Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa - Kestävä uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys (BIOTILA hanke)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa - Kestävä uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys (BIOTILA hanke)"

Transkriptio

1 Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa - Kestävä uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys (BIOTILA hanke) LIIKETOIMINTAOSA-ALUEEN LOPPURAPORTTI Toni Taavitsainen

2 1 Sisällysluettelo 2 Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois-Savossa hanke: liiketoimintaosa-alue Tavoite Työn sisältö Biokaasulaitosformaatit ja termistö Tarkastelussa olevat biokaasulaitosmallit Termistö Energianurmen tuotanto biokaasutukseen Energianurmen tuotantokustannukset Energianurmen taloudellinen tase biokaasun tuotannossa Tuotanto maatilakohtaisessa biokaasulaitoksessa Energianurmen tuotantokustannukset keskitetyssä biokaasulaitoksessa Maatilan biokaasulaitos tilan syötteillä Laitoksen toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet Tuotantotuen hakeminen Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Kannattavuus korotuilla energian- ja lannoitteiden hinnoilla Yhteenveto Maatilan biokaasulaitos ulkopuolisilla syötteillä Laitoksen toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet

3 6.3 Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Yhteenveto Keskitetty maatilojen jakeita käsittelevä biokaasulaitos Toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Kannattavuus korotetuilla energian- ja lannoitteiden hinnoilla Kannattavuuslaskelmien yhteenveto Yhteenveto Lähteet LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

4 2 Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois- Savossa hanke: liiketoimintaosa-alue 2.1 Tavoite Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hallinnoimassa Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois-Savossa hankkeessa (Biotila hanke) liiketoimintaosa-aluetarkastelun keskeinen tavoite oli verrata yksittäisen biokaasulaitoksen kannattavuutta ja hallinnointia toimintamalliin, jossa yksi keskitetty toimija omistaa ja hallinnoi useampaa biokaasulaitosta. Keskitetty toimija voi olla esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta. Työn keskeinen tavoite oli selvittää keskitetyn toimintamallin tuomia hyötyjä mm. lainsäädännön että lupaprosessien näkökulmasta. Perusajatuksena oli selvittää keskitetyn toimintamallin käytännön hyötyjä ja kustannussäästöjä. Lähtökohtainen ajatus työosiossa oli, että yhden toimijan investoidessa useampaan hajallaan olevaan laitokseen, kannattavuus parantuisi laitosten yhteenlasketun nimellistehon ylittäessä tuotantotuen edellyttämän vähimmäisnimellistehon. Tässä ajatuksessa tavoitteena oli, että myös pienet yksiköt voisivat päästä tuotantotuen piiriin ja saada täten tuotetulle sähköenergialle korkeamman hinnan ja täten parantaa laitosten kannattavuutta. Työn alkutaipaleella myös yleinen näkemys oli, että biokaasulaitos voisi saada sekä tuotantotuen ja investointituen. 2.2 Työn sisältö Tuotantotukilainsäädäntö ei mahdollista eri kohteissa olevien saman omistajan biokaasuntuotantolaitosten tuotantotehojen yhteen laskemista. Tuotantotehoksi voidaan laskea yhden tai useamman generaattorin yhteisteho, kun toimija liittyy verkkoon yhdestä mittaus- ja liittymäpisteessä. (1) Täten tuotantotuki ei vaikuta parantavasti maatilan biokaasulaitoksiin, jotka muodostaisivat hallinnollisesti yhden tuotantokokonaisuuden mutta ovat hajallaan (useampi liittymäpiste). Tämä oli keskeinen syy, miksi työosiossa ei tarkasteltu biokaasuyrityksen kannattavuutta, joka hallinnoi useampaa biokaasulaitosta. Useampaa laitosta hallinnoiva yritys hyötyy toiminnassaan mm. henkilökunnan osaamisen kautta, joka helpottaa mm. lupahakemuksien laadintaa sekä laitosten käyttöä ja ylläpitoa. Myöskään lupaprosesseissa keskitetty malli ei tuo oleellisia huojennuksia, sillä jokaiselle laitokselle tulee hakea pääsääntöisesti omat luvat ja hyväksynnät sekä tehdä tarvittavat ilmoitukset. 4

5 Työosiossa on tarkasteltu kolmen itsenään toimivan biokaasulaitosvaihtoehdon kannattavuutta. Ko. toimintamalleille lisäksi tehty yhteenveto keskeisistä hallinnollisista toimenpiteistä, jotka laitoksen perustajan tulee huomioida laitosta suunnitellessa. Kannattavuustarkasteluissa on huomioitu mm. viimeisimmät tuotantotuki- ja investointitukilinjaukset. Työosiossa on tarkasteltu myös energianurmen hyödyntämismahdollisuuksia biokaasun tuotannossa talouden näkökulmasta. Kannattavuuslaskelmat on tehty yhdistetylle sähkön- ja lämmöntuotannolle Pohjois-Savolaisista lähtökohdista. Tämä tulee esille erityisesti tukitasoissa ja energian hinnoittelussa. Myös lupaprosesseissa on nojauduttu osin Pohjois-Savon viranomaisten tulkintoihin. Kannattavuuslaskelmissa on hyödynnetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Maaningan yksikön biokaasulaitoksesta saatuihin tutkimustuloksiin. Lisäksi kannattavuuslaskelmissa keskeisenä lähtöaineistona on Tuomas Huopanan opinnäytetyö, jossa on tutkittu ja laskettu biokaasulaitoksen energia- ja päästötaseita. 3 Biokaasulaitosformaatit ja termistö 3.1 Tarkastelussa olevat biokaasulaitosmallit Kannattavuustarkastelussa on 3 laitosvaihtoehtoa, joissa kaikissa keskeisen jakeen muodostavat maatalouden jakeet, lanta ja energianurmi. Kannattavuustarkastelussa olevat laitosformaatit: 1) Maatilakohtainen biokaasulaitos tilan jakeilla Syötteet: Energian hyödyntäminen: Mädätysjäännös: Maatalouden lietteet, peltobiomassa (energianurmi) Energian hyödyntäminen tilalla ja mahdollinen myynti tilalta Hyödynnetään tilan pelloilla (vuokrapellot, sopimuspellot) 2) Maatilakohtainen laitos, joka käsittelee tilan ulkopuolisia jakeita Syötteet: Maatalouden lietteet, peltobiomassat, ulkopuoliset jakeet (sakokaivolietteet, yhdyskuntalietteet) Energian hyödyntäminen: Energian hyödyntäminen tilalla ja myynti tilalta Mädätysjäännös: Hyödynnetään tilan pelloilla (vuokrapellot, sopimuspellot) 3) Keskitetty biokaasulaitos tilojen jakeilla Syötteet: Maatalouden lietteet, peltobiomassa (energianurmi) 5

6 Energia: Mädätysjäännös: Myydään ulkopuoliseen käyttökohteeseen (esim. lämpö kaukolämpöverkkoon/enegiayhtiölle/ulkopuoliselle käyttäjälle ja sähkö verkkoon) Hyödynnetään lantaa ja nurmea tuottavien tilojen pelloilla. Kannattavuuslaskelmat on määritetty liitteen 8 mukaisilla energianhinnoilla. Tuleekin huomioida, että kannattavuus paranee energian ja ravinteiden hinnan nousun seurauksena. Kannattavuuslaskelmissa on tehty myös esimerkkilaskelmat pohjautuen korkeampiin energian- ja ravinteiden hintoihin. Näissä laskelmissa tulee huomioida, että investointitason oletetaan olevan sama, kuin nykyhetkellä. Kannattavuuslaskelmissa kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa biokaasulaitoksen takaisinmaksuajaksi on määritetty15 vuotta. Kolmannessa vaihtoehdossa (keskitetty biokaasulaitos) tuleekin huomioida, että sähkön hinta on koko takaisinmaksuajan tariffitasolla vaikka tuotantotukea myönnetään 12 vuoden ajanjaksolle. 6

7 3.2 Termistö YVA Kemikaali-ilmoitus: Räjähdyssuojausasiakirja Laitoshyväksyntä Omavalvontasuunnitelma Lannoitevalmisteen tyyppihyväksyntä Ympäristövaikutusten arviointi. Pelastusviranomaiselle laadittava ilmoitus biokaasun tuotannon ja varastoinnin aloittamisesta. Räjähdyssuojausasiakirja on työkalu syttyvien kaasujen, syttyvien nesteiden, ja syttyvien pölyjen aiheuttaman räjähdysvaaran selvittämiseksi, merkityksen arvioimiseksi. Lisäksi asiakirja on työkalu toimenpiteiden löytämiseksi räjähdysten estämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi. (31) Elintarviketurvallisuusvirastolta haettava hyväksyntä biokaasulaitokselle. Hyväksyntämenettelyn tarpeellisuuden määrittää laitoksessa käsiteltävät jakeet ja mädätysjäännöksen hyötykäyttökohteet. Kirjallinen työ- ja toimintaohje lannoitevalmisteiden valmistamiseksi. Lannoitelainsäädännön mukainen tyyppihyväksyntä mm. biokaasulaitoksessa valmistettaville lannoitevalmisteille. Mesofiilinen prosessi Biokaasulaitoksen prosessilämpötila noin C Termofiilinen prosessi Biokaasulaitoksen prosessilämpötila noin C TS VS (Total solids) Kokonaiskiintoaine. (Volatile solids) Orgaaninen kuiva-aine. Laskelmissa metaanintuotto on määritetty orgaanista kuiva-ainekiloa kohti. Luokka 1, 2, ja 3: Liite 2. Energianurmi Taselaskelma Biokaasun tuotannossa käytettävä säilörehua vastaava nurmijae. Biotila hankkeessa Itä-Suomen yliopiston laatima paikkatietopohjainen ravinne- ja energiataselaskelma, joka tuottaa tuloksia tämän raportin kannattavuuslaskelmille. 7

8 4 Energianurmen tuotanto biokaasutukseen 4.1 Energianurmen tuotantokustannukset Itä-Suomen yliopisto on laatinut Biotila hankkeessa keskitetyn biokaasulaitoksen energiataselaskelmat (myöhemmin taselaskelmat), jossa on huomioitu energianurmen tuotanto sekä lietteen ja energianurmen kuljetukset. Energianurmen tuotannossa on määritetty työkoneiden käyttöajat ja työmenekit sekä tarvittavien lisäravinteiden, kasvinsiementen, kasvinsuojeluaineiden, kalkin ja säilöntäaineiden määrät. Taselaskelmat on määritetty keskitetylle biokaasulaitokselle. Tässä raportissa energianurmen tuotantokustannuslaskelmissa on nojauduttu taselaskelmien tuottamiin tuloksiin. Tuotantokustannuslaskelmissa on määritetty energianurmen tuotantokustannus tuotettua energianurmen kuiva-ainekiloa kohti ( /kg ka). Tätä arvoa on käytetty sekä taselaskelman kohteena olevan keskitetyn biokaasulaitoksen että tilatason biokaasulaitoksen energianurmen tuotantokustannuslaskelmien lähtöarvona. Taselaskelmissa maatilat, jotka tuottavat energianurmea, hyödyntävät myös kyseisillä pelloilla biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä ravinteena. Tämä tulee esille kannattavuuslaskelmissa energianurmen alhaisempina lannoitekustannuksina, joka alentaa myös energianurmen tuotantokustannuksia. Osa mädätysjäännöksestä huomioidaan käytettäväksi myös muilla kuin energianurmipelloilla. Taselaskelmissa on määritetty energianurmen tuotantoon ja korjuuseen käytettävän koneketjun tuntiresurssit neljän vuoden ajanjaksolle. Tuotantokustannuslaskelmissa tarkastellaan vuosittaista tasetta, joten esim. nurmen perustamisen työvaiheen työmenekki on jaettu kuluiksi jokaiselle neljälle vuodelle. 8

9 Biokaasulaitos Oy vastaa kuljetuksista Energianurmen tuotanto BIOKAASULAITOS OY Energianurmi Mädätysjäännös Varastointi Maatilat 1-6 Lämpö Sähkö Kuva 1. Taselaskelmien energianurmen logistiikka keskitetyssä biokaasulaitostarkastelussa. Energianurmen tuotantokustannus on määritetty tilan kustannuksiksi. Taselaskelmissa on tarkasteltu kuvan 1 mukaista toimintamallia. Tarkastelukohteessa on kaikkiaan 6 maatilaa, joiden lietettä käsitellään biokaasulaitoksessa. Taselaskentamallissa energianurmi tuotetaan ja varastoidaan tilalla. Tuotantokustannuksissa on huomioitu 6 maatilan energianurmen tuotannon työmenekki. Energianurmen kuljetuksista tilalta laitokselle vastaa biokaasulaitos. Taselaskentamallissa energiantuotantoon ohjautuva pinta-ala on 61,9 ha ja peltolohkojen keskimääräinen etäisyys tilakeskuksesta on 6,2 km pisimmän kuljetusmatkan ollessa 17,0 km ja lyhimmän 0,07 km. Taselaskelmissa on mukana kaikkiaan 144 peltolohkoa. Tilan ja peltojen välisen työkoneiden liikennöinnin työmenekki sisältyy tuotantokustannuksiin. Keskitetyssä mallissa on määritetty erikseen työmenekit energianurmen ja lannan sekä mädätysjäännöksen kuljetuksille tilan ja biokaasulaitoksen välillä. Taselaskelmissa energianurmi korjataan kaksi kertaa kesässä. Energianurmen tuottona kaikissa laskelmissa on käytetty 8,8 tonnia nurmea märkäpainona ilmoitettuna hehtaaria kohden. Laskelmissa sato korjataan kahdesti, joten hehtaarituotto on 17,6 tonnia energianurmea hehtaarille vuodessa märkäpainona ilmoitettuna. Tuleekin huomioida, että energianurmen hehtaarikohtainen energiantuotanto kasvaa myös sadon kasvaessa. 9

10 Taulukko 1. Taselaskelmissa käytetty koneketju ja vuosittainen työvaiheiden tuntimäärä (taselaskelmien 4 vuoden työmenekit on jaettu jokaiselle vuodelle).(2) KONEKETJU Traktori / teho kw h/biokaasu/vuosi Lietteen levitys Ruiskutus 136 3,0 Perustaminen Kalkin levitys 204 URAKOINTI Kyntö ,2 Karhitseminen 163 9,4 Jyrääminen 163 6,1 Kylväminen 163 9,4 Sadonkorjuu Niittomurskaus ,8 Korjuu (noukinvaunu) ,1 Siilotyöskentely ,8 Lannoitus 163 8,8 Taulukon 1 oikean puoleisessa sarakkeessa on energianurmen tuotannon ja korjuun vuotuinen työmenekki. Perustamisen työmenekki on jaettu jokaiselle neljälle vuodelle. Korjuun tuntimäärä on määritetty kahden korjuukerran mukaan (2., 3. ja 4. vuosi). Kalkin levityksen lisäksi lietteen kuljetukset maatiloilta laitoksille ja takaisin pelloille tai välivaraston sekä energianurmen kuljetukset tiloilta biokaasulaitoksille toteutetaan urakoitsijan toimesta. Tuotantokustannuksissa ei huomioida lietteen ja energianurmen kuljetuksia tilan ja biokaasulaitoksen välillä. Nämä huomioidaan biokaasulaitoksen kannattavuuslaskelmissa. Tuotantokustannuslaskelmien lähtöarvot on määritetty tarkemmin liitteessä 1. 10

11 Taulukko 2. Energianurmen tuotantokustannusten yhteenveto, /ha. Säilörehun / Energianurmen tuotantokustannusvertailu 1. Taselaskelmiin perustuva tuotantokustannus 2.Tila-artturi - hanke keskiarvo 2009 Tuotantokustannukset /ha /ha Kiinteät kustannukset Traktorit ja työkoneet ( Rakentamiskustannukset Yleiskustannukset 0 24 Muuttuvat kustannukset Lannoitukset Kylvö (siemenet) Kasvinsuojelu 6 6 Muut muuttuvat Liikepääoman korko 4 Traktorin ja työkoneiden muuttuvat kustannukset ( Kalkki 55 3 Säilöntäaine Rahti, konevuokrat ( Säilöntämuovi 0 43 Paaliverkko 0 5 Työkustannukset Oma työ Vieras työ 0 7 Pellon ja ojituksen kustannukset Pellon vuokra ( Pellon korko ( Ojituksen poisto ( Ojituksen korko ( Ojituksen kustannus (4 6 6 YHTEENSÄ ) Taselaskelmiin perustuvassa laskelmassa kohta Traktorit ja työkoneet pitävät sisällään koneiden poistot ja korot. TilaArtturi -hankkeen laskenta pitää sisällään myös koneiden kunnossapidon ja vakuutukset. 2) Taselaskelmiin perustuvassa laskelmassa Traktorin ja työkoneiden muuttuvat kustannukset pitää sisällään polttoaineen ja voiteluaineen kulutuksen, kunnossapidon, vakuutukset sekä varastoinnin. 3) Kalkin levitys (urakoituna) 4) Taselaskelmissa on käytetty TilaArtturi -hankeen keskiarvoja. Traktorin muodostamien kiinteiden ja muuttuvien kustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 3. Työkoneiden muodostamien kiinteiden kustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 4. Työkoneiden ylläpitokustannukset ovat liitteessä 5. Rakentamiskustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 6. Työkustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 7. 11

12 Taulukossa 2 on yhteenveto laskelmissa käytetyistä energianurmen tuotantokustannuksista. Sarakkeessa 1 on Itä-Suomen yliopiston taselaskelmien pohjalta määritetyt tuotantokustannukset, joissa on huomioitu taulukon 1 mukainen energianurmen korjuuketju. Taulukon 2 sarakkeessa 2 on TilaArtturi hankkeen määrittämät säilörehun tuotantokustannukset keskiarvona ilmoitettuna vuodelta TilaArtturi hankkeen tuotantokustannusten keskiarvo on määritetty 15 tilan tuotantokustannusten keskiarvona. Kyseisillä 15 tilalla on ollut käytössä erilaisia tuotantoketjuja tilojen välillä ja myös yhdellä tilalla on voitu käyttää erilaisia korjuuketjuja (36). TilaArtturi hankkeiden tiloilla säilörehusato on vaihdellut kilosta kiloon hehtaarille tuorepainona ilmoitettuna, kun sato on korjattu kolme kertaa. Hehtaarikohtaiset tuotantokustannukset ovat vaihdelleet ilman tukea 817 ja 1800 välillä (tuettuna vaihteluväli on ollut ).(3) Taselaskelmiin pohjautuvassa tuotantokustannuslaskelmassa tuotantokustannukset ovat Tuotantokustannusten alhaisemmassa hinnassa on huomioitava, että lannoitekustannukset ovat alhaisemmat taselaskelmissa verrattuna TilaArtturi hankkeen lannoitekustannuksiin. Taselaskelmissa on käytetty kahta korjuukertaa. TilaArtturi hankkeessa lannoitekustannukset ovat esimerkkitiloilla vaihdelleet 79 /ha /ha välillä (luomutiloilla 0 /ha), keskiarvon ollessa 142 /ha (3). Taselaskelmissa lannoitekustannukset ovat 42 /ha. Lannoitustasona laskelmissa on käytetty 154 kg/n hehtaarille. Taselaskelmien mukaan hehtaarille levitetään mädätysjäännöstä vuodessa 50,9 t. Mädätysjäännöksen ravinnepitoisuudet ovat seuraavat (2): - Kokonaistyppi: 3,14 kg/t - Liukoinen typpi: 2,29 kg/t - Fosfori: 0,53 kg/t - Kalium: 3,73 kg/t Mädätysjäännöksen levitysmäärän ollessa 50,85 t/ha, mädätysjäännöksen mukana energianurmelle levitetään seuraavat määrät ravinteita (suluissa lisätarve tai ylitys) (2): - Liukoinen typpi: 116,3 kg/ha (lisäystarve 37,7 kg/ha) - Fosfori: 27,0 kg/ha (ylitys 6,5 kg/ha) - Kalium: 189,5 kg/ha (ylitys 141,5 kg/ha) Täten lisälannoitustarve on typen osalta 37,7 kg/ha, joka laskelmissa täytetään väkilannoitteiden käytöllä. Taselaskelmissa on määritetty myös lisälannoitustarve ilman biokaasulaitosta. Tässä tapauksessa edellä mainittu typen tarpeen täyttäminen vaatii väkilannoitteita 81,2 kg/ha eli väkilannoitteista typen korvaavuus biokaasuvaihtoehdossa on 43,5 kg/ha.(2) 12

13 Laskelmissa huomioidaan C2-alueen tuet seuraavasti (4): - Tilatuki: 153 /ha - Luonnonhaittakorvaus + kotieläintilan kansallinen lisäosa: 290 /ha - Ympäristötuki, kotieläintila: 107 /ha - Pohjoinen tuki, yleinen muut kasvit: 33 /ha YHTEENSÄ: 583 /ha 4.2 Energianurmen taloudellinen tase biokaasun tuotannossa Tuotanto maatilakohtaisessa biokaasulaitoksessa Energianurmesta tuotetun biokaasun kannattavuus riippuu energian hinnasta. Taulukossa 3 on laskettu metaanin- ja energiantuotantomäärät energianurmelle hehtaaria kohti. Tuotetusta osuudesta on vähennetty laitoksen oman käytön osuus, joka on määritetty samansuuruiseksi kuin MTT Maaningan biokaasulaitoksen energiankulutuksen osuus. Lisäksi taulukoissa 4 ja 6 on määritetty yhden hehtaarin energiantuotannon tulo, kun laitoksen omakäyttöenergiat ovat määritetty MTT Maaningan laitosta pienemmiksi. Taulukon 3 lähtöarvot: Metaanintuotantopotentiaali: 0,476 m 3 CH 4 /kg VS (38) Energianurmen tuotto: 17,6 t/ha (märkäpaino) (2) Nurmen korjuukerrat: 2 (2) Nurmen TS-pitoisuus: 30 % Nurmen VS/TS -suhde: 0,9 Energianurmen metaanintuotantopotentiaalit on määritetty MTT:n Biotila hankkeessa. Lähtöarvoissa metaanintuotantopotentiaalit on määritetty 1 atm ilmanpaineessa ja + 25 C lämpötilassa. MTT Maaningalla tehdyissä tutkimuksissa nurmen metaanintuotantopotentiaaliksi on määritetty 0,397 m 3 CH 4 /kg VS. Tutkimuksissa on myös todettu, että käsiteltäessä lantaa ja nurmea yhdessä metaanintuotanto tehostuu. Tutkimuksessa määritetty yhteiskäsittelykerroin on 1,2, joten nurmen metaanintuotantopotentiaali on täten 0,476 m 3 CH 4 /kg VS edellä mainituissa olosuhteissa. Taulukoissa 3, 4, 5 ja 6 on energianurmen potentiaali määritetty lannan ja nurmen yhteiskäsittelyn kautta, joten metaanintuotantopotentiaalin arvona on käytetty 0,476 m 3 CH 4 /kg VS. (38) 13

14 Taulukko 3. Energianurmen biokaasun tuotannon ja siitä tuotetun energian määrä arvo yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa (CHP) hehtaaria kohti energianurmentuotannon ollessa 17,64 t/ha. Energiantuotanto energiarehusta (pinta-ala 1 ha) Rehumäärä 17,64 t rehua /ha /v Metaanimäärä m 3 / CH 4 /ha Energia (metaanin energiasisältö) kwh /ha Sähkön- ja lämmöntuotanto (brutto) Lämpö kwh/ha Sähkön- ja lämmöntuotanto kwh/ha Laitoksen oma kulutus (suluissa kulutus biokaasuenergiasta) Lämpö (16 %) ( kwh/ha Sähkö (11 %) ( kwh/ha Nettoenergiat Lämpö kwh/ha Sähkö KWh/ha 1) MTT:n määrittämä Maaningan laitoksen kuluttama oma lämpöenergian osuus laskettuna biokaasun energiasisällöstä (polttoaineen energia-arvo). 2) MTT:n määrittämä Maaningan laitoksen kuluttama oma sähköenergian osuus laskettuna biokaasun energiasisällöstä (polttoaineen energia-arvo). Taulukossa 4 on määritetty energiantuotannosta saatava tulo CHP-tuotannossa energianurmihehtaaria kohti. Taulukon 4 kohta Tulot energianurmi, ilmoittaa sen tulon, jonka 1 hehtaari energianurmea tuottaa huomioiden biokaasulaitoksen oman energiankulutuksen osuuden. Taulukosta voidaan päätellä, että energianurmen tuotannon kannattavuutta tulee huomioida tapauskohtaisesti riippuen energianhinnasta. Käytetyt energianhinnat ovat määritetty liitteessä 8. Taulukot 4 ja 5 ilmoittavat energianurmen tuottojen tasot yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa suhteessa nurmen tuotantokustannuksiin. Taulukoissa ei ole huomioitu biokaasulaitosinvestoinin poistoja sekä käyttökustannuksia. Taulukoissa tulee huomioida, että nurmen hehtaarikohtainen kuiva-ainetuotto on vakioitu 5,3 t/ha ka. tasolle. 14

15 Taulukko 4. Energianurmen biokaasun tuotannon ja siitä tuotetun energian arvo eri energianhinnoilla yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa (CHP) hehtaaria kohti energianurmentuotannon ollessa 17,64 t/ha (tuorepaino). CHP-laitos BIOKAASUN TUOTANNOSTA SAATAVA ENERGIATULO ( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy - sähkön käyttö tilalla - sähkön myynti sähkön tuotantotuki (4,2 /MWh) sähkön siirtomaksu (Savon Voima Oy) Ylijäämä lämmön arvo - hakkeeseen sidottu hinta öljyyn sidottu hinta TULOT ENERGIANURMI TUKI YHTEENSÄ YHTEENSÄ Oletus, että sähkön tuotanto on vuoden aikana yli kwh. 2. Sarakkeeseen on määritetty energiantuotannosta saatava tulo, kun laitoksen oman energiankulutuksen osuudeksi biokaasun energiasisällöstä on määritetty sähkölle 11 % ja lämmölle 16 %. 3. Sarakkeeseen on määritetty energiantuotannosta saatava tulo, kun laitoksen oman energiankulutuksen osuudeksi biokaasun energiasisällöstä on määritetty sähkölle 5 % ja lämmölle 10 %. Taulukko 5. Taloudellinen tase energianurmen CHP tuotannossa /ha, kun huomioidaan tulot ja tuotantokustannukset energianurmen tuoton ollessa 17,6 t/ha (tuorepaino). Taulukossa oma energiankulutus lämmölle on 16 % ja sähkölle 11 % biokaasun energiasisällöstä. ENERGIANURMEN TUOTANNO TALOUDELLINEN TASE( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy TULOT (energia + tuki) TUOTANTOKUSTANNUS TULOT-TUOTANTOKUSTANNUS -TASE

16 Taulukko 6. Taloudellinen tase energianurmen CHP tuotannossa /ha, kun huomioidaan tulot ja tuotantokustannukset energianurmen tuoton ollessa 17,6 t/ha (tuorepaino). Taulukossa oma energiankulutus on määritetty lämmölle 10 % ja sähkölle 5 % biokaasun energiasisällöstä. ENERGIANURMEN TUOTANNO TALOUDELLINEN TASE( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy TULOT (energia + tuki) TUOTANTOKUSTANNUS TULOT-TUOTANTOKUSTANNUS -TASE Muut pellot Ravinteet Energianurmen tuotanto Tuki: 583 /ha Energianurmi Tuotantokustannus: 1037 /ha BIOKAASULAITOS MAATILA Energianurmen tuotto CHP-tuotannossa (energia): /ha (17,64 t/ha tuotto, märkäpaino) Kuva 2. Maatilan biokaasulaitokseen sekä energianurmen tuotantokustannusten suhteutumien tukeen ja energiantuotannon tuloihin (tuotantokustannuksina on käytetty keskitetyn biokaasulaitoksen tuotantokustannuksia). Laitoksen oma energiankulutuksen prosenttiosuus on sama kuin MTT Maaningan biokaasulaitoksella. 16

17 4.2.2 Energianurmen tuotantokustannukset keskitetyssä biokaasulaitoksessa Kuvassa 3 on esitetty energianurmen tuotantokustannusten, kuljetusten ja tukien huomioiminen kannattavuustarkastelussa keskitetyssä laitosformaatissa. Energianurmen korjuu ja varastointi tapahtuu laskentamallissa tilalla. Tuki: 583 /ha Energianurmi Energianurmen tuotanto Tuotantokustannus: 1037 /ha BIOKAASULAITOS OY Ravinteet Maatila X Biokaasulaitos maksaa tuottajalle: - Energianurmen tuotannon ja tuen erotuksen - Kuljetuksen - Energiasta (energianurmesta) - Energiatulo CHP-tuotannossa: /ha (17,64 t/ha tuotto) Kuva 3. Toimintamalli, jossa biokaasutus tapahtuu keskitetyssä biokaasulaitoksessa. Jotta maatilat alkaisivat tuottaa energianurmea biokaasun tuotantoon, tulisi heidän saada korvaukset energianurmen tuotannosta sekä lisäksi palkkio myydystä energianurmesta. Biokaasulaitoksen hehtaarilta saama tulo CHP-tuotannossa vaihtelee edellä kuvatussa esimerkissä välillä hehtaaria kohden riippuen energianhinnasta (energianurmen tuotanto 17,6 t/ha märkäpainona). Energianurmen tuotantokustannuksina on laskentamallissa käytetty 1037 hehtaarille, johon tuottaja saa tukea 583 hehtaarille. Biokaasulaitos Oy:n tulisi maksaa tuotannon ja tuen välinen erotus (-454 ) sekä lisäksi palkkion tuotetusta energianurmesta (energiasta), jotta tuotanto olisi kannustavaa. Määritettäessä hehtaarikohtainen palkkio esimerkin omaisesti 100 suuruiseksi, tulisi Biokaasulaitos Oy:n maksaa maatilalle tuotetusta energiasta 554 hehtaarille. Parhaassa tilanteessa Biokaasulaitos Oy saa tuloja hehtaarilta /ha, jolloin energianurmen hyödyntäminen energiantuotannossa on taloudellisesti mahdollista oletetuilla lähtöarvoilla. Toimintamallissa, jossa sähkö myydään verkkoon markkinahinnalla sekä lämpöenergian hinta sidotaan hakkeeseen, energianurmen tuotanto ei ole kannattavaa. Tilannetta tulee kuitenkin tarkastella tilatason näkökulmasta kokonaisvaltaisesti, jossa huomioidaan mm. peltokierrot, mahdollinen luomutuotanto sekä lannan logistiikka tilan ja laitoksen välillä. 17

18 5 Maatilan biokaasulaitos tilan syötteillä 5.1 Laitoksen toimintamalli Tässä kappaleessa tarkastellaan maatilakohtaista biokaasulaitosta, jonka käsiteltävät raaka-aineet koostuvat maatilalta tulevista raaka-aineista. Tarkastelussa syötteinä ovat nautatilan lietelanta sekä energianurmi. Mädätyksen lopputuote (mädätysjäännös) hyödynnetään tilan pelloilla sekä energianurmen tuotannossa että muilla peltolohkoilla. Maatila Energianurmen varastointi Energianurmipellot BIOKAASULAITOS Mädätysjäännös Muut pellot Lämpö Sähkö Kuva 4. Tarkastelussa olevan biokaasulaitoksen toimintamalli. 18

19 5.2 Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Käsittelyprosessi: Kun käsitellään tilan lantaa ja kasvijakeita ja mädätysjäännös hyödynnetään tilalla, ei laitokselta vaadita erityisiä prosessivaatimuksia. Soveltuva prosessi on mesofiilinen (+37 C) mädätysprosessi. Lopputuotteen hyödyntäminen: Mädätysjäännös voidaan hyödyntää tilan pelloilla, vuokrapelloilla tai sopimuspelloilla normaalin lannan käytön tapaan ympäristötukiehtojen ja nitraattidirektiivin rajoitteiden mukaisesti. Lannan sijoitustuki (erityistukisopimus): Mädätysjäännökselle ei saa lannan sijoitustukea, koska tukea myönnetään vain prosessoimattomalle lannalle ja virtsalle. (5) Luomuhyväksyntä: Mädätysjäännös on luomuhyväksytty maanparannusaine. Nurmi voi tulla myös tilan ulkopuolelta tilalta, joka ei ole luomun piirissä. (6) Laitoksen perustaminen Elinkeinosuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat: Yrittäjän tulee laatia laaja elinkeinosuunnitelma, joka tulee investointitukihakemuksen liitteeksi. Maatilainvestoinnit käsitetään yhtenä kokonaisuutena ja biokaasulaitosinvestoinnille ei ole määritetty erillistä kannattavuuskertoimen raja-arvoa, joka tulisi ylittää tuen saamiseksi. Tämä tulee kysymykseen esim. tapauksissa, joissa ympäristökysymykset ovat investoinnin perusteena. (34) Investointitukihakemus: Haettaessa investointitukea, biokaasulaitokselle tulee laatia investointitukihakemus. Maatilojen investointituki haetaan TE-keskuksesta. Isoille yksiköille on myönnetty myös tukea Maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM). MMM:n tuen tavoitteena on ollut rahoittaa selkeästi maatilakokoluokkaa suurempia yksiköitä. MMM:n tukiinstrumentin jatkuvuudesta vuonna 2011 saa tietoa MMM:stä. 19

20 5.2.3 Ympäristöluvat Ympäristölupa: Biokaasulaitokselle tulee hakea ympäristölupa joko kunnasta tai ELY-keskukselta, mikäli laitos on lupavelvollinen. Maatilakohtaisen biokaasulaitoksen luvanvaraisuus määräytyy käsiteltävien jakeiden tai eläinmäärän mukaan. Esimerkiksi lypsylehmämäärän ollessa 30, lupaviranomainen on kunta ja määrän ylittäessä 75, lupaviranomainen on ELY-keskus. Ympäristölupavaateen mukaiset eläinmäärät ovat MaLLa2 hankkeen loppuraportissa sivulla 18. Uuden rakennettavan navetan yhteyteen tulevan biokaasulaitoksen ympäristölupa käsitellään yhdessä navetan ympäristöluvan kanssa. Rakennettaessa tilan jakeisiin pohjautuva biokaasulaitos olemassa olevan navetan yhteyteen, tulee tehdä navetan ympäristöluvan muutoshakemus. (37) Viranomainen määräytyy käsiteltävien lietemäärien tai tuotantotilojen eläinmäärien mukaan. Käsiteltävien lietemäärien mukaan alle t vuodessa käsittelevän laitoksen lupaviranomainen on kunta ja yli t vuodessa käsittelevä laitos lupaviranomainen on ELY-keskus. Ympäristöluvan liitteeksi tulee toimittaa asiakirjat ja selvitykset, jotka luetellaan ympäristönsuojeluasetuksessa kohdissa 10 ja 12. (7,11) Ympäristöluvan viranomaismaksut: Alueellinen ympäristökeskus: Jos biokaasulaitos tehdään yhtä aikaa navetan kanssa, lupa kuuluu navetan ympäristölupaan, jolloin eläinsuojan maksun lisäksi tulee maksu joko tuntiveloitteisena tai maksu on puolet eläinsuojan luvasta. (11) Eläinsuojan ympäristölupa maksaa noin (8). Lisäksi maatilakokoluokan biokaasulaitoksen lupa maksaa noin Esimerkiksi Halsuan maatilakokoluokan biokaasulaitoksen ympäristölupa on maksanut 1050 (vuosi 2002), joka on koostunut 30 tunnin viranomaistyöstä (9). Maaningan maatilakohtaisen biokaasulaitoksen ympäristölupa on maksanut Ympäristöluvan käsittelyyn käytetty oli käytetty 24 tuntia viranomaistyötä.(10) Kunta: Eläinsuojan ympäristöluvan keskihinta kunnissa on vuonna 2005 ollut 770 (vaihteluväli ). Jätteen laitosmaiseen hyödyntämiseen tarvittavan ympäristöluvan keskihinta vuonna 2005 on ollut 1430 (vaihteluväli ). (12) Ympäristövaikutusten arviointi: Ympäristövaikutusten arviointia ei tarvita laitoksissa, joissa käsittelymäärä on alle t vuodessa. 20

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Omaa energiaa Kyrönmaalta. Seppo Kiljo 1

Omaa energiaa Kyrönmaalta. Seppo Kiljo 1 1 Biomassojen CH₄ pitoisuus m³ / 7tn / ha 3135 m³ 2650 m³ 2000 m³ 1435 m³ 1200 m³ 580 m³ 84 m³ 63 m³ Ruokohelpi Heinäseos Rehukaali Lupiini Puna-apila Kauran olki Sian lanta lehmän lanta 2 Kyrönmaalla

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 30.3.2016 Versiohistoria Version Pvm Keskeisimmät muutokset numero

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Hakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä. Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8.

Hakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä. Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8. Hakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8.2014 Outi Vilén Esityksen sisältö Tukitasot Säädökset ja ohjeet Todentajan rooli Toiminnallisten

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 2.2.2015 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset 1

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 18.9.2015 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Maatalouden Investointituki Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Sivu 1 23.02.2016 Maatalouden rakennetukijärjestelmä Kansallinen säädösperusta; - Laki maatalouden rakennetuista (1476/2007,

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

Rahoitustuet ja ympäristö

Rahoitustuet ja ympäristö Rahoitustuet ja ympäristö Ympäristökorvauksen koulutustilaisuudet 2016 Antti Jaatinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Jarmo Saukkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Rahoitustuet maatalouden investointeihin Tukea

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Esityksen sisältö Biokaasulaitosten (BL) määrän kehitys Itävallassa Biokaasun seurantahankkeen tulokset Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Mallilaskelmat 500 kw

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot