esille seikkoja miksi tilan alueet pitäisi käsitellä erillisinä eri osa-aluevaiheissa. Toisaalta veroviranomainen on verottanut osaa tilan Vihtavuorentien eteläpuolisesta maapohjasta omarannallisena rakennuspaikkana (2000 m²). - Vihtavuorentie muodostaa selkeän rajan yleiskaavan eri osa-alueiden välillä. Vihtavuorentien eteläpuolinen osa Vihtasillan suuntaan on muodostaa selkeän kylämäisestä asutuksesta muodostuvan alueen kun taas tien pohjoispuoliset alueet sijoittuvat lähemmäksi Vihtavuoren taajamaa asemakaavan lievealuetta. Kiinteistön Vihtahaka Vihtajärven puoleinen osa sijoittuu kokonaisuudessaan yleiskaavan rantavyöhykkeelle, jonka syvyydeksi on määritelty 150 metriä rantaviivasta. Rantavyöhykkeellä rantarakennusoikeuden määrittämisessä sovelletaan muunnetun rantaviivan laskentaperiaatetta ja emätilatarkastelua. Emätilantarkastelun mukaisesti kiinteistön Vihtahaka RN:o 93:2 ranta-alueelle ei muodostu rakennusoikeutta. Kiinteistön alue osoitetaan yleiskaavassa maa- ja metsätalousalueena (M).

3 3(16) RÄISÄNEN MARIKA JA JERE SEKÄ HÄNNINEN NINA JA JANI, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistöt: Karila ja Uus-Napsala Tonttiemme taakse suunnitellut kaksi rakennuspaikkaa olisivat huomattavasti korkeammalla maastossa, joten mäelle mahdollisesti rakennettavat (kaksikerroksiset) talot tulisivat rikkomaan maiseman sekä näköyhteys pihoihimme olisi mäeltä suora. Jos rakennuspaikoille menevä tie tehdään Seppäläntieltä Karilan (7:420) ja Niinistön rajamaille, tulee se rikkomaan maisemallisesti tärkeän vanhan maatila-/peltoalueen. - Lähtökohtana on sijoittaa uudet rakennuspaikat olemassa olevan asutuksen yhteyteen, mikä on yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin (tiestö, vesihuolto) kannalta järkevää. Maisemalliset tekijät huomioon ottaen uudet rakennuspaikat tulisi sijoittaa avoimien peltoalueiden reuna-alueille, jolloin peltomaisemat säilyvät avoimina. Kiinteistön Niinistö alueelle osoitettujen uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa on otettu huomioon edellä mainitut seikat sekä perustuu maanomistajan esitys rakennuspaikkojen sijoittamisesta.

4 4(16) RUTANEN EEVA-LIISA, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistö: Mäkelä Kaavaehdotuksessa Mäkelän tilaan ( ) kohdistuu laaja-alainen luo-1 alue. Mielestämme nyt merkitty liito-oravien suojelualue on kohtuuttoman suuri ja merkitsevä haitta metsätalouden harjoittamiseen. Yleiskaavaesityksen pohjana olleen katselmusten perusteella luo-1 merkintä perustuu pelkästään liito-oravien jätöshavaintoihin ja mahdollisesti sopiviin pesäpuihin. Liito-oravien mahdollinen liikkuminen koko tilan alueella tulevien vuosikymmenien aikana on parempi huomioida metsänhoitosuunnitelmassa, joka ottaa huomioon sen hetkiset ajantasaiset metsä- ja luonnonsuojelulait sekä mahdolliset katselmukset ELY keskuksen kanssa. Mielestämme nyt merkitty luo-1 alue on ylimitoitettu. Liito-oravan elinympäristöä ei laki määrää suojeltavaksi. Yleiskaavaan merkitty luo-1 alue saattaa olla kymmenen vuoden päästä aivan turha liito-oravaa ajatellen, mutta vaikeuttaa merkittävästi oikeanlaista metsänhoitoa, jolla taataan metsän uudistaminen myös tuleville sukupolville sekä huomioidaan alueen virkistysaluemaisuus. Mielestämme jo vuosisatoja hoidettua talousmetsää ei tarvitses suojella yleiskaavan mukaisella luo-1 merkinnällä, koska nykyiset metsä- ja luonnonsuojelulait turvaavat sekä metsälle että metsänomistajalle riittävät ja oikeudenmukaiset toimintatavat niin nyt kuin tulevaisuudessa. Kyseistä metsää on hoidettu kymmeniä, jopa satoja vuosia hyvin ja määrätietoisesti voimassa olevien lakien mukaisesti, siksi emme ymmärrä, miksi huomattava osa tilan metsästä pitää vielä suojella erityisesti yleiskaavamerkinnällä, joka saattaa tulevaisuudessa vaikeuttaa todella voimakkaasti oikeanlaista metsänhoitoa ja uudistamista. Talousmetsäalueelle ei tulisi tehdä vuosikymmeniä toimintaa rajoittavia kaavamääräyksiä. - Luo-1 merkinnällä on yleiskaavassa osoitettu luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojellun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä kulkuyhteydet. Liito-oravaalueiden osoittaminen yleiskaavassa perustuu alueelta laadittuihin luontoselvityksiin. Viimeisin luontoselvitys on laadittu keväällä 2013, jolloin yleiskaavan MY- ja luo aluevaraukset on tarkistettu ja mahdollisesti uudelleenrajattu. Luontoselvityksen tuloksia on myös tarkasteltu Keski-Suomen ELY -keskuksessa. Säilytetään luo-1 alueiden rajaukset kaavaehdotuksessa esitetyn mukaisina.

5 5(16) VESTERINEN ANTERO JA LEENA, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistö: Rantala Leppäveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue on muodostettu täysin ulkopuolisten sattumanvaraisesti kartalle piirtämänä alueena. Aluetta on laajennettu useaan kertaan. Maisema-aluestatuksella on yritetty useaan kertaan rajoittaa sen kehittämistä erilaisilla rajoituksilla ja määräyksillä esim. rantakaavaprosessi. Alueen maanomistajiin, kylään tai kuntaan ei ole otettu koskaan mitään yhteyttä aluetta muodostettaessa. Alueen perustaminen ei perustu mihinkään asetukseen tai lakiin. Kuitenkin uudet rakennuspaikat on siirretty ns. tiiviimmän asutuksen alueelle ja tällaiseksi on nimetty kyläalueen keskeisimpää tiiviimmän asutuksen aluetta eli koulun ja Kauramaan välistä aluetta. Vaadimme siis, että ko. alue nimetään tiiviimmän kyläalueen alueeksi ja sille muodostetaan sille kuuluvat tontit. Maisemaalue ei ole riittävä peruste siirtää ko. alueen rakennusoikeutta muualle maa-alueen omistajien vahingoksi. Maisema-arvo on tilojen sukupolvien työn tulosta ja sen tulee näkyä tilojen tonttien arvona ja määränä. Kaavaehdotus leikkaa tämän tiloille kuuluvan maisema-arvon ja estää sen realisoinnin. - Yleiskaavassa on osoitettu maakuntakaavassa osoitettu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Leppäveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Maakuntakaavassa määritetään, että sen arvotus perustuu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintöön (66/1992). Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet on selvitetty kattavasti 1990-luvulla; selvitys valmistui vuonna Maakunnalliset maisema-alueet inventoitiin maakuntakaavaa varten vuosien aikana ja samalla arvioitiin maisema-alueiden muutoksia vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. MRL 32 :n mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa. Alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Lähtökohtana maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen osoittamiselle yleiskaavaehdotuksessa on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaavan ohjausvaikutus. Säilytetään merkintä kaavakartalla. Leppäveden kylä on jakautunut aikaisemmin kahtia Laukaan uuden tien ja rautatien vuoksi Tiituspohjaksi ja Leppäveden vanhaksi osaksi kouluineen. Nyt kaavoittaja haluaa repiä kylän neljään täysin eriarvoiseen osaan, joita kutakin kehitetään omina alueinaan ja alueita ja erityisesti niillä olevia tiloja täysin eriarvoisesti kohdellen. Vaadimme, että kyläasutuksen alueet Pekkalan ja Leppäveden koulun alueet yhdistetään Kauramaan alueeseen. Näin saatu yhtenäinen vanhan kyläkeskustan alue säilyy yhtenäisesti ja alueen tilat saavat edes vähän hyvitystä rakennusoikeuteensa, mitä kaavaluonnoksessa nykyisellään ei toteudu. Kyläalue nykyisinkin selvästi sijaitsee nauhamaisesti Vaajakoskentien suuntaisesti kohti Kauramaan mäen aluetta. Näiden kahden alueen väli on selvästi jo nyt tiiviimmän kyläasutuksen vyöhykettä. Tällä alueella on jo valmiina vesi- ja viemärilinja sekä kevyenliikenteen väylä, jota myöten lasten

6 6(16) on turvallista kulkea koululle. Kylän palvelukeskukseen on matkaa 1-2 km, marketit ovat 5-6 km, Jyväskylän keskusta 10 km:n ja Laukaan kirkonkylä km:n päässä. - Suunnittelun kohteena oleva osa Leppäveden kylästä on yleispiirteeltään taajaman läheisyyteen sijoittuvaa, mutta kuitenkin maaseutumaista aluetta. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on alueen säilyttäminen myös jatkossa maaseutumaisena, mutta muodostaa alueelle myös uutta asumista alueen lähtökohdat ja kaavan tavoitteet huomioon ottavalla tavalla. Tiiviimmän eli ns. kyläasutuksen vyöhykkeiden muodostumiseen Leppäveden koulun ja Kauramaan alueelle edellisessä kohdassa mainittu Leppäveden maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen sijainti. Yleiskaavassa rakennusoikeutta muodostuu myös kyläalueiden ulkopuolisilla alueilla mutta määrällisesti vähemmän suhteessa tilan pintaalaan. Rakennuspaikkoja ei ole merkitty kaavakartalle vaan rakennusoikeuden määrä on esitetty tilakohtaisesti kaava-aineiston liitteenä olevassa taulukossa. Rakennuspaikan sijainti määräytyy suunnittelutarveratkaisuvaiheessa. Maisemallisesti arvokkailla peltoalueilla (MA-1) rakentamisen tulee liittyä olemassa olevan rakentamisen yhteyteen, pellon ja metsän reuna-alueille tai metsäsaarekkeisiin. Vihtasillan tiiviimmän asutuksen rajaus jättää omistamamme maa-alueet ulkopuolelle, vaikka alueella on valmiina kunnallistekniikka, sähköverkko sekä valmiit tieyhteydet. Rajaus tekee oudon mutkan juuri tilamme kohdalla. Vaadimme, että tiiviimmän asuinalueen rajausta muutetaan siltä osin. Näin voisimme saada muutaman tontin ko. alueelle, kuten kaikki muutkin naapurit ovat saaneet. - Mitoitusalueiden rajaukset perustuvat kunnanhallituksessa hyväksyttyihin suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Kyläalueen rajaus Vihtasillan alueella kattaa tiiviimmin asutun kyläalueen Saviontien ja Järvilinnantien varrella ulottuen kohtuulliselle etäisyydelle nykyisestä infrastruktuurista. Kiinteistön Rantala RN:o 9:114 alueet Vihtasillan eteläosissa sijoittuvat jo selkeästi etäämmälle tiiviimmästä kyläalueesta alueelle joka entuudestaan on laajempaa maa- ja metsätalousalueetta. Rakennusoikeus kaavassa osoitetaan kunnanhallituksen hyväksyttyjen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Päätöstä on muutettava, koska päätös on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Kaavan mitoitusperusteet ovat kohtuuttomat ja suosivat erittäin merkittävästi pienipinta-alaisia tiloja. Tasavertainen maanomistajien kohtelu ei toteudu kaavahankkeessa rakennuspaikkojen mitoitusperusteiden osalta ja katsomme kaavan olevan maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. - Yleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen suunnitelmallisen kokonaisuuden sekä maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Lähtökohtana on, että rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on kokonaisuuden kannalta kohtuullinen ja hyvien

7 7(16) suunnitteluperiaatteiden mukainen sekä olosuhteiltaan samanlaisessa tilanteessa olevien eri maanomistajien kannalta tasapuolinen. Mitoitusperiaatteiden kautta toteutuu maanomistajan oikeus käyttää maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, kun maanomistaja voi käyttää maataan maa- ja metsätalouteen että haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-1) tulisi mahdollisuuksien mukaan pitää keskeiseltä osin avoimena ja viljelyskäytössä. Vaadimme, että tämä lause poistetaan. Tällainen lause on turha ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä (esimerkiksi kuka määrittelee mitä tarkoittaa keskeisiltä osin ). - Maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden osoittamisen lähtökohtana on Leppäveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jonka alueelle sijoittuvat laajemmat peltoalueet ovat keskeinen osa kulttuurimaisemaa ja joiden mahdollista säilymistä yleiskaavalla pyritään edistämään. Peltojen mahdolliseen avoimena säilyttämiseen liittyvällä kaavamääräyksellä tulisi mahdollisuuksien mukaan pitää keskeiseltä osin avoimena ja viljelyskäytössä pyritään maiseman ylläpitämiseen ja maisemallisten arvojen säilymiseen. Omistamallemme tilalle Rantala RN:o 9:114 on yleiskaavan luonnoksen karttaan merkitty pienelle kalliomännikkö kumpareelle luo -alue. Itse kaavaselostuksessa mainitaan alue virheellisesti liito-oravan elinympäristönä. Kaavaluonnoksen kartta ja kaavaselostuksen merkintä ovat ristiriidassa. Metsäämme on Päijänteen metsänhoitoyhdistys laatinut metsäsuunnitelman. metsäsuunnitelmassa alue on n 0,4 ha:n kitumaan kalliokumpare. Metsäsuunnittelun yhteydessä tältä alueelta ei löydetty mitään metsälain 10 :n mukaisia erityiskohteita. Alueella sijaitseva pieni kallioalue on jo metsäsuunnitelmassa otettu huomioon siten, että sen puustoa ei käsitellä ja kallioalue jää täysin luonnontilaan. Metsät tällä ko. alueella ja läheisyydessä ovat olleet normaalissa metsätalouskäytössä jo vuosikymmenet. Tästä johtuen mitään kaavaperusteissa esitettyä poikkeuksellisen suurta lahopuun määrää tai liito-oravan ravinto- tai levähdyspaikkoja lähialueella ei ole. Alueen ja lähimetsien käsittelyssä nykyinen metsälaki ja metsienkäsittelyohjeet riittävät täysin turvaamaan alueen luontoarvot. Metsälakikohteet ja luonnonsuojelulain määrittelemät luontotyypit tulevat aina otetuksi huomioon ja käsitellyiksi ominaispiirteet säilyttäen metsälain 6 :n mukaisesti. Metsätalousneuvoja Ismo Paukku on tehnyt ko. alueella ympäristökatselmuksen ja todennut em. tilanteen alueella. - Kaavaselostuksen kohdassa 2.8 Luonnonympäristö on virheellinen kyseisen luontokohteen (12 Pertunniemen metsikkö) arvoon liittyvä kuvaus. Kohde ei ole liitooravan elinympäristö vaan edustava kallionlakimetsikkö. Kaavaselostusta on korjattu kyseiseltä osin. Luo -alueiden osoittaminen yleiskaavassa perustuu alueelta laadittuihin luontoselvityksiin. Viimeisin luontoselvitys on laadittu keväällä 2013, jolloin yleiskaavan MY- ja luo aluevaraukset on tarkistettu ja mahdollisesti uudelleenrajattu. Luontoselvityksen tuloksia on myös tarkasteltu Keski-Suomen ELY -keskuksessa.

8 8(16) Yleiskaavaa koskevassa luontoselvityksessä (Teppo Häyhä 2002) on todettu, että paikalla on luonnontilaisuutensa ansiosta edustava metsälain luontotyyppikohde. Yleiskaavan luo ja MY alueiden uudelleentarkastelussa (Ramboll Oy 2013) on edelleen todettu, että alue on säilynyt luonnontilaisena ja edustavana kallionlakimetsikkönä. Luontoselvityksessä luo alueeksi on ehdotettu kallioalueen edustavinta keskiosaa, missä on avokalliota ja kilpikaarnaisia mäntyjä. Alue on osoitettu yleiskaavaehdotuksessa luo -alueena luontoselvityksen mukaisesti. Luontoselvityksen mukainen alue sekä alueeseen kohdistuva kaavamerkintä noudattanee muistutuksessa mainittua metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnitelmaa sekä siinä esitettyä alueen säilyttämistä täysin luonnontilaisena. Säilytetään luo-1 alueiden rajaukset kaavaehdotuksessa esitetyn mukaisina. Tehdään vastineen mukainen muutos kaava-aineistoon.

9 9(16) HÄKKINEN JUKKA JA HÄKKINEN AILA, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistöt: Koriseva , Lisä-Koriseva , Lisä-Koriseva ja Ojantakuinen Ma alue poistetaan kokonaan, koska sille ei ole minkäänlaista perustetta. Tällaisia peltoaukeita on Keski-Suomessa joka puolella. Paikka on määrätty mielivaltaisin perustein Laukaan kalleimmalle ja parhaalle paikalle sijainnin puolesta. Ma alue rajoittaa myös yksityisomaisuutta. Jos kuitenkin edellinen toimenpide ei onnistu, vadin seuraavaa: Ma alue muutetaan kulkemaan pellonreunaa pitkin eikä metsiä pitkin, koska metsät eivät ole peltomaisemaa. Raja on vedetty mielijohteisesti pitkin metsää. - Yleiskaavassaan on merkitty maakuntakaavassa osoitettu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Leppäveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Maakuntakaavassa määritetään, että sen arvotus perustuu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintöön (66/1992). Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet on selvitetty kattavasti 1990-luvulla; selvitys valmistui vuonna Maakunnalliset maisema-alueet inventoitiin maakuntakaavaa varten vuosien aikana ja samalla arvioitiin maisema-alueiden muutoksia vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. MRL 32 :n mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa. Alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Lähtökohtana maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen osoittamiselle yleiskaavaehdotuksessa on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaavan ohjausvaikutus. Säilytetään merkintä kaavakartalla. AM alue laajennetaan kartalle merkittyjen vino viivoituksen mukaisesti (liite). - Laajennuksen alle jäävät kiinteistöt ovat muistuttajien omistuksessa. Laajennetaan AMaluetta muistutuksessa esitetyn mukaisesti. Tehdään vastineen mukainen muutos kaava-aineistoon. Lisä-Koriseva 2 alueelta poistetaan MY-1 alue, koska kyseistä kohtaa rajoittaa jo tiukka yksityismetsälaki. - Kaavakartalle merkittyjen MY alueiden (maa- ja metsätalousalueet, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) osoittaminen perustuu suunnittelualueelta laadittuihin luonto- ja maisemaselvityksiin. Merkinnällä osoitetaan sellaisia maa- ja metsätalouskäyttöön

10 10(16) tarkoitettuja alueita, joilla halutaan osoittaa alueen erityiset ympäristöarvot. Suunnittelualueelta on laadittu toisen kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tarkentava luontoselvitys touko-kesäkuussa 2013, jossa on tarkasteltu kaavassa osoitettujen MY- ja luo alueiden rajauksia uudelleen. Kiinteistön Lisä-Koriseva 2 RN:o 12:144 alueelle sijoittuva luontokohde on Vierumäen kalliomäki. Kohde on alun perin mainittu Teppo Häyhän 2002 laatimassa luontoselvityksessä, jossa alueen arvo on arvioitu olevan maisemallinen. Kohde on esitetty poistettavaksi 2013 laaditussa luo- ja MY alueita koskevassa tarkentavassa luontoselvityksessä, mutta Keksi- Suomen ely -keskus on luontoselvityksestä antamassaan kommentissa todennut, että Vierumäen MY aluevaraus säilytettäisi alkuperäisen selvityksen mukaisena.

11 11(16) PEKKALA JARMO, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistö: Vanha-Pekkala Tilalle on merkitty nykyisen Vanha-Pekkalan kiinteistön rakennuspaikan lisäksi sen pohjois puolelle toinen olemassa oleva rakennuspaikka. Tällä hetkellä siinä ei ole rakennusta vaan jo umpeen menneen suunnittelutarveratkaisun mukainen rakennuspaikka. Ymmärtääkseni tilalle kuuluu kaavan mitoituksen perusteella toinen rakennuspaikka. Olisiko oikea merkintä kaavaehdotuksessa kolmio eli uusi rakennuspaikka vai vanhentuneen suunnittelutarveratkaisun mukainen oleva rakennuspaikka eli punainen ympyrä. - Vanha-Pekkalan tilalle muodostuu mitoitusperusteiden mukaisesti kaksi rakennuspaikkaa. Tilalla olevan rakennuspaikan lisäksi jo rauenneen suunnittelutarveratkaisun mukainen rakennuspaikka on osoitettu olemassa olevan rakennuspaikkana. Korjataan kaavaehdotuksen ratkaisua siten, että muutetaan suunnittelutarveratkaisulla haetun rakennuspaikan symboli uudeksi rakennuspaikaksi. Kaavassa Vanha-Pekkala on merkitty suojelukohteeksi, mikä on hyvä ja oikein. Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa lupaa uuden rakennuspaikan suunnittelutarveratkaisulle. Uusi rakennuspaikka ei ole tulossa Vanha-Pekkalan pihapiiriin ja ei siten pilaa arvokasta maisemaa ja pihapiiriä. - Yleiskaavan kyläasutuksen alueella (mitoitusalue 1) rakennuspaikat on osoitettu kaavakartalla. Kaavassa osoitetuilla rakennuspaikoilla rakentaminen voidaan toteuttaa kaavan mukaiselle paikalle kaavassa määrätyllä tavalla. Alueella tapahtuvan rakentamisen ohjaamiseksi on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjata olemassa olevien rakennusten ja rakennuspaikkojen laajentamista ja täydennysrakentamista, uudisrakentamista ja ympäristön käsittelyä koko kaava-alueella. Ohjeet koskevat mm. rakennuspaikan sijoittamista kylärakenteeseen ja maisemaan, rakennusten sijaintia rakennuspaikalla, rakentamistapaa, materiaaleja ja värejä. Yleiskaavan mukaiset uudet rakennuspaikat sijoittuvat suurimmalta osin olemassa olevan asutuksen läheisyyteen, jonka vuoksi on tärkeää, että rakennuksen korkeus, muoto ja väritys sopeutuvat rakennuspaikan läheiseen rakennuskantaan. Erityisesti näihin ominaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota Leppäveden kulttuurimaisema-alueella sekä suojeltavien rakennusten ja pihapiirien ympäristössä. Lisäksi kysyn mitä merkitystä on sillä, että tilani läpi kulkee kyläaluerajaus, joka jakaa tilani kaavamerkinnöiltään sekä AO- että M-1 alueeksi? - Alueen rakennusoikeuden määrä on selvitetty pinta-alaperusteisesti maanomistajien tasapuolisuuteen perustuen. Suunnittelualue on jaettu kolmeen mitoitusalueeseen: Mitoitusalue 1 muodostuu tiiviimmin asutuista asutuskeskittymistä (Vihtasillan alue,

12 12(16) Pekkalan ja Leppäveden koulun alue sekä Kauramaan alue. Mitoitusalue 2 muodostuu kyläalueiden ulkopuolisista haja-asutusalueista ja mitoitusalue 3 suunnittelualueen rantaalueista. Suunnittelualue on jaettu kuivan maan osalta kahteen mitoitusvyöhykkeeseen (mitoitusalueet 1 ja 2), jotka on muodostettu alueiden nykytilanteen ja ominaispiirteiden mukaisesti. Tiiviimmän mitoituksen mitoitusta käytetään jo muodostuneilla kyläasutuksen alueilla, jotka sijaitsevat vesihuollon vahvistetulla toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sekä tieverkon varrella. Vesihuollon toiminta-alueeseen kuulumattomilla, laajemmilla maa- ja metsätalousalueilla jotka sijoittuvat etäämmälle tiestöstä rakennusoikeus muodostuu myös pinta-alaan perustuen, mutta näillä alueilla rakennusoikeutta muodostuu kyläalueisiin verrattuna huomattavasti vähemmän.

13 13(16) LAITINEN UUNO PERIKUNTA, LAITINEN PIRJO, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistö: Rapakonmutka Tilalle Rapakonmutka RN:o 8:234, pinta-alaltaan yhteensä noin 9 ha, on nykyisessä kaavaluonnoksessa myönnetty yksi AP-2 rakennuspaikka pinta-alan mukaan. Pellot on vuokrattu viljelijälle 5 vuoden vuokrasopimuksella. Meille on jatkuvasti tullut kyselyitä ko. alueesta ja olisimme valmiita myymään tontteja, mikäli kaava antaisi siihen mahdollisuuksia. Nyt esitämme, että metsän puolelle, kolmen hehtaarin alueelle, merkitään kaavaan 3-5 tonttia. Perustelut: Kulttuurimaisema-alue rajoittaa maanomistajien mahdollisuuksia realisoida maitaan tonteiksi tai saada edes itse rakennusoikeutta omille maille. Kaikki maanomistajat alueella ei ole aktiiviviljelijöitä. Kunnassa on oltava erilaisia vaihtoehtoja rakentajille. Leppävedellä on jatkuvasti kysyntää tonteista. Useat ostajaehdokkaat ovat arvostaneet maaseutumaista ja rauhallista aluetta palvelujen läheisyydessä. Ko. alue sijaitsee Vaajakosken ja vanhan Laukaantien varressa, yksityinen päiväkoti ja koulu ovat lähellä. Sijaintinsa suhteen alue on ollut eritäin haluttua ja kiinnostaa etenkin lapsiperheitä ja työikäisiä. Työpaikkoja on runsaasti lähietäisyydellä niin omassa kunnassa kuin Jyväskylässä. - Alueen rakennusoikeuden määrä on selvitetty pinta-alaperusteisesti maanomistajien tasapuolisuuteen perustuen. Suunnittelualue on jaettu kolmeen mitoitusalueeseen: Mitoitusalue 1 muodostuu tiiviimmin asutuista asutuskeskittymistä (Vihtasillan alue, Pekkalan ja Leppäveden koulun alue sekä Kauramaan alue). Mitoitusalue 2 muodostuu kyläalueiden ulkopuolisista haja-asutusalueista ja mitoitusalue 3 suunnittelualueen rantaalueista. Suunnittelualue on jaettu kuivan maan osalta kahteen mitoitusvyöhykkeeseen (mitoitusalueet 1 ja 2), jotka on muodostettu alueiden nykytilanteen ja ominaispiirteiden mukaisesti. Tiiviimmän mitoituksen mitoitusta käytetään jo muodostuneilla kyläasutuksen alueilla, jotka sijaitsevat vesihuollon vahvistetulla toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sekä tieverkon varrella. Vesihuollon toiminta-alueeseen kuulumattomilla, laajemmilla maa- ja metsätalousalueilla jotka sijoittuvat etäämmälle tiestöstä rakennusoikeus muodostuu myös pinta-alaan perustuen, mutta näillä alueilla rakennusoikeutta muodostuu kyläalueisiin verrattuna huomattavasti vähemmän. Kiinteistölle Rapakonmutka RN:o 8:234 muodostuu yleiskaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti kaksi uutta rakennuspaikkaa. Rakennusoikeutta ei ole osoitettu kaavakartalla vaan rakennusoikeus on merkitty kaavaselostuksen liitteenä olevaan mitoitustaulukkoon. Mitoituksen mukaisen rakennuspaikan muodostuminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua, jolloin ratkaistaan myös rakennuspaikan sijainti.

14 14(16) SURVONEN JOHANNES JA KAUPPINEN KIRSI, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistö: Kotiaho Yleiskaavaehdotuksessa maillemme on piirretty kolme tonttia (kartta 1). Suunnitelmissa olisi mahdollisesti tonttien myynti jos tontit voisi kaavoittaa uudelleen tilan reunaan (sijoitusvaihtoehdot esitetty liitekartoilla 2 ja 3). Tonttien ollessa keskellä tilaa emme mielellämme myy tontteja. Tonttien ollessa tilan reunassa metsänhoitomme ei häiritsisi uusia asukkaita niin paljon. Jos tontit säilyvät keskellä tilaamme jää tonttien taakse metsäkaistale, jossa joudutaan tekemään harvennushakkuuta ym. metsänhoitoon liittyvää ja se näin ollen aiheuttaisi enemmän haittaa uusille asukkaille ja vaikeuttaisi meidän metsänhoitoamme. - Osoitetaan rakennuspaikat uudelleen muistutuksen liitekartan kolme mukaisesti (palaveri maanomistaja Johannes Survonen ja kaavasuunnittelija Outi Toikkanen). Kyläasutuksen alueelle (mitoitusalue 1) osoitetaan kaavakartalle kaksi rakennuspaikkaa muistutuksen liitekartan mukaisesti. Yksi mitoitusalueen 1 mukaisista rakennuspaikoista siirretään mitoitusalueella 2 käytettäväksi rakennusoikeudeksi. Rakennusoikeuden siirto mitoitusalueiden välillä on kirjattu kaavaselostukseen liitteenä olevan kuivanmaan rakennusoikeuden mitoitustaulukkoon. Tehdään vastineen mukainen muutos kaava-aineistoon.

15 15(16) RAHKONEN JAANA, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistö: Metsä-Rinne Yleiskaavan rakennuspaikkojen lukumäärässä on käytetty emätilan mitoitusperiaatetta. Tällä on pyritty edesauttamaan alueen halittua rakentamista. Maanomistajan näkökulmasta olisi suotavaa ja tarpeellista poiketa tästä mitoitusperiaatteesta. Tilallani on asuinrakennus sekä talousrakennus. Tilan läpi kulkevan tien (Vastamäki) itäpuolella oleva maa-alue on vahan sähkölinjan pohja, joka on tällä hetkellä ns. joutomaata. Kyseessä oleva maa-alue on erinomainen rakennuksen paikka omakotitalon rakentajalle. Lohkaistavissa 5000 m² suuruiseksi tontiksi. Tontin lähettyvissä on vesi-, viemäri- sekä sähkölinja liittymien paikat jo mahdollisesti kunnan toimesta jo ajateltu tulevaa rakennusta varten. MRL 5, 6 ja 63 nojaten esitän, että omistamilleni maille alueen tulevaan yleiskaavaan lisättäisiin yksi asuinrakennuksen paikka Vastamäki tien itäpuolelle (ks. liite 1) - Alueen rakennusoikeuden määrä on selvitetty pinta-alaperusteisesti maanomistajien tasapuolisuuteen perustuen. Suunnittelualue on jaettu kolmeen mitoitusalueeseen: Mitoitusalue 1 muodostuu tiiviimmin asutuista asutuskeskittymistä (Vihtasillan alue, Pekkalan ja Leppäveden koulun alue sekä Kauramaan alue. Mitoitusalue 2 muodostuu kyläalueiden ulkopuolisista haja-asutusalueista ja mitoitusalue 3 suunnittelualueen rantaalueista. Suunnittelualue on jaettu kuivan maan osalta kahteen mitoitusvyöhykkeeseen (mitoitusalueet 1 ja 2), jotka on muodostettu alueiden nykytilanteen ja ominaispiirteiden mukaisesti. Tiiviimmän mitoituksen mitoitusta käytetään jo muodostuneilla kyläasutuksen alueilla, jotka sijaitsevat vesihuollon vahvistetulla toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sekä tieverkon varrella. Vesihuollon toiminta-alueeseen kuulumattomilla, laajemmilla maa- ja metsätalousalueilla jotka sijoittuvat etäämmälle tiestöstä