SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014"

Transkriptio

1 SELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Kansikuva: Pirjo Niemi

3 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA) KAAVASELOSTUS Maakuntavaltuuston hyväksymä ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA YLEISET TAVOITTEET SUUNNITTELUALUE KAAVA-ASIAKIRJAT MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT ILMASTOTAVOITTEET ESDP EUROPEAN SPATIAL DEVELOPMENT PERSPECTIVE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN SUHDE MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET MAAKUNNAN SUUNNITTELU VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI ALOITUSVAIHE TAVOITEVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE VAHVISTAMISVAIHE OSALLISTUMIS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELY VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE LUONNONYMPÄRISTÖ KULTTUURIYMPÄRISTÖ VÄESTÖ TYÖPAIKAT, KOULUTUS JA ELINKEINOT ENERGIAHUOLTO LIIKENNE JA LOGISTIIKKA ENERGIAHUOLTO KESKEISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA HANKKEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ SELVITYS UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET JA STRATEGIAT TUULIVOIMATUOTANNON SKENAARIO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN RATKAISUT TUULIVOIMALA-ALUEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ALUEIDEN ERITYISOMINAISUUKSIA KUVAAVAT MERKINNÄT JA KOHDEMERKINNÄT VAIKUTUSTEN YHTEENVETO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUSTEN YLEISPERIAATTEET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN ESITYSTAPA, KAAVAMERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTUMISEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS MUUHUN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA VIRANOMAISTOIMINTAAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON LUNASTUSOIKEUS VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 56

5 Kuva: Pirjo Niemi Lyhenne MRL MRA YVA W Wh V Selitys Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Ympäristövaikutusten arviointimenettely Watti on tehon yksikkö. (1 Kilowatt, kw = 1000 W, 1 Megawatt, MW = 1000 kw, 1 Gigawatt, GW = 1000 MW, 1 Terawatt, TW = 1000 GW) Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Voltti on jännitteen yksikkö

6 1 1. JOHDANTO 1.1 Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Ilmaston lämpeneminen on merkittävä uhka koko ihmiskunnalle. Lämpenemisen rajoittamiseksi on pienennettävä kasvihuonepäästöjä ja kasvatettava uusiutuvan energian osuutta. Ilmastonmuutos oli keskeisenä teemana myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa. Kaiken kaavoituksen perustana toimivissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan suurten, yhtenäisten tuulivoima-alueiden toteuttamismahdollisuuksien tärkeyttä. Suomessa uusiutuvan energian tuotantoedellytyksiä on parannettu mm. kansallisilla tuilla sekä takuuhinnoilla eli tariffijärjestelmällä. Ilmatieteen laitoksen tekemä Tuuliatlas sisältää tietoa Suomen tuuliolosuhteista eri korkeuksilla merenpinnan yläpuolella, ja sen avulla tuulivoimalle soveltuvien alueiden löytäminen on entistä helpompaa. Näiden edistysaskeleiden myötä kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on kasvanut voimakkaasti ja osoittautunut Pohjanmaalla erittäin suureksi. Jotta voitaisiin toisaalta vastata valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamiin vaatimuksiin ja toisaalta maakunnassa ilmenneeseen tarpeeseen ja kiinnostukseen, laaditaan vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla (Tuulivoimakaava). Kaavan tavoitevuosi on Pohjanmaan maakunnassa on hyvät mahdollisuudet siirtyä käyttämään yhä enenevässä määrin uusiutuvia energiamuotoja. Tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osalta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset ja laatia strategia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2030 puolet energiatarpeesta voidaan hyvinkin kattaa tuulivoimalla. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan vain kansallisesti tai seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen kokoraja vaihtelee maakunnittain eikä kansallista yleispätevää rajaa ole asetettu. Ympäristöministeriön suosituksissa rajaksi esitetään 8 10 tuulivoimalaa. Tässä vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niitä ohjataan kuntakaavoituksella. Maakunnassa on hyvät edellytykset kehittää myös bioenergian hyödyntämismahdollisuuksia. Koska bioenergialaitosten vaativa pinta-ala on pieni ja maankäytön kannalta niillä katsotaan olevan vain paikallista merkitystä, ei bioenergialaitoksille ole varattu alueita vaihemaakuntakaavassa vaan ne käsitellään kuntatason kaavoituksessa. Sama koskee geotermistä energiaa ja aurinkoenergiaa. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan Kaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Tämä vaihemaakuntakaava päivittää maakuntakaavaa energiahuollon osalta. Vahvistetussa maakuntakaavassa käsiteltiin maakunnan energiahuoltoa sekä nostettiin esiin ja varattiin tärkeimmät energiahuollon alueet. Siinä käsiteltiin ja selvitettiin edellytyksiä bioenergian käytölle sekä tuulivoimalle rannikolla ja merialueilla. Kaavassa on osoitettu kolme tuulivoimaloiden aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueelle ja yksi maa-alueelle. Raippaluotoon osoitetun tuulivoimala-alueen ympäristöministeriö jätti vahvistamatta.

7 2 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 15 kunnasta ja muodostaa kapean, noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren seutuun, Vaasan seutuun, Kyrönmaahan sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaahan, idässä Etelä-Pohjanmaahan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. Kuva1: Pohjanmaan maakunta, seutukuntajako ja kuntajako. 1.3 Kaava-asiakirjat Vaihemaakuntakaava-asiakirjat käsittävät kaavakartan, teemakartan, kaavaselostuksen, vaikutusten arvioinnin ja alueittaisen vaikutusten arvioinnin. Liitteinä selvitys Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Natura-arviointi.

8 3 2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen samana vuonna. Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. Neljän seuraavan YK:n ilmastokokouksen (Cancún vuonna 2010, Durban vuonna 2011, Doha vuonna 2012 ja Warsowa vuonna 2013) tulokset osoittavat, miten vaikeaa on päästä yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimuksesta. Durbanissa päätettiin kuitenkin uuteen, vuonna 2020 voimaan astuvan ilmastosopimukseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä Pariisissa vuonna Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksessa 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Euroopan komissio julkaisi vuoden 2014 alussa EU:n uudet ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Komissio esittää, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Uusituvan energian tavoite nostettaisiin 27 prosenttiin. Lisäksi komissio on tehnyt ehdotuksen päästökauppadirektiivin tarkistamiseksi. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka ja sisältää lisäksi visioita vuoteen EU:n uusi ilmasto- ja energiapolitiikka muodostaa lähtökohdan myös Suomessa laadittavalle ilmastolainsäädännölle. Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat). Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi.

9 4 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain tarkoituksena on myös pyrkiä turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun ja varmistaa, että suunnittelun laatu on korkeatasoista ja vuorovaikutteista, asiantuntemus on monipuolista ja että käsiteltävästä asiasta annetaan avoimesti informaatiota. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelujen saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. MRL:n 25 :n mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yksilöidään ja konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa tavoitteissa täsmennetään, miten liikenne- ja energiahuolto tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Sen mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuuli-

10 5 voiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toimintoja sijoitettaessa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita kuten voimajohtoja ja tieverkostoja sekä tiivistämään yhdyskuntarakennetta. 2.5 Muun lainsäädännön suhde maakuntakaavoitukseen Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vaikka varsinaiset suojelutehtävät hoidetaan erityislakien nojalla, tulee suojelutavoitteiden toteutumista edistää ja tukea myös alueiden käytön ja sen suunnittelun keinoin. Alueidenkäytön suunnittelu on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja eri intressejä yhteensovittavaa toimintaa, jossa tunnistetaan toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuksiin. Tämä edesauttaa ympäristöllisten näkökohtien riittävän laaja-alaista tarkastelua ja varhaista huomioon ottamista alueiden käytön suunnittelussa ennen hankekohtaisia ratkaisuja. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. Kuva 2: Kuvasovite Torkkolan tuulivoimapuistosta. Vähäkyrö, Vaasa. Copyright EPV Tuulivoima Oy.

11 6 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Landskapsöversikt 2040: Ny energi i Österbotten Maakuntasuunnitelma 2040: Uuden energian Pohjanmaa Österbottens landskapsplan 2030 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Landskapsprogram Maakuntaohjelma Landskapsprogrammets genomförandeplan Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (eli maakuntaohjelma). Alueiden kehittämistä annetun lain mukaan maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuustokausittain ja sen toimeenpanosuunnitelma joka toinen vuosi. Parhaillaan valmistellaan Pohjanmaan maakuntastrategiaa, missä maakuntasuunnitelma ja -ohjelma yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi. Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat.

12 7 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI 4.1 Aloitusvaihe Kun Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan, se antoi myös ponnen tämän vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin , ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Aktion Österbotten rf:n, Satakuntaliiton, Etelä- Pohjanmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, silloisen Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen merivartioston edustajia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Samaan aikaan kunnille ja osallisille järjestettiin tiedotus- ja kuulemiskierros kaavoituksen aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 106 yksityishenkilöiden mielipidettä ja 30 kunnan tai viranomaisen antamaa lausuntoa. Valtaosa saapuneista mielipiteistä koski maakunnassa virellä olevia tuulivoimahankkeita ja konsultin valintaa. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Kyrönmaa, Vähänkyrön kunnantalo Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone 4.2 Tavoitevaihe Tavoitteet täsmentyivät kaavan valmistelun edetessä. Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla käsittelee uusiutuvia energiamuotoja painottuen erityisesti tuulivoimaan sekä tarkastelee tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita Pohjanmaalla. Selvitys valmistui marraskuussa 2010 (päivitys 2012). Ohjaus- ja työryhmissä oli mukana kuntien edustus. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osalta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. 4.3 Valmisteluvaihe Kaavaluonnos valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Työn aikana neuvoteltiin osallisten ja viranomaisten kanssa ja valmistelussa otettiin heidän antamansa palaute huomioon. Kaavaluonnos oli nähtävillä , jolloin kuntalaisilla ja osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä. Kaavaluonnoksessa osoitettiin 33 tuulivoimaloiden aluetta maa-alueelle, 4 tuulivoimaloiden aluetta merialueelle ja 4 tuulivoimaloiden alueen kohdemerkintää. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien kaavaluonnosta Hotelli Polaris, Edsevö ABC, Kristiinankaupunki Kulttuuritalo, Mustasaari Hotelli-ravintola Logen, Närpiö Hotelli Norrvalla, Vöyri Hotelli-ravintola Kantri, Laihia

13 8 Kuva 3: Ote vaihemaakuntakaavaluonnoksesta

14 9 Vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta tuli yhteensä 59 lausuntoa. Niissä huomautettiin mm. sähköverkon yhteystarpeista, merikotkan esiintymisestä ja käynnissä olevista hankkeista sekä esitettiin lisäyksiä kaavaselostuksen tekstiin. Kansalaisilta tuli yhteensä 78 mielipidettä, joista 5 muodostui yli 10 nimen adresseista. Mielipiteet koskivat lähinnä pysyvän asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen, maisemakuvaan ja luonnonympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia. Lisäksi mielipiteisiin sisältyi useita ehdotuksia alueista, jotka mielipiteiden jättäjien mielestä pitäisi sisällyttää vaihemaakuntakaavaan tuulivoimalle soveltuvina alueina. Vastineet saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa Ehdotusvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu alkoi, kun luonnoksesta saatu palaute oli käsitelty ja siihen oli laadittu vastineet. Vastineet hyväksyttiin maakuntahallituksessa Valmistelutyön aikana on neuvoteltu jatkuvasti ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Pohjanmaan ympäristövaikutusten arviointiryhmä piti kokouksensa , jolloin keskusteltiin ehdotusvaiheessa tehtävästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Työpajamuotoisessa kokouksessa pohdittiin vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin sisältöä. Joulukuussa 2011 aloitettiin lisäselvitys, jolla täydennettiin ja päivitettiin vuonna 2010 valmistunutta selvitystä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Lisäselvitys valmistui joulukuussa Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen , minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiinn ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Kaavehdotuksessa osoitettiin 33 tuulivoimaloiden aluetta maa-alueelle. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien kaavaehdotusta Raatihuone, Kristiinankaupunki Pohjanmaan talo, Vaasa Valtuustosali, Uusikaarlepyy Natura-arviointi Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdotetuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaakuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui Natura-arviointi oli nähtävillä , jolloin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista.

15 10 Kuva 4: Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

16 11 Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta ja Natura-arvioinnista saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta saatiin yhteensä 51 lausuntoa. Lausunnoissa painotettiin lähinnä vaihemaakuntakaavan lintuihin, kulttuurimaisemiin, pohjavesialueisiin ja muinaismuistoihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä bioenergian riittämätöntä käsittelyä kaavassa. Kansalaisilta tuli yhteensä 39 muistutusta. Myös muistutuksissa nousivat esille vaihemaakuntakaavan asukkaisiin, lintuihin ja maisemakuvaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Muistutukset sisälsivät myös ehdotuksia tuulivoima-alueiden laajentamiseksi ja uusiksi tuulivoima-alueiksi, jotka tulisi ottaa mukaan vaihemaakuntakaavaan. Voidaan todeta, että suurin osa muistutuksista kuitenkin koski Sidlandetin tuulivoima-aluetta ja sen sopimattomuutta seudullisesti merkttäväksi tuulivoima-alueeksi. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Metsähallitus antoivat lausuntonsa Natura-arvioinnista. ELYkeskus ehdotti 9 tuulivoima-alueen poistamista vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Metsähallitus piti Natura-arviointia puutteellisena ja ehdotti myös 9 tuulivoima-alueen poistamista vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. 4.5 Hyväksymisvaihe Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen, muistutusten, toisen viranomaisneuvottelun ( ) sekä Natura-arvioinnin perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan poistaa vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 3 tuulivoimaloiden aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Lisäksi kaavaehdotusta muutettiin niin, että tärkeitä pohjavesialueita ei sijoitu tuulivoima-alueille ja tuulivoima-alueiden etäisyys maanteihin on vähintään 500 metriä. Suunnittelumääräykset tarkennettiin myös. Muutosta pidettiin niin vähäisenä, että kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus käsitteli lopullista vaihemaakuntakaavaehdotusta Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan Vahvistamisvaihe Ympäristöministeriö vahvistaa vaihemaakuntakaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdolliset kaavaa koskevat valitukset. 4.7 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus ovat olleet julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla ( > Toiminta ja tehtävät > Maakuntakaavoitus > Vaihekaava 2) on ollut koko kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja kaavaprosessin etenemisestä. Pohjanmaan liitto on lisäksi osallistunut energia-alan tilaisuuksiin ja tiedottanut vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä Uutispostissa, joka lähetetään sen tilanneille, ja on myös luettavissa liiton verkkosivuilla. Vaihemaakuntakaavaprosessin etenemistä on voitu seurata myös Pohjanmaan liiton FaceBook-sivulla. Vaihemaakuntakaavasta on informoitu myös kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Liitto on tiedottanut jatkuvasti kaavasta ja neuvotellut siitä kuntien kanssa.

17 12 Kuva 5: Ote lopullisesta vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

18 13 5. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi- Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Ruotsin kanssa (Västerbottenin ja Västernorrlandin läänit). Seudun sijoittuminen Pohjanlahden rannikolle antaa sille välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjoiseteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 15 kunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan km 2 :n maapinta-alalla asuu noin asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 1). Pietarsaaren seutuun kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Vaasan seutuun kuuluvat Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Maalahti ja Korsnäs. Kyrönmaa muodostuu Laihian ja Isonkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski- Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen. Pohjanmaalla asutus on perinteisesti asettunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalatuselinkeinon myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus keskittyi kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja sen seurauksena kylärakenne harventui. Rannikolla ja saaristossa on nykyään runsaasti vapaa-ajan asutusta. Kuva 6: Näkymä Vaasan vesitornista. Kuva: Christine Bonn

19 Luonnonympäristö Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Merenkurkun saaristo on erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa. Ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta se on hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. 5.3 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kulttuuriympäristö voi sisältää sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. Ympäristöministeriö laatii parhaillaan kansallista kulttuuriympäristöstrategiaa. Sen mukaan kulttuuriympäristöt jaetaan kulttuurimaisemiin, rakennettuun kultuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin. Ympäristöministeriö päivittää parhaillaan valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus inventoi kulttuurimaisemat Pohjanmaan osalta vuonna Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ovat Pohjanmaalla ensisijaisesti jokimaisemia, kyläasutusta saaristossa ja pitkin rannikkoa sekä laajoja lakeuksia, jotka aikasemmin olivat merialueita mutta maankohoamisen sekä kuivatusten kautta viljelykäyttöön otettuja. Kulttuurimaisemamiljööt ovat muotoutuneet maisemarakenteen ehdoilla siten, että jokimaisemien asutukset ovat nauhamaisina pitkin vesistöjen reunoja kun taas saariston pienimuotoinen maisema on kerännyt asutuksen rykelmiksi, joita ympäröivät viljely-, niitty- ja laidunalueet. Meri tärkeänä yhteytenä maailmalle on antanut edellytyksiä asutukselle sopiville satama-aluepaikoille. Jatkuva maankohoaminen on johtanut siihen, että osa rannikon läheisistä arvokkaista kulttuuriympäristöistä sijaitsee nykyään kaukana merestä muistuttaen sekä aikaisemmasta ihmistoiminnasta että Pohjanmaan omalaatuisesta geologisesta historiasta. Museovirasto inventoi valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt vuonna Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Seudun kaupungit perustettiin Pohjanmaan maakunnan rannikolle: kaupungit Kristiinankaupunki, Vaasa, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari perustettiin rannikolle jo 1600-luvulla ja ovat tuoneet aikaisen kaupunkikulttuurin alueelle sisältäen rakennus-, kaupunkirakenne- ja huvilarakennuskulttuurin. Maa- ja metsätalouden lisäksi kalastus, ruukit ja tehdasalueet ovat muotoilleet seudun kulttuuriympäristöjä. Pohjanmaa on kiinteiden esihistoriallisten muinaisjäännösten suhteen maan rikkaimpia alueita. Maakunnassa on esihistoriallisia löydöksiä viimeisintä jääkautta edeltävältä ajalta ja runsaasti löytöjä jääkautta seuranneilta kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Pohjanmaalla on muinaisjäännöksiä myös historialliselta ajalta, mutta niitä ei ole systemaattisesti kartoitettu. Eri kausilta peräisin olevat jäännökset löytyvät maankohoamisen takia eri korkeuksilta maastossa. Kivikautiset jäännökset löytyvät maisemarakenteen korkeimmista kohdista usein kauimpana nykyisestä rantaviivasta kun taas myöhäisemmiltä historiallisilta kausilta on jäännöksiä myös lähempänä rannikkoa. Kaikki muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolain (295/1963) nojalla.

20 15 Kuva 7: Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pohjanmaalla (Pohjanmaan maakuntakaava 2030).

21 Väestö Pohjanmaalla oli asukasta vuoden 2012 lopussa. Asukastiheys oli 23,2 henkilöä neliökilometriä kohti eli selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (17,9 as/km²). Väestö painottuu Vaasanseudulle, jossa asukkaita oli , joista asui Vaasassa. Pietarsaaren seudulla asukkaita oli , joista asui Pietarsaaressa. Suupohjan rannikkoseudulla asukkaita oli ja Kyrönmaalla Pohjanmaan väkiluku on vuosituhannen vaihteesta lähtien kasvanut hitaasti. Kasvu on selkeintä Vaasan seutukunnassa, mutta väestönkehitys on ollut positiivinen myös Pietarsaaren seudulla ja Kyrönmaalla. Suupohjan rannikkoseudulla väestö kuitenkin vähenee. Nopeinta väestönkasvu on Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Uudessakaarlepyyssä. Yleisesti hajaasutusalueiden väestö vähenee ja keskuksissa väestö kasvaa. Myös niillä alueilla, joissa väestö vähenee, keskusten väestömäärä kasvaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus oli 2012 korkein Suupohjan rannikkoseudulla, kun taas alle 14-vuotiaiden osuus oli suurin Pietarsaaren seudulla. Tilastokeskuksen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaaseen. 5.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Työllisyystilanne on Pohjanmaalla parempi kuin maassa keskimäärin. Maaliskuussa vuonna 2013 maakunnan työttömyysaste oli 6,8 % ja koko maassa 11,0 %. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Pohjanmaalla elää vahva yrittäjäperinne. Pohjanmaan vahvuuksia ovat kansainvälisyys, osaaminen ja elinkeinojen erikoistuneisuus. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Vaasassa ja Pietarsaaressa. Palveluelinkeinot työllistävät reilut 60 % työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja Länsi-Suomen tärkeä kauppa- ja palvelukeskus. Matkailu on kasvava palveluelinkeino ja se tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja saariston kasvavaan pienveneliikenteeseen lähinnä Merenkurkun maailmanperintöalueella. Pohjanmaan koulutusjärjestelmä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolla on kehittynyt hyvin. Maakunnan monipuoliset koulutuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, joukossa itsenäinen yliopisto sekä kasvava tutkimustoiminta takaavat koulutus-, jatkokoulutus-, tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet. Kuva 8: Vaskiluodon voimalaitosalue, Vaasa. Kuva: Göran Strömfors

22 Energiahuolto Suomen energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Suomen energiantuotanto oli GWh ja energiankulutus GWh. Kivihiili 14,6 % Öljy 4 % Vesivoima 18,7 % Maakaasu 9,9 % Tuulivoima 1,1 % Turve 4,9 % Ydinvoima 33,3 % Jäte 1,4 % Biomassa 15,7 % Kuva9: Sähkön tuotanto Suomessa 2013 (Energiateollisuus 2014). Muu teollisuus 5 % Metallinjalostus 10 % Asuminen ja maatalous 28 % Kemianteollisuus 8 % Metsäteollisuus 24 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Häviöt 3 % Kuva 10: Sähkön kulutus Suomessa 2013 (Energiateollisuus 2014). Pohjanmaan energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä on noin 7 % koko maan sähköntuotannosta. Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä, mutta uuden kaasutuslaitoksen valmistuttua vuoden 2012 lopussa Vaasan voimalaitos voi käyttää polttoaineena myös biomassaa. Kaasutuslaitos on maailman suurin, ja sen ansiosta prosenttia kivihiilestä voidaan korvata biomassalla. Laitos käyttää kotimaisia biopolttoaineita, kuten metsähaketta ja sahateollisuuden sivutuotteita. Nämä polttoaineet tuotetaan lähialueilla, joten kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Puu ja turve ovat tärkeitä polttoaineita Pietarsaaren voimalaitokselle, joka tuottaa sähköä ja lämpöä Pietarsaaren puunjalostusteollisuudelle. Maakunnan suurin vesivoimalaitos sijaitsee Kaitforsissa Kruunupyyn

23 18 kunnassa. Tuotanto nykyisissä paikallisissa vesivoimaloissa jatkuu, ja niitä laajennetaan siihen soveltuvilla paikoilla asianmukaisen lupamenettelyn jälkeen. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2012 yhteensä viisi tuulivoima-aluetta, joilla sijaitsi kaikkiaan kymmenen voimalaa. Voimaloiden kokonaisteho oli 9,1 MW, joka vastaa noin 4 %:ä Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan tärkeimmät energiahuollon osatekijät ovat: Kristiinankaupungin voimalaitosalue Vaasan Vaskiluodon voimalaitosalue UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalue Pietarsaaren voimalaitosalue Kaitforsin vesivoimalaitos, Kruunupyy Westenergyn jätteenpolttolaitos, Mustasaari Suurjännitejohdot ja suuret sähköasemat Nämä alueet ovat seudullisesti merkittäviä, ja ne on osoitettu vahvistetussa maakuntakaavassa. Pienet paikalliset voimalaitokset osoitetaan puolestaan kuntien kaavoissa. 7 % 1 % 0 % Vesivoima (94 GWh) 41 % Tuulivoima (12 GWh) Ydinvoima (0 GWh) 51 % Yht.tuot./teollisuus (735 GWh) Yht.tuot./kaukolämpö (587 GWh) Kuva 11: Energian tuotanto Pohjanmaalla 2012 (Energiateollisuus 2014). 15 % 34 % Asuminen ja maatalous 1158 GWh Teollisuus 1695 GWh 51 % Palvelut ja rakentaminen 490 GWh Kuva12: Energian kulutus Pohjanmaalla 2012 (Energiateollisuus 2014).

24 19 Tulevaisuuden energiahuolto Pohjanmaalla Pohjanmaasta voi tulla energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä, mutta se edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, Pohjanmaan energiastrategian sekä muiden maakunnallisten tavoitteiden ja strategioiden toteuttamista. Tavoitteena on myös, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tarjolla olevien eri energialähteiden käyttämistä, mutta ennen kaikkea laajamittaista tuulivoimatuotantoa ja maakunnan biopolttoainevarannon käytön lisämistä. Kun oletetaan, että Pohjanmaa sitoutuu omalta osaltaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen energian loppukulutus Pohjanmaalla 9,2 TWh vuonna Arvo vastaa Pohjanmaan energiastrategian tavoitetta, jonka mukaan vuosittainen energian kulutus olisi pysähtynyt tasolle 10 TWh vuonna Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvityksen mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. Maakunnan metsien kokonaisvuosikasvu vastaa energiamäärältään noin 4,2 TWh:a, ja jos 70 % siitä hyödynnetään energiantuotannossa, se vastaa 2,9 TWh:a eli %:a kulutuksesta vuonna Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin n. 50 hakelämpökeskuksessa yhteensä MWh metsäperäisillä polttoaineilla. Luku ei sisällä Suupohjan rannikkoseudun kasvihuoneiden tuottamaa energiaa. Kasvihuoneiden yhteydessä on arviolta 100 lämpökeskusta, jotka käyttävät polttoaineena turvetta ja haketta. Maailman suurin biopolttoaineita käyttävä voimala Alholmens Kraft Pietarsaaressa tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Laitos tuottaa 240 MW sähköä, 60 MW kaukolämpöä ja 100 MW prosessihöyryä. Maakunnan jätteenpolttolaitosten energiantuotanto vastaa 3 4 %:a loppukulutuksesta vuonna Nämä kaksi energialähdettä (biomassa ja jäte) pystyvät yhdessä kattamaan kulutuksesta % vuonna Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Westenergyn jätteenpolttolaitos Mustasaaressa vähentää hiilidioksidipäästöjä tonnilla vuodessa. Kivihiiltä ja osin biopolttoaineita energiantuotantoon käyttävän vaasalaisen Vaskiluodon Voiman kanssa Westenergy vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä yhdellä prosentilla. Westenergy polttaa kiloa jätettä tunnissa ja tuottaa vuodessa 80 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä. Vaskiluodon Voiman sähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Geotermisen lämmön eli maa-, kallio- ja sedimenttilämmön hyödyntäminen yleistyy Pohjanmaalla ja vastaa noin 2 3 %:a loppukulutuksesta vuonna Tekninen kehitys mahdollistaa myös aurinkoenergian lisääntyvän käytön meidänkin leveysasteillamme. Aurinkoenergian merkitys tulee kasvamaan siten sekä energiantuotannossa että lämmityksessä. 5.7 Liikenne ja logistiikka Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto. Alueen saavutettavuus maanteitse, rauta-, lento- tai meriteitse on suhteellisen hyvä, joskaan infrastruktuurin kehittäminen ei ole pysynyt mukana elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun vauhdissa. Liikenneverkolla sekä kansallisilla ja kansainvälisillä yhteyksillä on ratkaiseva merkitys maakunnan kehitykselle, ja siksi toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen on olennaisen tärkeää. Pohjanmaan liitossa valmistui keväällä 2014 koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Yksi Suomen tärkeimmistä erikoiskuljetusväylistä on valtatie 8 (E8), joka palvelee koko länsirannikkoa ja sen satamia aina Turusta Ouluun saakka.

25 20 Merenkurkun kuljetuskäytävä Vaasa-Uumaja on tärkeä niin globaalin kuin eurooppalaisen kuljetusverkon osa. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseksi on vireillä useita hankkeita. Vaasan ja Mustasaaren rajalle on suunnitteilla uusi merkittävä logistiikka-alue. Alue lisää tuntuvasti Vaasan seudun kehittymismahdollisuuksia. Samalla valtatie 8:lle esitetty uusi tielinjaus Helsingbystä Vassoriin sekä uusi tieyhteys Raippaluotoon tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Raskas liikenne halutaan ohjata Vaasan keskustan ohi avaamalla uusi tieyhteys Vaasan eteläpuolelle Vaskiluodon satamasta moottoritielle (nk. Satamatie). Valtatien 8 (Sepänkylän ohikulkutien) parantaminen uudella tielinjauksella Kotirannan ja Stormossenin välillä eli Vaasan pohjoisella sisääntulotiellä valmistuu vuonna Pohjanmaan tärkein liikenneyhteys on valtatie 8, joka yhdistää kaikki länsirannikon satamat ja kaupungit toisiinsa. Muita tärkeitä tieyhteyksiä ovat valtatiet 3, 19 ja 18. Valtatietä 8 on levennetty Vaasasta etelään päin, mutta Vaasan pohjoispuolella valtatien leventämiselle ja ohituskaistojen rakentamiselle on edelleen suuri tarve. Valtatien 3 ja valtatien 18 risteysalueella Laihialla tehdään parhaillaan uusia tiesuunnitelmia. Laihian kohdan risteysalueen rakentamisen uusine tiejärjestelyineen ja eritasoliittymineen pitäisi käynnistyä vuonna Alempiasteinen tieverkko kaipaa kohennusta koko maakunnassa. Riittämättömien kunnossapitomäärärahojen takia alempiasteinen tiestö on jo alkanut rapistua. Vuonna 2012 tehdyssä Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksessä tutkittiin todennäköisimpiä erikoiskuljetusten kulkureittejä tuulivoimatyömaille sekä ongelmakohtia ja pullonkauloja. Selvityksen mukaan Pohjanmaan erikoiskuljetusreitistö on suhteellisen kattava ja potentiaalisille tuulivoimapuistoille johtava tiestö on melko hyvässä kunnossa. Satamien läheisyys sekä valtatie 8:n hyvä soveltuvuus raskaille ja suurille erikoiskuljetuksille helpottavat oleellisesti kuljetuksia. Myös alempi tieverkko soveltuu tietyin rajoituksin tuulivoimaloiden osien kuljettumiselle. Alueen sillat ovat pääosassa riittäviä raskaille kuljetuksille. Pännäisten asema Pedersören kunnassa on Oulun ja Helsingin välisen pääradan väliasema ja palvelee koko Pietarsaaren seutua. Pännäisistä on sähköistämätön pistoraide Leppäluodon satamaan Pietarsaaressa. Vuonna 2011 sähköistetyllä Vaasan ja Seinäjoen välisellä rataosuudella väliasemia on Laihialla, Tervajoella, Isossakyrössä ja Ylistarossa. Raide jatkuu sähköistämättömänä Vaasan keskustasta Vaskiluodon satamaan, josta on laivayhteys Ruotsiin Uumajaan. Tällä hetkellä on vireillä hanke, jonka tarkoituksena on saada nopeampi raideyhteys Vaasan ja Seinäjoen välille. Ylimaakunnallisesti tärkeä tavaraliikenneyhteys on myös rautatie Suupohjan rannikkoseudulle Seinäjoen ja Kaskisten välillä. Maakunnan erityispiirteisiin kuuluvat useat syväsatamat. Leppäluodon satama Pietarsaaren keskustan pohjoispuolella palvelee rahtiliikennettä. Vaasan satamasta on sekä matkustajaliikennettä että rahtiliikennettä Uumajaan. Kaskisten satama on kasvava tavaran vienti- ja tuontisatama. Karhusaaren satama Kristiinankaupungissa on tärkeä energiantuotannon kannalta. Maakunnassa on myös kaksi lentokenttää, Kruunupyyssä ja Vaasassa.

26 21 Kuva 13: Pohjanmaan infrastruktuuri.

27 Energiahuolto Maakunnan keskeiset suurjännitelinjat ulottuvat Kristiinankaupungin voimalaitokselta (Kristiina) Tuovilan sähköasemalle ja sieltä edelleen Ventusnevan sähköasemalle Keski-Pohjanmaalla. Osuudella Kristiinankaupunki Tuovila on kaksi 220 kv:n jännitteelle mitoitettua voimajohtoa ja Tuovilasta Ventusnevalle yksi 220 kv:n jännitteelle mitoitettu voimajohto. Tämä voimajohto muuttuu Uudenkaarlepyyn Sorvistissa erilliseksi johtoreitiksi, joka kulkee Pedersören Pännäisten ja Kolpin kautta Kruunupyyn Ytterbråtöhön, missä se sijoittuu kahden muun johdon kanssa samaan johtoaukeaan. Samassa johtoaukeassa sijaitsee myös 220 kv:n voimajohto Seinäjoelta Ventusnevalle. Osuudella Seinäjoki Tuovila on sekä 400 kv:n ja 220 kv:n jännitteelle mitoitettua voimajohtoa. Karhusaaren voimalaitokselta on 220 kv:n voimajohto Ulvilan sähköasemalle. Kristiinankaupungin voimalaitokselta Flybäckiin johto on rakennettu 400 kv:n jännitetasolle. Pohjanmaan voimajohdot ovat melko vanhoja, ja tarkoituksena on uusia ne ja nostaa niiden jännite 400 kilovolttiin. Voimajohtojen iästä aiheutuvan uusimistarpeen lisäksi yhä suurempia vaatimuksia sähköverkolle asettavat myös lukuisat uudet tuotantoyksiköt, kuten maakuntaan suunnitellut tuulivoimapuistot. Kuva 14: Länsi-Suomen suurjänniteverkko. 110 kv (punainen), 220 kv (vihreä) och 400 kv (sininen) (Fingrid 2014).

28 Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet Kansalliset ohjelmat Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN , Sisäisen turvallisuuden ohjelma. ISBN Sisäasiainministeriö. Helsinki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). Museovirasto Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Valtioneuvoston periaatepäätös Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö. Helsinki ISBN Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä. Ympäristöministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto. Helsinki Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa 2010/2012. Pohjanmaan uusiutuvat energiavarat, 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura alueisiin. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ramboll Oy, Vaasa Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos. Uuden energian Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ISBN Pohjanmaan liitto. Vaasa Pohjanmaan maakuntaohjelma ISBN Pohjanmaan liitto. Vaasa Pohjanmaa lukuina. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tuulivoimapuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointiohjelmat ja ympäristövaikutusten arviointiselostukset.

29 24 6. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Tavoitteena on Pohjanmaan maakuntakaava huomioon ottaen laatia vaihemaakuntakaava, jossa tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa varattiin alueita biovoimaloille, jätteenpoltolle ja tuulivoimalle. Tuulivoiman osalta tarkasteltiin sekä meriettä rannikkoalueita, jotka soveltuisivat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin pitäisi vastata. Valtioneuvoston energiapoliittisissa selonteoissa hahmotellaan Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia ja asetetaan tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää energiatehokkuuden huomattavaa parantamista ja energiankulutuksen vähentämistä. Suomen nykyinen tuulivoimatuotannon kapasiteetti on noin 250 MW, kun tavoitetasoksi on asetettu MW vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajamittaista tuulivoiman lisärakentamista. 6.1 Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin MW tuulivoimaa. Tehomäärä vastaa 5 TWh eli 54 % tavoitetilan (9,2 TWh) loppukulutuksesta. Tämä edellyttää noin 240 km 2 tuulivoima-alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakuntakaavassassa pitäisi olla maatuulivoima-aluevarauksia kaksinkertaisesti tarpeeseen nähden eli noin 500 km 2, koska on suuri epävarmuus siinä, mitkä tuulivoima-alueet lopuksi toteutuu. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Jos tähän lisätään vielä vahvistettuun maakuntakaavaan sisältyvät tuulivoima-alueet, yhteenlaskettu pinta-ala on 432 km 2 maatuulivoima-aluetta ja 208 km 2 merituulivoima-aluetta. Koska merituulivoima-alueiden toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, voidaan todeta, että tuulivoima-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala hyvinkin vastaa tavoitetta. Selvityksessä tutkittuja alueita oli yhteensä 53, joista 30:n voidaan katsoa soveltuvan seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon (ks. kartta s. 37). Selvitys on kaavan liitteenä. 6.2 Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja strategiat Jotta voidaan vastata valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja valtakunnallisissa ja maakunnallisissa strategioissa asetettuihin tavoitteisiin, edellyttää tämä uusiutuvan energian käytön merkittävää kasvattamista ja voimakasta energian säästämistä. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on vähentää uusiutumattomien energialähteiden käyttöä ja lisätä maakunnan omien, uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on suurta. Suomessa tuulivoimakapasiteetti kasvoi vuoden 2012 aikana 45 %. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli toiminnassa 163 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasitettii oli 288 MW. Ne tuottavat n. 0,7 % Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuonna 2012 oli vireillä 205 tuulivoimahanketta, joiden suunniteltu teho on MW. Pohjanmaalla oli yhteensä 35 hanketta, joiden kokonaisteho olisi MW, eli noin 30 % kaikista hankkeista. Tuulivoiman lisärakentaminen on tällä hetkellä kannattavinta pitkin rannikoa, jossa tuulivoimatuotanto on hyvien tuuliolosuhteiden ja olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta teknistaloudellisesti edullisinta. Tekniikan kehittyessä myös merituulivoima-alueista tulee nykyistä kiinnostavampia vuoteen 2030 mennessä, sillä niiden potentiaali tulevaisuuden energiantuotannossa on merkittävä.

30 25 Paikkakunta Nimi ja projektivaihe Teho Toimija Onshore Korsnäs Korsnäs kw Korsnäsin tuulivoimapuisto Oy Kristiinankaupunki Kristiina T kw Innopower Oy Närpiö Öskata 750 kw Öskata vind Ab Luoto Fränsviken kw Larsmo Vindkraft Ab Vaasa Sundom kw Wasa Wind Oy Kaskinen Projektiehdotus 6-9 MW GreenPower Finland Oy Mustasaari, Raippaluoto YVA hyväksytty MW EPV Tuulivoima Oy Mustasaari, Fjärdskär Projektiehdotus 3 4 MW Kansallistuuli Oy Mustasaari, Iskmo Toteuttamissuunnitelma MW Smålands Miljöenergi Ab Korsnäs, Harrström Toteuttamissuunnitelma MW Smålands Miljöenergi Ab Korsnäs, Edsvik Toteuttamissuunnitelma MW Smålands Miljöenergi Ab Korsnäs, Bredskäret Projektiehdotus 2 MW VS Tuulivoima Oy Korsnäs, Bredskäret Projektiehdotus 7 MW SABA Wind Oy Ab Kristiinankaupunki, Projektiehdotus MW Smålands Miljöenergi Ab Västervik Kristiinankaupunki Metsälä / Kaavoitus MW EPV Tuulivoima Oy vireillä Kristiinankaupunki Uttermossa / projektiehdotus MW Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto Vindkraftspark Ab Kristiinankaupunki, Projektiehdotus 6 30 MW Bywind Dagsmark, Lapväärtti, Perus Kristiinankaupunki, Lupahakemus 15 MW Suomen Hyötytuuli Oy Lapväärtti Kristiinankaupunki, Rakentamisen valmistelu 18 MW Innopower Oy Karhusaari Kristiinankaupunki, Kaavoitus vireillä 12 21,6 MW Smålands Miljöenergi Ab Tiukka Kristiinankaupunki, Lupahakemus 18 MW Innopower Oy Vanha Närpiöntie Laihela, Rajavuori YVA vireillä MW EPV Tuulivoima Oy Luoto Projektiehdotus 6 MW Ab Larsmo Vindkraft Oy Vaasa, Vähäkyrö Kaavoitus vireillä MW EPV Tuulivoima Oy Maalahti, Sidlandet Kaavoitus vireillä MW EPV Tuulivoima Oy Maalahti, Petolahti Projektiehdotus MW Smålands Miljöenergi Ab Uusikaarlepyy, Klubbskatan Projektiehdotus 9 MW Oy Herrfors Ab Uusikaarlepyy, Kröpuln Toteuttamissuunnitelma MW Smålands Miljöenergi Ab Närpiö, Pörtom Projektiehdotus MW Smålands Miljöenergi Ab

31 26 Närpiö, Norrskogen Kaavoitus vireillä MW EPV Tuulivoima Oy Närpiö, Finnsätret Lupahakemus MW EPV Tuulivoima Oy Närpiö, Nämpnäs YVA-tarveharkinta MW SABA Wind Oy Ab Närpiö Projektiehdotus 1 MW Ab Öskata Vind Närpes Öskatan Tuuli Närpiö Offshore Kristiinankaupunki, Kaavoitus vireillä MW Suomen Merituuli Oy Siipyy Kristiinankaupunki YVA hyväksytty MW Innopower Oy /Närpiö Korsnäs YVA vireillä MW WPD Finland Oy Kuva 15: Vireillä olevat tuulivoimahankkeet Pohjanmaalla. (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2014). Seuraavien tuulivoimapuistojen osayleiskaavat on hyväksytty: Torkkolan tuulivoimapuisto Vaasa Rakentaminen aloitetaan Metsälän tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Valitettu Norrskogenin tuulivoimapuisto Närpiö Valitettu. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen Seuraavien tuulivoimapuistojen osayleiskaavoitus on meneillään (04/2014): Sandbackan tuulivoimapuisto Storbötetin tuulivoimapuisto Kröpulnin tuulivoimapuisto Lålaxin tuulivoimapuisto Kepon tuulivoimapuisto Rajavuoren tuulivoimapuisto Långmossan tuulivoimapuisto Molpe-Petalaxin tuulivoimapuisto Norra och Södra Poikelin tuulivoimapuisto Harrstömin tuulivoimapuisto Korsnäs kyrkanin tuulivoimapuisto Kalaxin tuulivoimapuisto Hedet-Björklidenin tuulivoimapuisto Pjelaxin tuulivoimapuisto Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Lappfjärd-Lakiakankaan tuulivoimapuisto Tiukan tuulivoimapuisto Västervikin tuulivoimapuisto Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Vöyri Vöyri Laihia Maalahti Maalahti, Korsnäs Korsnäs Korsnäs Korsnäs Närpiö Närpiö Närpiö Kristiinankaupunki -Isojoki Kristiinankaupunki -Isojoki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Vaasan Vähäänkyröön rakennettava Torkkolan tuulivoimapuisto on valmistuttuaan vuonna 2015 yksi Suomen suurimmista. Torkkolan alueelle rakennetaan 16 3,3 MW:n tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 52,8 MW. Tuulivoimapuisto toteutetaan pinta-alaltaan noin 1000 ha:n suuruiselle alueelle. Tuulivoimapuiston vuotuinen sähkön tuotanto tulee olemaan noin MWh, mikä vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähkön määrää.

32 27 Kuva 16. Kartta osoittaa kaavaa varten selvitetyt alueet (vihreä), maakuntakaavan vahvistetut tuulivoimaloiden alueet (keltainen), käynnissä olevat hankkeet (sininen ympyrä) sekä vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitetut alueet (musta rajaus).

33 28 Suomessa metsähake muodostaa suurimman käyttämättömän biomassavaran. Selvityksen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla mukaan biomassan käytön odotetaan kasvavan. Bioenergian osuus voi olla kolmasosa koko energiantuotannosta vuonna Alueet, joilla on hyvät logistiikkayhteydet ja olemassa oleva infrastruktuuri, soveltuvat hyvin biopolttoaineiden tuotanto- ja jakelulaitosten sijoituspaikoiksi. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi satama-alueet. Pienet ja keskisuuret energiantuotantoyksiköt voivat käyttää paikallisesti tuotettua biomassaa, mikä lyhentää kuljetusmatkoja ja parantaa kannattavuutta. Energiavaroja voidaan käyttää lähellä niiden syntypaikkaa, mikä vähentää sekä kuljetuskustannuksia että päästöjä. Pienet paikalliset biovoimalat, joiden jakeluverkostoihin voidaan yhdistää taloryhmiä tai kyliä, muodostavat tosin yhdessä seudullisesti merkittävän kokonaisuuden, mutta niitä ei käsitellä erikseen tässä kaavassa. Koska yksittäisellä voimalaitoksella ei ole seudullista merkitystä, eivät ne tarvitse aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa. Tekniikan kehitys tulee mahdollistamaan geotermisen lämmön (maa-, kallio- tai sedimenttilämmön), yhdyskuntajätteen polton ja aurinkoenergian käytön lisäämisen energiatuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Näille energiamuodoille ei kuitenkaan osoiteta aluevarauksia vaihemaakuntakaavaan, koska yksittäisillä voimaloilla ei ole seudullista merkitystä. Kuva17: Puutavaraa metsähaketta varten. Kuva: Christine Bonn

34 Tuulivoimatuotannon skenaario Tuulivoimatuotanto Suomessa Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti on nykyisin noin 250 MW. Tavoitetasoksi on asetettu MW vuonna Onshore Offshore Yhteensä Kuva 18: Minimiskenaario, Suomi. Tuulivoimatehon minimiskenaariossa oletetaan, että maa- ja merituulivoiman perusratkaisut ovat olemassa ja rakentamaan päästään lähivuosina. Asennettuna tehona tämä merkitsee noin MW tuulivoimatehoa eli yhteensä noin GWh/v Onshore Offshore Yhteensä Kuva 19: Maksimiskenaario, Suomi. Maksimiskenaariossa oletetaan, että suunnitteilla oleva energiatuotannon tukitaso on liiketaloudellisesti kannattavaa. Tämän skenaarion mukaan Suomeen suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista toteutetaan suurin osa. Asennettuna tehona tämä merkitsee noin MW tuulivoimatehoa eli yhteensä noin GWh/v.

35 30 Tuulivoimatuotanto Pohjanmaalla Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla osoittaa, että energiatuotannossa siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin onnistuu tuulivoimatuotannon avulla sekä lisäämällä biomassan ja muiden uusiutuvien energiamuotojen kuten geotermisen lämmön, auringoenergian ja yhdyskuntajätteen polton käyttöä. Eniten potentiaalia katsotaan olevan tuulivoimalla, jolla voitaisiin tuottaa noin puolet Pohjanmaalla tarvittavasta energiasta. Kun keinovalikoimaan lisätään energian säästäminen ja energiatehokkuuden nostaminen, Pohjanmaa voi vuonna 2030 olla energian osalta omavarainen, jolloin kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Tämä skenaario esitetään alla (kuva 20) Pohjanmaan energiatuotannon tavoitetilana. Siinä tuonnin (öljy ja ydinvoima) ja viennin (tuulivoima ja bionenergia) osuudet ovat yhtä suuret. Mikäli energian kulutus kasvaa jatkossakin nykyistä vauhtia, loppukulutus Pohjanmaalla olisi vuonna 2030 noin 12 TWh ja edellyttäisi vähäistä energian tuontia. Tuontienergia koostuu suurimmaksi osaksi fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimalla tuotetusta energiasta. Kun oletetaan, että Pohjanmaa sitoutuu omalta osaltaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen loppukulutus Pohjanmaalla 9 TWh vuonna Visio: Pohjanmaa 9 TWh 4 % 2 % 4 % 35 % 55 % Tuulivoima Bioenergia Jätteenpoltto Geoterminen energia Aurinko ja muut Kuva 20: Visio Pohjanmaan energiatuotannosta vuonna 2030.

36 Vaihemaakuntakaavan ratkaisut Edellä esitetyn vision mukaan Pohjanmaan vuosittaisen tuulivoimatuotantannon pitäisi olla GWh/vuosi, mikä nykytilanteessa tarkoittaa :aa 3 MW:n tuulivoimalaa. Tällöin tuulivoimatuotannon kokonaisteho Pohjanmaalla olisi vuonna 2030 noin MW. Vaihemaakuntakaavassa on varattu alueita tuulivoimapuistojen rakentamiseen niin, että asetettu tavoite voidaan saavuttaa. Koska maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, saattaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tehdyissä tarkemmissa selvityksissä ilmetä tekijöitä, joiden perusteella tuulivoima-alueita joudutaan rajaamaan pienemmiksi tai jättämään kokonaan rakentamatta. Kaavassa on sen vuoksi osoitettu kaksinkertaisesti tuulivoima-alueita tarpeeseen nähden, jolloin saadaan myös vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden valinta perustuu aiemmin tehtyihin selvityksiin, tämän kaavan pohjaksi tehtyihin selvityksiin sekä kaavan vaikutusten arviointiin. Alueiden valinta perustuu osin myös vireillä oleviin tuulivoimahankkeisiin ja ensisijaisesti niiden yhteydessä tehtyihin vaikutusten arviointeihin ja selvityksiin. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ne tuulivoima-alueet, joilla on parhaat edellytykset seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavaan on otettu tuulivoima-alueet, joilla on vähintään seudullista merkitystä. Tässä kaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen alarajaksi on asetettu 10 voimalaa. Alaraja perustuu vaikutusten arviointiin, jossa korostuu asukastiheys, maiseman pienpiirteisyys, laajat kulttuurimaisema-alueet ja korkeat luonnonarvot. Kuten aiemmin on todettu, bioenergian käytön odotetaan kasvavan voimakkaasti maakunnassa. Energiatehokkuuden saavuttamiseksi on tärkeää, että biopolttoaineiden kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyet. Bioenergian lisääntyvän käytön mahdollistavat ensisijaisesti pienehköt paikalliset biovoimalat, jotka lisäksi voivat tuottaa paikallisista raaka-aineista energiaa. Näiden voimaloiden sijoittelu ja toteuttaminen selvitetään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Vaihemaakuntakaavassa ei tehdä uusia aluevarauksia maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäville bio-, aurinko- tai geotermisen energian tuotantolaitoksille. Vahvistetussa maakuntakaavassa on riittävästi varauksia suurille voimaloille ja ne sallivat olemassa olevien voimaloiden laajennukset. Lämmitykseen tai energian tuotantoon hyödynnettävät pienet paikalliset bio-, aurinko- tai geotermiset voimalat eivät edellytä aluevarauksia maakuntakaavassa, vaikkakin tällaisilla taloryhmittäisillä ja kyläkohtaisilla energiansiirtoverkostoilla voi energiatuotannossa pitkällä aikavälillä olla seudullista merkitystä.

37 32 Tavoitteet ja ratkaisut tiivistetysti Visio: Tuotantomuodot: Mitoitus: Aluevaraukset: Pohjanmaa on energian osalta omavarainen ja kaikki energia tuotetaan uusiutuvalla energialla. Energiatehokkuus paranee ja energian loppukulutus pienenee. Pohjanmaalla tuotetaan uusiutuvalla energialla yhteensä 9 TWh. Tuulivoima on tärkein uusiutuva energialähde, jolla tuotetaan yli puolet (55 %) Pohjanmaalla tarvittavasta energiasta. Bioenergian osuus on kasvussa (35 %) ja paikallisten raaka-aineiden lisääntyvä käyttö tekee tuotannosta kannattavaa. Aurinko- ja geotermisen energian hyödyntäminen erityisesti asumisen energialähteenä yleistyy. Tuulivoima-alueiden yhteispinta-ala on ylimitoitettu, koska näin saadaan joustovaraa. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan yhteensä 30 tuulivoimaaluetta. Kaikki alueet sijaitsevat maalla. Vaihemaakuntakaavassa olevat tuulivoima-alueet ovat vähintään seudullisesti merkittäviä, mikä tarkoittaa vähintään 10 voimalaa. Tätä pienemmät tuulivoima-alueet käsitellään kuntien kaavoituksessa. Kaavassa ei tehdä varauksia bio-, aurinko- eikä geoenergian tuotantoyksiköille. Nämä käsitellään kuntien kaavoituksessa. Tuulivoimala-alueet Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa riittävästi alueita seudullisesti merkittäville tuulivoimapuistoille, jotta Pohjanmaalla vuonna 2030 voidaan saavuttaa asetettu tavoite tuottaa MW tuulivoimaa, mikä vastaa tehoissa mitattuna 5 TWh. Tämä edellyttää noin 240 km 2 aluevarauksia. Koska tuulivoimala-alueiden toteutumiseen liittyy paljon epävarmuutta on vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala lähes kaksinkertainen tarpeeseen nähden eli 430 km 2. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa oli osoitettuna 33 maa-aluetta, 4 merialuetta ja 4 tuulivoimaloiden alueen kohdemerkintää. Uudet selvitykset, mm. Natura-arviointi sekä muutos merkitykseltään seudullisen tuulivoimapuiston määrittelyssä ovat johtaneet kaavaratkaisun muutoksiin. Alla vertailu kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa mukana olleista tuulivoima-alueista ja selvitys ehdotusvaiheen muutoksista.

38 33 Merialueet Nimi Kunta Luonnotus Ehdo- Selvitys Storgrund Pietarsaari X - Merialueet selvitettiin 2004 ja Tuoreimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin, Natura alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu. Mikkelinsaaret Vöyri ja Uusikaarlepyy X - Merialueet selvitettiin 2004 ja Tuoreimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin, Natura alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on Kaskisten edusta Kristiinankaupungin edusta Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen Närpiö ja Kristiinankaupunki poistettu. X - Merialueet selvitettiin 2004 ja Tuoreimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin, Natura alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu. X - Merialueet selvitettiin 2004 ja Tuoreimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin, Natura alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu. Maa-alueet Nimi Kunta Luonnotus Ehdo- Selvitys Hästö Kruunupyy X - Luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin ja asumiseen kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu. Långskogen Pedersöre X X Ei muutoksia Stormossen Pedersöre X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue rajattiin alueen ulkopuolelle. Långmossen Uusikaarlepyy X X Rajaukseen on tehty muutoksia suojelualueisiin ja pohjavesialueisiin kohdistuvien haitta- Monäs Uusikaarlepyy vaikutusten vaaran pienentämiseksi. X X Aluetta on pienennetty saaristomaisemaan, muuttolintuihin, merikotkaan ja Natura alueisiin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi.

39 34 Björkbacken Uusikaarlepyy X X Ei muutoksia ja Vöyri Gunilack Uusikaarlepyy ja Vöyri - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi. Söderskogen Vöyri X X Alueen rajausta on muutettu Natura alueisiin, muuttolintuihin ja pohjaveteen kohdistuvien haittavaikutusten pienentämiseksi. Iskmo Mustasaari X - Luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, linnustoon, Natura alueisiin ja maailmanperintöalueeseen kohdistuvien haittavaikutusten vaaran on todettu olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Jungsund Mustasaari X - Luonnonympäristöön, asumiseen, muuttolintuihin ja merikotkaan kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Sidländet Mustasaari X - Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Bobacken Mustasaari X X Alueen rajausta on muutettu Natura alueisiin ja muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi. Torkkola Vaasa X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue rajattiin alueen ulkopuolelle. Naarajoki Isokyrö X X Ei muutoksia Kattiharju Isokyrö ja Laihia X X Alueen rajausta on tarkistettu tehtyjen selvitysten mukaan ja tien läheisyydestä johtuen. Rajavuori Laihia X X Aluetta on pienennetty asumiseen ja luonnonsuojelualueisiin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi. Etäisyys tiehen on tarkistettu. Sidlandet Maalahti X - Sekä pysyvään että vapaa-ajan asumiseen, kulttuurimaisema-alueisiin, Natura alueisiin, merikotkaan ja muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin Natura-arvioinnissa olevan suuri. Asukkaat vastustavat alueen toteuttamista. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Juthskogen Maalahti X X Alueen rajausta on tarkistettu tehtyjen selvitysten mukaan. Flatbergen Maalahti X X Aluetta on pienennetty tehtyjen selvitysten mukaan. Molpe Korsnäs ja Maalahti X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue rajattiin alueen ulkopuolelle. Poikel Korsnäs X X Ei muutoksia Blaxnäs Närpiö X - Muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin Natura-arvioinnissa olevan suuri. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta.

40 35 Norrskogen- Hedet Närpiö X X Aluetta on pienennetty linnustoon, luonnonsuojelualueisiin, Natura alueisiin ja asumiseen kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi. Pilkbacken Närpiö X X Ei muutoksia Nämpnäs Närpiö X - Luonnonympäristöön, asumiseen, linnustoon ja Natura alueisiin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran on todettu olevan suuri. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. Bredåsen Närpiö - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi. Gillermossen Långmarken Peninkylä Kullen Metsälä- Norrviken Lakiakangas Arstu Västervik Närpiö ja Kristiinankaupunki Närpiö ja Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Erikoisalueet (satama-ja teollisuusalueet) Ehdotus Selvitys X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta. Nimi Kunta Luonnos Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki X - Muuttolintuihin ja merikotkaan kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin Naturaarvioinnissa olevan suuri. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta. X X Aluetta on suurennettu tehtyjen selvitysten mukaan. X X Aluetta on suurennettu tehtyjen selvitysten mukaan. - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi. X X Aluetta on pienennetty Natura alueisiin, pohjaveteen ja asumiseen kohdistuvien haittavaikutusten pienentämiseksi. X X Ei muutoksia. - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi. X X Ei muutoksia Kaskinen Kaskinen X _ Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta. Vaskiluoto Vaasassa Vaasa X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta. Pietarsaari Pietarsaari X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta.

41 36 Vaihemaakuntakaavan pohjaksi tehdyissä selvityksissä on toimittu varovaisuusperiaatteen mukaisesti, jotta muulle maankäytölle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten riski saadaan pienemmäksi. Tuulivoima-alueiden rajauksissa on määritetty suojavyöhykkeet lähialueen muiden toimintojen ympärille. Suojavyöhykkeiden avulla voidaan tunnistaa seudulliseen tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet ja minimoida tuulivoimaloista aiheutuvat mahdolliset haittavaikutukset. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoima-alueet esitetään alla olevassa taulukossa ja kartassa. Kaavassa on osoitettu yhteensä 30 aluetta tuulivoimatuotantoon. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala on 430 km 2. Alueet ovat kooltaan sellaiset, että niille mahtuu vähintään 10 voimalaa. Tuulivoima-alueet on jaettu kahteen ryhmään: vahvistetussa maakuntakaavassa luomerkinnällä osoitettujen alueiden ulkopuolella sijaitsevat (tv-1) ja niiden sisällä sijaitsevat (tv- 2). Alueen osoittaminen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luomerkintä) ei estä tuulivoimaloiden rakentamista alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kuitenkin tarpeen varmistaa merkinnän perusteena olevien luontoarvojen säilyminen ja välttää metsäalueiden pirstoutuminen. Kaavamääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on kiinnetettävä huomiota: pysyvään asutukseen ja loma-asutukseen virkistykseen, meluun, maisemaan, kulttuuriympäristöön eli kulttuurimaisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja arkeologiseen kulttuuriperintöön, luontoon, linnustoon ja luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuihin lajien esintymisen turvaamiseen, lentokenttien lentoesterajoituksiin, puolustusvoimien toiminnan turvaamiseen sekä alkutuotannon (erityisesti turkistarhaus) ja maa-ainesten oton edellytysten turvaamiseen. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantien keskiviivasta on Liikenneviraston ohjeiden mukaan 300 m. Vaihemaakuntakakaavassa tuulivoima-alueiden etäisyys maanteihin on vähintään 500 m. Tuulivoimapuiston toteuttamiseen tarvitaan ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa ja puolustusvoimien lausunto hankeesta. Kiinteä muinaismuisto on rahoitettu muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Tuulivoimaloiden alueet eivät ole aluevarausmerkintöjä vaan alueiden erityisominaisuuksia kuvaavia merkintöjä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet soveltuvat seudullisesti merkittäville tuulivoimapuistoille, mutta kunnat voivat halutessaan sijoittaa alueille myös muuta maankäyttöä. Mikäli aikomuksena on toteuttaa seudullisesti merkittävä tuulivoimapuisto, se tulee kuitenkin sijoittaa 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille alueille. Myös alle kymmenen voimalan tuulivoimapuistot tulee luonnollisesti suunnitella ensisijaisesti vaihemaakuntakaavassa osoitetuille alueille. Rakentamisrajoitus ei koske tuulivoima-alueita.

42 37 Kuva 21: Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet.

43 38 Numero Nimi Kunta Pinta-ala, km 2 Natura-arviointi 1 Långskogen Pedersöre 4 Ei 2 Stormossen Pedersöre 5 Ei 3 Långmossen Uusikaarlepyy 15 Ei 4 Björkbacken Uusikaarlepyy 6 Ei 5 Björkbacken Uusikaarlepyy 8 Ei 6 Björkbacken Uusikaarlepyy/Vöyri 30 Ei 7 Monäs Uusikaarlepyy 4 Kyllä 8 Gunilack Uusikaarlepyy/Vöyri 6 Ei 9 Söderskogen Vöyri 12 Kyllä 10 Bobacken Mustasaari 11 Kyllä 11 Torkkola Vaasa 11 Ei 12 Naarajoki Isokyrö 3 Ei 13 Kattiharju Isokyrö/Laihia 22 Ei 14 Rajavuori Laihia 15 Kyllä 15 Molpe Korsnäs/Maalahti 12 Kyllä 16 Flatbergen Maalahti 12 Kyllä 17 Jutskogen Maalahti 12 Kyllä 18 Poikel Korsnäs 6 Kyllä 19 Pilkbacken Närpiö 10 Kyllä 20 Norrskogen-Hedet Närpiö 12 Ei 21 Norrskogen-Hedet Närpiö 20 Ei 22 Norrskogen-Hedet Närpiö 10 Ei 23 Bredåsen Närpiö 31 Ei 24 Långmarken Kristiinankaupunki/Närpiö 41 Ei 25 Peninkylä Kristiinankaupunki 26 Ei 26 Kullen Kristiinankaupunki 7 Ei 27 Metsälä-Norrviken Kristiinankaupunki 53 Ei 28 Lakiakangas Kristiinankaupunki 5 Ei 29 Arstu Kristiinankaupunki 9 Kyllä 30 Västervik Kristiinankaupunki 12 Ei Kuva 22: Vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueet. Sähkönsiirto Kaikki vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitetut tuulivoimala-alueet ovat toteuttamiskelpoisia sähkönsiirron kannalta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Fingridin ja EPV Alueverkko Oy:n kanssa. Olemassa olevat tai suunnitellut sähkölinjat ja sähköasemat on merkitty kaavakarttaan. Ellei sähköliityntöjä ole selvitetty, ei kaavakartassakaan ole merkintöjä. Tuovilaan ja Kristiinankaupunkiin osoitetut energiahuollon alueen kohdemerkinnät poistetaan vaihemaakuntakaavasta ja korvataan merkinnällä en-s. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 400 kv:n suurmuuntoasemat. Maakunnan alueella on vain nämä suurmuuntoasemat. Suurmuuntoasemat saattavat vaatia jopa 10 hehtaaria maapinta-alaa. Uusia sähkölinjoja rakennettaessa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtoaukeita ja johtoja. Kantaverkkoon liittymisen periaatteena on, että kokonaisteholtaan yli 250 megawatin sähköntuotantoyksiköt tai -alueet tulisi liittää 400 kilovoltin verkkoon. Tätä pienemmät sähköntuotantolaitokset voidaan liittää 110 kv jännitteiseen verkkoon. Kantaverkkoon liittymisen edellytykset ja vaihtoehdot on selvitettävä varhaisessa vaiheessa tuulivoima-alueiden yksi-

44 39 tyiskohtaisempaa suunnittelua. Tämän lisäksi on tärkeää, että eri tuulivoimala-alueiden liityntäjohdot kantaverkkoon suunnitellaan yhteistyössä, jotta etenkin maisemakuvaan kohdistuvat haittavaikutukset saadaan minimoitua. Kuva 23: Suunniteltu suurjänniteverkko. 110 kv (punainen viiva), 220 kv (vihreä viiva), 400 kv (sininen viiva) ja suurmuuntoasemat Kristiina, Tuovila ja Ventusneva (sininen ympyrä).

45 40 Kuva 24: Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan tuulivoima-alueiden sijaintia suhteessa sähköverkkoon ja sähköasemiin Pohjanmaalla. Tuulivoimala-alueet (siniset alueet), sähköverkko (punainen viiva) ja sähköasemat (punainen pallo).

46 41 Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta yhteystarpeita tuulivoima-alueilta suurjänniteverkkoon. Suurin osa Pohjanmaan tuulivoima-alueista tullaan todennäköisesti liittämään maakunnan kahteen suureen 110/400 kv:n sähköasemaan Mustasaaren Tuovilassa ja Kristiinankaupungissa, Kokkolan sähköasemaan Keski-Pohjanmaalla sekä mahdollisiin uusiin sähköasemiin Maalahdessa ja maakunnan eteläosassa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla. Liitännöissä olemassa olevaan sähköverkkoon on mahdollisuuksien mukaan käytettävä maatai merikaapelia uusien johtojen ja johtoaukeiden aiheuttamien haittavaikutusten vähentämiseksi ja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Kaapeleiden käyttö pienentää esimerkiksi kovasta tuulesta tai sateesta johtuvaa sähkökatkosten vaaraa, ja lisäksi johtoaukeiksi raivattava metsä- ja peltopinta-ala pienenee. Liityntäpisteiden tarve on erityisen suuri Pohjanmaan eteläosassa. Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Satakunnassa käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden suuri määrä lisää uusien liityntäpisteiden tarvetta. Tekeillä on selvitys uudesta 400 kv:n sähköasemasta, johon voitaisiin liittää tuulivoima-alueet Kristiinankaupungin eteläosassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnan pohjoisosassa. Selvitettävänä on myös esitetyn Pilkbackenin tuulivoima-alueen lähelle sijoittuva uusi sähköasema Maalahden kunnan länsiosassa. Uuteen sähköasemaan voitaisiin liittää tuulivoima-alueet Pohjanmaan maakunnan keskiosassa ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Kuva 25: Tuulivoimalan roottorin lavat. Foto: Mikaela Jussila

47 42 7. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Seudullisesti merkittävä tuulivoimapuisto koostuu vähintään 10 tuulivoimalasta. Vaihemaakuntakaava-asiakirjat käsittävät kaavakartan, teemakartan, kaavaselostuksen, vaikutusten arvioinnin ja aluekohtaisen vaikutusten arvioinnin. Liitteinä selvitys Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Natura-arviointi. 7.1 Alueiden erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät ja kohdemerkinnät Tuulivoimaloiden alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille. Alueilla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei merkittäviä meluvaikutuksia kohdistu asutukselle, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien samoin kuin alkutuotannon ja maa-aineisten oton edellytykset turvataan. Tuulivoimaloiden alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille. Alueilla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei merkittäviä meluvaikutuksia kohdistu asutukselle, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien samoin kuin alkutuotannon ja maa-aineisten oton edellytykset turvataan. Alueella tehtävät toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava alueen luonnon monimuotoisuuden/luonnonvarojen säilymistä edistävällä tavalla.

48 43 Suurmuuntoasema Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan 400 kv:n sähköasemat. Kaavassa osoitetut suurmuuntoasemat: - en-s, Tuovila - en-s, Kristiinankaupunki Poistuva merkintä Merkinnän kuvaus: Merkinnät, jotka kumoutuvat, kun vaihemaakuntakaava tulee voimaan. Seuraavat kohdemerkinnät poistuvat, kun vaihemaakuntakaava tulee voimaan: - en, Tuovila - en, Kristiinankaupunki

Pohjanmaan maakuntakaava

Pohjanmaan maakuntakaava SELOSTUS Ehdotus Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Ehdotus ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

SELOSTUS Vahvistettu ympäristöministeriössä

SELOSTUS Vahvistettu ympäristöministeriössä SELOSTUS Vahvistettu ympäristöministeriössä 14.12.2015 Kansikuva: Pirjo Niemi POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA)

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

SELOSTUS Maakuntahallitus 19.12.2011

SELOSTUS Maakuntahallitus 19.12.2011 SELOSTUS Maakuntahallitus 19.12.2011 3 (52) Pohjanmaan maakuntakaava KAAVASELOSTUS 2. vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Maakuntahallitus 19.12.2011 Luonnos

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6 SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599402201608 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto

Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 11.12.2012 Ilmastokysymyksiä maakunnan suunnittelussa EU:n ilmasto- ja

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599599404201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Vaasa Tuulivoimakaavoitus

Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Vaasa Tuulivoimakaavoitus Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä 30.11 Vaasa Tuulivoimakaavoitus John Öst 1.12.2016 Österbotten Etapplandskapsplan 2 (förnybara energiformer) Etapplandskapsplan 2 godkändes av landskapsfullmäktige

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Kokemäellä 25.8.2011 Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavan vahvistettavat

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599401201609 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa. Työ: Turku, , tark

EURAJOEN KUNTA. Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa. Työ: Turku, , tark EURAJOEN KUNTA Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25179 Turku, 2.5.2012, tark. 3.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

P Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).

P Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva). Tekla 17.1.2019 4, liite no 6 1 (8) Leskinen Timo Lapinlahden kunta Korttelin 61 (osa) asemakaavan muutos (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E20600910.00 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI 108-438-3-75 KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA.

Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Maakuntakaava, vaihe 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ehdotus SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2 2. Suunnittelualue 2 3. Maakuntakaavan

Lisätiedot

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Kielellisten palvelujen toimikunta Uudenmaan liitto 8.12.2017 Heli Vauhkonen Aluesuunnittelun vastuualue Tehtävät Maankäyttö, maakuntakaava,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Kirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599406201611 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos

Suunnittelualue. Nykytilanne. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Muronkulman ranta-asemakaavan muutos SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Muronkulman ranta-asemakaavan muutos Säkylän keskustan luoteispuolelle laaditaan ranta-asemakaavan luonnos kiinteistöille 738-401-17-4 ja

Lisätiedot

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Sandsundin asemakaavan osan muutos, korttelit 28 ja 43. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Sandsundin asemakaavan osan muutos, korttelit 28 ja 43. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Sandsundin asemakaavan osan muutos, korttelit 28 ja 43 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599406201603 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja

Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa Esa Halme, maakuntajohtaja tärkeys suojelu O2 Yhteisyys Kemia aluetalous Energia Arvonlisä Maisemaa ja kulttuuria Raaka-aine Työ Kansalliset kannustimet nautinnot

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SONKAJÄRVEN KUNTA JYRKÄN ALUEEN TILOJEN 3:3 JA 29:0 RANTA-ASEMAKAAVA 4.4.2016 SONKAJÄRVI Jyrkän ranta-asemakaava (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.

Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5. Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto 2 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS

SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SORMULAN TEOLLISUUSALUEEN KORTTELEIDEN 659 ja 660 ASE- MAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 659 ja 660 ja siihen rajoittuvia katu- ja liikennealueita.

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Suunnittelualue. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Ristolan asemakaavan muutos

Suunnittelualue. SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Ristolan asemakaavan muutos SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Säkylän kunnan Ristolan teollisuusalueelle laaditaan asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja

Lisätiedot

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail: Tekninen lautakunta 6 31.01.2013 Kunnanhallitus 59 11.02.2013 Tekninen lautakunta 35 27.06.2013 Kunnanhallitus 148 12.08.2013 Tekninen lautakunta 11 29.04.2015 Kunnanhallitus 70 11.05.2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2019 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa itä-suomun

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

SELOSTUS, kaavaehdotus

SELOSTUS, kaavaehdotus JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa 4.4.2019 Annaelina Isola, kaavoituspäällikkö Esityksen sisältö 1. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2. Liikennevaraukset Pohjois-Savossa 3. Liikennevarausten toteutuneisuus

Lisätiedot

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot