SELOSTUS Maakuntahallitus

Transkriptio

1 SELOSTUS Maakuntahallitus

2 3 (52)

3 Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Maakuntahallitus Luonnos ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA YLEISET TAVOITTEET SUUNNITTELUALUE MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT ILMASTOTAVOITTEET ESDP EUROPEAN SPATIAL DEVELOPMENT PERSPECTIVE (EUROOPAN ALUESUUNNITTELUN JA ALUEKEHITYKSEN SUUNTAVIIVAT) VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN SUHDE MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET MAAKUNNAN SUUNNITTELU SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNNAN SUUNNITTELU VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE LUONNONYMPÄRISTÖ VÄESTÖ ENERGIAHUOLTO TYÖPAIKAT, KOULUTUS JA ELINKEINOT LIIKENNE JA LOGISTIIKKA TEKNINEN HUOLTO KESKEISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA HANKKEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ TAVOITTEET JA STRATEGIAT TUULIVOIMATUOTANNON SKENAARIO TAVOITTEET JA MITOITUS VAIHEMAAKUNTAKAAVAN RATKAISUT VAIHEMAAKUNTAKAAVAN ALUEVARAUKSET, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KEHITTÄMISPERIAATE-, KOHDE- JA ALUEVARAUSMERKINNÄT POHJAKARTTAMERKINTÖJÄ VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN JA ELINKEINOIHIN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN TUULIVOIMA-ALUEIDEN TOTEUTTAMISEN YHTEISVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUSTEN YLEISPERIAATTEET MAAKUNTAKAAVAN ESITYSTAPA, KAAVAMERKINNÄT JA KAAVAMERKINNÄT OIKEUSVAIKUTUSTEN KANNALTA MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTUMISEEN MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS MUUHUN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA VIRANOMAISTOIMINTAAN MAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN JA MUUHUN MAANKÄYTTÖÖN LUNASTUSOIKEUS VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 52

5 1. JOHDANTO 1.1 Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Uusiutuvan energian tuotannon edellytyksiä on parannettu kansallisilla tuilla ja takuuhinnoilla. Uusiutuvan energiantuotannon kehittämiseen kohdistuvat vaatimukset ovat sen myötä nousseet, ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa korostettiin erityisesti tarvetta uusien tuulivoima-alueiden kaavoittamiseen. Ilmatieteen laitoksen tuottama Tuuliatlas sisältää tietoa Suomen tuuliolosuhteista eri korkeuksilla merenpinnan yläpuolella. Koska kiinnostus tuulivoiman lisärakentamista kohtaan on osoittautunut Pohjanmaalla suureksi, on syntynyt tarve laatia vaihemaakuntakaava, Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytyksiä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle ja käytön lisäämiselle maakunnassa. Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin. Tässä kaavassa pyritään konkretisoimaan ne strategiat ja keinot, jotka uusiutuvan energian avulla mahdollistaisivat maakunnan omavaraisuuden. Vuonna 2030 puolet energiatarpeesta voitaisiin tuottaa tuulivoimalla, ja kaavassa on varattu tuulivoimapuistoille alueita tätä tarvetta silmällä pitäen. Kansallisella tasolla keskustellaan vielä mitkä tuulivoimapuistot ovat merkitykseltään paikallisia ja mitkä seudullisia, eikä päätöksiä asian suhteen ole vielä tehty. Vaihemaakuntakaavassa raja kulkee kuuden tuulivoimalan kohdalla. Näin ollen enintään 5 voimalan tuulivoima-alueet katsotaan olevan merkitykseltään paikallisia, ja siksi niiden käsittely jää kunnalliselle tasolle. Myös bioenergian potentiaali maakunnassa on merkittävä, joskin lähinnä paikallisesti, joten vaihemaakuntakaavassa ei ole varattu alueita bioenergian tuotantoon. Kyseiset alueet varataan kuntien kaavoissa. Voimassa olevat kaavat ja niiden korvaaminen Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Tämä vaihemaakuntakaava päivittää maakuntakaavaa energiahuollon ja sähkönsiirron osalta. Vahvistetussa maakuntakaavassa on käsitelty maakunnan energiahuoltoa sekä nostettu esiin ja varattu tärkeimmät energiahuollon alueet. Siinä on käsitelty ja selvitetty edellytyksiä bioenergian käytölle sekä tuulivoimalle rannikolla ja merialueilla. Vahvistetussa kaavassa on osoitettu kolme tuulivoimaloiden aluetta, joista kaksi sijoittuu merelle ja yksi maalle. Raippaluotoon esitetyn tuulivoimaloiden alueen ympäristöministeriö jätti vahvistamatta. 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 16 kunnasta ja muodostaa Suomen länsirannikolle kapean, noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukuntiin sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna (52)

6 Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. EU:n jäsenmaiden mielestä sitoumus ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja ne ovat ilmoittaneet korottavansa päästöleikkauksensa 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka, ja siinä esitetään myös visioita vuoteen Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoitta tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat) Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP. Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa tavoitteissa määritellään, miten liikenne- ja energiahuolto tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Sen mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. Maakuntakaavoituksessa on 5 (52)

7 osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toimintojen sijoittamisessa tulee mahdollisimman hyvin hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja infrastruktuuria kuten voimansiirtojohtoja ja tieverkkoja sekä eheyttää taajamia. 2.4 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi lailla pyritään turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. Sen mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: - turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista - luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä - luonnonvarojen säästeliästä käyttöä - yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista - yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - palvelujen saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yksilöidään ja konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.5 Muun lainsäädännön suhde maakuntakaavoitukseen Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vaikka varsinaiset suojelutehtävät hoidetaan erityislakien nojalla, tulee suojelutavoitteiden toteutumista edistää ja tukea myös alueiden käytön ja sen suunnittelun keinoin. Alueiden käytön suunnittelu on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja eri intressejä yhteen sovittavaa toimintaa, jossa tunnistetaan toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuksiin. Tämä edesauttaa ympäristöllisten näkökohtien riittävän laaja-alaista tarkastelua ja varhaista huomioon ottamista alueiden käytön suunnittelussa ennen hankekohtaisia ratkaisuja. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. 6 (52)

8 Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU 3.1 Suomen suunnittelujärjestelmä Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Kuva 1: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä 3.2 Maakunnan suunnittelu Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin (52)

9 Maakuntasuunnitelma 2040: Uuden energian Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kuva 2: Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka sovittaa yhteen ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä, osoittaa pitkän aikavälin kehittämistarpeita ja määrittää maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteuttamissuunnitelma vuosittain. Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat. 3.3 Vaihemaakuntakaavaprosessi Aloitusvaihe Kun Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan, se antoi myös ponnen kahden vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Toisessa kaavassa käsitellään kaupallisia palveluja ja toisessa energiahuoltoa. Vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin , ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Aktion Österbotten rf:n, Satakuntaliiton, Etelä-Pohjanmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, silloisen Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen merivartioston edustajia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Samaan aikaan kunnille ja osallisille tiedotettiin ja niitä kuultiin kaavan aloittamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuntakierroksella. Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 106 yksityishenkilöiden mielipidettä ja 30 kunnan tai viranomaisen antamaa lausuntoa. Valtaosa saapuneista mielipiteistä koskee maakunnassa virellä olevia yksittäisiä tuulivoimahankkeita ja konsultin valintaa eikä liity itse osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Ensimmäinen yleinen kuulemiskierros, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kyrönmaa, Vähänkyrön kunnantalo Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone Taulukko 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelyyn liittyvän ensimmäisen kuulemiskierroksen ajankohdat ja paikat. 8 (52)

10 Tavoitevaihe Tavoitteet täsmentyvät kaavan valmistelun edetessä. Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja erityisesti tuulivoimaa sekä tarkastelee tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita Pohjanmaalla, valmistui marraskuussa Selvitystyön ohjaus- ja työryhmiin osallistui myös kuntien edustajia. Valmisteluvaihe Ensimmäinen kaavaluonnos valmisteltiin vuonna Työn aikana on neuvoteltu osallisten ja viranomaisten kanssa ja heidän antamansa palaute on otettu valmistelussa huomioon. Kaavaluonnos on nähtävillä tammi-helmikuussa 2012, jolloin kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta muistutus. Kunnilta ja viranomaisilta pyydetään lausunto. Luonnoksesta saatu palaute Ehdotusvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu alkaa, kun luonnoksesta saatu palaute on käsitelty ja siihen on laadittu vastineet. Valmistelutyön aikana ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa neuvotellaan jatkuvasti. Maakuntahallituksen hyväksyttyä vaihekaavaehdotuksen se asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päiväksi. Ehdotus lähetetään MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestetään ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros. Nähtävänäoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla on oikeus tehdä vaihekaavaehdotuksesta muistutus Pohjanmaan liitolle. Ehdotuksesta saatu palaute sekä hyväksymisvaihe Lausunnot, muistutukset ja viranomaisneuvotteluista saatu palaute käydään läpi ja niihin laaditaan vastineet, jotka hyväksyy maakuntahallitus. Sen jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarpeelliset korjaukset ja täydennykset. Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston hyväksyttyä kaavaehdotuksen se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistusvaihe Ympäristöministeriö vahvistaa vaihemaakuntakaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdolliset kaavaa koskevat valitukset. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjen sekä kaavan oikeusvaikutusten kautta luodaan hyvät edellytykset niin maakunnan kehittämistavoitteiden kuin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiselle sekä kuntakaavoituksessa että viranomaistoiminnassa. Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan/on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Kyrönmaa/Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut ja kaavaluonnos on julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla ( > Toiminta ja tehtävät > Maakuntakaavoitus) on koko kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja työn etenemisestä. Pohjanmaan liitto on lisäksi osallistunut energia-alan tilaisuuksiin ja tiedottanut vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä Uutispostissa, joka toimitetaan sen tilanneille ja on luettavissa myös liiton verkkosivuilla. 9 (52)

11 Vaihemaakuntakaavasta kerrotaan myös kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Liitto tiedottaa suurelle yleisölle kaavasta ja neuvottelee siitä kuntien kanssa. 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi- Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin ja Västernorrlandin lääneihin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 16 jäsenkunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 3). Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Vaasan seutukuntaan kuuluvat Vaasan kaupungin lisäksi Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat. Kyrönmaan seutukunta muodostuu Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski- Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. Kuva 3: Kunta- ja seutukuntajako Pohjanmaalla asutus on perinteisesti ohjautunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalastuselinkeinojen myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on keskittynyt kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja sen seurauksena kylärakenne on harventunut. Tänä päivänä rannikolla ja saaristossa on runsaasti vapaa-ajan asutusta. 10 (52)

12 4.2 Luonnonympäristö Pohjanmaan maisemassa on monta erityispiirrettä, jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. 11 (52)

13 4.3 Väestö Kuva 4. Kartta Pohjanmaan väestörakenteesta 2007 ja kuva kuntien väkiluvuista helmikuussa Vuonna 2010 Pohjanmaalla oli asukasta. Vuoden 2009 alussa asukastiheys oli 22,7 neliökilometriä kohti eli selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (17,5 as/km²). Vaasanseudulla asukkaita oli , joista asui Vaasassa. Pietarsaaren seudulla 12 (52)

14 asukkaita oli , joista asui Pietarsaaressa. Suupohjan rannikkoseudulla asukkaita oli ja Kyrönmaalla Pohjanmaan väkiluku on vuosituhannen vaihteesta lähtien kasvanut hitaasti. Kasvu on selkeintä Vaasan seutukunnassa, mutta väestönkehitys on ollut positiivinen myös Pietarsaaren seudulla ja Kyrönmaalla. Suupohjan rannikkoseudulla väestö vähenee, paitsi Närpiössä, jonka väkiluku on jälleen kääntynyt nousuun. Nopeinta väestönkasvu on Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Pedersöressä. Yleisesti haja-asutusalueiden väestö vähenee ja keskuksissa väestö kasvaa. Myös niillä alueilla, joissa väestö vähenee, keskusten väestömäärä kasvaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus oli vuonna 2010 korkein Suupohjan rannikkoseudulla, jossa se oli 25,9 % (maakunnan keskiarvo 19,1 %), kun taas alle 14-vuotiaiden osuus oli suurin Pietarsaaren seudulla (19,8 %). Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen. 4.4 Energiahuolto Suomen energiahuollon nykytila Vuonna 2010 Suomen energiatuotanto oli yhteensä GWh ja energiankulutus GWh. Tuotanto ja kulutus esitetään alla olevissa kaavioissa 1 ja 2 (Energiateollisuus 2011). (Combined heat and power CHP = yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) Kaavio 1. Sähkön tuotanto Suomessa energialähteittäin vuonna (52)

15 Kaavio 2. Sähkön kulutus Suomessa vuonna Pohjanmaan energiahuollon nykytila Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä tekee noin 7 % koko maan sähkontuotannosta. Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä. Puu ja turve ovat tärkeitä polttoaineita Pietarsaaren voimalaitokselle, joka on maailman suurin biopolttoaineella toimiva voimala. Puuta energiantuotannossa käyttävät laajemmassa mittakaavassa myös Pietarsaaren metsäteollisuus. Maakunnan suurin vesivoimalaitos sijaitsee Kaitforsissa. Tuotanto nykyisissä paikallisissa vesivoimaloissa jatkuu, ja niitä laajennetaan siihen soveltuvilla paikoilla asianmukaisen lupamenettelyn jälkeen. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2009 yhteensä neljä tuulivoimala-aluetta, joilla sijaitsi yhdeksän voimalaa. Tuulivoimatuotannon kokonaistuotanto maakunnassa oli noin 9 GWh (kaavio 3), joka vastaa noin 2 % Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan tärkeimmät energiahuollon alueet: - Kristiinankaupungin voimalaitosalue - Vaasan Vaskiluodon voimalaitosalue - UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalue - Kaitforsin vesivoimalaitos, Kruunupyy - Suurjännitejohdot ja suuret sähköasemat. - Nämä alueet ovat seudullisesti merkittäviä, ja ne on osoitettu maakuntakaavassa. Pienet paikalliset voimalaitokset osoitetaan kuntien kaavoissa. Energiantuotanto ja -kulutus Pohjanmaalla esitetään alla olevissa kaavioissa 3 ja 4 (Energiateollisuus 2011). 14 (52)

16 Kaavio 3. Energian tuotanto Pohjanmaalla energialähteittäin vuonna 2010 (Energiateollisuus 2011). Kaavio 4. Energian kulutus Pohjanmaalla vuonna 2010 (Energiateollisuus 2011). Uusiutuviin energiamuotoihin perustuva energiantuotanto Pohjanmaalla vuonna 2010 esitetään alla olevassa kaaviossa (52)

17 Kaavio 5. Suomessa on parhaillaan vireillä lähes 100 tuulivoimahanketta, joiden suunniteltu teho on MW. Pohjanmaan maakunnassa oli kesällä 2010 suunnitteilla yhteensä 25 tuulivoimala-aluetta, joiden voimaloiden kokonaisteho olisi noin MW. Siten noin 30 % Suomessa vireillä olevista hankkeista sijoittuu Pohjanmaan maakunnan alueelle. Lämmöntuotanto Suomessa Kaukolämpö on etenkin taajamissa maamme yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on lähes 50 %. Seuraava kaavio näyttää lämmöntuotannon rakenteen Suomessa (Energiateollisuus 2011). Kaavio 6. Lämmön tuotanto Suomessa vuonna 2010 (Energiateollisuus 2011). 16 (52)

18 Kaaviossa 7 esitetään vuonna 2010 kaukolämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet Suomessa (Energiateollisuus 2011). Kaavio 7. Kaukolämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet Suomessa vuonna 2010 (Energiateollisuus 2011). Vuonna 2010 Suomen rakennuskannan kerrosala oli m 2. Luku ei sisällä kesämökkejä eikä maatalousrakennuksia. Kaukolämmön tuotanto Pohjanmaalla Pohjanmaan asutuksesta noin 33 % eli noin henkilöä on liittynyt kaukolämpöverkkoihin. Kaukolämpöverkkoja on Laihialla, Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Vaasassa, joissa noin 62 % asukkaista on kaukolämmityksen piirissä. Maakunnan rakennuskannan kerrosala on noin m 2 ja sen laskennallinen lämpötarve noin 2 TWh (Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla 2010, s. 34). Tulevaisuuden energiahuolto Ottamalla huomioon ja konkretisoimalla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, Pohjanmaan energiastrategian sekä muut maakunnalliset tavoitteet ja strategiat Pohjanmaa voi yltää energiaomavaraiseksi vuoteen 2030 mennessä. Maakunnan alueella syntyvien, energiantuotantoon soveltuvien raaka-aineiden energiasisältö on hyvin suuri, ja se vastaa lähes 2/3:aa koko maakunnan sähkö- ja lämmitysenergian tarpeesta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää useiden eri tekijöiden yhteisvaikutusta massiivinen tuulivoimatuotanto perustana. Joihinkin energiantuotannon ja -kulutuksen kehitykseen liittyviin tekijöihin ei ole ollut mahdollista perehtyä tarkemmin; tälläisia ovat esimerkiksi liikennekysymykset ja tekniikan edistysaskeleet. Vuonna 2030 energian tavoitteellinen loppukulutus Suomessa on 310 TWh ja sähkönkulutus 92 TWh. Kun oletetaan, että Pohjanmaa sitoutuu omalla osuudellaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen loppukulutus maakunnassa 9,2 TWh. Energiahuolto ja siirtyminen uusiutiviin energialähteisiin tapahtuvat ensisijaisesti massiivisen tuulivoimatuotannon avulla ja lisäämällä maakunnan biopolttoainevarannon käyttöä. 17 (52)

19 Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton selvityksen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. Maakunnan metsien kononaisvuosikasvu vastaa noin 4,2 TWh:a, ja mikäli tämä hyödynnetään 70 %:sti energiantuotannossa, vastaa se 2,9 TWh:a eli % kulutuksesta vuonna Kun tähän lisätään biokaasun hyödyntäminen, näillä kahdella voidaan kattaa % kulutuksesta. Maakunnan jätteenkäsittelykeskusten ja jätteenpolttolaitosten energiantuotanto vastaa tuolloin 3 4 %:a loppukulutuksesta. Geotermisen lämmön (maa-, kallio- ja sedimenttilämmön) hyödyntäminen on maakunnassa kasvussa ja vastaa noin 2 3 %:a loppukulutuksesta vuonna Myös aurinkoenergian käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, ja teknisten ratkaisujen kehittyessä tämän uusiutuvan energiamuodon potentiaali kasvaa meidänkin leveysasteillamme ja sitä hyödynnetään nykyistä enemmän energiantuotantoon ja lämmitykseen. 18 (52)

20 4.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Kuva 5. Työpaikkatiheys Pohjanmaalla vuonna 2005 (Tilastokeskus, SYKE). Työllisyystilanne on Pohjanmaalla parempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2010 maakunnan työttömyysaste oli 6,9 % ja koko maassa 10,0 %. Vuosina työttömyys kasvoi 6 % matalasuhdanteen takia. ELY-keskuksen mukaan työttömiä oli kesäkuussa 2011 seutukunnittain seuraavasti: Kyrönmaa 6,4 %, Vaasan seutu 6,7 %, Suupohjan rannikkoseutu 5,0 % ja Pietarsaaren seutu 6,3 %. 19 (52)