rakennusoikeus muodostuu myös pinta-alaan perustuen, mutta näillä alueilla rakennusoikeutta muodostuu kyläalueisiin verrattuna huomattavasti vähemmän. Rakennusoikeus ns. kuivalla maalla määritellään huomioimalla alueella olevien tilojen pinta-alat. Pinta-alat huomioidaan huhtikuun 2012 kiinteistörajojen tilanteen mukaisesti. Kuivanmaan rakennusoikeuden osalta noudatetaan emätilatarkastelua siten, että emätilaksi katsotaan olleet tilat (Keski-Laukaan yleiskaavan käynnistyminen). Emätila ja siitä em. ajankohdan jälkeen muodostuneiden tilojen yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa emätilan alueen mitoittavan pinta-alan. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi huomioidaan jo käytetty rakennusoikeus. Emätilan käyttämä rakennusoikeus muodostuu emätilan ja siitä jälkeen lohkottujen tilojen yhteenlasketusta rakennusoikeudesta. Kiinteistö Metsä-Rinne RN:o 12:167 sijaitsee yleiskaavan kyläalueella (mitoitusalue 1) ja se on muodostunut Metsä-Rinteen emätila on Metsä-Pekkala RN:o 12:104. Emätilan kokonaispinta-ala mitoitusalueella 1 on 9,7 ha, joka muodostaa rakennusoikeutta yhteensä neljä rakennuspaikkaa. Kyseisellä mitoitusalueella emätilan alueelle on jo muodostunut kuusi rakennuspaikkaa, joten emätilan rakennusoikeus on näin ollen jo käytetty eikä lisää rakennuspaikkoja alueelle voida osoittaa.

16 16(16) KALMARI TIMO JA LEENA, MUISTUTUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Kiinteistö: Kauramaa I Pyydän harkitsemaan omistamallemme Kauramaa I nimiselle kiinteistölle suunniteltujen rakennuspaikkojen keskittämistä Kauramaantien (3 kpl) ja Pienimäentien (1 kpl) varteen. Rakennuspaikkojen keskittäminen esittämällämme tavalla olisi kokonaistaloudellisesti järkevintä kaikille osapuolille, koska esittämällämme paikoilla on valmiina kaikki tarvittava infrastruktuuri kuten tiet, liittymät, sähköt, valaistus ja valmiina oleva kunnallistekniikka. - Tilan Kauramaa I alueita sijoittuu kaavassa kyläasutuksen alueelle (mitoitusalue 1) sekä mitoitusalueelle 2. Kiinteistön mitoitusalueelle 1 sijoittuvan alueen pinta-ala on 5,74 ha ja mitoitusalueelle 2 sijoittuvan alueen 10,06 ha. Pinta-alojen perusteella kiinteistölle muodostuu rakennusoikeutta mitoitusalueella 1 yhteensä kolme rakennuspaikkaa ja mitoitusalueella 2 kaksi rakennuspaikkaa. Emätilalla on käytettyä rakennusoikeutta yksi rakennuspaikka (tilalle myönnetyllä suunnittelutarveratkaisulla toteutettu omakotitalon rakennuspaikka). Näin ollen mitoitusalueelle 1 jää käyttämätöntä rakennusoikeutta kaksi rakennuspaikkaa, jotka on osoitettu kaavakartalla. Mitoitusalueelle 2 rakennusoikeutta muodostuu kaksi rakennuspaikkaa. Kaavassa rakennusoikeuden siirto on sallittua kuivanmaan rakennusoikeuden osalta mitoitusalueiden 1 ja 2 välillä saman maanomistajan alueilla. Viitaten kuitenkin aiemmasta kaavaehdotusvaiheessa annetun muistutuksen vastineeseen kyläasutuksen alue Kauramaalla on kuitenkin jo niin tiiviisti rakentunut, että rakennuspaikkojen siirto alueen ulkopuolelta tiivistää aluetta entisestään, johon ei yleiskaavan tarkkuus riitä vaan alueen maankäyttö edellyttäisi jo mahdollisesti asemakaavatasoista suunnittelua. Tämän johdosta rakennuspaikkoja ei ole tässä tapauksessa mahdollista siirtää mitoitusalueiden välillä.