SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014"

Transkriptio

1 SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Kansikuva: Pirjo Niemi

3 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA) KAAVASELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA YLEISET TAVOITTEET SUUNNITTELUALUE KAAVA-ASIAKIRJAT MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT ILMASTOTAVOITTEET ESDP EUROPEAN SPATIAL DEVELOPMENT PERSPECTIVE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN SUHDE MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET MAAKUNNAN SUUNNITTELU VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI ALOITUSVAIHE TAVOITEVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE VAHVISTAMISVAIHE OSALLISTUMIS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELY VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE LUONNONYMPÄRISTÖ KULTTUURIYMPÄRISTÖ VÄESTÖ TYÖPAIKAT, KOULUTUS JA ELINKEINOT ENERGIAHUOLTO LIIKENNE JA LOGISTIIKKA ENERGIAHUOLTO KESKEISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA HANKKEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ SELVITYS UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET JA STRATEGIAT TUULIVOIMATUOTANNON SKENAARIO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN RATKAISUT TUULIVOIMALA-ALUEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ALUEIDEN ERITYISOMINAISUUKSIA KUVAAVAT MERKINNÄT JA KOHDEMERKINNÄT VAIKUTUSTEN YHTEENVETO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUSTEN YLEISPERIAATTEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN ESITYSTAPA, KAAVAMERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTUMISEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS MUUHUN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA VIRANOMAISTOIMINTAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON LUNASTUSOIKEUS VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 56

5 Kuva: Pirjo Niemi Lyhenne MRL MRA YVA W Wh V Selitys Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristövaikutusten arviointimenettely Watti on tehon yksikkö. (1 Kilowatt, kw = 1000 W, 1 Megawatt, MW = 1000 kw, 1 Gigawatt, GW = 1000 MW, 1 Terawatt, TW = 1000 GW) Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Voltti on jännitteen yksikkö

6 1 1. JOHDANTO 1.1 Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Ilmaston lämpeneminen on merkittävä uhka koko ihmiskunnalle. Lämpenemisen rajoittamiseksi on pienennettävä kasvihuonepäästöjä ja kasvatettava uusiutuvan energian osuutta. Ilmastonmuutos oli keskeisenä teemana myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa. Kaiken kaavoituksen perustana toimivissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan suurten, yhtenäisten tuulivoima-alueiden toteuttamismahdollisuuksien tärkeyttä. Suomessa uusiutuvan energian tuotantoedellytyksiä on parannettu mm. kansallisilla tuilla sekä takuuhinnoilla eli tariffijärjestelmällä. Ilmatieteen laitoksen tekemä Tuuliatlas sisältää tietoa Suomen tuuliolosuhteista eri korkeuksilla merenpinnan yläpuolella, ja sen avulla tuulivoimalle soveltuvien alueiden löytäminen on entistä helpompaa. Näiden edistysaskeleiden myötä kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on kasvanut voimakkaasti ja osoittautunut Pohjanmaalla erittäin suureksi. Jotta voitaisiin toisaalta vastata valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamiin vaatimuksiin ja toisaalta maakunnassa ilmenneeseen tarpeeseen ja kiinnostukseen, laaditaan vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla (Tuulivoimakaava). Kaavan tavoitevuosi on Pohjanmaan maakunnassa on hyvät mahdollisuudet siirtyä käyttämään yhä enenevässä määrin uusiutuvia energiamuotoja. Tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osalta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset ja laatia strategia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2030 puolet energiatarpeesta voidaan hyvinkin kattaa tuulivoimalla. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan vain kansallisesti tai seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen kokoraja vaihtelee maakunnittain eikä kansallista yleispätevää rajaa ole asetettu. Ympäristöministeriön suosituksissa rajaksi esitetään 8 10 tuulivoimalaa. Tässä vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niitä ohjataan kuntakaavoituksella. Maakunnassa on hyvät edellytykset kehittää myös bioenergian hyödyntämismahdollisuuksia. Koska bioenergialaitosten vaativa pinta-ala on pieni ja maankäytön kannalta niillä katsotaan olevan vain paikallista merkitystä, ei bioenergialaitoksille ole varattu alueita vaihemaakuntakaavassa vaan ne käsitellään kuntatason kaavoituksessa. Sama koskee geotermistä energiaa ja aurinkoenergiaa. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Tämä vaihemaakuntakaava päivittää maakuntakaavaa energiahuollon osalta. Vahvistetussa maakuntakaavassa käsiteltiin maakunnan energiahuoltoa sekä nostettiin esiin ja varattiin tärkeimmät energiahuollon alueet. Siinä käsiteltiin ja selvitettiin edellytyksiä bioenergian käytölle sekä tuulivoimalle rannikolla ja merialueilla. Kaavassa on osoitettu kolme tuulivoimaloiden aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueelle ja yksi maa-alueelle. Raippaluotoon osoitetun tuulivoimala-alueen ympäristöministeriö jätti vahvistamatta.

7 2 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 15 kunnasta ja muodostaa kapean, noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren seutuun, Vaasan seutuun, Kyrönmaahan sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaahan, idässä Etelä-Pohjanmaahan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. Kuva1: Pohjanmaan maakunta, seutukuntajako ja kuntajako. 1.3 Kaava-asiakirjat Vaihemaakuntakaava-asiakirjat käsittävät kaavakartan, teemakartan, kaavaselostuksen, vaikutusten arvioinnin ja alueittaisen vaikutusten arvioinnin. Liitteinä selvitys Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Natura-arviointi.

8 3 2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen samana vuonna. Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. Neljän seuraavan YK:n ilmastokokouksen (Cancún vuonna 2010, Durban vuonna 2011, Doha vuonna 2012 ja Warsowa vuonna 2013) tulokset osoittavat, miten vaikeaa on päästä yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimuksesta. Durbanissa päätettiin kuitenkin uuteen, vuonna 2020 voimaan astuvan ilmastosopimukseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä Pariisissa vuonna Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksessa 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Euroopan komissio julkaisi vuoden 2014 alussa EU:n uudet ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Komissio esittää, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Uusituvan energian tavoite nostettaisiin 27 prosenttiin. Lisäksi komissio on tehnyt ehdotuksen päästökauppadirektiivin tarkistamiseksi. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka ja sisältää lisäksi visioita vuoteen EU:n uusi ilmasto- ja energiapolitiikka muodostaa lähtökohdan myös Suomessa laadittavalle ilmastolainsäädännölle. Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat). Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi.

9 4 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain tarkoituksena on myös pyrkiä turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun ja varmistaa, että suunnittelun laatu on korkeatasoista ja vuorovaikutteista, asiantuntemus on monipuolista ja että käsiteltävästä asiasta annetaan avoimesti informaatiota. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelujen saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. MRL:n 25 :n mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yksilöidään ja konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa tavoitteissa täsmennetään, miten liikenne- ja energiahuolto tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Sen mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuuli-

10 5 voiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toimintoja sijoitettaessa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita kuten voimajohtoja ja tieverkostoja sekä tiivistämään yhdyskuntarakennetta. 2.5 Muun lainsäädännön suhde maakuntakaavoitukseen Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vaikka varsinaiset suojelutehtävät hoidetaan erityislakien nojalla, tulee suojelutavoitteiden toteutumista edistää ja tukea myös alueiden käytön ja sen suunnittelun keinoin. Alueidenkäytön suunnittelu on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja eri intressejä yhteensovittavaa toimintaa, jossa tunnistetaan toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuksiin. Tämä edesauttaa ympäristöllisten näkökohtien riittävän laaja-alaista tarkastelua ja varhaista huomioon ottamista alueiden käytön suunnittelussa ennen hankekohtaisia ratkaisuja. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. Kuva 2: Kuvasovite Torkkolan tuulivoimapuistosta. Vähäkyrö, Vaasa. Copyright EPV Tuulivoima Oy.

11 6 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Landskapsöversikt 2040: Ny energi i Österbotten Maakuntasuunnitelma 2040: Uuden energian Pohjanmaa Österbottens landskapsplan 2030 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Landskapsprogram Maakuntaohjelma Landskapsprogrammets genomförandeplan Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (eli maakuntaohjelma). Alueiden kehittämistä annetun lain mukaan maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuustokausittain ja sen toimeenpanosuunnitelma joka toinen vuosi. Parhaillaan valmistellaan Pohjanmaan maakuntastrategiaa, missä maakuntasuunnitelma ja -ohjelma yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi. Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat.

12 7 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI 4.1 Aloitusvaihe Kun Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan, se antoi myös ponnen tämän vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin , ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Aktion Österbotten rf:n, Satakuntaliiton, Etelä- Pohjanmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, silloisen Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen merivartioston edustajia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Samaan aikaan kunnille ja osallisille järjestettiin tiedotus- ja kuulemiskierros kaavoituksen aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 106 yksityishenkilöiden mielipidettä ja 30 kunnan tai viranomaisen antamaa lausuntoa. Valtaosa saapuneista mielipiteistä koski maakunnassa virellä olevia tuulivoimahankkeita ja konsultin valintaa. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Kyrönmaa, Vähänkyrön kunnantalo Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone 4.2 Tavoitevaihe Tavoitteet täsmentyivät kaavan valmistelun edetessä. Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla käsittelee uusiutuvia energiamuotoja painottuen erityisesti tuulivoimaan sekä tarkastelee tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita Pohjanmaalla. Selvitys valmistui marraskuussa 2010 (päivitys 2012). Ohjaus- ja työryhmissä oli mukana kuntien edustus. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osalta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. 4.3 Valmisteluvaihe Kaavaluonnos valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Työn aikana neuvoteltiin osallisten ja viranomaisten kanssa ja valmistelussa otettiin heidän antamansa palaute huomioon. Kaavaluonnos oli nähtävillä , jolloin kuntalaisilla ja osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä. Kaavaluonnoksessa osoitettiin 33 tuulivoimaloiden aluetta maa-alueelle, 4 tuulivoimaloiden aluetta merialueelle ja 4 tuulivoimaloiden alueen kohdemerkintää. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien kaavaluonnosta Hotelli Polaris, Edsevö ABC, Kristiinankaupunki Kulttuuritalo, Mustasaari Hotelli-ravintola Logen, Närpiö Hotelli Norrvalla, Vöyri Hotelli-ravintola Kantri, Laihia

13 8 Kuva 3: Ote vaihemaakuntakaavaluonnoksesta

14 9 Vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta tuli yhteensä 59 lausuntoa. Niissä huomautettiin mm. sähköverkon yhteystarpeista, merikotkan esiintymisestä ja käynnissä olevista hankkeista sekä esitettiin lisäyksiä kaavaselostuksen tekstiin. Kansalaisilta tuli yhteensä 78 mielipidettä, joista 5 muodostui yli 10 nimen adresseista. Mielipiteet koskivat lähinnä pysyvän asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen, maisemakuvaan ja luonnonympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia. Lisäksi mielipiteisiin sisältyi useita ehdotuksia alueista, jotka mielipiteiden jättäjien mielestä pitäisi sisällyttää vaihemaakuntakaavaan tuulivoimalle soveltuvina alueina. Vastineet saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa Ehdotusvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu alkoi, kun luonnoksesta saatu palaute oli käsitelty ja siihen oli laadittu vastineet. Vastineet hyväksyttiin maakuntahallituksessa Valmistelutyön aikana on neuvoteltu jatkuvasti ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Pohjanmaan ympäristövaikutusten arviointiryhmä piti kokouksensa , jolloin keskusteltiin ehdotusvaiheessa tehtävästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Työpajamuotoisessa kokouksessa pohdittiin vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin sisältöä. Joulukuussa 2011 aloitettiin lisäselvitys, jolla täydennettiin ja päivitettiin vuonna 2010 valmistunutta selvitystä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Lisäselvitys valmistui joulukuussa Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen , minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiinn ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Kaavehdotuksessa osoitettiin 33 tuulivoimaloiden aluetta maa-alueelle. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien kaavaehdotusta Raatihuone, Kristiinankaupunki Pohjanmaan talo, Vaasa Valtuustosali, Uusikaarlepyy Natura-arviointi Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdotetuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaakuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui Natura-arviointi oli nähtävillä , jolloin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista.

15 10 Kuva 4: Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

16 11 Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta ja Natura-arvioinnista saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta saatiin yhteensä 51 lausuntoa. Lausunnoissa painotettiin lähinnä vaihemaakuntakaavan lintuihin, kulttuurimaisemiin, pohjavesialueisiin ja muinaismuistoihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä bioenergian riittämätöntä käsittelyä kaavassa. Kansalaisilta tuli yhteensä 39 muistutusta. Myös muistutuksissa nousivat esille vaihemaakuntakaavan asukkaisiin, lintuihin ja maisemakuvaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Muistutukset sisälsivät myös ehdotuksia tuulivoima-alueiden laajentamiseksi ja uusiksi tuulivoima-alueiksi, jotka tulisi ottaa mukaan vaihemaakuntakaavaan. Voidaan todeta, että suurin osa muistutuksista kuitenkin koski Sidlandetin tuulivoima-aluetta ja sen sopimattomuutta seudullisesti merkttäväksi tuulivoima-alueeksi. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Metsähallitus antoivat lausuntonsa Natura-arvioinnista. ELYkeskus ehdotti 9 tuulivoima-alueen poistamista vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Metsähallitus piti Natura-arviointia puutteellisena ja ehdotti myös 9 tuulivoima-alueen poistamista vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. 4.5 Hyväksymisvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen, muistutusten, toisen viranomaisneuvottelun ( ) sekä Natura-arvioinnin perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan poistaa vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 3 tuulivoimaloiden aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Lisäksi kaavaehdotusta muutettiin niin, että tärkeitä pohjavesialueita ei sijoitu tuulivoima-alueille ja tuulivoima-alueiden etäisyys maanteihin on vähintään 500 metriä. Suunnittelumääräykset tarkennettiin myös. Muutosta pidettiin niin vähäisenä, että kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus käsitteli lopullista vaihemaakuntakaavaehdotusta Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan Vahvistamisvaihe Ympäristöministeriö vahvistaa vaihemaakuntakaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdolliset kaavaa koskevat valitukset. 4.7 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus ovat olleet julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla (www.obotnia.fi > Toiminta ja tehtävät > Maakuntakaavoitus > Vaihekaava 2) on ollut koko kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja kaavaprosessin etenemisestä. Pohjanmaan liitto on lisäksi osallistunut energia-alan tilaisuuksiin ja tiedottanut vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä Uutispostissa, joka lähetetään sen tilanneille, ja on myös luettavissa liiton verkkosivuilla. Vaihemaakuntakaavaprosessin etenemistä on voitu seurata myös Pohjanmaan liiton FaceBook-sivulla. Vaihemaakuntakaavasta on informoitu myös kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Liitto on tiedottanut jatkuvasti kaavasta ja neuvotellut siitä kuntien kanssa.

17 12 Kuva 5: Ote lopullisesta vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

18 13 5. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi- Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Ruotsin kanssa (Västerbottenin ja Västernorrlandin läänit). Seudun sijoittuminen Pohjanlahden rannikolle antaa sille välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjoiseteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 15 kunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 1). Pietarsaaren seutuun kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Vaasan seutuun kuuluvat Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Maalahti ja Korsnäs. Kyrönmaa muodostuu Laihian ja Isonkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski- Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. Pohjanmaalla asutus on perinteisesti asettunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalatuselinkeinon myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus keskittyi kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja sen seurauksena kylärakenne harventui. Rannikolla ja saaristossa on nykyään runsaasti vapaa-ajan asutusta. Kuva 6: Näkymä Vaasan vesitornista. Kuva: Christine Bonn

19 Luonnonympäristö Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Merenkurkun saaristo on erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa. Ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta se on hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. 5.3 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kulttuuriympäristö voi sisältää sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. Ympäristöministeriö laatii parhaillaan kansallista kulttuuriympäristöstrategiaa. Sen mukaan kulttuuriympäristöt jaetaan kulttuurimaisemiin, rakennettuun kultuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin. Ympäristöministeriö päivittää parhaillaan valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus inventoi kulttuurimaisemat Pohjanmaan osalta vuonna Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ovat Pohjanmaalla ensisijaisesti jokimaisemia, kyläasutusta saaristossa ja pitkin rannikkoa sekä laajoja lakeuksia, jotka aikasemmin olivat merialueita mutta maankohoamisen sekä kuivatusten kautta viljelykäyttöön otettuja. Kulttuurimaisemamiljööt ovat muotoutuneet maisemarakenteen ehdoilla siten, että jokimaisemien asutukset ovat nauhamaisina pitkin vesistöjen reunoja kun taas saariston pienimuotoinen maisema on kerännyt asutuksen rykelmiksi, joita ympäröivät viljely-, niitty- ja laidunalueet. Meri tärkeänä yhteytenä maailmalle on antanut edellytyksiä asutukselle sopiville satama-aluepaikoille. Jatkuva maankohoaminen on johtanut siihen, että osa rannikon läheisistä arvokkaista kulttuuriympäristöistä sijaitsee nykyään kaukana merestä muistuttaen sekä aikaisemmasta ihmistoiminnasta että Pohjanmaan omalaatuisesta geologisesta historiasta. Museovirasto inventoi valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt vuonna Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Seudun kaupungit perustettiin Pohjanmaan maakunnan rannikolle: kaupungit Kristiinankaupunki, Vaasa, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari perustettiin rannikolle jo 1600-luvulla ja ovat tuoneet aikaisen kaupunkikulttuurin alueelle sisältäen rakennus-, kaupunkirakenne- ja huvilarakennuskulttuurin. Maa- ja metsätalouden lisäksi kalastus, ruukit ja tehdasalueet ovat muotoilleet seudun kulttuuriympäristöjä. Pohjanmaa on kiinteiden esihistoriallisten muinaisjäännösten suhteen maan rikkaimpia alueita. Maakunnassa on esihistoriallisia löydöksiä viimeisintä jääkautta edeltävältä ajalta ja runsaasti löytöjä jääkautta seuranneilta kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Pohjanmaalla on muinaisjäännöksiä myös historialliselta ajalta, mutta niitä ei ole systemaattisesti kartoitettu. Eri kausilta peräisin olevat jäännökset löytyvät maankohoamisen takia eri korkeuksilta maastossa. Kivikautiset jäännökset löytyvät maisemarakenteen korkeimmista kohdista usein kauimpana nykyisestä rantaviivasta kun taas myöhäisemmiltä historiallisilta kausilta on jäännöksiä myös lähempänä rannikkoa. Kaikki muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolain (295/1963) nojalla.

20 15 Kuva 7: Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pohjanmaalla (Pohjanmaan maakuntakaava 2030).

21 Väestö Pohjanmaalla oli asukasta vuoden 2012 lopussa. Asukastiheys oli 23,2 henkilöä neliökilometriä kohti eli selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (17,9 as/km²). Väestö painottuu Vaasanseudulle, jossa asukkaita oli , joista asui Vaasassa. Pietarsaaren seudulla asukkaita oli , joista asui Pietarsaaressa. Suupohjan rannikkoseudulla asukkaita oli ja Kyrönmaalla Pohjanmaan väkiluku on vuosituhannen vaihteesta lähtien kasvanut hitaasti. Kasvu on selkeintä Vaasan seutukunnassa, mutta väestönkehitys on ollut positiivinen myös Pietarsaaren seudulla ja Kyrönmaalla. Suupohjan rannikkoseudulla väestö kuitenkin vähenee. Nopeinta väestönkasvu on Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Uudessakaarlepyyssä. Yleisesti hajaasutusalueiden väestö vähenee ja keskuksissa väestö kasvaa. Myös niillä alueilla, joissa väestö vähenee, keskusten väestömäärä kasvaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus oli 2012 korkein Suupohjan rannikkoseudulla, kun taas alle 14-vuotiaiden osuus oli suurin Pietarsaaren seudulla. Tilastokeskuksen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen. 5.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Työllisyystilanne on Pohjanmaalla parempi kuin maassa keskimäärin. Maaliskuussa vuonna 2013 maakunnan työttömyysaste oli 6,8 % ja koko maassa 11,0 %. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Pohjanmaalla elää vahva yrittäjäperinne. Pohjanmaan vahvuuksia ovat kansainvälisyys, osaaminen ja elinkeinojen erikoistuneisuus. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Vaasassa ja Pietarsaaressa. Palveluelinkeinot työllistävät reilut 60 % työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja Länsi-Suomen tärkeä kauppa- ja palvelukeskus. Matkailu on kasvava palveluelinkeino ja se tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja saariston kasvavaan pienveneliikenteeseen lähinnä Merenkurkun maailmanperintöalueella. Pohjanmaan koulutusjärjestelmä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolla on kehittynyt hyvin. Maakunnan monipuoliset koulutuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, joukossa itsenäinen yliopisto sekä kasvava tutkimustoiminta takaavat koulutus-, jatkokoulutus-, tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet. Kuva 8: Vaskiluodon voimalaitosalue, Vaasa. Kuva: Göran Strömfors

22 Energiahuolto Suomen energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Suomen energiantuotanto oli GWh ja energiankulutus GWh. Kivihiili 14,6 % Öljy 4 % Vesivoima 18,7 % Maakaasu 9,9 % Tuulivoima 1,1 % Turve 4,9 % Ydinvoima 33,3 % Jäte 1,4 % Biomassa 15,7 % Kuva9: Sähkön tuotanto Suomessa 2013 (Energiateollisuus 2014). Muu teollisuus 5 % Metallinjalostus 10 % Asuminen ja maatalous 28 % Kemianteollisuus 8 % Metsäteollisuus 24 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Häviöt 3 % Kuva 10: Sähkön kulutus Suomessa 2013 (Energiateollisuus 2014). Pohjanmaan energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä on noin 7 % koko maan sähköntuotannosta. Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä, mutta uuden kaasutuslaitoksen valmistuttua vuoden 2012 lopussa Vaasan voimalaitos voi käyttää polttoaineena myös biomassaa. Kaasutuslaitos on maailman suurin, ja sen ansiosta prosenttia kivihiilestä voidaan korvata biomassalla. Laitos käyttää kotimaisia biopolttoaineita, kuten metsähaketta ja sahateollisuuden sivutuotteita. Nämä polttoaineet tuotetaan lähialueilla, joten kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Puu ja turve ovat tärkeitä polttoaineita Pietarsaaren voimalaitokselle, joka tuottaa sähköä ja lämpöä Pietarsaaren puunjalostusteollisuudelle. Maakunnan suurin vesivoimalaitos sijaitsee Kaitforsissa Kruunupyyn

23 18 kunnassa. Tuotanto nykyisissä paikallisissa vesivoimaloissa jatkuu, ja niitä laajennetaan siihen soveltuvilla paikoilla asianmukaisen lupamenettelyn jälkeen. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2012 yhteensä viisi tuulivoima-aluetta, joilla sijaitsi kaikkiaan kymmenen voimalaa. Voimaloiden kokonaisteho oli 9,1 MW, joka vastaa noin 4 %:ä Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan tärkeimmät energiahuollon osatekijät ovat: Kristiinankaupungin voimalaitosalue Vaasan Vaskiluodon voimalaitosalue UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalue Pietarsaaren voimalaitosalue Kaitforsin vesivoimalaitos, Kruunupyy Westenergyn jätteenpolttolaitos, Mustasaari Suurjännitejohdot ja suuret sähköasemat Nämä alueet ovat seudullisesti merkittäviä, ja ne on osoitettu vahvistetussa maakuntakaavassa. Pienet paikalliset voimalaitokset osoitetaan puolestaan kuntien kaavoissa. 7 % 1 % 0 % Vesivoima (94 GWh) 41 % Tuulivoima (12 GWh) Ydinvoima (0 GWh) 51 % Yht.tuot./teollisuus (735 GWh) Yht.tuot./kaukolämpö (587 GWh) Kuva 11: Energian tuotanto Pohjanmaalla 2012 (Energiateollisuus 2014). 15 % 34 % Asuminen ja maatalous 1158 GWh Teollisuus 1695 GWh 51 % Palvelut ja rakentaminen 490 GWh Kuva12: Energian kulutus Pohjanmaalla 2012 (Energiateollisuus 2014).

24 19 Tulevaisuuden energiahuolto Pohjanmaalla Pohjanmaasta voi tulla energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä, mutta se edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, Pohjanmaan energiastrategian sekä muiden maakunnallisten tavoitteiden ja strategioiden toteuttamista. Tavoitteena on myös, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tarjolla olevien eri energialähteiden käyttämistä, mutta ennen kaikkea laajamittaista tuulivoimatuotantoa ja maakunnan biopolttoainevarannon käytön lisämistä. Kun oletetaan, että Pohjanmaa sitoutuu omalta osaltaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen energian loppukulutus Pohjanmaalla 9,2 TWh vuonna Arvo vastaa Pohjanmaan energiastrategian tavoitetta, jonka mukaan vuosittainen energian kulutus olisi pysähtynyt tasolle 10 TWh vuonna Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvityksen mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. Maakunnan metsien kokonaisvuosikasvu vastaa energiamäärältään noin 4,2 TWh:a, ja jos 70 % siitä hyödynnetään energiantuotannossa, se vastaa 2,9 TWh:a eli %:a kulutuksesta vuonna Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin n. 50 hakelämpökeskuksessa yhteensä MWh metsäperäisillä polttoaineilla. Luku ei sisällä Suupohjan rannikkoseudun kasvihuoneiden tuottamaa energiaa. Kasvihuoneiden yhteydessä on arviolta 100 lämpökeskusta, jotka käyttävät polttoaineena turvetta ja haketta. Maailman suurin biopolttoaineita käyttävä voimala Alholmens Kraft Pietarsaaressa tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Laitos tuottaa 240 MW sähköä, 60 MW kaukolämpöä ja 100 MW prosessihöyryä. Maakunnan jätteenpolttolaitosten energiantuotanto vastaa 3 4 %:a loppukulutuksesta vuonna Nämä kaksi energialähdettä (biomassa ja jäte) pystyvät yhdessä kattamaan kulutuksesta % vuonna Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Westenergyn jätteenpolttolaitos Mustasaaressa vähentää hiilidioksidipäästöjä tonnilla vuodessa. Kivihiiltä ja osin biopolttoaineita energiantuotantoon käyttävän vaasalaisen Vaskiluodon Voiman kanssa Westenergy vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä yhdellä prosentilla. Westenergy polttaa kiloa jätettä tunnissa ja tuottaa vuodessa 80 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä. Vaskiluodon Voiman sähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Geotermisen lämmön eli maa-, kallio- ja sedimenttilämmön hyödyntäminen yleistyy Pohjanmaalla ja vastaa noin 2 3 %:a loppukulutuksesta vuonna Tekninen kehitys mahdollistaa myös aurinkoenergian lisääntyvän käytön meidänkin leveysasteillamme. Aurinkoenergian merkitys tulee kasvamaan siten sekä energiantuotannossa että lämmityksessä. 5.7 Liikenne ja logistiikka Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto. Alueen saavutettavuus maanteitse, rauta-, lento- tai meriteitse on suhteellisen hyvä, joskaan infrastruktuurin kehittäminen ei ole pysynyt mukana elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun vauhdissa. Liikenneverkolla sekä kansallisilla ja kansainvälisillä yhteyksillä on ratkaiseva merkitys maakunnan kehitykselle, ja siksi toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen on olennaisen tärkeää. Pohjanmaan liitossa valmistui keväällä 2014 koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Yksi Suomen tärkeimmistä erikoiskuljetusväylistä on valtatie 8 (E8), joka palvelee koko länsirannikkoa ja sen satamia aina Turusta Ouluun saakka.

25 20 Merenkurkun kuljetuskäytävä Vaasa-Uumaja on tärkeä niin globaalin kuin eurooppalaisen kuljetusverkon osa. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseksi on vireillä useita hankkeita. Vaasan ja Mustasaaren rajalle on suunnitteilla uusi merkittävä logistiikka-alue. Alue lisää tuntuvasti Vaasan seudun kehittymismahdollisuuksia. Samalla valtatie 8:lle esitetty uusi tielinjaus Helsingbystä Vassoriin sekä uusi tieyhteys Raippaluotoon tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Raskas liikenne halutaan ohjata Vaasan keskustan ohi avaamalla uusi tieyhteys Vaasan eteläpuolelle Vaskiluodon satamasta moottoritielle (nk. Satamatie). Valtatien 8 (Sepänkylän ohikulkutien) parantaminen uudella tielinjauksella Kotirannan ja Stormossenin välillä eli Vaasan pohjoisella sisääntulotiellä valmistuu vuonna Pohjanmaan tärkein liikenneyhteys on valtatie 8, joka yhdistää kaikki länsirannikon satamat ja kaupungit toisiinsa. Muita tärkeitä tieyhteyksiä ovat valtatiet 3, 19 ja 18. Valtatietä 8 on levennetty Vaasasta etelään päin, mutta Vaasan pohjoispuolella valtatien leventämiselle ja ohituskaistojen rakentamiselle on edelleen suuri tarve. Valtatien 3 ja valtatien 18 risteysalueella Laihialla tehdään parhaillaan uusia tiesuunnitelmia. Laihian kohdan risteysalueen rakentamisen uusine tiejärjestelyineen ja eritasoliittymineen pitäisi käynnistyä vuonna Alempiasteinen tieverkko kaipaa kohennusta koko maakunnassa. Riittämättömien kunnossapitomäärärahojen takia alempiasteinen tiestö on jo alkanut rapistua. Vuonna 2012 tehdyssä Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksessä tutkittiin todennäköisimpiä erikoiskuljetusten kulkureittejä tuulivoimatyömaille sekä ongelmakohtia ja pullonkauloja. Selvityksen mukaan Pohjanmaan erikoiskuljetusreitistö on suhteellisen kattava ja potentiaalisille tuulivoimapuistoille johtava tiestö on melko hyvässä kunnossa. Satamien läheisyys sekä valtatie 8:n hyvä soveltuvuus raskaille ja suurille erikoiskuljetuksille helpottavat oleellisesti kuljetuksia. Myös alempi tieverkko soveltuu tietyin rajoituksin tuulivoimaloiden osien kuljettumiselle. Alueen sillat ovat pääosassa riittäviä raskaille kuljetuksille. Pännäisten asema Pedersören kunnassa on Oulun ja Helsingin välisen pääradan väliasema ja palvelee koko Pietarsaaren seutua. Pännäisistä on sähköistämätön pistoraide Leppäluodon satamaan Pietarsaaressa. Vuonna 2011 sähköistetyllä Vaasan ja Seinäjoen välisellä rataosuudella väliasemia on Laihialla, Tervajoella, Isossakyrössä ja Ylistarossa. Raide jatkuu sähköistämättömänä Vaasan keskustasta Vaskiluodon satamaan, josta on laivayhteys Ruotsiin Uumajaan. Tällä hetkellä on vireillä hanke, jonka tarkoituksena on saada nopeampi raideyhteys Vaasan ja Seinäjoen välille. Ylimaakunnallisesti tärkeä tavaraliikenneyhteys on myös rautatie Suupohjan rannikkoseudulle Seinäjoen ja Kaskisten välillä. Maakunnan erityispiirteisiin kuuluvat useat syväsatamat. Leppäluodon satama Pietarsaaren keskustan pohjoispuolella palvelee rahtiliikennettä. Vaasan satamasta on sekä matkustajaliikennettä että rahtiliikennettä Uumajaan. Kaskisten satama on kasvava tavaran vienti- ja tuontisatama. Karhusaaren satama Kristiinankaupungissa on tärkeä energiantuotannon kannalta. Maakunnassa on myös kaksi lentokenttää, Kruunupyyssä ja Vaasassa.

26 21 Kuva 13: Pohjanmaan infrastruktuuri.

27 Energiahuolto Maakunnan keskeiset suurjännitelinjat ulottuvat Kristiinankaupungin voimalaitokselta (Kristiina) Tuovilan sähköasemalle ja sieltä edelleen Ventusnevan sähköasemalle Keski-Pohjanmaalla. Osuudella Kristiinankaupunki Tuovila on kaksi 220 kv:n jännitteelle mitoitettua voimajohtoa ja Tuovilasta Ventusnevalle yksi 220 kv:n jännitteelle mitoitettu voimajohto. Tämä voimajohto muuttuu Uudenkaarlepyyn Sorvistissa erilliseksi johtoreitiksi, joka kulkee Pedersören Pännäisten ja Kolpin kautta Kruunupyyn Ytterbråtöhön, missä se sijoittuu kahden muun johdon kanssa samaan johtoaukeaan. Samassa johtoaukeassa sijaitsee myös 220 kv:n voimajohto Seinäjoelta Ventusnevalle. Osuudella Seinäjoki Tuovila on sekä 400 kv:n ja 220 kv:n jännitteelle mitoitettua voimajohtoa. Karhusaaren voimalaitokselta on 220 kv:n voimajohto Ulvilan sähköasemalle. Kristiinankaupungin voimalaitokselta Flybäckiin johto on rakennettu 400 kv:n jännitetasolle. Pohjanmaan voimajohdot ovat melko vanhoja, ja tarkoituksena on uusia ne ja nostaa niiden jännite 400 kilovolttiin. Voimajohtojen iästä aiheutuvan uusimistarpeen lisäksi yhä suurempia vaatimuksia sähköverkolle asettavat myös lukuisat uudet tuotantoyksiköt, kuten maakuntaan suunnitellut tuulivoimapuistot. Kuva 14: Länsi-Suomen suurjänniteverkko. 110 kv (punainen), 220 kv (vihreä) och 400 kv (sininen) (Fingrid 2014).

28 Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet Kansalliset ohjelmat Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN , Sisäisen turvallisuuden ohjelma. ISBN Sisäasiainministeriö. Helsinki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). Museovirasto Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Valtioneuvoston periaatepäätös Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö. Helsinki ISBN Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä. Ympäristöministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto. Helsinki Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa 2010/2012. Pohjanmaan uusiutuvat energiavarat, 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura alueisiin. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ramboll Oy, Vaasa Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos. Uuden energian Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ISBN Pohjanmaan liitto. Vaasa Pohjanmaan maakuntaohjelma ISBN Pohjanmaan liitto. Vaasa Pohjanmaa lukuina. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tuulivoimapuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointiohjelmat ja ympäristövaikutusten arviointiselostukset.

29 24 6. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Tavoitteena on Pohjanmaan maakuntakaava huomioon ottaen laatia vaihemaakuntakaava, jossa tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa varattiin alueita biovoimaloille, jätteenpoltolle ja tuulivoimalle. Tuulivoiman osalta tarkasteltiin sekä meriettä rannikkoalueita, jotka soveltuisivat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin pitäisi vastata. Valtioneuvoston energiapoliittisissa selonteoissa hahmotellaan Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia ja asetetaan tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää energiatehokkuuden huomattavaa parantamista ja energiankulutuksen vähentämistä. Suomen nykyinen tuulivoimatuotannon kapasiteetti on noin 250 MW, kun tavoitetasoksi on asetettu MW vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajamittaista tuulivoiman lisärakentamista. 6.1 Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tehomäärä vastaa 5 TWh eli 54 % tavoitetilan (9,2 TWh) loppukulutuksesta. Tämä edellyttää noin 240 km 2 tuulivoima-alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakuntakaavassassa pitäisi olla maatuulivoima-aluevarauksia kaksinkertaisesti tarpeeseen nähden eli noin 500 km 2, koska on suuri epävarmuus siinä, mitkä tuulivoima-alueet lopuksi toteutuu. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Jos tähän lisätään vielä vahvistettuun maakuntakaavaan sisältyvät tuulivoima-alueet, yhteenlaskettu pinta-ala on 432 km 2 maatuulivoima-aluetta ja 208 km 2 merituulivoima-aluetta. Koska merituulivoima-alueiden toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, voidaan todeta, että tuulivoima-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala hyvinkin vastaa tavoitetta. Selvityksessä tutkittuja alueita oli yhteensä 53, joista 30:n voidaan katsoa soveltuvan seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon (ks. kartta s. 37). Selvitys on kaavan liitteenä. 6.2 Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja strategiat Jotta voidaan vastata valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja valtakunnallisissa ja maakunnallisissa strategioissa asetettuihin tavoitteisiin, edellyttää tämä uusiutuvan energian käytön merkittävää kasvattamista ja voimakasta energian säästämistä. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on vähentää uusiutumattomien energialähteiden käyttöä ja lisätä maakunnan omien, uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on suurta. Suomessa tuulivoimakapasiteetti kasvoi vuoden 2012 aikana 45 %. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli toiminnassa 163 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasitettii oli 288 MW. Ne tuottavat n. 0,7 % Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuonna 2012 oli vireillä 205 tuulivoimahanketta, joiden suunniteltu teho on MW. Pohjanmaalla oli yhteensä 35 hanketta, joiden kokonaisteho olisi MW, eli noin 30 % kaikista hankkeista. Tuulivoiman lisärakentaminen on tällä hetkellä kannattavinta pitkin rannikoa, jossa tuulivoimatuotanto on hyvien tuuliolosuhteiden ja olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta teknistaloudellisesti edullisinta. Tekniikan kehittyessä myös merituulivoima-alueista tulee nykyistä kiinnostavampia vuoteen 2030 mennessä, sillä niiden potentiaali tulevaisuuden energiantuotannossa on merkittävä.

30 25 Paikkakunta Nimi ja projektivaihe Teho Toimija Onshore Korsnäs Korsnäs kw Korsnäsin tuulivoimapuisto Oy Kristiinankaupunki Kristiina T kw Innopower Oy Närpiö Öskata 750 kw Öskata vind Ab Luoto Fränsviken kw Larsmo Vindkraft Ab Vaasa Sundom kw Wasa Wind Oy Kaskinen Projektiehdotus 6-9 MW GreenPower Finland Oy Mustasaari, Raippaluoto YVA hyväksytty MW EPV Tuulivoima Oy Mustasaari, Fjärdskär Projektiehdotus 3 4 MW Kansallistuuli Oy Mustasaari, Iskmo Toteuttamissuunnitelma MW Smålands Miljöenergi Ab Korsnäs, Harrström Toteuttamissuunnitelma MW Smålands Miljöenergi Ab Korsnäs, Edsvik Toteuttamissuunnitelma MW Smålands Miljöenergi Ab Korsnäs, Bredskäret Projektiehdotus 2 MW VS Tuulivoima Oy Korsnäs, Bredskäret Projektiehdotus 7 MW SABA Wind Oy Ab Kristiinankaupunki, Projektiehdotus MW Smålands Miljöenergi Ab Västervik Kristiinankaupunki Metsälä / Kaavoitus MW EPV Tuulivoima Oy vireillä Kristiinankaupunki Uttermossa / projektiehdotus MW Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto Vindkraftspark Ab Kristiinankaupunki, Projektiehdotus 6 30 MW Bywind Dagsmark, Lapväärtti, Perus Kristiinankaupunki, Lupahakemus 15 MW Suomen Hyötytuuli Oy Lapväärtti Kristiinankaupunki, Rakentamisen valmistelu 18 MW Innopower Oy Karhusaari Kristiinankaupunki, Kaavoitus vireillä 12 21,6 MW Smålands Miljöenergi Ab Tiukka Kristiinankaupunki, Lupahakemus 18 MW Innopower Oy Vanha Närpiöntie Laihela, Rajavuori YVA vireillä MW EPV Tuulivoima Oy Luoto Projektiehdotus 6 MW Ab Larsmo Vindkraft Oy Vaasa, Vähäkyrö Kaavoitus vireillä MW EPV Tuulivoima Oy Maalahti, Sidlandet Kaavoitus vireillä MW EPV Tuulivoima Oy Maalahti, Petolahti Projektiehdotus MW Smålands Miljöenergi Ab Uusikaarlepyy, Klubbskatan Projektiehdotus 9 MW Oy Herrfors Ab Uusikaarlepyy, Kröpuln Toteuttamissuunnitelma MW Smålands Miljöenergi Ab Närpiö, Pörtom Projektiehdotus MW Smålands Miljöenergi Ab

31 26 Närpiö, Norrskogen Kaavoitus vireillä MW EPV Tuulivoima Oy Närpiö, Finnsätret Lupahakemus MW EPV Tuulivoima Oy Närpiö, Nämpnäs YVA-tarveharkinta MW SABA Wind Oy Ab Närpiö Projektiehdotus 1 MW Ab Öskata Vind Närpes Öskatan Tuuli Närpiö Offshore Kristiinankaupunki, Kaavoitus vireillä MW Suomen Merituuli Oy Siipyy Kristiinankaupunki YVA hyväksytty MW Innopower Oy /Närpiö Korsnäs YVA vireillä MW WPD Finland Oy Kuva 15: Vireillä olevat tuulivoimahankkeet Pohjanmaalla. (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2014). Seuraavien tuulivoimapuistojen osayleiskaavat on hyväksytty: Torkkolan tuulivoimapuisto Vaasa Rakentaminen aloitetaan Metsälän tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Valitettu Norrskogenin tuulivoimapuisto Närpiö Valitettu. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen Seuraavien tuulivoimapuistojen osayleiskaavoitus on meneillään (04/2014): Sandbackan tuulivoimapuisto Storbötetin tuulivoimapuisto Kröpulnin tuulivoimapuisto Lålaxin tuulivoimapuisto Kepon tuulivoimapuisto Rajavuoren tuulivoimapuisto Långmossan tuulivoimapuisto Molpe-Petalaxin tuulivoimapuisto Norra och Södra Poikelin tuulivoimapuisto Harrstömin tuulivoimapuisto Korsnäs kyrkanin tuulivoimapuisto Kalaxin tuulivoimapuisto Hedet-Björklidenin tuulivoimapuisto Pjelaxin tuulivoimapuisto Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Lappfjärd-Lakiakankaan tuulivoimapuisto Tiukan tuulivoimapuisto Västervikin tuulivoimapuisto Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Vöyri Vöyri Laihia Maalahti Maalahti, Korsnäs Korsnäs Korsnäs Korsnäs Närpiö Närpiö Närpiö Kristiinankaupunki -Isojoki Kristiinankaupunki -Isojoki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Vaasan Vähäänkyröön rakennettava Torkkolan tuulivoimapuisto on valmistuttuaan vuonna 2015 yksi Suomen suurimmista. Torkkolan alueelle rakennetaan 16 3,3 MW:n tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 52,8 MW. Tuulivoimapuisto toteutetaan pinta-alaltaan noin 1000 ha:n suuruiselle alueelle. Tuulivoimapuiston vuotuinen sähkön tuotanto tulee olemaan noin MWh, mikä vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähkön määrää.

32 27 Kuva 16. Kartta osoittaa kaavaa varten selvitetyt alueet (vihreä), maakuntakaavan vahvistetut tuulivoimaloiden alueet (keltainen), käynnissä olevat hankkeet (sininen ympyrä) sekä vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitetut alueet (musta rajaus).

33 28 Suomessa metsähake muodostaa suurimman käyttämättömän biomassavaran. Selvityksen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla mukaan biomassan käytön odotetaan kasvavan. Bioenergian osuus voi olla kolmasosa koko energiantuotannosta vuonna Alueet, joilla on hyvät logistiikkayhteydet ja olemassa oleva infrastruktuuri, soveltuvat hyvin biopolttoaineiden tuotanto- ja jakelulaitosten sijoituspaikoiksi. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi satama-alueet. Pienet ja keskisuuret energiantuotantoyksiköt voivat käyttää paikallisesti tuotettua biomassaa, mikä lyhentää kuljetusmatkoja ja parantaa kannattavuutta. Energiavaroja voidaan käyttää lähellä niiden syntypaikkaa, mikä vähentää sekä kuljetuskustannuksia että päästöjä. Pienet paikalliset biovoimalat, joiden jakeluverkostoihin voidaan yhdistää taloryhmiä tai kyliä, muodostavat tosin yhdessä seudullisesti merkittävän kokonaisuuden, mutta niitä ei käsitellä erikseen tässä kaavassa. Koska yksittäisellä voimalaitoksella ei ole seudullista merkitystä, eivät ne tarvitse aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa. Tekniikan kehitys tulee mahdollistamaan geotermisen lämmön (maa-, kallio- tai sedimenttilämmön), yhdyskuntajätteen polton ja aurinkoenergian käytön lisäämisen energiatuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Näille energiamuodoille ei kuitenkaan osoiteta aluevarauksia vaihemaakuntakaavaan, koska yksittäisillä voimaloilla ei ole seudullista merkitystä. Kuva17: Puutavaraa metsähaketta varten. Kuva: Christine Bonn

34 Tuulivoimatuotannon skenaario Tuulivoimatuotanto Suomessa Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti on nykyisin noin 250 MW. Tavoitetasoksi on asetettu MW vuonna Onshore Offshore Yhteensä Kuva 18: Minimiskenaario, Suomi. Tuulivoimatehon minimiskenaariossa oletetaan, että maa- ja merituulivoiman perusratkaisut ovat olemassa ja rakentamaan päästään lähivuosina. Asennettuna tehona tämä merkitsee noin MW tuulivoimatehoa eli yhteensä noin GWh/v Onshore Offshore Yhteensä Kuva 19: Maksimiskenaario, Suomi. Maksimiskenaariossa oletetaan, että suunnitteilla oleva energiatuotannon tukitaso on liiketaloudellisesti kannattavaa. Tämän skenaarion mukaan Suomeen suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista toteutetaan suurin osa. Asennettuna tehona tämä merkitsee noin MW tuulivoimatehoa eli yhteensä noin GWh/v.

35 30 Tuulivoimatuotanto Pohjanmaalla Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla osoittaa, että energiatuotannossa siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin onnistuu tuulivoimatuotannon avulla sekä lisäämällä biomassan ja muiden uusiutuvien energiamuotojen kuten geotermisen lämmön, auringoenergian ja yhdyskuntajätteen polton käyttöä. Eniten potentiaalia katsotaan olevan tuulivoimalla, jolla voitaisiin tuottaa noin puolet Pohjanmaalla tarvittavasta energiasta. Kun keinovalikoimaan lisätään energian säästäminen ja energiatehokkuuden nostaminen, Pohjanmaa voi vuonna 2030 olla energian osalta omavarainen, jolloin kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Tämä skenaario esitetään alla (kuva 20) Pohjanmaan energiatuotannon tavoitetilana. Siinä tuonnin (öljy ja ydinvoima) ja viennin (tuulivoima ja bionenergia) osuudet ovat yhtä suuret. Mikäli energian kulutus kasvaa jatkossakin nykyistä vauhtia, loppukulutus Pohjanmaalla olisi vuonna 2030 noin 12 TWh ja edellyttäisi vähäistä energian tuontia. Tuontienergia koostuu suurimmaksi osaksi fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimalla tuotetusta energiasta. Kun oletetaan, että Pohjanmaa sitoutuu omalta osaltaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen loppukulutus Pohjanmaalla 9 TWh vuonna Visio: Pohjanmaa 9 TWh 4 % 2 % 4 % 35 % 55 % Tuulivoima Bioenergia Jätteenpoltto Geoterminen energia Aurinko ja muut Kuva 20: Visio Pohjanmaan energiatuotannosta vuonna 2030.

36 Vaihemaakuntakaavan ratkaisut Edellä esitetyn vision mukaan Pohjanmaan vuosittaisen tuulivoimatuotantannon pitäisi olla GWh/vuosi, mikä nykytilanteessa tarkoittaa :aa 3 MW:n tuulivoimalaa. Tällöin tuulivoimatuotannon kokonaisteho Pohjanmaalla olisi vuonna 2030 noin MW. Vaihemaakuntakaavassa on varattu alueita tuulivoimapuistojen rakentamiseen niin, että asetettu tavoite voidaan saavuttaa. Koska maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, saattaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tehdyissä tarkemmissa selvityksissä ilmetä tekijöitä, joiden perusteella tuulivoima-alueita joudutaan rajaamaan pienemmiksi tai jättämään kokonaan rakentamatta. Kaavassa on sen vuoksi osoitettu kaksinkertaisesti tuulivoima-alueita tarpeeseen nähden, jolloin saadaan myös vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden valinta perustuu aiemmin tehtyihin selvityksiin, tämän kaavan pohjaksi tehtyihin selvityksiin sekä kaavan vaikutusten arviointiin. Alueiden valinta perustuu osin myös vireillä oleviin tuulivoimahankkeisiin ja ensisijaisesti niiden yhteydessä tehtyihin vaikutusten arviointeihin ja selvityksiin. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ne tuulivoima-alueet, joilla on parhaat edellytykset seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavaan on otettu tuulivoima-alueet, joilla on vähintään seudullista merkitystä. Tässä kaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen alarajaksi on asetettu 10 voimalaa. Alaraja perustuu vaikutusten arviointiin, jossa korostuu asukastiheys, maiseman pienpiirteisyys, laajat kulttuurimaisema-alueet ja korkeat luonnonarvot. Kuten aiemmin on todettu, bioenergian käytön odotetaan kasvavan voimakkaasti maakunnassa. Energiatehokkuuden saavuttamiseksi on tärkeää, että biopolttoaineiden kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyet. Bioenergian lisääntyvän käytön mahdollistavat ensisijaisesti pienehköt paikalliset biovoimalat, jotka lisäksi voivat tuottaa paikallisista raaka-aineista energiaa. Näiden voimaloiden sijoittelu ja toteuttaminen selvitetään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Vaihemaakuntakaavassa ei tehdä uusia aluevarauksia maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäville bio-, aurinko- tai geotermisen energian tuotantolaitoksille. Vahvistetussa maakuntakaavassa on riittävästi varauksia suurille voimaloille ja ne sallivat olemassa olevien voimaloiden laajennukset. Lämmitykseen tai energian tuotantoon hyödynnettävät pienet paikalliset bio-, aurinko- tai geotermiset voimalat eivät edellytä aluevarauksia maakuntakaavassa, vaikkakin tällaisilla taloryhmittäisillä ja kyläkohtaisilla energiansiirtoverkostoilla voi energiatuotannossa pitkällä aikavälillä olla seudullista merkitystä.

37 32 Tavoitteet ja ratkaisut tiivistetysti Visio: Tuotantomuodot: Mitoitus: Aluevaraukset: Pohjanmaa on energian osalta omavarainen ja kaikki energia tuotetaan uusiutuvalla energialla. Energiatehokkuus paranee ja energian loppukulutus pienenee. Pohjanmaalla tuotetaan uusiutuvalla energialla yhteensä 9 TWh. Tuulivoima on tärkein uusiutuva energialähde, jolla tuotetaan yli puolet (55 %) Pohjanmaalla tarvittavasta energiasta. Bioenergian osuus on kasvussa (35 %) ja paikallisten raaka-aineiden lisääntyvä käyttö tekee tuotannosta kannattavaa. Aurinko- ja geotermisen energian hyödyntäminen erityisesti asumisen energialähteenä yleistyy. Tuulivoima-alueiden yhteispinta-ala on ylimitoitettu, koska näin saadaan joustovaraa. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan yhteensä 30 tuulivoimaaluetta. Kaikki alueet sijaitsevat maalla. Vaihemaakuntakaavassa olevat tuulivoima-alueet ovat vähintään seudullisesti merkittäviä, mikä tarkoittaa vähintään 10 voimalaa. Tätä pienemmät tuulivoima-alueet käsitellään kuntien kaavoituksessa. Kaavassa ei tehdä varauksia bio-, aurinko- eikä geoenergian tuotantoyksiköille. Nämä käsitellään kuntien kaavoituksessa. Tuulivoimala-alueet Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa riittävästi alueita seudullisesti merkittäville tuulivoimapuistoille, jotta Pohjanmaalla vuonna 2030 voidaan saavuttaa asetettu tavoite tuottaa MW tuulivoimaa, mikä vastaa tehoissa mitattuna 5 TWh. Tämä edellyttää noin 240 km 2 aluevarauksia. Koska tuulivoimala-alueiden toteutumiseen liittyy paljon epävarmuutta on vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala lähes kaksinkertainen tarpeeseen nähden eli 430 km 2. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa oli osoitettuna 33 maa-aluetta, 4 merialuetta ja 4 tuulivoimaloiden alueen kohdemerkintää. Uudet selvitykset, mm. Natura-arviointi sekä muutos merkitykseltään seudullisen tuulivoimapuiston määrittelyssä ovat johtaneet kaavaratkaisun muutoksiin. Alla vertailu kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa mukana olleista tuulivoima-alueista ja selvitys ehdotusvaiheen muutoksista.

38 33 Merialueet Nimi Kunta Luonnotus Ehdo- Selvitys Storgrund Pietarsaari X - Merialueet selvitettiin 2004 ja Tuoreimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin, Natura alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu. Mikkelinsaaret Vöyri ja Uusikaarlepyy X - Merialueet selvitettiin 2004 ja Tuoreimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin, Natura alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on Kaskisten edusta Kristiinankaupungin edusta Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen Närpiö ja Kristiinankaupunki poistettu. X - Merialueet selvitettiin 2004 ja Tuoreimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin, Natura alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu. X - Merialueet selvitettiin 2004 ja Tuoreimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin, Natura alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu. Maa-alueet Nimi Kunta Luonnotus Ehdo- Selvitys Hästö Kruunupyy X - Luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin ja asumiseen kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu. Långskogen Pedersöre X X Ei muutoksia Stormossen Pedersöre X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue rajattiin alueen ulkopuolelle. Långmossen Uusikaarlepyy X X Rajaukseen on tehty muutoksia suojelualueisiin ja pohjavesialueisiin kohdistuvien haitta- Monäs Uusikaarlepyy vaikutusten vaaran pienentämiseksi. X X Aluetta on pienennetty saaristomaisemaan, muuttolintuihin, merikotkaan ja Natura alueisiin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi.

39 34 Björkbacken Uusikaarlepyy X X Ei muutoksia ja Vöyri Gunilack Uusikaarlepyy ja Vöyri - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi. Söderskogen Vöyri X X Alueen rajausta on muutettu Natura alueisiin, muuttolintuihin ja pohjaveteen kohdistuvien haittavaikutusten pienentämiseksi. Iskmo Mustasaari X - Luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, linnustoon, Natura alueisiin ja maailmanperintöalueeseen kohdistuvien haittavaikutusten vaaran on todettu olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Jungsund Mustasaari X - Luonnonympäristöön, asumiseen, muuttolintuihin ja merikotkaan kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Sidländet Mustasaari X - Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Bobacken Mustasaari X X Alueen rajausta on muutettu Natura alueisiin ja muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi. Torkkola Vaasa X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue rajattiin alueen ulkopuolelle. Naarajoki Isokyrö X X Ei muutoksia Kattiharju Isokyrö ja Laihia X X Alueen rajausta on tarkistettu tehtyjen selvitysten mukaan ja tien läheisyydestä johtuen. Rajavuori Laihia X X Aluetta on pienennetty asumiseen ja luonnonsuojelualueisiin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi. Etäisyys tiehen on tarkistettu. Sidlandet Maalahti X - Sekä pysyvään että vapaa-ajan asumiseen, kulttuurimaisema-alueisiin, Natura alueisiin, merikotkaan ja muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin Natura-arvioinnissa olevan suuri. Asukkaat vastustavat alueen toteuttamista. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Juthskogen Maalahti X X Alueen rajausta on tarkistettu tehtyjen selvitysten mukaan. Flatbergen Maalahti X X Aluetta on pienennetty tehtyjen selvitysten mukaan. Molpe Korsnäs ja Maalahti X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue rajattiin alueen ulkopuolelle. Poikel Korsnäs X X Ei muutoksia Blaxnäs Närpiö X - Muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin Natura-arvioinnissa olevan suuri. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta.

40 35 Norrskogen- Hedet Närpiö X X Aluetta on pienennetty linnustoon, luonnonsuojelualueisiin, Natura alueisiin ja asumiseen kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi. Pilkbacken Närpiö X X Ei muutoksia Nämpnäs Närpiö X - Luonnonympäristöön, asumiseen, linnustoon ja Natura alueisiin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran on todettu olevan suuri. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Bredåsen Närpiö - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi. Gillermossen Långmarken Peninkylä Kullen Metsälä- Norrviken Lakiakangas Arstu Västervik Närpiö ja Kristiinankaupunki Närpiö ja Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Erikoisalueet (satama-ja teollisuusalueet) Ehdotus Selvitys X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta. Nimi Kunta Luonnos Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki X - Muuttolintuihin ja merikotkaan kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin Naturaarvioinnissa olevan suuri. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. X X Aluetta on suurennettu tehtyjen selvitysten mukaan. X X Aluetta on suurennettu tehtyjen selvitysten mukaan. - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi. X X Aluetta on pienennetty Natura alueisiin, pohjaveteen ja asumiseen kohdistuvien haittavaikutusten pienentämiseksi. X X Ei muutoksia. - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi. X X Ei muutoksia Kaskinen Kaskinen X _ Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta. Vaskiluoto Vaasassa Vaasa X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta. Pietarsaari Pietarsaari X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta.

41 36 Vaihemaakuntakaavan pohjaksi tehdyissä selvityksissä on toimittu varovaisuusperiaatteen mukaisesti, jotta muulle maankäytölle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten riski saadaan pienemmäksi. Tuulivoima-alueiden rajauksissa on määritetty suojavyöhykkeet lähialueen muiden toimintojen ympärille. Suojavyöhykkeiden avulla voidaan tunnistaa seudulliseen tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet ja minimoida tuulivoimaloista aiheutuvat mahdolliset haittavaikutukset. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoima-alueet esitetään alla olevassa taulukossa ja kartassa. Kaavassa on osoitettu yhteensä 30 aluetta tuulivoimatuotantoon. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala on 430 km 2. Alueet ovat kooltaan sellaiset, että niille mahtuu vähintään 10 voimalaa. Tuulivoima-alueet on jaettu kahteen ryhmään: vahvistetussa maakuntakaavassa luomerkinnällä osoitettujen alueiden ulkopuolella sijaitsevat (tv-1) ja niiden sisällä sijaitsevat (tv- 2). Alueen osoittaminen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luomerkintä) ei estä tuulivoimaloiden rakentamista alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kuitenkin tarpeen varmistaa merkinnän perusteena olevien luontoarvojen säilyminen ja välttää metsäalueiden pirstoutuminen. Kaavamääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on kiinnetettävä huomiota: pysyvään asutukseen ja loma-asutukseen virkistykseen, meluun, maisemaan, kulttuuriympäristöön eli kulttuurimaisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja arkeologiseen kulttuuriperintöön, luontoon, linnustoon ja luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuihin lajien esintymisen turvaamiseen, lentokenttien lentoesterajoituksiin, puolustusvoimien toiminnan turvaamiseen sekä alkutuotannon (erityisesti turkistarhaus) ja maa-ainesten oton edellytysten turvaamiseen. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantien keskiviivasta on Liikenneviraston ohjeiden mukaan 300 m. Vaihemaakuntakakaavassa tuulivoima-alueiden etäisyys maanteihin on vähintään 500 m. Tuulivoimapuiston toteuttamiseen tarvitaan ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa ja puolustusvoimien lausunto hankeesta. Kiinteä muinaismuisto on rahoitettu muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Tuulivoimaloiden alueet eivät ole aluevarausmerkintöjä vaan alueiden erityisominaisuuksia kuvaavia merkintöjä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet soveltuvat seudullisesti merkittäville tuulivoimapuistoille, mutta kunnat voivat halutessaan sijoittaa alueille myös muuta maankäyttöä. Mikäli aikomuksena on toteuttaa seudullisesti merkittävä tuulivoimapuisto, se tulee kuitenkin sijoittaa 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille alueille. Myös alle kymmenen voimalan tuulivoimapuistot tulee luonnollisesti suunnitella ensisijaisesti vaihemaakuntakaavassa osoitetuille alueille. Rakentamisrajoitus ei koske tuulivoima-alueita.

42 37 Kuva 21: Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet.

43 38 Numero Nimi Kunta Pinta-ala, km 2 Natura-arviointi 1 Långskogen Pedersöre 4 Ei 2 Stormossen Pedersöre 5 Ei 3 Långmossen Uusikaarlepyy 15 Ei 4 Björkbacken Uusikaarlepyy 6 Ei 5 Björkbacken Uusikaarlepyy 8 Ei 6 Björkbacken Uusikaarlepyy/Vöyri 30 Ei 7 Monäs Uusikaarlepyy 4 Kyllä 8 Gunilack Uusikaarlepyy/Vöyri 6 Ei 9 Söderskogen Vöyri 12 Kyllä 10 Bobacken Mustasaari 11 Kyllä 11 Torkkola Vaasa 11 Ei 12 Naarajoki Isokyrö 3 Ei 13 Kattiharju Isokyrö/Laihia 22 Ei 14 Rajavuori Laihia 15 Kyllä 15 Molpe Korsnäs/Maalahti 12 Kyllä 16 Flatbergen Maalahti 12 Kyllä 17 Jutskogen Maalahti 12 Kyllä 18 Poikel Korsnäs 6 Kyllä 19 Pilkbacken Närpiö 10 Kyllä 20 Norrskogen-Hedet Närpiö 12 Ei 21 Norrskogen-Hedet Närpiö 20 Ei 22 Norrskogen-Hedet Närpiö 10 Ei 23 Bredåsen Närpiö 31 Ei 24 Långmarken Kristiinankaupunki/Närpiö 41 Ei 25 Peninkylä Kristiinankaupunki 26 Ei 26 Kullen Kristiinankaupunki 7 Ei 27 Metsälä-Norrviken Kristiinankaupunki 53 Ei 28 Lakiakangas Kristiinankaupunki 5 Ei 29 Arstu Kristiinankaupunki 9 Kyllä 30 Västervik Kristiinankaupunki 12 Ei Kuva 22: Vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueet. Sähkönsiirto Kaikki vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitetut tuulivoimala-alueet ovat toteuttamiskelpoisia sähkönsiirron kannalta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Fingridin ja EPV Alueverkko Oy:n kanssa. Olemassa olevat tai suunnitellut sähkölinjat ja sähköasemat on merkitty kaavakarttaan. Ellei sähköliityntöjä ole selvitetty, ei kaavakartassakaan ole merkintöjä. Tuovilaan ja Kristiinankaupunkiin osoitetut energiahuollon alueen kohdemerkinnät poistetaan vaihemaakuntakaavasta ja korvataan merkinnällä en-s. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 400 kv:n suurmuuntoasemat. Maakunnan alueella on vain nämä suurmuuntoasemat. Suurmuuntoasemat saattavat vaatia jopa 10 hehtaaria maapinta-alaa. Uusia sähkölinjoja rakennettaessa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtoaukeita ja johtoja. Kantaverkkoon liittymisen periaatteena on, että kokonaisteholtaan yli 250 megawatin sähköntuotantoyksiköt tai -alueet tulisi liittää 400 kilovoltin verkkoon. Tätä pienemmät sähköntuotantolaitokset voidaan liittää 110 kv jännitteiseen verkkoon. Kantaverkkoon liittymisen edellytykset ja vaihtoehdot on selvitettävä varhaisessa vaiheessa tuulivoima-alueiden yksi-

44 39 tyiskohtaisempaa suunnittelua. Tämän lisäksi on tärkeää, että eri tuulivoimala-alueiden liityntäjohdot kantaverkkoon suunnitellaan yhteistyössä, jotta etenkin maisemakuvaan kohdistuvat haittavaikutukset saadaan minimoitua. Kuva 23: Suunniteltu suurjänniteverkko. 110 kv (punainen viiva), 220 kv (vihreä viiva), 400 kv (sininen viiva) ja suurmuuntoasemat Kristiina, Tuovila ja Ventusneva (sininen ympyrä).

45 40 Kuva 24: Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan tuulivoima-alueiden sijaintia suhteessa sähköverkkoon ja sähköasemiin Pohjanmaalla. Tuulivoimala-alueet (siniset alueet), sähköverkko (punainen viiva) ja sähköasemat (punainen pallo).

46 41 Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta yhteystarpeita tuulivoima-alueilta suurjänniteverkkoon. Suurin osa Pohjanmaan tuulivoima-alueista tullaan todennäköisesti liittämään maakunnan kahteen suureen 110/400 kv:n sähköasemaan Mustasaaren Tuovilassa ja Kristiinankaupungissa, Kokkolan sähköasemaan Keski-Pohjanmaalla sekä mahdollisiin uusiin sähköasemiin Maalahdessa ja maakunnan eteläosassa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla. Liitännöissä olemassa olevaan sähköverkkoon on mahdollisuuksien mukaan käytettävä maatai merikaapelia uusien johtojen ja johtoaukeiden aiheuttamien haittavaikutusten vähentämiseksi ja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Kaapeleiden käyttö pienentää esimerkiksi kovasta tuulesta tai sateesta johtuvaa sähkökatkosten vaaraa, ja lisäksi johtoaukeiksi raivattava metsä- ja peltopinta-ala pienenee. Liityntäpisteiden tarve on erityisen suuri Pohjanmaan eteläosassa. Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Satakunnassa käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden suuri määrä lisää uusien liityntäpisteiden tarvetta. Tekeillä on selvitys uudesta 400 kv:n sähköasemasta, johon voitaisiin liittää tuulivoima-alueet Kristiinankaupungin eteläosassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnan pohjoisosassa. Selvitettävänä on myös esitetyn Pilkbackenin tuulivoima-alueen lähelle sijoittuva uusi sähköasema Maalahden kunnan länsiosassa. Uuteen sähköasemaan voitaisiin liittää tuulivoima-alueet Pohjanmaan maakunnan keskiosassa ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Kuva 25: Tuulivoimalan roottorin lavat. Foto: Mikaela Jussila

47 42 7. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Seudullisesti merkittävä tuulivoimapuisto koostuu vähintään 10 tuulivoimalasta. Vaihemaakuntakaava-asiakirjat käsittävät kaavakartan, teemakartan, kaavaselostuksen, vaikutusten arvioinnin ja aluekohtaisen vaikutusten arvioinnin. Liitteinä selvitys Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Natura-arviointi. 7.1 Alueiden erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät ja kohdemerkinnät Tuulivoimaloiden alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille. Alueilla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei merkittäviä meluvaikutuksia kohdistu asutukselle, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien samoin kuin alkutuotannon ja maa-aineisten oton edellytykset turvataan. Tuulivoimaloiden alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille. Alueilla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei merkittäviä meluvaikutuksia kohdistu asutukselle, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien samoin kuin alkutuotannon ja maa-aineisten oton edellytykset turvataan. Alueella tehtävät toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava alueen luonnon monimuotoisuuden/luonnonvarojen säilymistä edistävällä tavalla.

48 43 Suurmuuntoasema Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n sähköasemat. Kaavassa osoitetut suurmuuntoasemat: - en-s, Tuovila - en-s, Kristiinankaupunki Poistuva merkintä Merkinnän kuvaus: Merkinnät, jotka kumoutuvat, kun vaihemaakuntakaava tulee voimaan. Seuraavat kohdemerkinnät poistuvat, kun vaihemaakuntakaava tulee voimaan: - en, Tuovila - en, Kristiinankaupunki

Pohjanmaan maakuntakaava

Pohjanmaan maakuntakaava SELOSTUS Ehdotus Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Ehdotus ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

SELOSTUS Maakuntahallitus 19.12.2011

SELOSTUS Maakuntahallitus 19.12.2011 SELOSTUS Maakuntahallitus 19.12.2011 3 (52) Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Maakuntahallitus 19.12.2011 Luonnos

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA.

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ehdotus SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2 2. Suunnittelualue 2 3. Maakuntakaavan

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23

Niemilomat Oy ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 1.6.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 LEPPÄVIRTA

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maakuntahallitus 19.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2 2. Suunnittelualue

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

NÄRPIÖN KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA

NÄRPIÖN KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄRPIÖN KAUPUNKI NÄRPIÖN KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 YHTEYSTIEDOT... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 2 3 SUUNNITTELUALUE...

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012

Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Selostus Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEKAAVA 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAAN

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.4.2012 POLVIJÄRVI Salolan tilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-21-7 Salola Ranta-asemakaavaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 22.4.2013/LSa, VLe OAS 1 (10) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot