Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelma 1998 2001"

Transkriptio

1 Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 14/2003 Loppuraportti

2 Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 14/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Tekes käynnisti jätteiden energiakäytön teknologiaohjelman vuonna Siihen aikaan oli nähtävissä EU:n direktiivien ja yleensäkin jätehuoltoon liittyvien määräysten kehittyminen sellaiseen suuntaan, että jätteiden energiasisällön hyödyntäminen katsottiin yhdeksi vakavasti otettavista vaihtoehdoista jäteongelman ratkaisussa. Toisaalta jätteiden hyötykäytön priorisoinnissa jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalin kierrätys olivat energiakäyttöä edellä. Suomalaisen jätteen energiakäytön ominaispiirteeksi erityisesti teollisuudessa oli alkanut muodostua kierrätyspolttoaineen rinnakkaiskäyttö pääenergialähteen kanssa, kun taas Euroopassa muualla valtavirtana oli ja on yhä edelleen jätteiden massapoltto. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin jätteiden energiakäytön tekniikoiden kehittäminen ja energiakäytön ja materiaalien kierrätyksen integrointi. Erityisesti teollisuuden suurten jätevirtojen hyödyntäminen otettiin kehityksen kohteeksi. Lisäksi Euroopan tilanteen erilaisuus asetti ohjelmalle kansainvälisen yhteistyön osalta merkittäviä haasteita. Niihin vastattiin rakentamalla heti ohjelman alusta lähtien läheinen yhteistyö Hollannin viranomaisen Novemin ja ohjelman välille. Muodollisesti yhteistyösopimus solmittiin Tekesin ja Novemin välille. Lisäksi IEA:n Bioenergy-sopimuksen kanssa tehtiin käytännön yhteistyötä. Ohjelman painoalueiksi valittiin: syntypistelajittelu,kierrätyspolttoaineiden valmistus ja laadunhallinta, poltto- ja kaasutustekniikat ja päästöjen hallinta, uudet integroidut energia- ja materiaalinkäyttöjärjestelmät sekä kansainvälinen yhteistyö. Ohjelmassa toteutettiin yhteensä 62 hanketta, joista 29 tutkimuslaitoksissa ja 33 yrityksissä. Ohjelman kokonaisbudjetti oli noin 17 milj., josta Tekesin osuus oli 8 milj. eli 47 %. Ohjelman hankkeita toteutti 10 eri tutkimustahoa ja 27 yritystä ja ohjelmassa oli mukana yhteensä 54 tutkimus- ja yritystahoa. Tässä loppuraportissa on esitelty kaikki mukana olleet projektit yhteystietoineen. Ohjelmasta on tehty lisäksi erillinen arviointi, jonka loppuraportti julkaistaan Tekesin julkaisusarjassa. Teknologiaohjelman ansiosta tutkimus- ja kehitystyö jätteiden energiakäytön alueella saatiin hyvin käyntiin ja merkittäviä teknologiaparannuksia saatiin aikaan. Ohjelman ansiosta Suomen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet on paremmin saavutettavissa ja yritysten liiketoiminnan kannalta EU:n jätedirektiivien vaikutukset ovat paremmin selvillä ja liiketoiminnan kehittäminen on varmemmalla pohjalla. Työ ei kuitenkaan tullut valmiiksi ja se jatkuu ohjelman jälkeenkin ja siinä teknologiaohjelman aikaansaama yhteistyöverkosto luo hyvät edellytykset uusien innovaatioiden kehittämiselle.

5 Tekes haluaa kiittää kaikkia Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita sidosryhmiä sekä henkilöitä rakentavasta ja hedelmällisestä yhteistyöstä. Erityisesti Tekes haluaa kiittää ohjelmapäällikkö Kai Sipilää ja ohjelman toteutusta valvonutta johtoryhmää onnistuneesta ohjelman läpinviennistä. Joulukuussa 2002 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Jätteiden energiakäytön teknologiaohjelma käynnistyi kesällä 1998 ja kesti vuoden 2001 loppuun. Ohjelman tavoitteena oli kehittää integroituja energia- ja materiaalihyötykäyttöratkaisuja ja -tekniikoita yhdyskunta- ja teollisuusjätteille sekä kehittää alan osaamista. Kansallisen jätesuunnitelman keskeinen haaste on yhdyskuntajätteiden 70 %:n hyötykäyttöasteen saavuttaminen vuonna 2005, mikä merkitsee jätteiden energiahyötykäytön kohottamista noin 1 miljoonaan tonniin vuodessa. Nykyinen energiakäyttö on noin t/a, mutta huomattava osa siitä saattaa loppua v alusta alkaen uuden jätteenpolttodirektiivin tullessa voimaan ja asettaessa kalliimpia puhdistusvaatimuksia nykyisille kattilalaitoksille. Ohjelmassa haluttiin kehittää nykyistä, eurooppalaista sekajätteen massapolttoa oleellisesti parempia ratkaisuja niin kotimaan markkinoille kuin vientimarkkinoille. Kehitettävät sovellukset perustuvat jätteen syntypistelajitteluun ja laatukontrolloidun kierrätyspolttoaineen (REF) valmistukseen, sekä kierrätyspolttoaineiden polttoon tai kaasutukseen kaupunkien ja teollisuuden yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) voimalaitoksissa. Tällöin voidaan saavuttaa selvästi korkeampi jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöaste sekä alhaisemmat kustannukset verrattuna sekajätteen massapolttoon. Ohjelma painottui seuraaviin osa-alueisiin: jätteiden syntypistelajittelu, kierrätyspolttoaineiden valmistus ja laadunhallinta poltto- ja kaasutustekniikat, päästöjen hallinta ja tuhkan jälkikäyttö uudet järjestelmät, kuten integroidut energia- ja materiaalihyötykäyttökonseptit kansainvälinen yhteistyö, erityisesti Novemin (Alankomaat), EU:n komission ja IEA Bioenergia -verkoston kanssa. Ohjelmassa toteutettiin 29 tutkimuslaitos- ja 33 yritysprojektia, yhteensä 62 hanketta. Niiden kokonaisbudjetti oli 17 milj. euroa (101 milj. mk), josta Tekesin rahoitus oli 8 milj. euroa (47 milj. mk). Hankkeita toteutti 10 eri tutkimusorganisaatiota ja 27 eri yritystä. Lisäksi niihin osallistui joko rahoittajina tai johtoryhmätyöskentelyn kautta 54 eri yritystä tai julkista tahoa. Projektityöskentelyssä verkottuminen onnistui hyvin, ja aiheen mielenkiintoa kuvaa hyvin myös korkeat osallistujamäärät vuosiseminaareissa (yli kaksisataa osanottajaa). Kansainvälinen päätösseminaari järjestettiin yhdessä EU TREN:n, Novemin ja IEA Bioenergian kanssa EU:ssa arvioidaan kaatopaikkadirektiivin johdosta tarvittavan jätteiden energiahyötykäyttöinvestointeja Mt/a:n (10 20 Mtoe/a:n) käyttöä vastaten vuoteen 2010 mennessä. Nykyisin Euroopassa jätteiden energiakäyttö on n. 50 Mt/a n. 300 laitoksessa. Ns. suomalaisen mallin mukaisilla ratkaisuilla syntypistelajittelu, kierrätyspolttoaineen valmistus, poltto tai kaasutus nykyisten kattilalaitosten yhteydessä on huomattavan laajat ja kasvavat markkinat. Jätteiden energiakäyttöä kiihdyttävät ensisijaisesti jätehuollon uudistumistarpeet kaatopaikkakuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi ilmastomuutoksen torjunnasta johtuen lisääntyy tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Ohjelmassa onnistuttiin luomaan tavoiteltu osaamis- ja yhteistyöpohja tuleviin yritys- ja investointihankkeisiin. Teknologiaohjelmassa aloitettu työ jatkuu voimakkaana eri tahoilla Suomessa tukien niin valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita vuodelle 2005 kuin EU:n kaatopaikkadirektiivin tavoitteita energiahyötykäytön lisäämiseksi. Lisätietoja ohjelmasta ja sen tuloksista on ohjelman kotisivuilla:

7 Summary Waste to Energy Technology Program started in the summer of 1998 and ended in The aim of the program was to develop solutions for integrated energy including material recovery and techniques for municipal and industrial waste. Developing of know-how was also one of the aims. The most focal challenge in the National Waste Plan is to achieve a 70-percent recovery rate of municipal waste by 2005, which means, according to the authorities, that energy recovery of waste should be raised to about 1 million tonnes a year. Current amount of energy recovery is approximately t/a but a significant share of it may end from the beginning of 2006, when the new Waste Incineration Directive will become effective and thus sets higher and more expensive standards for flue gas cleaning in existing boiler plants. The program aimed at developing alternative solutions for domestic market and export to replace mass incineration of mixed waste typical in Europe. The applications were based on source separation of waste and manufacturing of solid recovered fuels (SRF), and also on co-combustion or co-gasification of REF in municipal or industrial combined heat and power plants. This enables achieving higher material and energy recovery rate of municipal solid waste and lower costs compared to mass incineration of mixed waste. The key topics of the program were: source separation, production and quality control of solid recovered fuel combustion and gasification techniques, emission control and ash utilisation new systems, such as integrated energy and material recovery concepts international co-operation especially with Novem (The Netherlands), The European Commission and IEA Bioenergy Agreement. The program included 29 research institute projects and 33 industrial projects (totally 62). Total budget was 17 million euros (101 Mmk) of which the funding of Tekes was 8 million euros (47 Mmk). 10 different research organisations and 27 companies were involved in implementing the projects. In addition, 54 companies / public organisations took part in the project either as a member of the project steering group or as a financier. International closing seminar was arranged in co-operation with EU TREN, Novem and IEA Bioenergy on It is estimated in the EU that due to landfill directive, waste-to-energy investments are needed up to Mt/a (10 20 Mtoe/a) by Nowadays waste-to-energy capacity is about 50 Mt/a in 300 plants. Solutions based on advanced waste-to-energy technologies source separation, SRF production, co-combustion or co-gasification of SRF have vast and growing market. The program succeeded in networking R&D organisations, industry, waste management companies and the authorities. Projects created the basis of knowledge and linked different parties for future industrial and investment projects. The work started in the technology program continues strongly in Finland and supports the objectives of the National Waste Plan for year 2005 and the EU s Landfill Directive to increase energy recovery of waste. More information of the program and its results can be found in the following web site:

8 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Valtakunnalliset suuntaviivat Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuudet Jätteiden energiakäytön tulevaisuus Ohjelman sisältö ja keskeiset tulokset Teknologiaohjelman yleiskuvaus Tausta Tavoitteet Tutkimusalueet Rahoitus Toimintaan osallistuneet tahot Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman tulosten esittely päätutkimusalueittain Syntypistelajittelu ja REF:n valmistus REF:n poltto, kaasutus ja muu energiakäyttö, päästöt Järjestelmä- ja kustannustarkastelut, tuhkan jälkikäyttö Loppupäätelmät Liitteet Jätteiden energiakäytön teknologiaohjelman projektit Ohjelmaan osallistuneet tutkimustahot Ohjelman seminaarit Julkaisut, opinnäytteet ja patentit Tutkimusprojektitiivistelmät...43 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...149

9 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat 1.1 Valtakunnalliset suuntaviivat Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa jätteiden energiakäyttö on osa laajempaa jätehuoltoa ja -politiikkaa, jota ohjataan mm. viranomaismääräyksillä ja EU:n direktiiveillä. Valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallinen jätesuunnitelma ja sen tarkistusehdotus linjaavat kansalliset tavoitteet vuoteen Suurimpana haasteena on yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöasteen kohottaminen nykyisestä noin 40 %:sta 70 %:iin, joka on vuoden 2005 tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimakasta jätteiden energiakäytön lisäämistä maassamme. Jätehierarkian mukaisesti jätteiden syntyä tulee ensisijaisesti vähentää, toissijaisesti lisätä materiaalikierrätystä sekä energiahyötykäyttöä, ja lopuksi loppusijoittaa hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. EU:n kaatopaikkadirektiivi on merkitykseltään voimakkain päätös, koska siinä asetetaan tavoitteet vähentää huomattavasti biohajoavan jätteen kaatopaikkaläjitystä vuoteen 2016 mennessä. Useassa Euroopan maassa on päätetty jo tätäkin nopeammasta jätteiden kaatopaikkasijoituksen rajoituksesta. Esimerkiksi Ruotsissa tuli v alusta voimaan palavan jätteen kaatopaikkakielto ja v alusta tulee voimaan biologisesti hajoavan jätteen kaatopaikkakielto. Jätteiden hyötykäyttöä ohjaavat voimakkaasti myös eri materiaalien kierrätykseen velvoittavat direktiivit, jotka osin asettavat minimitavoitteet kierrätykselle. Näitä ovat esim. pakkausjätteitä, romuautoja sekä sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat direktiivit. Jätteiden energiakäyttöä ohjaavat taulukossa 1 esitetyt megatrendit. Keskeisiä ovat valtakunnallisesta jätehuoltopolitiikasta lähtevät linjaukset, kuten Taulukko 1. Jätteiden energiakäyttöä ohjaavat megatrendit. 1. Valtakunnallinen jätesuunnitelma v ja sen päivitysesitys Hyötykäyttötavoitteen nosto noin 40 %:sta 70 %:iin. Onko saavutettavissa? Kaatopaikkakuormituksen vähentäminen EU:n direktiivin mukaan. Vrt. Ruotsi. Miten kaatopaikkaveroa korotetaan nykyisestä 90 mk/t 15 /t? Energiakäyttöön tulisi noin 1 Mt/a ~ 0,5 Mtoe/a vai jatkuuko kaatopaikkasijoitus? Miten energiankäyttö toteutettaisiin? Kustannukset? Ohjelman tulisi luoda ehdotuksia! 2. Kioto v Ilmastostrategiassa jätehuollon rooli merkittävä, tavoiteluku oli 3,6 MtCO 2 /a. Orgaanisen materiaalin läjityksen oleellinen vähennys sekä vanhoilla kaatopaikoilla metaanin keruu ja energiakäyttö ja soihdutus. REF:n lisäkäyttö. KTM:n uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma: Puu + REF korostuvat. 3. EU:n jätteenpolttodirektiivi sekä rinnakkaispoltolle että uusille laitoksille. LCP-direktiivi Rajoittavat kattiloiden päästöjä ja lisäävät siten kustannuksia. 4. Jätteiden energiateknologian ja eri markkinoiden kehitys REF/SFS- ja SRF/CEN-polttoaineluokitus ja standardisointi. Miten määritellään REF:n biloginen osuus RES-E-direktiivissä vihreä sähkö? Euroopassa avautumassa laajat markkinat. Mikä vienniksi Suomesta? 5. Jätteiden energiakäytön tasapaino materiaalikierrätykseen ja energiakäytön hyväksyttävyys? 1

10 Yhdyskuntajäte v ,8 3,0 milj. t/a Yhdyskuntaliete v t ka/a noin t/a Energiakäyttöön 0,09 0,25 W Kierrätykseen 0,82 1,0 milj. t/a Hyötykäyttöön t ka/a Kaatopaikalle 1,6 1,8 milj. t/a Kaatopaikalle t ka/a Kuva 1. Kaatopaikoille menevät yhdyskuntajätteiden ja -lietteiden määrät, jotka ovat jätevirroista suurimmat metaanipäästöjen lähteet 2. kierrätystavoitteet ja kaatopaikkasijoituksen rajoittamistavoitteet, sekä kansallisen ilmastostrategian ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteet ja linjaukset. Energiasektori voisi ottaa vastaan jätteistä valmistettuja kierrätyspolttoaineita (REF, recovered fuels) sekä niillä tuotettua kaukolämpöä ja sähköä, kunhan toiminta ei teknisesti eikä taloudellisesti aseta energialiiketoiminnoille lisärasitteita. Kierrätyspolttoaineiden potentiaali, 0,5 Mtoe/a, vastaisi noin 2 % maamme primääripolttoaineiden kulutuksesta. Ympäristöviranomaiset ovat arvioineet valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistuksen yhteydessä 1, että yhdyskuntajätteille tavoitellun 70 %:n hyötykäyttöasteen saavuttaminen tulee edellyttämään noin 1 milj.t/a:n energiakäyttöä. Jos biologisesti hajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulisi Suomessa voimaan v. 2010, nousisi jätteiden hyötykäyttökapasiteetin tarve noin 1,2 1,5 milj.t/a:iin, olettaen, että hyppäyksellisiä muutoksia ei tapahtuisi jätevirtojen synnyn vähentämis- tai kierrätysmahdollisuuksissa. Kuvassa 1 on esitetty metaanipäästöjen aiheuttajina tärkeimpien jätevirtojen yhdyskuntajätteiden ja -lietteiden kaatopaikkasijoitus- ja hyötykäyttömäärät 2. Vaikka teollisuudesta meneekin tonnimääräisesti suurempia jätemassoja kaatopaikoille, niiden sisältämä orgaanisesti hajoava hiilisisältö ja siten metaanipäästöpotentiaali on pienempi kuin yhdyskuntajätteissä. Paikallisia jätestrategiatarkasteluja tehtiin teknologiaohjelmassa pääkaupunkiseudulle ja Lappeenrannan seudulle sekä KTM:n osarahoituksella myös Rovaniemelle ja Poriin. Kuvassa 2 on esitetty esimerkkinä pääkaupunkiseudulle tehty hyötykäyttöskenaario. Yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste on mahdollista kohottaa nykyisestä 46 %:sta 75 %:iin toteuttamalla jätteiden energiakäytön investoinnit ja lopettamalla palavan aineksen kaatopaikkasijoitus Ämmässuon kaatopaikalle. Materiaalikierrätys perustuu nykyiseen paperin ja pakkausten syntypaikkalajitteluun, joka on yksi Euroopan tehokkaimmista järjestelmistä. 1 Pahkala,O., Valtakunnallisen jätesuunnitelman tarkistus jätepolitiikan uudet haasteet, esitelmä ohjelman loppuseminaarissa Lohiniva, E., Sipilä, K., Mäkinen, T. & Hietanen, L Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo: VTT (VTT Tiedotteita 2139). 2

11 1 000 t A 41 % 59 % B 34 % 48 % 18 % Kotitalousjäte Jätemäärissä ei ole mukana yhdyskuntalietteet rakennustoiminnan maamassat likaantuneet maat ongelmajätteet A 7 % 29 % 64 % B 41 % 29 % Kauppa, yritykset, virastot, teollisuus A 17 % 46 % 30 % 38 % B 33 % 46 % 21 % Rakennusjäte Energiahyötykäyttö Materiaalihyötykäyttö Kaatopaikka A = nykytilanne B = visio v Hyötykäyttöaste 46 % -> 75 % Jätteiden kokonaismäärä t/a, josta Ämmässuolle n t/a, josta palavaa n t/a Materiaalikierrätykseen nyt t/a Kuva 2. Alueellinen jätteiden hyötykäyttöskenaario pääkaupunkiseudulta, YTV Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuudet Valtakunnallisessa ilmastostrategiassa on tarkasteltu toimenpiteitä, joilla Suomessa voitaisiin päästä ns. Kioton sopimuksen tavoitteisiin vuosien tarkastelujaksolla. Päähuomio on kaatopaikkakaasujen päästöjen vähentämisessä, koska metaani on voimakas ilmastomuutoskaasu. Kuvassa 3 on esitetty jäteinventaarion mukaan kaatopaikoille vietävissä materiaaleissa oleva orgaanisesti hajoavan hiilen määrä. Kuvan perusteella on selvää, että vähentämistoimenpiteet tulisi kohdistaa etenkin kaatopaikoille menevien yhdyskuntajätteiden määrän vähentämiseen. Yhteistyössä Climtech-ohjelman kanssa laadittiin laskelmat eri jätehuollon toimintaskenaarioiden vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Työssä tarkasteltiin kolmea eri toimintamallia: nykykehitys jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto hyötykäyttöskenaario, jossa lisäksi paperin ja muovin lisäkierrätys. Taulukossa 2 on esitetty laskennan keskeiset tulokset kaatopaikkakaasujen vähentämisen, kierrätyspolttoaineiden energiakäytön ja materiaalikierrätyksen yhteisvaikutuksena. Olennainen muutos on tapahtumassa kaatopaikkakaasujen laskentasäännön muuttuessa IPCC:n suosituksesta v. 2002, jolloin mm. ilmastostrategiassa esitetystä n. 3,6 MtCO 2ekv /a:n vähennystavoitteesta poistuu laskentasäännön muuttuessa noin 2 Mt/a. Se tulee siis korvata muilla vähennystoimenpiteillä muilla sektoreilla. Jätteiden energiakäyttöä voidaan lisätä merkittävästi. REF:n käytön on laskettu korvaavan Etelä-Suomessa ja rannikolla pääasiassa kivihiiltä sekä sisämaassa turvetta. Jätteiden energiakäyttö perustuisi mm. jätteiden energiakäyttöohjelmassa kehitettyihin toimintamalleihin ja tekniikoihin, jotka toteutuisivat noin 20 kaupungissa seospolttona ja kaasutuksena isojen, sähköä ja kaukolämpöä tuottavien voimalaitosten yhteydessä. Perinteistä sekajätteiden massapolttoa erillisessä sähköntuotannossa ei toteu- 3 Paavilainen., J. et.al. Pääkaupunkiseudun jätteiden energiakäyttöselvitys, projekti 4/98. Loppuraportti: Mäkinen, T., Sipilä, K., Hietanen, L. & Heikkonen, V. Pääkaupunkiseudun jätteiden energiakäyttöselvitys. Helsinki: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, s. + liitt. 12 s. (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C: 2000). 3

12 Gg DOC/a Lietteet Muun teollisuuden kiinteät jätteet Metsäteollisuuden kiinteät jätteet Rakennusjäte Kiinteä yhdyskuntajäte Kioto Kuva 3. Kaatopaikoille menevä orgaaninen hiili syntyy pääosin yhdyskuntajätteistä 4. tettaisi. Kaatopaikkakaasujen muodostumista, talteenottoa ja energiakäyttöä on tarkasteltu lähemmin Tuhkasen raportissa 4 sekä jätteiden energiakäytön kasvihuonekaasupäästöjä Lohinivan et. al. raportissa 2. Eri skenaarioiden väliset erot ovat tarkastelujaksolla 1,5 3,6 MtCO 2ekv /a. Aiemmalla, ns. massatasemallilla laskettuna erot olivat 4 7 MtCO 2 ekv /a. Jätteiden energiakäytön CO 2 -vähennyspotentiaali laskee merkittävästi, jos REF:n käyttö ei korvaisikaan kivihiiltä ja turvetta sähkön ja lämmön tuotannossa, vaan maakaasua ja puuta. Jätteiden energiakäytön lisääminen on taulukon mukaan merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää nykypäivästä vuoteen Jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttö eivät ole keskenään kilpailevia ratkaisuja kasvihuonekaasutarkastelussa. Esimerkkilaskelmat tehtiin käyttämällä pääkaupunkiseudun konkreettisia lukuja ja niihin sovitettuja teknologiaskenaarioita. Valtakunnalliset arviot tehtiin alueellisten jätemäärä- ja kattilatarkastelujen pohjalta. Hyötykäyttöskenaario perustuu projektissa Y15 kuvattuun ns. Urban Mill -konseptin visioon. Siinä kaupan ja teollisuuden jätevirrat käsitellään siten, että metallit ja lasit erotellaan kierrätykseen, paperikuitu pulpperoidaan ja paalataan kierrätykseen, jätemuoveista polyeteeni ja propeeni erotellaan kierrätykseen, ja puhdas puu erotellaan poltettavaksi tavallisissa polttokattiloissa. Tällöin jätteiden energiakäyttöön jätteenpolttodirektiivin alaisiin kattiloihin menisi vain kontaminoitunut jätepuu, vaikeasti kierrätettävät muovijakeet sekä muu palava aines. Kuvassa 4 on esitetty laskentaesimerkkinä käytetyt luvut pääkaupunkiseudulle. Peruskäytäntönä on vuoden 2001 tilanne, jossa kaatopaikkakaasuja ei keräillä (päästöt tco 2 ekv /a). Peruskäytäntöön verrattuna saataisiin metaanin keruulla ja metaanin käytöllä kaasumoottoreissa sähköntuotantoon merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lasku, päästöt laskisivat tco 2 ekv /a (1. skenaario). Edelleen päästöt alenisivat, jos kaikki palava aines ohjattaisiin massapolttoon lauhdesähkön tuotantoon, jolloin päästöjen lasku olisi tco 2 ekv /a (2. skenaario). 4 Tuhkanen, S Jätehuollon merkitys Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Kaatopaikkojen metaanipäästöt ja niiden talteenotto. Espoo: VTT. 46 s. (VTT Tiedotteita 2142). 4

13 Taulukko 2. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmahdollisuudet eri skenaarioissa 2. Toimenpide Nykykehitys Mt CO 2- ekv. Ilmastostrategia/ kaatopaikkadirektiivi Mt CO 2 -ekv. Orgaanisen jätteen kp-kielto v Mt CO 2 -ekv. Hyötykäyttö: kuitu + muovi Mt CO 2 -ekv. Kaatopaikkasijoituksen vähentäminen 0,5 (3,1) 0,7 (3,8) 1,0 (5,2) 1,0 (5,2) Kaatopaikkakaasun talteenoton ja pintakerrosratkaisujen lisäys Jätteiden energiakäytön lisääminen (korvataan fossiilisia polttoaineita) Materiaalikierrätyksen lisääminen (korvataan neitseellisten raakaaineiden käyttöä ja säästetään energiaa) 0,6 0,6 0,5 0,5 0,2 0,6 1,5 1,3 0,2 0,4 0,6 0,8 Yhteensä 1,5 (4,1) 2,3 (5,4) 3,6 (7,8) 3,6 (7,8) Ns. Ilmastostrategian vähennystavoite oli 3,6 MtCO 2 /a. Uusi FOD-dynaaminen laskentamalli sulattaa siitä 2,1 Mt/a (suluissa vanhalla massatasemallilla saadut kaatopaikkakaasujen vähennykset). kt CO2-ekv./a Kaatopaikka Energiakäyttö Muovin kierrätys Paperin kierrätys Metallien ja lasin kierrätys Yhteensä Tehokas CH4 kaasun talteenotto + moottorisähköä Massapoltto 28 % sähköä REF:in energiakäyttö korvaa hiiltä kaasutuksella Urban Mill + energiaa kuten edellinen Hyötykäyttö max. kuitua ja PE-muovia Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöjen muutokset pääkaupunkiseudulla eri skenaarioissa kaatopaikkakaasujen nykykäsittelyllä, jätteiden massapoltolla, REF:n kaasutuksella ja sekä kuidun ja muovin talteenotolla 2. Lähde: Tuhkanen, Pipatti, Mäkinen, Sipilä, IEA Greenhouse Gas Agreement Seminar,

14 Jos REF:llä korvattaisiin kivihiiltä yhdistämällä REF:n kaasutus kivihiilikattilaan, päästöt laskisivat perustilanteeseen nähden tco 2ekv /a (3. skenaario). Neljännessä ja viidennessä skenaariossa on sovellettu ns. Urban Mill -konseptia, jossa REFpolttoaineesta on erotettu kuitu ja pakkausmuovit materiaalikierrätykseen korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Laskelman perusteella kuidun ja muovin lisäkierrätys ei antanut merkittävää parannusta moderniin, kivihiiltä korvaavaan REF:n kaasutustekniikkaan 2. Taloudelliset seikat ja paikallisten raaka-ainevarojen riittävyys pidemmällä aikavälillä ratkaisevat linjauksien valinnassa. Aikaansaatu vähennys perustilanteeseen verrattuna vastaisi laskennallisesti 52 %:n vähennystä pääkaupunkiseudun liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöistä ( tco 2 /a) ja 70 %:n vähennystä henkilöautoliikenteen ( t/a) päästöistä. Lopputuloksena voidaan todeta, että ns. suomalainen jätteiden hyötykäyttömalli on kustannustehokasta teknologiaa kasvihuonekaasujen vähentämisessä verrattuna pelkästään kaatopaikkakaasujen talteenottoon tai perinteiseen sekajätteen massapolttoon ja erilliseen sähköntuotantoon. Energiakäytön vähennyspotentiaali on suurimmillaan korvattaessa kivihiiltä ja turvetta, mikä olisi tilanne pääosassa tulevista kattilainvestoinneista. Bioenergian ja kierrätyspolttoaineiden lisäkäytön ja teknologiakehityksen tulisi tapahtua yhteisesti toisiaan tukien. 1.3 Jätteiden energiakäytön tulevaisuus Ohjelman koordinaatio on tehnyt yhteistyössä Climtech-ohjelman kanssa mallin jätesuunnitelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi 2. Kuvassa 5 on esitetty yleisesti, miten 1 milj.t/a:n REF:n käyttötavoite saavutettaisiin CHP-laitosten yhteydessä fossiilisia polttoaineita korvaten. REF:n käyttötavoite edustaisi noin 5 TWh/a:n polttoainemäärää ja teoreettisesti noin 1 1,5 TWh/a:n sähköntuotantopotentiaalia Nykyisten ja jo päätettyjen investointien mukaisen kattilatietokannan pohjalta tehtiin alueellinen laskentamalli, jotta voitiin huomioida myös polttoaineiden kuljetusmatkat ja -kustannukset. Lisäksi pyrittiin huomioimaan samoihin kattiloihin mahdollisesti tulevat puupolttoaineiden kasvavat määrät. Alueelliset erot voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi Uudellamaalla kierrätyspolttoaineiden lisäys on merkittävä verrattuna puupolttoaineiden A HAJAUTETTU MALLI Kierrätyspolttoaineiden käyttö 1 Mt/a Mtoe/a Mahdollistaa tehokkaan materiaalikierrätyksen vs. massapoltto Tukeutuu yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon Paikan nimet kuviteltuja Seinäjoki Rovaniemi Oulu Jyväskylä Kajaani Kuopio Pori Savonlinna Valkeakoski Rauma Lappeenranta Lahti Naantali Kotka Helsinki 5 kpl isoja á t/a, 80 MW pa /laitos, t/a 11 kpl keskikokoisia á t/a, 40 MW pa /laitos, t/a 5 kpl pientä á t/a monojätettä, Mw t/a Investoinnit yhteensä : laitosta + REF-asemat = M Gate fee alle kaatopaikkamaksujen tai sekajätteen massapolton Myyntitulo sähkö + lämpö = η = 80 %, massapoltossa vain sähköä 25 % Pelkkä kaukolämmön tuotanto ei mahdu nykyverkkoihin B KESKITETTY, KALLIS MALLI 4 Massapolttolaitosta Investoinnit noin 400 M. Helsinki, Tampere ja Oulu? REF:n sijasta voisi polttaa sekajätettä, ei kaukolämpötuloa pa Kuva 5. Miten 1 Mt/a:n jätteiden energiakäyttö voitaisiin saavuttaa? 6

15 lisäykseen. Pohjanmaalla ja Lapissa kierrätyspolttoaineiden määrän kasvu on vähäistä. Sisä-Suomessa metsätähteiden ja muiden puupolttoaineiden lisätuotantomahdollisuudet ovat huomattavat. Yhteenveto valtakunnallisesta polttoainetarjonnasta on esitetty kuvassa 6. Tulevina vuosina metsätähteiden ja kierrätyspolttoaineiden lisätuotantotavoitteet ovat keskenään lähes yhtä suuret uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa. Jo ohjelman alusta alkaen oli selvää, että jätteiden energiakäytön kehitystoimintaa ei pidä kohdentaa vain polttolaitoksiin ja niiden käytettävyyden parantamiseen. Ohjelman fokukseksi valittiin koko jätteiden hyötykäyttöketjuun kohdistuva, käytännön esimerkkilaitoksista lähtevä kehitystyö. Tällä haettiin koko ketjun optimointia, jolloin voidaan saavuttaa parhaat ratkaisut materiaali- ja energiahyötykäytön kokonaisuuden kannalta (kuva 7). Se on edelleenkin rakentava lähestymistapa jätevirtojen materiaali- ja energiahyötykäytön optimaaliseksi kehittämiseksi. Jos EU:n liikenteen biopolttoaineita koskeva direktiivi hyväksytään esityksen mukaisesti v. 2003, muuttaisi se todennäköisesti myös jätteiden hyötykäytön suuntausta. Biokaasun tuotanto biojätteiden ja lietteiden mädätyksellä sekä kaatopaikkakaasujen keruu tulisivat aiempaa olennaisesti tärkeämmiksi kuin mitä ne olivat nyt toteutetussa ohjelmassa. Polttoaineveron vapautus muuttaisi niiden kilpailukykyä liikennesektorilla. Nykyään biokaasut pääasiassa soihdutetaan tai käytetään paikallisesti kaukolämmön tai sähkön tuotantoon pienvoimaloissa. Arvioidut kotimaisten polttoaineiden tuotantomahdollisuudet maksimiskenaariossa lukuun ottamatta mustalipeää ja puun pienkäyttöä 90 TW h/a Turve Peltobiomassat Kierrätyspolttoaineet Ensiharvennukset Männiköiden päätehakkuut Kuusikoiden päätehakkuut Teollisuuden sivutuotteet Käyttömahdollisuudet nykyisissä ja rakennettavissa puu- ja turvekattiloissa Kuva 6. Kotimaisten kiinteiden polttoaineiden, mukaanlukien REF, tuotanto- ja käyttömahdollisuudet maksimiskenaariossa nykytekniikalla. 5 5 Helynen, S., Flyktman, M., Mäkinen, T., Sipilä, K. & Vesterinen, P., Bioenergian mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, VTT Tiedotteita s. 7

16 ONGELMA Yleensä halutaan päästä eroon kaatopaikalleviennistä HAETTAVA HYÖTY Haetaan ympäristöja taloudellista etua hyötykäytöstä (materiaali-ja energia hyötykäyttö) JÄTETTÄ TUOTTAVA TOIMINTA: kotitaloudet pakkausteollisuus rakennusteollisuus prosessiteollisuus autojen romutus jne Jäte Kaatopaikkalle Kierrätyspolttoaine JÄTETTÄ JALOSTAVA TOIMINTA (Ympäristöhuoltoyritykset) kuljetus käsittely polttoaineen valmistus materiaalikierrätys jne LCA Kierrätys LAITEVALMISTAJAT murskaimet kuljettimet jne kattilavalmistajat kaasutinlaitevalmistajat Lämpöä Sähköä Kaasua Polttoöljyä ENERGIAN TUOTANTO voimalaitokset kaukolämpökattilat kaasutus, biokaasu pyrolyysi biokaasu KIERRÄTYS- TEKNOLOGIA kierrätykseen tai kaatopaikalle Kuva 7. Jätteiden hyötykäytön kokonaisuus oli keskeinen lähtökohta ohjelmassa. 1.4 Ohjelman sisältö ja keskeiset tulokset Jätteiden energiakäyttöteknologiaa kehitettiin suomalaisten yritysten lähtökohdista, ovathan ne leijukerrospolton ja -kaasutuksen globaalisia markkinajohtajia. Pääpaino kattilavalmistajilla on kivihiilen, puupolttoaineen ja turpeen monipolttoainekattiloissa, mutta useita kattiloita on toimitettu myös pelkille kiinteille kierrätyspolttoaineille (kuva 8). Ohjelman tavoitteet ns. suomalaisen jätehuoltomallin ja siihen liittyvien teknologiaratkaisujen Kuva 8. Leijupoltto ja -kaasutus olivat keskeisiä sovellutuksia ohjelmassa. 8

17 A. Eurooppalainen sekajätteen massapoltto Rajattu syntypistelajittelu paperi DSD-pakkaus jne Sekajäte puhdistamoliete Massapolttolaitos sähköä harvoin kaukolämpöä B. Suomalainen REF-konsepti Syntypistelajittelu 2-7 eri astiaa kaupunki/maaseutu kotitalous/kauppa ja teollisuus materiaalikierrätys C. Materiaalikierrätyksen kohottaminen, visio? Syntypistelajittelu 2-3 standardia sama järjestelmä koko maassa kotitalous/teollisuus erilliskerättynä: paperi, lasi, metalli, ongelmajäte paperi puu muovi loput D. Dematerialisointi -jätteidenvähentäminen REF-asema murska/seula magneetti Eddy current REF I REF III kierrätys rejekti kaatopaikalle tai kompostiin REF+kuituasema moduloitu standardirakenne paperinerotus Urban Mill 95 % paperista talteen Seospoltto leijukattila Kaasutus pääkattilaan (Polttoöljyksi) REF Massa 45 % ei häiritse kaukolämpötuotantoa käytettävyys? puhdistettu polttokaasu tai -öljytuote Kuva 9. Ohjelmassa keskityttiin B- ja C-vaihtoehtojen teknologiakehitykseen. REF I -III lähinnä puuta ja muovia osalta voidaan esittää kuvan 9 mukaisesti. Työssä keskityttiin B- ja C-vaihtoehtojen kehittämiseen. Vaihtoehto A:n heikkoutena ovat syntypaikkalajitteluun perustuvan materiaalikierrätyksen puuttuminen ja alhaiset materiaalikierrätysasteet. Ohjelman aikana keskityttiin seuraaviin aiheisiin: jätteiden syntypistelajittelu, REF:n valmistustekniikat, REF:n laatustandardit (suomalainen SFS ja eurooppalainen CEN) käyttöongelmien poisto leijupoltossa ja päästöjen hallinta REF:n kaasutuksen kehittäminen (leiju- ja kiinteäkerrostekniikat), kaasujen suodatus ja pääkattilan päästöjen hallinta REF:n polton ja kaasutuksen tuhkat ja niiden jälkikäyttö uudet konseptit ja järjestelmät, esimerkkeinä: nestepakkauksien kierrätys ja Urban Mill -konsepti, järjestelmä- ja kasvihuonekaasupäästötarkastelut. Ohjelman tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti Jätteiden syntypistelajittelu on keskeinen materiaalikierrätyksen edistämisessä. Sekä syntypistelajittelun että eri REF-valmistusasemien prosessien vaikutusta eri virtojen erotteluun ja niiden koostumukseen tutkittiin kenttäkokein. REF-asemilla tarvitaan uusia mekaanisia lajittelutekniikoita korvaamaan ja täydentämään manuaalista lajittelua. Uusina ratkaisuina ovat tulossa kemialliset, fysikaaliset ja IT-tunnistustekniikat. REF-asemia voidaan kehittää, jolloin metalli-, lasi-, kuitu- ja muovijakeita saadaan materiaalikierrätykseen ja vain huonolaatuinen aines hyödynnetään energiana. Kierrätyspolttoaineiden laatustandardit tulevat markkinoille edesauttamaan polttoainekauppaa. Suomessa ja Euroopassa tehtävät standardisointityöt ovat tärkeitä ja vaativat aktiivista jatkokehitystä (REF:n SFS-standardi ja CEN:n SRF, solid recovered fuels -standardi). Suomessa REF:n seospoltto hallitaan paremmalla REF:n laadunhallinnalla sekä kattiloiden ja päästöjen puhdistuksella ja seurannalla. Seospolton rinnalle tullaan rakentamaan myös 100 %:n REF- kattiloita ja -kaasuttimia korkeammilla höyrynarvoilla voimantuotantoon. Monojakeiden energiakäyttöön tehdään investointeja esim. lietteille, CCA-puulle, autonrenkaille, autonhajottamojätteille (ASR) sekä sähkö- ja elektroniikkaromulle (ESR). 9

18 REF:n kaasutus kaupallistui ohjelman aikana. Lahden Kymijärven CFB- ja Varkauden muovirejektin BFB-kaasuttimet ovat toimineet menestyksellisesti. Kaasujen puhdistus sekä tuhkan hallinta ja loppusijoitus ovat jatkotutkimuskohteita. Jätteenpolttodirektiivin valmisteluun vaikuttaminen oli tärkeää, ja jatkossakin direktiivien vaatimusten toteutus vaatii kehitystyötä. Ohjelman kautta on osallistuttu EU:n ns. BAT-raporttien tekoon. Pilot-kokein todennettiin ns. Urban Mill -konseptin mahdollisuus kuidun lisäkierrätykseen kaupan ja teollisuuden REF-polttoaineista. Kehitystyötä tarvitaan edelleen tekniikan kaupallistamiseksi sekä kuitu- ja muovituotteiden laadun ja hinnan todentamiseksi demonstraatiolaitoksissa. On osoitettu, että jätteiden energiakäyttö ns. suomalaisella mallilla on toteutettavissa tehokkaasti ja edullisesti integroiden jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttö. Energiakäyttö tukeutuu kaupunkien yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotannon rakenteeseen saavuttaen samalla merkittävän kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen. Valituilla tekniikoilla on huomattava vientipotentiaali tukien samalla suomalaista, alan johtavaa bioenergiatekniikoiden vientiä. Tärkein saavutus oli eri tahojen, kuten jätteiden tuottajien, jätehuoltoyritysten, energialaitosten, laitevalmistajien, viranomaisten ja tutkimustahojen, verkottaminen vuosina Vuosi- ja tutkijaseminaarien huomattavan suuret osanottajamäärät kuvaavat kasvanutta kiinnostusta. 10

19 2 Teknologiaohjelman yleiskuvaus 2.1 Tausta Teknologiaohjelma käynnistyi elokuussa 1998 laaditun tutkimustarveselvityksen ja teknologiaohjelmaehdotuksen pohjalta. Valtakunnallisen jätesuunnitelman lisäksi tutkimustoimintaa suuntasi ja vauhditti teollisuudesta tulleet kehitys- ja investointitarpeet. Yritysten panostusta jätteiden hyötykäyttöön oli lisännyt lähinnä neljä asiaa: lainsäädäntö edellyttää kaatopaikkakuormituksen vähentämistä hyötykäytöstä kiinnostuneet yritykset näkevät mahdollisuuksia parantaa omaa kilpailukykyään raaka-aine-, jäte- ja energiakulujen alenemisen kautta suomalaiset laitetoimittajat näkevät hyviä vientimahdollisuuksia muista maista poikkeavasti tehdyille teknisille ratkaisuille sekä kaikkien vientiyritysten on osoitettava Euroopassa toimintansa ympäristöystävällisyys. Tekesin aiemmissa teknologiaohjelmissa jätteiden energiakäytön projekteja oli toteutettu vaihtelevasti eri ohjelmissa. Hankkeiden painopiste oli ollut esim. Liekki-ohjelmassa jätteen polton päästöjen mittauksissa sekä Kesto-ohjelmassa tulistinmateriaalien kehityksessä. REF:n laatuun, tai sen kohottamiseen, ei juuri oltu kiinnitetty systemaattista huomiota. REF:n kaasutusta ei oltu vielä tutkittu, eikä teollisia laitoksia ollut toiminnassa. EU valmisteli useita direktiivejä, joista tärkein oli hyväksytty jätteenpolttodirektiivi. Jätteenpolttodirektiivi tulee voimaan uusille kattiloille joulukuussa 2002 ja vanhoille v Se linjasi ohjelman sisäisiä valintoja, ja tulee tulevaisuudessa olemaan keskeinen investointien reunaehto. Koordinaation taholta laadittiin myös ohjelman aikana muistioita viranomaisille ja eri tahoille koskien mm. metsäteollisuuden eri polttoainevirtojen rajauksia direktiiviin nähden, puhtaan puun määritelmää sekä kaasutuksen tulkintaa jätteenpolttodirektiivissä. Jätealan tutkimuksen puiteohjelma pyrittiin huomioimaan ohjelman suuntaamisessa. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa oli asetettu taulukon 3 mukaiset materiaalikierrätystavoitteet. Suomen jätehuollon kokonaiskustannukset olivat 1990-luvun alussa noin 3,3 miljardia mk/a, josta yhdyskuntien osuus oli 1,2 miljardia. Jätelain, EU:n direktiivien ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanon on arvioitu nostavan jätehuollon kokonaiskustannukset vuonna 2005 noin 5,8 miljardiin markkaan (noin miljardiin euroon), josta yhdyskuntien osuus olisi 2,4 (400 milj. ) ja teollisen tuotannon osuus 3,4 miljardia markkaa (600 milj. ). 2.2 Tavoitteet Ohjelman tavoitteena oli täsmentää ja kehittää ns. suomalaisen jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttömallin toteutusta verkottaen laajasti alalla toimivia tahoja. Jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti oli nähtävissä hyvin nopea tarve huomattaviin energiainvestointeihin yhdyskuntajätteiden 70 %:n hyötykäyttötavoitteen saavuttamiseksi. Ohjelman käynnistyessä syksyllä 1998 tavoitteet määriteltiin taulukon 4 mukaisesti. Pääpaino oli yrityshankkeita tukevissa tutkimushankkeissa. Ne tähtäsivät nopeasti pilot- tai demostraatiolaitoksiin uusien tekniikoiden soveltamisessa tai nykyisillä REF:n tuotanto- ja käyttölaitoksilla tapahtuvaan kehitystoimintaan. Uusia ratkaisuja luovilla järjestelmä- ja konseptitarkasteluilla oli keskeinen sija. Kehitystyölle asetettiin myös kvantitatiiviset tavoitteet niin jätemäärien kuin käsittelykustannusten osalta. 6 Suomen Ympäristö 161, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki

20 Taulukko 3. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita jätteiden hyödyntämiselle ja jätemäärille eri jätelajeissa. Jätelaji Vuosi 1994 Vuosi 2005 Kertymä t Hyöd.aste % Kertymä t Hyöd.aste % Biojäte Yhdyskunnat Elintarviketeollisuus Paperi Aaltopahvi, ruskea pahvi Muovi Lasi Metallit Teollisuus Yhdyskunnat Elektroniikkaromu Romurenkaat Romuautot Palava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Pakkausjäte Yhdyskuntien puhdistamolietteet Taulukko 4. Ohjelmalle asetetut tavoitteet. kehittää jätejakeiden energiakäyttöratkaisuja ja materiaalikierrätystä yritys- ja teollisuusalakohtaisesti järjestelmäkehitys korostuu samalla kun kehitetään yksittäisiä laitteita ja menetelmiä toiminta tapahtuu markkinalähtöisesti ratkaisemalla asiakkaiden jätteiden energiaja hyötykäytön ongelmia painopiste on metsän-, kemian- ja energiateollisuuden yhtiöissä ja yhdyskuntien ym. jätehuoltoyhtiöissä ml. pk-yritykset verkottaa kierrätyspolttoainekehitykseen osallistuvat yritykset, alan viranomaiset ja tutkijatahot sekä kotimaassa että viennin kohdemaissa saavuttaa uusilla ratkaisuilla käsittelykuluihin noin 100 mk/t:n säästö, mikä voisi merkitä vuositasolla milj. mk:n säästöä perinteisiin jätehuoltoratkaisuihin verrattuna kaatopaikkasijoitus tai massapolttolaitos vastaavaa kilpailukykyä kehitettäville järjestelmille ja laitteille vientimarkkinoilla 12

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Jätteet energiaksi. Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA

Jätteet energiaksi. Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA Jätteet energiaksi Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA UUTTA TEKNIIKKAA JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖÖN VTT Energia kehittää voimakkaasti jätteiden energiakäytön tutkimus- ja tuotekehityspalveluja ja tarjoaa

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit BIOENERGIA SUOMESSA ATS-syysseminaari 8.11.2002, Helsinki 1 Kotimaisten polttoaineiden energiakäyttö 2000 ja 2001* Mtoe TWh Milj. k-m 3 PJ Osuus Suomen energiankulutuksesta, % Mustalipeä 3,4 3.3 40 39

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Jätteistä liiketoimintaa ja energiaa

Jätteistä liiketoimintaa ja energiaa Jätteistä liiketoimintaa ja energiaa Jätteiden energiakäyttö- ja STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa -teknologiaohjelmien seminaari 21. 22.5.2002 Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Jätteistä

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Fortumin sivutuotteet

Fortumin sivutuotteet Fortumin sivutuotteet Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

KUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012

KUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012 COMPOSITE SOLUTIONS STORAGE SOLUTIONS PROCESS EQUIPMENT PIPING SYSTEMS SPECIALITY PRODUCTS INTEGRATED SERVICES KUIDUN UUDET MUODOT Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012 Plastilon

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Elina Lohiniva, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen & Lassi Hietanen VTT TIEDOTTEITA 2139

Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Elina Lohiniva, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen & Lassi Hietanen VTT TIEDOTTEITA 2139 ESPOO 2002 VTT TIEDOTTEITA 2139 Elina Lohiniva, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen & Lassi Hietanen Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2139 Jätteiden energiakäytön

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot