Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelma 1998 2001"

Transkriptio

1 Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 14/2003 Loppuraportti

2 Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 14/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Tekes käynnisti jätteiden energiakäytön teknologiaohjelman vuonna Siihen aikaan oli nähtävissä EU:n direktiivien ja yleensäkin jätehuoltoon liittyvien määräysten kehittyminen sellaiseen suuntaan, että jätteiden energiasisällön hyödyntäminen katsottiin yhdeksi vakavasti otettavista vaihtoehdoista jäteongelman ratkaisussa. Toisaalta jätteiden hyötykäytön priorisoinnissa jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalin kierrätys olivat energiakäyttöä edellä. Suomalaisen jätteen energiakäytön ominaispiirteeksi erityisesti teollisuudessa oli alkanut muodostua kierrätyspolttoaineen rinnakkaiskäyttö pääenergialähteen kanssa, kun taas Euroopassa muualla valtavirtana oli ja on yhä edelleen jätteiden massapoltto. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin jätteiden energiakäytön tekniikoiden kehittäminen ja energiakäytön ja materiaalien kierrätyksen integrointi. Erityisesti teollisuuden suurten jätevirtojen hyödyntäminen otettiin kehityksen kohteeksi. Lisäksi Euroopan tilanteen erilaisuus asetti ohjelmalle kansainvälisen yhteistyön osalta merkittäviä haasteita. Niihin vastattiin rakentamalla heti ohjelman alusta lähtien läheinen yhteistyö Hollannin viranomaisen Novemin ja ohjelman välille. Muodollisesti yhteistyösopimus solmittiin Tekesin ja Novemin välille. Lisäksi IEA:n Bioenergy-sopimuksen kanssa tehtiin käytännön yhteistyötä. Ohjelman painoalueiksi valittiin: syntypistelajittelu,kierrätyspolttoaineiden valmistus ja laadunhallinta, poltto- ja kaasutustekniikat ja päästöjen hallinta, uudet integroidut energia- ja materiaalinkäyttöjärjestelmät sekä kansainvälinen yhteistyö. Ohjelmassa toteutettiin yhteensä 62 hanketta, joista 29 tutkimuslaitoksissa ja 33 yrityksissä. Ohjelman kokonaisbudjetti oli noin 17 milj., josta Tekesin osuus oli 8 milj. eli 47 %. Ohjelman hankkeita toteutti 10 eri tutkimustahoa ja 27 yritystä ja ohjelmassa oli mukana yhteensä 54 tutkimus- ja yritystahoa. Tässä loppuraportissa on esitelty kaikki mukana olleet projektit yhteystietoineen. Ohjelmasta on tehty lisäksi erillinen arviointi, jonka loppuraportti julkaistaan Tekesin julkaisusarjassa. Teknologiaohjelman ansiosta tutkimus- ja kehitystyö jätteiden energiakäytön alueella saatiin hyvin käyntiin ja merkittäviä teknologiaparannuksia saatiin aikaan. Ohjelman ansiosta Suomen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet on paremmin saavutettavissa ja yritysten liiketoiminnan kannalta EU:n jätedirektiivien vaikutukset ovat paremmin selvillä ja liiketoiminnan kehittäminen on varmemmalla pohjalla. Työ ei kuitenkaan tullut valmiiksi ja se jatkuu ohjelman jälkeenkin ja siinä teknologiaohjelman aikaansaama yhteistyöverkosto luo hyvät edellytykset uusien innovaatioiden kehittämiselle.

5 Tekes haluaa kiittää kaikkia Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita sidosryhmiä sekä henkilöitä rakentavasta ja hedelmällisestä yhteistyöstä. Erityisesti Tekes haluaa kiittää ohjelmapäällikkö Kai Sipilää ja ohjelman toteutusta valvonutta johtoryhmää onnistuneesta ohjelman läpinviennistä. Joulukuussa 2002 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Jätteiden energiakäytön teknologiaohjelma käynnistyi kesällä 1998 ja kesti vuoden 2001 loppuun. Ohjelman tavoitteena oli kehittää integroituja energia- ja materiaalihyötykäyttöratkaisuja ja -tekniikoita yhdyskunta- ja teollisuusjätteille sekä kehittää alan osaamista. Kansallisen jätesuunnitelman keskeinen haaste on yhdyskuntajätteiden 70 %:n hyötykäyttöasteen saavuttaminen vuonna 2005, mikä merkitsee jätteiden energiahyötykäytön kohottamista noin 1 miljoonaan tonniin vuodessa. Nykyinen energiakäyttö on noin t/a, mutta huomattava osa siitä saattaa loppua v alusta alkaen uuden jätteenpolttodirektiivin tullessa voimaan ja asettaessa kalliimpia puhdistusvaatimuksia nykyisille kattilalaitoksille. Ohjelmassa haluttiin kehittää nykyistä, eurooppalaista sekajätteen massapolttoa oleellisesti parempia ratkaisuja niin kotimaan markkinoille kuin vientimarkkinoille. Kehitettävät sovellukset perustuvat jätteen syntypistelajitteluun ja laatukontrolloidun kierrätyspolttoaineen (REF) valmistukseen, sekä kierrätyspolttoaineiden polttoon tai kaasutukseen kaupunkien ja teollisuuden yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) voimalaitoksissa. Tällöin voidaan saavuttaa selvästi korkeampi jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöaste sekä alhaisemmat kustannukset verrattuna sekajätteen massapolttoon. Ohjelma painottui seuraaviin osa-alueisiin: jätteiden syntypistelajittelu, kierrätyspolttoaineiden valmistus ja laadunhallinta poltto- ja kaasutustekniikat, päästöjen hallinta ja tuhkan jälkikäyttö uudet järjestelmät, kuten integroidut energia- ja materiaalihyötykäyttökonseptit kansainvälinen yhteistyö, erityisesti Novemin (Alankomaat), EU:n komission ja IEA Bioenergia -verkoston kanssa. Ohjelmassa toteutettiin 29 tutkimuslaitos- ja 33 yritysprojektia, yhteensä 62 hanketta. Niiden kokonaisbudjetti oli 17 milj. euroa (101 milj. mk), josta Tekesin rahoitus oli 8 milj. euroa (47 milj. mk). Hankkeita toteutti 10 eri tutkimusorganisaatiota ja 27 eri yritystä. Lisäksi niihin osallistui joko rahoittajina tai johtoryhmätyöskentelyn kautta 54 eri yritystä tai julkista tahoa. Projektityöskentelyssä verkottuminen onnistui hyvin, ja aiheen mielenkiintoa kuvaa hyvin myös korkeat osallistujamäärät vuosiseminaareissa (yli kaksisataa osanottajaa). Kansainvälinen päätösseminaari järjestettiin yhdessä EU TREN:n, Novemin ja IEA Bioenergian kanssa EU:ssa arvioidaan kaatopaikkadirektiivin johdosta tarvittavan jätteiden energiahyötykäyttöinvestointeja Mt/a:n (10 20 Mtoe/a:n) käyttöä vastaten vuoteen 2010 mennessä. Nykyisin Euroopassa jätteiden energiakäyttö on n. 50 Mt/a n. 300 laitoksessa. Ns. suomalaisen mallin mukaisilla ratkaisuilla syntypistelajittelu, kierrätyspolttoaineen valmistus, poltto tai kaasutus nykyisten kattilalaitosten yhteydessä on huomattavan laajat ja kasvavat markkinat. Jätteiden energiakäyttöä kiihdyttävät ensisijaisesti jätehuollon uudistumistarpeet kaatopaikkakuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi ilmastomuutoksen torjunnasta johtuen lisääntyy tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Ohjelmassa onnistuttiin luomaan tavoiteltu osaamis- ja yhteistyöpohja tuleviin yritys- ja investointihankkeisiin. Teknologiaohjelmassa aloitettu työ jatkuu voimakkaana eri tahoilla Suomessa tukien niin valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita vuodelle 2005 kuin EU:n kaatopaikkadirektiivin tavoitteita energiahyötykäytön lisäämiseksi. Lisätietoja ohjelmasta ja sen tuloksista on ohjelman kotisivuilla:

7 Summary Waste to Energy Technology Program started in the summer of 1998 and ended in The aim of the program was to develop solutions for integrated energy including material recovery and techniques for municipal and industrial waste. Developing of know-how was also one of the aims. The most focal challenge in the National Waste Plan is to achieve a 70-percent recovery rate of municipal waste by 2005, which means, according to the authorities, that energy recovery of waste should be raised to about 1 million tonnes a year. Current amount of energy recovery is approximately t/a but a significant share of it may end from the beginning of 2006, when the new Waste Incineration Directive will become effective and thus sets higher and more expensive standards for flue gas cleaning in existing boiler plants. The program aimed at developing alternative solutions for domestic market and export to replace mass incineration of mixed waste typical in Europe. The applications were based on source separation of waste and manufacturing of solid recovered fuels (SRF), and also on co-combustion or co-gasification of REF in municipal or industrial combined heat and power plants. This enables achieving higher material and energy recovery rate of municipal solid waste and lower costs compared to mass incineration of mixed waste. The key topics of the program were: source separation, production and quality control of solid recovered fuel combustion and gasification techniques, emission control and ash utilisation new systems, such as integrated energy and material recovery concepts international co-operation especially with Novem (The Netherlands), The European Commission and IEA Bioenergy Agreement. The program included 29 research institute projects and 33 industrial projects (totally 62). Total budget was 17 million euros (101 Mmk) of which the funding of Tekes was 8 million euros (47 Mmk). 10 different research organisations and 27 companies were involved in implementing the projects. In addition, 54 companies / public organisations took part in the project either as a member of the project steering group or as a financier. International closing seminar was arranged in co-operation with EU TREN, Novem and IEA Bioenergy on It is estimated in the EU that due to landfill directive, waste-to-energy investments are needed up to Mt/a (10 20 Mtoe/a) by Nowadays waste-to-energy capacity is about 50 Mt/a in 300 plants. Solutions based on advanced waste-to-energy technologies source separation, SRF production, co-combustion or co-gasification of SRF have vast and growing market. The program succeeded in networking R&D organisations, industry, waste management companies and the authorities. Projects created the basis of knowledge and linked different parties for future industrial and investment projects. The work started in the technology program continues strongly in Finland and supports the objectives of the National Waste Plan for year 2005 and the EU s Landfill Directive to increase energy recovery of waste. More information of the program and its results can be found in the following web site:

8 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Valtakunnalliset suuntaviivat Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuudet Jätteiden energiakäytön tulevaisuus Ohjelman sisältö ja keskeiset tulokset Teknologiaohjelman yleiskuvaus Tausta Tavoitteet Tutkimusalueet Rahoitus Toimintaan osallistuneet tahot Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman tulosten esittely päätutkimusalueittain Syntypistelajittelu ja REF:n valmistus REF:n poltto, kaasutus ja muu energiakäyttö, päästöt Järjestelmä- ja kustannustarkastelut, tuhkan jälkikäyttö Loppupäätelmät Liitteet Jätteiden energiakäytön teknologiaohjelman projektit Ohjelmaan osallistuneet tutkimustahot Ohjelman seminaarit Julkaisut, opinnäytteet ja patentit Tutkimusprojektitiivistelmät...43 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...149

9 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat 1.1 Valtakunnalliset suuntaviivat Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa jätteiden energiakäyttö on osa laajempaa jätehuoltoa ja -politiikkaa, jota ohjataan mm. viranomaismääräyksillä ja EU:n direktiiveillä. Valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallinen jätesuunnitelma ja sen tarkistusehdotus linjaavat kansalliset tavoitteet vuoteen Suurimpana haasteena on yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöasteen kohottaminen nykyisestä noin 40 %:sta 70 %:iin, joka on vuoden 2005 tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimakasta jätteiden energiakäytön lisäämistä maassamme. Jätehierarkian mukaisesti jätteiden syntyä tulee ensisijaisesti vähentää, toissijaisesti lisätä materiaalikierrätystä sekä energiahyötykäyttöä, ja lopuksi loppusijoittaa hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. EU:n kaatopaikkadirektiivi on merkitykseltään voimakkain päätös, koska siinä asetetaan tavoitteet vähentää huomattavasti biohajoavan jätteen kaatopaikkaläjitystä vuoteen 2016 mennessä. Useassa Euroopan maassa on päätetty jo tätäkin nopeammasta jätteiden kaatopaikkasijoituksen rajoituksesta. Esimerkiksi Ruotsissa tuli v alusta voimaan palavan jätteen kaatopaikkakielto ja v alusta tulee voimaan biologisesti hajoavan jätteen kaatopaikkakielto. Jätteiden hyötykäyttöä ohjaavat voimakkaasti myös eri materiaalien kierrätykseen velvoittavat direktiivit, jotka osin asettavat minimitavoitteet kierrätykselle. Näitä ovat esim. pakkausjätteitä, romuautoja sekä sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat direktiivit. Jätteiden energiakäyttöä ohjaavat taulukossa 1 esitetyt megatrendit. Keskeisiä ovat valtakunnallisesta jätehuoltopolitiikasta lähtevät linjaukset, kuten Taulukko 1. Jätteiden energiakäyttöä ohjaavat megatrendit. 1. Valtakunnallinen jätesuunnitelma v ja sen päivitysesitys Hyötykäyttötavoitteen nosto noin 40 %:sta 70 %:iin. Onko saavutettavissa? Kaatopaikkakuormituksen vähentäminen EU:n direktiivin mukaan. Vrt. Ruotsi. Miten kaatopaikkaveroa korotetaan nykyisestä 90 mk/t 15 /t? Energiakäyttöön tulisi noin 1 Mt/a ~ 0,5 Mtoe/a vai jatkuuko kaatopaikkasijoitus? Miten energiankäyttö toteutettaisiin? Kustannukset? Ohjelman tulisi luoda ehdotuksia! 2. Kioto v Ilmastostrategiassa jätehuollon rooli merkittävä, tavoiteluku oli 3,6 MtCO 2 /a. Orgaanisen materiaalin läjityksen oleellinen vähennys sekä vanhoilla kaatopaikoilla metaanin keruu ja energiakäyttö ja soihdutus. REF:n lisäkäyttö. KTM:n uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma: Puu + REF korostuvat. 3. EU:n jätteenpolttodirektiivi sekä rinnakkaispoltolle että uusille laitoksille. LCP-direktiivi Rajoittavat kattiloiden päästöjä ja lisäävät siten kustannuksia. 4. Jätteiden energiateknologian ja eri markkinoiden kehitys REF/SFS- ja SRF/CEN-polttoaineluokitus ja standardisointi. Miten määritellään REF:n biloginen osuus RES-E-direktiivissä vihreä sähkö? Euroopassa avautumassa laajat markkinat. Mikä vienniksi Suomesta? 5. Jätteiden energiakäytön tasapaino materiaalikierrätykseen ja energiakäytön hyväksyttävyys? 1

10 Yhdyskuntajäte v ,8 3,0 milj. t/a Yhdyskuntaliete v t ka/a noin t/a Energiakäyttöön 0,09 0,25 W Kierrätykseen 0,82 1,0 milj. t/a Hyötykäyttöön t ka/a Kaatopaikalle 1,6 1,8 milj. t/a Kaatopaikalle t ka/a Kuva 1. Kaatopaikoille menevät yhdyskuntajätteiden ja -lietteiden määrät, jotka ovat jätevirroista suurimmat metaanipäästöjen lähteet 2. kierrätystavoitteet ja kaatopaikkasijoituksen rajoittamistavoitteet, sekä kansallisen ilmastostrategian ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteet ja linjaukset. Energiasektori voisi ottaa vastaan jätteistä valmistettuja kierrätyspolttoaineita (REF, recovered fuels) sekä niillä tuotettua kaukolämpöä ja sähköä, kunhan toiminta ei teknisesti eikä taloudellisesti aseta energialiiketoiminnoille lisärasitteita. Kierrätyspolttoaineiden potentiaali, 0,5 Mtoe/a, vastaisi noin 2 % maamme primääripolttoaineiden kulutuksesta. Ympäristöviranomaiset ovat arvioineet valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistuksen yhteydessä 1, että yhdyskuntajätteille tavoitellun 70 %:n hyötykäyttöasteen saavuttaminen tulee edellyttämään noin 1 milj.t/a:n energiakäyttöä. Jos biologisesti hajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulisi Suomessa voimaan v. 2010, nousisi jätteiden hyötykäyttökapasiteetin tarve noin 1,2 1,5 milj.t/a:iin, olettaen, että hyppäyksellisiä muutoksia ei tapahtuisi jätevirtojen synnyn vähentämis- tai kierrätysmahdollisuuksissa. Kuvassa 1 on esitetty metaanipäästöjen aiheuttajina tärkeimpien jätevirtojen yhdyskuntajätteiden ja -lietteiden kaatopaikkasijoitus- ja hyötykäyttömäärät 2. Vaikka teollisuudesta meneekin tonnimääräisesti suurempia jätemassoja kaatopaikoille, niiden sisältämä orgaanisesti hajoava hiilisisältö ja siten metaanipäästöpotentiaali on pienempi kuin yhdyskuntajätteissä. Paikallisia jätestrategiatarkasteluja tehtiin teknologiaohjelmassa pääkaupunkiseudulle ja Lappeenrannan seudulle sekä KTM:n osarahoituksella myös Rovaniemelle ja Poriin. Kuvassa 2 on esitetty esimerkkinä pääkaupunkiseudulle tehty hyötykäyttöskenaario. Yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste on mahdollista kohottaa nykyisestä 46 %:sta 75 %:iin toteuttamalla jätteiden energiakäytön investoinnit ja lopettamalla palavan aineksen kaatopaikkasijoitus Ämmässuon kaatopaikalle. Materiaalikierrätys perustuu nykyiseen paperin ja pakkausten syntypaikkalajitteluun, joka on yksi Euroopan tehokkaimmista järjestelmistä. 1 Pahkala,O., Valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistus jätepolitiikan uudet haasteet, esitelmä ohjelman loppuseminaarissa Lohiniva, E., Sipilä, K., Mäkinen, T. & Hietanen, L Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo: VTT (VTT Tiedotteita 2139). 2

11 1 000 t A 41 % 59 % B 34 % 48 % 18 % Kotitalousjäte Jätemäärissä ei ole mukana yhdyskuntalietteet rakennustoiminnan maamassat likaantuneet maat ongelmajätteet A 7 % 29 % 64 % B 41 % 29 % Kauppa, yritykset, virastot, teollisuus A 17 % 46 % 30 % 38 % B 33 % 46 % 21 % Rakennusjäte Energiahyötykäyttö Materiaalihyötykäyttö Kaatopaikka A = nykytilanne B = visio v Hyötykäyttöaste 46 % -> 75 % Jätteiden kokonaismäärä t/a, josta Ämmässuolle n t/a, josta palavaa n t/a Materiaalikierrätykseen nyt t/a Kuva 2. Alueellinen jätteiden hyötykäyttöskenaario pääkaupunkiseudulta, YTV Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuudet Valtakunnallisessa ilmastostrategiassa on tarkasteltu toimenpiteitä, joilla Suomessa voitaisiin päästä ns. Kioton sopimuksen tavoitteisiin vuosien tarkastelujaksolla. Päähuomio on kaatopaikkakaasujen päästöjen vähentämisessä, koska metaani on voimakas ilmastomuutoskaasu. Kuvassa 3 on esitetty jäteinventaarion mukaan kaatopaikoille vietävissä materiaaleissa oleva orgaanisesti hajoavan hiilen määrä. Kuvan perusteella on selvää, että vähentämistoimenpiteet tulisi kohdistaa etenkin kaatopaikoille menevien yhdyskuntajätteiden määrän vähentämiseen. Yhteistyössä Climtech-ohjelman kanssa laadittiin laskelmat eri jätehuollon toimintaskenaarioiden vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Työssä tarkasteltiin kolmea eri toimintamallia: nykykehitys jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto hyötykäyttöskenaario, jossa lisäksi paperin ja muovin lisäkierrätys. Taulukossa 2 on esitetty laskennan keskeiset tulokset kaatopaikkakaasujen vähentämisen, kierrätyspolttoaineiden energiakäytön ja materiaalikierrätyksen yhteisvaikutuksena. Olennainen muutos on tapahtumassa kaatopaikkakaasujen laskentasäännön muuttuessa IPCC:n suosituksesta v. 2002, jolloin mm. ilmastostrategiassa esitetystä n. 3,6 MtCO 2ekv /a:n vähennystavoitteesta poistuu laskentasäännön muuttuessa noin 2 Mt/a. Se tulee siis korvata muilla vähennystoimenpiteillä muilla sektoreilla. Jätteiden energiakäyttöä voidaan lisätä merkittävästi. REF:n käytön on laskettu korvaavan Etelä-Suomessa ja rannikolla pääasiassa kivihiiltä sekä sisämaassa turvetta. Jätteiden energiakäyttö perustuisi mm. jätteiden energiakäyttöohjelmassa kehitettyihin toimintamalleihin ja tekniikoihin, jotka toteutuisivat noin 20 kaupungissa seospolttona ja kaasutuksena isojen, sähköä ja kaukolämpöä tuottavien voimalaitosten yhteydessä. Perinteistä sekajätteiden massapolttoa erillisessä sähköntuotannossa ei toteu- 3 Paavilainen., J. et.al. Pääkaupunkiseudun jätteiden energiakäyttöselvitys, projekti 4/98. Loppuraportti: Mäkinen, T., Sipilä, K., Hietanen, L. & Heikkonen, V. Pääkaupunkiseudun jätteiden energiakäyttöselvitys. Helsinki: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, s. + liitt. 12 s. (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C: 2000). 3

12 Gg DOC/a Lietteet Muun teollisuuden kiinteät jätteet Metsäteollisuuden kiinteät jätteet Rakennusjäte Kiinteä yhdyskuntajäte Kioto Kuva 3. Kaatopaikoille menevä orgaaninen hiili syntyy pääosin yhdyskuntajätteistä 4. tettaisi. Kaatopaikkakaasujen muodostumista, talteenottoa ja energiakäyttöä on tarkasteltu lähemmin Tuhkasen raportissa 4 sekä jätteiden energiakäytön kasvihuonekaasupäästöjä Lohinivan et. al. raportissa 2. Eri skenaarioiden väliset erot ovat tarkastelujaksolla 1,5 3,6 MtCO 2ekv /a. Aiemmalla, ns. massatasemallilla laskettuna erot olivat 4 7 MtCO 2 ekv /a. Jätteiden energiakäytön CO 2 -vähennyspotentiaali laskee merkittävästi, jos REF:n käyttö ei korvaisikaan kivihiiltä ja turvetta sähkön ja lämmön tuotannossa, vaan maakaasua ja puuta. Jätteiden energiakäytön lisääminen on taulukon mukaan merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää nykypäivästä vuoteen Jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttö eivät ole keskenään kilpailevia ratkaisuja kasvihuonekaasutarkastelussa. Esimerkkilaskelmat tehtiin käyttämällä pääkaupunkiseudun konkreettisia lukuja ja niihin sovitettuja teknologiaskenaarioita. Valtakunnalliset arviot tehtiin alueellisten jätemäärä- ja kattilatarkastelujen pohjalta. Hyötykäyttöskenaario perustuu projektissa Y15 kuvattuun ns. Urban Mill -konseptin visioon. Siinä kaupan ja teollisuuden jätevirrat käsitellään siten, että metallit ja lasit erotellaan kierrätykseen, paperikuitu pulpperoidaan ja paalataan kierrätykseen, jätemuoveista polyeteeni ja propeeni erotellaan kierrätykseen, ja puhdas puu erotellaan poltettavaksi tavallisissa polttokattiloissa. Tällöin jätteiden energiakäyttöön jätteenpolttodirektiivin alaisiin kattiloihin menisi vain kontaminoitunut jätepuu, vaikeasti kierrätettävät muovijakeet sekä muu palava aines. Kuvassa 4 on esitetty laskentaesimerkkinä käytetyt luvut pääkaupunkiseudulle. Peruskäytäntönä on vuoden 2001 tilanne, jossa kaatopaikkakaasuja ei keräillä (päästöt tco 2 ekv /a). Peruskäytäntöön verrattuna saataisiin metaanin keruulla ja metaanin käytöllä kaasumoottoreissa sähköntuotantoon merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lasku, päästöt laskisivat tco 2 ekv /a (1. skenaario). Edelleen päästöt alenisivat, jos kaikki palava aines ohjattaisiin massapolttoon lauhdesähkön tuotantoon, jolloin päästöjen lasku olisi tco 2 ekv /a (2. skenaario). 4 Tuhkanen, S Jätehuollon merkitys Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Kaatopaikkojen metaanipäästöt ja niiden talteenotto. Espoo: VTT. 46 s. (VTT Tiedotteita 2142). 4

13 Taulukko 2. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmahdollisuudet eri skenaarioissa 2. Toimenpide Nykykehitys Mt CO 2- ekv. Ilmastostrategia/ kaatopaikkadirektiivi Mt CO 2 -ekv. Orgaanisen jätteen kp-kielto v Mt CO 2 -ekv. Hyötykäyttö: kuitu + muovi Mt CO 2 -ekv. Kaatopaikkasijoituksen vähentäminen 0,5 (3,1) 0,7 (3,8) 1,0 (5,2) 1,0 (5,2) Kaatopaikkakaasun talteenoton ja pintakerrosratkaisujen lisäys Jätteiden energiakäytön lisääminen (korvataan fossiilisia polttoaineita) Materiaalikierrätyksen lisääminen (korvataan neitseellisten raakaaineiden käyttöä ja säästetään energiaa) 0,6 0,6 0,5 0,5 0,2 0,6 1,5 1,3 0,2 0,4 0,6 0,8 Yhteensä 1,5 (4,1) 2,3 (5,4) 3,6 (7,8) 3,6 (7,8) Ns. Ilmastostrategian vähennystavoite oli 3,6 MtCO 2 /a. Uusi FOD-dynaaminen laskentamalli sulattaa siitä 2,1 Mt/a (suluissa vanhalla massatasemallilla saadut kaatopaikkakaasujen vähennykset). kt CO2-ekv./a Kaatopaikka Energiakäyttö Muovin kierrätys Paperin kierrätys Metallien ja lasin kierrätys Yhteensä Tehokas CH4 kaasun talteenotto + moottorisähköä Massapoltto 28 % sähköä REF:in energiakäyttö korvaa hiiltä kaasutuksella Urban Mill + energiaa kuten edellinen Hyötykäyttö max. kuitua ja PE-muovia Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöjen muutokset pääkaupunkiseudulla eri skenaarioissa kaatopaikkakaasujen nykykäsittelyllä, jätteiden massapoltolla, REF:n kaasutuksella ja sekä kuidun ja muovin talteenotolla 2. Lähde: Tuhkanen, Pipatti, Mäkinen, Sipilä, IEA Greenhouse Gas Agreement Seminar,

14 Jos REF:llä korvattaisiin kivihiiltä yhdistämällä REF:n kaasutus kivihiilikattilaan, päästöt laskisivat perustilanteeseen nähden tco 2ekv /a (3. skenaario). Neljännessä ja viidennessä skenaariossa on sovellettu ns. Urban Mill -konseptia, jossa REFpolttoaineesta on erotettu kuitu ja pakkausmuovit materiaalikierrätykseen korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Laskelman perusteella kuidun ja muovin lisäkierrätys ei antanut merkittävää parannusta moderniin, kivihiiltä korvaavaan REF:n kaasutustekniikkaan 2. Taloudelliset seikat ja paikallisten raaka-ainevarojen riittävyys pidemmällä aikavälillä ratkaisevat linjauksien valinnassa. Aikaansaatu vähennys perustilanteeseen verrattuna vastaisi laskennallisesti 52 %:n vähennystä pääkaupunkiseudun liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöistä ( tco 2 /a) ja 70 %:n vähennystä henkilöautoliikenteen ( t/a) päästöistä. Lopputuloksena voidaan todeta, että ns. suomalainen jätteiden hyötykäyttömalli on kustannustehokasta teknologiaa kasvihuonekaasujen vähentämisessä verrattuna pelkästään kaatopaikkakaasujen talteenottoon tai perinteiseen sekajätteen massapolttoon ja erilliseen sähköntuotantoon. Energiakäytön vähennyspotentiaali on suurimmillaan korvattaessa kivihiiltä ja turvetta, mikä olisi tilanne pääosassa tulevista kattilainvestoinneista. Bioenergian ja kierrätyspolttoaineiden lisäkäytön ja teknologiakehityksen tulisi tapahtua yhteisesti toisiaan tukien. 1.3 Jätteiden energiakäytön tulevaisuus Ohjelman koordinaatio on tehnyt yhteistyössä Climtech-ohjelman kanssa mallin jätesuunnitelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi 2. Kuvassa 5 on esitetty yleisesti, miten 1 milj.t/a:n REF:n käyttötavoite saavutettaisiin CHP-laitosten yhteydessä fossiilisia polttoaineita korvaten. REF:n käyttötavoite edustaisi noin 5 TWh/a:n polttoainemäärää ja teoreettisesti noin 1 1,5 TWh/a:n sähköntuotantopotentiaalia Nykyisten ja jo päätettyjen investointien mukaisen kattilatietokannan pohjalta tehtiin alueellinen laskentamalli, jotta voitiin huomioida myös polttoaineiden kuljetusmatkat ja -kustannukset. Lisäksi pyrittiin huomioimaan samoihin kattiloihin mahdollisesti tulevat puupolttoaineiden kasvavat määrät. Alueelliset erot voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi Uudellamaalla kierrätyspolttoaineiden lisäys on merkittävä verrattuna puupolttoaineiden A HAJAUTETTU MALLI Kierrätyspolttoaineiden käyttö 1 Mt/a Mtoe/a Mahdollistaa tehokkaan materiaalikierrätyksen vs. massapoltto Tukeutuu yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon Paikan nimet kuviteltuja Seinäjoki Rovaniemi Oulu Jyväskylä Kajaani Kuopio Pori Savonlinna Valkeakoski Rauma Lappeenranta Lahti Naantali Kotka Helsinki 5 kpl isoja á t/a, 80 MW pa /laitos, t/a 11 kpl keskikokoisia á t/a, 40 MW pa /laitos, t/a 5 kpl pientä á t/a monojätettä, Mw t/a Investoinnit yhteensä : laitosta + REF-asemat = M Gate fee alle kaatopaikkamaksujen tai sekajätteen massapolton Myyntitulo sähkö + lämpö = η = 80 %, massapoltossa vain sähköä 25 % Pelkkä kaukolämmön tuotanto ei mahdu nykyverkkoihin B KESKITETTY, KALLIS MALLI 4 Massapolttolaitosta Investoinnit noin 400 M. Helsinki, Tampere ja Oulu? REF:n sijasta voisi polttaa sekajätettä, ei kaukolämpötuloa pa Kuva 5. Miten 1 Mt/a:n jätteiden energiakäyttö voitaisiin saavuttaa? 6

15 lisäykseen. Pohjanmaalla ja Lapissa kierrätyspolttoaineiden määrän kasvu on vähäistä. Sisä-Suomessa metsätähteiden ja muiden puupolttoaineiden lisätuotantomahdollisuudet ovat huomattavat. Yhteenveto valtakunnallisesta polttoainetarjonnasta on esitetty kuvassa 6. Tulevina vuosina metsätähteiden ja kierrätyspolttoaineiden lisätuotantotavoitteet ovat keskenään lähes yhtä suuret uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa. Jo ohjelman alusta alkaen oli selvää, että jätteiden energiakäytön kehitystoimintaa ei pidä kohdentaa vain polttolaitoksiin ja niiden käytettävyyden parantamiseen. Ohjelman fokukseksi valittiin koko jätteiden hyötykäyttöketjuun kohdistuva, käytännön esimerkkilaitoksista lähtevä kehitystyö. Tällä haettiin koko ketjun optimointia, jolloin voidaan saavuttaa parhaat ratkaisut materiaali- ja energiahyötykäytön kokonaisuuden kannalta (kuva 7). Se on edelleenkin rakentava lähestymistapa jätevirtojen materiaali- ja energiahyötykäytön optimaaliseksi kehittämiseksi. Jos EU:n liikenteen biopolttoaineita koskeva direktiivi hyväksytään esityksen mukaisesti v. 2003, muuttaisi se todennäköisesti myös jätteiden hyötykäytön suuntausta. Biokaasun tuotanto biojätteiden ja lietteiden mädätyksellä sekä kaatopaikkakaasujen keruu tulisivat aiempaa olennaisesti tärkeämmiksi kuin mitä ne olivat nyt toteutetussa ohjelmassa. Polttoaineveron vapautus muuttaisi niiden kilpailukykyä liikennesektorilla. Nykyään biokaasut pääasiassa soihdutetaan tai käytetään paikallisesti kaukolämmön tai sähkön tuotantoon pienvoimaloissa. Arvioidut kotimaisten polttoaineiden tuotantomahdollisuudet maksimiskenaariossa lukuun ottamatta mustalipeää ja puun pienkäyttöä 90 TW h/a Turve Peltobiomassat Kierrätyspolttoaineet Ensiharvennukset Männiköiden päätehakkuut Kuusikoiden päätehakkuut Teollisuuden sivutuotteet Käyttömahdollisuudet nykyisissä ja rakennettavissa puu- ja turvekattiloissa Kuva 6. Kotimaisten kiinteiden polttoaineiden, mukaanlukien REF, tuotanto- ja käyttömahdollisuudet maksimiskenaariossa nykytekniikalla. 5 5 Helynen, S., Flyktman, M., Mäkinen, T., Sipilä, K. & Vesterinen, P., Bioenergian mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, VTT Tiedotteita s. 7

16 ONGELMA Yleensä halutaan päästä eroon kaatopaikalleviennistä HAETTAVA HYÖTY Haetaan ympäristöja taloudellista etua hyötykäytöstä (materiaali-ja energia hyötykäyttö) JÄTETTÄ TUOTTAVA TOIMINTA: kotitaloudet pakkausteollisuus rakennusteollisuus prosessiteollisuus autojen romutus jne Jäte Kaatopaikkalle Kierrätyspolttoaine JÄTETTÄ JALOSTAVA TOIMINTA (Ympäristöhuoltoyritykset) kuljetus käsittely polttoaineen valmistus materiaalikierrätys jne LCA Kierrätys LAITEVALMISTAJAT murskaimet kuljettimet jne kattilavalmistajat kaasutinlaitevalmistajat Lämpöä Sähköä Kaasua Polttoöljyä ENERGIAN TUOTANTO voimalaitokset kaukolämpökattilat kaasutus, biokaasu pyrolyysi biokaasu KIERRÄTYS- TEKNOLOGIA kierrätykseen tai kaatopaikalle Kuva 7. Jätteiden hyötykäytön kokonaisuus oli keskeinen lähtökohta ohjelmassa. 1.4 Ohjelman sisältö ja keskeiset tulokset Jätteiden energiakäyttöteknologiaa kehitettiin suomalaisten yritysten lähtökohdista, ovathan ne leijukerrospolton ja -kaasutuksen globaalisia markkinajohtajia. Pääpaino kattilavalmistajilla on kivihiilen, puupolttoaineen ja turpeen monipolttoainekattiloissa, mutta useita kattiloita on toimitettu myös pelkille kiinteille kierrätyspolttoaineille (kuva 8). Ohjelman tavoitteet ns. suomalaisen jätehuoltomallin ja siihen liittyvien teknologiaratkaisujen Kuva 8. Leijupoltto ja -kaasutus olivat keskeisiä sovellutuksia ohjelmassa. 8

17 A. Eurooppalainen sekajätteen massapoltto Rajattu syntypistelajittelu paperi DSD-pakkaus jne Sekajäte puhdistamoliete Massapolttolaitos sähköä harvoin kaukolämpöä B. Suomalainen REF-konsepti Syntypistelajittelu 2-7 eri astiaa kaupunki/maaseutu kotitalous/kauppa ja teollisuus materiaalikierrätys C. Materiaalikierrätyksen kohottaminen, visio? Syntypistelajittelu 2-3 standardia sama järjestelmä koko maassa kotitalous/teollisuus erilliskerättynä: paperi, lasi, metalli, ongelmajäte paperi puu muovi loput D. Dematerialisointi -jätteidenvähentäminen REF-asema murska/seula magneetti Eddy current REF I REF III kierrätys rejekti kaatopaikalle tai kompostiin REF+kuituasema moduloitu standardirakenne paperinerotus Urban Mill 95 % paperista talteen Seospoltto leijukattila Kaasutus pääkattilaan (Polttoöljyksi) REF Massa 45 % ei häiritse kaukolämpötuotantoa käytettävyys? puhdistettu polttokaasu tai -öljytuote Kuva 9. Ohjelmassa keskityttiin B- ja C-vaihtoehtojen teknologiakehitykseen. REF I -III lähinnä puuta ja muovia osalta voidaan esittää kuvan 9 mukaisesti. Työssä keskityttiin B- ja C-vaihtoehtojen kehittämiseen. Vaihtoehto A:n heikkoutena ovat syntypaikkalajitteluun perustuvan materiaalikierrätyksen puuttuminen ja alhaiset materiaalikierrätysasteet. Ohjelman aikana keskityttiin seuraaviin aiheisiin: jätteiden syntypistelajittelu, REF:n valmistustekniikat, REF:n laatustandardit (suomalainen SFS ja eurooppalainen CEN) käyttöongelmien poisto leijupoltossa ja päästöjen hallinta REF:n kaasutuksen kehittäminen (leiju- ja kiinteäkerrostekniikat), kaasujen suodatus ja pääkattilan päästöjen hallinta REF:n polton ja kaasutuksen tuhkat ja niiden jälkikäyttö uudet konseptit ja järjestelmät, esimerkkeinä: nestepakkauksien kierrätys ja Urban Mill -konsepti, järjestelmä- ja kasvihuonekaasupäästötarkastelut. Ohjelman tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti Jätteiden syntypistelajittelu on keskeinen materiaalikierrätyksen edistämisessä. Sekä syntypistelajittelun että eri REF-valmistusasemien prosessien vaikutusta eri virtojen erotteluun ja niiden koostumukseen tutkittiin kenttäkokein. REF-asemilla tarvitaan uusia mekaanisia lajittelutekniikoita korvaamaan ja täydentämään manuaalista lajittelua. Uusina ratkaisuina ovat tulossa kemialliset, fysikaaliset ja IT-tunnistustekniikat. REF-asemia voidaan kehittää, jolloin metalli-, lasi-, kuitu- ja muovijakeita saadaan materiaalikierrätykseen ja vain huonolaatuinen aines hyödynnetään energiana. Kierrätyspolttoaineiden laatustandardit tulevat markkinoille edesauttamaan polttoainekauppaa. Suomessa ja Euroopassa tehtävät standardisointityöt ovat tärkeitä ja vaativat aktiivista jatkokehitystä (REF:n SFS-standardi ja CEN:n SRF, solid recovered fuels -standardi). Suomessa REF:n seospoltto hallitaan paremmalla REF:n laadunhallinnalla sekä kattiloiden ja päästöjen puhdistuksella ja seurannalla. Seospolton rinnalle tullaan rakentamaan myös 100 %:n REF- kattiloita ja -kaasuttimia korkeammilla höyrynarvoilla voimantuotantoon. Monojakeiden energiakäyttöön tehdään investointeja esim. lietteille, CCA-puulle, autonrenkaille, autonhajottamojätteille (ASR) sekä sähkö- ja elektroniikkaromulle (ESR). 9

18 REF:n kaasutus kaupallistui ohjelman aikana. Lahden Kymijärven CFB- ja Varkauden muovirejektin BFB-kaasuttimet ovat toimineet menestyksellisesti. Kaasujen puhdistus sekä tuhkan hallinta ja loppusijoitus ovat jatkotutkimuskohteita. Jätteenpolttodirektiivin valmisteluun vaikuttaminen oli tärkeää, ja jatkossakin direktiivien vaatimusten toteutus vaatii kehitystyötä. Ohjelman kautta on osallistuttu EU:n ns. BAT-raporttien tekoon. Pilot-kokein todennettiin ns. Urban Mill -konseptin mahdollisuus kuidun lisäkierrätykseen kaupan ja teollisuuden REF-polttoaineista. Kehitystyötä tarvitaan edelleen tekniikan kaupallistamiseksi sekä kuitu- ja muovituotteiden laadun ja hinnan todentamiseksi demonstraatiolaitoksissa. On osoitettu, että jätteiden energiakäyttö ns. suomalaisella mallilla on toteutettavissa tehokkaasti ja edullisesti integroiden jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttö. Energiakäyttö tukeutuu kaupunkien yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotannon rakenteeseen saavuttaen samalla merkittävän kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen. Valituilla tekniikoilla on huomattava vientipotentiaali tukien samalla suomalaista, alan johtavaa bioenergiatekniikoiden vientiä. Tärkein saavutus oli eri tahojen, kuten jätteiden tuottajien, jätehuoltoyritysten, energialaitosten, laitevalmistajien, viranomaisten ja tutkimustahojen, verkottaminen vuosina Vuosi- ja tutkijaseminaarien huomattavan suuret osanottajamäärät kuvaavat kasvanutta kiinnostusta. 10

19 2 Teknologiaohjelman yleiskuvaus 2.1 Tausta Teknologiaohjelma käynnistyi elokuussa 1998 laaditun tutkimustarveselvityksen ja teknologiaohjelmaehdotuksen pohjalta. Valtakunnallisen jätesuunnitelman lisäksi tutkimustoimintaa suuntasi ja vauhditti teollisuudesta tulleet kehitys- ja investointitarpeet. Yritysten panostusta jätteiden hyötykäyttöön oli lisännyt lähinnä neljä asiaa: lainsäädäntö edellyttää kaatopaikkakuormituksen vähentämistä hyötykäytöstä kiinnostuneet yritykset näkevät mahdollisuuksia parantaa omaa kilpailukykyään raaka-aine-, jäte- ja energiakulujen alenemisen kautta suomalaiset laitetoimittajat näkevät hyviä vientimahdollisuuksia muista maista poikkeavasti tehdyille teknisille ratkaisuille sekä kaikkien vientiyritysten on osoitettava Euroopassa toimintansa ympäristöystävällisyys. Tekesin aiemmissa teknologiaohjelmissa jätteiden energiakäytön projekteja oli toteutettu vaihtelevasti eri ohjelmissa. Hankkeiden painopiste oli ollut esim. Liekki-ohjelmassa jätteen polton päästöjen mittauksissa sekä Kesto-ohjelmassa tulistinmateriaalien kehityksessä. REF:n laatuun, tai sen kohottamiseen, ei juuri oltu kiinnitetty systemaattista huomiota. REF:n kaasutusta ei oltu vielä tutkittu, eikä teollisia laitoksia ollut toiminnassa. EU valmisteli useita direktiivejä, joista tärkein oli hyväksytty jätteenpolttodirektiivi. Jätteenpolttodirektiivi tulee voimaan uusille kattiloille joulukuussa 2002 ja vanhoille v Se linjasi ohjelman sisäisiä valintoja, ja tulee tulevaisuudessa olemaan keskeinen investointien reunaehto. Koordinaation taholta laadittiin myös ohjelman aikana muistioita viranomaisille ja eri tahoille koskien mm. metsäteollisuuden eri polttoainevirtojen rajauksia direktiiviin nähden, puhtaan puun määritelmää sekä kaasutuksen tulkintaa jätteenpolttodirektiivissä. Jätealan tutkimuksen puiteohjelma pyrittiin huomioimaan ohjelman suuntaamisessa. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa oli asetettu taulukon 3 mukaiset materiaalikierrätystavoitteet. Suomen jätehuollon kokonaiskustannukset olivat 1990-luvun alussa noin 3,3 miljardia mk/a, josta yhdyskuntien osuus oli 1,2 miljardia. Jätelain, EU:n direktiivien ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanon on arvioitu nostavan jätehuollon kokonaiskustannukset vuonna 2005 noin 5,8 miljardiin markkaan (noin miljardiin euroon), josta yhdyskuntien osuus olisi 2,4 (400 milj. ) ja teollisen tuotannon osuus 3,4 miljardia markkaa (600 milj. ). 2.2 Tavoitteet Ohjelman tavoitteena oli täsmentää ja kehittää ns. suomalaisen jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttömallin toteutusta verkottaen laajasti alalla toimivia tahoja. Jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti oli nähtävissä hyvin nopea tarve huomattaviin energiainvestointeihin yhdyskuntajätteiden 70 %:n hyötykäyttötavoitteen saavuttamiseksi. Ohjelman käynnistyessä syksyllä 1998 tavoitteet määriteltiin taulukon 4 mukaisesti. Pääpaino oli yrityshankkeita tukevissa tutkimushankkeissa. Ne tähtäsivät nopeasti pilot- tai demostraatiolaitoksiin uusien tekniikoiden soveltamisessa tai nykyisillä REF:n tuotanto- ja käyttölaitoksilla tapahtuvaan kehitystoimintaan. Uusia ratkaisuja luovilla järjestelmä- ja konseptitarkasteluilla oli keskeinen sija. Kehitystyölle asetettiin myös kvantitatiiviset tavoitteet niin jätemäärien kuin käsittelykustannusten osalta. 6 Suomen Ympäristö 161, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki

20 Taulukko 3. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita jätteiden hyödyntämiselle ja jätemäärille eri jätelajeissa. Jätelaji Vuosi 1994 Vuosi 2005 Kertymä t Hyöd.aste % Kertymä t Hyöd.aste % Biojäte Yhdyskunnat Elintarviketeollisuus Paperi Aaltopahvi, ruskea pahvi Muovi Lasi Metallit Teollisuus Yhdyskunnat Elektroniikkaromu Romurenkaat Romuautot Palava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Pakkausjäte Yhdyskuntien puhdistamolietteet Taulukko 4. Ohjelmalle asetetut tavoitteet. kehittää jätejakeiden energiakäyttöratkaisuja ja materiaalikierrätystä yritys- ja teollisuusalakohtaisesti järjestelmäkehitys korostuu samalla kun kehitetään yksittäisiä laitteita ja menetelmiä toiminta tapahtuu markkinalähtöisesti ratkaisemalla asiakkaiden jätteiden energiaja hyötykäytön ongelmia painopiste on metsän-, kemian- ja energiateollisuuden yhtiöissä ja yhdyskuntien ym. jätehuoltoyhtiöissä ml. pk-yritykset verkottaa kierrätyspolttoainekehitykseen osallistuvat yritykset, alan viranomaiset ja tutkijatahot sekä kotimaassa että viennin kohdemaissa saavuttaa uusilla ratkaisuilla käsittelykuluihin noin 100 mk/t:n säästö, mikä voisi merkitä vuositasolla milj. mk:n säästöä perinteisiin jätehuoltoratkaisuihin verrattuna kaatopaikkasijoitus tai massapolttolaitos vastaavaa kilpailukykyä kehitettäville järjestelmille ja laitteille vientimarkkinoilla 12

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power 28.10.2009 Sisältö Metso Power, CCS, ETP ja ZEP; mikä yhdistää Mikä on ETP? Mikä on ZEP? ZEP:n

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

LCP BREFin päivityksen tilanne

LCP BREFin päivityksen tilanne LCP BREFin päivityksen tilanne Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Jaakko Kuisma 1 Esityksen sisältö LCP BREF ja sen uudistaminen Kansallinen valmistautuminen uudistamiseen Kansalliset

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Tilannekatsaus 1.3.2013 Jukka Makkonen Energiateollisuus ry 1 Esitys 1. Tausta RES-direktiivissä 2. Miksi kestävyys on todennettava (3 syytä) 3. Historiaa

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Biotalous kestävät energiaratkaisut Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Kannuksen kaupunki 1. Biotalouden ja teollisuuden sivutuotevirrat uusien tuotteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,

Lisätiedot

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Puunjalostuksen näkymät Suomessa Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Pekka Lundmark, toimitusjohtaja Markus Rauramo, City Solutions divisioonan johtaja 27. toukokuuta 2016 1 Fortum ostaa Ekokemin Ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy

KOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy KOKOEKO-seminaari 14.2.2013 Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy The ANDRITZ GROUP Overview Company ANDRITZ AG, Graz, Austria (Group headquarters)

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot