Uuden energian Pohjanmaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uuden energian Pohjanmaa!"

Transkriptio

1 POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Uuden energian Pohjanmaa! Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

2 POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Uuden energian Pohjanmaa! Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

3 Layout ja kuvat: Göran Strömfors/ Pohjanmaan liiton kuva-arkisto Etukannen teollisuuskuva: Wärtsilän kuva-arkisto Kaikki kuvat kertovat pohjalaisten arjesta. Uuden energian Pohjanmaa! Nro 68 F: 2010 ISBN ISSN Waasa Graphics Oy Vaasa 2010 Ny energi i Österbotten 2 Uuden energian Pohjanmaa!

4 Sisällysluettelo 1. Esipuhe 5 2. Minun Pohjanmaani 2040 arjen kuvaus käsitteistön avaajana 7 3. Alueiden kehittämisen toimintaympäristö: Pohjanmaa menestyy maailmanvirrat rohkeasti kohdaten 9 4. Pohjanmaan vahvuuksista kehittämisvoimaa Pohjanmaan tavoitetila Pohjanmaan strategiset linjaukset ja niiden vaikutusten arviointi Strateginen linjaus 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Hyvinvoinnin strategiset painopisteet Kulttuurin strategiset painopisteet Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Tavoitteiden organisoitu toteuttaminen Maakuntasuunnitelman tavoiteluvut ja seuranta Maakuntasuunnitelman valmistelu ja taustamuistiot 51 Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

5 Ny energi i Österbotten 4 Uuden energian Pohjanmaa!

6 1. Esipuhe Euroopassa alueiden kehittämisessä on hyvin samantyyppiset tavoitteet. Kehittäminen on aktiivista ja kasvuhakuista. Yleisinä tavoitteina on tasata alueiden välisiä eroja sekä vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kasvua. Jokaisella maalla on omat hallintojärjestel mien erityispiirteensä ja keinonsa saavuttaa alueiden kehittämiselle asetetut tavoitteet. Yhteistä on vaatimus sektorirajat ylittävästä, laaja-alaisesta ja koordinoidusta alueiden kehittämisestä. Tämän maakuntasuunnitelman tarkoituksena on innostaa niin horisontaaliseen kuin vertikaaliseen sektorirajat ylittävään aluekehitystyöhön. Ohjelmapohjaisella aluepolitiikalla pyritään vahvistamaan alueiden sisältä lähtevää kehitystä sekä alueellista kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia. Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n ja maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan maakunnan alueiden kehittämistä varten laaditaan maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan pitkän aikavälin kehittämisen tavoitteet. Maakuntasuunnitelman sisällöstä ei ole annettu tarkempia säännöksiä. Suunnitelman laadinnassa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 22 :ssä säädetyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä säädetyt valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet. Suunnitelman tavoitteet ja asiasisältö määräytyvät silti maakunnan omista kehittämistarpeista ja erityisolosuhteista. Maakuntasuunnitelma 2040 johdattaa maakuntaa kohti strategisia tavoitteita, jotka selkeästi perustuvat alueen omaan vahvuuteen, osaamiseen ja omiin voimavaroihin, joiden keskiössä ovat ihmiset. Pohjanmaalla on kaikki olennaiset ainekset suotuisaan kehitykseen, sillä maakunta, sen yritykset ja kunnat oivalsivat varhain, että globaalit virtaukset täytyy kohdata ja ottaa vastaan eikä vain torjua niitä. Maakunnan tulevaisuus on globaali, mutta teot paikallisia. Myönteinen kehityssuunta kiteytyy uuteen visioon: UUDEN ENERGIAN POHJANMAA ENERGIAA HUIPPUOSAAMISESTA, MONIKULTTUURISUUDESTA JA VAHVASTA YHTEISÖLLISYYDESTÄ Yhteiset voimavarat valjastetaan käyttöön ihmisten välisissä kohtaamisissa. Pohjalainen moninaisuus voidaan nostaa vahvuudeksi. Moninaisuus ilmenee muun muassa kansalaisyhteiskunnan dynamiikassa. Ensiarvoisen tärkeää on, että muotoiltavat strategiat entisestään vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa ja parantavat osallisuutta. Yksi esimerkki moninaisuuden rikkaudesta on ollut maakuntasuunnitelman laadintatapa, jossa eri ryhmät ovat vapaasti saaneet antaa ajatusten ja ideoiden kohdata. Valmistelun edetessä tavoitteet on saatettu yhteen ja koottu täksi maakuntasuunnitelmaksi, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 8. maaliskuuta Miapetra Kumpula-Natri Ulla-Maj Wideroos Olav Jern maakuntavaltuuston maakuntahallituksen maakuntapuheenjohtaja puheenjohtaja johtaja Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

7 Ny energi i Österbotten 6 Uuden energian Pohjanmaa!

8 2. Minun Pohjanmaani 2040 arjen kuvaus käsitteistön avaajana On lohduttavaa huomata, kuinka perusarvot ovat pysyviä, vaikkakin maapallomme mones sa suhteessa pienenee ja elinympäristömme kansainvälistyy, ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa yhteiskunnan kaikkien toimintojen uudelleen arviointiin ja tekni nen kehitys on huimaa. Kuvaamalla Lundin perheen arkea luomme mielikuvan elämästä Pohjanmaalla vuonna (Yleismääritelmä: Globalisaatio on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.) Lund-Kallion perheessä on kaksi aikuista ja kolme lasta. Perheen isä Per Lund on ruotsinkielinen ja äiti Maija Kallio suomenkielinen. Lapset hallitsevat molemmat äidinkielet, mutta käyvät koulua ruotsinkielellä Närpiössä. Isä Per on koulutukseltaan kielenkääntäjä, ja hän tapasi vaimonsa Maijan opiskellessaan Helsingissä. Maija on diplomi-insinööri. Molemmat vanhemmat olivat opiskeluaikoinaan kansainvälisessä vaihdossa, ja jo näiltä ajoilta on peräisin laaja kansainvälinen ystäväverkos to. Maijan työssä energia-alalla on koko ajan pysyttävä hieman kehityksen edellä ja aistittava uudet kehityssuunnat. Rohkea ja itsellinen ajattelutapa onkin siivittänyt Maijan uran kehitystä, ja yhdessä kollegojensa kanssa hän on toiminut monien uusien innovaatioiden alullepanijana. (Arkkipiispa Jukka Paarmaa Kuntapäivillä siteeraten: Innovaattorit ovat henkilöitä, jotka uteliaina, rohkeina, innokkaina ja innovatiivisina etsivät uutta, kokeilevat ja toimivat hullunrohkeuden rajamailla. He tuovat esille joskus epäsovinnaisia tai ennen kokeilemattomia ajatuksia ja ratkaisuja ja panevat niitä toimeen. Vaikka tällaisille kokeilijoille käy joskus huonosti, tämän tyyppiset innovaattorit ovat sittenkin niitä, jotka vievät maailmaa eteenpäin. Innovaattoreiden ohella on välttämättä oltava myös niitä, jotka pitävät asioita järjestyksessä eli administraattoreita. Molempia tarvitaan. Toisaalta jokaisessa johtajassa itsessään tulisi olla sekä innovaattori että administraattori, vrt. innovaattorien kykyjen kehittämiseen tähtäävä yhdistelyn pedagogiikka.) Maijan työnantaja on Vaasassa, joskin työkenttänä on koko maailma. Matkustuspäiviä kertyy toki, mutta suuri osa työstä hoituu modernien tietojärjestelmien avulla ja usein myös kotoa käsin. Pari päivää viikossa Maija työskentelee Vaasassa, kulkien usein yhdessä muiden pendelöijien kanssa sähköautolla tai junalla. (Hannu Katajamäki: Edellytyksiä luova ja edellytyksiä ylläpitävällä evolutiivisen kehittämisen toimintatavalla tarkoitetaan tasaveroisten kehittymisedellytysten takaamista maakunnan kaikille asukkaille ja kaikille alueille.) Perin työ monikielisyyden asiantuntijana hoituu pitkälti kotoa käsin silloin tällöin toki hänkin tapaa asiakkaitaan ja kollegoitaan eri neuvottelujen yhteydessä. Lund-Kallion perhe elää siis glokaalimaailmassa ja modernissa ubiikkiyhteiskunnassa ja nauttii oman ajankäyttönsä hallinnasta ja idyllisestä elämästä omassa talossaan kauniin puutarhan ympäröimänä. Vesi on perheelle tärkeä elementti ja merellinen elämäntapa osa arkea. (Pekka Himanen: Glokaalilla tarkoitetaan taloudellisesti ja kulttuurillisesti innovatiivista aluetta, joka pystyy hyödyntämään globalisaation tarjoamat edut.) (Mika Mannermaa: Ubiikkiyhteiskunnassa langaton tiedonsiirto on mahdollista kenelle tahansa, missä, milloin ja minkä välityksellä tahansa.) Perheen lapset Eevi 20 v., Toni 16 v. ja iltatähti Alisa 8 v. ovat saaneet elää turvallisessa, suhteellisen pienessä maaseutumaisessa yhteisössä osana kaupunkimiljöötä. Eevi opiskelee talouspsykologiaa Pohjanmaan kansainvälisessä yliopistoverkostossa englannin kielellä. Hänen opintonsa muodostuvat monien eri alojen opintojaksoista, ja suuri osa opiskelusta tapahtuu verkossa. Häntä kiinnostavat myös luonnontieteelliset ja tekniikan opinnot. Eevi nauttii kovasti opiskeluympäristön kansainväli sestä arkipäivästä sekä pitkistä ja lyhyistä opiskelu vaiheista ulkomailla yhteistyöyliopistoissa. Eevin uravalinta sai alkunsa kiinnostuksesta japanilaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Perheen nuorimies Toni puolestaan on urheilullisesti lahjakas, ja hän on koko ikänsä pelannut jalkapalloa vanhempiensa kannustamana. Jalkapallon myötä Tonin ystäväpiiri on muodostunut hyvin monikulttuuriseksi. Urheilul linen harrastus on siivittänyt myös hyvää koulumenes tystä, ja Toni onkin nyt jalkapalloon erikoistuneen Pohjanmaan urheilulu kion ensimmäisellä luokalla tavoitteenaan ihmisen hyvinvointiin ja erityisesti lasten parissa työskentelemiseen liittyvät jatko-opinnot. Vesi on perheelle tärkeä elementti ja merellinen elämäntapa osa arkea. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

9 Koulussa on toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajalapsia, ja myös osa opettajista on ulkomaalaistaustaisia. Alisa, perheen kuopus, on kolmannella luokalla alakoulussa. Koulussa on toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajalapsia, ja myös osa opettajista on ulkomaalaistaustaisia. Alisan koulussa on paljon erilaista iltapäivätoimintaa, jota erilaiset yhdistykset ja seurat vetävät kunnan koordinoimana. Alisa on luonnostaan hyvin utelias ja aloitteellinen tyttö. Kouluympäristö, jossa opettajat kannustavat kovasti kyselemään, pohtimaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja miettimään asioita monelta eri kannalta, kannustaa Alisaa ja luokkatovereita olemaan aktiivisia ja oma-aloitteisia. (Hannu Katajamäki: Yhdistelyn pedagogiikan lähtökohtana on ongelmalähtöinen oppiminen, jonka avulla kasvatetaan kykyä yhdistää näennäisesti kaukana toisistaan olevia asioita uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi.) Elämisen arki on Lund-Kallion perheessä tasapainoista ja rikasta. Aikuisilla on joustavien työjärjestelyiden ja modernien työnmuotojen ansiosta mahdollisuus hyvin yhdistää perheen tarpeet ja työelämän vaatimukset ja vain viettää aikaa kiireettömästi yhdessä. Lund-Kallion perheen yhteydet Pietarsaaressa asuviin ikääntyviin hyväkuntoisiin vanhempiin ovat tiiviit. Maijan vanhemmat viettävät paljon aikaa matkustellen. Perin vanhemmat ovat omistaneet eläkepäivänsä pitkälti lapsenlapsilleen ja aktiiviselle yhdistyselämälle. Oman rikkautensa elämään tuovat monet niin paikalliset kuin kansainvälisetkin verkostot, joissa Lund-Kallion perheen jäsenet liikkuvat luontevasti. (Robert Putnam: Bowling Alone (2000): Sosiaalinen pääoma jakautuu kahteen ulottuvuuteen; yhdistävään (bridging) ja sitovaan (bonding). Yhdistävä ulottuvuus merkitsee yksilöiden välisiä sosiaalisia siteitä ja verkostoja ja sitova ulottuvuus ryhmäidentiteettiä. Vahvalla sosiaalisella pääomalla ymmärretään samanaikaista toimimista sekä sitovissa, alueen luottamusta ja yhtenäisyyttä vahvistavissa sisäisissä verkostoissa että oman alueen ulkopuolelle ulottuvissa, ulkoisia vaikutteita hyödyntävissä yhdistävissä verkostoissa.) Loppujen lopuksi Lund-Kallion perheen arki ei eroakaan niin kovin paljon vuodesta Lund-Kallion perheen tyytyväisyyden salaisuus piilee avoimessa ja suvaitsevassa elämänasenteessa, terveessä uteliaisuudessa ja rohkeudessa tehdä erilaisia ratkaisuja ja omalle perheelleen sopivia valintoja. Perhe on kokenut uudet ilmiöt ja muutokset mahdollisuuksina. Ny energi i Österbotten 8 Uuden energian Pohjanmaa!

10 3. Alueiden kehittämisen toimintaympäristö: Pohjanmaa menestyy maailmanvirrat rohkeasti kohdaten Alueiden merkitys globalisoituneessa maailmassa on yhä tärkeämpi. Ne alueet, jotka pystyvät erottumaan omien vahvuuksiensa pohjalta, menestyvät. Pohjanmaalla edellytykset vahvaan kehittymiseen ovat mitä parhaat ja mahdollisuudet ennennäkemättömät avain menestykseen on pitkälti omissa käsissämme. Kaikkien, niin poliittisten päättäjien, viranomaisten kuin muidenkin toimijoiden, on purjehdittava suotuisten tuulten vallitessa aallon harjalla. Suunta on valittava, ja matkan juohevan taittumisen vaatimat rohkeat päätökset on tehtävä rivakasti yhdessä. Historian valossa Pohjanmaan kehitys perustuu kahteen pitkään aaltoon: tervanpolton kuljettamaan ensimmäiseen pitkään aaltoon, joka johti edelleen moninaisuuden talouteen, ja sitä seuranneeseen erikoistumisen ja vahvan yrittämisen kulttuurin uuteen pitkään aaltoon Pohjanmaan malliin. Historia on muovannut Pohjanmaasta nykypäivän menes tyvän ja monipuolisten mahdollisuuksien alueen. Globaalit virrat kohtaavat alueet yhä suoremmin ja haasteena onkin paikallisen eli lokaalin ja maailmanlaajuisen globaalin onnistunut kohtaaminen. Erityisesti Pohjanmaalle juuri glokalisaation hallinta on selkeä kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin ja mitä parhainta, Pohjanmaan lähtökohta on erinomainen. Pohjanmaan valttikortteja ovat monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja huippuosaaminen tulevaisuuden avainaloilla. Pohjanmaan väestö on kasvanut tasaisesti, viime aikoina erityisesti syntyvyyden ja lisääntyneen maahanmuuton ansiosta. Työvoiman saatavuuden haasteet tulevat eteen myös Pohjanmaalla väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä, kohdistuen eri tavoin alueen eri osiin. Ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa Pohjanmaalla tasaisesti. Ulkomaalaiset tulevat Pohjanmaalle niin pakolaisina, opiskelijoina kuin työntekijöinäkin. Pohjanmaalla leimaa-antavaa on ollut suvaitsevaisuus ja pitkä kansainvälisyyden perinne, jotka ovat edesauttaneet ulkomaalaisten kotoutumista alueelle. Tällä tiellä Pohjanmaa haluaa olla suunnannäyttäjä myös jatkossa. Alueen taloudellinen perusta on vahva, vaikkakin taloudellinen taantuma on ulottanut lonkeronsa myös Pohjanmaalle, erityisesti globaaleilla markkinoilla toimivaan vientiteollisuuteen. Taloudellinen tilanne on vääjäämättä johtanut uudelleenorganisointeihin ja toiminnan tehostamiseen. Pe rusta on kuitenkin vankka, ja taloudellisen nousun alkaessa Pohjanmaa ponnistaa vahvan energiasektorin vetämänä nopeasti huimalle kasvu-uralle. Teollisuuden rakennemuutos on jo muuttanut Pohjanmaan teollisuuden rakennetta erityisesti metsäteollisuuden osalta. Metsäteollisuuden murroksen ennustetaan vielä jatkuvan. Vahva energiaklusteri voimistuu entisestään säteillen kerrannaisvaikutuksia erityisesti metallialan ja jatkossa myös enenevässä määrin muiden toimialojen kehitykselle. Pohjanmaalla on selkeää erityisosaamista mm. veneen ja puutalojen rakentamisalalla. Vahvat tuotekehityspanostukset ja korkeatasoinen liiketoimintaosaaminen siivittävät näiden alojen kehittymistä edelleen. Uudet idut ovat vahvistuneet merkittävästi, ja sekä luovien alojen että hyvinvointialan klustereista odotetaan lähitulevaisuudessa seuraavia alueen osaamisen kärkiä. Vahvan teollisen osaamisen rinnalla palveluiden merkitys korostuu entisestään, ja erityisesti suunnittelu- ja projektiosaaminen nousee menestyksen kulmakiveksi. Luontomatkailu kehittyy voimakkaasti erityisesti Merenkurkun maailmanperintöalueen myötä. Menestyvien alueiden perusta on jatkossakin osaamisessa. Koulutetun työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Kohtaannon (työvoiman koulutustarjonnan ja -kysynnän ennakointi) varmistaminen on ehdoton edellytys alueen työvoimatarpeiden turvaamiselle ja koulutuksen oikea-aikaiselle ja -sisältöiselle suunnittelulle. Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteiden kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi on tehtävä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Yliopisto- ja korkeakoulutuksen osalta erityisen tärkeää on erikoistuminen selkeille vahvuusalueille. Oppimisympäristöjen kehittämiseen kohti entistä yrittäjämäisempää toimintatapaa suosiviksi on varattava riittävät resurssit. Pohjanmaa edustaa samanaikaisesti urbaanisuutta ja Suomen ydinmaaseudun keskeisintä aluetta. Pohjanmaan mielenkiintoinen tiiviiden paikallisten yhteisöjen nauhamainen rakenne synnyttää Pohjanmaan valttikortteja ovat monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja huippuosaaminen tulevaisuuden avainaloilla. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

11 Alkutuotannolle leimaa-antavaa ovat erikoistumi nen ja tilakoon kasvu. Tilojen toiminta on normaalia yritystoimintaa, ja niiden merkitys työllistä jänä on merkittävä. uusia luovia ympäristöjä niin maaseudulle kuin kaupunki seuduille. Näiden luovien ympäristöjen sisäisten ja vuorovaikutteisten innovaatiorakenteiden toimivuudesta on huolehdittava, jotta niissä syntyvät uudet ideat, monien alojen erikoisosaamista yhdistävät uudet tuote- ja palvelukonseptit saadaan kaupallistettua tuoden lisäarvoa koko alueen kehittämiselle. Alkutuotannolle leimaa-antavaa ovat erikoistuminen ja tilakoon kasvu. Tilojen toiminta on normaalia yritystoimintaa, ja niiden merkitys työllistäjänä on merkittävä. Lasinalaisviljelyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistuminen, turkistuotannon ja erityisesti sen tuotekehitysosaamisen kehittäminen sekä kalatalouden vahva kehittyminen nousevat esiin Pohjanmaan maaseudun mahdollisuuksina, joskin on tunnustettava erityisesti turkisalan ja lasinalaisviljelyn tulevaisuuteen liittyvät uhkatekijät. Pohjanmaan maito- ja sikatilojen sekä metsäkiinteistöjen koot suurenevat. Myös alkutuotannossa korostuu osaavan työvoiman saatavuus. Suomessa on viime vuosina ollut nähtävissä selkeästi infrastruktuurin heikkeneminen valtion rahoituksen pienenemisen seurauksena. Erityi sesti tieverkoston osalta kehitys on ollut hälyttävää. Toimiva infrastruktuuri ja selkeät logistiset ratkaisut ovat menestyvän alueen tukijalka. Infrastruktuurin kehittämiseen suunnattuja varoja tuleekin tuntuvasti lisätä pitkän aikavälin liikennepoliittiseen investointisuunnitelmaan perustuen. Ilmastonmuutoksen hillintä on Pohjanmaan suuri mahdollisuus. Pohjoismaiden suurin ja kansainvälisesti erittäin merkittävä energiaklusteri on Pohjanmaan merkittävin kilpailuetu. Alueen kehittämisessä on kaikin tavoin pyrittävä edistämään energiaklusterin suunnitelmallista kehittymistä kestävän kehityksen hengessä, olipa sitten kyse maankäytön suunnittelusta, osaavan työvoiman saatavuudesta, yritysten kehittämisestä, koulutusrakenteista tahi tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisresursseista. Kaiken edellä kuvatun edellytyksenä on hyvinvointi ja vahva sosiaalinen pääoma. Pohjanmaan vahva sosiaalinen pääoma samanaikainen toimiminen sekä sitovissa alueen luottamusta ja yhtenäi syyttä vahvistavissa sisäisissä verkostoissa että oman alueen ulkopuolelle ulottuvissa ulkoisia vaikutteita hyödyntävissä ja yhdistävissä verkostoissa mahdollistaa yhteisesti hyväksytyn ta sa painon saavuttamisen säilyttämisen ja uudistamisen välillä. Ny energi i Österbotten 10 Uuden energian Pohjanmaa!

12 4. Pohjanmaan vahvuuksista kehittämisvoimaa Vahvan alueen menestys perustuu omiin vahvuuk siin. Pohjanmaan menestystekijät ovat moni naiset. Näistä merkittävimmät ovat: Pohjanmaalla kansainvälisyys kaikilla eri yhteis kunnan sektoreilla on luontainen osa toimintaa. Monien kielien ja kulttuurien Pohjanmaa on suunnannäyttäjänä suvaitsevuutta ja yhteisöllistä monikulttuurista Suomea luotaessa. Vahva yrittäjyyden perinne sekä kokeileva ja uutta luova, eteenpäin rohkeasti katsova asenne ovat ominaista Pohjanmaalla. Pohjanmaa muodostuu urbaani- ja maaseutualueilla tiiviisti sijaitsevien paikallisyhteisöjen verkostoista, joiden sisäinen ja keskinäinen vuorovaikutus on vilkasta. Pohjanmaan luontaisten pitkälle historiaan juurensa ulottuvien kansainvälisten verkostojen myötä globaalit virtaukset saavuttavat Pohjanmaan toimijat nopeasti. Tiiviiden keskinäisten ja ulkopuolelle ulottuvien verkostojen hallinnan myötä alueen sosiaalinen pääoma on vahvaa. Pohjanmaan ehdoton vahvuus on moninaisuuden talous, joka onnistuu kannattelemaan alueen maailmanlaajuisten kriisien yli. Suomen johtavan Pohjoismaiden suurimman globaaleilla markkinoilla toimivan energiateknologian osaamiskeskittymän mahdollisuudet ovat huikeat. Energiaklusteri toimii Pohjanmaan yritystoiminnan kärkenä, ja sen kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämän kehitykselle ovat mittavat. Pohjanmaan vahva kulttuuriperinne antaa erinomaisen lähtökohdan luovien alojen klusterin kehittämiselle merkittäväksi kansalliseksi keskukseksi ja merkittävien kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Hyvinvointialan koulutus- ja tutkimusosaaminen on Pohjanmaalla vankkaa, ja sen mahdollisuudet kehittyä erinomaiset. Rikkaan kieli- ja kulttuuriperintönsä ja vahvojen pitkäaikaisten yhteyksien sekä aktiivisen verkottumisen ansiosta Pohjanmaalla on keskeinen rooli myös valtakunnallisesti pohjoismaisen yhteistyön edistäjänä. Vahva hallintoperinne sekä kaksikielisyys vahvistavat Pohjanmaan asemaa alueellistamisprosessin edetessä. Pohjanmaa on edelleen suuren maaseudun alue, perinteisen ydinmaaseudun tyyssija, jonka vahvuus perustuu kaksikärkiseen kehittämiseen: suurten tilojen rinnalla toimivat maaseudun erikoistuneet mikroklusterit. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto, mutta alueen saavutettavuus maanteitse, rauta teitse ja meritse on heikentynyt, koska infrastruktuuria ei ole kehitetty samassa tahdissa elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun kanssa. Saavutettavuus lentäen on helppoa ja yhteydet toimivia niin Suomessa kuin ulkomaille. Pohjanmaalle on kehittymässä Länsi-Suomen merkittävin logistinen keskuspaikka Vaasa, ja Kokkola- Pietarsaaren lentoasemalla on suuri merkitys seudun elinkeinoelämälle ja asutukselle. Pohjanmaan kaupalliset palvelut ovat kehittyneet hallitusti alueen eri osien erilaiset kehitystarpeet huomioiden. Työllisyys on hienoisista notkahduksista huolimatta maan huippuluokkaa. Pohjanmaa tarjoaa erinomaisen merellisen asuin- ja elinympäristön puhtaan luonnon helmassa. Pohjanmaan monipuolinen ja monikielinen koulutustarjonta houkuttelee alueelle nuoria, ja alueen vilkas opiskelijaelämä tuo elämiseen sykettä ja urbaania henkeä. Näitä menestystekijöitä hyödyntämällä Pohjanmaa vastaa tuleviin haasteisiin, joista esiin voidaan nostaa ainakin seuraavat: Pohjanmaan tunnettuus on heikko, ja imagoa tulee rakentaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhteisin voimin. Pohjanmaan tulee näkyä dynaamisena, monikulttuurisena, monikielisenä, suvaitsevana ja kansainvälisenä koulutuksen ja Energiaklusteri toimii Pohjanmaan yritystoiminnan kärkenä, ja sen kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämän kehitykselle ovat mittavat. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

13 Saavutettavuus lentäen on helppoa ja yhteydet toimivia niin Suomessa kuin ulkomaille. tutkimuksen tyyssijana; sopivasti urbaanin elämän ja rauhaisan asuin- ja elinympäristön yhdistävänä merenläheisenä alueena, jossa yritteliäisyys ja innovatiivisuus kukoistavat. Energiateknologia on valttikortti, jonka varaan imago tulee rakentaa. Pohjanmaan on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus koulutuksen ja aikuiskoulutuksen ennakoinnilla ja oikea-aikaisella järjestämisellä sekä syrjäytymisen ehkäisyn, maassamuuton ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen avulla. Pohjanmaan on osattava aistia muutoksia entistä paremmin ja reagoitava nopeasti oli sitten kyseessä teknologian nopeaan kehitykseen, erilaisiin rakenteisiin, työllisyyden muutoksiin tai vaikkapa ympäristökriisiin liittyvä muutos. Pohjanmaan on varmistettava hyvinvointija muiden palvelujen saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä myös jatkossa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Monikulttuurisuuden hyväksyminen ja halu oppia ymmärtämään eri kulttuurien ja uskontojen erityispiirteitä sekä aito suvaitsevaisuus ovat Pohjanmaalla jo nyt vahvaa, mikä näkyy esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisena. Suvaitsevaisuutta tulee kaikin tavoin vaalia ja edistää yhteiskunnan eri alueilla. Pohjanmaan on muodostettava yhteinen tahtotila kehityksen suunnasta, ja kaikkien on siihen myös aidosti sitouduttava. Palveluiden järjestäminen kaikkia tahoja tyydyttävällä ta valla onnistuu, kun yhteinen tahto on selkeästi ilmaistu. Pohjanmaan liikenteellisen infrastruktuurin kehittämiseen on suunnattava huomattavasti nykyistä enemmän resursseja, jotta heikkoudet saadaan poistettua. Uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä on tuettava suunnitelmallisella ja ohjatulla alueidenkäytöllä. Innovaatiojärjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta se entistä paremmin edistäisi uusien yritysten syntyä ja kasvua sekä näitä tukevaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Liikennejärjestelmien koordinoidulla suunnittelulla tulee entistä paremmin hillitä ilmas tonmuutoksen vaikutuksia. Voimavaroja tulee suunnata entistä tehokkaammin luonnonympäristöjen, erityisesti maailmanperintöalueen, sekä kulttuuriympäris töjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen. Ny energi i Österbotten 12 Uuden energian Pohjanmaa!

14 5. Pohjanmaan tavoitetila 2040 Tavoitetila eli visio kuvaa Pohjanmaan tahtoa kehityksen suunnasta. Nykymaailman kehittymisvauhti on nopeaa, ja tulevaisuuden ennakointi on haasteellista. Tiedämme kuitenkin jo nyt yllättävän paljon, kun alamme tarkastella tulevaisuutta historian ja tiedossa olevien faktojen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset laaja-alaisesti yhteiskunnan eri toimintoihin ovat tiedossamme, ja väestörakenteen muutokset ovat vääjäämättä edessämme. Alue rakenteen ja infrastruktuurin muutosvauhdin hitaus ja tietoyhteiskunnan nopea kehitys ovat tosiasioita. Maailmamme globalisoituu ja lokalisoituu samanaikaisesti globaalien virtojen kohdatessa alueemme yhä suoremmin. Rakenteet ja rajat ovat jatkuvassa murroksessa; viisainta onkin puhua Pohjanmaasta yhtenä Suomen menestyneimmistä alueista vuonna 2040 ja siitä, miten alue jo tiedossa olevan perusteella parhaiten pystyy tuleviin haasteisiin vastaamaan. Pohjanmaan menestyksen siivittäjinä neljä asiaa nousee ylitse muiden: ilmastonmuutos, kansainvälisyys, koulutus ja yritteliäisyys. Ilmastonmuutos avaa Pohjanmaalle loistavat mahdollisuudet uusiutuvan energiaosaamisen kansallisena kärkenä ja globaalina huippuna. Pohjanmaalle jo nyt luontainen kaik ki sektorit läpäisevä vahva kansainvälisyys ja monikulttuurisuus tarjoavat mitä parhaimman alustan monikulttuuristuvalle väestörakenteelle. Kol mantena menestyksen kivijalkana esiin nousevat osaava työvoima ja kaikkinainen koulutus ja neljäntenä vahva yritteliäisyys ja innovaattoreiden esiinmarssi. Pohjanmaan menestys perustuu oikei siin valintoihin ja selkeisiin priorisointeihin niin elinkeinoelämän kuin osaamisenkin kehittämisen suhteen: aikaiseen aistimiseen, muutosherkkyyteen ja oikeanaikaiseen tilanteeseen tarttumiseen, hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, tasa-arvoisuuden ja suvaitsevuuden kaikkinaiseen edistämiseen, selkeään aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen sekä ennen kaikkea vahvaan, tavoitteelliseen yhdessä teke miseen. Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 tavoitetila määrittää Pohjanmaan menestyksekkään alueen kuvan vuonna 2040 se kuvaa millaisilla valinnoilla olemme saavuttaneet tavoitteemme vuonna Tie tavoitteeseen on kuitenkin voinut olla pitkä, mutkikas ja yllätyksiä täynnä. Pohjanmaan visio 2040 Uuden energian Pohjanmaa energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Vuonna 2040 Pohjanmaa on energinen ja hyvinvoiva, monipuolisen elinkeinoelämän ja menestyksen kärkiä tukevan huippututkimuksen ja -koulutuksen tyyssija sekä dynaaminen, kansainvälinen ja monikulttuurinen alue, jonka menestys perustuu evolutiiviseen kehittämiseen, vahvaan tavoitteelliseen yhteistyön ja yrittämisen kulttuuriin sekä kestävän kehityksen mukaiseen aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen. Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Vaasa Pohjanmaan keskuskaupunkina on Suomessa logistisen asemansa ja vahvan elinkeino- ja koulutusprofiilinsa ansiosta viiden merkittävimmän kaupungin joukossa. Energia on Pohjanmaan perusta monin tavoin. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla sektoreilla. Pohjanmaa on paitsi uusiutuvan energiaosaamisen kansallinen kärki myös Euroopan tärkein uuden energiateknologian osaamiskeskittymä, joka tekee aktiivisesti sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Osaamiskeskittymän hyödyt säteilevät siten paitsi maakuntaan myös sitä suuremmalle alueelle. Pohjanmaa on vuonna 2040 monipuolisen energiatuotannon mahdollistaja tavoitteenaan alueen energiatuotannon monipuolisuus ja huoltovarmuus. Tavoitteena on luo da toimintaedellytykset monipuoliselle energiantuotannolle siten, että globaalit, EU:n ja kansalliset hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet saavutetaan. Pohjanmaa toimii suunnannäyttäjänä tällä tiellä. Hyvinvoiva viittaa maakunnan suotuiseen kehittymiseen niin taloudellisilla kuin laadullisilla mittareilla. Pohjanmaan yrittäjyyden ja innovatiivisuuden kulttuuri luo vaurautta, ja vahvan Energia on Poh janmaan perusta monin tavoin. Energisyys on Pohjanmaalle tunnus omaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitu mista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla sektoreilla. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

15 Pohjanmaalla toimii vuonna 2040 yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöhön perustuva Pohjanmaan yliopistoverkos to, joka tarjoaa valtakunnallisesti ja kansainväli sesti ainutlaatuisen monikielisen, monialaisen ja monikulttuurisen oppimisympäristön. yhteisöllisyyden ansiosta väestö voi hyvin. Vuonna 2040 Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten, niin ikääntyneiden, aikuisväestön kuin lasten ja nuorten, monikulttuurinen ja kestäviin valintoihin perustuva yhteisöllinen alue. Monipuolinen elinkeinoelämä luo Pohjanmaan kehittämisen vankan perustan. Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energiateknologian osaamiskeskittymällä on maailmanlaajui sesti merkittävä asema, joka säteilee kerrannaisvaikutuksia alueen muun elinkeinoelämän, erityisesti sähköteknisen- sekä metalli- ja metsäteollisuuden voimakkaaseen kehittymiseen. Veneteollisuus on eri koistunutta ja menestyvää. Hyvinvointialan sekä luovien alojen ja muotoiluosaamisen klusterit ovat kehittyneet voimakkaasti. Pohjanmaan maaseudun vahva olemus juontaa juurensa monipuolisesta elinkeinojen mosaiikista. Huippututkimuksen ja koulutuksen tyyssija kuvastaa Pohjanmaan osaamista arvostavaa koulutuskulttuuria ja panostamista tutkimukseen ja kehittämiseen. Pohjanmaalla toimii vuonna 2040 yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöhön perustuva Pohjanmaan yliopistoverkosto, joka tarjoaa valtakunnallisesti ja kansainväli sesti ainutlaatuisen monikielisen, monialaisen ja monikulttuurisen oppimisympäristön. Toisen asteen koulutuksella tuetaan määrätietoisesti maakunnan eri alueiden elinkeino- ja työelämän kehittymistä. Korkean asteen opetuksessa ja tutkimuksessa on selkeästi priorisoidut vahvuusalueet. Yliopistoverkos ton ja tutkimuslaitosten palvelut muodostavat keskeisen osan innovaatiojärjestelmästä, joka takaa tasapuoliset palvelut koko maakunnassa. Kansainvälisyys on Pohjanmaalla arkipäivää jo tänäkin päivänä. Toimintaympäristöt muuttuvat kuitenkin yhä kansainvälisemmiksi, ja maahanmuutto eri muodoissaan vahvistuu tulevina vuosikymmeninä edelleen. Vuonna 2040 Pohjanmaa on edelläkävijänä näyttänyt tietä luoden monien kansojen, kielien ja kulttuurien harmonisen ja suvaitsevan työ- ja asuinympäristön. Globaalin talouden ja ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat haasteita, joiden voittaminen edellyttää maakunnan toimijoilta jatkuvia, niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin toimenpiteitä. Toisaalta etenkin kansainvälisille energiateknologia-alan yrityksille ilmastonmuutos on myös mahdollisuus. Evolutiivinen kehittäminen kuvaa innovatiivista, tulevaisuuteen suunnattua, rohkeaa ja itsellistä ajattelutapaa ja toimintailmapiiriä, joka hersyttää kokeilemaan rajoja ja etsimään uusia ratkaisumalleja. Evolutiivisen kehittämisen Pohjanmaalla synnytetään uusia menestystarinoita mes tarillisesti luotujen edellytysten voimalla. Pohjanmaalla kannustetaan luovien prosessien alustojen synnyttämiseen ja ennakkoluulottomaan verkostoitumiseen, uusiin kokeiluihin ja harkittuun riskinottoon. Myös kulttuuri kukoistaa. Pohjanmaalla on kaikkien asukkaiden saatavilla monipuolista taidetta ja kulttuuria sekä laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja tuottajia. Taide ja kulttuuri ovat keskeisesti läsnä yhteiskun Ny energi i Österbotten 14 Uuden energian Pohjanmaa!

16 nan eri alueilla ja Pohjanmaa on maamme suomenruotsalaisen kulttuurin ydin. Yrittäjyys korostaa Pohjanmaan vahvaa yrittäjyysilmapiiriä. Pohjanmaalla yrittäjyys on asenne, mentaliteetti, joka näkyy oma-aloitteisena, rohkeana, aktiivisena ja vastuuntuntoisena työskentelyotteena niin oppilaitoksissa kuin työelämässä. Evolutiivisen kehittämisen Pohjanmaalla on siirrytty yhdistelyn pedagogiikan uutta luovaan toimintamalliin kaikilla kouluasteilla. Tavoitteellinen yhteistyö on Pohjanmaan kehittämisen keskeisin voimavara. Yhdessä tekemisen taito eri näkemysten yhteensovittaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja voimavarojen järkeväksi allokoinniksi on ehdoton edellytys Pohjanmaan suotuisaan kehittymiseen. Yhteistyö on lähtökohtana myös määrätietoisessa kehittämistyössä, joka varmistaa kilpailukykyiset kunta- ja palvelurakenteet ja takaa palveluiden tuottamisen kannalta optimaalisen tai työssäkäyntialueen mukaisen kuntakoon. Kansalais- ja järjestölähtöisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin ja järjestöjen välillä on hyödynnetty mahdollisuus. Kestävä kehitys kuvaa Pohjanmaan tavoitetta olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävän kehityksen toteutumista tukevassa alueellisen ympäristötietoisuuden edistämisessä. Pohjanmaa on vuonna 2040 eurooppalainen esimerkkialue luonnonvarojen käytön ja suojelun yhteensovittamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kestävä aluerakenne kuvastaa monikeskuk sista, tasapainoista ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla olevaa aluetta, jonka fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen. Asukkaille on tarjolla laa joja, hyviä asumisalueita niin kaupunkiseuduilla kuin maaseutualueillakin. Palvelut ja liikenteellinen saavutettavuus ovat erinomaisella tasolla. Laajat kaupunki ympäristöt ja maaseutualueet sulavasti toisiinsa linkittävät keskuskaupungit ja Pohjanmaan ydinmaaseutu kehittyvät tasapainoisesti. Pohjanmaan maaseutu on monimuotoisten luonnon-, asuin- ja yritysympäristöjen mosaiikki, joka tarjoaa hyvän elämän edellytykset eri-ikäiselle sekä monikulttuuriselle väestölle. Erinomaisella saavutettavuudella tarkoitetaan toiminnallisesti tehokasta ja monipuolista liikennejärjestelmää, joka takaa elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymisen sekä ottaa huomioon alueen asukkaiden tarpeet ja kestävän kehityksen. Pohjanmaalla on kaikkien asukkaiden saatavilla monipuolista taidetta ja kulttuuria sekä laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja tuottajia. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

17 6. Pohjanmaan strategiset linjaukset ja niiden vaikutusten arviointi Pohjanmaa on kehittynyt aikaansaavaksi, erittäin hyvin menestyväksi alueeksi pitkän polveilevan kehitysprosessin kautta. Tänä päivänä Pohjanmaa näyttäytyy vahvan ja monipuolisen teollisuuden, voimakkaan kasvavan palvelusektorin, vilkkaan yrittäjyyden ja monipuolisen koulutustarjonnan alueena. Leimallista alueen kehittymiselle on pitkien perinteiden myötä muotoutunut luontainen kansainvälisyys, sen myötä kasvanut monikulttuurisuus ja voimakas yhteisöllisyys. Pohjanmaa on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis kokonaisuus, jolle on luontaista kaupunkiseutujen ja maaseudun tasapainoinen kehittäminen. Pohjanmaata kehitetään avoimin silmin osana eurooppalaisia ja globaaleja verkostoja, omat vahvuudet selkeästi tunnistaen ja niitä korostaen. Pohjanmaan visiossa on avattu keskeisimmät toiminnalliset periaatteet, joiden mukaan alueen kehittäminen tapahtuu. Vision saavuttamisessa tärkeitä horisontaalisia teemoja ovat kestävä kehitys (ekologiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset) vahva osaamisperusta kansainvälisyys ja monikulttuurisuus työllistyvyys ja yrittäjyys kilpailukyky ja vetovoimaisuus tasa-arvo ja suvaitsevaisuus hyvä hallintotapa (yhteistyö ja työnjako sekä sosiaalinen pääoma). Pohjanmaan kehittäminen tapahtuu strategisten valintojen perusteella. Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta, joista johdetaan strategiset painopisteet. Pohjanmaan määräaikaiset maakuntaohjelmat puolestaan sisältävät keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet, hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet, jotka toteuttavat maakuntasuunnitelman strategiset linjaukset ja painopisteet. Pohjanmaan strategiset linjaukset ovat 1. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjan maa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta, joista johdetaan strategiset painopisteet. Ny energi i Österbotten 16 Uuden energian Pohjanmaa!

18 6.1 Strateginen linjaus 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Tavoitetila: Pohjanmaa on houkutteleva ja vetovoimainen moni kulttuurinen alue, joka tarjoaa kansainvälisille yrityksille ja niiden työntekijöille viihtyisän työ- ja asumisympäristön, monikieliset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, erinomaiset yhteydet sekä laajat harrastusmahdollisuudet. Pohjanmaan osuus ulkomaisten investoijien määrässä on maan huippu luokkaa. Teollisuus toimii vahvasti globali soituneilla markkinoilla. Vaikka suuri osa työvaltaista tuotantoa on siirretty halvemman työvoiman maihin, hallitsee Pohjanmaata edelleen monipuoli nen elinkeinoelämä vahvoine teollisuuslaitoksineen. Erityisesti energia-alan osaaminen on maailman huippua. Vientiä on melkein jokaiseen maapallon kolkkaan. Korkean teknologian tuotteiden laadun lisäksi ratkaisevaksi kilpailutekijäksi on muodostunut tuotteeseen liittyvän jatkuvan huolto- ja kunnossapitopalvelun takaaminen. Pohjanmaasta on muodostunut suunnitteluosaamisen ja menestyvien palveluyritysten kehto. Pohjanmaa tunnetaan ainutlaatuisesta uusiutuvan energiateknologian ja hajautetun energian tuotannon osaamiskeskittymästä sekä muista vahvoista huippuosaamisen alueista (meri-, kone- ja metallialan, luovien alojen, hyvinvointialan sekä liiketoiminta- ja suunnitteluosaamisen klusterit). Vuonna 2040 Pohjanmaa on uusien energiateknologiaratkaisujen edelläkävijämaakunta Energy Valley. Maakunnassa on uuden energian toimivia demo- ja pilottilaitoksia, kuten polttokennosovellutuksia. Lisäksi päästöttömien kulkuneuvojen osuus on suuri, ja myös CO 2 :n talteenotto on toteutettu. Noin 3 5 vuoden välein syntyy maailmanlaajuisesti merkittäviä ja huomiota herättäviä demokohteita. Pohjanmaalle on rakentunut useiden uuden energian pilotti- ja referenssihankkeiden ketju, joka on merkittävästi lisännyt pohjalaisen energiateknologian tunnettuutta sekä kotimaan että muun maailman markkinoilla. Suunnittelukauden alkuvaiheessa maakunnan suurimmissa kaupungeissa yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa hyödynnetään turvetta ja biopolttoainetta. Metsäteollisuus on profiloitunut pitkälti polttoainetuottajana ja energiaosaajana. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on selkeä sekä vahvasti resursoitu ja sen toiminta menestyksekästä. Innovaatioiden synnyttämiseksi ja trendien analysoimiseksi on luotu toimivat rakenteet ja yhteistyömallit. Toimiva innovaatiojärjestelmä on mahdollistanut uusien ideoiden esiinmarssin, jatkojalostamisen ja uusien, elinvoimaisten ja kasvukykyisten yritysten synnyn. Yhä useampi menestystarina perustuu syner giaetuihin, joita on saavutettu toimialojen välisiin rajapintoihin syntyneiden uusien innovaatioiden myötä. Käyttäjän ja kuluttajan näkökulman huomioiminen tuotteita ja palveluita kehitettäessä on ollut avain monen yrityksen menestykseen. Yritysten kasvupotentiaali on hyödynnetty tehokkaasti, ja yritykset ovat kehittyneet elinkaarimallin mukaisesti kasvattaen markkinaosuuksia niin kotimaassa kuin globaalisti. Yritysten liiketoiminta Toimiva innovaatiojärjestelmä on mahdollistanut uusien ideoiden esiinmarssin, jatkojalostamisen ja uusien, elinvoimaisten ja kasvukykyisten yritysten synnyn. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

19 osaaminen ja tuotannollinen osaaminen on vahvaa ja verkostot toimivia. Pohjanmaan monikulttuuristen ja monikielisten, usein laajoilla markkinoilla toimivien työyhteisöjen valttina ovat taitava henkilöstöjohtaminen, kouluttautumisen mahdollistaminen ja innovointia kannustava ilmapiiri. Strategiset painopisteet Pohjanmaa on profiloitunut kansainvälisesti tunnettuna, johtavana energiaosaamisen edelläkävijänä sekä uusiutuvien energiamuotojen tuotannon, käytön ja teknologian ja niihin liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kärkialueena. Uuden Energian Pohjanmaa kansallisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä Pohjanmaa on profiloitunut kansainvälisesti tunnettuna, johtavana energiaosaamisen edelläkävijänä sekä uusiutuvien energiamuotojen tuotannon, käytön ja teknologian ja niihin liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kärkialueena. Perinteisen energiateknologian rinnalla uutta kasvua tuovat hajautetut uusiutuvia lähteitä käyttävät energiajärjestelmätoimitukset. Kestävän kehityksen teknologiat ja energiaratkaisut, ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit ovat toisaalta välttämättömiä ja toisaalta ne ovat luoneet aivan uudet markkinat. Tärkeitä tekijöitä teknologioita ja sovellutuksia suunniteltaessa ovat mm. elinkaariasiat, ympäristö tekniikat, kasvihuonekaasuja vähentävät ratkaisut ja uusiutuvat energialähteet, hajautetut energian tuotantojärjestelmät sekä turvallinen ja ympäristöystävällinen teknologia, jota sovelletaan myös kulkuvälineisiin ja meriteknologiaan. Uusiutuvia energialähteitä käyttävät energian tuotannon jakeluverkot ovat Pohjanmaan energiaosaamisen vahva erikoistumisala. Pohjanmaan teol lisuuden vahva kilpailukyky uusiutuvan energian, hajautetun energiatuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen alueella perustuu alueen teollisuuden pitkään perinteeseen ja vahvaan asiantuntijuuteen sähkölaitosautomaation, sähköverkkojen suojaustek nologian ja energiaa säästävän tehoelektroniikan aloilla. Vahvan perusteknologiaosaamisen ansiosta alueen yritykset pääsivät ajoissa mukaan kansainvälisen liiketoiminnan kasvuun markkinoiden avauduttua. Pohjanmaan kaltaisella elinkeinorakenteeltaan moni puolisella alueella energiateema on yhdistänyt ihanteellisesti väestökeskuksia ja maaseutua. Maaseudulla on syntynyt pienimuotoisia malleja, jotka voivat tuottaa sekä lämpöä että sähköä yhdistämällä eri energialähteitä. Näiden pienten yksiköiden tuottamaa energiaa on mahdollista syöttää myös runkoverkkoon. Uuden energian maakunnassa on onnistuttu energiaomavaraisuuden voimakkaassa lisäämisessä omia uusiutuvia energialähteitä käyttämällä. Pohjanmaan monikielisen yliopistoverkoston energia-alaan linkittyvä monitieteinen tutkimus- ja koulutusprofiili, jossa yhdistyvät uudenlainen vahva energiatekninen osaaminen, juridinen, hallinto- ja johtamisosaaminen sekä markkinointi- ja muotoiluosaaminen, tukee oivallisesti elinkeinoelämän monivivahteisia tutkimus- ja tuotekehitystarpeita ja varmistaa koulutuksen osuvuuden sekä koulutetun työvoiman saatavuuden. Uuden energiatekniikan investointien edistämisellä ja uuden tekniikan pilotoinneilla uuden energiatekniikan ja energiahuollon edelläkävijäksi Erityisesti Vaasan energiateknologialiiketoiminnan kannalta keskeinen uusi kasvualue tuulivoimaloiden kokonaistoimitukset on kasvanut voimakkaasti hyödyntäen markkinoiden kasvukierteen, koska Vaasassa ja sen lähiseudulla tehtiin ajoissa toimintaa edistävät Ny energi i Österbotten 18 Uuden energian Pohjanmaa!

20 päätökset. Pohjanmaan usko teknologiaosaamiseensa on vahva selkeiden ja nopeiden tuulivoimaalueiden kaavoitusta ja tuulivoimaloiden rakentamista edistävien päätösten myötä. Koska mittava tuulivoimarakentaminen edellyttää säätövoiman merkittävää lisätarvetta tuulettomille ajanjaksoille, ovat Pohjanmaan olemassa olevat suuret voimalapaikat Kristiinankaupunki, Vaasa ja Pietarsaari tarjonneet omalta osaltaan apuaan säätövoiman tarpeeseen. Huoltovarmuuden turvaamiseksi ja ympäristövelvoitteiden täyttämiseksi Pohjanmaalla käytetään kotimaista turvetta. Uuden energiamarkkinasegmentin on avannut pieni muotoinen alle 1 MW:n yksiköissä tapahtuva, hajautettu energiatuotanto, jonka polttoaineena hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä, kuten esimerkiksi energiapuuta, jätettä tai biomassaa. Pilotointi on Pohjanmaalla järjestelmällistä ja jatkuvaa työtä markkinoille pääsemiseksi jo teknologian volyymikasvun varhaisessa vaiheessa. Ensitoimitukset lähietäisyydelle ovat mahdollistaneet puutteellisuuksien poistamisen ja antaneet arvokasta kokemusta käytöstä ja kustannuksista vientiä silmällä pitäen. Pilottihankkeiden ketjun aikaansaamiseksi toimii aktiivinen verkosto, johon osallistuvat yliopistotutkijat, julkiset viranomaiset, energiayhtiöt ja teknologiayritykset pitkäjänteisessä ja jatkuvassa yhteistyössä. Merkittävänä energiaomavaraisuuden pilottihankkeena toteutettu Vaasa Science Parkin Innotalo on yksi osoitus lukuisten toimijoiden maakunnalli sesta yhteistyöstä. Alueen toimijoiden yhteistyöllä on varmistettu se, että Pohjanmaa on innovatii vinen energian säästön ja teknologian alue, joka panostaa rohkeasti myös uusien energialähteiden hyödyntämiseen. Moninaisuuden talous Pohjanmaan menestyksen turvaajana Pohjanmaan vahvat klusterit ja uudet nousevat alat Pohjanmaan menestyksen perustana on monipuolinen elinkeinorakenne. Energia on pitkäaikainen strategisen osaamisen kärkiteema, joka tukee vankasti sekä metsä- että metalliteollisuuden kehittymistä. Energiateknologian vahva asema on voimistanut edelleen metalli- ja konepajateollisuuden vankkaa asemaa. Meriklusteri on pystynyt valtaamaan uusia markkinoita vahvojen tutkimus- ja tuotekehityspanostusten ja uusien markkinoinnillisten ja muotoilullisten ratkaisujen myötä. Pohjanmaalle on kehittynyt vankka liiketoiminta- ja suunnitteluosaamisen klusteri. Palveluista on tullut selkeä kilpailuvaltti, ja niiden osuus yritysten liike vaihdosta on noussut moninkertaiseksi. Myös alueen elintarviketeollisuus on vahvaa, ja se hyödyntää maakunnan monipuolista raaka-ainetuotantoa, kuten perunan- ja vihannesten viljelyä. Meriklusteri on pystynyt valtaamaan uusia markkinoita vahvojen tutkimus- ja tuotekehityspanostusten ja uusien markkinoinnillisten ja muotoilullisten ratkaisujen myötä. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot