Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa - Kestävä uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys (BIOTILA hanke)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa - Kestävä uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys (BIOTILA hanke)"

Transkriptio

1 Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa - Kestävä uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys (BIOTILA hanke) LIIKETOIMINTAOSA-ALUEEN LOPPURAPORTTI Toni Taavitsainen

2 1 Sisällysluettelo 2 Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois-Savossa hanke: liiketoimintaosa-alue Tavoite Työn sisältö Biokaasulaitosformaatit ja termistö Tarkastelussa olevat biokaasulaitosmallit Termistö Energianurmen tuotanto biokaasutukseen Energianurmen tuotantokustannukset Energianurmen taloudellinen tase biokaasun tuotannossa Tuotanto maatilakohtaisessa biokaasulaitoksessa Energianurmen tuotantokustannukset keskitetyssä biokaasulaitoksessa Maatilan biokaasulaitos tilan syötteillä Laitoksen toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet Tuotantotuen hakeminen Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Kannattavuus korotuilla energian- ja lannoitteiden hinnoilla Yhteenveto Maatilan biokaasulaitos ulkopuolisilla syötteillä Laitoksen toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet

3 6.3 Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Yhteenveto Keskitetty maatilojen jakeita käsittelevä biokaasulaitos Toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Kannattavuus korotetuilla energian- ja lannoitteiden hinnoilla Kannattavuuslaskelmien yhteenveto Yhteenveto Lähteet LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

4 2 Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois- Savossa hanke: liiketoimintaosa-alue 2.1 Tavoite Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hallinnoimassa Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois-Savossa hankkeessa (Biotila hanke) liiketoimintaosa-aluetarkastelun keskeinen tavoite oli verrata yksittäisen biokaasulaitoksen kannattavuutta ja hallinnointia toimintamalliin, jossa yksi keskitetty toimija omistaa ja hallinnoi useampaa biokaasulaitosta. Keskitetty toimija voi olla esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta. Työn keskeinen tavoite oli selvittää keskitetyn toimintamallin tuomia hyötyjä mm. lainsäädännön että lupaprosessien näkökulmasta. Perusajatuksena oli selvittää keskitetyn toimintamallin käytännön hyötyjä ja kustannussäästöjä. Lähtökohtainen ajatus työosiossa oli, että yhden toimijan investoidessa useampaan hajallaan olevaan laitokseen, kannattavuus parantuisi laitosten yhteenlasketun nimellistehon ylittäessä tuotantotuen edellyttämän vähimmäisnimellistehon. Tässä ajatuksessa tavoitteena oli, että myös pienet yksiköt voisivat päästä tuotantotuen piiriin ja saada täten tuotetulle sähköenergialle korkeamman hinnan ja täten parantaa laitosten kannattavuutta. Työn alkutaipaleella myös yleinen näkemys oli, että biokaasulaitos voisi saada sekä tuotantotuen ja investointituen. 2.2 Työn sisältö Tuotantotukilainsäädäntö ei mahdollista eri kohteissa olevien saman omistajan biokaasuntuotantolaitosten tuotantotehojen yhteen laskemista. Tuotantotehoksi voidaan laskea yhden tai useamman generaattorin yhteisteho, kun toimija liittyy verkkoon yhdestä mittaus- ja liittymäpisteessä. (1) Täten tuotantotuki ei vaikuta parantavasti maatilan biokaasulaitoksiin, jotka muodostaisivat hallinnollisesti yhden tuotantokokonaisuuden mutta ovat hajallaan (useampi liittymäpiste). Tämä oli keskeinen syy, miksi työosiossa ei tarkasteltu biokaasuyrityksen kannattavuutta, joka hallinnoi useampaa biokaasulaitosta. Useampaa laitosta hallinnoiva yritys hyötyy toiminnassaan mm. henkilökunnan osaamisen kautta, joka helpottaa mm. lupahakemuksien laadintaa sekä laitosten käyttöä ja ylläpitoa. Myöskään lupaprosesseissa keskitetty malli ei tuo oleellisia huojennuksia, sillä jokaiselle laitokselle tulee hakea pääsääntöisesti omat luvat ja hyväksynnät sekä tehdä tarvittavat ilmoitukset. 4

5 Työosiossa on tarkasteltu kolmen itsenään toimivan biokaasulaitosvaihtoehdon kannattavuutta. Ko. toimintamalleille lisäksi tehty yhteenveto keskeisistä hallinnollisista toimenpiteistä, jotka laitoksen perustajan tulee huomioida laitosta suunnitellessa. Kannattavuustarkasteluissa on huomioitu mm. viimeisimmät tuotantotuki- ja investointitukilinjaukset. Työosiossa on tarkasteltu myös energianurmen hyödyntämismahdollisuuksia biokaasun tuotannossa talouden näkökulmasta. Kannattavuuslaskelmat on tehty yhdistetylle sähkön- ja lämmöntuotannolle Pohjois-Savolaisista lähtökohdista. Tämä tulee esille erityisesti tukitasoissa ja energian hinnoittelussa. Myös lupaprosesseissa on nojauduttu osin Pohjois-Savon viranomaisten tulkintoihin. Kannattavuuslaskelmissa on hyödynnetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Maaningan yksikön biokaasulaitoksesta saatuihin tutkimustuloksiin. Lisäksi kannattavuuslaskelmissa keskeisenä lähtöaineistona on Tuomas Huopanan opinnäytetyö, jossa on tutkittu ja laskettu biokaasulaitoksen energia- ja päästötaseita. 3 Biokaasulaitosformaatit ja termistö 3.1 Tarkastelussa olevat biokaasulaitosmallit Kannattavuustarkastelussa on 3 laitosvaihtoehtoa, joissa kaikissa keskeisen jakeen muodostavat maatalouden jakeet, lanta ja energianurmi. Kannattavuustarkastelussa olevat laitosformaatit: 1) Maatilakohtainen biokaasulaitos tilan jakeilla Syötteet: Energian hyödyntäminen: Mädätysjäännös: Maatalouden lietteet, peltobiomassa (energianurmi) Energian hyödyntäminen tilalla ja mahdollinen myynti tilalta Hyödynnetään tilan pelloilla (vuokrapellot, sopimuspellot) 2) Maatilakohtainen laitos, joka käsittelee tilan ulkopuolisia jakeita Syötteet: Maatalouden lietteet, peltobiomassat, ulkopuoliset jakeet (sakokaivolietteet, yhdyskuntalietteet) Energian hyödyntäminen: Energian hyödyntäminen tilalla ja myynti tilalta Mädätysjäännös: Hyödynnetään tilan pelloilla (vuokrapellot, sopimuspellot) 3) Keskitetty biokaasulaitos tilojen jakeilla Syötteet: Maatalouden lietteet, peltobiomassa (energianurmi) 5

6 Energia: Mädätysjäännös: Myydään ulkopuoliseen käyttökohteeseen (esim. lämpö kaukolämpöverkkoon/enegiayhtiölle/ulkopuoliselle käyttäjälle ja sähkö verkkoon) Hyödynnetään lantaa ja nurmea tuottavien tilojen pelloilla. Kannattavuuslaskelmat on määritetty liitteen 8 mukaisilla energianhinnoilla. Tuleekin huomioida, että kannattavuus paranee energian ja ravinteiden hinnan nousun seurauksena. Kannattavuuslaskelmissa on tehty myös esimerkkilaskelmat pohjautuen korkeampiin energian- ja ravinteiden hintoihin. Näissä laskelmissa tulee huomioida, että investointitason oletetaan olevan sama, kuin nykyhetkellä. Kannattavuuslaskelmissa kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa biokaasulaitoksen takaisinmaksuajaksi on määritetty15 vuotta. Kolmannessa vaihtoehdossa (keskitetty biokaasulaitos) tuleekin huomioida, että sähkön hinta on koko takaisinmaksuajan tariffitasolla vaikka tuotantotukea myönnetään 12 vuoden ajanjaksolle. 6

7 3.2 Termistö YVA Kemikaali-ilmoitus: Räjähdyssuojausasiakirja Laitoshyväksyntä Omavalvontasuunnitelma Lannoitevalmisteen tyyppihyväksyntä Ympäristövaikutusten arviointi. Pelastusviranomaiselle laadittava ilmoitus biokaasun tuotannon ja varastoinnin aloittamisesta. Räjähdyssuojausasiakirja on työkalu syttyvien kaasujen, syttyvien nesteiden, ja syttyvien pölyjen aiheuttaman räjähdysvaaran selvittämiseksi, merkityksen arvioimiseksi. Lisäksi asiakirja on työkalu toimenpiteiden löytämiseksi räjähdysten estämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi. (31) Elintarviketurvallisuusvirastolta haettava hyväksyntä biokaasulaitokselle. Hyväksyntämenettelyn tarpeellisuuden määrittää laitoksessa käsiteltävät jakeet ja mädätysjäännöksen hyötykäyttökohteet. Kirjallinen työ- ja toimintaohje lannoitevalmisteiden valmistamiseksi. Lannoitelainsäädännön mukainen tyyppihyväksyntä mm. biokaasulaitoksessa valmistettaville lannoitevalmisteille. Mesofiilinen prosessi Biokaasulaitoksen prosessilämpötila noin C Termofiilinen prosessi Biokaasulaitoksen prosessilämpötila noin C TS VS (Total solids) Kokonaiskiintoaine. (Volatile solids) Orgaaninen kuiva-aine. Laskelmissa metaanintuotto on määritetty orgaanista kuiva-ainekiloa kohti. Luokka 1, 2, ja 3: Liite 2. Energianurmi Taselaskelma Biokaasun tuotannossa käytettävä säilörehua vastaava nurmijae. Biotila hankkeessa Itä-Suomen yliopiston laatima paikkatietopohjainen ravinne- ja energiataselaskelma, joka tuottaa tuloksia tämän raportin kannattavuuslaskelmille. 7

8 4 Energianurmen tuotanto biokaasutukseen 4.1 Energianurmen tuotantokustannukset Itä-Suomen yliopisto on laatinut Biotila hankkeessa keskitetyn biokaasulaitoksen energiataselaskelmat (myöhemmin taselaskelmat), jossa on huomioitu energianurmen tuotanto sekä lietteen ja energianurmen kuljetukset. Energianurmen tuotannossa on määritetty työkoneiden käyttöajat ja työmenekit sekä tarvittavien lisäravinteiden, kasvinsiementen, kasvinsuojeluaineiden, kalkin ja säilöntäaineiden määrät. Taselaskelmat on määritetty keskitetylle biokaasulaitokselle. Tässä raportissa energianurmen tuotantokustannuslaskelmissa on nojauduttu taselaskelmien tuottamiin tuloksiin. Tuotantokustannuslaskelmissa on määritetty energianurmen tuotantokustannus tuotettua energianurmen kuiva-ainekiloa kohti ( /kg ka). Tätä arvoa on käytetty sekä taselaskelman kohteena olevan keskitetyn biokaasulaitoksen että tilatason biokaasulaitoksen energianurmen tuotantokustannuslaskelmien lähtöarvona. Taselaskelmissa maatilat, jotka tuottavat energianurmea, hyödyntävät myös kyseisillä pelloilla biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä ravinteena. Tämä tulee esille kannattavuuslaskelmissa energianurmen alhaisempina lannoitekustannuksina, joka alentaa myös energianurmen tuotantokustannuksia. Osa mädätysjäännöksestä huomioidaan käytettäväksi myös muilla kuin energianurmipelloilla. Taselaskelmissa on määritetty energianurmen tuotantoon ja korjuuseen käytettävän koneketjun tuntiresurssit neljän vuoden ajanjaksolle. Tuotantokustannuslaskelmissa tarkastellaan vuosittaista tasetta, joten esim. nurmen perustamisen työvaiheen työmenekki on jaettu kuluiksi jokaiselle neljälle vuodelle. 8

9 Biokaasulaitos Oy vastaa kuljetuksista Energianurmen tuotanto BIOKAASULAITOS OY Energianurmi Mädätysjäännös Varastointi Maatilat 1-6 Lämpö Sähkö Kuva 1. Taselaskelmien energianurmen logistiikka keskitetyssä biokaasulaitostarkastelussa. Energianurmen tuotantokustannus on määritetty tilan kustannuksiksi. Taselaskelmissa on tarkasteltu kuvan 1 mukaista toimintamallia. Tarkastelukohteessa on kaikkiaan 6 maatilaa, joiden lietettä käsitellään biokaasulaitoksessa. Taselaskentamallissa energianurmi tuotetaan ja varastoidaan tilalla. Tuotantokustannuksissa on huomioitu 6 maatilan energianurmen tuotannon työmenekki. Energianurmen kuljetuksista tilalta laitokselle vastaa biokaasulaitos. Taselaskentamallissa energiantuotantoon ohjautuva pinta-ala on 61,9 ha ja peltolohkojen keskimääräinen etäisyys tilakeskuksesta on 6,2 km pisimmän kuljetusmatkan ollessa 17,0 km ja lyhimmän 0,07 km. Taselaskelmissa on mukana kaikkiaan 144 peltolohkoa. Tilan ja peltojen välisen työkoneiden liikennöinnin työmenekki sisältyy tuotantokustannuksiin. Keskitetyssä mallissa on määritetty erikseen työmenekit energianurmen ja lannan sekä mädätysjäännöksen kuljetuksille tilan ja biokaasulaitoksen välillä. Taselaskelmissa energianurmi korjataan kaksi kertaa kesässä. Energianurmen tuottona kaikissa laskelmissa on käytetty 8,8 tonnia nurmea märkäpainona ilmoitettuna hehtaaria kohden. Laskelmissa sato korjataan kahdesti, joten hehtaarituotto on 17,6 tonnia energianurmea hehtaarille vuodessa märkäpainona ilmoitettuna. Tuleekin huomioida, että energianurmen hehtaarikohtainen energiantuotanto kasvaa myös sadon kasvaessa. 9

10 Taulukko 1. Taselaskelmissa käytetty koneketju ja vuosittainen työvaiheiden tuntimäärä (taselaskelmien 4 vuoden työmenekit on jaettu jokaiselle vuodelle).(2) KONEKETJU Traktori / teho kw h/biokaasu/vuosi Lietteen levitys Ruiskutus 136 3,0 Perustaminen Kalkin levitys 204 URAKOINTI Kyntö ,2 Karhitseminen 163 9,4 Jyrääminen 163 6,1 Kylväminen 163 9,4 Sadonkorjuu Niittomurskaus ,8 Korjuu (noukinvaunu) ,1 Siilotyöskentely ,8 Lannoitus 163 8,8 Taulukon 1 oikean puoleisessa sarakkeessa on energianurmen tuotannon ja korjuun vuotuinen työmenekki. Perustamisen työmenekki on jaettu jokaiselle neljälle vuodelle. Korjuun tuntimäärä on määritetty kahden korjuukerran mukaan (2., 3. ja 4. vuosi). Kalkin levityksen lisäksi lietteen kuljetukset maatiloilta laitoksille ja takaisin pelloille tai välivaraston sekä energianurmen kuljetukset tiloilta biokaasulaitoksille toteutetaan urakoitsijan toimesta. Tuotantokustannuksissa ei huomioida lietteen ja energianurmen kuljetuksia tilan ja biokaasulaitoksen välillä. Nämä huomioidaan biokaasulaitoksen kannattavuuslaskelmissa. Tuotantokustannuslaskelmien lähtöarvot on määritetty tarkemmin liitteessä 1. 10

11 Taulukko 2. Energianurmen tuotantokustannusten yhteenveto, /ha. Säilörehun / Energianurmen tuotantokustannusvertailu 1. Taselaskelmiin perustuva tuotantokustannus 2.Tila-artturi - hanke keskiarvo 2009 Tuotantokustannukset /ha /ha Kiinteät kustannukset Traktorit ja työkoneet ( Rakentamiskustannukset Yleiskustannukset 0 24 Muuttuvat kustannukset Lannoitukset Kylvö (siemenet) Kasvinsuojelu 6 6 Muut muuttuvat Liikepääoman korko 4 Traktorin ja työkoneiden muuttuvat kustannukset ( Kalkki 55 3 Säilöntäaine Rahti, konevuokrat ( Säilöntämuovi 0 43 Paaliverkko 0 5 Työkustannukset Oma työ Vieras työ 0 7 Pellon ja ojituksen kustannukset Pellon vuokra ( Pellon korko ( Ojituksen poisto ( Ojituksen korko ( Ojituksen kustannus (4 6 6 YHTEENSÄ ) Taselaskelmiin perustuvassa laskelmassa kohta Traktorit ja työkoneet pitävät sisällään koneiden poistot ja korot. TilaArtturi -hankkeen laskenta pitää sisällään myös koneiden kunnossapidon ja vakuutukset. 2) Taselaskelmiin perustuvassa laskelmassa Traktorin ja työkoneiden muuttuvat kustannukset pitää sisällään polttoaineen ja voiteluaineen kulutuksen, kunnossapidon, vakuutukset sekä varastoinnin. 3) Kalkin levitys (urakoituna) 4) Taselaskelmissa on käytetty TilaArtturi -hankeen keskiarvoja. Traktorin muodostamien kiinteiden ja muuttuvien kustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 3. Työkoneiden muodostamien kiinteiden kustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 4. Työkoneiden ylläpitokustannukset ovat liitteessä 5. Rakentamiskustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 6. Työkustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 7. 11

12 Taulukossa 2 on yhteenveto laskelmissa käytetyistä energianurmen tuotantokustannuksista. Sarakkeessa 1 on Itä-Suomen yliopiston taselaskelmien pohjalta määritetyt tuotantokustannukset, joissa on huomioitu taulukon 1 mukainen energianurmen korjuuketju. Taulukon 2 sarakkeessa 2 on TilaArtturi hankkeen määrittämät säilörehun tuotantokustannukset keskiarvona ilmoitettuna vuodelta TilaArtturi hankkeen tuotantokustannusten keskiarvo on määritetty 15 tilan tuotantokustannusten keskiarvona. Kyseisillä 15 tilalla on ollut käytössä erilaisia tuotantoketjuja tilojen välillä ja myös yhdellä tilalla on voitu käyttää erilaisia korjuuketjuja (36). TilaArtturi hankkeiden tiloilla säilörehusato on vaihdellut kilosta kiloon hehtaarille tuorepainona ilmoitettuna, kun sato on korjattu kolme kertaa. Hehtaarikohtaiset tuotantokustannukset ovat vaihdelleet ilman tukea 817 ja 1800 välillä (tuettuna vaihteluväli on ollut ).(3) Taselaskelmiin pohjautuvassa tuotantokustannuslaskelmassa tuotantokustannukset ovat Tuotantokustannusten alhaisemmassa hinnassa on huomioitava, että lannoitekustannukset ovat alhaisemmat taselaskelmissa verrattuna TilaArtturi hankkeen lannoitekustannuksiin. Taselaskelmissa on käytetty kahta korjuukertaa. TilaArtturi hankkeessa lannoitekustannukset ovat esimerkkitiloilla vaihdelleet 79 /ha /ha välillä (luomutiloilla 0 /ha), keskiarvon ollessa 142 /ha (3). Taselaskelmissa lannoitekustannukset ovat 42 /ha. Lannoitustasona laskelmissa on käytetty 154 kg/n hehtaarille. Taselaskelmien mukaan hehtaarille levitetään mädätysjäännöstä vuodessa 50,9 t. Mädätysjäännöksen ravinnepitoisuudet ovat seuraavat (2): - Kokonaistyppi: 3,14 kg/t - Liukoinen typpi: 2,29 kg/t - Fosfori: 0,53 kg/t - Kalium: 3,73 kg/t Mädätysjäännöksen levitysmäärän ollessa 50,85 t/ha, mädätysjäännöksen mukana energianurmelle levitetään seuraavat määrät ravinteita (suluissa lisätarve tai ylitys) (2): - Liukoinen typpi: 116,3 kg/ha (lisäystarve 37,7 kg/ha) - Fosfori: 27,0 kg/ha (ylitys 6,5 kg/ha) - Kalium: 189,5 kg/ha (ylitys 141,5 kg/ha) Täten lisälannoitustarve on typen osalta 37,7 kg/ha, joka laskelmissa täytetään väkilannoitteiden käytöllä. Taselaskelmissa on määritetty myös lisälannoitustarve ilman biokaasulaitosta. Tässä tapauksessa edellä mainittu typen tarpeen täyttäminen vaatii väkilannoitteita 81,2 kg/ha eli väkilannoitteista typen korvaavuus biokaasuvaihtoehdossa on 43,5 kg/ha.(2) 12

13 Laskelmissa huomioidaan C2-alueen tuet seuraavasti (4): - Tilatuki: 153 /ha - Luonnonhaittakorvaus + kotieläintilan kansallinen lisäosa: 290 /ha - Ympäristötuki, kotieläintila: 107 /ha - Pohjoinen tuki, yleinen muut kasvit: 33 /ha YHTEENSÄ: 583 /ha 4.2 Energianurmen taloudellinen tase biokaasun tuotannossa Tuotanto maatilakohtaisessa biokaasulaitoksessa Energianurmesta tuotetun biokaasun kannattavuus riippuu energian hinnasta. Taulukossa 3 on laskettu metaanin- ja energiantuotantomäärät energianurmelle hehtaaria kohti. Tuotetusta osuudesta on vähennetty laitoksen oman käytön osuus, joka on määritetty samansuuruiseksi kuin MTT Maaningan biokaasulaitoksen energiankulutuksen osuus. Lisäksi taulukoissa 4 ja 6 on määritetty yhden hehtaarin energiantuotannon tulo, kun laitoksen omakäyttöenergiat ovat määritetty MTT Maaningan laitosta pienemmiksi. Taulukon 3 lähtöarvot: Metaanintuotantopotentiaali: 0,476 m 3 CH 4 /kg VS (38) Energianurmen tuotto: 17,6 t/ha (märkäpaino) (2) Nurmen korjuukerrat: 2 (2) Nurmen TS-pitoisuus: 30 % Nurmen VS/TS -suhde: 0,9 Energianurmen metaanintuotantopotentiaalit on määritetty MTT:n Biotila hankkeessa. Lähtöarvoissa metaanintuotantopotentiaalit on määritetty 1 atm ilmanpaineessa ja + 25 C lämpötilassa. MTT Maaningalla tehdyissä tutkimuksissa nurmen metaanintuotantopotentiaaliksi on määritetty 0,397 m 3 CH 4 /kg VS. Tutkimuksissa on myös todettu, että käsiteltäessä lantaa ja nurmea yhdessä metaanintuotanto tehostuu. Tutkimuksessa määritetty yhteiskäsittelykerroin on 1,2, joten nurmen metaanintuotantopotentiaali on täten 0,476 m 3 CH 4 /kg VS edellä mainituissa olosuhteissa. Taulukoissa 3, 4, 5 ja 6 on energianurmen potentiaali määritetty lannan ja nurmen yhteiskäsittelyn kautta, joten metaanintuotantopotentiaalin arvona on käytetty 0,476 m 3 CH 4 /kg VS. (38) 13

14 Taulukko 3. Energianurmen biokaasun tuotannon ja siitä tuotetun energian määrä arvo yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa (CHP) hehtaaria kohti energianurmentuotannon ollessa 17,64 t/ha. Energiantuotanto energiarehusta (pinta-ala 1 ha) Rehumäärä 17,64 t rehua /ha /v Metaanimäärä m 3 / CH 4 /ha Energia (metaanin energiasisältö) kwh /ha Sähkön- ja lämmöntuotanto (brutto) Lämpö kwh/ha Sähkön- ja lämmöntuotanto kwh/ha Laitoksen oma kulutus (suluissa kulutus biokaasuenergiasta) Lämpö (16 %) ( kwh/ha Sähkö (11 %) ( kwh/ha Nettoenergiat Lämpö kwh/ha Sähkö KWh/ha 1) MTT:n määrittämä Maaningan laitoksen kuluttama oma lämpöenergian osuus laskettuna biokaasun energiasisällöstä (polttoaineen energia-arvo). 2) MTT:n määrittämä Maaningan laitoksen kuluttama oma sähköenergian osuus laskettuna biokaasun energiasisällöstä (polttoaineen energia-arvo). Taulukossa 4 on määritetty energiantuotannosta saatava tulo CHP-tuotannossa energianurmihehtaaria kohti. Taulukon 4 kohta Tulot energianurmi, ilmoittaa sen tulon, jonka 1 hehtaari energianurmea tuottaa huomioiden biokaasulaitoksen oman energiankulutuksen osuuden. Taulukosta voidaan päätellä, että energianurmen tuotannon kannattavuutta tulee huomioida tapauskohtaisesti riippuen energianhinnasta. Käytetyt energianhinnat ovat määritetty liitteessä 8. Taulukot 4 ja 5 ilmoittavat energianurmen tuottojen tasot yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa suhteessa nurmen tuotantokustannuksiin. Taulukoissa ei ole huomioitu biokaasulaitosinvestoinin poistoja sekä käyttökustannuksia. Taulukoissa tulee huomioida, että nurmen hehtaarikohtainen kuiva-ainetuotto on vakioitu 5,3 t/ha ka. tasolle. 14

15 Taulukko 4. Energianurmen biokaasun tuotannon ja siitä tuotetun energian arvo eri energianhinnoilla yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa (CHP) hehtaaria kohti energianurmentuotannon ollessa 17,64 t/ha (tuorepaino). CHP-laitos BIOKAASUN TUOTANNOSTA SAATAVA ENERGIATULO ( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy - sähkön käyttö tilalla - sähkön myynti sähkön tuotantotuki (4,2 /MWh) sähkön siirtomaksu (Savon Voima Oy) Ylijäämä lämmön arvo - hakkeeseen sidottu hinta öljyyn sidottu hinta TULOT ENERGIANURMI TUKI YHTEENSÄ YHTEENSÄ Oletus, että sähkön tuotanto on vuoden aikana yli kwh. 2. Sarakkeeseen on määritetty energiantuotannosta saatava tulo, kun laitoksen oman energiankulutuksen osuudeksi biokaasun energiasisällöstä on määritetty sähkölle 11 % ja lämmölle 16 %. 3. Sarakkeeseen on määritetty energiantuotannosta saatava tulo, kun laitoksen oman energiankulutuksen osuudeksi biokaasun energiasisällöstä on määritetty sähkölle 5 % ja lämmölle 10 %. Taulukko 5. Taloudellinen tase energianurmen CHP tuotannossa /ha, kun huomioidaan tulot ja tuotantokustannukset energianurmen tuoton ollessa 17,6 t/ha (tuorepaino). Taulukossa oma energiankulutus lämmölle on 16 % ja sähkölle 11 % biokaasun energiasisällöstä. ENERGIANURMEN TUOTANNO TALOUDELLINEN TASE( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy TULOT (energia + tuki) TUOTANTOKUSTANNUS TULOT-TUOTANTOKUSTANNUS -TASE

16 Taulukko 6. Taloudellinen tase energianurmen CHP tuotannossa /ha, kun huomioidaan tulot ja tuotantokustannukset energianurmen tuoton ollessa 17,6 t/ha (tuorepaino). Taulukossa oma energiankulutus on määritetty lämmölle 10 % ja sähkölle 5 % biokaasun energiasisällöstä. ENERGIANURMEN TUOTANNO TALOUDELLINEN TASE( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy TULOT (energia + tuki) TUOTANTOKUSTANNUS TULOT-TUOTANTOKUSTANNUS -TASE Muut pellot Ravinteet Energianurmen tuotanto Tuki: 583 /ha Energianurmi Tuotantokustannus: 1037 /ha BIOKAASULAITOS MAATILA Energianurmen tuotto CHP-tuotannossa (energia): /ha (17,64 t/ha tuotto, märkäpaino) Kuva 2. Maatilan biokaasulaitokseen sekä energianurmen tuotantokustannusten suhteutumien tukeen ja energiantuotannon tuloihin (tuotantokustannuksina on käytetty keskitetyn biokaasulaitoksen tuotantokustannuksia). Laitoksen oma energiankulutuksen prosenttiosuus on sama kuin MTT Maaningan biokaasulaitoksella. 16

17 4.2.2 Energianurmen tuotantokustannukset keskitetyssä biokaasulaitoksessa Kuvassa 3 on esitetty energianurmen tuotantokustannusten, kuljetusten ja tukien huomioiminen kannattavuustarkastelussa keskitetyssä laitosformaatissa. Energianurmen korjuu ja varastointi tapahtuu laskentamallissa tilalla. Tuki: 583 /ha Energianurmi Energianurmen tuotanto Tuotantokustannus: 1037 /ha BIOKAASULAITOS OY Ravinteet Maatila X Biokaasulaitos maksaa tuottajalle: - Energianurmen tuotannon ja tuen erotuksen - Kuljetuksen - Energiasta (energianurmesta) - Energiatulo CHP-tuotannossa: /ha (17,64 t/ha tuotto) Kuva 3. Toimintamalli, jossa biokaasutus tapahtuu keskitetyssä biokaasulaitoksessa. Jotta maatilat alkaisivat tuottaa energianurmea biokaasun tuotantoon, tulisi heidän saada korvaukset energianurmen tuotannosta sekä lisäksi palkkio myydystä energianurmesta. Biokaasulaitoksen hehtaarilta saama tulo CHP-tuotannossa vaihtelee edellä kuvatussa esimerkissä välillä hehtaaria kohden riippuen energianhinnasta (energianurmen tuotanto 17,6 t/ha märkäpainona). Energianurmen tuotantokustannuksina on laskentamallissa käytetty 1037 hehtaarille, johon tuottaja saa tukea 583 hehtaarille. Biokaasulaitos Oy:n tulisi maksaa tuotannon ja tuen välinen erotus (-454 ) sekä lisäksi palkkion tuotetusta energianurmesta (energiasta), jotta tuotanto olisi kannustavaa. Määritettäessä hehtaarikohtainen palkkio esimerkin omaisesti 100 suuruiseksi, tulisi Biokaasulaitos Oy:n maksaa maatilalle tuotetusta energiasta 554 hehtaarille. Parhaassa tilanteessa Biokaasulaitos Oy saa tuloja hehtaarilta /ha, jolloin energianurmen hyödyntäminen energiantuotannossa on taloudellisesti mahdollista oletetuilla lähtöarvoilla. Toimintamallissa, jossa sähkö myydään verkkoon markkinahinnalla sekä lämpöenergian hinta sidotaan hakkeeseen, energianurmen tuotanto ei ole kannattavaa. Tilannetta tulee kuitenkin tarkastella tilatason näkökulmasta kokonaisvaltaisesti, jossa huomioidaan mm. peltokierrot, mahdollinen luomutuotanto sekä lannan logistiikka tilan ja laitoksen välillä. 17

18 5 Maatilan biokaasulaitos tilan syötteillä 5.1 Laitoksen toimintamalli Tässä kappaleessa tarkastellaan maatilakohtaista biokaasulaitosta, jonka käsiteltävät raaka-aineet koostuvat maatilalta tulevista raaka-aineista. Tarkastelussa syötteinä ovat nautatilan lietelanta sekä energianurmi. Mädätyksen lopputuote (mädätysjäännös) hyödynnetään tilan pelloilla sekä energianurmen tuotannossa että muilla peltolohkoilla. Maatila Energianurmen varastointi Energianurmipellot BIOKAASULAITOS Mädätysjäännös Muut pellot Lämpö Sähkö Kuva 4. Tarkastelussa olevan biokaasulaitoksen toimintamalli. 18

19 5.2 Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Käsittelyprosessi: Kun käsitellään tilan lantaa ja kasvijakeita ja mädätysjäännös hyödynnetään tilalla, ei laitokselta vaadita erityisiä prosessivaatimuksia. Soveltuva prosessi on mesofiilinen (+37 C) mädätysprosessi. Lopputuotteen hyödyntäminen: Mädätysjäännös voidaan hyödyntää tilan pelloilla, vuokrapelloilla tai sopimuspelloilla normaalin lannan käytön tapaan ympäristötukiehtojen ja nitraattidirektiivin rajoitteiden mukaisesti. Lannan sijoitustuki (erityistukisopimus): Mädätysjäännökselle ei saa lannan sijoitustukea, koska tukea myönnetään vain prosessoimattomalle lannalle ja virtsalle. (5) Luomuhyväksyntä: Mädätysjäännös on luomuhyväksytty maanparannusaine. Nurmi voi tulla myös tilan ulkopuolelta tilalta, joka ei ole luomun piirissä. (6) Laitoksen perustaminen Elinkeinosuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat: Yrittäjän tulee laatia laaja elinkeinosuunnitelma, joka tulee investointitukihakemuksen liitteeksi. Maatilainvestoinnit käsitetään yhtenä kokonaisuutena ja biokaasulaitosinvestoinnille ei ole määritetty erillistä kannattavuuskertoimen raja-arvoa, joka tulisi ylittää tuen saamiseksi. Tämä tulee kysymykseen esim. tapauksissa, joissa ympäristökysymykset ovat investoinnin perusteena. (34) Investointitukihakemus: Haettaessa investointitukea, biokaasulaitokselle tulee laatia investointitukihakemus. Maatilojen investointituki haetaan TE-keskuksesta. Isoille yksiköille on myönnetty myös tukea Maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM). MMM:n tuen tavoitteena on ollut rahoittaa selkeästi maatilakokoluokkaa suurempia yksiköitä. MMM:n tukiinstrumentin jatkuvuudesta vuonna 2011 saa tietoa MMM:stä. 19

20 5.2.3 Ympäristöluvat Ympäristölupa: Biokaasulaitokselle tulee hakea ympäristölupa joko kunnasta tai ELY-keskukselta, mikäli laitos on lupavelvollinen. Maatilakohtaisen biokaasulaitoksen luvanvaraisuus määräytyy käsiteltävien jakeiden tai eläinmäärän mukaan. Esimerkiksi lypsylehmämäärän ollessa 30, lupaviranomainen on kunta ja määrän ylittäessä 75, lupaviranomainen on ELY-keskus. Ympäristölupavaateen mukaiset eläinmäärät ovat MaLLa2 hankkeen loppuraportissa sivulla 18. Uuden rakennettavan navetan yhteyteen tulevan biokaasulaitoksen ympäristölupa käsitellään yhdessä navetan ympäristöluvan kanssa. Rakennettaessa tilan jakeisiin pohjautuva biokaasulaitos olemassa olevan navetan yhteyteen, tulee tehdä navetan ympäristöluvan muutoshakemus. (37) Viranomainen määräytyy käsiteltävien lietemäärien tai tuotantotilojen eläinmäärien mukaan. Käsiteltävien lietemäärien mukaan alle t vuodessa käsittelevän laitoksen lupaviranomainen on kunta ja yli t vuodessa käsittelevä laitos lupaviranomainen on ELY-keskus. Ympäristöluvan liitteeksi tulee toimittaa asiakirjat ja selvitykset, jotka luetellaan ympäristönsuojeluasetuksessa kohdissa 10 ja 12. (7,11) Ympäristöluvan viranomaismaksut: Alueellinen ympäristökeskus: Jos biokaasulaitos tehdään yhtä aikaa navetan kanssa, lupa kuuluu navetan ympäristölupaan, jolloin eläinsuojan maksun lisäksi tulee maksu joko tuntiveloitteisena tai maksu on puolet eläinsuojan luvasta. (11) Eläinsuojan ympäristölupa maksaa noin (8). Lisäksi maatilakokoluokan biokaasulaitoksen lupa maksaa noin Esimerkiksi Halsuan maatilakokoluokan biokaasulaitoksen ympäristölupa on maksanut 1050 (vuosi 2002), joka on koostunut 30 tunnin viranomaistyöstä (9). Maaningan maatilakohtaisen biokaasulaitoksen ympäristölupa on maksanut Ympäristöluvan käsittelyyn käytetty oli käytetty 24 tuntia viranomaistyötä.(10) Kunta: Eläinsuojan ympäristöluvan keskihinta kunnissa on vuonna 2005 ollut 770 (vaihteluväli ). Jätteen laitosmaiseen hyödyntämiseen tarvittavan ympäristöluvan keskihinta vuonna 2005 on ollut 1430 (vaihteluväli ). (12) Ympäristövaikutusten arviointi: Ympäristövaikutusten arviointia ei tarvita laitoksissa, joissa käsittelymäärä on alle t vuodessa. 20

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Ympäristönäkökohdat - maatalous Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö Energia-asioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot