Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa - Kestävä uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys (BIOTILA hanke)
|
|
- Esko Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biokaasuteknologian edistäminen Pohjois-Savossa - Kestävä uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys (BIOTILA hanke) LIIKETOIMINTAOSA-ALUEEN LOPPURAPORTTI Toni Taavitsainen
2 1 Sisällysluettelo 2 Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois-Savossa hanke: liiketoimintaosa-alue Tavoite Työn sisältö Biokaasulaitosformaatit ja termistö Tarkastelussa olevat biokaasulaitosmallit Termistö Energianurmen tuotanto biokaasutukseen Energianurmen tuotantokustannukset Energianurmen taloudellinen tase biokaasun tuotannossa Tuotanto maatilakohtaisessa biokaasulaitoksessa Energianurmen tuotantokustannukset keskitetyssä biokaasulaitoksessa Maatilan biokaasulaitos tilan syötteillä Laitoksen toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet Tuotantotuen hakeminen Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Kannattavuus korotuilla energian- ja lannoitteiden hinnoilla Yhteenveto Maatilan biokaasulaitos ulkopuolisilla syötteillä Laitoksen toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet
3 6.3 Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Yhteenveto Keskitetty maatilojen jakeita käsittelevä biokaasulaitos Toimintamalli Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Laitoksen perustaminen Ympäristöluvat Rakennuslupa Laitoksen turvallisuuteen liittyvät luvat ja selvitykset Lietteen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö Sopimukset sähkön tuotannosta ja siirrosta Investointi- ja tuotantotuet Kannattavuuslaskelmat Lähtöarvot Kannattavuuslaskennan tulokset Kannattavuus korotetuilla energian- ja lannoitteiden hinnoilla Kannattavuuslaskelmien yhteenveto Yhteenveto Lähteet LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE
4 2 Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois- Savossa hanke: liiketoimintaosa-alue 2.1 Tavoite Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hallinnoimassa Biokaasuteknologian käyttöönoton edistäminen Pohjois-Savossa hankkeessa (Biotila hanke) liiketoimintaosa-aluetarkastelun keskeinen tavoite oli verrata yksittäisen biokaasulaitoksen kannattavuutta ja hallinnointia toimintamalliin, jossa yksi keskitetty toimija omistaa ja hallinnoi useampaa biokaasulaitosta. Keskitetty toimija voi olla esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta. Työn keskeinen tavoite oli selvittää keskitetyn toimintamallin tuomia hyötyjä mm. lainsäädännön että lupaprosessien näkökulmasta. Perusajatuksena oli selvittää keskitetyn toimintamallin käytännön hyötyjä ja kustannussäästöjä. Lähtökohtainen ajatus työosiossa oli, että yhden toimijan investoidessa useampaan hajallaan olevaan laitokseen, kannattavuus parantuisi laitosten yhteenlasketun nimellistehon ylittäessä tuotantotuen edellyttämän vähimmäisnimellistehon. Tässä ajatuksessa tavoitteena oli, että myös pienet yksiköt voisivat päästä tuotantotuen piiriin ja saada täten tuotetulle sähköenergialle korkeamman hinnan ja täten parantaa laitosten kannattavuutta. Työn alkutaipaleella myös yleinen näkemys oli, että biokaasulaitos voisi saada sekä tuotantotuen ja investointituen. 2.2 Työn sisältö Tuotantotukilainsäädäntö ei mahdollista eri kohteissa olevien saman omistajan biokaasuntuotantolaitosten tuotantotehojen yhteen laskemista. Tuotantotehoksi voidaan laskea yhden tai useamman generaattorin yhteisteho, kun toimija liittyy verkkoon yhdestä mittaus- ja liittymäpisteessä. (1) Täten tuotantotuki ei vaikuta parantavasti maatilan biokaasulaitoksiin, jotka muodostaisivat hallinnollisesti yhden tuotantokokonaisuuden mutta ovat hajallaan (useampi liittymäpiste). Tämä oli keskeinen syy, miksi työosiossa ei tarkasteltu biokaasuyrityksen kannattavuutta, joka hallinnoi useampaa biokaasulaitosta. Useampaa laitosta hallinnoiva yritys hyötyy toiminnassaan mm. henkilökunnan osaamisen kautta, joka helpottaa mm. lupahakemuksien laadintaa sekä laitosten käyttöä ja ylläpitoa. Myöskään lupaprosesseissa keskitetty malli ei tuo oleellisia huojennuksia, sillä jokaiselle laitokselle tulee hakea pääsääntöisesti omat luvat ja hyväksynnät sekä tehdä tarvittavat ilmoitukset. 4
5 Työosiossa on tarkasteltu kolmen itsenään toimivan biokaasulaitosvaihtoehdon kannattavuutta. Ko. toimintamalleille lisäksi tehty yhteenveto keskeisistä hallinnollisista toimenpiteistä, jotka laitoksen perustajan tulee huomioida laitosta suunnitellessa. Kannattavuustarkasteluissa on huomioitu mm. viimeisimmät tuotantotuki- ja investointitukilinjaukset. Työosiossa on tarkasteltu myös energianurmen hyödyntämismahdollisuuksia biokaasun tuotannossa talouden näkökulmasta. Kannattavuuslaskelmat on tehty yhdistetylle sähkön- ja lämmöntuotannolle Pohjois-Savolaisista lähtökohdista. Tämä tulee esille erityisesti tukitasoissa ja energian hinnoittelussa. Myös lupaprosesseissa on nojauduttu osin Pohjois-Savon viranomaisten tulkintoihin. Kannattavuuslaskelmissa on hyödynnetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Maaningan yksikön biokaasulaitoksesta saatuihin tutkimustuloksiin. Lisäksi kannattavuuslaskelmissa keskeisenä lähtöaineistona on Tuomas Huopanan opinnäytetyö, jossa on tutkittu ja laskettu biokaasulaitoksen energia- ja päästötaseita. 3 Biokaasulaitosformaatit ja termistö 3.1 Tarkastelussa olevat biokaasulaitosmallit Kannattavuustarkastelussa on 3 laitosvaihtoehtoa, joissa kaikissa keskeisen jakeen muodostavat maatalouden jakeet, lanta ja energianurmi. Kannattavuustarkastelussa olevat laitosformaatit: 1) Maatilakohtainen biokaasulaitos tilan jakeilla Syötteet: Energian hyödyntäminen: Mädätysjäännös: Maatalouden lietteet, peltobiomassa (energianurmi) Energian hyödyntäminen tilalla ja mahdollinen myynti tilalta Hyödynnetään tilan pelloilla (vuokrapellot, sopimuspellot) 2) Maatilakohtainen laitos, joka käsittelee tilan ulkopuolisia jakeita Syötteet: Maatalouden lietteet, peltobiomassat, ulkopuoliset jakeet (sakokaivolietteet, yhdyskuntalietteet) Energian hyödyntäminen: Energian hyödyntäminen tilalla ja myynti tilalta Mädätysjäännös: Hyödynnetään tilan pelloilla (vuokrapellot, sopimuspellot) 3) Keskitetty biokaasulaitos tilojen jakeilla Syötteet: Maatalouden lietteet, peltobiomassa (energianurmi) 5
6 Energia: Mädätysjäännös: Myydään ulkopuoliseen käyttökohteeseen (esim. lämpö kaukolämpöverkkoon/enegiayhtiölle/ulkopuoliselle käyttäjälle ja sähkö verkkoon) Hyödynnetään lantaa ja nurmea tuottavien tilojen pelloilla. Kannattavuuslaskelmat on määritetty liitteen 8 mukaisilla energianhinnoilla. Tuleekin huomioida, että kannattavuus paranee energian ja ravinteiden hinnan nousun seurauksena. Kannattavuuslaskelmissa on tehty myös esimerkkilaskelmat pohjautuen korkeampiin energian- ja ravinteiden hintoihin. Näissä laskelmissa tulee huomioida, että investointitason oletetaan olevan sama, kuin nykyhetkellä. Kannattavuuslaskelmissa kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa biokaasulaitoksen takaisinmaksuajaksi on määritetty15 vuotta. Kolmannessa vaihtoehdossa (keskitetty biokaasulaitos) tuleekin huomioida, että sähkön hinta on koko takaisinmaksuajan tariffitasolla vaikka tuotantotukea myönnetään 12 vuoden ajanjaksolle. 6
7 3.2 Termistö YVA Kemikaali-ilmoitus: Räjähdyssuojausasiakirja Laitoshyväksyntä Omavalvontasuunnitelma Lannoitevalmisteen tyyppihyväksyntä Ympäristövaikutusten arviointi. Pelastusviranomaiselle laadittava ilmoitus biokaasun tuotannon ja varastoinnin aloittamisesta. Räjähdyssuojausasiakirja on työkalu syttyvien kaasujen, syttyvien nesteiden, ja syttyvien pölyjen aiheuttaman räjähdysvaaran selvittämiseksi, merkityksen arvioimiseksi. Lisäksi asiakirja on työkalu toimenpiteiden löytämiseksi räjähdysten estämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi. (31) Elintarviketurvallisuusvirastolta haettava hyväksyntä biokaasulaitokselle. Hyväksyntämenettelyn tarpeellisuuden määrittää laitoksessa käsiteltävät jakeet ja mädätysjäännöksen hyötykäyttökohteet. Kirjallinen työ- ja toimintaohje lannoitevalmisteiden valmistamiseksi. Lannoitelainsäädännön mukainen tyyppihyväksyntä mm. biokaasulaitoksessa valmistettaville lannoitevalmisteille. Mesofiilinen prosessi Biokaasulaitoksen prosessilämpötila noin C Termofiilinen prosessi Biokaasulaitoksen prosessilämpötila noin C TS VS (Total solids) Kokonaiskiintoaine. (Volatile solids) Orgaaninen kuiva-aine. Laskelmissa metaanintuotto on määritetty orgaanista kuiva-ainekiloa kohti. Luokka 1, 2, ja 3: Liite 2. Energianurmi Taselaskelma Biokaasun tuotannossa käytettävä säilörehua vastaava nurmijae. Biotila hankkeessa Itä-Suomen yliopiston laatima paikkatietopohjainen ravinne- ja energiataselaskelma, joka tuottaa tuloksia tämän raportin kannattavuuslaskelmille. 7
8 4 Energianurmen tuotanto biokaasutukseen 4.1 Energianurmen tuotantokustannukset Itä-Suomen yliopisto on laatinut Biotila hankkeessa keskitetyn biokaasulaitoksen energiataselaskelmat (myöhemmin taselaskelmat), jossa on huomioitu energianurmen tuotanto sekä lietteen ja energianurmen kuljetukset. Energianurmen tuotannossa on määritetty työkoneiden käyttöajat ja työmenekit sekä tarvittavien lisäravinteiden, kasvinsiementen, kasvinsuojeluaineiden, kalkin ja säilöntäaineiden määrät. Taselaskelmat on määritetty keskitetylle biokaasulaitokselle. Tässä raportissa energianurmen tuotantokustannuslaskelmissa on nojauduttu taselaskelmien tuottamiin tuloksiin. Tuotantokustannuslaskelmissa on määritetty energianurmen tuotantokustannus tuotettua energianurmen kuiva-ainekiloa kohti ( /kg ka). Tätä arvoa on käytetty sekä taselaskelman kohteena olevan keskitetyn biokaasulaitoksen että tilatason biokaasulaitoksen energianurmen tuotantokustannuslaskelmien lähtöarvona. Taselaskelmissa maatilat, jotka tuottavat energianurmea, hyödyntävät myös kyseisillä pelloilla biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä ravinteena. Tämä tulee esille kannattavuuslaskelmissa energianurmen alhaisempina lannoitekustannuksina, joka alentaa myös energianurmen tuotantokustannuksia. Osa mädätysjäännöksestä huomioidaan käytettäväksi myös muilla kuin energianurmipelloilla. Taselaskelmissa on määritetty energianurmen tuotantoon ja korjuuseen käytettävän koneketjun tuntiresurssit neljän vuoden ajanjaksolle. Tuotantokustannuslaskelmissa tarkastellaan vuosittaista tasetta, joten esim. nurmen perustamisen työvaiheen työmenekki on jaettu kuluiksi jokaiselle neljälle vuodelle. 8
9 Biokaasulaitos Oy vastaa kuljetuksista Energianurmen tuotanto BIOKAASULAITOS OY Energianurmi Mädätysjäännös Varastointi Maatilat 1-6 Lämpö Sähkö Kuva 1. Taselaskelmien energianurmen logistiikka keskitetyssä biokaasulaitostarkastelussa. Energianurmen tuotantokustannus on määritetty tilan kustannuksiksi. Taselaskelmissa on tarkasteltu kuvan 1 mukaista toimintamallia. Tarkastelukohteessa on kaikkiaan 6 maatilaa, joiden lietettä käsitellään biokaasulaitoksessa. Taselaskentamallissa energianurmi tuotetaan ja varastoidaan tilalla. Tuotantokustannuksissa on huomioitu 6 maatilan energianurmen tuotannon työmenekki. Energianurmen kuljetuksista tilalta laitokselle vastaa biokaasulaitos. Taselaskentamallissa energiantuotantoon ohjautuva pinta-ala on 61,9 ha ja peltolohkojen keskimääräinen etäisyys tilakeskuksesta on 6,2 km pisimmän kuljetusmatkan ollessa 17,0 km ja lyhimmän 0,07 km. Taselaskelmissa on mukana kaikkiaan 144 peltolohkoa. Tilan ja peltojen välisen työkoneiden liikennöinnin työmenekki sisältyy tuotantokustannuksiin. Keskitetyssä mallissa on määritetty erikseen työmenekit energianurmen ja lannan sekä mädätysjäännöksen kuljetuksille tilan ja biokaasulaitoksen välillä. Taselaskelmissa energianurmi korjataan kaksi kertaa kesässä. Energianurmen tuottona kaikissa laskelmissa on käytetty 8,8 tonnia nurmea märkäpainona ilmoitettuna hehtaaria kohden. Laskelmissa sato korjataan kahdesti, joten hehtaarituotto on 17,6 tonnia energianurmea hehtaarille vuodessa märkäpainona ilmoitettuna. Tuleekin huomioida, että energianurmen hehtaarikohtainen energiantuotanto kasvaa myös sadon kasvaessa. 9
10 Taulukko 1. Taselaskelmissa käytetty koneketju ja vuosittainen työvaiheiden tuntimäärä (taselaskelmien 4 vuoden työmenekit on jaettu jokaiselle vuodelle).(2) KONEKETJU Traktori / teho kw h/biokaasu/vuosi Lietteen levitys Ruiskutus 136 3,0 Perustaminen Kalkin levitys 204 URAKOINTI Kyntö ,2 Karhitseminen 163 9,4 Jyrääminen 163 6,1 Kylväminen 163 9,4 Sadonkorjuu Niittomurskaus ,8 Korjuu (noukinvaunu) ,1 Siilotyöskentely ,8 Lannoitus 163 8,8 Taulukon 1 oikean puoleisessa sarakkeessa on energianurmen tuotannon ja korjuun vuotuinen työmenekki. Perustamisen työmenekki on jaettu jokaiselle neljälle vuodelle. Korjuun tuntimäärä on määritetty kahden korjuukerran mukaan (2., 3. ja 4. vuosi). Kalkin levityksen lisäksi lietteen kuljetukset maatiloilta laitoksille ja takaisin pelloille tai välivaraston sekä energianurmen kuljetukset tiloilta biokaasulaitoksille toteutetaan urakoitsijan toimesta. Tuotantokustannuksissa ei huomioida lietteen ja energianurmen kuljetuksia tilan ja biokaasulaitoksen välillä. Nämä huomioidaan biokaasulaitoksen kannattavuuslaskelmissa. Tuotantokustannuslaskelmien lähtöarvot on määritetty tarkemmin liitteessä 1. 10
11 Taulukko 2. Energianurmen tuotantokustannusten yhteenveto, /ha. Säilörehun / Energianurmen tuotantokustannusvertailu 1. Taselaskelmiin perustuva tuotantokustannus 2.Tila-artturi - hanke keskiarvo 2009 Tuotantokustannukset /ha /ha Kiinteät kustannukset Traktorit ja työkoneet ( Rakentamiskustannukset Yleiskustannukset 0 24 Muuttuvat kustannukset Lannoitukset Kylvö (siemenet) Kasvinsuojelu 6 6 Muut muuttuvat Liikepääoman korko 4 Traktorin ja työkoneiden muuttuvat kustannukset ( Kalkki 55 3 Säilöntäaine Rahti, konevuokrat ( Säilöntämuovi 0 43 Paaliverkko 0 5 Työkustannukset Oma työ Vieras työ 0 7 Pellon ja ojituksen kustannukset Pellon vuokra ( Pellon korko ( Ojituksen poisto ( Ojituksen korko ( Ojituksen kustannus (4 6 6 YHTEENSÄ ) Taselaskelmiin perustuvassa laskelmassa kohta Traktorit ja työkoneet pitävät sisällään koneiden poistot ja korot. TilaArtturi -hankkeen laskenta pitää sisällään myös koneiden kunnossapidon ja vakuutukset. 2) Taselaskelmiin perustuvassa laskelmassa Traktorin ja työkoneiden muuttuvat kustannukset pitää sisällään polttoaineen ja voiteluaineen kulutuksen, kunnossapidon, vakuutukset sekä varastoinnin. 3) Kalkin levitys (urakoituna) 4) Taselaskelmissa on käytetty TilaArtturi -hankeen keskiarvoja. Traktorin muodostamien kiinteiden ja muuttuvien kustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 3. Työkoneiden muodostamien kiinteiden kustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 4. Työkoneiden ylläpitokustannukset ovat liitteessä 5. Rakentamiskustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 6. Työkustannusten määritysperusteet ovat liitteessä 7. 11
12 Taulukossa 2 on yhteenveto laskelmissa käytetyistä energianurmen tuotantokustannuksista. Sarakkeessa 1 on Itä-Suomen yliopiston taselaskelmien pohjalta määritetyt tuotantokustannukset, joissa on huomioitu taulukon 1 mukainen energianurmen korjuuketju. Taulukon 2 sarakkeessa 2 on TilaArtturi hankkeen määrittämät säilörehun tuotantokustannukset keskiarvona ilmoitettuna vuodelta TilaArtturi hankkeen tuotantokustannusten keskiarvo on määritetty 15 tilan tuotantokustannusten keskiarvona. Kyseisillä 15 tilalla on ollut käytössä erilaisia tuotantoketjuja tilojen välillä ja myös yhdellä tilalla on voitu käyttää erilaisia korjuuketjuja (36). TilaArtturi hankkeiden tiloilla säilörehusato on vaihdellut kilosta kiloon hehtaarille tuorepainona ilmoitettuna, kun sato on korjattu kolme kertaa. Hehtaarikohtaiset tuotantokustannukset ovat vaihdelleet ilman tukea 817 ja 1800 välillä (tuettuna vaihteluväli on ollut ).(3) Taselaskelmiin pohjautuvassa tuotantokustannuslaskelmassa tuotantokustannukset ovat Tuotantokustannusten alhaisemmassa hinnassa on huomioitava, että lannoitekustannukset ovat alhaisemmat taselaskelmissa verrattuna TilaArtturi hankkeen lannoitekustannuksiin. Taselaskelmissa on käytetty kahta korjuukertaa. TilaArtturi hankkeessa lannoitekustannukset ovat esimerkkitiloilla vaihdelleet 79 /ha /ha välillä (luomutiloilla 0 /ha), keskiarvon ollessa 142 /ha (3). Taselaskelmissa lannoitekustannukset ovat 42 /ha. Lannoitustasona laskelmissa on käytetty 154 kg/n hehtaarille. Taselaskelmien mukaan hehtaarille levitetään mädätysjäännöstä vuodessa 50,9 t. Mädätysjäännöksen ravinnepitoisuudet ovat seuraavat (2): - Kokonaistyppi: 3,14 kg/t - Liukoinen typpi: 2,29 kg/t - Fosfori: 0,53 kg/t - Kalium: 3,73 kg/t Mädätysjäännöksen levitysmäärän ollessa 50,85 t/ha, mädätysjäännöksen mukana energianurmelle levitetään seuraavat määrät ravinteita (suluissa lisätarve tai ylitys) (2): - Liukoinen typpi: 116,3 kg/ha (lisäystarve 37,7 kg/ha) - Fosfori: 27,0 kg/ha (ylitys 6,5 kg/ha) - Kalium: 189,5 kg/ha (ylitys 141,5 kg/ha) Täten lisälannoitustarve on typen osalta 37,7 kg/ha, joka laskelmissa täytetään väkilannoitteiden käytöllä. Taselaskelmissa on määritetty myös lisälannoitustarve ilman biokaasulaitosta. Tässä tapauksessa edellä mainittu typen tarpeen täyttäminen vaatii väkilannoitteita 81,2 kg/ha eli väkilannoitteista typen korvaavuus biokaasuvaihtoehdossa on 43,5 kg/ha.(2) 12
13 Laskelmissa huomioidaan C2-alueen tuet seuraavasti (4): - Tilatuki: 153 /ha - Luonnonhaittakorvaus + kotieläintilan kansallinen lisäosa: 290 /ha - Ympäristötuki, kotieläintila: 107 /ha - Pohjoinen tuki, yleinen muut kasvit: 33 /ha YHTEENSÄ: 583 /ha 4.2 Energianurmen taloudellinen tase biokaasun tuotannossa Tuotanto maatilakohtaisessa biokaasulaitoksessa Energianurmesta tuotetun biokaasun kannattavuus riippuu energian hinnasta. Taulukossa 3 on laskettu metaanin- ja energiantuotantomäärät energianurmelle hehtaaria kohti. Tuotetusta osuudesta on vähennetty laitoksen oman käytön osuus, joka on määritetty samansuuruiseksi kuin MTT Maaningan biokaasulaitoksen energiankulutuksen osuus. Lisäksi taulukoissa 4 ja 6 on määritetty yhden hehtaarin energiantuotannon tulo, kun laitoksen omakäyttöenergiat ovat määritetty MTT Maaningan laitosta pienemmiksi. Taulukon 3 lähtöarvot: Metaanintuotantopotentiaali: 0,476 m 3 CH 4 /kg VS (38) Energianurmen tuotto: 17,6 t/ha (märkäpaino) (2) Nurmen korjuukerrat: 2 (2) Nurmen TS-pitoisuus: 30 % Nurmen VS/TS -suhde: 0,9 Energianurmen metaanintuotantopotentiaalit on määritetty MTT:n Biotila hankkeessa. Lähtöarvoissa metaanintuotantopotentiaalit on määritetty 1 atm ilmanpaineessa ja + 25 C lämpötilassa. MTT Maaningalla tehdyissä tutkimuksissa nurmen metaanintuotantopotentiaaliksi on määritetty 0,397 m 3 CH 4 /kg VS. Tutkimuksissa on myös todettu, että käsiteltäessä lantaa ja nurmea yhdessä metaanintuotanto tehostuu. Tutkimuksessa määritetty yhteiskäsittelykerroin on 1,2, joten nurmen metaanintuotantopotentiaali on täten 0,476 m 3 CH 4 /kg VS edellä mainituissa olosuhteissa. Taulukoissa 3, 4, 5 ja 6 on energianurmen potentiaali määritetty lannan ja nurmen yhteiskäsittelyn kautta, joten metaanintuotantopotentiaalin arvona on käytetty 0,476 m 3 CH 4 /kg VS. (38) 13
14 Taulukko 3. Energianurmen biokaasun tuotannon ja siitä tuotetun energian määrä arvo yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa (CHP) hehtaaria kohti energianurmentuotannon ollessa 17,64 t/ha. Energiantuotanto energiarehusta (pinta-ala 1 ha) Rehumäärä 17,64 t rehua /ha /v Metaanimäärä m 3 / CH 4 /ha Energia (metaanin energiasisältö) kwh /ha Sähkön- ja lämmöntuotanto (brutto) Lämpö kwh/ha Sähkön- ja lämmöntuotanto kwh/ha Laitoksen oma kulutus (suluissa kulutus biokaasuenergiasta) Lämpö (16 %) ( kwh/ha Sähkö (11 %) ( kwh/ha Nettoenergiat Lämpö kwh/ha Sähkö KWh/ha 1) MTT:n määrittämä Maaningan laitoksen kuluttama oma lämpöenergian osuus laskettuna biokaasun energiasisällöstä (polttoaineen energia-arvo). 2) MTT:n määrittämä Maaningan laitoksen kuluttama oma sähköenergian osuus laskettuna biokaasun energiasisällöstä (polttoaineen energia-arvo). Taulukossa 4 on määritetty energiantuotannosta saatava tulo CHP-tuotannossa energianurmihehtaaria kohti. Taulukon 4 kohta Tulot energianurmi, ilmoittaa sen tulon, jonka 1 hehtaari energianurmea tuottaa huomioiden biokaasulaitoksen oman energiankulutuksen osuuden. Taulukosta voidaan päätellä, että energianurmen tuotannon kannattavuutta tulee huomioida tapauskohtaisesti riippuen energianhinnasta. Käytetyt energianhinnat ovat määritetty liitteessä 8. Taulukot 4 ja 5 ilmoittavat energianurmen tuottojen tasot yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa suhteessa nurmen tuotantokustannuksiin. Taulukoissa ei ole huomioitu biokaasulaitosinvestoinin poistoja sekä käyttökustannuksia. Taulukoissa tulee huomioida, että nurmen hehtaarikohtainen kuiva-ainetuotto on vakioitu 5,3 t/ha ka. tasolle. 14
15 Taulukko 4. Energianurmen biokaasun tuotannon ja siitä tuotetun energian arvo eri energianhinnoilla yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa (CHP) hehtaaria kohti energianurmentuotannon ollessa 17,64 t/ha (tuorepaino). CHP-laitos BIOKAASUN TUOTANNOSTA SAATAVA ENERGIATULO ( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy - sähkön käyttö tilalla - sähkön myynti sähkön tuotantotuki (4,2 /MWh) sähkön siirtomaksu (Savon Voima Oy) Ylijäämä lämmön arvo - hakkeeseen sidottu hinta öljyyn sidottu hinta TULOT ENERGIANURMI TUKI YHTEENSÄ YHTEENSÄ Oletus, että sähkön tuotanto on vuoden aikana yli kwh. 2. Sarakkeeseen on määritetty energiantuotannosta saatava tulo, kun laitoksen oman energiankulutuksen osuudeksi biokaasun energiasisällöstä on määritetty sähkölle 11 % ja lämmölle 16 %. 3. Sarakkeeseen on määritetty energiantuotannosta saatava tulo, kun laitoksen oman energiankulutuksen osuudeksi biokaasun energiasisällöstä on määritetty sähkölle 5 % ja lämmölle 10 %. Taulukko 5. Taloudellinen tase energianurmen CHP tuotannossa /ha, kun huomioidaan tulot ja tuotantokustannukset energianurmen tuoton ollessa 17,6 t/ha (tuorepaino). Taulukossa oma energiankulutus lämmölle on 16 % ja sähkölle 11 % biokaasun energiasisällöstä. ENERGIANURMEN TUOTANNO TALOUDELLINEN TASE( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy TULOT (energia + tuki) TUOTANTOKUSTANNUS TULOT-TUOTANTOKUSTANNUS -TASE
16 Taulukko 6. Taloudellinen tase energianurmen CHP tuotannossa /ha, kun huomioidaan tulot ja tuotantokustannukset energianurmen tuoton ollessa 17,6 t/ha (tuorepaino). Taulukossa oma energiankulutus on määritetty lämmölle 10 % ja sähkölle 5 % biokaasun energiasisällöstä. ENERGIANURMEN TUOTANNO TALOUDELLINEN TASE( /ha) EI TUOTANTOTUKEA TUOTANTOTUKI Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy Sähkön myynti lämpö hake Sähkön myynti lämpö öljy TULOT (energia + tuki) TUOTANTOKUSTANNUS TULOT-TUOTANTOKUSTANNUS -TASE Muut pellot Ravinteet Energianurmen tuotanto Tuki: 583 /ha Energianurmi Tuotantokustannus: 1037 /ha BIOKAASULAITOS MAATILA Energianurmen tuotto CHP-tuotannossa (energia): /ha (17,64 t/ha tuotto, märkäpaino) Kuva 2. Maatilan biokaasulaitokseen sekä energianurmen tuotantokustannusten suhteutumien tukeen ja energiantuotannon tuloihin (tuotantokustannuksina on käytetty keskitetyn biokaasulaitoksen tuotantokustannuksia). Laitoksen oma energiankulutuksen prosenttiosuus on sama kuin MTT Maaningan biokaasulaitoksella. 16
17 4.2.2 Energianurmen tuotantokustannukset keskitetyssä biokaasulaitoksessa Kuvassa 3 on esitetty energianurmen tuotantokustannusten, kuljetusten ja tukien huomioiminen kannattavuustarkastelussa keskitetyssä laitosformaatissa. Energianurmen korjuu ja varastointi tapahtuu laskentamallissa tilalla. Tuki: 583 /ha Energianurmi Energianurmen tuotanto Tuotantokustannus: 1037 /ha BIOKAASULAITOS OY Ravinteet Maatila X Biokaasulaitos maksaa tuottajalle: - Energianurmen tuotannon ja tuen erotuksen - Kuljetuksen - Energiasta (energianurmesta) - Energiatulo CHP-tuotannossa: /ha (17,64 t/ha tuotto) Kuva 3. Toimintamalli, jossa biokaasutus tapahtuu keskitetyssä biokaasulaitoksessa. Jotta maatilat alkaisivat tuottaa energianurmea biokaasun tuotantoon, tulisi heidän saada korvaukset energianurmen tuotannosta sekä lisäksi palkkio myydystä energianurmesta. Biokaasulaitoksen hehtaarilta saama tulo CHP-tuotannossa vaihtelee edellä kuvatussa esimerkissä välillä hehtaaria kohden riippuen energianhinnasta (energianurmen tuotanto 17,6 t/ha märkäpainona). Energianurmen tuotantokustannuksina on laskentamallissa käytetty 1037 hehtaarille, johon tuottaja saa tukea 583 hehtaarille. Biokaasulaitos Oy:n tulisi maksaa tuotannon ja tuen välinen erotus (-454 ) sekä lisäksi palkkion tuotetusta energianurmesta (energiasta), jotta tuotanto olisi kannustavaa. Määritettäessä hehtaarikohtainen palkkio esimerkin omaisesti 100 suuruiseksi, tulisi Biokaasulaitos Oy:n maksaa maatilalle tuotetusta energiasta 554 hehtaarille. Parhaassa tilanteessa Biokaasulaitos Oy saa tuloja hehtaarilta /ha, jolloin energianurmen hyödyntäminen energiantuotannossa on taloudellisesti mahdollista oletetuilla lähtöarvoilla. Toimintamallissa, jossa sähkö myydään verkkoon markkinahinnalla sekä lämpöenergian hinta sidotaan hakkeeseen, energianurmen tuotanto ei ole kannattavaa. Tilannetta tulee kuitenkin tarkastella tilatason näkökulmasta kokonaisvaltaisesti, jossa huomioidaan mm. peltokierrot, mahdollinen luomutuotanto sekä lannan logistiikka tilan ja laitoksen välillä. 17
18 5 Maatilan biokaasulaitos tilan syötteillä 5.1 Laitoksen toimintamalli Tässä kappaleessa tarkastellaan maatilakohtaista biokaasulaitosta, jonka käsiteltävät raaka-aineet koostuvat maatilalta tulevista raaka-aineista. Tarkastelussa syötteinä ovat nautatilan lietelanta sekä energianurmi. Mädätyksen lopputuote (mädätysjäännös) hyödynnetään tilan pelloilla sekä energianurmen tuotannossa että muilla peltolohkoilla. Maatila Energianurmen varastointi Energianurmipellot BIOKAASULAITOS Mädätysjäännös Muut pellot Lämpö Sähkö Kuva 4. Tarkastelussa olevan biokaasulaitoksen toimintamalli. 18
19 5.2 Laitoksen perustamisessa huomioitavat tulkinnat Käsittelyprosessi ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet Käsittelyprosessi: Kun käsitellään tilan lantaa ja kasvijakeita ja mädätysjäännös hyödynnetään tilalla, ei laitokselta vaadita erityisiä prosessivaatimuksia. Soveltuva prosessi on mesofiilinen (+37 C) mädätysprosessi. Lopputuotteen hyödyntäminen: Mädätysjäännös voidaan hyödyntää tilan pelloilla, vuokrapelloilla tai sopimuspelloilla normaalin lannan käytön tapaan ympäristötukiehtojen ja nitraattidirektiivin rajoitteiden mukaisesti. Lannan sijoitustuki (erityistukisopimus): Mädätysjäännökselle ei saa lannan sijoitustukea, koska tukea myönnetään vain prosessoimattomalle lannalle ja virtsalle. (5) Luomuhyväksyntä: Mädätysjäännös on luomuhyväksytty maanparannusaine. Nurmi voi tulla myös tilan ulkopuolelta tilalta, joka ei ole luomun piirissä. (6) Laitoksen perustaminen Elinkeinosuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat: Yrittäjän tulee laatia laaja elinkeinosuunnitelma, joka tulee investointitukihakemuksen liitteeksi. Maatilainvestoinnit käsitetään yhtenä kokonaisuutena ja biokaasulaitosinvestoinnille ei ole määritetty erillistä kannattavuuskertoimen raja-arvoa, joka tulisi ylittää tuen saamiseksi. Tämä tulee kysymykseen esim. tapauksissa, joissa ympäristökysymykset ovat investoinnin perusteena. (34) Investointitukihakemus: Haettaessa investointitukea, biokaasulaitokselle tulee laatia investointitukihakemus. Maatilojen investointituki haetaan TE-keskuksesta. Isoille yksiköille on myönnetty myös tukea Maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM). MMM:n tuen tavoitteena on ollut rahoittaa selkeästi maatilakokoluokkaa suurempia yksiköitä. MMM:n tukiinstrumentin jatkuvuudesta vuonna 2011 saa tietoa MMM:stä. 19
20 5.2.3 Ympäristöluvat Ympäristölupa: Biokaasulaitokselle tulee hakea ympäristölupa joko kunnasta tai ELY-keskukselta, mikäli laitos on lupavelvollinen. Maatilakohtaisen biokaasulaitoksen luvanvaraisuus määräytyy käsiteltävien jakeiden tai eläinmäärän mukaan. Esimerkiksi lypsylehmämäärän ollessa 30, lupaviranomainen on kunta ja määrän ylittäessä 75, lupaviranomainen on ELY-keskus. Ympäristölupavaateen mukaiset eläinmäärät ovat MaLLa2 hankkeen loppuraportissa sivulla 18. Uuden rakennettavan navetan yhteyteen tulevan biokaasulaitoksen ympäristölupa käsitellään yhdessä navetan ympäristöluvan kanssa. Rakennettaessa tilan jakeisiin pohjautuva biokaasulaitos olemassa olevan navetan yhteyteen, tulee tehdä navetan ympäristöluvan muutoshakemus. (37) Viranomainen määräytyy käsiteltävien lietemäärien tai tuotantotilojen eläinmäärien mukaan. Käsiteltävien lietemäärien mukaan alle t vuodessa käsittelevän laitoksen lupaviranomainen on kunta ja yli t vuodessa käsittelevä laitos lupaviranomainen on ELY-keskus. Ympäristöluvan liitteeksi tulee toimittaa asiakirjat ja selvitykset, jotka luetellaan ympäristönsuojeluasetuksessa kohdissa 10 ja 12. (7,11) Ympäristöluvan viranomaismaksut: Alueellinen ympäristökeskus: Jos biokaasulaitos tehdään yhtä aikaa navetan kanssa, lupa kuuluu navetan ympäristölupaan, jolloin eläinsuojan maksun lisäksi tulee maksu joko tuntiveloitteisena tai maksu on puolet eläinsuojan luvasta. (11) Eläinsuojan ympäristölupa maksaa noin (8). Lisäksi maatilakokoluokan biokaasulaitoksen lupa maksaa noin Esimerkiksi Halsuan maatilakokoluokan biokaasulaitoksen ympäristölupa on maksanut 1050 (vuosi 2002), joka on koostunut 30 tunnin viranomaistyöstä (9). Maaningan maatilakohtaisen biokaasulaitoksen ympäristölupa on maksanut Ympäristöluvan käsittelyyn käytetty oli käytetty 24 tuntia viranomaistyötä.(10) Kunta: Eläinsuojan ympäristöluvan keskihinta kunnissa on vuonna 2005 ollut 770 (vaihteluväli ). Jätteen laitosmaiseen hyödyntämiseen tarvittavan ympäristöluvan keskihinta vuonna 2005 on ollut 1430 (vaihteluväli ). (12) Ympäristövaikutusten arviointi: Ympäristövaikutusten arviointia ei tarvita laitoksissa, joissa käsittelymäärä on alle t vuodessa. 20
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotBiokaasuntuotannon kannattavuus
Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia
LisätiedotOmaa energiaa Kyrönmaalta. Seppo Kiljo 1
1 Biomassojen CH₄ pitoisuus m³ / 7tn / ha 3135 m³ 2650 m³ 2000 m³ 1435 m³ 1200 m³ 580 m³ 84 m³ 63 m³ Ruokohelpi Heinäseos Rehukaali Lupiini Puna-apila Kauran olki Sian lanta lehmän lanta 2 Kyrönmaalla
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotBiokaasuseminaari 27.2.2014
Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotMiten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö
Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-
LisätiedotBIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN
BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotBIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland
BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotBiokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen
Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotBiokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus
Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotViite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi
LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2014-2020. Lausunnon antaja: Pielisen Karjalan
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotBiokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo
Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotBiokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö
Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotKäytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta
Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden
LisätiedotKiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla
Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle
Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden
LisätiedotBioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet
BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet Ravinnehuoltopäivä, 29.3.2016, Kitee 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus BioKymppi Oy, 11 v. (06 ), hankevastaava,
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotBioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet
Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan
LisätiedotBiokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan
Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotMädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö
Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotBiotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön
Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotMaksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle
Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 30.3.2016 Versiohistoria Version Pvm Keskeisimmät muutokset numero
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotRANKU hanke. Alustava selvitys biokaasuntuotantomahdollisuuksista Taivassalon kunnassa Selvitystyön julkinen yhteenveto
RANKU hanke Alustava selvitys biokaasuntuotantomahdollisuuksista Taivassalon kunnassa. 7.9.2017 Selvitystyön julkinen yhteenveto Selvitystyön tavoite Selvitystyö on tehty osana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
LisätiedotBiotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön
Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotBiokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotMaksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle
Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät
LisätiedotYmpäristönäkökohdat - maatalous
Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja
LisätiedotEnergia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
LisätiedotYmpäristöliiketoiminnan kasvava merkitys
Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman
Lisätiedot- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä
Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotEnergiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle
Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotKierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki
Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotMaatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen
Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina 30.1.2019 Juha Luostarinen Yritys Perustettu v. 2001, työntekijöitä 9 Alana biokaasulaitosten
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotStormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers
Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita
LisätiedotBIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi
Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.20 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.2017
LisätiedotEsimerkkejä energian säästöstä maatiloilla
Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon
LisätiedotMaatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet
Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Envitecpolis Oy Henri Karjalainen 15.3.2016 LUOTTAMUKSELLINEN Esitelmän rakenne 1) Envitecpolis 2) Biokaasuntuotanto maatilalla 3) Voiko biokaasuntuotanto
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja
Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka
LisätiedotLapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen
Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys Henri Karjalainen Toni Taavitsainen 11.10.2018 Kaasua Maatilalta Osa 1: Markus Moilanen Tavoitteet / intressit biokaasulle? Käsitellä alueen agrobiomassat
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotMMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö
MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö Energia-asioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-
LisätiedotLietelannan separoinnin taloudellinen merkitys
Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä
Lisätiedot22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012
Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotÄmmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa
Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi
LisätiedotKerääjäkasvit talouden näkökulmasta
Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Erika Winquist (Luke) Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017 Mustialassa Kerääjäkasvisadon hyötykäyttö 1. Korjuu rehukäyttöön 2. Laidunnus lampailla 3. Korjuu biokaasun raaka-aineeksi
LisätiedotBiokaasulaitosten investointituet v. 2014
Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos
LisätiedotKotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi
Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Biomassojen
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
Lisätiedot