4/12. Uusioaines Oy hyödyntää kierrätyslasin. Ekokem. lasijauheita. Tässä lehdessä myös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/12. Uusioaines Oy hyödyntää kierrätyslasin. Ekokem. lasijauheita. Tässä lehdessä myös"

Transkriptio

1 Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Kotitalouksien lajittelu edistyy 18 Sakab osa Ekokemiä 21 Hae apurahaa! 22 Vuoden 2013 kurssitarjonta 24 Öljyisten jätteiden oikea osoite 4/12 Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla ja kompensoitu. Ilmastohyvitys on ostettu: Nordic Offset Oy Cert. no. CC000025/FI Uusioaines Oy hyödyntää kierrätyslasin Lasiraakaaineita, vaahtolasia ja lasijauheita. 8 4 Ekologisesti laivarahdilla 12 Tuhkat materiaalihyötykäyttöön 14 Siilinjärven malmikivi poikkeuksellisen puhdasta

2 Sisältö Pääkirjoitus 4/12 Joensuussa Penttilänrannan vanha sahaalue asuinkäyttöön Pilaantunutta maaainesta kuljetettiin käsiteltäväksi kuormaautojen sijasta laivalla 4 Tyhjä viinipullo, auton rikkoutunut tuulilasi tai loisteputki muuttuu yhä useammin uudeksi lasituotteeksi 8 Yaran fosforihappotehtaan kiertovesiallas on rakennettu Ekokemin kanssa 14 7 Kierrätystavoitteet ohjaavat materiaalivirtoja 18 Ekokem ja Sakab muistuttavat toisiaan 21 Kiitos lukijakyselyyn vastanneille! 21 EkoAsiaa on hiilineutraali painotuote 22 Tule kursseille! TUULItutkimushankkeen tavoitteena on tuhkan laatua hallitsemalla luoda edellytykset laadukkaammalle hyötykäytölle ja siten pienentää kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrää. Tuhkasta teollisuuden raakaainetta prosessimuutoksilla 12 Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 4/2012 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Virpi Mäenanttila, Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2012 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset Säästämme luonnovaroja Yhden roskapussin sisältämällä energialla saat kaukolämpöä asuntoon 2,5 tunniksi Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2012 Mukana asiakkaiden menestyksessä Elämme budjetointiaikaa, jolloin tehdään myös toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle. Taas kerran yleinen taloudellinen tilanne tuntuu epävarmalta. Tulee signaaleja sekä paremman että huonomman talouskehityksen tueksi. Tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat olleet joka tapauksessa laskussa jo pidempäänkin, ja kuten olemme saattaneet huomata, tuotantoa siirtyy jatkuvasti pois Suomesta lähemmäs suurempia markkinoita. Teollisuuden, joka on päättänyt jäädä Suomeen, on etsittävä jatkuvasti uusia, luovia ratkaisuja, joihin lisätään kustannustehokkuutta ja ekologisuutta ja joilla viime kädessä turvataan liiketoiminnan edellytykset kotimaassa. Ekokem haluaa olla mukana mahdollistamassa asiakkaidensa menestystä. Panostuksella osaamisen johtamiseen varmistamme, että osaamisemme on ajan tasalla ja kykenemme näin ennakoimaan muutoksia toimintaympäristössä ja asiakastarpeissa. Pitkäjänteinen yhteistyö ja perehtyminen asiakkaiden prosesseihin mahdollistaa ratkaisut, joilla jätteiden ja prosessin sivuvirtojen määrää ja laatua voidaan optimoida. Meillä on useita onnistuneita hankkeita, joissa mm. investoimme tehtaan energian tuotantoon sen jätteet hyödyntäen, suljemme kaatopaikkoja hyödyntämällä asiakkaan prosessien sivuvirtoja tai hyödynnämme niitä edelleen prosessien raakaaineina. Yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta suhtaudumme positiivisesti tulevaan vuoteen. Meillä on käynnissä useita kehityshankkeita. Jätevoimalan rakentaminen KWH Mirkan tehtaille on jo käynnistynyt, Kiteen jätevoimalaa samoin kuin ekojalostamoa Turun seudulle viedään eteenpäin ja käynnissä on useita hankkeita, joilla parannetaan asiakkaidemme energiaja materiaalitehokkuutta. Sakabin integraatio osaksi Ekokemin toimintaa on edennyt myös hyvin, ja se luo uutta draivia toimintaamme ja vahvistaa osaltaan osaamistamme täällä Suomessa. Pitkäjänteinen yhteistyö ja perehtyminen asiakkaiden prosesseihin mahdollistaa ratkaisut, joilla jätteiden ja prosessin sivuvirtojen määrää ja laatua voidaan optimoida. Juha Väyrilä maajohtaja, Suomi

3 teksti: Vesa Toivanen Kuvat: Ville Kokkola ja Vesa Toivanen Ympäristöteko Penttilänrannan pilaantunut maaaines siirrettiin Kuopion käsittelykeskukselle laivalla. Paluurahtina tuotiin kasvukerrosmateriaalia Kiteen kaatopaikalle. Maanteitse siirtäen rekkarahtikilometrejä olisi kertynyt kaksi kertaa maapallon ympäri. Vanha sahaalue asuinkäyttöön: Maamassojen laivakuljetuksilla päästösäästöjä Joensuussa Penttilän sahaalueella yli sata vuotta kestänyt toiminta päättyi Sahalaitosten tulipalot ja entisaikaan puuteollisuudessa käytetyt kemikaalit olivat pilanneet alueen maaperää. Vuonna 2008 Joensuun kaupunki osti vanhan sahaalueen ja otti vastuulleen maaperän kunnostamisen. Kaupungin projektipäällikkö Tero Toivasen hymy ei hyydy kylmän alkutalven viiman puhaltaessa Penttilänmäen paljaalle laelle. Mittava maaperän kunnostusurakka saatiin kesällä päätökseen yhteistyössä Ekokemin kanssa, ja kaupungin keskustassa sijainnut 50 hehtaarin alue saadaan asuinkäyttöön. Viisitoista metriä korkea mäki kätkee alleen sahan vanhan kaatopaikan, lievästi pilaantunutta maaainesta ja rakennusten tiili ja betonipurkujätettä sekä kaupungilta ajettua puhdasta ylijäämämaata. Seisomme kaupungin tarkimmin tutkitulla maaperällä, Toivanen vakuuttaa. Alue on rakennettu turvallisesta kierrätysmateriaalista. Sahan vanhan kaatopaikkaalueen maaperä mitattiin sadoin kairausnäyttein. Vaikka alue tunnetaan kaatopaikkana, se ei sisältänyt yhdyskuntajätettä. Alueelle oli vuosikymmeniä ajettu puuta, purua ja oman voimalaitoksen tuhkaa. Laboratorionäytteet vahvistivat asian tonnia pilaantunutta maaainesta olisivat tarvinneet kuljetukseen 245 kasettiautokuormaa. Mäki nousi silmissä Noin seitsemän hehtaarin teollisuuskaatopaikkaalue supistettiin 4,5 hehtaariin, ja mäki alkoi kohota nopeasti. Seuraavaksi entiseltä sahakentältä ajettiin paikalle lievästi pilaantunutta maaainesta, jonka raskasmetalli ja PAHyhdistepitoisuudet alittivat selvästi ympäristöluvan rajaarvot. Kuljetus parinsadan metrin päästä hoitui nopeasti. Mäkeä kasvatettiin vielä sahaalueelta tuodulla, tarkastetulla tiili ja betonipurkujätteellä sekä kaupungin omilta työmailta toimitetulla täytemaalla. Ekokem teki alueen tiivisterakenteet, jotka saivat päälleen vielä puhtaan maaaineskerroksen ja lopuksi nurmikentän. Viidentoista metrin korkeuteen kohonnut Penttilänmäki toimii meluvallina Joensuun asuinalueiden ja Ukonniemen sataman välillä. Mäkeä reunustaa salaojitus, joka kerää valumavedet ennen niiden pääsemistä Pielisjokeen tai Pyhäselälle. Jälkikontrolli, kuten kasvihuonekaasupitoisuudet tai mäen painuminen tarkistetaan huipulle kohoavista tarkastuskaivoista. 4 5

4 Tarkastuskaivosta voidaan mitata pitoisuuksien lisäksi maaperän painuminen maamassaan kiinnitetyllä korkoanturilla. Ekokemin Harri Malinen (vas.) ja Joensuun Tero Toivanen seisovat kaupungin tutkituimmalla maaperällä, kierrätysmassoista tehdyn Penttilänmäen huipulla. Ajankohtaista Kotitalouksien jätelajittelu edistyy Kierrätystavoitteet ohjaavat materiaalivirtoja Ekologisesti laivarahdilla Osa jatkokäsittelyä vaativista pilaantuneista maaaineksista kuljetettiin Ekokemin käsittelykeskukseen Kuopioon laivalla. Ekokemin työmaapäällikkö Harri Malinen laskee, että Penttilänrannan viereisestä satamasta rahdatut neljä laivalastillista, yhteensä tonnia pilaantunutta maaainesta olisivat tarvinneet kuljetukseen 245 kasettiautokuormaa. Laiva toi Kuopiosta paluurahtina tonnia, siis 210 kasettiautollista kasvukerrosmateriaalia Kiteen kaatopaikalle. Rahtikilometreinä maanteitse matkaa olisi kertynyt kaksi kertaa maapallon ympäri. Säästö fossiilisissa polttoaineissa ja hiilidioksidipäästöissä oli huomattava. Maaaineksen laivakuljetuksilla säästettiin noin 230 tonnia hiilidioksidia. Säästö on mittava, sillä henkilöautolla ajamalla km vuodessa syntyy hiilidioksidipäästöjä noin 2,5 tonnia. Maaaineksen laivakuljetuksilla säästettiin noin 230 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Molemmat työmaat Joensuussa ja Kiteellä sijaitsevat Kuopion Sorsasalon käsittelykeskuksen tavoin sataman läheisyydessä. Ekokemin rakennuspäällikkö Antti Virtanen kertoo, että Ekokem säästää toiminnassaan luonnonvaroja ja pyrkii valitsemaan ekologisimman kuljetusmenetelmän. Suurissa rahtimäärissä se on JärviSuomessa usein laiva. Toivanen lisää, että Ekokemin asiantuntemus kaatopaikkarakentamisessa mahdollisti lievästi pilaantuneen maaaineksen turvallisen käytön Penttilänmäen pohjarakenteisiin. Mäkeen siirrettiin tonnia maata pääasiassa muutaman sadan metrin päästä. Historiallista kertymää Penttilänrannan ensimmäinen höyrysaha paloi toimittuaan neljä kuukautta vuonna Tämän jälkeen alueen saharakennukset paloivat vielä kaksi kertaa, viimeisin palo kohtasi autiota saharakennusta Tulipaloissa maaperään jäi haitalliseksi luokiteltuja PAHyhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Sadan vuoden teollisen sahatoiminnan aikana alueelle kertyi myös muita nykytietämyksellä haitallisia kemikaaleja. Malinen kertoo, että näytteitä otettiin lähes tuhannesta pisteestä vanhalta sahaalueelta, teollisuuskaatopaikalta, tukkialtaan sedimentistä ja Pielisjoesta. Ekokem toteutti kaksi vaativaa urakkaa: maaperän puhdistamisen sahakentältä ja teollisuuskaatopaikan maisemoinnin. Taloudellinen onnistuminen Maankäyttö ja rakentaminen herättävät suuria tunteita. Suunnitelmat Penttilänrannan ottamisesta asuinkäyttöön aloitettiin jo Kaupungin ja metsäyhtiön maakauppa sinetöi suunnitelmat kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Alueen maaperän kunnostuksella alkanut projekti vie vuotta. Penttilänrantaan rakentuu uusinta rakennusja energiateknologiaa hyödyntävä kaupunginosa pienvenesatamineen. Toivanen kertoo, että jo nyt voidaan sanoa sijoituksen 20 miljoonan euron puhdistushankkeeseen ja 20 miljoonan euron infrarakentamiseen olleen kaupungille kannattava. Sijoitetut rahat tulevat tonttimyynnillä takaisin. Virkistysalue joen rannassa Toivanen osoittaa historiallisesta sahaalueesta muistuttavaa muistomerkkiä, vanhoja saharaameja jokirannassa. Tuonne rakentuu kävelysilta Penttilästä kirkonrantaan. Keskustasta on kiva tulla vaikka lenkille tänne Penttilänmäelle, joka on kaavoitettu viheralueeksi. Lenkkeilijöitä valaistulla kävelytiellä riittää jokaisena iltana. Uuden asuinalueen ensimmäisiä kerrostaloja viimeistellään parhaillaan. Talojen rakentaminen ja kaatopaikan tilalle nousseen virkistysalueen viherrakentaminen jatkuvat keväällä. Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimuksen ennakkotieto kertoo, että kierrätys kotitalouksissa on lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi pakkauspahveja lajittelee säännöllisesti 80 prosenttia ja kartonkitölkkejä 61 prosenttia kotitalouksista, kun vuonna 2006 vastaavat osuudet olivat 56 prosenttia ja 35 prosenttia. Jätteiden lajittelu hyötykäyttöön on lisääntynyt sekä maaseudulla että kaupungeissa. Lisäksi asuinkunnan taajamaasteen sekä asumismuodon mukaiset erot kierrättämisessä ovat hävinneet lähes kokonaan. Parhaiten lajitellaan sanoma ja muut lehdet sekä vaaralliset jätteet. Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus, ennakkotieto Jäte ja ympäristöalan lainsäädännön muutoksia Kaatopaikkaasetus Jäteverolaki Jätteenpolttoasetuksen muutos Pakkausasetuksen muutos Vaarallisten aineiden kuljetussäännökset Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistus Rajoitetaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta Kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä maksettava vero nousee 50 euroon/t. Öljyjätteen pienpolton kielto siirretään tähän asetukseen, lisäksi pieniä muutoksia mm. terminologiassa. Määritellään kierrätys ja hyödyntämistavoitteet, laskentatavat ja keräyspisteverkosto. Euroopan ympäristötoimisto EEA on julkaissut raportin EU:n sisäisestä ja ulkoisesta jäteviennistä. Raportin tiedotteessa todetaan, että kiristyvät kierrätysvaatimukset ohjaavat jätevientiä ulos EU:sta, sillä kaikille jätelaaduille ei löydy käsittelymenetelmiä. Aasian kasvavat markkinat käyttävät yhä enemmän raakaaineita, ja tällöin myös edullisemmille jäteperäisille materiaaleille on kysyntää. Jätevienti EU:sta vuodesta 1999 vuoteen 2009: metalliromun vienti kaksinkertaistui jalometallijätteen vienti kolminkertaistui muovijätteen vienti viisinkertaistui vaarallisen jätteen vienti kasvoi 131 %, kun syntyvän jätteen määrä kasvoi vain 28 %. Vuosittain arvioidaan vietävän laittomasti noin tonnia sähkö ja elektroniikkaromua Afrikkaan ja Aasiaan. Jätteensiirtomääräykset kierretään luokittelemalla romu tuotteiksi, vaikka kyse on selkeästi toimimattomista laitteista. Kohdemaassa jätteen käsittely voi aiheuttaa ympäristö ja terveysvaaroja. Raportissa todetaan, että laittoman jäteviennin kitkemiseksi valvontaa tulisi tehostaa. European Environment Agency, Press Release 6th November 2012 Voimaan , siirtymäaika asti. Käsittely vielä kesken alkaen. Liittyy teollisuuden päästödirektiivin voimaansaattamiseen, voimaan Käsittely kesken, tavoitteena saada voimaan Koskevat myös vaarallisten jätteiden kuljetuksia. Voimaan , siirtymäaika Mm. luonnonarvojen huomioiminen lupamenettelyssä, valvonnan maksullisuus ja teollisuuspäästödirektiivin voimaansaattaminen. Säädösvalmistelu

5 Uusioaines Oy kerää, kuljettaa ja puhdistaa kierrätyslasia tuotteet: pakkauslasisirut, tasolasisirut, Foamitvaahtolasi, lasijauhe lasinpuhdistuslaitos ja vaahtolasitehdas sijaitsevat Forssassa henkilökuntaa 55 henkilöä liikevaihto tulee olemaan vuonna 2012 noin 14 milj. euroa tuotteista 70 % menee vientiin Eurooppaan toimintajärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 ja ISO laatu ja ympäristöstandardien mukaan. Uusiotuotteita Uusioaines valmistaa lasinpuhdistuslaitoksella teollisuuden raakaaineeksi ruskeaa lasisirua olutpulloihin, kirkasta sirua pilttipurkkeihin ja vihreää sirua viinipulloihin. Pantillisen vihreän lasipullon sirut matkaavat lasivillaksi, jonka valmistuksessa puhtausvaatimukset ovat tiukemmat. Vaahtolasia tien ja talonrakentamisen tuotteeksi syntyy puolestaan lasipuhdistuslaitoksen sivuvirroista. Sitä käytetään tienrakennuksessa keventeenä ja routaeristeenä sekä monipuolisesti myös maarakentamisessa. Uusi lasi syntyy vanhasta Tyhjä viinipullo, auton rikkoutunut tuulilasi tai loisteputki muuttuu yhä useammin uudeksi lasituotteeksi. Forssassa Uusioaines Oy puhdistaa ja valmistaa kierrätyslasin teollisuuden raakaaineiksi tai valmiiksi rakennustuotteiksi. U usioaineksen lasinpuhdistuslaitoksella syntyy teollisuuden raakaaineeksi ruskeaa lasisirua olutpulloihin, kirkasta sirua pilttipurkkeihin ja vihreää sirua viinipulloihin. Pantillisen vihreän lasipullon sirut matkaavat lasivillaksi, jonka valmistuksessa puhtausvaatimukset ovat tiukemmat. Vaahtolasia tien ja talonrakentamisen tuotteeksi syntyy puolestaan lasipuhdistuslaitoksen sivuvirroista. Sitä käytetään tienrakennuksessa keventeenä ja routaeristeenä sekä monipuolisesti myös maarakentamisessa. Sillä on kevyen kiviainestuotteen CEmerkintä. Erottelua monessa vaiheessa Uusioaineksen lasinpuhdistuslaitoksen kapasiteetti on tonnia vuodessa ja vaahtolasitehtaan noin m 3 vuodessa. Suomessa lasin kierrätysaste on noin 80 %. Kierrätettyä vihreää lasinsirua viinipullojen valmistukseen. teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Matti Sulanto, istockphoto Palveluumme kuuluu lasin keräys, kuljetus ja puhdistus. Puhdistuksen jälkeen murskaamme lasin siruiksi ja kuljetamme eteenpäin teollisuudelle. Osa materiaalista jää omaan vaahtolasitehtaaseemme ja jauhevalmistukseen, kertoo Uusioaineksen toimitusjohtaja Lassi Julin. Yksinkertaistettuna pakkauslasin puhdistusprosessimme toimii siten, että lasin joukosta poistetaan rauta ja muut metallit kuten alumiini. Erilleen otetaan myös alle 6millimetrinen lasiaines, koska se on liian pientä prosessoitavaksi, ja se siirretään vaahtolasin valmistukseen, selittää Uusioaineksen asiakaspalvelupäällikkö Jenni Heikkilä. Prosessi erottelee eri väriset sirut Pakkauslasin puhdistusprosessissa lasin joukosta poistetaan rauta ja muut metallit. Erilleen otetaan myös alle 6millimetrinen lasiaines, joka siirretään vaahtolasin valmistukseen. Käsin poistetaan lasin seasta isompia jätteitä kuten muovipusseja. Röntgenerottimilla pystytään erottelemaan keraaminen, lämmönkestävä lasi sekä lyijylasi, jotka eivät ole kierrätettäviä lasilaatuja. Lopuksi on vielä värierottelu. 8 9

6 Käsin poistetaan lasin seasta isompia jätteitä kuten muovipusseja ja sähkö ja elektroniikkalaiteromua, joita saattaa olla mukana varsinkin kotitalouksista tulevassa kierrätyslasissa. Röntgenerottimilla pystytään erottelemaan keraaminen, lämmönkestävä lasi sekä lyijylasi, jotka eivät ole kierrätettäviä lasilaatuja. Lyijylasia on vanhoissa kristalleissa ja keraamista lasia esimerkiksi uunivuoissa, kahvipannuissa tai kuumaa juomaa kestävissä laseissa. Lopuksi on vielä värierottelu. Meille sisään tulevasta materiaalivirrasta noin prosentti on muuta kuin lasia. Siitä noin 0,5 % menee kierrätykseen ja loput hyötykäyttöön. Prosessistamme ei mene mitään kaatopaikalle, toteaa Heikkilä. Pakkauslasin sivuvirrat vaahtolasitehtaalle Vaahtolasin raakaaine tulee pääosin Uusioaineksen omalta lasinpuhdistuslaitokselta. Se on puhdistuslaitoksen sivuvirtaa, ja usein vaahtolasitehdas rakennetaankin lasinpuhdistuslaitoksen viereen. Sivuvirratkaan eivät sellaisenaan käy raakaaineeksi, vaan ne täytyy myös puhdistaa, Julin huomauttaa. Vaahtolasitehtaalla pieni siru kuivataan ja murskataan. Jos siinä on vielä epäpuhtauksia, poistetaan ne. Murskattu lasi jauhetaan hienoksi ja siihen sekoitetaan vaahdotusagentti. Uusioaines ja Ekokem Ekokem ohjaa monilta asiakkailtaan kierrätyslasin suoraan Uusioainekselle Ekopartnerit toimittavat Turun seudun teollisuudesta lasia Uusioainekselle Ekokemin loisteputkien käsittelyprosessista eroteltu lasi viedään Uusioainekselle Uusioaines toimittaa normaalissa yritystoiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet Ekokemille energiahyötykäyttöön. Vaahtolasi tulee uunista mattona, joka halkeilee palasiksi jäähtyessään pitkillä jäähdytyspöydillä. Materiaali ajetaan tasaisena mattona uuniin, jossa on 900 C lämmintä. Siellä materiaali paisuu ja kovettuu paksuksi levyksi, joka alkaa halkeilla palasiksi jäähtyessään, Heikkilä kuvailee. Lasin kierrättäminen säästää energiaa ja luonnonvaroja Syitä lasin kierrättämiseen on monia. Lasia sulattava lasiteollisuus säästää esimerkiksi energiaa käyttämällä jo kerran sulatettua lasia, koska se sulaa helpommin jo pienemmissä lämpötiloissa. Samalla hiilidioksidipäästöt ja neitseellisten raakaaineiden tarve vähenevät. On laskettu, että käyttämällä Suomesta vuodessa kerätty määrä kierrätyslasia, tonnia, vähenee energiantarve 17 miljoonaa kwh vuodessa ja säästetään hiilidioksidipäästöjä 18 miljoonaa kiloa, kertoo Heikkilä. Kierrätyslasi on pääraakaaine monelle teollisuustuotteelle, sillä kierrätyslasin osuus voi olla jopa 80 %. Tällä hetkellä 70 % sirutuotteistamme lähtee vientiin EUmaihin ja 30 % jää Suomeen, sanoo Julin. Materiaalia ja energiaa hukataan Suomessa jonkin verran vielä siten, että lasia sijoitetaan maahan sellaisenaan esimerkiksi varastokenttien rakentamisessa. Tämä näennäinen kierrätys on onneksi vähentynyt, Julin jatkaa. Lasi kiertää uudelleen ja uudelleen Uusioaines ottaa vuosittain vastaan noin tonnia eri lasilaatuja: pakkauslasia, tasolasia, autojen tuulilaseja ja loisteputkilasia. Kaikki materiaali tulee Suomesta. Tasolasin vaatimukset ovat tiukat, joten sitä kerätään vain teollisuudelta ja sen käsittelyyn on oma laitteistonsa. Auton tuulilasien käsittelyssä on haastavaa saada erilleen niissä käytetty muovikalvo, mutta sekin onnistuu. Kierrätykseen palautuvasta pakkauslasista valmistetaan uutta pakkauslasia ja tasolasista uutta tasolasia. Kyseessä on suljettu Jos kulutat keskimäärin 2 lasipulloa viikossa, kierrätät vuodessa 104 pulloa, mikä tarkoittaa 66,6 kwh energiansäästöä. uusioaines.com kierto. Lasi voi kiertää uudelleen ja uudelleen ilman, että sen laatu huononee, Heikkilä vakuuttaa. Kierrätyslasi ei ole uusi keksintö Lasinkierrätys on alkanut 1970luvulla Riihimäen Lasissa ja Karhulan Lasissa. 1980luvulla alettiin kierrättää myös tasolasia. Määrät alkoivat vähitellen lisääntyä 1980luvulla, kun alkoi lasipullojen pantillinen keräys. Uusioaineksen ensimmäinen lasinpuhdistuslaitos valmistui vuonna Vuosi 2009 oli Suomessa huono lasibisnesvuosi, sillä silloin suljettiin Suomen viimeinen pakkauslasitehdas Karhulassa sekä Lahden tasolasitehdas, Heikkilä kertoo. Viime vuosina se on taas elpynyt, ja Uusioaines rakensi uuden lasinpuhdistuslaitoksen vuonna Vaahtolasin valmistuksen aloitimme 2011 ja nyt vuonna 2012 alkaa myös lasijauheiden valmistus rakennustarviketeollisuuteen, Julin luettelee. Vaahtolasi valmistuu uunissa Lasinpuhdistuslaitoksen sivuvirrat eli hyvin pieni lasi jauhetaan hienoksi ja siihen sekoitetaan vaahdotusagentti. Sen jälkeen materiaali ajetaan tasaisena mattona uuniin, jossa on 900 C lämmintä. Siellä materiaali paisuu ja kovettuu paksuksi levyksi, joka alkaa halkeilla palasiksi jäähtyessään. Uusioaineksen lasinpuhdistuslaitos on varustettu viimeisimmällä tekniikalla. Varsinkin kotitalouksista tulevan kierrätyslasin seassa on myös sinne kuulumattomia jätteitä kuten muovipusseja ja sähkö ja elektroniikkalaiteromua. Lasilaadut pidetään erillään Uusioaines ottaa vuosittain vastaan noin tonnia eri lasilaatuja: pakkauslasia, tasolasia, autojen tuulilaseja ja loisteputkilasia. Kaikki materiaali tulee Suomesta. Lasi voi kiertää uudelleen ja uudelleen ilman, että sen laatu huononee

7 teksti: Virpi Mäenanttilla KuvaT: Matti Sulanto TUULIhanke: Tuhkasta teollisuuden raakaainetta prosessimuutoksilla Ekokem on aloittanut yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa TUULItutkimushankkeen, jonka tavoitteena on tuhkan laatua hallitsemalla luoda edellytykset laadukkaammalle hyötykäytölle ja siten pienentää kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrää sekä vähentää neitseellisten raakaaineiden käyttöä. Yleensä tuhkan rakenteet ovat pyöreitä. Ääripäässä ne voivat olla toisiinsa kiinnittyneitä nystyröitä. S uomessa syntyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia energian tuotannon jätteitä, joista noin puolet on peräisin ns. biovoimaloista tai jätteen poltosta. TUULIhankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä, joilla teollisten tuhkien ja kuonien hyötykäyttöpotentiaalia saadaan parannettua. Aiemmasta tuhkatutkimuksesta poiketen aiomme tutkia muuta kuin tuhkan hyötykäyttöä sellaisenaan. Pyrimme vaikuttamaan tuhkan laatuun jo polttoprosessissa tai sen jälkeen tehtävillä jalostustoimenpiteillä, jotta siitä voisi saada materiaalikierrätykseen tai jopa teollisuuden raakaaineeksi kelpaavaa materiaalia, paljastaa hanketta vetävä Ekokemin tutkimus ja kehityspäällikkö Jan Österbacka. Rinnakkaisessa GEOPOhankkeessa muodostetaan geopolymeereja TUULIhankkeen rinnalla viedään eteenpäin myös toista tutkimusta, jossa koordinointivastuu on Oulun yliopistolla. Rinnakkaisessa GEOPOhankkeessa kehitetään menetelmiä raskasmetallipitoisten tuhka ja kuonajakeiden stabiloimiseen liukenemattomaan muotoon. Tutkimusten muodostaman hankekokonaisuuden tavoitteena on vähentää kaatopaikattavan tuhkan ja kuonan määrää ja kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla näistä sivuvirroista saataisiin uusia korkeamman jalostusarvon tuotteita. Tehtävä on haastava, mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoinen, kun teemme konkreettisia asioita ympäristön, kierrätyksen ja yritysten kannattavuuden hyväksi. Odotan, että hankkeen päättyessä meillä on käytännön ratkaisuja useimpiin tällä hetkellä avoinna oleviin kysymyksiin, pohtii Oulun yliopiston kuitu ja partikkelitekniikan laboratorion projektipäällikkö ja vastuullinen tutkija, tekniikan tohtori Mirja Illikainen. Tavoitteena laadun hallinta Kivihiilituhkien hyötykäyttö esimerkiksi asfaltissa ja betonissa on yleistä. Se on ominaisuuksiltaan hyvää ja tasalaatuista. Sen sijaan biopolttoainetuhkien hyötykäyttö on vaikeampaa, koska niiden laatu vaihtelee paljon TUULItutkimuksen tärkein tavoite on tuhkan laadun hallittavuuden lisääminen. Vain laatua hallitsemalla voidaan luoda edellytykset laadukkaammalle hyötykäytölle, Österbacka kertoo. Maanrakentaminen on ollut siinä mielessä kiitollista, että siinä pienet laatuvaihtelut on voitu hyväksyä. Mielestäni biopolttoainetuhkilla pitäisi kuitenkin päästä samaan laatuun kuin kivihiilituhkilla, jotta niiden materiaalikäyttö voisi lisääntyä esimerkiksi rakennusmateriaalina, lannoitteina ja prosessin raakaaineina, Österbacka jatkaa. Keskitymme materiaaliominaisuuksiin Samasta aiheesta on Suomessa aiemmin tutkittu joitakin osaalueita, mutta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Tämän tutkimuksen pääpaino tulee olemaan materiaaliominaisuuksissa eli minerologiassa. Keskitymme siis liukoisuuksien sijaan tuhkien kemiaan. GEOPOssa tutkitaan lisää, jos meillä nousee esiin ympäristökelpoisuusongelmia, Österbacka toteaa. Yritämme selvittää, mitkä ovat tuhkan hyviä minerologisia ominaisuuksia tai morfologisia eli ulkonäköön liittyviä ominaisuuksia. TUULItutkimuksen tärkein tavoite on tuhkan laadun hallittavuuden lisääminen. Vain laatua hallitsemalla voidaan luoda edellytykset laadukkaammalle hyötykäytölle Yleensä tuhkan rakenteet ovat pyöreitä. Ääripäässä ne voivat olla toisiinsa kiinnittyneitä nystyröitä. Vaihteleva rakenne on varmasti yksi syy siihen, miksi tuhkien käyttö on niin vaikeata, hän jatkaa Tuhka on materiaalina haastava ja monimutkainen, ja siksi myös mielenkiintoinen, toteaa myös Illikainen. Laajaa tutkimuslaitos ja yritysyhteistyötä Tutkimushankekokonaisuus sai alkunsa, kun Oulun yliopisto pyysi Ekokemiä mukaan GEOPOhankkeeseensa. Tekesin rahoituksen saamiseksi tarvittiin rinnalle kuitenkin laajempi yrityshanke. Ekokem toimii koordinaattorina TUULIhankkeessa ja Oulun yliopisto GEOPOssa. Tutkimuksesta kiinnostuneita yrityksiä saatiin mukaan runsaasti, Österbacka kertoo. Mukana on Ekokemin lisäksi yhteensä 12 yritystä, jotka ovat tuhkan tuottajia, jalostajia ja loppukäyttäjiä. Hankkeessa mukana olevia tutkimuslaitoksia ja yrityksiä ovat Ekolite Oy, Oulun yliopisto, VTT, Lapin yliopisto, Åbo Akademi, Stora Enso Oyj, Jyväskylän Energia Oy, Helsingin Energia, Fortum Power and Heat Oy, Rovaniemen Energia Oy, Kemira Chemicals Oy, Ruukki Metals Oy, Boliden Harjavalta, Metsä Group, Metso Power Oy, Nordkalk Oyj ja Paroc Oy Ab. Hankekokonaisuudesta tekee mielenkiintoisen se, että saman pöydän ääreen on koottu osaaminen polttotekniikasta, tuhkan ja kuonan muodostumisesta, kemiasta ja partikkelitekniikasta, prosessoinnista ja erilaisista sovelluksista. Uskon, että näin laajaalaisella kokoonpanolla saamme tuhkan ja kuonien hyödyntämistilannetta harppauksen verran eteenpäin, Illikainen sanoo. Hanke hyvässä vauhdissa Tekesin rahoituspäätös saatiin lokakuussa, ja sen kestoksi on määritelty 2,5 vuotta. Yritykset kuuluvat hankkeen johtoryhmään. Mukaan otetaan hankkeen edetessä myös ns. applikaatiopartnereita, jotka testaavat jalostettujen tuhkien käyttämistä omissa prosesseissaan. Tuhkanäytteet kerätään rahoittajina mukana olevilta tuhkantuottajilta. Yritämme tutkimuksessa sitoa näytteiden ominaisuudet prosessiolosuhteisiin. Meidän täytyy kerätä prosessidataa tietyltä ajalta. Samalla alkuvaiheessa täytyy selvittää, mitä erilaisia aineita lisätään tulipesään esimerkiksi korroosion estämiseksi ja miten ne vaikuttavat tuhkan ominaisuuksiin sekä miettiä mitä erilaisia tuhkan mineraalisia ominaisuuksia meillä on tavoitteena saavuttaa, Österbacka luettelee. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tutkimuksessa yritetään päästä käsiksi siihen, mikä vaikuttaa tuhkien laatuun ja ominaisuuksiin ja vasta sen jälkeen miettiä miten niihin voidaan vaikuttaa. Yksi tavoite on pystyä ennakoimaan mitä tuhkalle tapahtuu, kun raakaaineseosta vaihdetaan. Tutkimustyöstä 85 % tehdään tutkimuslaitoksissa tai pkyrityksissä. Yli puolet siitä toteuttaa käytännössä Oulun yliopisto, Österbacka selvittää. Minun vastuullani on molemmissa hankkeissa Oulun yliopistolla tehtävän tutkimuksen koordinointi. Hyödynnämme hankkeissa partikkelitekniikkaan liittyvää osaamistamme. TUULIhankkeessa vastuullamme on tuhkan ja kuonan hienonnus ja erottaminen ja GEO POhankkeessa geopolymeerien muodostaminen, Illikainen kertoo

8 teksti: Vesa Toivanen Kuvat: Vesa Toivanen Kuvassa Yaran Leena Huttunen (vas.), Jouni Torssonen ja Ekokemin myyntipäällikkö JariPekka Karvonen. Poikkeuksellisen puhdas kaivos Siilinjärven malmikivestä riittää moneksi Yara Suomen Siilinjärven kaivoksen kiviaines nousi pintaan noin miljoonaa vuotta sitten tulivuorenpurkauksessa. Siilinjärven apatiitti sisältää poikkeuksellisen vähän raskasmetalleja. Esimerkiksi kadmiumpitoisuus voi olla muissa kaivoksissa jopa 100kertainen. Siilinjärvellä ollaan edelläkävijöitä fosfaattikaivostuotannossa. Y aran Siilinjärven tuotantolaitoksilla, valtavan avolouhoksen kupeessa sijaitsevat fosfori, rikki ja typpihapposekä lannoitetehtaat, joiden päätuotteet ovat fosforihappo ja lannoitteet. Pääosa vuosituotannosta, noin puolesta miljoonasta lannoitetonnista, käytetään kotimaassa. Kilometrin levyinen Särkijärven avolouhos on kolme kilometriä pitkä, ja se ulottuu noin 230 metrin syvyyteen, yli 100 metriä merenpinnan alapuolelle. Kiveä louhitaan vuositasolla 22 miljoonaa tonnia. Siitä malmia on reilut 10 miljoonaa tonnia. Rikastushiekkaa syntyy 9 miljoonaa tonnia, ja sitä voidaan hyötykäyttää osittain eri tuotesovelluksissa. Siilinjärvellä ollaan edelläkävijöitä fosfaattikaivostuotannossa. Kaivostuotannon lopputuote apatiitti käytetään fosforihapon ja lannoitteiden valmistukseen. Tämän lisäksi fosforihappoa tarvitaan eläinten rehuihin ja elintarvikelaatuisena ruoka ja juomateollisuudessa. Siilinjärven Fosfaattiosaamiskeskus tutkii fosfaatteja ja fosfaattiteollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä. Kaivostuotannossa syntyvää liuskemaista, puhdasta kiillemineraalia käytetään esimerkiksi kiilletuotteen raakaaineena ja lopputuotteena automaaleissa ja huulipunissa. Yksi rikastehiekan käyttäjistä on rikastamoalueella toimiva Minelco Oy

9 Suuri yhteistyökumppani Kaivostoiminta Siilinjärvellä käynnistyi Nykyisin Yaran Siilinjärven kaivos ja tehdasalue käsittää hehtaaria. LänsiEuroopan mittapuussa suuri tuotantoyksikkö on monella tapaa ympäristöasioiden edelläkävijä. Fosforin mahdollisimman tehokas talteenottomenetelmä, kierrätysvesialtaat ja sivutuotteiden hyötykäytön jatkuva kehittäminen ovat esimerkkejä ympäristön huomioivasta kaivostoiminnasta. Yaran vaarallisten jätteiden käsittelystä vastaa Ekokem. Yaran ympäristöasiantuntija Leena Huttunen kertoo tehtailta vietävän käsittelyyn normaalin jäteöljyn, akkujen, SERjakeen ja aerosolipurkkien lisäksi lannoitetehtaan lattian siivouksessa kertyvää öljyistä lannoitetta. Vaaralliseksi luettavien jätteiden kuljetushuippu ajoittuu tehtaiden seisokkeihin. Siilinjärven tehtaat pysäytetään vuosihuollon ajaksi kesäisin. Alueen louhostoiminnan jatko näyttää hyvältä. Pitkän tähtäimen louhossuunnitelma ulottuu tällä hetkellä vuoteen Yhdeksän miljoonaa tonnia rikastushiekkaa vuodessa pumpataan veden avulla tälle alueelle, vesi valuu kierrätysaltaisiin ja käytetään aina uudelleen prosesseissa, selvittää Torssonen. Fosforin mahdollisimman tehokas talteenottomenetelmä, kierrätysvesialtaat ja sivutuotteiden hyötykäytön jatkuva kehittäminen ovat esimerkkejä ympäristön huomioivasta kaivostoiminnasta. Ekologinen kiertovesijärjestelmä Siilinjärven kaivostuotannon rikastusprosessissa sivutuotteena syntynyt hiekka pumpataan veden avulla tuhannen hehtaarin rikastushiekkaalueelle. Koko kaivosalueen vedet kerätään talteen ja pumpataan uudelleenkäytettäviksi rikastamossa. Uusin alueelle tehty fosforihappotehtaan kiertovesiallas on rakennettu yhteistyössä Ekokemin kanssa. Altaiden tilaa tarkkaillaan jatkuvin laboratorionäyttein. Tunnetut vuoret kipsiä Siilinjärven keskustan läpi Nilsiän Tahkolle matkaavat ja Rissalan lentokentälle pohjoisesta päin saapuvat tunnistavat ikivalkoiset tasahuippuiset vuoret Yaran tehdasalueella. HESQpäällikkö Jouni Torssonen kertoo, että vuoret ovat kalsiumsulfaattia, tutummin kipsiä. Sitä voidaan hyötykäyttää esimerkiksi kipsilevyteollisuudessa, fosforinpoistoon rannikkoalueen peltojen valumavesissä ja sidosaineena vaativissa maarakennuskohteissa. Toistaiseksi pintaalaltaan 120 hehtaarin kipsivuoret kasvavat, sillä maailmalla edullisen kipsiraakaaineen kuljetuskustannukset estävät sen taloudellisen hyötykäytön toisaalla. Torssonen paljastaa kuitenkin, että menossa on tutkimushankkeita kipsivuorten jatkojalostamiseen tulevaisuudessa. Raakaainetta Kiinan terästehtaille Toinen merkittävä sivutuote Siilinjärven tehtailta on punainen rautaoksidi (FeO). Sitä syntyy rikkihappotehtaalla. Rikkihapon raakaaineena käytetään katinkultaa, eli rikkikiisua tai virallisemmin pyriittiä (FeS2, rautasulfidi). Yaran rikkihappotuotanto hyötykäyttää myös Neste Oilin vähärikkisen polttoaineen valmistuksessa jäävän ylimääräisen rikin. Pasutossa rauta yhtyy happeen ja sivutuotteena syntyy jopa 65 prosenttia rautaa sisältävää punaista rautaoksidihiekkaa. Se myydään Kiinan terästeollisuudelle. Neljä VR:n junaa kuljettaa 1970luvulta alkaen kertynyttä rautaoksidia laivattavaksi Kiinaan. Nykymenekillä koko rautaoksidivuori on siirretty Kiinaan vuonna Siilinjärven Yaran rikkihappotehtaan sivutuote, punainen rautaoksidihiekka syötetään Kiinassa terästeollisuuden raakaaineeksi

10 teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Sakab Sakab osana Ekokemiä Ekokemin ja Sakabin osaaminen ympäristönhuollossa ja teollisissa ratkaisuissa täydentävät toisiaan. Yhdistymisen myötä yhtiöillä on entistä paremmat mahdollisuudet vastata toimialan haasteisiin kuten materiaali ja energiatehokkuuden parantamiseen ja vaarallisten aineiden poistamiseen materiaalikierrosta. Sakabin tuotantolaitos Norrtorpissa, Kumlassa muistuttaa Ekokemin Riihimäen tuotantolaitosta. Uskomme Ekokemin ja Sakabin yhdessä olevan paljon vahvempi kuin kumpikaan yhtiö olisi erikseen Ekokem osti kesäkuussa Ruotsissa sijaitsevan ympäristönhuoltoyritys Sakabin kansainväliseltä energiayhtiö E.ONilta. Yhdistymisen myötä Ekokemkonserni muodostaa Pohjoismaiden johtavan vaativaan ympäristönhuoltoon erikoistuneen yrityksen. Historia täynnä yhtäläisyyksiä Vuonna 1969 Ruotsissa perustettiin yhtiö nimeltä Sakab vastaamaan vaarallisista jätteistä aiheutuviin ongelmiin, jotka olivat nousseet kansakunnan tietoisuuteen 1960luvulla. Sakabin alkuperäiset omistajat edustivat valtiota, kuntia ja teollisuutta. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1979 Suomessa tuli voimaan jätehuoltolaki, ja ympäristövastuulliset yritykset, valtio ja kunnat perustivat Ekokemin, jonka tarkoituksena oli muun muassa vaarallisten jätteiden käsittely, tutkimus ja neuvonta. Ruotsissa hankittiin 1976 jätteenkäsittelylaitokselle alue Norrtorpista, joka sijaitsee 220 km länteen Tukholmasta Kumlan kunnassa. Ensimmäinen korkealämpötilapolttouuni käynnistettiin 1983 ja kaukolämpötoimitukset aloitettiin Kumlaan, Hallsbergiin ja Örebrohon. Lähes samaan aikaan 1984 aloitettiin jätteiden käsittely korkealämpötilauunissa myös Kuulojassa, Riihimäellä. Laitokseen kuului korkealämpötilapolttouunin lisäksi fysikaaliskemiallinen laitos sekä vaarallisen jätteen kaatopaikka. Samaan aikaan aloitettiin kaukolämpötoimitukset Riihimäen kaupungille. Ruotsissa Sakab käynnisti vuonna 2003 arinapolttolaitoksen kotitalousjätteen, teollisuuden jätteiden ja arinapolttoon sopivien vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vuonna 2007 käynnistyi puolestaan Riihimäellä Suomen ensimmäinen nykyaikainen arinapolttolaitos, jossa lähikaupunkien kotitalousjätteet hyödynnetään kaukolämmöksi. Mitä Sakab tekee? Sakabin kolme liiketoimintaaluetta ovat jätteen käsittely kahdella polttolinjalla, pilaantuneen maan käsittely ja epäorgaanisen jätteen käsittely. Vuosien aikana laitosta on laajennettu ja kehitetty vastaamaan alan uusia vaatimuksia. Sakabilla on myös kymmenen myyntikonttoria ja jätteiden vastaanottoasemaa Ruotsissa. Sakab tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja vaarallisten jätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Yhtiö käsittelee myös teollisuuden ja kotitalouksien jätteitä sekä tuottaa sähköä ja lämpöä

11 Tunnuslukuja ja käsittelymenetelmiä Ekokem Uutiset Sakabin arinalaitos otettiin käyttöön neljä vuotta aiemmin kuin Ekokemin. Yhdessä vahvempia Molemmat yhtiöt ovat kehittäneet runsaasti asiakaspalveluun ja teknologiaan liittyviä ratkaisuja, ja yhdistymisen myötä nämä saadaan molempien yhtiöiden käyttöön. Voimme hyödyntää synergiat kaupallisella puolella, teknologisissa ratkaisuissa sekä jätteiden käsittelyssä. Uskomme Ekokemin ja Sakabin yhdessä olevan paljon vahvempi kuin kumpikaan yhtiö olisi erikseen, kertoo Ekokem Groupin toimitusjohtaja Timo Piekkari. Ekokem ja Sakab ovat omilla kotimarkkinoillaan toimivia vahvoja paikallisia yrityksiä, jotka ovat kumpikin ottaneet muutamia askelia kansainvälistymiseen. Yhdistyminen antaa vahvan perustan kasvulle kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Osaamisen yhdistämisellä voidaan tuottaa myös uusia materiaalija energiatehokkuuden ratkaisuja. Liikevaihto Henkilöstön määrä Tuotettu sähkö Toimitettu kaukolämpö Jätteitä käsittelyyn Korkealämpötilapoltto Jätevoimala Fysikaaliskemiallinen käsittely Vaarallisen jätteen loppusijoitus Pilaantuneiden maaalueiden kunnostus Pilaantuneiden vesien käsittely Kaatopaikka ym. ympäristörakentaminen Teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöratkaisut Hopean talteenotto Monitorilasin käsittely Koulutuspalvelut Prosessiratkaisut asiakkaan luona Öljynkierrätys Tutkimus ja kehityspanosten yhteisellä suuntaamisella ollaan mukana ympäristöalan kehityksen eturintamassa. 51 milj GWh 271 GWh t 1 linja 1 linja Molempien yhtiöiden vuosien kokemuksen tuomat parhaat käytännöt eri toiminnoissa ovat hyödynnettävissä ja jätteiden käsittelyä koordinoimalla voidaan parantaa käyttöasteita ja saavuttaa ympäristöhyötyjä ja taloudellista etua. Myös tutkimus ja kehityspanosten yhteisellä suuntaamisella ollaan mukana ympäristöalan kehityksen eturintamassa. Uusi kasvualusta Ekokemin liiketoimintakonsepteille Ekokemin kasvunopeuden ylläpitäminen edellyttää siirtymistä uusille markkinaalueille, ja Ruotsi on uusi kasvualusta Ekokemin liiketoimintakonsepteille. Tuomme Ekokemin asiakaslähtöisen ja kokonaispalveluun tähtäävän liiketoimintakonseptin myös Sakabin asiakaskunnan saataville, Piekkari sanoo. Yhdessä muodostamme uuden merkittävän ympäristöalan yrityksen. Meillä on paljon synenergiaetuja. 125 milj GWh 385 GWh t 1 linja 2 linjaa Vuoden 2013 apurahat haettavana Ekokem jakaa ensi vuonna euroa apurahaa ympäristö ja jätehuoltoalan tutkimukseen. Vuonna 2013 apurahat suunnataan ensisijaisesti vuosittain määriteltyjen teemojen mukaisiin laajamittaisten tutkimushankekokonaisuuksien rahoitukseen tai osarahoitukseen. EkoAsiaalehti on hiilineutraali painotuote Painettu lehti on luultua ympäristöystävällisempi tuote. Tutkimusten mukaan esimerkiksi vuosittain suomalaisen kuluttaman paperin valmistus vaatii sähköä saman verran kuin kodin viihdeelektroniikan pitäminen jatkuvasti stand by tilassa ja sanomalehti vapauttaa 20 % vähemmän hiiltä kuin uutisten katseleminen internetissä puolen tunnin ajan. Painotuotteen lukeminen ei luonnollisesti aiheuta päästöjä, mutta täydellisen kierrätettävyyden ansiosta voi painotuotteen hiilijalanjälki jopa puolittua. Kierrätettävyys onkin painotuotteen tärkein ominaisuus ympäristönsuojelun kannalta. Hämeen Kirjapaino, joka painaa EkoAsiaalehden, on tehnyt ympäristönkuormituksestaan selvitysprojektin, ja heille on ensimmäisenä kirjapainona Suomessa myönnetty ClimateCalcsertifikaatti. Siihen liittyvän laskurin avulla he ovat laskeneet koko toimintansa hiilijalanjäljen, ja he voivat laskea myös yksittäisen painotuotteen hiilijalanjäljen. Painotuotteiden hiilijalanjälki koostuu ostetun sähkön ja lämmöntuotannon, painon omistamien autojen, työntekijöiden työmatkojen, ostettujen materiaalien valmistuksen, painotuotteiden valmistuksen, tilattujen kuljetusten ja liikematkustuksen päästöistä. Painotuotteiden valmistuksen hiilidioksidipäästöjä vähennetään Hämeen Kirjapainon omilla toimenpiteillä. Jäljelle jäävät päästöt voidaan laskea ja kompensoida täysimääräisesti. Tällöin puhutaan hiilineutraaleista painotuotteista. Hiilijalanjäljen kompensointi tapahtuu ostamalla ns. päästövähenemiä, joita syntyy erilaisissa ilmastonmuutosta hillitsevissä vapaaehtoisen päästökaupan projekteissa. Hämeen Kirjapaino ostaa päästövähenemät Gold Standard sertifioiduista ilmastoprojekteista. Vuoden 2013 hakuteemat ovat Jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumisen edistäminen Suurten teollisuusjätevirtojen uudet prosessointi ja hyödyntämismenetelmät Liuenneiden raskasmetallien, erityisesti lyijyn, poistaminen maaperästä. Ympäristöstipendirahastosta voidaan myöntää apurahoja myös opinnäyte ja väitöskirjatöiden rahoitukseen, esiselvitystöihin sekä tutkimustulosten julkaisua edistävään tarkoitukseen. Rahoitusta voi hakea myös hakuteemojen ulkopuolisiin, ympäristöalaa palveleviin, korkean kansallisen tason tutkimushankkeisiin. Ekokemin ja Turun Seudun Jätehuollon ekojalostamo Turkuun? Ekokem ja Turun Seudun Jätehuolto selvittävät mahdollisuuksia kasvattaa yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätystä laitosratkaisulla. Kierrätyslaitoskonsepti on nimetty Ekojalostamoksi. Yhteisen tutkimus ja kehittämishankkeen tarkoituksena on varmistaa kokonaisuuden tekninen toimintamalli, toimintavarmuus ja taloudellinen kilpailukyky. Tekes rahoittaa tutkimushanketta osana Green Growth Tie kestävään talouteen ohjelmaa. Ekojalostamon käsittelykonsepti on todettu kotimaassa ja ulkomailla tehdyissä kokeissa ja tuotantotesteissä toimivaksi. Laitoksessa yhdyskuntasekajäte esikäsitellään mekaanisesti, kierrätyskelpoiset materiaalit otetaan talteen ja biojae erotellaan biologiseen käsittelyyn. Ekojalostamon päätuotteita ovat uusioraakaaineet kuten metalli, muovi ja kuitujakeet sekä biokaasu ja maanparannuskomposti. Laitos tuottaa myös ammoniakkivettä hyödynnettäväksi savukaasujen typpioksidireduktiossa. Käsittelyssä muodostuva polttokelpoinen jäännös hyödynnetään energiana jätevoimalassa. Ekojalostamolla on mahdollista kasvattaa jätteiden kierrätysastetta syntypaikkalajittelua paremmaksi. Kiitos lukijakyselyyn vastanneille! EkoAsiaalehden numeron 3/2012 yhteydessä julkaistuun lukijakyselyyn saimme määräaikaan mennessä 118 vastausta. Lupasimme lahjoittaa viisi Aapista per vastaus Suomen Pakolaisavun kautta lukutaidottomille lapsille. Aapisia lahjoitettiin kaikkiaan siis 590 kpl. Kiitos kaikille vastanneille! Lisätietoja saa tutkimuspäällikkö Toni Anderssonilta, puh , Hakemus liitteineen lähetetään internetin kautta osoitteessa ekokem. fi > Ekokem > Tutkimus ja kehitys > Apurahahakemus. Hakemusten on oltava perillä Ekokemin hallitus tekee päätöksen apurahojen saajista helmikuussa Apurahojen saajat julkistetaan kesäkuussa 2013 pidettävässä seminaaritilaisuudessa

12 Ekokem Palvelut Peruskurssi, Riihimäki Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksen. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Opastaa, kuinka oikein järjestetty jätteiden vastaanotto voi vähentää käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Antaa valmiuksia tiedottaa edelleen alan perustietoa. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset. ILMOITTAUDU NYT Käytännölliset kurssimme Asiantuntevat seminaarimme 2013 EKOKEMIN KURSSEILLE JA SEMINAAREIHIN! PÄIVITYSkurssi 2 PV, Riihimäki Kaksipäiväisellä päivityskurssilla käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Perehdyttää jätehuoltoa (vaaralliset jätteet) koskevan lainsäädännön ajankohtaisiin aiheisiin. Esittelee uusimpia hyötykäyttö ja jätehuoltoratkaisuja ja alan palvelumalleja. Esittelee toimintamalleja vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuustapauksissa ja onnettomuustapauksien hoidossa. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset. ASIANTUNTIJASEMINAARI, Riihimäki Vaativan jätehuollon asiantuntijaseminaari on suunniteltu yritysten ja laitosten ympäristönsuojelusta vastuussa oleville henkilöille, jotka toimivat tuotannon, varastoinnin, tehdaspalvelun ja ympäristönsuojelun tehtävissä. Seminaari on koottu aiheista, jotka ovat ajankohtaisia jäte ja jätehuoltoalaa (vaaralliset jätteet) kehittäville yrityksille, jätteiden hyödyntäjille, käsittelijöille ja viranomaisille. Luennoijat ovat aihepiiriensä parhaita asiantuntijoita viranomaisorganisaatioista, yrityksistä sekä Ekokemiltä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat. AJANKOHTAISSEMINAARI, KUOPIO Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja. Seminaari perehdyttää ja antaa valmiuksia materiaalivirtojen ja kierrätysratkaisujen hallintaan ja edesauttaa niiden kehittämisessä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat. ILMOITTAUTUMISET kursseille ja seminaareihin > Koulutus > Ilmoittautuminen Sähköpostilla, Puhelimella, Päivi Rantasalmi, puh KYSY LISÄÄ YRITYS KOULUTUKSESTAMME! Suunnittelemme ja toteutamme koulutustilaisuuksia asiakasyrityksillemme. Tilaisuudet suunnitellaan aina asiakkaamme jätehuollon tarpeiden mukaisiksi. Soita Jussi Mattilalle, puh ja kysy lisää! PÄIVITYSkurssi 1 PV Seinäjoki Oulu Yksipäiväisellä päivityskurssilla kerrataan vaativan jätehuollon perusasioita. Sen lisäksi käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat. Kurssipäivä Ylivieska Mikkeli Oulu Pori Jämsä Hamina Turku Kurssi on tiivis, käytännöllinen tietopaketti vaativan jätehuollon käytännön tehtäviin. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston ja ateriat. KÄYTÄNNÖN KurssiPÄIVÄ, KUOPIO Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin/kurssipäivän tai tarvitsevat lisäosaamista käytäntöön. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston ja ateriat. TYÖKURSSI, Riihimäki Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin ja tarvitsevat lisäosaamista käytännön tehtävistä. Kurssilla harjoitellaan vaativan jätehuollon tehtäväkentällä tarvittavia lajittelu, pakkaamis ja asiakirjojentäyttötaitoja. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin ja ateriat. Ekokem öljyisten jätteiden oikea osoite Tilaa käytettyjen voiteluöljyjen tyhjennys Puh Puh Käytetyistä kirkkaista hydrauliikka ym. öljyistä valmistetamme puhdistamalla ja lisäaineistamalla ketjuvoiteluöljyä, jota käyttää pääasiassa metsäteollisuus. Koneissa ja laitteissa nokeentuneet niin sanotut mustat öljyt regeneroidaan eli niistä tuotetaan perusöljyä voiteluaineteollisuudelle. Käytettyjen voiteluöljyjen puhdistaminen ja uudelleenkäyttö on teollisen jätteen parasta hyödyntämistä: käyttöä alkuperäistä vastaavaan tarkoitukseen. Näin säästämme luonnonvaroja! Annetaan öljylle yhdessä uusi elämä. Lisätieta kurssitoiminnastamme > Koulutus > Kurssitarjontamme 22 23

13 Hyvää joulua! Ekokem laittaa hyvän kiertämään ja lahjoittaa joululahjavarat vuonna 2012 valtakunnalliseen Baltic Sea Action Group hankkeeseen Itämeren hyväksi sekä Kymenlaakson Ensi ja turvakotiyhdistykselle. Rauhallista joulunaikaa.

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS

TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS LAJITTELE OIKEIN! Kerää erikseen: Puhdas tasolasi, laatuluokka I Laminoitulasi, laatuluokka II Eristyslasielementit, laatuluokka III Purkuikkunat, laatuluokka V IKKUNALASI Tasolasi

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007 KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Ekokem-yhtöt Öljynerotinjärjestelmän toiminta Erotinjätteiden luokitus Erotinjätteiden käsittely Iisalmen Keräysöljy Oy Suomen vanhimpia

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta Jouni Lind Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus (ABB, Ensto, Murata Electronics, Vacon, Vaisala...) Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi

Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Ympäristöpalveluja naapureille Lassila&Tikanoja Oyj, Pertti Tammivuori 11.9.2008 Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Lassila & Tikanoja lyhyesti Suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian päätuotteina ovat sähkö ja kaukolämpö 2013 Liikevaihto 379 M Liikevoitto 38 M Asiakkaita n.110.000

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein 63454_SUEZ_kyydissa_esite_287x200.indd 1 11.12.2015 14.39 KESKUSTELU- Miettikää, mitä kaikkea voi laittaa biojätteeseen? Biojäte RUSKEAKANTINEN ASTIA Voit pakata erillisastiaan kerättävän biojätteen sanomalehtipaperiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Ekokemin ympäristöseminaari Perjantai 14.6.2013, Helsingin Messukeskus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Kierrätetään. www.tramel.fi

Kierrätetään. www.tramel.fi Kierrätetään. www.tramel.fi Tramel Oy tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannustavan palvelun metallien ja metallipitoisten materiaalien kierrätykseen. Tramel Oy Prosessit Tuotteet

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot