PIETARSAAREN SEUDUN ILMASTOSTRATE- GIA VUOTEEN 2020

Transkriptio

1 1

2

3 1 Työryhmäraportti Käännös PIETARSAAREN SEUDUN ILMASTOSTRATE- GIA VUOTEEN 2020 Sisältö Liitteet Kooste 2 1. Johdanto 3 2. Lähtötilanne Maailmanlaajuinen tilanne Euroopan tilanne Kansallinen tilanne Paikallinen tilanne Kasvihuonekaasupäästöt Seudun energiantuotanto ja toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi Mitä ilmastolle tapahtuu paikallisesti Mihin pyrimme? Edellytykset Visio Miten tavoite saavutetaan? Pienemmät päästöt Esimerkkejä menetelmistä tavoitteen saavuttamiseksi Ilmastostrategian toteuttamisen osapuolet Seudun näkyvyyden edistäminen Sopeuttamistoimenpiteet Pietarsaaren seudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina (ruotsiksi) 2. Energia-alan tutkimusta ja uutta tekniikka (ruotsiksi) 3. Pietarsaaren seudun ilmastostrategia vuoteen liikenne (ruotsiksi) 4. Seudullinen ilmastostrategia. Kuinka teknisen toimen metodeilla voitaisiin kohdata odotukset tehokkaammasta energiankäytöstä ja kohoavista energiahinnoista?

4 2 Kooste Pietarsaaren seudun kunnallisen yhteistyölautakunnan asettama työryhmä on laatinut Pietarsaaren seudun ilmastostrategian. Ilmastonmuutoksen lisäksi on perusteltua ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin energiavarojen käytön tehostamiseksi sekä riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista polttoaineista. Varsinkaan öljyn saatavuus ei mitä todennäköisimmin tule vastaamaan kysyntää lähitulevaisuudessa, ja tämän seurauksena ovat alati nousevat hinnat. Seudun kasvihuonekaasujen päästöt ovat kulutusperusteisen laskentamallin mukaan vähentyneet noin tonnista hiilidioksidiekvivalenttia noin tonniin vuosina Tämä yli 9 %:n vähennys johtuu pääasiassa teollisuuden vähentyneistä päästöistä. Kuntien väliset erot ovat huomattavia. Pietarsaaressa ovat teollisuus ja rakennusten lämmittäminen suuremmat päästölähteet, kun taas maatalous ja liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt Kruunupyyssä, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. Luodossa ovat liikenne ja rakennusten lämmitys suurimmat päästölähteet. Seudun tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2008 mennessä on jo noin 8 % toteutunut ennen kaikkea teollisuuden vähentyneinä päästöinä. Jäljelle jäänyt 12 %:n vähennys voidaan aikaansaada ennen kaikkea tehostamalla rakennusten lämmittämistä, liikennettä ja teollisuuden energian käyttöä, palveluja ja julkisen sektorin hankintoja. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuntalaisten asennemuutosta ja yhteiskunnan eri toimijoiden ja kunnan asukkaiden välistä yhteistyötä.

5 3 1. Johdanto Pietarsaaren ympäristö- ja rakennuslautakunta teki aloitteen seudun yhteisestä ilmastostrategiasta Pietarsaaren kaupunginhallitus päätti hyväksyä ehdotuksen ja otti asian esille Pietarsaaren seudun kunnallisen yhteistyölautakunnassa. Yhteistyölautakunta päätti laatia yhteisen ilmastostrategian, jossa pääpaino olisi paikallisilla ja konkreettisilla toimenpiteillä. Yhteistyölautakunta asetti työryhmän, joka koostui seuraavista henkilöistä: Else-Maj Boström, Pietarsaaren kaupunki Michael Djupsjöbacka, Kruunupyyn kunta Tony Eklund, Uudenkaarlepyyn kaupunki Göran Frilund, Optima Martin Granholm, puheenjohtaja Ann Holm (Saini Heikkuri-Alborzi), Pohjanmaan liitto Mattias Kanckos, Pedersören kunta Gun Kapténs, Luodon kunta Christina Lind-Kangas, Pietarsaaren kaupunki Mats Nylund, Pedersören kunta Curt Nyman, Pietarsaaren kaupunki, sihteeri Stefan Storholm, Katternö Ab Heimo Toiviainen, Pietarsaaren kaupunki Jari A. Vainio, UPM-Kymmene Oyj Johan Wasberg, Merinova Ab Sofia Zittra-Bärsund, Luodon kunta Suomen kuntaliiton hallitus on hyväksynyt liiton ilmastopoliittiset linjaukset. Siinä kuntia kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ja varautumaan sen vaikutuksiin. Kuntaliitto kehottaa kuntia myös laatimaan kunnallisen tai seudullisen ilmastostrategian ja nivouttamaan sen kunnan strategiatyöhön. Vuoden 2009 aikana on Elinkeinokeskus Concordia yhteistyössä Capful Oy:n kanssa päivittänyt Pietarsaaren seutustrategian samanaikaisesti tehtävän seudullisen ilmastostrategian kanssa. 2. Lähtötilanne 2.1. Maailmanlaajuinen tilanne Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kokoamassa maapalloa koskevissa skenaarioissa lähdetään siitä, että ihmisen toiminnasta johtuva ilmastonmuutos on tosiasia. Vaikka yksittäinen alue ei yksin voi muuttaa kehitystä ratkaisevalla tavalla, on kuitenkin oikein, että ilmastoasia otetaan esille niin monella foorumilla kuin mahdollista. Maailmapallon hiilidi-

6 4 oksidipäästöt ovat tällä hetkellä noin 42 miljardia tonnia vuodessa. Päästöt ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti ja niitä ohjaavat suurelta osin eri maanosien kehitysvaiheet. Ympäristö ja energia ovat käsitteinä sulautumassa yhdeksi ilmastokäsitteeksi. Kuva 1. Maapallon kasvihuonekaasujen (hiilidioksidiekvivalentteina) jakautuminen vuonna 2000 (Nicholas Stern, 2006 The Economics of Climate Change the Stern Review). Maapallon ilmastoasioihin tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja. Ongelman ydin on se, kuinka saada aikaan riittävän täsmällisiä ratkaisuja, jotka kaikki kuitenkin voivat hyväksyä. Valitettavasti tuo on tähän saakka osoittautunut mahdottomaksi. Yksimielisyyteen pääseminen tehokkaista toimenpiteistä käytettävissä olevien tietojen pohjalta eivät ole onnistuneet, ja tuloksena on ollut poliittisia päätöksiä, joita kaikki eivät ole hyväksyneet. Kioton pöytäkirja ja Kööpenhaminan joulukuun 2009 kokouksen tulokset ovat tyypillisiä esimerkkejä. Ennen kaikkea suurten päästäjämaiden on sovittava yhteisistä linjauksista. Ilman sellaista sopimusta tulevat taloudellista kehitystä ohjaamaan alueelliset intressit, jonka seurauksena on mm. vääristynyttä kilpailua ja protektionismia. Päästökauppa on eräs keino Kioton pöytäkirjan päämäärien saavuttamiseksi, mutta se koskee edelleen ainoastaan voimantuotantoa ja eräitä teollisuudenaloja. Maailmanlaajuisesti toimivien monikansallisten yhtiöiden roolia painotetaan usein, kun on kyse koko maapallon asioista. Ilmastoasia sisältyy nykyisin yritysten agendoihin, mutta päätösten tekeminen maailmanlaajuisista pelisäännöistä ja lakien säätäminen kuuluu globaalille poliittiselle koneistolle, ei yrityksille, olivatpa ne kuinka isoja tahansa.

7 Euroopan tilanne Kuten edellä mainittiin, voi ilmastoasian kehitys alueellisesti nähtynä saada negatiivisia seuraamuksia tärkeille yhteiskunnan toiminnoille. Euroopan Unioni on, erityisesti Ruotsin puheenjohtajakauden aikana, selvästi ilmaissut tavoitteen, että Euroopalla on oltava johtava rooli ilmastoasiassa ja se on asettanut hyvin kunnianhimoisia tavoitteita kaudelle Tässä asiassa tarvitaan johtajuutta, mutta sillä edellytyksellä, että riittävän monet ovat mukana. Mikäli suuret päästömaat, kuten USA, Kiina ja Intia jättäytyvät pois, johtajuus voi tuottaa enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Kioton julistus velvoittaa Euroopan Unionin (EU-15) vähentämään kasvihuonepäästöjään vuosina kahdeksalla prosentilla vuoden 1990 tasoon nähden. Velvoitteet ovat edelleen jaettu jäsenmaiden kesken siten, että jokainen valtio on velvollinen vähentämään päästöjä. Tämän sisäisen jaon perusteella on Suomi sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuosien aikana niin, että ne vastaavat vuoden 1990 tasoa. Kioton pöytäkirjan voimassaolon päättymistä seuraavien ilmastopoliittisten neuvottelujen edellä EU:n kanta on ollut se, että ennen vuotta 2020 kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, sekä että uusiutuvan energian osuutta lisätään 20 prosenttiin käytetystä energiasta. Niin kutsutussa päästökaupassa on EU:n tavoitteena päästöjen vähentäminen 21 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä. Päästökaupan ulkopuolella olevat sektorit, joihin kuuluvat mm. liikenne ja maatalous, on tavoite keskimäärin 10 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen Kansallinen tilanne Energia-asia on maallemme keskeinen tulevaisuuden asia. Yhteiskuntamme on energiariippuvainen, mikä johtuu ilmastostamme ja perusteollisuudestamme. Tämä energiariippuvuus asettaa meille muita kilpailijamaitamme suuremman haasteen ilmasto-asiassa. Sen vuoksi onkin tärkeää muuttaa omia asenteita siten, että päivittäisessä elämässä yksikötasolla tehdään valintoja, jotka edistävät voimavarojen tehokkaampaa käyttöä. Niinpä onkin perusteltua kehittää kuntatason ohjelmia, jotka ovat käytännöllisiä, ja levittävät näin ollen oikeaa tietoa kokonaisuudesta ja vaikuttavat, asenteisiin.

8 6 Suomi ratifioi YK:n ilmastokokouksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002 yhdessä muiden Euroopan Unionin maiden kanssa. Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on Suomi osa Euroopan Unionia, mikä merkitsee sitä, että EU:ssa sovitut ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat niin ikään kansallisen tason valmistelua ja toimeenpanoa. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2005 kasvihuonekaasujen rajoittamistoimenpiteet ensimmäiseksi nk. Kioton sopimuskaudeksi sekä pitkän aikavälin tavoitteet. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian Strategiassa on lyöty lukkoon Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä mm. energiankäytön tehostamisessa ja uusiutuvan energiankäytön lisäämisessä. Suomen tavoitteena on päästöjen vähentäminen päästökauppaan kuulumattomilla aloilla 16 %:lla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuus lopullisesta energiankäytöstä on vahvistettu 38 prosentiksi vuoden 2020 energiankäytöstä. Valtioneuvosto hyväksyi ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuuden selvityksen, joka näyttää tien kohti niukkapäästöistä Suomea vuonna Selvitys asettamana tavoitteena on, että Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna Paikallinen tilanne Kasvihuonekaasupäästöt Osana seudun ilmastostrategian laadintaa tehtiin Suomen kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen laatiman laskentamallin avulla (KAS- VENER) kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli) päästölaskelma. Laskelma on tehty vuosien 1990, 1997, 2005 ja 2008 tietojen perusteella (liite 1). Mallin kulutukseen perustuvan laskentatavan mukaan, ovat kasvihuonekaasupäästöt Pietarsaaren seudulla vähentyneet vuodesta 1990 vuoteen 2008 noin tonnista hiilidioksidiekvivalentteina noin tonniin. Tämä noin 8 %:n vähennys johtuu ennen kaikkea teollisuuden fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä. Suurimmat päästölähteet ovat teollisuuden energiantuotannon lisäksi rakennusten lämmittäminen, liikenne ja maatalouden metaani- ja typpioksiduuli päästöt. Pietarsaaren seudun päästöt ovat noin 0,8 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Henkilöä kohden laskettuna ovat

9 7 Pietarsaaren seudun päästöt noin 12 tonnia asukasta kohden vuodessa, mikä on hieman alle maan keskitason. Seudun kuntien väliset erot ovat melko suuret. Pietarsaaressa ovat teollisuus ja rakennusten lämmittäminen suurimmat päästöjen aiheuttajat, kun taas maatalous ja liikenne korostuvat päästölähteinä Kruunupyyssä, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. Luodossa suurimmat päästölähteet ovat liikenne ja rakennusten lämmittäminen t Pietarsaarenseudun kulutusperusteiset päästöt, CO2-ekv Vuosi Rakennusten lämmitys Muu polttoaineenkäyttö Muu sähkön käyttö Liikenne Jätehuolto Maatalous Kuva 2 Kasvihuonekaasujen päästöt (hiilidioksidiekvivalentteina) energiankulutuksesta ja muista toiminnoista Pietarsaaren seudulla vuodesta 1990 vuoteen 2009 (katso myös liite 1) Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan laskea eri tavoilla, ja tässä käytetyssä laskentamenetelmässä suuria voimalaitoksia, kuten Alholmens Kraft Oy:n voimalaitosta Pietarsaaressa, pidetään kansallisena laitoksena. Sen päästöt huomioidaan laskelmassa osana kansallista energiatuotantoa eikä paikallisena päästönä. Muussa tapauksessa seudun energiakulutuksesta johtuvat päästöt eivät olisi vertailukelpoisia. Alholmens Kraft eroaa muista lauhdevoimalaitoksista siinä, että sen käyttämä biopolttoaineen osuus on suuri. Voimalaitos käyttää ajoittain myös suuria määriä turvetta ja kivihiiltä, ja siten fossiilisista polttoaineista johtuvat hiilidioksidipäästöt vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Tämä vaihtelu ja biopolttoaineen lisääntyneen käytön myönteinen vaikutus eivät siis sisälly edellä mainittuihin Pietarsaareen seudun päästöihin laskentamallin rakenteen takia. Laskelma ei sisällä myöskään päästöjä, jotka johtuvat seudulle tuotujen ja siellä kulutettujen tavaroiden tuotannosta. Toisaalta siihen sisältyvät seudun koko tavaratuotannon päästöt kulutuksen ylittävän tuotannon

10 8 osalta; tuota tuotantoa on esim. paperi, ketunnahkat ja eräät maataloustuotteet Seudun energiantuotanto ja toimenpiteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi Käsillä oleva ilmastostrategia on ensimmäinen Pietarsaaren seudulla tehty, vaikkakin eri toimenpiteitä on jo tehty monen vuoden ajan energiasektorilla, teollisuudessa, kuntien ja yksityisten ihmisten toimesta. Osa näistä toimenpiteistä on jo vaikuttanut todetusti kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen vuoden 1990 jälkeen. Alholmens Kraft Oy:n monipolttoainevoimalaitoksen, AK2:n, käyttöön ottamisen jälkeen vuonna 2003 on seudun sähköntuotanto ylittänyt kulutuksen vuositasolla. Laitoksessa käytettävien biopolttoaineiden osuus on myös lisääntynyt ja se oli vuonna 2008 yli puolet käytettyjen polttoaineiden energiasisällöstä. Kuva 3. UPM Metsä Pietarsaaresta on kehittänyt metsähakkuujätteiden biopolttoainekeräystä ja kuljetusta nk. risutukkeina UPM-Kymmene Oyj:n oma energiantuotanto vastaa pääosin tehtaan energiantuotannosta ja se perustuu pääasiassa selluloosatuotannon sivutuotteina syntyviin biopolttoaineisiin. Biopolttoaineen osuus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Seudulla on jo pitkään tuotettu huomattava määrä vesivoimaa, ja Luotoon on vuonna 2006 rakennettu tuulivoimalaitos.

11 9 Kuva 4. Sähköenergian tuotanto ja kulutus Pietarsaaren seudulla vuonna 2008 (lähde Katternö Oy) Pietarsaaren kaukolämpöverkostoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1974 ja se käsittää nykyään valtaosan kaupungin keskeisistä osista ja sitä laajennetaan edelleen. Pietarsaaren Energialaitos ostaa melkein koko kaukolämpömäärän Alholmens Kraftilta. Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressä, Kruunupyyssä ja Luodossa on rakennettu paikallisia puuhaketta käyttäviä lämpökattiloita, lähinnä kunnan omistamien kiinteistöjen yhteyteen. Esimerkiksi Uudenkaarlepyyn hakkeenpolttoon perustuva kaukolämpöverkko kattaa melko lailla kaupungin koko keskustan. Seudulla on kaiken kaikkiaan 18 kpl tällaista haketta käyttävää lämpökattilaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 13 MW. Polttoaineen näihin laitoksiin toimittavat paikalliset urakoitsijat. Vuosittainen käyttö on runsaat irtom 3 haketta, mikä vastaa noin tonnia polttoöljyä. Hakkeen ja puupellettien käyttö sekä ennen kaikkea lämpöpumput ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina omakotitalojen, teollisuushallien ja maatilarakennusten lämmityksessä. Kalliolämpö-kaivoja poraaville yrityksille tehdyn kyselyn perusteella on kalliolämpölaitteiden määrä seudulla runsaat 500 kpl vuonna Sähkön ja lämmön tuottaminen lannan biokaasulla on suunnitteilla ainakin Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä. Feora Oy Uudessakaarlepyyssä on pitkälle edenneet suunnitelmat biodieselin tuottamisesta turkiseläinten rasvasta. Pietarsaaressa on otettu käyttöön kaikille avoin paikallisliikenne, joka perustuu uudenaikaiseen tietotekniikkaan. Nk. Vippari-liikenteellä on noin

12 matkustajaa vuodessa. Luodossa ja Pedersöressä on myös palveluun perustuvaa paikallisliikennettä. Pietarsaari tukee linjaautoliikennettä juna-asemalle ja lentoasemalle Mitä ilmastolle tapahtuu paikallisesti Pietarsaaren seudun kannalta eivät maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen havaittavimmat seuraukset ainakaan lähitulevaisuudessa vaikuta kovin tuhoisasti paikalliseen ilmastoon, vaan ne tuntuvat pikemminkin valtakunnan tason poliittisten päätösten heijastusvaikutuksina, energian hinnan nousuna, epävakaina yhteiskunnallisina oloina muualla maailmassa jne. Seudun ilmasto on tietenkin erottamaton osa koko maailman laajuista ilmastonmuutosta ja tulee todennäköisesti muuttumaan tulevina vuosikymmeninä. Maailmanlaajuiset ilmastonmuutosmallit ovat liian karkeita ennustamaan paikallisille olosuhteille. Ilmatieteenlaitoksen mukaan ( Suomi kuuluu alueisiin, joissa lämpenemisen ennustetaan olevan voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin. Muutokset tulevat lisäksi olemaan suurempia talvella kuin kesällä. Erittäin kylmät kaudet harvinaistuvat ja lämpimät jaksot kesällä yleistyvät. Sademäärän odotetaan lisääntyvän eritoten talvella, ja sade tulee enimmäkseen vetenä. Kaatosateiden ennustetaan myös yleistyvän. Tuuliolosuhteiden ennusteet ovat epävarmoja; laajemmat meren avovesialueet talvella voivat aiheuttaa tuulisuutta rannikoilla. Lumikauden arvioidaan jäävän lyhemmäksi. Maan routaantuu vähemmän ja kosteuden takia maan kantavuus on huonompi talvisaikaan. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, VTT, on laatinut Kokkolan asuntomessualueen yleiskaavasuunnittelun yhteydessä ilmastomuutoksen pitkän aikavälin ennusteen ja muutoksen vaikutuksen merenpinnan tasoon (Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen 2008: Kokkolan Vanhansataman-lahden yleiskaavan ilmastovaikutukset. Tutkimusraportti Nro VTTR Tutkimuksessa tehtiin mallilaskelmia noin sadan vuoden ajalle. Arvion mukaan mm. Kokkolan keskilämpötila nousee 4 o C, maksimilämpötila noin 5 o C ja minimilämpötila 12 o C. Vuosittainen sademäärä nousee 25 % ja 6 tunnin sademaksimi 40 %. Maan lumipeitteisyyden aika lyhenee 60 vuorokaudella ja meren jääpeitteen aika 80 vuorokaudella. VTT teki ilmastoprojekti Astran ( ja merentutkimuslaitoksen tietojen perusteella arvion ilmastomuutoksen vaikutuksesta merenpinnan tasoon Kokkolassa. Tuon arvion perusteella merenpinnan keskikorkeus vaihtelisi sadassa vuodessa N60 korkeusasteikkoon nähden +10 cm ja -87 cm välillä. Maankohoamisen (8 mm/vuosi) vaikutus olisi siis vastaisuudessa suurempi, eli se kompensoisi maksimiennusteen mukaan suurin piirtein nousevan merenpinnan.

13 11 3. Mihin pyrimme? 3.1. Edellytykset Kuva 5. Kunnolliset merijäät ovat luultavasti tulevaisuuden talvina harvinaisempia. Talvien kunnollisine merijäineen odotetaan olevan harvinaisempia tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen odotetaan yleisesti lisäävän vesistöjen tulvariskejä lämpötilanmuutosten ja sateen vuoksi. Ilmastonmuutos on myös ollut taustana EU:n tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta antamalle direktiiville (2007/60/EU), johon Suomen kansallinen lainsäädäntö perustuu. Pietarsaaren seudun vesistöjen tulvariskien arviointityötä tehdään parhaillaan valtion ympäristöhallinnossa. Riskiarvioinnit tulevat jokilaaksojen lisäksi käsittämään myös merenrannat ja tiheään rakennettujen alueiden hulevesitulvat kaatosateiden yhteydessä. Ilmastonmuutoksen seurauksena voi olla maatalouden merkityksen kasvu Suomessa ja seudullamme ilmaston muuttuessa maataloudelle suotuisemmaksi. Monilla maailman nykyään tärkeillä maatalousalueilla otaksutaan maanviljelyksen edellytysten sitä vastoin heikentyvän. Koko maapalloa koskevien ja kansallisten ilmasto- ja energiapoliittisten pyrkimysten toteuttamisella tulee luonnollisesti olemaan vaikutuksensa myös Pietarsaaren seutuun paikallisista aloitteista ja toimenpiteistä huolimatta. Veropoliittiset toimenpiteet, erityyppinen EU:n ja kansallinen lainsäädäntö tulevat ohjaamaan energiankulutusta ja päästöjä enemmän tai vähemmän paikallisista päätöksistä riippumatta. Ajankohtaisia esimerkkejä tuosta lainsäädännöstä ovat mm. rakennusten tiukennetut lämmöneristysvaatimukset ja hehkulamppujen myyntikielto. Tuosta huolimatta on vastaisuudessakin tilaa myös paikallisille aloitteille ja ennakoivalle toiminnalle. Kunnat ja kuntalaiset yksittäisinä kuluttajina tekevät itse asiassa merkittävän osan energian ja muiden voimavarojen käyttöä kos-

14 12 kevista päätöksistä. Paikalliset yhteisöt ovat siksi tärkeitä koko maapalloa koskevien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksesta muuttuneet yhteiskunnan ja elinkeinoelämän edellytykset voivat rajoitusten ohella luoda seudun yrittäjille myös uusia toimialoja esim. energiatekniikkaan, rakentamiseen, biopolttoaineenvalmistukseen ja maatalouteen Visio Äskettäin päivitetyssä Pietarsaaren seudun kehitysstrategiassa on seudun vuoden 2020 visio seuraava: Pietarsaaren seutu on ennakoiva, tehokas, hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja monikulttuurinen. Seutu jossa onnistumme ja voimme hyvin. Ennakoivuus, tehokkuus, hyvä hoito ja ulospäin suuntautuneisuus edellyttävät myös sitä, että seutu osallistuu aktiivisti yhteisiin pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tehostaa energiankäyttöä. Myös ilmastoasiasta huolimatta on vahvat perusteet tehostaa energiankäyttöä ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, erityisesti öljystä. Pietarsaaren seudun on sen vuoksi pyrittävä tiedottamaan asukkailleen käytännöllisellä ja selkeällä tavalla energian käytön ja muiden varojen kestävästä ja tehokkaasta käytöstä. Seudulla aletaan tuon myötä ymmärtää ilmastonmuutoksen suorien ja epäsuorien vaikutusten hillitsemiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamistarve ja motivoidaan siihen tähtäävään toimintaan. Pietarsaaren seudun ilmasto- ja voimavarapoliittinen strateginen tavoite vuoteen 2020 on: Pietarsaaren seutu käyttää energiaa ja varoja tehokkaasti ja on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 päästötasoon nähden. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on seudun panostus yhteisiin ponnistuksiin hillitä maailmanlaajuista ilmastomuutosta hyväksyttävälle tasolle ja osatavoite pyrittäessä pidemmällä aikavälillä todennäköisesti tarvittaviin suurempiin päästövähennyksiin. Tavoitteen saavuttamisen tarkoituksena ei ole seudun toimintojen lakkauttaminen, vaan kehittymismahdollisuuksien tarjoaminen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle voimavarojen tehokkaamman käytön avulla. Tarkoituksena on, ettei tavoite koske vain teollisuutta ja energiantuotantoa, vaan ennen kaikkea yhteiskunnan ja asukkaiden energian- ja muiden voimavarojen kulutusta.

15 13 4. Miten tavoite saavutetaan? 4.1. Pienemmät päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoden 1990 tasosta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä merkitsee sitä, että päästöjen tulisi vähentyä noin tonnia hiilidioksidiekvivalentteina tonnista noin tonniin vuodessa kulutukseen perustuvan laskentatavan mukaisesti, jota on käytetty strategian perusteena. Potentiaalia tehostamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on useimmilla sektoreilla, kuten rakennusten lämmittämisessä, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksien energiankäytössä, palveluissa ja julkishallinnossa. Ennen kaikkea teollisuuden tehostuneen energiankäytön seurauksena on jo saavutettu tonnin (noin 8 %:n) väheneminen vuodesta 1990 vuoteen Jäljelle jäävä tonnin päästövähennys voitaisiin jakaa seuraavasti: Pietarsaaren seutu voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä seuraavalla tavalla: Rakennusten lämmittäminen Liikenne Teollisuus Muu sähkön kulutus CO 2 -ekv tonnia tonnia tonnia tonnia CO2 ekv ton Vuosi Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöt Pietarsaaren seudulla vuodesta 1990 vuoteen 2008 sekä vuoden 2020tavoite. Tavoitteiden saavuttaminen voi olla haasteellista, koska kuntien voimavarat ja toimivalta ovat rajallisia. Tavoitteet eivät myöskään saa viestiä hyvinvoinnin alasajosta, vaikka niiden pitääkin korostaa muutoksen tarpeellisuutta. Pitemmällä aikavälillä voidaan tarvita kunnianhimoisempia tavoitteita.

16 Esimerkkejä menetelmistä tavoitteen saavuttamiseksi Kansallisen tason toimenpiteillä ja teknisen kehityksen kautta (liite 2) lienee mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet tinkimättä elintasosta tai hyvinvoinnista merkittävästi. Asennemuutokset ja luova ajattelu ovat kuitenkin välttämättömiä. Meidänkin on valmistauduttava tuntuvampiin muutoksiin pitkällä aikavälillä. Tavoitteena oleva voimavarojen käytön tehostaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä lienee mahdollista tavoittaa seuraavilla tavoilla: Rakennusten lämmittäminen Noin tonnia polttoöljyä korvataan lämpöpumpuilla, biopolttoaineilla, kaukolämmöllä ja parantamalla rakennusten lämpötaloutta. Seudun kevyen polttoöljyn käyttö vähenee noin tonnista (2005) tonniin. Kun öljynpoltto korvataan lämpöpumpuilla, lisääntyy sähkön kulutus, mutta suurin osa sähkön tuotannosta on hiilidioksidineutraalia, ja lämpöpumppujen energiatehokkuus on huomattavasti parempi kuin suoran sähkölämmön. Lämmitettyjen rakennusten huonetilavuus seudulla kasvanee edelleen. Uusilla rakennuksilla on kuitenkin parempi lämpötalous. Uusia eristysnormeja sovelletaan uudisrakennuksiin vuodesta 2010 alkaen. Vanhempien rakennusten lämpötaloutta parannetaan peruskorjausten yhteydessä. Huonelämpötilan alentamisella, ilmastoinnin säätämisellä jne. voidaan saavuttaa lisäsäästöjä. Erityisesti kuntien pitäisi olla edelläkävijöitä rakennusten energiatehokkuuden seurannassa ja parantamisessa. Seudun keskittyneen yhdyskuntarakenteen kehittäminen mahdollistaa kaukolämmön lisärakentamisen. Liikenne Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää autoliikenteen fossiilisten polttoaineiden, bensiinin ja dieselin, käytön vähentämistä tonnista vuodessa (2007) tonniin vuodessa. Liikenteen otaksutaan lisääntyvän edelleen jossain määrin. Autokanta uusiutuu kuitenkin vähemmän polttoaineita kuluttavampaan suuntaan valtion veropoliittisten toimenpiteiden myötä. Biopolttoaineet ja sähköautot tullevat todennäköisesti käyttöön lähimmän kymmenen vuoden aikana (katso liite 2).

17 15 Seudulla on vaikea toteuttaa joukkoliikennettä, mutta sitä pitää kehittää. Vippari-liikenneformaattia voitaisiin esim. laajentaa seudun muihin taajaan rakennettuihin osiin (liite 3). Kevyttä liikennettä voidaan tukea parantamalla kevyenliikenteen verkostoa ja sen kunnossapitoa. Pietarsaaren keskustan pysäköintipaikkojen maksullistamista olisi harkittava, jotta useammat valitsisivat muun vaihtoehdon liikkumiseen kuin auton. Kuntarajat ylittävä yhdyskuntasuunnittelu on avainasemassa liikennetarpeen vähentämisessä. Seudun rakenteessa olisi liikenneintensiiviset toiminnot sijoitettava siten, että liikennemäärä jää mahdollisimman vähäiseksi. Energiatehokkuutta parannetaan tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa asutusta. Sen myötä eri toimintojen väliset etäisyydet lyhenevät, mikä mahdollistaa mm. kevyen liikenteen kulkuneuvojen käytön ja joukkoliikenteen kehittämisen (liite 4). Teollisuus Energiankäytön tehostuminen elinkeinoelämän kehittymisen myötä on luultavaa, mikä johtuu poliittiseen ohjaukseen yhdistyvistä elinkeinoelämän omista tavoitteista ja markkinoiden vaatimuksista. Seudulla on vahvaa energia- ja ympäristötekniikan osaamista ja edellytyksiä yhdessä toimivien klustereiden kehittämiseen lienee olemassa. Tämä pitäisi huomioida myös seudullisen strategian jatkokehittämisessä. Maa- ja metsätalous Muuttuvat ruokintamenetelmät ja lannoitusnormit saattavat vähentää päästöjä jonkin verran, mutta niitä on vaikea mitata. Lannasta saatavan biokaasun hyväksikäyttö voi myös vähentää metaanipäästöjä ja myötävaikuttaa hiilidioksidivapaan energian tuotantoon. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus on seudulla suuri elinkeinon laajuudesta johtuen. Maatalouden merkitys voi myös kasvaa tulevaisuudessa. Metsän ja metsätalouden osuudesta hiilidioksidin päästöistä ja nieluista käydään väittelyä,eikä paikallisten arvioiden tekemiseen niistä ole vakiintuneita menetelmiä. Sen vuoksi metsätalouden päästöjä ei olekaan huomioitu tässä tarkemmin muuten kuin metsätyökoneiden polttoaineiden kulutuksen osalta; se sisältyy vähäisenä osana seudun dieselin ja kevyen polttoöljyn kokonaiskäyttöön. Metsän biopolttoaineen tuotanto on hyvin tärkeää, ja käyttämätöntä potentiaalia on vielä.

18 16 Sähkönkulutus Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan edelleen pienentää vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa. Palvelujen, julkisen sektorin ja kotitalouksien sähkönkulutuksen tehostaminen on mahdollista. Sähkönkäytön tehostaminen on perusteltua myös muista voimavara- ja ympäristösyistä. Epäsuoraa sähkönkulutusta voidaan vähentää tehokkaasti painottamalla energiatehokkuutta kaikissa julkisissa hankinnoissa. Merkittävä osa sekä kansallisesta että paikallisesta energiantuotannosta on hiilidioksidineutraalia. Tievalaistuksen uusiminen ja säätäminen voi niin ikään tuottaa huomattavia säästöjä sähkönkulutuksessa. Jätehuolto Jätekuljetusten hiilidioksidipäästöjä voitaisiin luultavasti vähentää lisäämällä kuljetusten kuntaohjausta. Seudun jätehuoltoa on kehitetty Ekorosk Oy:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen myötä, ja orgaanisen jätteen läjittäminen kaatopaikalle on käytännössä loppunut, eikä siitä enää aiheudu merkittäviä metaanikaasupäästöjä. Orgaaninen jäte käsitellään ASJ Stormossen Oy:n biokaasulaitoksella Mustasaaressa. Lajiteltu polttokelpoinen jäte poltetaan Alholmens Kraft Oy:n voimalaitoksella. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan metaanipäästöt vähenevät, kun kaatopaikka on lopullisesti peitetty ja kaasun biosuodatin on rakennettu. Kaasun talteen keräys olisi parempi vaihtoehto, mutta tuskin toteutettavissa. Tavarahankinnat Korostetaan tavaroiden tietoisen ja vastuullisen kulutuksen tärkeyttä. Ennen kaikkea kuntien ostoissa pitäisi huomioida tavaroiden ja palveluiden ekologinen jalanjälki. Vaikkakaan seudulla kulutettujen tavaroiden enimmän osan tuotannosta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly paikallisiin päästölaskelmiin, aiheuttavat kulutus ja tavaroiden kuljetus merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä Tavaroiden kulutus vähentää sen lisäksi muita raakaainevoimavaroja.

19 17 5. Ilmastostrategian toteuttamisen osapuolet Seudun väestö Asukkaita kehotetaan energian ja tavaroiden kuluttajina tehostamaan omaa voimavarojen käyttöään tempauksilla, valistuksella ja helposti saatavilla olevalla tiedolla. Lisäksi kotitalouksille luodaan välineet, joilla ne voivat mitata omaa voimavarojen käyttöään. Seudun kunnat Kunnat liittyvät työ- ja elinkeinoministeriön energiansäästösopimukseen ja nimeävät vastuuhenkilön. Sopimus edellyttää kunnan energiankäytön läpikäymistä ja se mahdollistaa valtion avustukset. Katso tarkemmin: ;91754; ; Kunnan tekninen sektori käyttää saatavilla olevia teknisiä keinoja energiankäytön tehostamiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi (liite 4). Erityinen huomio on kiinnitettävä maankäytön suunnitteluun ja mahdollisuuteen kehittää koko seudun näkökulmasta asutusta, työpaikkatoimintoja ja palveluja niin, että liikenne optimoidaan ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia parannetaan. Kunnat voivat myös kaavoittamisen avulla ohjata rakennusten lämmitysmenetelmiä ja huomioida mikroilmaston vaikutuksen. Seudulla kehitetään kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen edellytyksiä autoilun vaihtoehtona (liite 3). Ympäristö- ja energianäkökannoille annetaan suurempi paino kuntien materiaali- ja palveluhankinnoissa. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset tarjoavat aktiivisesti energia-asia- ja avustusneuvontaa. Kuntien ympäristöhallinto kokoaa saatavilla olevaa tilastotietoa. Seudulla tehdään ilmastostrategian toteutumisesta kolmesta viiteen vuoden aikavälillä uusi kasvihuonekaasupäästöjen laskelma väliraportteineen.

20 18 Energiayhtiöt Energiayhtiöt jatkavat Kioton sopimukseen perustuvia panostuksiaan seuraavasti: Panostukset energian uustuotantoon tulevat seudulla kohdistumaan tuulivoimaan ja perusparannettuun taikka kokonaan uuteen vesivoimaan hiilidioksidipäästöjen 20 %:n vähennykseen pääsemiseksi vuoteen 2020 mennessä ympäristöviranomaisten asettamissa rajoissa. Nuo energiamuodot korvaavat lähinnä vanhan hiilivoiman, jota tullaan tulevaisuudessa käyttämään ainoastaan varavoimana. Jotta uusiutuvan energian osalta saavutettaisiin 38 %:n tavoite vuoteen 2020 mennessä, panostetaan puupolttoaineen käytön lisäämiseen Alholmens Kraftilla ja oman, enimmäkseen myös puuperäisen polttokelpoisen jätteen käytön lisäämiseen. Energiayhtiöt jatkavat ja parantavat tiedottamista energiaa ja voimavaroja säästävistä toimenpiteistä. Sähkö- ja kaukolämpölaskut tehdään asiakasystävällisemmiksi siten, että sähkön- ja lämmön kulutusta on helppo seurata ja verrata johonkin ohje- ja tavoitearvoon. Elinkeinokeskus Concordia Seudullisen ilmastostrategian toteuttamisen ja juurtumisen koordinoimiseksi aloitetaan hanke. Hankkeen puitteissa perustetaan työryhmä, johon valitaan yksi tai kaksi henkilöä kuntaa, energiayhtiöitä, teollisuudenhaaraa jne. kohden. Tavoitteena on, että työryhmä tekee kauaskantoista työtä ilmastostrategian toteuttamisen koordinoimiseksi ja yksityiskohtien laatimiseksi. Seudun yrityksille tarjotaan mahdollisuus osallistua. Ajoittain tarvitaan myös henkilöitä, jotka voivat käyttää työaikaa ilmastostrategian juurruttamiseen ja tiedotusaineiston tuottamiseen. Valmistetaan kaikille talouksille tarkoitettu esite. (Katso myös seudullinen strategia s. 56) Seudulle sovitettu laskentamalli yksilön ekologisesta jalanjäljestä julkaistaan Internetissä (katso myös seudullinen strategia s. 56). Yritykset Seudun yrityksille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ilmastostrategian toteuttamishankkeeseen.

21 19 6. Seudun näkyvyyden edistäminen Koska kasvihuonekaasujen vähentämistavoite on osa koko maapalloa kattavia ponnisteluja, on tärkeää, että seudun ponnistelut tehdään näkyviksi myös ulospäin. Seudun kunnat voivat edellä mainitun lisäksi mm: liittyä Suomen kuntaliiton ilmastokampanjaan Ilmastokampanja on ollut käynnissä 1990-luvun lopusta alkaen, mutta kunnat voivat edelleen liittyä mukaan. Pietarsaaren kaupunki on jo liittynyt. Kampanjan tarkoituksena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kunnissa. Kampanja kuuluu osana kansainvälisen ympäristöorganisaation ICLEI:n Kunnat ilmaston puolesta -kampanjaan. Lisätietoja löytyy kuntaliiton kotisivuilta: allekirjoittaa nk. Aalborgin sitoumukset Aalborgin-sitoumukset on asiakirja ja Euroopan kestävän kehityksen toimintamalli. Sitoumukset hyväksyttiin Aalborgin +10 konferenssissa kesäkuussa Allekirjoittamalla sitoumuksen kunnat hyväksyvät Aalborgin julistuksen ja määrittelevät yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät kymmeneen kestävän kehityksen toimenpiteeseen, mm. yhteisiin voimavaroihin, vastuulliseen kuluttamiseen ja elämäntapaan, parempaan liikkuvuuteen pienemmällä liikennemäärällä. Lisätietoja löytyy kotisivuilta: h=1;29;356;1987;67815 ilmoittaa ilmastotavoitteensa "The City Climate Catalogue"- luetteloon Luetteloa ylläpitää kansainvälinen yhteiskuntien ympäristöjärjestö ICLEI ja siinä on mukana tällä haavaa noin paikallisyhteisön ilmastotavoitteet. Katso lisätietoja kotisivuilta: 7. Sopeuttamistoimenpiteet Kuten aikaisemmin on kuvattu, on todennäköistä, että ilmasto tulee muuttumaan. Vaikka seudulla todennäköisesti tapahtuvat muutokset eivät ole kovin dramaattisia, on huomiota kiinnitettävä tarpeellisiin sopeuttamistoimenpiteisiin. Kuntien toiminnassa on esim. maankäytön suunnittelussa ja hulevesijärjestelmien mitoituksessa otettava entistä enemmän huomioon lisääntyvät tulvariskit.

22 20 Liitteet 1. Pietarsaaren seudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina (ruotsiksi) 2. Energia-alan tutkimusta ja uutta tekniikka (ruotsiksi) 3. Pietarsaaren seudun ilmastostrategia vuoteen liikenne (ruotsiksi) 4. Seudullinen ilmastostrategia. Kuinka teknisen toimen metodeilla voitaisiin kohdata odotukset tehokkaammasta energiankäytöstä ja kohoavista energiahinnoista?

23 1 Pietarsaaren seudun ilmastostrategia vuoteen 2020 Liite 1 KASVIHUONEKAASU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PIE PIETARAAREN SEUDULLA VUOSINA