Uuden energian Pohjanmaa!
|
|
- Aki Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Uuden energian Pohjanmaa! Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä
2 POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Uuden energian Pohjanmaa! Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä
3 Layout ja kuvat: Göran Strömfors/ Pohjanmaan liiton kuva-arkisto Etukannen teollisuuskuva: Wärtsilän kuva-arkisto Kaikki kuvat kertovat pohjalaisten arjesta. Uuden energian Pohjanmaa! Nro 68 F: 2010 ISBN ISSN Waasa Graphics Oy Vaasa 2010 Ny energi i Österbotten 2 Uuden energian Pohjanmaa!
4 Sisällysluettelo 1. Esipuhe 5 2. Minun Pohjanmaani 2040 arjen kuvaus käsitteistön avaajana 7 3. Alueiden kehittämisen toimintaympäristö: Pohjanmaa menestyy maailmanvirrat rohkeasti kohdaten 9 4. Pohjanmaan vahvuuksista kehittämisvoimaa Pohjanmaan tavoitetila Pohjanmaan strategiset linjaukset ja niiden vaikutusten arviointi Strateginen linjaus 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Hyvinvoinnin strategiset painopisteet Kulttuurin strategiset painopisteet Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Strateginen linjaus 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Strategisen linjauksen ympäristövaikutusten arviointi Tavoitteiden organisoitu toteuttaminen Maakuntasuunnitelman tavoiteluvut ja seuranta Maakuntasuunnitelman valmistelu ja taustamuistiot 51 Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
5 Ny energi i Österbotten 4 Uuden energian Pohjanmaa!
6 1. Esipuhe Euroopassa alueiden kehittämisessä on hyvin samantyyppiset tavoitteet. Kehittäminen on aktiivista ja kasvuhakuista. Yleisinä tavoitteina on tasata alueiden välisiä eroja sekä vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kasvua. Jokaisella maalla on omat hallintojärjestel mien erityispiirteensä ja keinonsa saavuttaa alueiden kehittämiselle asetetut tavoitteet. Yhteistä on vaatimus sektorirajat ylittävästä, laaja-alaisesta ja koordinoidusta alueiden kehittämisestä. Tämän maakuntasuunnitelman tarkoituksena on innostaa niin horisontaaliseen kuin vertikaaliseen sektorirajat ylittävään aluekehitystyöhön. Ohjelmapohjaisella aluepolitiikalla pyritään vahvistamaan alueiden sisältä lähtevää kehitystä sekä alueellista kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia. Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 :n ja maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan maakunnan alueiden kehittämistä varten laaditaan maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan pitkän aikavälin kehittämisen tavoitteet. Maakuntasuunnitelman sisällöstä ei ole annettu tarkempia säännöksiä. Suunnitelman laadinnassa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 22 :ssä säädetyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä säädetyt valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet. Suunnitelman tavoitteet ja asiasisältö määräytyvät silti maakunnan omista kehittämistarpeista ja erityisolosuhteista. Maakuntasuunnitelma 2040 johdattaa maakuntaa kohti strategisia tavoitteita, jotka selkeästi perustuvat alueen omaan vahvuuteen, osaamiseen ja omiin voimavaroihin, joiden keskiössä ovat ihmiset. Pohjanmaalla on kaikki olennaiset ainekset suotuisaan kehitykseen, sillä maakunta, sen yritykset ja kunnat oivalsivat varhain, että globaalit virtaukset täytyy kohdata ja ottaa vastaan eikä vain torjua niitä. Maakunnan tulevaisuus on globaali, mutta teot paikallisia. Myönteinen kehityssuunta kiteytyy uuteen visioon: UUDEN ENERGIAN POHJANMAA ENERGIAA HUIPPUOSAAMISESTA, MONIKULTTUURISUUDESTA JA VAHVASTA YHTEISÖLLISYYDESTÄ Yhteiset voimavarat valjastetaan käyttöön ihmisten välisissä kohtaamisissa. Pohjalainen moninaisuus voidaan nostaa vahvuudeksi. Moninaisuus ilmenee muun muassa kansalaisyhteiskunnan dynamiikassa. Ensiarvoisen tärkeää on, että muotoiltavat strategiat entisestään vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa ja parantavat osallisuutta. Yksi esimerkki moninaisuuden rikkaudesta on ollut maakuntasuunnitelman laadintatapa, jossa eri ryhmät ovat vapaasti saaneet antaa ajatusten ja ideoiden kohdata. Valmistelun edetessä tavoitteet on saatettu yhteen ja koottu täksi maakuntasuunnitelmaksi, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 8. maaliskuuta Miapetra Kumpula-Natri Ulla-Maj Wideroos Olav Jern maakuntavaltuuston maakuntahallituksen maakuntapuheenjohtaja puheenjohtaja johtaja Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
7 Ny energi i Österbotten 6 Uuden energian Pohjanmaa!
8 2. Minun Pohjanmaani 2040 arjen kuvaus käsitteistön avaajana On lohduttavaa huomata, kuinka perusarvot ovat pysyviä, vaikkakin maapallomme mones sa suhteessa pienenee ja elinympäristömme kansainvälistyy, ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa yhteiskunnan kaikkien toimintojen uudelleen arviointiin ja tekni nen kehitys on huimaa. Kuvaamalla Lundin perheen arkea luomme mielikuvan elämästä Pohjanmaalla vuonna (Yleismääritelmä: Globalisaatio on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.) Lund-Kallion perheessä on kaksi aikuista ja kolme lasta. Perheen isä Per Lund on ruotsinkielinen ja äiti Maija Kallio suomenkielinen. Lapset hallitsevat molemmat äidinkielet, mutta käyvät koulua ruotsinkielellä Närpiössä. Isä Per on koulutukseltaan kielenkääntäjä, ja hän tapasi vaimonsa Maijan opiskellessaan Helsingissä. Maija on diplomi-insinööri. Molemmat vanhemmat olivat opiskeluaikoinaan kansainvälisessä vaihdossa, ja jo näiltä ajoilta on peräisin laaja kansainvälinen ystäväverkos to. Maijan työssä energia-alalla on koko ajan pysyttävä hieman kehityksen edellä ja aistittava uudet kehityssuunnat. Rohkea ja itsellinen ajattelutapa onkin siivittänyt Maijan uran kehitystä, ja yhdessä kollegojensa kanssa hän on toiminut monien uusien innovaatioiden alullepanijana. (Arkkipiispa Jukka Paarmaa Kuntapäivillä siteeraten: Innovaattorit ovat henkilöitä, jotka uteliaina, rohkeina, innokkaina ja innovatiivisina etsivät uutta, kokeilevat ja toimivat hullunrohkeuden rajamailla. He tuovat esille joskus epäsovinnaisia tai ennen kokeilemattomia ajatuksia ja ratkaisuja ja panevat niitä toimeen. Vaikka tällaisille kokeilijoille käy joskus huonosti, tämän tyyppiset innovaattorit ovat sittenkin niitä, jotka vievät maailmaa eteenpäin. Innovaattoreiden ohella on välttämättä oltava myös niitä, jotka pitävät asioita järjestyksessä eli administraattoreita. Molempia tarvitaan. Toisaalta jokaisessa johtajassa itsessään tulisi olla sekä innovaattori että administraattori, vrt. innovaattorien kykyjen kehittämiseen tähtäävä yhdistelyn pedagogiikka.) Maijan työnantaja on Vaasassa, joskin työkenttänä on koko maailma. Matkustuspäiviä kertyy toki, mutta suuri osa työstä hoituu modernien tietojärjestelmien avulla ja usein myös kotoa käsin. Pari päivää viikossa Maija työskentelee Vaasassa, kulkien usein yhdessä muiden pendelöijien kanssa sähköautolla tai junalla. (Hannu Katajamäki: Edellytyksiä luova ja edellytyksiä ylläpitävällä evolutiivisen kehittämisen toimintatavalla tarkoitetaan tasaveroisten kehittymisedellytysten takaamista maakunnan kaikille asukkaille ja kaikille alueille.) Perin työ monikielisyyden asiantuntijana hoituu pitkälti kotoa käsin silloin tällöin toki hänkin tapaa asiakkaitaan ja kollegoitaan eri neuvottelujen yhteydessä. Lund-Kallion perhe elää siis glokaalimaailmassa ja modernissa ubiikkiyhteiskunnassa ja nauttii oman ajankäyttönsä hallinnasta ja idyllisestä elämästä omassa talossaan kauniin puutarhan ympäröimänä. Vesi on perheelle tärkeä elementti ja merellinen elämäntapa osa arkea. (Pekka Himanen: Glokaalilla tarkoitetaan taloudellisesti ja kulttuurillisesti innovatiivista aluetta, joka pystyy hyödyntämään globalisaation tarjoamat edut.) (Mika Mannermaa: Ubiikkiyhteiskunnassa langaton tiedonsiirto on mahdollista kenelle tahansa, missä, milloin ja minkä välityksellä tahansa.) Perheen lapset Eevi 20 v., Toni 16 v. ja iltatähti Alisa 8 v. ovat saaneet elää turvallisessa, suhteellisen pienessä maaseutumaisessa yhteisössä osana kaupunkimiljöötä. Eevi opiskelee talouspsykologiaa Pohjanmaan kansainvälisessä yliopistoverkostossa englannin kielellä. Hänen opintonsa muodostuvat monien eri alojen opintojaksoista, ja suuri osa opiskelusta tapahtuu verkossa. Häntä kiinnostavat myös luonnontieteelliset ja tekniikan opinnot. Eevi nauttii kovasti opiskeluympäristön kansainväli sestä arkipäivästä sekä pitkistä ja lyhyistä opiskelu vaiheista ulkomailla yhteistyöyliopistoissa. Eevin uravalinta sai alkunsa kiinnostuksesta japanilaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Perheen nuorimies Toni puolestaan on urheilullisesti lahjakas, ja hän on koko ikänsä pelannut jalkapalloa vanhempiensa kannustamana. Jalkapallon myötä Tonin ystäväpiiri on muodostunut hyvin monikulttuuriseksi. Urheilul linen harrastus on siivittänyt myös hyvää koulumenes tystä, ja Toni onkin nyt jalkapalloon erikoistuneen Pohjanmaan urheilulu kion ensimmäisellä luokalla tavoitteenaan ihmisen hyvinvointiin ja erityisesti lasten parissa työskentelemiseen liittyvät jatko-opinnot. Vesi on perheelle tärkeä elementti ja merellinen elämäntapa osa arkea. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
9 Koulussa on toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajalapsia, ja myös osa opettajista on ulkomaalaistaustaisia. Alisa, perheen kuopus, on kolmannella luokalla alakoulussa. Koulussa on toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajalapsia, ja myös osa opettajista on ulkomaalaistaustaisia. Alisan koulussa on paljon erilaista iltapäivätoimintaa, jota erilaiset yhdistykset ja seurat vetävät kunnan koordinoimana. Alisa on luonnostaan hyvin utelias ja aloitteellinen tyttö. Kouluympäristö, jossa opettajat kannustavat kovasti kyselemään, pohtimaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja miettimään asioita monelta eri kannalta, kannustaa Alisaa ja luokkatovereita olemaan aktiivisia ja oma-aloitteisia. (Hannu Katajamäki: Yhdistelyn pedagogiikan lähtökohtana on ongelmalähtöinen oppiminen, jonka avulla kasvatetaan kykyä yhdistää näennäisesti kaukana toisistaan olevia asioita uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi.) Elämisen arki on Lund-Kallion perheessä tasapainoista ja rikasta. Aikuisilla on joustavien työjärjestelyiden ja modernien työnmuotojen ansiosta mahdollisuus hyvin yhdistää perheen tarpeet ja työelämän vaatimukset ja vain viettää aikaa kiireettömästi yhdessä. Lund-Kallion perheen yhteydet Pietarsaaressa asuviin ikääntyviin hyväkuntoisiin vanhempiin ovat tiiviit. Maijan vanhemmat viettävät paljon aikaa matkustellen. Perin vanhemmat ovat omistaneet eläkepäivänsä pitkälti lapsenlapsilleen ja aktiiviselle yhdistyselämälle. Oman rikkautensa elämään tuovat monet niin paikalliset kuin kansainvälisetkin verkostot, joissa Lund-Kallion perheen jäsenet liikkuvat luontevasti. (Robert Putnam: Bowling Alone (2000): Sosiaalinen pääoma jakautuu kahteen ulottuvuuteen; yhdistävään (bridging) ja sitovaan (bonding). Yhdistävä ulottuvuus merkitsee yksilöiden välisiä sosiaalisia siteitä ja verkostoja ja sitova ulottuvuus ryhmäidentiteettiä. Vahvalla sosiaalisella pääomalla ymmärretään samanaikaista toimimista sekä sitovissa, alueen luottamusta ja yhtenäisyyttä vahvistavissa sisäisissä verkostoissa että oman alueen ulkopuolelle ulottuvissa, ulkoisia vaikutteita hyödyntävissä yhdistävissä verkostoissa.) Loppujen lopuksi Lund-Kallion perheen arki ei eroakaan niin kovin paljon vuodesta Lund-Kallion perheen tyytyväisyyden salaisuus piilee avoimessa ja suvaitsevassa elämänasenteessa, terveessä uteliaisuudessa ja rohkeudessa tehdä erilaisia ratkaisuja ja omalle perheelleen sopivia valintoja. Perhe on kokenut uudet ilmiöt ja muutokset mahdollisuuksina. Ny energi i Österbotten 8 Uuden energian Pohjanmaa!
10 3. Alueiden kehittämisen toimintaympäristö: Pohjanmaa menestyy maailmanvirrat rohkeasti kohdaten Alueiden merkitys globalisoituneessa maailmassa on yhä tärkeämpi. Ne alueet, jotka pystyvät erottumaan omien vahvuuksiensa pohjalta, menestyvät. Pohjanmaalla edellytykset vahvaan kehittymiseen ovat mitä parhaat ja mahdollisuudet ennennäkemättömät avain menestykseen on pitkälti omissa käsissämme. Kaikkien, niin poliittisten päättäjien, viranomaisten kuin muidenkin toimijoiden, on purjehdittava suotuisten tuulten vallitessa aallon harjalla. Suunta on valittava, ja matkan juohevan taittumisen vaatimat rohkeat päätökset on tehtävä rivakasti yhdessä. Historian valossa Pohjanmaan kehitys perustuu kahteen pitkään aaltoon: tervanpolton kuljettamaan ensimmäiseen pitkään aaltoon, joka johti edelleen moninaisuuden talouteen, ja sitä seuranneeseen erikoistumisen ja vahvan yrittämisen kulttuurin uuteen pitkään aaltoon Pohjanmaan malliin. Historia on muovannut Pohjanmaasta nykypäivän menes tyvän ja monipuolisten mahdollisuuksien alueen. Globaalit virrat kohtaavat alueet yhä suoremmin ja haasteena onkin paikallisen eli lokaalin ja maailmanlaajuisen globaalin onnistunut kohtaaminen. Erityisesti Pohjanmaalle juuri glokalisaation hallinta on selkeä kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin ja mitä parhainta, Pohjanmaan lähtökohta on erinomainen. Pohjanmaan valttikortteja ovat monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja huippuosaaminen tulevaisuuden avainaloilla. Pohjanmaan väestö on kasvanut tasaisesti, viime aikoina erityisesti syntyvyyden ja lisääntyneen maahanmuuton ansiosta. Työvoiman saatavuuden haasteet tulevat eteen myös Pohjanmaalla väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä, kohdistuen eri tavoin alueen eri osiin. Ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvaa Pohjanmaalla tasaisesti. Ulkomaalaiset tulevat Pohjanmaalle niin pakolaisina, opiskelijoina kuin työntekijöinäkin. Pohjanmaalla leimaa-antavaa on ollut suvaitsevaisuus ja pitkä kansainvälisyyden perinne, jotka ovat edesauttaneet ulkomaalaisten kotoutumista alueelle. Tällä tiellä Pohjanmaa haluaa olla suunnannäyttäjä myös jatkossa. Alueen taloudellinen perusta on vahva, vaikkakin taloudellinen taantuma on ulottanut lonkeronsa myös Pohjanmaalle, erityisesti globaaleilla markkinoilla toimivaan vientiteollisuuteen. Taloudellinen tilanne on vääjäämättä johtanut uudelleenorganisointeihin ja toiminnan tehostamiseen. Pe rusta on kuitenkin vankka, ja taloudellisen nousun alkaessa Pohjanmaa ponnistaa vahvan energiasektorin vetämänä nopeasti huimalle kasvu-uralle. Teollisuuden rakennemuutos on jo muuttanut Pohjanmaan teollisuuden rakennetta erityisesti metsäteollisuuden osalta. Metsäteollisuuden murroksen ennustetaan vielä jatkuvan. Vahva energiaklusteri voimistuu entisestään säteillen kerrannaisvaikutuksia erityisesti metallialan ja jatkossa myös enenevässä määrin muiden toimialojen kehitykselle. Pohjanmaalla on selkeää erityisosaamista mm. veneen ja puutalojen rakentamisalalla. Vahvat tuotekehityspanostukset ja korkeatasoinen liiketoimintaosaaminen siivittävät näiden alojen kehittymistä edelleen. Uudet idut ovat vahvistuneet merkittävästi, ja sekä luovien alojen että hyvinvointialan klustereista odotetaan lähitulevaisuudessa seuraavia alueen osaamisen kärkiä. Vahvan teollisen osaamisen rinnalla palveluiden merkitys korostuu entisestään, ja erityisesti suunnittelu- ja projektiosaaminen nousee menestyksen kulmakiveksi. Luontomatkailu kehittyy voimakkaasti erityisesti Merenkurkun maailmanperintöalueen myötä. Menestyvien alueiden perusta on jatkossakin osaamisessa. Koulutetun työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Kohtaannon (työvoiman koulutustarjonnan ja -kysynnän ennakointi) varmistaminen on ehdoton edellytys alueen työvoimatarpeiden turvaamiselle ja koulutuksen oikea-aikaiselle ja -sisältöiselle suunnittelulle. Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteiden kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi on tehtävä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Yliopisto- ja korkeakoulutuksen osalta erityisen tärkeää on erikoistuminen selkeille vahvuusalueille. Oppimisympäristöjen kehittämiseen kohti entistä yrittäjämäisempää toimintatapaa suosiviksi on varattava riittävät resurssit. Pohjanmaa edustaa samanaikaisesti urbaanisuutta ja Suomen ydinmaaseudun keskeisintä aluetta. Pohjanmaan mielenkiintoinen tiiviiden paikallisten yhteisöjen nauhamainen rakenne synnyttää Pohjanmaan valttikortteja ovat monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja huippuosaaminen tulevaisuuden avainaloilla. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
11 Alkutuotannolle leimaa-antavaa ovat erikoistumi nen ja tilakoon kasvu. Tilojen toiminta on normaalia yritystoimintaa, ja niiden merkitys työllistä jänä on merkittävä. uusia luovia ympäristöjä niin maaseudulle kuin kaupunki seuduille. Näiden luovien ympäristöjen sisäisten ja vuorovaikutteisten innovaatiorakenteiden toimivuudesta on huolehdittava, jotta niissä syntyvät uudet ideat, monien alojen erikoisosaamista yhdistävät uudet tuote- ja palvelukonseptit saadaan kaupallistettua tuoden lisäarvoa koko alueen kehittämiselle. Alkutuotannolle leimaa-antavaa ovat erikoistuminen ja tilakoon kasvu. Tilojen toiminta on normaalia yritystoimintaa, ja niiden merkitys työllistäjänä on merkittävä. Lasinalaisviljelyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistuminen, turkistuotannon ja erityisesti sen tuotekehitysosaamisen kehittäminen sekä kalatalouden vahva kehittyminen nousevat esiin Pohjanmaan maaseudun mahdollisuuksina, joskin on tunnustettava erityisesti turkisalan ja lasinalaisviljelyn tulevaisuuteen liittyvät uhkatekijät. Pohjanmaan maito- ja sikatilojen sekä metsäkiinteistöjen koot suurenevat. Myös alkutuotannossa korostuu osaavan työvoiman saatavuus. Suomessa on viime vuosina ollut nähtävissä selkeästi infrastruktuurin heikkeneminen valtion rahoituksen pienenemisen seurauksena. Erityi sesti tieverkoston osalta kehitys on ollut hälyttävää. Toimiva infrastruktuuri ja selkeät logistiset ratkaisut ovat menestyvän alueen tukijalka. Infrastruktuurin kehittämiseen suunnattuja varoja tuleekin tuntuvasti lisätä pitkän aikavälin liikennepoliittiseen investointisuunnitelmaan perustuen. Ilmastonmuutoksen hillintä on Pohjanmaan suuri mahdollisuus. Pohjoismaiden suurin ja kansainvälisesti erittäin merkittävä energiaklusteri on Pohjanmaan merkittävin kilpailuetu. Alueen kehittämisessä on kaikin tavoin pyrittävä edistämään energiaklusterin suunnitelmallista kehittymistä kestävän kehityksen hengessä, olipa sitten kyse maankäytön suunnittelusta, osaavan työvoiman saatavuudesta, yritysten kehittämisestä, koulutusrakenteista tahi tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisresursseista. Kaiken edellä kuvatun edellytyksenä on hyvinvointi ja vahva sosiaalinen pääoma. Pohjanmaan vahva sosiaalinen pääoma samanaikainen toimiminen sekä sitovissa alueen luottamusta ja yhtenäi syyttä vahvistavissa sisäisissä verkostoissa että oman alueen ulkopuolelle ulottuvissa ulkoisia vaikutteita hyödyntävissä ja yhdistävissä verkostoissa mahdollistaa yhteisesti hyväksytyn ta sa painon saavuttamisen säilyttämisen ja uudistamisen välillä. Ny energi i Österbotten 10 Uuden energian Pohjanmaa!
12 4. Pohjanmaan vahvuuksista kehittämisvoimaa Vahvan alueen menestys perustuu omiin vahvuuk siin. Pohjanmaan menestystekijät ovat moni naiset. Näistä merkittävimmät ovat: Pohjanmaalla kansainvälisyys kaikilla eri yhteis kunnan sektoreilla on luontainen osa toimintaa. Monien kielien ja kulttuurien Pohjanmaa on suunnannäyttäjänä suvaitsevuutta ja yhteisöllistä monikulttuurista Suomea luotaessa. Vahva yrittäjyyden perinne sekä kokeileva ja uutta luova, eteenpäin rohkeasti katsova asenne ovat ominaista Pohjanmaalla. Pohjanmaa muodostuu urbaani- ja maaseutualueilla tiiviisti sijaitsevien paikallisyhteisöjen verkostoista, joiden sisäinen ja keskinäinen vuorovaikutus on vilkasta. Pohjanmaan luontaisten pitkälle historiaan juurensa ulottuvien kansainvälisten verkostojen myötä globaalit virtaukset saavuttavat Pohjanmaan toimijat nopeasti. Tiiviiden keskinäisten ja ulkopuolelle ulottuvien verkostojen hallinnan myötä alueen sosiaalinen pääoma on vahvaa. Pohjanmaan ehdoton vahvuus on moninaisuuden talous, joka onnistuu kannattelemaan alueen maailmanlaajuisten kriisien yli. Suomen johtavan Pohjoismaiden suurimman globaaleilla markkinoilla toimivan energiateknologian osaamiskeskittymän mahdollisuudet ovat huikeat. Energiaklusteri toimii Pohjanmaan yritystoiminnan kärkenä, ja sen kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämän kehitykselle ovat mittavat. Pohjanmaan vahva kulttuuriperinne antaa erinomaisen lähtökohdan luovien alojen klusterin kehittämiselle merkittäväksi kansalliseksi keskukseksi ja merkittävien kulttuuritapahtumien järjestämiselle. Hyvinvointialan koulutus- ja tutkimusosaaminen on Pohjanmaalla vankkaa, ja sen mahdollisuudet kehittyä erinomaiset. Rikkaan kieli- ja kulttuuriperintönsä ja vahvojen pitkäaikaisten yhteyksien sekä aktiivisen verkottumisen ansiosta Pohjanmaalla on keskeinen rooli myös valtakunnallisesti pohjoismaisen yhteistyön edistäjänä. Vahva hallintoperinne sekä kaksikielisyys vahvistavat Pohjanmaan asemaa alueellistamisprosessin edetessä. Pohjanmaa on edelleen suuren maaseudun alue, perinteisen ydinmaaseudun tyyssija, jonka vahvuus perustuu kaksikärkiseen kehittämiseen: suurten tilojen rinnalla toimivat maaseudun erikoistuneet mikroklusterit. Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto, mutta alueen saavutettavuus maanteitse, rauta teitse ja meritse on heikentynyt, koska infrastruktuuria ei ole kehitetty samassa tahdissa elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun kanssa. Saavutettavuus lentäen on helppoa ja yhteydet toimivia niin Suomessa kuin ulkomaille. Pohjanmaalle on kehittymässä Länsi-Suomen merkittävin logistinen keskuspaikka Vaasa, ja Kokkola- Pietarsaaren lentoasemalla on suuri merkitys seudun elinkeinoelämälle ja asutukselle. Pohjanmaan kaupalliset palvelut ovat kehittyneet hallitusti alueen eri osien erilaiset kehitystarpeet huomioiden. Työllisyys on hienoisista notkahduksista huolimatta maan huippuluokkaa. Pohjanmaa tarjoaa erinomaisen merellisen asuin- ja elinympäristön puhtaan luonnon helmassa. Pohjanmaan monipuolinen ja monikielinen koulutustarjonta houkuttelee alueelle nuoria, ja alueen vilkas opiskelijaelämä tuo elämiseen sykettä ja urbaania henkeä. Näitä menestystekijöitä hyödyntämällä Pohjanmaa vastaa tuleviin haasteisiin, joista esiin voidaan nostaa ainakin seuraavat: Pohjanmaan tunnettuus on heikko, ja imagoa tulee rakentaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti yhteisin voimin. Pohjanmaan tulee näkyä dynaamisena, monikulttuurisena, monikielisenä, suvaitsevana ja kansainvälisenä koulutuksen ja Energiaklusteri toimii Pohjanmaan yritystoiminnan kärkenä, ja sen kerrannaisvaikutukset alueen elinkeinoelämän kehitykselle ovat mittavat. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
13 Saavutettavuus lentäen on helppoa ja yhteydet toimivia niin Suomessa kuin ulkomaille. tutkimuksen tyyssijana; sopivasti urbaanin elämän ja rauhaisan asuin- ja elinympäristön yhdistävänä merenläheisenä alueena, jossa yritteliäisyys ja innovatiivisuus kukoistavat. Energiateknologia on valttikortti, jonka varaan imago tulee rakentaa. Pohjanmaan on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus koulutuksen ja aikuiskoulutuksen ennakoinnilla ja oikea-aikaisella järjestämisellä sekä syrjäytymisen ehkäisyn, maassamuuton ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen avulla. Pohjanmaan on osattava aistia muutoksia entistä paremmin ja reagoitava nopeasti oli sitten kyseessä teknologian nopeaan kehitykseen, erilaisiin rakenteisiin, työllisyyden muutoksiin tai vaikkapa ympäristökriisiin liittyvä muutos. Pohjanmaan on varmistettava hyvinvointija muiden palvelujen saatavuus molemmilla kotimaisilla kielillä myös jatkossa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Monikulttuurisuuden hyväksyminen ja halu oppia ymmärtämään eri kulttuurien ja uskontojen erityispiirteitä sekä aito suvaitsevaisuus ovat Pohjanmaalla jo nyt vahvaa, mikä näkyy esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisena. Suvaitsevaisuutta tulee kaikin tavoin vaalia ja edistää yhteiskunnan eri alueilla. Pohjanmaan on muodostettava yhteinen tahtotila kehityksen suunnasta, ja kaikkien on siihen myös aidosti sitouduttava. Palveluiden järjestäminen kaikkia tahoja tyydyttävällä ta valla onnistuu, kun yhteinen tahto on selkeästi ilmaistu. Pohjanmaan liikenteellisen infrastruktuurin kehittämiseen on suunnattava huomattavasti nykyistä enemmän resursseja, jotta heikkoudet saadaan poistettua. Uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä on tuettava suunnitelmallisella ja ohjatulla alueidenkäytöllä. Innovaatiojärjestelmää on edelleen kehitettävä, jotta se entistä paremmin edistäisi uusien yritysten syntyä ja kasvua sekä näitä tukevaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Liikennejärjestelmien koordinoidulla suunnittelulla tulee entistä paremmin hillitä ilmas tonmuutoksen vaikutuksia. Voimavaroja tulee suunnata entistä tehokkaammin luonnonympäristöjen, erityisesti maailmanperintöalueen, sekä kulttuuriympäris töjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen. Ny energi i Österbotten 12 Uuden energian Pohjanmaa!
14 5. Pohjanmaan tavoitetila 2040 Tavoitetila eli visio kuvaa Pohjanmaan tahtoa kehityksen suunnasta. Nykymaailman kehittymisvauhti on nopeaa, ja tulevaisuuden ennakointi on haasteellista. Tiedämme kuitenkin jo nyt yllättävän paljon, kun alamme tarkastella tulevaisuutta historian ja tiedossa olevien faktojen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset laaja-alaisesti yhteiskunnan eri toimintoihin ovat tiedossamme, ja väestörakenteen muutokset ovat vääjäämättä edessämme. Alue rakenteen ja infrastruktuurin muutosvauhdin hitaus ja tietoyhteiskunnan nopea kehitys ovat tosiasioita. Maailmamme globalisoituu ja lokalisoituu samanaikaisesti globaalien virtojen kohdatessa alueemme yhä suoremmin. Rakenteet ja rajat ovat jatkuvassa murroksessa; viisainta onkin puhua Pohjanmaasta yhtenä Suomen menestyneimmistä alueista vuonna 2040 ja siitä, miten alue jo tiedossa olevan perusteella parhaiten pystyy tuleviin haasteisiin vastaamaan. Pohjanmaan menestyksen siivittäjinä neljä asiaa nousee ylitse muiden: ilmastonmuutos, kansainvälisyys, koulutus ja yritteliäisyys. Ilmastonmuutos avaa Pohjanmaalle loistavat mahdollisuudet uusiutuvan energiaosaamisen kansallisena kärkenä ja globaalina huippuna. Pohjanmaalle jo nyt luontainen kaik ki sektorit läpäisevä vahva kansainvälisyys ja monikulttuurisuus tarjoavat mitä parhaimman alustan monikulttuuristuvalle väestörakenteelle. Kol mantena menestyksen kivijalkana esiin nousevat osaava työvoima ja kaikkinainen koulutus ja neljäntenä vahva yritteliäisyys ja innovaattoreiden esiinmarssi. Pohjanmaan menestys perustuu oikei siin valintoihin ja selkeisiin priorisointeihin niin elinkeinoelämän kuin osaamisenkin kehittämisen suhteen: aikaiseen aistimiseen, muutosherkkyyteen ja oikeanaikaiseen tilanteeseen tarttumiseen, hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden, tasa-arvoisuuden ja suvaitsevuuden kaikkinaiseen edistämiseen, selkeään aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen sekä ennen kaikkea vahvaan, tavoitteelliseen yhdessä teke miseen. Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 tavoitetila määrittää Pohjanmaan menestyksekkään alueen kuvan vuonna 2040 se kuvaa millaisilla valinnoilla olemme saavuttaneet tavoitteemme vuonna Tie tavoitteeseen on kuitenkin voinut olla pitkä, mutkikas ja yllätyksiä täynnä. Pohjanmaan visio 2040 Uuden energian Pohjanmaa energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Vuonna 2040 Pohjanmaa on energinen ja hyvinvoiva, monipuolisen elinkeinoelämän ja menestyksen kärkiä tukevan huippututkimuksen ja -koulutuksen tyyssija sekä dynaaminen, kansainvälinen ja monikulttuurinen alue, jonka menestys perustuu evolutiiviseen kehittämiseen, vahvaan tavoitteelliseen yhteistyön ja yrittämisen kulttuuriin sekä kestävän kehityksen mukaiseen aluerakenteeseen ja erinomaiseen saavutettavuuteen. Pohjanmaa tunnetaan Uuden Energian tuotannon ja käytön ehdottomana edelläkävijänä. Vaasa Pohjanmaan keskuskaupunkina on Suomessa logistisen asemansa ja vahvan elinkeino- ja koulutusprofiilinsa ansiosta viiden merkittävimmän kaupungin joukossa. Energia on Pohjanmaan perusta monin tavoin. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla sektoreilla. Pohjanmaa on paitsi uusiutuvan energiaosaamisen kansallinen kärki myös Euroopan tärkein uuden energiateknologian osaamiskeskittymä, joka tekee aktiivisesti sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Osaamiskeskittymän hyödyt säteilevät siten paitsi maakuntaan myös sitä suuremmalle alueelle. Pohjanmaa on vuonna 2040 monipuolisen energiatuotannon mahdollistaja tavoitteenaan alueen energiatuotannon monipuolisuus ja huoltovarmuus. Tavoitteena on luo da toimintaedellytykset monipuoliselle energiantuotannolle siten, että globaalit, EU:n ja kansalliset hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet saavutetaan. Pohjanmaa toimii suunnannäyttäjänä tällä tiellä. Hyvinvoiva viittaa maakunnan suotuiseen kehittymiseen niin taloudellisilla kuin laadullisilla mittareilla. Pohjanmaan yrittäjyyden ja innovatiivisuuden kulttuuri luo vaurautta, ja vahvan Energia on Poh janmaan perusta monin tavoin. Energisyys on Pohjanmaalle tunnus omaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitu mista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla sektoreilla. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
15 Pohjanmaalla toimii vuonna 2040 yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöhön perustuva Pohjanmaan yliopistoverkos to, joka tarjoaa valtakunnallisesti ja kansainväli sesti ainutlaatuisen monikielisen, monialaisen ja monikulttuurisen oppimisympäristön. yhteisöllisyyden ansiosta väestö voi hyvin. Vuonna 2040 Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten, niin ikääntyneiden, aikuisväestön kuin lasten ja nuorten, monikulttuurinen ja kestäviin valintoihin perustuva yhteisöllinen alue. Monipuolinen elinkeinoelämä luo Pohjanmaan kehittämisen vankan perustan. Pohjanmaan uusiutuvan energian ja energiateknologian osaamiskeskittymällä on maailmanlaajui sesti merkittävä asema, joka säteilee kerrannaisvaikutuksia alueen muun elinkeinoelämän, erityisesti sähköteknisen- sekä metalli- ja metsäteollisuuden voimakkaaseen kehittymiseen. Veneteollisuus on eri koistunutta ja menestyvää. Hyvinvointialan sekä luovien alojen ja muotoiluosaamisen klusterit ovat kehittyneet voimakkaasti. Pohjanmaan maaseudun vahva olemus juontaa juurensa monipuolisesta elinkeinojen mosaiikista. Huippututkimuksen ja koulutuksen tyyssija kuvastaa Pohjanmaan osaamista arvostavaa koulutuskulttuuria ja panostamista tutkimukseen ja kehittämiseen. Pohjanmaalla toimii vuonna 2040 yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyöhön perustuva Pohjanmaan yliopistoverkosto, joka tarjoaa valtakunnallisesti ja kansainväli sesti ainutlaatuisen monikielisen, monialaisen ja monikulttuurisen oppimisympäristön. Toisen asteen koulutuksella tuetaan määrätietoisesti maakunnan eri alueiden elinkeino- ja työelämän kehittymistä. Korkean asteen opetuksessa ja tutkimuksessa on selkeästi priorisoidut vahvuusalueet. Yliopistoverkos ton ja tutkimuslaitosten palvelut muodostavat keskeisen osan innovaatiojärjestelmästä, joka takaa tasapuoliset palvelut koko maakunnassa. Kansainvälisyys on Pohjanmaalla arkipäivää jo tänäkin päivänä. Toimintaympäristöt muuttuvat kuitenkin yhä kansainvälisemmiksi, ja maahanmuutto eri muodoissaan vahvistuu tulevina vuosikymmeninä edelleen. Vuonna 2040 Pohjanmaa on edelläkävijänä näyttänyt tietä luoden monien kansojen, kielien ja kulttuurien harmonisen ja suvaitsevan työ- ja asuinympäristön. Globaalin talouden ja ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat haasteita, joiden voittaminen edellyttää maakunnan toimijoilta jatkuvia, niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin toimenpiteitä. Toisaalta etenkin kansainvälisille energiateknologia-alan yrityksille ilmastonmuutos on myös mahdollisuus. Evolutiivinen kehittäminen kuvaa innovatiivista, tulevaisuuteen suunnattua, rohkeaa ja itsellistä ajattelutapaa ja toimintailmapiiriä, joka hersyttää kokeilemaan rajoja ja etsimään uusia ratkaisumalleja. Evolutiivisen kehittämisen Pohjanmaalla synnytetään uusia menestystarinoita mes tarillisesti luotujen edellytysten voimalla. Pohjanmaalla kannustetaan luovien prosessien alustojen synnyttämiseen ja ennakkoluulottomaan verkostoitumiseen, uusiin kokeiluihin ja harkittuun riskinottoon. Myös kulttuuri kukoistaa. Pohjanmaalla on kaikkien asukkaiden saatavilla monipuolista taidetta ja kulttuuria sekä laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja tuottajia. Taide ja kulttuuri ovat keskeisesti läsnä yhteiskun Ny energi i Österbotten 14 Uuden energian Pohjanmaa!
16 nan eri alueilla ja Pohjanmaa on maamme suomenruotsalaisen kulttuurin ydin. Yrittäjyys korostaa Pohjanmaan vahvaa yrittäjyysilmapiiriä. Pohjanmaalla yrittäjyys on asenne, mentaliteetti, joka näkyy oma-aloitteisena, rohkeana, aktiivisena ja vastuuntuntoisena työskentelyotteena niin oppilaitoksissa kuin työelämässä. Evolutiivisen kehittämisen Pohjanmaalla on siirrytty yhdistelyn pedagogiikan uutta luovaan toimintamalliin kaikilla kouluasteilla. Tavoitteellinen yhteistyö on Pohjanmaan kehittämisen keskeisin voimavara. Yhdessä tekemisen taito eri näkemysten yhteensovittaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja voimavarojen järkeväksi allokoinniksi on ehdoton edellytys Pohjanmaan suotuisaan kehittymiseen. Yhteistyö on lähtökohtana myös määrätietoisessa kehittämistyössä, joka varmistaa kilpailukykyiset kunta- ja palvelurakenteet ja takaa palveluiden tuottamisen kannalta optimaalisen tai työssäkäyntialueen mukaisen kuntakoon. Kansalais- ja järjestölähtöisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin ja järjestöjen välillä on hyödynnetty mahdollisuus. Kestävä kehitys kuvaa Pohjanmaan tavoitetta olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävän kehityksen toteutumista tukevassa alueellisen ympäristötietoisuuden edistämisessä. Pohjanmaa on vuonna 2040 eurooppalainen esimerkkialue luonnonvarojen käytön ja suojelun yhteensovittamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kestävä aluerakenne kuvastaa monikeskuk sista, tasapainoista ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla olevaa aluetta, jonka fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen. Asukkaille on tarjolla laa joja, hyviä asumisalueita niin kaupunkiseuduilla kuin maaseutualueillakin. Palvelut ja liikenteellinen saavutettavuus ovat erinomaisella tasolla. Laajat kaupunki ympäristöt ja maaseutualueet sulavasti toisiinsa linkittävät keskuskaupungit ja Pohjanmaan ydinmaaseutu kehittyvät tasapainoisesti. Pohjanmaan maaseutu on monimuotoisten luonnon-, asuin- ja yritysympäristöjen mosaiikki, joka tarjoaa hyvän elämän edellytykset eri-ikäiselle sekä monikulttuuriselle väestölle. Erinomaisella saavutettavuudella tarkoitetaan toiminnallisesti tehokasta ja monipuolista liikennejärjestelmää, joka takaa elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymisen sekä ottaa huomioon alueen asukkaiden tarpeet ja kestävän kehityksen. Pohjanmaalla on kaikkien asukkaiden saatavilla monipuolista taidetta ja kulttuuria sekä laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja tuottajia. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
17 6. Pohjanmaan strategiset linjaukset ja niiden vaikutusten arviointi Pohjanmaa on kehittynyt aikaansaavaksi, erittäin hyvin menestyväksi alueeksi pitkän polveilevan kehitysprosessin kautta. Tänä päivänä Pohjanmaa näyttäytyy vahvan ja monipuolisen teollisuuden, voimakkaan kasvavan palvelusektorin, vilkkaan yrittäjyyden ja monipuolisen koulutustarjonnan alueena. Leimallista alueen kehittymiselle on pitkien perinteiden myötä muotoutunut luontainen kansainvälisyys, sen myötä kasvanut monikulttuurisuus ja voimakas yhteisöllisyys. Pohjanmaa on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis kokonaisuus, jolle on luontaista kaupunkiseutujen ja maaseudun tasapainoinen kehittäminen. Pohjanmaata kehitetään avoimin silmin osana eurooppalaisia ja globaaleja verkostoja, omat vahvuudet selkeästi tunnistaen ja niitä korostaen. Pohjanmaan visiossa on avattu keskeisimmät toiminnalliset periaatteet, joiden mukaan alueen kehittäminen tapahtuu. Vision saavuttamisessa tärkeitä horisontaalisia teemoja ovat kestävä kehitys (ekologiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset) vahva osaamisperusta kansainvälisyys ja monikulttuurisuus työllistyvyys ja yrittäjyys kilpailukyky ja vetovoimaisuus tasa-arvo ja suvaitsevaisuus hyvä hallintotapa (yhteistyö ja työnjako sekä sosiaalinen pääoma). Pohjanmaan kehittäminen tapahtuu strategisten valintojen perusteella. Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta, joista johdetaan strategiset painopisteet. Pohjanmaan määräaikaiset maakuntaohjelmat puolestaan sisältävät keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet, hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet, jotka toteuttavat maakuntasuunnitelman strategiset linjaukset ja painopisteet. Pohjanmaan strategiset linjaukset ovat 1. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjan maa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta, joista johdetaan strategiset painopisteet. Ny energi i Österbotten 16 Uuden energian Pohjanmaa!
18 6.1 Strateginen linjaus 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Tavoitetila: Pohjanmaa on houkutteleva ja vetovoimainen moni kulttuurinen alue, joka tarjoaa kansainvälisille yrityksille ja niiden työntekijöille viihtyisän työ- ja asumisympäristön, monikieliset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, erinomaiset yhteydet sekä laajat harrastusmahdollisuudet. Pohjanmaan osuus ulkomaisten investoijien määrässä on maan huippu luokkaa. Teollisuus toimii vahvasti globali soituneilla markkinoilla. Vaikka suuri osa työvaltaista tuotantoa on siirretty halvemman työvoiman maihin, hallitsee Pohjanmaata edelleen monipuoli nen elinkeinoelämä vahvoine teollisuuslaitoksineen. Erityisesti energia-alan osaaminen on maailman huippua. Vientiä on melkein jokaiseen maapallon kolkkaan. Korkean teknologian tuotteiden laadun lisäksi ratkaisevaksi kilpailutekijäksi on muodostunut tuotteeseen liittyvän jatkuvan huolto- ja kunnossapitopalvelun takaaminen. Pohjanmaasta on muodostunut suunnitteluosaamisen ja menestyvien palveluyritysten kehto. Pohjanmaa tunnetaan ainutlaatuisesta uusiutuvan energiateknologian ja hajautetun energian tuotannon osaamiskeskittymästä sekä muista vahvoista huippuosaamisen alueista (meri-, kone- ja metallialan, luovien alojen, hyvinvointialan sekä liiketoiminta- ja suunnitteluosaamisen klusterit). Vuonna 2040 Pohjanmaa on uusien energiateknologiaratkaisujen edelläkävijämaakunta Energy Valley. Maakunnassa on uuden energian toimivia demo- ja pilottilaitoksia, kuten polttokennosovellutuksia. Lisäksi päästöttömien kulkuneuvojen osuus on suuri, ja myös CO 2 :n talteenotto on toteutettu. Noin 3 5 vuoden välein syntyy maailmanlaajuisesti merkittäviä ja huomiota herättäviä demokohteita. Pohjanmaalle on rakentunut useiden uuden energian pilotti- ja referenssihankkeiden ketju, joka on merkittävästi lisännyt pohjalaisen energiateknologian tunnettuutta sekä kotimaan että muun maailman markkinoilla. Suunnittelukauden alkuvaiheessa maakunnan suurimmissa kaupungeissa yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa hyödynnetään turvetta ja biopolttoainetta. Metsäteollisuus on profiloitunut pitkälti polttoainetuottajana ja energiaosaajana. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on selkeä sekä vahvasti resursoitu ja sen toiminta menestyksekästä. Innovaatioiden synnyttämiseksi ja trendien analysoimiseksi on luotu toimivat rakenteet ja yhteistyömallit. Toimiva innovaatiojärjestelmä on mahdollistanut uusien ideoiden esiinmarssin, jatkojalostamisen ja uusien, elinvoimaisten ja kasvukykyisten yritysten synnyn. Yhä useampi menestystarina perustuu syner giaetuihin, joita on saavutettu toimialojen välisiin rajapintoihin syntyneiden uusien innovaatioiden myötä. Käyttäjän ja kuluttajan näkökulman huomioiminen tuotteita ja palveluita kehitettäessä on ollut avain monen yrityksen menestykseen. Yritysten kasvupotentiaali on hyödynnetty tehokkaasti, ja yritykset ovat kehittyneet elinkaarimallin mukaisesti kasvattaen markkinaosuuksia niin kotimaassa kuin globaalisti. Yritysten liiketoiminta Toimiva innovaatiojärjestelmä on mahdollistanut uusien ideoiden esiinmarssin, jatkojalostamisen ja uusien, elinvoimaisten ja kasvukykyisten yritysten synnyn. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
19 osaaminen ja tuotannollinen osaaminen on vahvaa ja verkostot toimivia. Pohjanmaan monikulttuuristen ja monikielisten, usein laajoilla markkinoilla toimivien työyhteisöjen valttina ovat taitava henkilöstöjohtaminen, kouluttautumisen mahdollistaminen ja innovointia kannustava ilmapiiri. Strategiset painopisteet Pohjanmaa on profiloitunut kansainvälisesti tunnettuna, johtavana energiaosaamisen edelläkävijänä sekä uusiutuvien energiamuotojen tuotannon, käytön ja teknologian ja niihin liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kärkialueena. Uuden Energian Pohjanmaa kansallisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä Pohjanmaa on profiloitunut kansainvälisesti tunnettuna, johtavana energiaosaamisen edelläkävijänä sekä uusiutuvien energiamuotojen tuotannon, käytön ja teknologian ja niihin liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kärkialueena. Perinteisen energiateknologian rinnalla uutta kasvua tuovat hajautetut uusiutuvia lähteitä käyttävät energiajärjestelmätoimitukset. Kestävän kehityksen teknologiat ja energiaratkaisut, ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit ovat toisaalta välttämättömiä ja toisaalta ne ovat luoneet aivan uudet markkinat. Tärkeitä tekijöitä teknologioita ja sovellutuksia suunniteltaessa ovat mm. elinkaariasiat, ympäristö tekniikat, kasvihuonekaasuja vähentävät ratkaisut ja uusiutuvat energialähteet, hajautetut energian tuotantojärjestelmät sekä turvallinen ja ympäristöystävällinen teknologia, jota sovelletaan myös kulkuvälineisiin ja meriteknologiaan. Uusiutuvia energialähteitä käyttävät energian tuotannon jakeluverkot ovat Pohjanmaan energiaosaamisen vahva erikoistumisala. Pohjanmaan teol lisuuden vahva kilpailukyky uusiutuvan energian, hajautetun energiatuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen alueella perustuu alueen teollisuuden pitkään perinteeseen ja vahvaan asiantuntijuuteen sähkölaitosautomaation, sähköverkkojen suojaustek nologian ja energiaa säästävän tehoelektroniikan aloilla. Vahvan perusteknologiaosaamisen ansiosta alueen yritykset pääsivät ajoissa mukaan kansainvälisen liiketoiminnan kasvuun markkinoiden avauduttua. Pohjanmaan kaltaisella elinkeinorakenteeltaan moni puolisella alueella energiateema on yhdistänyt ihanteellisesti väestökeskuksia ja maaseutua. Maaseudulla on syntynyt pienimuotoisia malleja, jotka voivat tuottaa sekä lämpöä että sähköä yhdistämällä eri energialähteitä. Näiden pienten yksiköiden tuottamaa energiaa on mahdollista syöttää myös runkoverkkoon. Uuden energian maakunnassa on onnistuttu energiaomavaraisuuden voimakkaassa lisäämisessä omia uusiutuvia energialähteitä käyttämällä. Pohjanmaan monikielisen yliopistoverkoston energia-alaan linkittyvä monitieteinen tutkimus- ja koulutusprofiili, jossa yhdistyvät uudenlainen vahva energiatekninen osaaminen, juridinen, hallinto- ja johtamisosaaminen sekä markkinointi- ja muotoiluosaaminen, tukee oivallisesti elinkeinoelämän monivivahteisia tutkimus- ja tuotekehitystarpeita ja varmistaa koulutuksen osuvuuden sekä koulutetun työvoiman saatavuuden. Uuden energiatekniikan investointien edistämisellä ja uuden tekniikan pilotoinneilla uuden energiatekniikan ja energiahuollon edelläkävijäksi Erityisesti Vaasan energiateknologialiiketoiminnan kannalta keskeinen uusi kasvualue tuulivoimaloiden kokonaistoimitukset on kasvanut voimakkaasti hyödyntäen markkinoiden kasvukierteen, koska Vaasassa ja sen lähiseudulla tehtiin ajoissa toimintaa edistävät Ny energi i Österbotten 18 Uuden energian Pohjanmaa!
20 päätökset. Pohjanmaan usko teknologiaosaamiseensa on vahva selkeiden ja nopeiden tuulivoimaalueiden kaavoitusta ja tuulivoimaloiden rakentamista edistävien päätösten myötä. Koska mittava tuulivoimarakentaminen edellyttää säätövoiman merkittävää lisätarvetta tuulettomille ajanjaksoille, ovat Pohjanmaan olemassa olevat suuret voimalapaikat Kristiinankaupunki, Vaasa ja Pietarsaari tarjonneet omalta osaltaan apuaan säätövoiman tarpeeseen. Huoltovarmuuden turvaamiseksi ja ympäristövelvoitteiden täyttämiseksi Pohjanmaalla käytetään kotimaista turvetta. Uuden energiamarkkinasegmentin on avannut pieni muotoinen alle 1 MW:n yksiköissä tapahtuva, hajautettu energiatuotanto, jonka polttoaineena hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä, kuten esimerkiksi energiapuuta, jätettä tai biomassaa. Pilotointi on Pohjanmaalla järjestelmällistä ja jatkuvaa työtä markkinoille pääsemiseksi jo teknologian volyymikasvun varhaisessa vaiheessa. Ensitoimitukset lähietäisyydelle ovat mahdollistaneet puutteellisuuksien poistamisen ja antaneet arvokasta kokemusta käytöstä ja kustannuksista vientiä silmällä pitäen. Pilottihankkeiden ketjun aikaansaamiseksi toimii aktiivinen verkosto, johon osallistuvat yliopistotutkijat, julkiset viranomaiset, energiayhtiöt ja teknologiayritykset pitkäjänteisessä ja jatkuvassa yhteistyössä. Merkittävänä energiaomavaraisuuden pilottihankkeena toteutettu Vaasa Science Parkin Innotalo on yksi osoitus lukuisten toimijoiden maakunnalli sesta yhteistyöstä. Alueen toimijoiden yhteistyöllä on varmistettu se, että Pohjanmaa on innovatii vinen energian säästön ja teknologian alue, joka panostaa rohkeasti myös uusien energialähteiden hyödyntämiseen. Moninaisuuden talous Pohjanmaan menestyksen turvaajana Pohjanmaan vahvat klusterit ja uudet nousevat alat Pohjanmaan menestyksen perustana on monipuolinen elinkeinorakenne. Energia on pitkäaikainen strategisen osaamisen kärkiteema, joka tukee vankasti sekä metsä- että metalliteollisuuden kehittymistä. Energiateknologian vahva asema on voimistanut edelleen metalli- ja konepajateollisuuden vankkaa asemaa. Meriklusteri on pystynyt valtaamaan uusia markkinoita vahvojen tutkimus- ja tuotekehityspanostusten ja uusien markkinoinnillisten ja muotoilullisten ratkaisujen myötä. Pohjanmaalle on kehittynyt vankka liiketoiminta- ja suunnitteluosaamisen klusteri. Palveluista on tullut selkeä kilpailuvaltti, ja niiden osuus yritysten liike vaihdosta on noussut moninkertaiseksi. Myös alueen elintarviketeollisuus on vahvaa, ja se hyödyntää maakunnan monipuolista raaka-ainetuotantoa, kuten perunan- ja vihannesten viljelyä. Meriklusteri on pystynyt valtaamaan uusia markkinoita vahvojen tutkimus- ja tuotekehityspanostusten ja uusien markkinoinnillisten ja muotoilullisten ratkaisujen myötä. Österbottens landskapsöversikt Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
UUDEN ENERGIAN POHJANMAA
UUDEN ENERGIAN POHJANMAA Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Esipuhe 3 2. Minun Pohjanmaani 2040
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.
KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotItä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017
Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotAlueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla
Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotTeknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?
Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotRakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja
Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotInterreg Pohjoinen 2014-2020
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotKaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu
Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 10.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotHyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
LisätiedotMika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova
Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotMiten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013
Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotHAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT
HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotMAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ
MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotKuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta
Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotSeitsemän totuutta teknologiateollisuudesta
Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta 1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja,
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
Lisätiedot