PIETARSAAREN SEUDUN ILMASTOSTRATE- GIA VUOTEEN 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIETARSAAREN SEUDUN ILMASTOSTRATE- GIA VUOTEEN 2020"

Transkriptio

1 1

2

3 1 Työryhmäraportti Käännös PIETARSAAREN SEUDUN ILMASTOSTRATE- GIA VUOTEEN 2020 Sisältö Liitteet Kooste 2 1. Johdanto 3 2. Lähtötilanne Maailmanlaajuinen tilanne Euroopan tilanne Kansallinen tilanne Paikallinen tilanne Kasvihuonekaasupäästöt Seudun energiantuotanto ja toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi Mitä ilmastolle tapahtuu paikallisesti Mihin pyrimme? Edellytykset Visio Miten tavoite saavutetaan? Pienemmät päästöt Esimerkkejä menetelmistä tavoitteen saavuttamiseksi Ilmastostrategian toteuttamisen osapuolet Seudun näkyvyyden edistäminen Sopeuttamistoimenpiteet Pietarsaaren seudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina (ruotsiksi) 2. Energia-alan tutkimusta ja uutta tekniikka (ruotsiksi) 3. Pietarsaaren seudun ilmastostrategia vuoteen liikenne (ruotsiksi) 4. Seudullinen ilmastostrategia. Kuinka teknisen toimen metodeilla voitaisiin kohdata odotukset tehokkaammasta energiankäytöstä ja kohoavista energiahinnoista?

4 2 Kooste Pietarsaaren seudun kunnallisen yhteistyölautakunnan asettama työryhmä on laatinut Pietarsaaren seudun ilmastostrategian. Ilmastonmuutoksen lisäksi on perusteltua ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin energiavarojen käytön tehostamiseksi sekä riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista polttoaineista. Varsinkaan öljyn saatavuus ei mitä todennäköisimmin tule vastaamaan kysyntää lähitulevaisuudessa, ja tämän seurauksena ovat alati nousevat hinnat. Seudun kasvihuonekaasujen päästöt ovat kulutusperusteisen laskentamallin mukaan vähentyneet noin tonnista hiilidioksidiekvivalenttia noin tonniin vuosina Tämä yli 9 %:n vähennys johtuu pääasiassa teollisuuden vähentyneistä päästöistä. Kuntien väliset erot ovat huomattavia. Pietarsaaressa ovat teollisuus ja rakennusten lämmittäminen suuremmat päästölähteet, kun taas maatalous ja liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt Kruunupyyssä, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. Luodossa ovat liikenne ja rakennusten lämmitys suurimmat päästölähteet. Seudun tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2008 mennessä on jo noin 8 % toteutunut ennen kaikkea teollisuuden vähentyneinä päästöinä. Jäljelle jäänyt 12 %:n vähennys voidaan aikaansaada ennen kaikkea tehostamalla rakennusten lämmittämistä, liikennettä ja teollisuuden energian käyttöä, palveluja ja julkisen sektorin hankintoja. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuntalaisten asennemuutosta ja yhteiskunnan eri toimijoiden ja kunnan asukkaiden välistä yhteistyötä.

5 3 1. Johdanto Pietarsaaren ympäristö- ja rakennuslautakunta teki aloitteen seudun yhteisestä ilmastostrategiasta Pietarsaaren kaupunginhallitus päätti hyväksyä ehdotuksen ja otti asian esille Pietarsaaren seudun kunnallisen yhteistyölautakunnassa. Yhteistyölautakunta päätti laatia yhteisen ilmastostrategian, jossa pääpaino olisi paikallisilla ja konkreettisilla toimenpiteillä. Yhteistyölautakunta asetti työryhmän, joka koostui seuraavista henkilöistä: Else-Maj Boström, Pietarsaaren kaupunki Michael Djupsjöbacka, Kruunupyyn kunta Tony Eklund, Uudenkaarlepyyn kaupunki Göran Frilund, Optima Martin Granholm, puheenjohtaja Ann Holm (Saini Heikkuri-Alborzi), Pohjanmaan liitto Mattias Kanckos, Pedersören kunta Gun Kapténs, Luodon kunta Christina Lind-Kangas, Pietarsaaren kaupunki Mats Nylund, Pedersören kunta Curt Nyman, Pietarsaaren kaupunki, sihteeri Stefan Storholm, Katternö Ab Heimo Toiviainen, Pietarsaaren kaupunki Jari A. Vainio, UPM-Kymmene Oyj Johan Wasberg, Merinova Ab Sofia Zittra-Bärsund, Luodon kunta Suomen kuntaliiton hallitus on hyväksynyt liiton ilmastopoliittiset linjaukset. Siinä kuntia kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ja varautumaan sen vaikutuksiin. Kuntaliitto kehottaa kuntia myös laatimaan kunnallisen tai seudullisen ilmastostrategian ja nivouttamaan sen kunnan strategiatyöhön. Vuoden 2009 aikana on Elinkeinokeskus Concordia yhteistyössä Capful Oy:n kanssa päivittänyt Pietarsaaren seutustrategian samanaikaisesti tehtävän seudullisen ilmastostrategian kanssa. 2. Lähtötilanne 2.1. Maailmanlaajuinen tilanne Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kokoamassa maapalloa koskevissa skenaarioissa lähdetään siitä, että ihmisen toiminnasta johtuva ilmastonmuutos on tosiasia. Vaikka yksittäinen alue ei yksin voi muuttaa kehitystä ratkaisevalla tavalla, on kuitenkin oikein, että ilmastoasia otetaan esille niin monella foorumilla kuin mahdollista. Maailmapallon hiilidi-

6 4 oksidipäästöt ovat tällä hetkellä noin 42 miljardia tonnia vuodessa. Päästöt ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti ja niitä ohjaavat suurelta osin eri maanosien kehitysvaiheet. Ympäristö ja energia ovat käsitteinä sulautumassa yhdeksi ilmastokäsitteeksi. Kuva 1. Maapallon kasvihuonekaasujen (hiilidioksidiekvivalentteina) jakautuminen vuonna 2000 (Nicholas Stern, 2006 The Economics of Climate Change the Stern Review). Maapallon ilmastoasioihin tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja. Ongelman ydin on se, kuinka saada aikaan riittävän täsmällisiä ratkaisuja, jotka kaikki kuitenkin voivat hyväksyä. Valitettavasti tuo on tähän saakka osoittautunut mahdottomaksi. Yksimielisyyteen pääseminen tehokkaista toimenpiteistä käytettävissä olevien tietojen pohjalta eivät ole onnistuneet, ja tuloksena on ollut poliittisia päätöksiä, joita kaikki eivät ole hyväksyneet. Kioton pöytäkirja ja Kööpenhaminan joulukuun 2009 kokouksen tulokset ovat tyypillisiä esimerkkejä. Ennen kaikkea suurten päästäjämaiden on sovittava yhteisistä linjauksista. Ilman sellaista sopimusta tulevat taloudellista kehitystä ohjaamaan alueelliset intressit, jonka seurauksena on mm. vääristynyttä kilpailua ja protektionismia. Päästökauppa on eräs keino Kioton pöytäkirjan päämäärien saavuttamiseksi, mutta se koskee edelleen ainoastaan voimantuotantoa ja eräitä teollisuudenaloja. Maailmanlaajuisesti toimivien monikansallisten yhtiöiden roolia painotetaan usein, kun on kyse koko maapallon asioista. Ilmastoasia sisältyy nykyisin yritysten agendoihin, mutta päätösten tekeminen maailmanlaajuisista pelisäännöistä ja lakien säätäminen kuuluu globaalille poliittiselle koneistolle, ei yrityksille, olivatpa ne kuinka isoja tahansa.

7 Euroopan tilanne Kuten edellä mainittiin, voi ilmastoasian kehitys alueellisesti nähtynä saada negatiivisia seuraamuksia tärkeille yhteiskunnan toiminnoille. Euroopan Unioni on, erityisesti Ruotsin puheenjohtajakauden aikana, selvästi ilmaissut tavoitteen, että Euroopalla on oltava johtava rooli ilmastoasiassa ja se on asettanut hyvin kunnianhimoisia tavoitteita kaudelle Tässä asiassa tarvitaan johtajuutta, mutta sillä edellytyksellä, että riittävän monet ovat mukana. Mikäli suuret päästömaat, kuten USA, Kiina ja Intia jättäytyvät pois, johtajuus voi tuottaa enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Kioton julistus velvoittaa Euroopan Unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonepäästöjään vuosina kahdeksalla prosentilla vuoden 1990 tasoon nähden. Velvoitteet ovat edelleen jaettu jäsenmaiden kesken siten, että jokainen valtio on velvollinen vähentämään päästöjä. Tämän sisäisen jaon perusteella on Suomi sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuosien aikana niin, että ne vastaavat vuoden 1990 tasoa. Kioton pöytäkirjan voimassaolon päättymistä seuraavien ilmastopoliittisten neuvottelujen edellä EU:n kanta on ollut se, että ennen vuotta 2020 kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, sekä että uusiutuvan energian osuutta lisätään 20 prosenttiin käytetystä energiasta. Niin kutsutussa päästökaupassa on EU:n tavoitteena päästöjen vähentäminen 21 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä. Päästökaupan ulkopuolella olevat sektorit, joihin kuuluvat mm. liikenne ja maatalous, on tavoite keskimäärin 10 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Kansallinen tilanne Energia-asia on maallemme keskeinen tulevaisuuden asia. Yhteiskuntamme on energiariippuvainen, mikä johtuu ilmastostamme ja perusteollisuudestamme. Tämä energiariippuvuus asettaa meille muita kilpailijamaitamme suuremman haasteen ilmasto-asiassa. Sen vuoksi onkin tärkeää muuttaa omia asenteita siten, että päivittäisessä elämässä yksikötasolla tehdään valintoja, jotka edistävät voimavarojen tehokkaampaa käyttöä. Niinpä onkin perusteltua kehittää kuntatason ohjelmia, jotka ovat käytännöllisiä, ja levittävät näin ollen oikeaa tietoa kokonaisuudesta ja vaikuttavat, asenteisiin.

8 6 Suomi ratifioi YK:n ilmastokokouksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002 yhdessä muiden Euroopan Unionin maiden kanssa. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on Suomi osa Euroopan Unionia, mikä merkitsee sitä, että EU:ssa sovitut ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat niin ikään kansallisen tason valmistelua ja toimeenpanoa. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2005 kasvihuonekaasujen rajoittamistoimenpiteet ensimmäiseksi nk. Kioton sopimuskaudeksi sekä pitkän aikavälin tavoitteet. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian Strategiassa on lyöty lukkoon Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä mm. energiankäytön tehostamisessa ja uusiutuvan energiankäytön lisäämisessä. Suomen tavoitteena on päästöjen vähentäminen päästökauppaan kuulumattomilla aloilla 16 %:lla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuus lopullisesta energiankäytöstä on vahvistettu 38 prosentiksi vuoden 2020 energiankäytöstä. Valtioneuvosto hyväksyi ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuuden selvityksen, joka näyttää tien kohti niukkapäästöistä Suomea vuonna Selvitys asettamana tavoitteena on, että Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna Paikallinen tilanne Kasvihuonekaasupäästöt Osana seudun ilmastostrategian laadintaa tehtiin Suomen kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen laatiman laskentamallin avulla (KAS- VENER) kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli) päästölaskelma. Laskelma on tehty vuosien 1990, 1997, 2005 ja 2008 tietojen perusteella (liite 1). Mallin kulutukseen perustuvan laskentatavan mukaan, ovat kasvihuonekaasupäästöt Pietarsaaren seudulla vähentyneet vuodesta 1990 vuoteen 2008 noin tonnista hiilidioksidiekvivalentteina noin tonniin. Tämä noin 8 %:n vähennys johtuu ennen kaikkea teollisuuden fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä. Suurimmat päästölähteet ovat teollisuuden energiantuotannon lisäksi rakennusten lämmittäminen, liikenne ja maatalouden metaani- ja typpioksiduuli päästöt. Pietarsaaren seudun päästöt ovat noin 0,8 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Henkilöä kohden laskettuna ovat

9 7 Pietarsaaren seudun päästöt noin 12 tonnia asukasta kohden vuodessa, mikä on hieman alle maan keskitason. Seudun kuntien väliset erot ovat melko suuret. Pietarsaaressa ovat teollisuus ja rakennusten lämmittäminen suurimmat päästöjen aiheuttajat, kun taas maatalous ja liikenne korostuvat päästölähteinä Kruunupyyssä, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. Luodossa suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja rakennusten lämmittäminen t Pietarsaarenseudun kulutusperusteiset päästöt, CO2-ekv Vuosi Rakennusten lämmitys Muu polttoaineenkäyttö Muu sähkön käyttö Liikenne Jätehuolto Maatalous Kuva 2 Kasvihuonekaasujen päästöt (hiilidioksidiekvivalentteina) energiankulutuksesta ja muista toiminnoista Pietarsaaren seudulla vuodesta 1990 vuoteen 2009 (katso myös liite 1) Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan laskea eri tavoilla, ja tässä käytetyssä laskentamenetelmässä suuria voimalaitoksia, kuten Alholmens Kraft Oy:n voimalaitosta Pietarsaaressa, pidetään kansallisena laitoksena. Sen päästöt huomioidaan laskelmassa osana kansallista energiatuotantoa eikä paikallisena päästönä. Muussa tapauksessa seudun energiakulutuksesta johtuvat päästöt eivät olisi vertailukelpoisia. Alholmens Kraft eroaa muista lauhdevoimalaitoksista siinä, että sen käyttämä biopolttoaineen osuus on suuri. Voimalaitos käyttää ajoittain myös suuria määriä turvetta ja kivihiiltä, ja siten fossiilisista polttoaineista johtuvat hiilidioksidipäästöt vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Tämä vaihtelu ja biopolttoaineen lisääntyneen käytön myönteinen vaikutus eivät siis sisälly edellä mainittuihin Pietarsaareen seudun päästöihin laskentamallin rakenteen takia. Laskelma ei sisällä myöskään päästöjä, jotka johtuvat seudulle tuotujen ja siellä kulutettujen tavaroiden tuotannosta. Toisaalta siihen sisältyvät seudun koko tavaratuotannon päästöt kulutuksen ylittävän tuotannon

10 8 osalta; tuota tuotantoa on esim. paperi, ketunnahkat ja eräät maataloustuotteet Seudun energiantuotanto ja toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi Käsillä oleva ilmastostrategia on ensimmäinen Pietarsaaren seudulla tehty, vaikkakin eri toimenpiteitä on jo tehty monen vuoden ajan energiasektorilla, teollisuudessa, kuntien ja yksityisten ihmisten toimesta. Osa näistä toimenpiteistä on jo vaikuttanut todetusti kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen vuoden 1990 jälkeen. Alholmens Kraft Oy:n monipolttoainevoimalaitoksen, AK2:n, käyttöön ottamisen jälkeen vuonna 2003 on seudun sähköntuotanto ylittänyt kulutuksen vuositasolla. Laitoksessa käytettävien biopolttoaineiden osuus on myös lisääntynyt ja se oli vuonna 2008 yli puolet käytettyjen polttoaineiden energiasisällöstä. Kuva 3. UPM Metsä Pietarsaaresta on kehittänyt metsähakkuujätteiden biopolttoainekeräystä ja kuljetusta nk. risutukkeina UPM-Kymmene Oyj:n oma energiantuotanto vastaa pääosin tehtaan energiantuotannosta ja se perustuu pääasiassa selluloosatuotannon sivutuotteina syntyviin biopolttoaineisiin. Biopolttoaineen osuus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Seudulla on jo pitkään tuotettu huomattava määrä vesivoimaa, ja Luotoon on vuonna 2006 rakennettu tuulivoimalaitos.

11 9 Kuva 4. Sähköenergian tuotanto ja kulutus Pietarsaaren seudulla vuonna 2008 (lähde Katternö Oy) Pietarsaaren kaukolämpöverkostoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1974 ja se käsittää nykyään valtaosan kaupungin keskeisistä osista ja sitä laajennetaan edelleen. Pietarsaaren Energialaitos ostaa melkein koko kaukolämpömäärän Alholmens Kraftilta. Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressä, Kruunupyyssä ja Luodossa on rakennettu paikallisia puuhaketta käyttäviä lämpökattiloita, lähinnä kunnan omistamien kiinteistöjen yhteyteen. Esimerkiksi Uudenkaarlepyyn hakkeenpolttoon perustuva kaukolämpöverkko kattaa melko lailla kaupungin koko keskustan. Seudulla on kaiken kaikkiaan 18 kpl tällaista haketta käyttävää lämpökattilaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 13 MW. Polttoaineen näihin laitoksiin toimittavat paikalliset urakoitsijat. Vuosittainen käyttö on runsaat irtom 3 haketta, mikä vastaa noin tonnia polttoöljyä. Hakkeen ja puupellettien käyttö sekä ennen kaikkea lämpöpumput ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina omakotitalojen, teollisuushallien ja maatilarakennusten lämmityksessä. Kalliolämpö-kaivoja poraaville yrityksille tehdyn kyselyn perusteella on kalliolämpölaitteiden määrä seudulla runsaat 500 kpl vuonna Sähkön ja lämmön tuottaminen lannan biokaasulla on suunnitteilla ainakin Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä. Feora Oy Uudessakaarlepyyssä on pitkälle edenneet suunnitelmat biodieselin tuottamisesta turkiseläinten rasvasta. Pietarsaaressa on otettu käyttöön kaikille avoin paikallisliikenne, joka perustuu uudenaikaiseen tietotekniikkaan. Nk. Vippari-liikenteellä on noin

12 matkustajaa vuodessa. Luodossa ja Pedersöressä on myös palveluun perustuvaa paikallisliikennettä. Pietarsaari tukee linjaautoliikennettä juna-asemalle ja lentoasemalle Mitä ilmastolle tapahtuu paikallisesti Pietarsaaren seudun kannalta eivät maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen havaittavimmat seuraukset ainakaan lähitulevaisuudessa vaikuta kovin tuhoisasti paikalliseen ilmastoon, vaan ne tuntuvat pikemminkin valtakunnan tason poliittisten päätösten heijastusvaikutuksina, energian hinnan nousuna, epävakaina yhteiskunnallisina oloina muualla maailmassa jne. Seudun ilmasto on tietenkin erottamaton osa koko maailman laajuista ilmastonmuutosta ja tulee todennäköisesti muuttumaan tulevina vuosikymmeninä. Maailmanlaajuiset ilmastonmuutosmallit ovat liian karkeita ennustamaan paikallisille olosuhteille. Ilmatieteenlaitoksen mukaan (http://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutos/suomessa.html) Suomi kuuluu alueisiin, joissa lämpenemisen ennustetaan olevan voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin. Muutokset tulevat lisäksi olemaan suurempia talvella kuin kesällä. Erittäin kylmät kaudet harvinaistuvat ja lämpimät jaksot kesällä yleistyvät. Sademäärän odotetaan lisääntyvän eritoten talvella, ja sade tulee enimmäkseen vetenä. Kaatosateiden ennustetaan myös yleistyvän. Tuuliolosuhteiden ennusteet ovat epävarmoja; laajemmat meren avovesialueet talvella voivat aiheuttaa tuulisuutta rannikoilla. Lumikauden arvioidaan jäävän lyhemmäksi. Maan routaantuu vähemmän ja kosteuden takia maan kantavuus on huonompi talvisaikaan. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, VTT, on laatinut Kokkolan asuntomessualueen yleiskaavasuunnittelun yhteydessä ilmastomuutoksen pitkän aikavälin ennusteen ja muutoksen vaikutuksen merenpinnan tasoon (Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen 2008: Kokkolan Vanhansataman-lahden yleiskaavan ilmastovaikutukset. Tutkimusraportti Nro VTTR Tutkimuksessa tehtiin mallilaskelmia noin sadan vuoden ajalle. Arvion mukaan mm. Kokkolan keskilämpötila nousee 4 o C, maksimilämpötila noin 5 o C ja minimilämpötila 12 o C. Vuosittainen sademäärä nousee 25 % ja 6 tunnin sademaksimi 40 %. Maan lumipeitteisyyden aika lyhenee 60 vuorokaudella ja meren jääpeitteen aika 80 vuorokaudella. VTT teki ilmastoprojekti Astran (http://www.astra-project.org/0_home.html) ja merentutkimuslaitoksen tietojen perusteella arvion ilmastomuutoksen vaikutuksesta merenpinnan tasoon Kokkolassa. Tuon arvion perusteella merenpinnan keskikorkeus vaihtelisi sadassa vuodessa N60 korkeusasteikkoon nähden +10 cm ja -87 cm välillä. Maankohoamisen (8 mm/vuosi) vaikutus olisi siis vastaisuudessa suurempi, eli se kompensoisi maksimiennusteen mukaan suurin piirtein nousevan merenpinnan.

13 11 3. Mihin pyrimme? 3.1. Edellytykset Kuva 5. Kunnolliset merijäät ovat luultavasti tulevaisuuden talvina harvinaisempia. Talvien kunnollisine merijäineen odotetaan olevan harvinaisempia tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen odotetaan yleisesti lisäävän vesistöjen tulvariskejä lämpötilanmuutosten ja sateen vuoksi. Ilmastonmuutos on myös ollut taustana EU:n tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta antamalle direktiiville (2007/60/EU), johon Suomen kansallinen lainsäädäntö perustuu. Pietarsaaren seudun vesistöjen tulvariskien arviointityötä tehdään parhaillaan valtion ympäristöhallinnossa. Riskiarvioinnit tulevat jokilaaksojen lisäksi käsittämään myös merenrannat ja tiheään rakennettujen alueiden hulevesitulvat kaatosateiden yhteydessä. Ilmastonmuutoksen seurauksena voi olla maatalouden merkityksen kasvu Suomessa ja seudullamme ilmaston muuttuessa maataloudelle suotuisemmaksi. Monilla maailman nykyään tärkeillä maatalousalueilla otaksutaan maanviljelyksen edellytysten sitä vastoin heikentyvän. Koko maapalloa koskevien ja kansallisten ilmasto- ja energiapoliittisten pyrkimysten toteuttamisella tulee luonnollisesti olemaan vaikutuksensa myös Pietarsaaren seutuun paikallisista aloitteista ja toimenpiteistä huolimatta. Veropoliittiset toimenpiteet, erityyppinen EU:n ja kansallinen lainsäädäntö tulevat ohjaamaan energiankulutusta ja päästöjä enemmän tai vähemmän paikallisista päätöksistä riippumatta. Ajankohtaisia esimerkkejä tuosta lainsäädännöstä ovat mm. rakennusten tiukennetut lämmöneristysvaatimukset ja hehkulamppujen myyntikielto. Tuosta huolimatta on vastaisuudessakin tilaa myös paikallisille aloitteille ja ennakoivalle toiminnalle. Kunnat ja kuntalaiset yksittäisinä kuluttajina tekevät itse asiassa merkittävän osan energian ja muiden voimavarojen käyttöä kos-

14 12 kevista päätöksistä. Paikalliset yhteisöt ovat siksi tärkeitä koko maapalloa koskevien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksesta muuttuneet yhteiskunnan ja elinkeinoelämän edellytykset voivat rajoitusten ohella luoda seudun yrittäjille myös uusia toimialoja esim. energiatekniikkaan, rakentamiseen, biopolttoaineenvalmistukseen ja maatalouteen Visio Äskettäin päivitetyssä Pietarsaaren seudun kehitysstrategiassa on seudun vuoden 2020 visio seuraava: Pietarsaaren seutu on ennakoiva, tehokas, hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja monikulttuurinen. Seutu jossa onnistumme ja voimme hyvin. Ennakoivuus, tehokkuus, hyvä hoito ja ulospäin suuntautuneisuus edellyttävät myös sitä, että seutu osallistuu aktiivisti yhteisiin pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tehostaa energiankäyttöä. Myös ilmastoasiasta huolimatta on vahvat perusteet tehostaa energiankäyttöä ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, erityisesti öljystä. Pietarsaaren seudun on sen vuoksi pyrittävä tiedottamaan asukkailleen käytännöllisellä ja selkeällä tavalla energian käytön ja muiden varojen kestävästä ja tehokkaasta käytöstä. Seudulla aletaan tuon myötä ymmärtää ilmastonmuutoksen suorien ja epäsuorien vaikutusten hillitsemiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamistarve ja motivoidaan siihen tähtäävään toimintaan. Pietarsaaren seudun ilmasto- ja voimavarapoliittinen strateginen tavoite vuoteen 2020 on: Pietarsaaren seutu käyttää energiaa ja varoja tehokkaasti ja on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 päästötasoon nähden. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on seudun panostus yhteisiin ponnistuksiin hillitä maailmanlaajuista ilmastomuutosta hyväksyttävälle tasolle ja osatavoite pyrittäessä pidemmällä aikavälillä todennäköisesti tarvittaviin suurempiin päästövähennyksiin. Tavoitteen saavuttamisen tarkoituksena ei ole seudun toimintojen lakkauttaminen, vaan kehittymismahdollisuuksien tarjoaminen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle voimavarojen tehokkaamman käytön avulla. Tarkoituksena on, ettei tavoite koske vain teollisuutta ja energiantuotantoa, vaan ennen kaikkea yhteiskunnan ja asukkaiden energian- ja muiden voimavarojen kulutusta.

15 13 4. Miten tavoite saavutetaan? 4.1. Pienemmät päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoden 1990 tasosta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä merkitsee sitä, että päästöjen tulisi vähentyä noin tonnia hiilidioksidiekvivalentteina tonnista noin tonniin vuodessa kulutukseen perustuvan laskentatavan mukaisesti, jota on käytetty strategian perusteena. Potentiaalia tehostamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on useimmilla sektoreilla, kuten rakennusten lämmittämisessä, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksien energiankäytössä, palveluissa ja julkishallinnossa. Ennen kaikkea teollisuuden tehostuneen energiankäytön seurauksena on jo saavutettu tonnin (noin 8 %:n) väheneminen vuodesta 1990 vuoteen Jäljelle jäävä tonnin päästövähennys voitaisiin jakaa seuraavasti: Pietarsaaren seutu voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä seuraavalla tavalla: Rakennusten lämmittäminen Liikenne Teollisuus Muu sähkön kulutus CO 2 -ekv tonnia tonnia tonnia tonnia CO2 ekv ton Vuosi Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöt Pietarsaaren seudulla vuodesta 1990 vuoteen 2008 sekä vuoden 2020tavoite. Tavoitteiden saavuttaminen voi olla haasteellista, koska kuntien voimavarat ja toimivalta ovat rajallisia. Tavoitteet eivät myöskään saa viestiä hyvinvoinnin alasajosta, vaikka niiden pitääkin korostaa muutoksen tarpeellisuutta. Pitemmällä aikavälillä voidaan tarvita kunnianhimoisempia tavoitteita.

16 Esimerkkejä menetelmistä tavoitteen saavuttamiseksi Kansallisen tason toimenpiteillä ja teknisen kehityksen kautta (liite 2) lienee mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet tinkimättä elintasosta tai hyvinvoinnista merkittävästi. Asennemuutokset ja luova ajattelu ovat kuitenkin välttämättömiä. Meidänkin on valmistauduttava tuntuvampiin muutoksiin pitkällä aikavälillä. Tavoitteena oleva voimavarojen käytön tehostaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä lienee mahdollista tavoittaa seuraavilla tavoilla: Rakennusten lämmittäminen Noin tonnia polttoöljyä korvataan lämpöpumpuilla, biopolttoaineilla, kaukolämmöllä ja parantamalla rakennusten lämpötaloutta. Seudun kevyen polttoöljyn käyttö vähenee noin tonnista (2005) tonniin. Kun öljynpoltto korvataan lämpöpumpuilla, lisääntyy sähkön kulutus, mutta suurin osa sähkön tuotannosta on hiilidioksidineutraalia, ja lämpöpumppujen energiatehokkuus on huomattavasti parempi kuin suoran sähkölämmön. Lämmitettyjen rakennusten huonetilavuus seudulla kasvanee edelleen. Uusilla rakennuksilla on kuitenkin parempi lämpötalous. Uusia eristysnormeja sovelletaan uudisrakennuksiin vuodesta 2010 alkaen. Vanhempien rakennusten lämpötaloutta parannetaan peruskorjausten yhteydessä. Huonelämpötilan alentamisella, ilmastoinnin säätämisellä jne. voidaan saavuttaa lisäsäästöjä. Erityisesti kuntien pitäisi olla edelläkävijöitä rakennusten energiatehokkuuden seurannassa ja parantamisessa. Seudun keskittyneen yhdyskuntarakenteen kehittäminen mahdollistaa kaukolämmön lisärakentamisen. Liikenne Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää autoliikenteen fossiilisten polttoaineiden, bensiinin ja dieselin, käytön vähentämistä tonnista vuodessa (2007) tonniin vuodessa. Liikenteen otaksutaan lisääntyvän edelleen jossain määrin. Autokanta uusiutuu kuitenkin vähemmän polttoaineita kuluttavampaan suuntaan valtion veropoliittisten toimenpiteiden myötä. Biopolttoaineet ja sähköautot tullevat todennäköisesti käyttöön lähimmän kymmenen vuoden aikana (katso liite 2).

17 15 Seudulla on vaikea toteuttaa joukkoliikennettä, mutta sitä pitää kehittää. Vippari-liikenneformaattia voitaisiin esim. laajentaa seudun muihin taajaan rakennettuihin osiin (liite 3). Kevyttä liikennettä voidaan tukea parantamalla kevyenliikenteen verkostoa ja sen kunnossapitoa. Pietarsaaren keskustan pysäköintipaikkojen maksullistamista olisi harkittava, jotta useammat valitsisivat muun vaihtoehdon liikkumiseen kuin auton. Kuntarajat ylittävä yhdyskuntasuunnittelu on avainasemassa liikennetarpeen vähentämisessä. Seudun rakenteessa olisi liikenneintensiiviset toiminnot sijoitettava siten, että liikennemäärä jää mahdollisimman vähäiseksi. Energiatehokkuutta parannetaan tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa asutusta. Sen myötä eri toimintojen väliset etäisyydet lyhenevät, mikä mahdollistaa mm. kevyen liikenteen kulkuneuvojen käytön ja joukkoliikenteen kehittämisen (liite 4). Teollisuus Energiankäytön tehostuminen elinkeinoelämän kehittymisen myötä on luultavaa, mikä johtuu poliittiseen ohjaukseen yhdistyvistä elinkeinoelämän omista tavoitteista ja markkinoiden vaatimuksista. Seudulla on vahvaa energia- ja ympäristötekniikan osaamista ja edellytyksiä yhdessä toimivien klustereiden kehittämiseen lienee olemassa. Tämä pitäisi huomioida myös seudullisen strategian jatkokehittämisessä. Maa- ja metsätalous Muuttuvat ruokintamenetelmät ja lannoitusnormit saattavat vähentää päästöjä jonkin verran, mutta niitä on vaikea mitata. Lannasta saatavan biokaasun hyväksikäyttö voi myös vähentää metaanipäästöjä ja myötävaikuttaa hiilidioksidivapaan energian tuotantoon. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus on seudulla suuri elinkeinon laajuudesta johtuen. Maatalouden merkitys voi myös kasvaa tulevaisuudessa. Metsän ja metsätalouden osuudesta hiilidioksidin päästöistä ja nieluista käydään väittelyä,eikä paikallisten arvioiden tekemiseen niistä ole vakiintuneita menetelmiä. Sen vuoksi metsätalouden päästöjä ei olekaan huomioitu tässä tarkemmin muuten kuin metsätyökoneiden polttoaineiden kulutuksen osalta; se sisältyy vähäisenä osana seudun dieselin ja kevyen polttoöljyn kokonaiskäyttöön. Metsän biopolttoaineen tuotanto on hyvin tärkeää, ja käyttämätöntä potentiaalia on vielä.

18 16 Sähkönkulutus Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan edelleen pienentää vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa. Palvelujen, julkisen sektorin ja kotitalouksien sähkönkulutuksen tehostaminen on mahdollista. Sähkönkäytön tehostaminen on perusteltua myös muista voimavara- ja ympäristösyistä. Epäsuoraa sähkönkulutusta voidaan vähentää tehokkaasti painottamalla energiatehokkuutta kaikissa julkisissa hankinnoissa. Merkittävä osa sekä kansallisesta että paikallisesta energiantuotannosta on hiilidioksidineutraalia. Tievalaistuksen uusiminen ja säätäminen voi niin ikään tuottaa huomattavia säästöjä sähkönkulutuksessa. Jätehuolto Jätekuljetusten hiilidioksidipäästöjä voitaisiin luultavasti vähentää lisäämällä kuljetusten kuntaohjausta. Seudun jätehuoltoa on kehitetty Ekorosk Oy:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen myötä, ja orgaanisen jätteen läjittäminen kaatopaikalle on käytännössä loppunut, eikä siitä enää aiheudu merkittäviä metaanikaasupäästöjä. Orgaaninen jäte käsitellään ASJ Stormossen Oy:n biokaasulaitoksella Mustasaaressa. Lajiteltu polttokelpoinen jäte poltetaan Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksella. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan metaanipäästöt vähenevät, kun kaatopaikka on lopullisesti peitetty ja kaasun biosuodatin on rakennettu. Kaasun talteen keräys olisi parempi vaihtoehto, mutta tuskin toteutettavissa. Tavarahankinnat Korostetaan tavaroiden tietoisen ja vastuullisen kulutuksen tärkeyttä. Ennen kaikkea kuntien ostoissa pitäisi huomioida tavaroiden ja palveluiden ekologinen jalanjälki. Vaikkakaan seudulla kulutettujen tavaroiden enimmän osan tuotannosta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly paikallisiin päästölaskelmiin, aiheuttavat kulutus ja tavaroiden kuljetus merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä Tavaroiden kulutus vähentää sen lisäksi muita raakaainevoimavaroja.

19 17 5. Ilmastostrategian toteuttamisen osapuolet Seudun väestö Asukkaita kehotetaan energian ja tavaroiden kuluttajina tehostamaan omaa voimavarojen käyttöään tempauksilla, valistuksella ja helposti saatavilla olevalla tiedolla. Lisäksi kotitalouksille luodaan välineet, joilla ne voivat mitata omaa voimavarojen käyttöään. Seudun kunnat Kunnat liittyvät työ- ja elinkeinoministeriön energiansäästösopimukseen ja nimeävät vastuuhenkilön. Sopimus edellyttää kunnan energiankäytön läpikäymistä ja se mahdollistaa valtion avustukset. Katso tarkemmin: ;91754; ; Kunnan tekninen sektori käyttää saatavilla olevia teknisiä keinoja energiankäytön tehostamiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi (liite 4). Erityinen huomio on kiinnitettävä maankäytön suunnitteluun ja mahdollisuuteen kehittää koko seudun näkökulmasta asutusta, työpaikkatoimintoja ja palveluja niin, että liikenne optimoidaan ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia parannetaan. Kunnat voivat myös kaavoittamisen avulla ohjata rakennusten lämmitysmenetelmiä ja huomioida mikroilmaston vaikutuksen. Seudulla kehitetään kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen edellytyksiä autoilun vaihtoehtona (liite 3). Ympäristö- ja energianäkökannoille annetaan suurempi paino kuntien materiaali- ja palveluhankinnoissa. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset tarjoavat aktiivisesti energia-asia- ja avustusneuvontaa. Kuntien ympäristöhallinto kokoaa saatavilla olevaa tilastotietoa. Seudulla tehdään ilmastostrategian toteutumisesta kolmesta viiteen vuoden aikavälillä uusi kasvihuonekaasupäästöjen laskelma väliraportteineen.

20 18 Energiayhtiöt Energiayhtiöt jatkavat Kioton sopimukseen perustuvia panostuksiaan seuraavasti: Panostukset energian uustuotantoon tulevat seudulla kohdistumaan tuulivoimaan ja perusparannettuun taikka kokonaan uuteen vesivoimaan hiilidioksidipäästöjen 20 %:n vähennykseen pääsemiseksi vuoteen 2020 mennessä ympäristöviranomaisten asettamissa rajoissa. Nuo energiamuodot korvaavat lähinnä vanhan hiilivoiman, jota tullaan tulevaisuudessa käyttämään ainoastaan varavoimana. Jotta uusiutuvan energian osalta saavutettaisiin 38 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä, panostetaan puupolttoaineen käytön lisäämiseen Alholmens Kraftilla ja oman, enimmäkseen myös puuperäisen polttokelpoisen jätteen käytön lisäämiseen. Energiayhtiöt jatkavat ja parantavat tiedottamista energiaa ja voimavaroja säästävistä toimenpiteistä. Sähkö- ja kaukolämpölaskut tehdään asiakasystävällisemmiksi siten, että sähkön- ja lämmön kulutusta on helppo seurata ja verrata johonkin ohje- ja tavoitearvoon. Elinkeinokeskus Concordia Seudullisen ilmastostrategian toteuttamisen ja juurtumisen koordinoimiseksi aloitetaan hanke. Hankkeen puitteissa perustetaan työryhmä, johon valitaan yksi tai kaksi henkilöä kuntaa, energiayhtiöitä, teollisuudenhaaraa jne. kohden. Tavoitteena on, että työryhmä tekee kauaskantoista työtä ilmastostrategian toteuttamisen koordinoimiseksi ja yksityiskohtien laatimiseksi. Seudun yrityksille tarjotaan mahdollisuus osallistua. Ajoittain tarvitaan myös henkilöitä, jotka voivat käyttää työaikaa ilmastostrategian juurruttamiseen ja tiedotusaineiston tuottamiseen. Valmistetaan kaikille talouksille tarkoitettu esite. (Katso myös seudullinen strategia s. 56) Seudulle sovitettu laskentamalli yksilön ekologisesta jalanjäljestä julkaistaan Internetissä (katso myös seudullinen strategia s. 56). Yritykset Seudun yrityksille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ilmastostrategian toteuttamishankkeeseen.

21 19 6. Seudun näkyvyyden edistäminen Koska kasvihuonekaasujen vähentämistavoite on osa koko maapalloa kattavia ponnisteluja, on tärkeää, että seudun ponnistelut tehdään näkyviksi myös ulospäin. Seudun kunnat voivat edellä mainitun lisäksi mm: liittyä Suomen kuntaliiton ilmastokampanjaan Ilmastokampanja on ollut käynnissä 1990-luvun lopusta alkaen, mutta kunnat voivat edelleen liittyä mukaan. Pietarsaaren kaupunki on jo liittynyt. Kampanjan tarkoituksena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kunnissa. Kampanja kuuluu osana kansainvälisen ympäristöorganisaation ICLEI:n Kunnat ilmaston puolesta -kampanjaan. Lisätietoja löytyy kuntaliiton kotisivuilta: allekirjoittaa nk. Aalborgin sitoumukset Aalborgin-sitoumukset on asiakirja ja Euroopan kestävän kehityksen toimintamalli. Sitoumukset hyväksyttiin Aalborgin +10 konferenssissa kesäkuussa Allekirjoittamalla sitoumuksen kunnat hyväksyvät Aalborgin julistuksen ja määrittelevät yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät kymmeneen kestävän kehityksen toimenpiteeseen, mm. yhteisiin voimavaroihin, vastuulliseen kuluttamiseen ja elämäntapaan, parempaan liikkuvuuteen pienemmällä liikennemäärällä. Lisätietoja löytyy kotisivuilta: h=1;29;356;1987;67815 ilmoittaa ilmastotavoitteensa "The City Climate Catalogue"- luetteloon Luetteloa ylläpitää kansainvälinen yhteiskuntien ympäristöjärjestö ICLEI ja siinä on mukana tällä haavaa noin paikallisyhteisön ilmastotavoitteet. Katso lisätietoja kotisivuilta: 7. Sopeuttamistoimenpiteet Kuten aikaisemmin on kuvattu, on todennäköistä, että ilmasto tulee muuttumaan. Vaikka seudulla todennäköisesti tapahtuvat muutokset eivät ole kovin dramaattisia, on huomiota kiinnitettävä tarpeellisiin sopeuttamistoimenpiteisiin. Kuntien toiminnassa on esim. maankäytön suunnittelussa ja hulevesijärjestelmien mitoituksessa otettava entistä enemmän huomioon lisääntyvät tulvariskit.

22 20 Liitteet 1. Pietarsaaren seudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina (ruotsiksi) 2. Energia-alan tutkimusta ja uutta tekniikka (ruotsiksi) 3. Pietarsaaren seudun ilmastostrategia vuoteen liikenne (ruotsiksi) 4. Seudullinen ilmastostrategia. Kuinka teknisen toimen metodeilla voitaisiin kohdata odotukset tehokkaammasta energiankäytöstä ja kohoavista energiahinnoista?

23 1 Pietarsaaren seudun ilmastostrategia vuoteen 2020 Liite 1 KASVIHUONEKAASU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PIE PIETARAAREN SEUDULLA VUOSINA

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja -nielujen lisäämiseksi. IPCC:n viidennen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Työryhmä: Maija Mattinen, Riina Antikainen, Juhani Huuhtanen, Kirsti Kalevi, Tuuli Myllymaa, Olli-Pekka Pietiläinen, Marja Salo, Jyri

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot