SELOSTUS Maakuntahallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELOSTUS Maakuntahallitus 19.12.2011"

Transkriptio

1 SELOSTUS Maakuntahallitus

2 3 (52)

3 Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Maakuntahallitus Luonnos ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA YLEISET TAVOITTEET SUUNNITTELUALUE MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT ILMASTOTAVOITTEET ESDP EUROPEAN SPATIAL DEVELOPMENT PERSPECTIVE (EUROOPAN ALUESUUNNITTELUN JA ALUEKEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT) VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN SUHDE MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET MAAKUNNAN SUUNNITTELU SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN SUUNNITTELU VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE LUONNONYMPÄRISTÖ VÄESTÖ ENERGIAHUOLTO TYÖPAIKAT, KOULUTUS JA ELINKEINOT LIIKENNE JA LOGISTIIKKA TEKNINEN HUOLTO KESKEISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA HANKKEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ TAVOITTEET JA STRATEGIAT TUULIVOIMATUOTANNON SKENAARIO TAVOITTEET JA MITOITUS VAIHEMAAKUNTAKAAVAN RATKAISUT VAIHEMAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KEHITTÄMISPERIAATE-, KOHDE- JA ALUEVARAUSMERKINNÄT POHJAKARTTAMERKINTÖJÄ VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN TUULIVOIMA-ALUEIDEN TOTEUTTAMISEN YHTEISVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUSTEN YLEISPERIAATTEET MAAKUNTAKAAVAN ESITYSTAPA, KAAVAMERKINNÄT JA KAAVAMERKINNÄT OIKEUSVAIKUTUSTEN KANNALTA MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTUMISEEN MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS MUUHUN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA VIRANOMAISTOIMINTAAN MAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN JA MUUHUN MAANKÄYTTÖÖN LUNASTUSOIKEUS VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 52

5 1. JOHDANTO 1.1 Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Uusiutuvan energian tuotannon edellytyksiä on parannettu kansallisilla tuilla ja takuuhinnoilla. Uusiutuvan energiantuotannon kehittämiseen kohdistuvat vaatimukset ovat sen myötä nousseet, ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa korostettiin erityisesti tarvetta uusien tuulivoima-alueiden kaavoittamiseen. Ilmatieteen laitoksen tuottama Tuuliatlas sisältää tietoa Suomen tuuliolosuhteista eri korkeuksilla merenpinnan yläpuolella. Koska kiinnostus tuulivoiman lisärakentamista kohtaan on osoittautunut Pohjanmaalla suureksi, on syntynyt tarve laatia vaihemaakuntakaava, Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytyksiä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle ja käytön lisäämiselle maakunnassa. Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin. Tässä kaavassa pyritään konkretisoimaan ne strategiat ja keinot, jotka uusiutuvan energian avulla mahdollistaisivat maakunnan omavaraisuuden. Vuonna 2030 puolet energiatarpeesta voitaisiin tuottaa tuulivoimalla, ja kaavassa on varattu tuulivoimapuistoille alueita tätä tarvetta silmällä pitäen. Kansallisella tasolla keskustellaan vielä mitkä tuulivoimapuistot ovat merkitykseltään paikallisia ja mitkä seudullisia, eikä päätöksiä asian suhteen ole vielä tehty. Vaihemaakuntakaavassa raja kulkee kuuden tuulivoimalan kohdalla. Näin ollen enintään 5 voimalan tuulivoima-alueet katsotaan olevan merkitykseltään paikallisia, ja siksi niiden käsittely jää kunnalliselle tasolle. Myös bioenergian potentiaali maakunnassa on merkittävä, joskin lähinnä paikallisesti, joten vaihemaakuntakaavassa ei ole varattu alueita bioenergian tuotantoon. Kyseiset alueet varataan kuntien kaavoissa. Voimassa olevat kaavat ja niiden korvaaminen Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Tämä vaihemaakuntakaava päivittää maakuntakaavaa energiahuollon ja sähkönsiirron osalta. Vahvistetussa maakuntakaavassa on käsitelty maakunnan energiahuoltoa sekä nostettu esiin ja varattu tärkeimmät energiahuollon alueet. Siinä on käsitelty ja selvitetty edellytyksiä bioenergian käytölle sekä tuulivoimalle rannikolla ja merialueilla. Vahvistetussa kaavassa on osoitettu kolme tuulivoimaloiden aluetta, joista kaksi sijoittuu merelle ja yksi maalle. Raippaluotoon esitetyn tuulivoimaloiden alueen ympäristöministeriö jätti vahvistamatta. 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 16 kunnasta ja muodostaa Suomen länsirannikolle kapean, noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukuntiin sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna (52)

6 Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. EU:n jäsenmaiden mielestä sitoumus ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja ne ovat ilmoittaneet korottavansa päästöleikkauksensa 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka, ja siinä esitetään myös visioita vuoteen Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoitta tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat) Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP. Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa tavoitteissa määritellään, miten liikenne- ja energiahuolto tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Sen mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. Maakuntakaavoituksessa on 5 (52)

7 osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toimintojen sijoittamisessa tulee mahdollisimman hyvin hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja infrastruktuuria kuten voimansiirtojohtoja ja tieverkkoja sekä eheyttää taajamia. 2.4 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi lailla pyritään turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. Sen mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: - turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista - luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä - luonnonvarojen säästeliästä käyttöä - yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista - yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - palvelujen saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yksilöidään ja konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.5 Muun lainsäädännön suhde maakuntakaavoitukseen Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vaikka varsinaiset suojelutehtävät hoidetaan erityislakien nojalla, tulee suojelutavoitteiden toteutumista edistää ja tukea myös alueiden käytön ja sen suunnittelun keinoin. Alueiden käytön suunnittelu on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja eri intressejä yhteen sovittavaa toimintaa, jossa tunnistetaan toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuksiin. Tämä edesauttaa ympäristöllisten näkökohtien riittävän laaja-alaista tarkastelua ja varhaista huomioon ottamista alueiden käytön suunnittelussa ennen hankekohtaisia ratkaisuja. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. 6 (52)

8 Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU 3.1 Suomen suunnittelujärjestelmä Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Kuva 1: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä 3.2 Maakunnan suunnittelu Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin (52)

9 Maakuntasuunnitelma 2040: Uuden energian Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kuva 2: Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka sovittaa yhteen ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä, osoittaa pitkän aikavälin kehittämistarpeita ja määrittää maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteuttamissuunnitelma vuosittain. Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat. 3.3 Vaihemaakuntakaavaprosessi Aloitusvaihe Kun Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan, se antoi myös ponnen kahden vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Toisessa kaavassa käsitellään kaupallisia palveluja ja toisessa energiahuoltoa. Vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin , ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Aktion Österbotten rf:n, Satakuntaliiton, Etelä-Pohjanmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, silloisen Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen merivartioston edustajia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Samaan aikaan kunnille ja osallisille tiedotettiin ja niitä kuultiin kaavan aloittamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuntakierroksella. Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 106 yksityishenkilöiden mielipidettä ja 30 kunnan tai viranomaisen antamaa lausuntoa. Valtaosa saapuneista mielipiteistä koskee maakunnassa virellä olevia yksittäisiä tuulivoimahankkeita ja konsultin valintaa eikä liity itse osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Ensimmäinen yleinen kuulemiskierros, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kyrönmaa, Vähänkyrön kunnantalo Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone Taulukko 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvän ensimmäisen kuulemiskierroksen ajankohdat ja paikat. 8 (52)

10 Tavoitevaihe Tavoitteet täsmentyvät kaavan valmistelun edetessä. Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja erityisesti tuulivoimaa sekä tarkastelee tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita Pohjanmaalla, valmistui marraskuussa Selvitystyön ohjaus- ja työryhmiin osallistui myös kuntien edustajia. Valmisteluvaihe Ensimmäinen kaavaluonnos valmisteltiin vuonna Työn aikana on neuvoteltu osallisten ja viranomaisten kanssa ja heidän antamansa palaute on otettu valmistelussa huomioon. Kaavaluonnos on nähtävillä tammi-helmikuussa 2012, jolloin kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta muistutus. Kunnilta ja viranomaisilta pyydetään lausunto. Luonnoksesta saatu palaute Ehdotusvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu alkaa, kun luonnoksesta saatu palaute on käsitelty ja siihen on laadittu vastineet. Valmistelutyön aikana ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa neuvotellaan jatkuvasti. Maakuntahallituksen hyväksyttyä vaihekaavaehdotuksen se asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi. Ehdotus lähetetään MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestetään ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros. Nähtävänäoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla on oikeus tehdä vaihekaavaehdotuksesta muistutus Pohjanmaan liitolle. Ehdotuksesta saatu palaute sekä hyväksymisvaihe Lausunnot, muistutukset ja viranomaisneuvotteluista saatu palaute käydään läpi ja niihin laaditaan vastineet, jotka hyväksyy maakuntahallitus. Sen jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarpeelliset korjaukset ja täydennykset. Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston hyväksyttyä kaavaehdotuksen se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistusvaihe Ympäristöministeriö vahvistaa vaihemaakuntakaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdolliset kaavaa koskevat valitukset. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjen sekä kaavan oikeusvaikutusten kautta luodaan hyvät edellytykset niin maakunnan kehittämistavoitteiden kuin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiselle sekä kuntakaavoituksessa että viranomaistoiminnassa. Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan/on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Kyrönmaa/Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut ja kaavaluonnos on julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla (www.obotnia.fi > Toiminta ja tehtävät > Maakuntakaavoitus) on koko kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja työn etenemisestä. Pohjanmaan liitto on lisäksi osallistunut energia-alan tilaisuuksiin ja tiedottanut vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä Uutispostissa, joka toimitetaan sen tilanneille ja on luettavissa myös liiton verkkosivuilla. 9 (52)

11 Vaihemaakuntakaavasta kerrotaan myös kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Liitto tiedottaa suurelle yleisölle kaavasta ja neuvottelee siitä kuntien kanssa. 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi- Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin ja Västernorrlandin lääneihin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 16 jäsenkunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 3). Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Vaasan seutukuntaan kuuluvat Vaasan kaupungin lisäksi Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat. Kyrönmaan seutukunta muodostuu Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski- Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. Kuva 3: Kunta- ja seutukuntajako Pohjanmaalla asutus on perinteisesti ohjautunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalastuselinkeinojen myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on keskittynyt kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja sen seurauksena kylärakenne on harventunut. Tänä päivänä rannikolla ja saaristossa on runsaasti vapaa-ajan asutusta. 10 (52)

12 4.2 Luonnonympäristö Pohjanmaan maisemassa on monta erityispiirrettä, jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. 11 (52)

13 4.3 Väestö Kuva 4. Kartta Pohjanmaan väestörakenteesta 2007 ja kuva kuntien väkiluvuista helmikuussa Vuonna 2010 Pohjanmaalla oli asukasta. Vuoden 2009 alussa asukastiheys oli 22,7 neliökilometriä kohti eli selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (17,5 as/km²). Vaasanseudulla asukkaita oli , joista asui Vaasassa. Pietarsaaren seudulla 12 (52)

14 asukkaita oli , joista asui Pietarsaaressa. Suupohjan rannikkoseudulla asukkaita oli ja Kyrönmaalla Pohjanmaan väkiluku on vuosituhannen vaihteesta lähtien kasvanut hitaasti. Kasvu on selkeintä Vaasan seutukunnassa, mutta väestönkehitys on ollut positiivinen myös Pietarsaaren seudulla ja Kyrönmaalla. Suupohjan rannikkoseudulla väestö vähenee, paitsi Närpiössä, jonka väkiluku on jälleen kääntynyt nousuun. Nopeinta väestönkasvu on Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Pedersöressä. Yleisesti haja-asutusalueiden väestö vähenee ja keskuksissa väestö kasvaa. Myös niillä alueilla, joissa väestö vähenee, keskusten väestömäärä kasvaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus oli vuonna 2010 korkein Suupohjan rannikkoseudulla, jossa se oli 25,9 % (maakunnan keskiarvo 19,1 %), kun taas alle 14-vuotiaiden osuus oli suurin Pietarsaaren seudulla (19,8 %). Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen. 4.4 Energiahuolto Suomen energiahuollon nykytila Vuonna 2010 Suomen energiatuotanto oli yhteensä GWh ja energiankulutus GWh. Tuotanto ja kulutus esitetään alla olevissa kaavioissa 1 ja 2 (Energiateollisuus 2011). (Combined heat and power CHP = yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) Kaavio 1. Sähkön tuotanto Suomessa energialähteittäin vuonna (52)

15 Kaavio 2. Sähkön kulutus Suomessa vuonna Pohjanmaan energiahuollon nykytila Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä tekee noin 7 % koko maan sähkontuotannosta. Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä. Puu ja turve ovat tärkeitä polttoaineita Pietarsaaren voimalaitokselle, joka on maailman suurin biopolttoaineella toimiva voimala. Puuta energiantuotannossa käyttävät laajemmassa mittakaavassa myös Pietarsaaren metsäteollisuus. Maakunnan suurin vesivoimalaitos sijaitsee Kaitforsissa. Tuotanto nykyisissä paikallisissa vesivoimaloissa jatkuu, ja niitä laajennetaan siihen soveltuvilla paikoilla asianmukaisen lupamenettelyn jälkeen. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2009 yhteensä neljä tuulivoimala-aluetta, joilla sijaitsi yhdeksän voimalaa. Tuulivoimatuotannon kokonaistuotanto maakunnassa oli noin 9 GWh (kaavio 3), joka vastaa noin 2 % Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan tärkeimmät energiahuollon alueet: - Kristiinankaupungin voimalaitosalue - Vaasan Vaskiluodon voimalaitosalue - UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalue - Kaitforsin vesivoimalaitos, Kruunupyy - Suurjännitejohdot ja suuret sähköasemat. - Nämä alueet ovat seudullisesti merkittäviä, ja ne on osoitettu maakuntakaavassa. Pienet paikalliset voimalaitokset osoitetaan kuntien kaavoissa. Energiantuotanto ja -kulutus Pohjanmaalla esitetään alla olevissa kaavioissa 3 ja 4 (Energiateollisuus 2011). 14 (52)

16 Kaavio 3. Energian tuotanto Pohjanmaalla energialähteittäin vuonna 2010 (Energiateollisuus 2011). Kaavio 4. Energian kulutus Pohjanmaalla vuonna 2010 (Energiateollisuus 2011). Uusiutuviin energiamuotoihin perustuva energiantuotanto Pohjanmaalla vuonna 2010 esitetään alla olevassa kaaviossa (52)

17 Kaavio 5. Suomessa on parhaillaan vireillä lähes 100 tuulivoimahanketta, joiden suunniteltu teho on MW. Pohjanmaan maakunnassa oli kesällä 2010 suunnitteilla yhteensä 25 tuulivoimala-aluetta, joiden voimaloiden kokonaisteho olisi noin MW. Siten noin 30 % Suomessa vireillä olevista hankkeista sijoittuu Pohjanmaan maakunnan alueelle. Lämmöntuotanto Suomessa Kaukolämpö on etenkin taajamissa maamme yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on lähes 50 %. Seuraava kaavio näyttää lämmöntuotannon rakenteen Suomessa (Energiateollisuus 2011). Kaavio 6. Lämmön tuotanto Suomessa vuonna 2010 (Energiateollisuus 2011). 16 (52)

18 Kaaviossa 7 esitetään vuonna 2010 kaukolämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet Suomessa (Energiateollisuus 2011). Kaavio 7. Kaukolämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet Suomessa vuonna 2010 (Energiateollisuus 2011). Vuonna 2010 Suomen rakennuskannan kerrosala oli m 2. Luku ei sisällä kesämökkejä eikä maatalousrakennuksia. Kaukolämmön tuotanto Pohjanmaalla Pohjanmaan asutuksesta noin 33 % eli noin henkilöä on liittynyt kaukolämpöverkkoihin. Kaukolämpöverkkoja on Laihialla, Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Vaasassa, joissa noin 62 % asukkaista on kaukolämmityksen piirissä. Maakunnan rakennuskannan kerrosala on noin m 2 ja sen laskennallinen lämpötarve noin 2 TWh (Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla 2010, s. 34). Tulevaisuuden energiahuolto Ottamalla huomioon ja konkretisoimalla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, Pohjanmaan energiastrategian sekä muut maakunnalliset tavoitteet ja strategiat Pohjanmaa voi yltää energiaomavaraiseksi vuoteen 2030 mennessä. Maakunnan alueella syntyvien, energiantuotantoon soveltuvien raaka-aineiden energiasisältö on hyvin suuri, ja se vastaa lähes 2/3:aa koko maakunnan sähkö- ja lämmitysenergian tarpeesta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää useiden eri tekijöiden yhteisvaikutusta massiivinen tuulivoimatuotanto perustana. Joihinkin energiantuotannon ja -kulutuksen kehitykseen liittyviin tekijöihin ei ole ollut mahdollista perehtyä tarkemmin; tälläisia ovat esimerkiksi liikennekysymykset ja tekniikan edistysaskeleet. Vuonna 2030 energian tavoitteellinen loppukulutus Suomessa on 310 TWh ja sähkönkulutus 92 TWh. Kun oletetaan, että Pohjanmaa sitoutuu omalla osuudellaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen loppukulutus maakunnassa 9,2 TWh. Energiahuolto ja siirtyminen uusiutiviin energialähteisiin tapahtuvat ensisijaisesti massiivisen tuulivoimatuotannon avulla ja lisäämällä maakunnan biopolttoainevarannon käyttöä. 17 (52)

19 Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton selvityksen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. Maakunnan metsien kononaisvuosikasvu vastaa noin 4,2 TWh:a, ja mikäli tämä hyödynnetään 70 %:sti energiantuotannossa, vastaa se 2,9 TWh:a eli % kulutuksesta vuonna Kun tähän lisätään biokaasun hyödyntäminen, näillä kahdella voidaan kattaa % kulutuksesta. Maakunnan jätteenkäsittelykeskusten ja jätteenpolttolaitosten energiantuotanto vastaa tuolloin 3 4 %:a loppukulutuksesta. Geotermisen lämmön (maa-, kallio- ja sedimenttilämmön) hyödyntäminen on maakunnassa kasvussa ja vastaa noin 2 3 %:a loppukulutuksesta vuonna Myös aurinkoenergian käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, ja teknisten ratkaisujen kehittyessä tämän uusiutuvan energiamuodon potentiaali kasvaa meidänkin leveysasteillamme ja sitä hyödynnetään nykyistä enemmän energiantuotantoon ja lämmitykseen. 18 (52)

20 4.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Kuva 5. Työpaikkatiheys Pohjanmaalla vuonna 2005 (Tilastokeskus, SYKE). Työllisyystilanne on Pohjanmaalla parempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2010 maakunnan työttömyysaste oli 6,9 % ja koko maassa 10,0 %. Vuosina työttömyys kasvoi 6 % matalasuhdanteen takia. ELY-keskuksen mukaan työttömiä oli kesäkuussa 2011 seutukunnittain seuraavasti: Kyrönmaa 6,4 %, Vaasan seutu 6,7 %, Suupohjan rannikkoseutu 5,0 % ja Pietarsaaren seutu 6,3 %. 19 (52)

Pohjanmaan maakuntakaava

Pohjanmaan maakuntakaava SELOSTUS Ehdotus Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Ehdotus ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA.

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ehdotus SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2 2. Suunnittelualue 2 3. Maakuntakaavan

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014

SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014 SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014 Kansikuva: Pirjo Niemi POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA) KAAVASELOSTUS

Lisätiedot

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maakuntahallitus 19.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2 2. Suunnittelualue

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA SELOSTUS

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA SELOSTUS POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA Maakuntahallitus 22.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO... 4 1.2 Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet... 4

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 1.6.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 LEPPÄVIRTA

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.4.2012 POLVIJÄRVI Salolan tilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-21-7 Salola Ranta-asemakaavaan

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan maakuntakaava - Kaavaselostus Maakuntavaltuuston hyväksymä 29.9.2008

Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan maakuntakaava - Kaavaselostus Maakuntavaltuuston hyväksymä 29.9.2008 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Pohjanmaan maakuntakaava - Kaavaselostus Maakuntavaltuuston hyväksymä 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaava Kaavaselostus Maakuntavaltuuston hyväksymä 29.9.2008 Pohjanmaan

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012

Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Selostus Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEKAAVA 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAAN

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot