4/12. Uusioaines Oy hyödyntää kierrätyslasin. Ekokem. lasijauheita. Tässä lehdessä myös

Transkriptio

1 Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Kotitalouksien lajittelu edistyy 18 Sakab osa Ekokemiä 21 Hae apurahaa! 22 Vuoden 2013 kurssitarjonta 24 Öljyisten jätteiden oikea osoite 4/12 Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla ja kompensoitu. Ilmastohyvitys on ostettu: Nordic Offset Oy Cert. no. CC000025/FI Uusioaines Oy hyödyntää kierrätyslasin Lasiraakaaineita, vaahtolasia ja lasijauheita. 8 4 Ekologisesti laivarahdilla 12 Tuhkat materiaalihyötykäyttöön 14 Siilinjärven malmikivi poikkeuksellisen puhdasta

2 Sisältö Pääkirjoitus 4/12 Joensuussa Penttilänrannan vanha sahaalue asuinkäyttöön Pilaantunutta maaainesta kuljetettiin käsiteltäväksi kuormaautojen sijasta laivalla 4 Tyhjä viinipullo, auton rikkoutunut tuulilasi tai loisteputki muuttuu yhä useammin uudeksi lasituotteeksi 8 Yaran fosforihappotehtaan kiertovesiallas on rakennettu Ekokemin kanssa 14 7 Kierrätystavoitteet ohjaavat materiaalivirtoja 18 Ekokem ja Sakab muistuttavat toisiaan 21 Kiitos lukijakyselyyn vastanneille! 21 EkoAsiaa on hiilineutraali painotuote 22 Tule kursseille! TUULItutkimushankkeen tavoitteena on tuhkan laatua hallitsemalla luoda edellytykset laadukkaammalle hyötykäytölle ja siten pienentää kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrää. Tuhkasta teollisuuden raakaainetta prosessimuutoksilla 12 Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 4/2012 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Virpi Mäenanttila, Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2012 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu1@ekokem.fi Säästämme luonnovaroja Yhden roskapussin sisältämällä energialla saat kaukolämpöä asuntoon 2,5 tunniksi Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2012 Mukana asiakkaiden menestyksessä Elämme budjetointiaikaa, jolloin tehdään myös toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle. Taas kerran yleinen taloudellinen tilanne tuntuu epävarmalta. Tulee signaaleja sekä paremman että huonomman talouskehityksen tueksi. Tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat olleet joka tapauksessa laskussa jo pidempäänkin, ja kuten olemme saattaneet huomata, tuotantoa siirtyy jatkuvasti pois Suomesta lähemmäs suurempia markkinoita. Teollisuuden, joka on päättänyt jäädä Suomeen, on etsittävä jatkuvasti uusia, luovia ratkaisuja, joihin lisätään kustannustehokkuutta ja ekologisuutta ja joilla viime kädessä turvataan liiketoiminnan edellytykset kotimaassa. Ekokem haluaa olla mukana mahdollistamassa asiakkaidensa menestystä. Panostuksella osaamisen johtamiseen varmistamme, että osaamisemme on ajan tasalla ja kykenemme näin ennakoimaan muutoksia toimintaympäristössä ja asiakastarpeissa. Pitkäjänteinen yhteistyö ja perehtyminen asiakkaiden prosesseihin mahdollistaa ratkaisut, joilla jätteiden ja prosessin sivuvirtojen määrää ja laatua voidaan optimoida. Meillä on useita onnistuneita hankkeita, joissa mm. investoimme tehtaan energian tuotantoon sen jätteet hyödyntäen, suljemme kaatopaikkoja hyödyntämällä asiakkaan prosessien sivuvirtoja tai hyödynnämme niitä edelleen prosessien raakaaineina. Yleisestä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta suhtaudumme positiivisesti tulevaan vuoteen. Meillä on käynnissä useita kehityshankkeita. Jätevoimalan rakentaminen KWH Mirkan tehtaille on jo käynnistynyt, Kiteen jätevoimalaa samoin kuin ekojalostamoa Turun seudulle viedään eteenpäin ja käynnissä on useita hankkeita, joilla parannetaan asiakkaidemme energiaja materiaalitehokkuutta. Sakabin integraatio osaksi Ekokemin toimintaa on edennyt myös hyvin, ja se luo uutta draivia toimintaamme ja vahvistaa osaltaan osaamistamme täällä Suomessa. Pitkäjänteinen yhteistyö ja perehtyminen asiakkaiden prosesseihin mahdollistaa ratkaisut, joilla jätteiden ja prosessin sivuvirtojen määrää ja laatua voidaan optimoida. Juha Väyrilä maajohtaja, Suomi

3 teksti: Vesa Toivanen Kuvat: Ville Kokkola ja Vesa Toivanen Ympäristöteko Penttilänrannan pilaantunut maaaines siirrettiin Kuopion käsittelykeskukselle laivalla. Paluurahtina tuotiin kasvukerrosmateriaalia Kiteen kaatopaikalle. Maanteitse siirtäen rekkarahtikilometrejä olisi kertynyt kaksi kertaa maapallon ympäri. Vanha sahaalue asuinkäyttöön: Maamassojen laivakuljetuksilla päästösäästöjä Joensuussa Penttilän sahaalueella yli sata vuotta kestänyt toiminta päättyi Sahalaitosten tulipalot ja entisaikaan puuteollisuudessa käytetyt kemikaalit olivat pilanneet alueen maaperää. Vuonna 2008 Joensuun kaupunki osti vanhan sahaalueen ja otti vastuulleen maaperän kunnostamisen. Kaupungin projektipäällikkö Tero Toivasen hymy ei hyydy kylmän alkutalven viiman puhaltaessa Penttilänmäen paljaalle laelle. Mittava maaperän kunnostusurakka saatiin kesällä päätökseen yhteistyössä Ekokemin kanssa, ja kaupungin keskustassa sijainnut 50 hehtaarin alue saadaan asuinkäyttöön. Viisitoista metriä korkea mäki kätkee alleen sahan vanhan kaatopaikan, lievästi pilaantunutta maaainesta ja rakennusten tiili ja betonipurkujätettä sekä kaupungilta ajettua puhdasta ylijäämämaata. Seisomme kaupungin tarkimmin tutkitulla maaperällä, Toivanen vakuuttaa. Alue on rakennettu turvallisesta kierrätysmateriaalista. Sahan vanhan kaatopaikkaalueen maaperä mitattiin sadoin kairausnäyttein. Vaikka alue tunnetaan kaatopaikkana, se ei sisältänyt yhdyskuntajätettä. Alueelle oli vuosikymmeniä ajettu puuta, purua ja oman voimalaitoksen tuhkaa. Laboratorionäytteet vahvistivat asian tonnia pilaantunutta maaainesta olisivat tarvinneet kuljetukseen 245 kasettiautokuormaa. Mäki nousi silmissä Noin seitsemän hehtaarin teollisuuskaatopaikkaalue supistettiin 4,5 hehtaariin, ja mäki alkoi kohota nopeasti. Seuraavaksi entiseltä sahakentältä ajettiin paikalle lievästi pilaantunutta maaainesta, jonka raskasmetalli ja PAHyhdistepitoisuudet alittivat selvästi ympäristöluvan rajaarvot. Kuljetus parinsadan metrin päästä hoitui nopeasti. Mäkeä kasvatettiin vielä sahaalueelta tuodulla, tarkastetulla tiili ja betonipurkujätteellä sekä kaupungin omilta työmailta toimitetulla täytemaalla. Ekokem teki alueen tiivisterakenteet, jotka saivat päälleen vielä puhtaan maaaineskerroksen ja lopuksi nurmikentän. Viidentoista metrin korkeuteen kohonnut Penttilänmäki toimii meluvallina Joensuun asuinalueiden ja Ukonniemen sataman välillä. Mäkeä reunustaa salaojitus, joka kerää valumavedet ennen niiden pääsemistä Pielisjokeen tai Pyhäselälle. Jälkikontrolli, kuten kasvihuonekaasupitoisuudet tai mäen painuminen tarkistetaan huipulle kohoavista tarkastuskaivoista. 4 5

4 Tarkastuskaivosta voidaan mitata pitoisuuksien lisäksi maaperän painuminen maamassaan kiinnitetyllä korkoanturilla. Ekokemin Harri Malinen (vas.) ja Joensuun Tero Toivanen seisovat kaupungin tutkituimmalla maaperällä, kierrätysmassoista tehdyn Penttilänmäen huipulla. Ajankohtaista Kotitalouksien jätelajittelu edistyy Kierrätystavoitteet ohjaavat materiaalivirtoja Ekologisesti laivarahdilla Osa jatkokäsittelyä vaativista pilaantuneista maaaineksista kuljetettiin Ekokemin käsittelykeskukseen Kuopioon laivalla. Ekokemin työmaapäällikkö Harri Malinen laskee, että Penttilänrannan viereisestä satamasta rahdatut neljä laivalastillista, yhteensä tonnia pilaantunutta maaainesta olisivat tarvinneet kuljetukseen 245 kasettiautokuormaa. Laiva toi Kuopiosta paluurahtina tonnia, siis 210 kasettiautollista kasvukerrosmateriaalia Kiteen kaatopaikalle. Rahtikilometreinä maanteitse matkaa olisi kertynyt kaksi kertaa maapallon ympäri. Säästö fossiilisissa polttoaineissa ja hiilidioksidipäästöissä oli huomattava. Maaaineksen laivakuljetuksilla säästettiin noin 230 tonnia hiilidioksidia. Säästö on mittava, sillä henkilöautolla ajamalla km vuodessa syntyy hiilidioksidipäästöjä noin 2,5 tonnia. Maaaineksen laivakuljetuksilla säästettiin noin 230 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Molemmat työmaat Joensuussa ja Kiteellä sijaitsevat Kuopion Sorsasalon käsittelykeskuksen tavoin sataman läheisyydessä. Ekokemin rakennuspäällikkö Antti Virtanen kertoo, että Ekokem säästää toiminnassaan luonnonvaroja ja pyrkii valitsemaan ekologisimman kuljetusmenetelmän. Suurissa rahtimäärissä se on JärviSuomessa usein laiva. Toivanen lisää, että Ekokemin asiantuntemus kaatopaikkarakentamisessa mahdollisti lievästi pilaantuneen maaaineksen turvallisen käytön Penttilänmäen pohjarakenteisiin. Mäkeen siirrettiin tonnia maata pääasiassa muutaman sadan metrin päästä. Historiallista kertymää Penttilänrannan ensimmäinen höyrysaha paloi toimittuaan neljä kuukautta vuonna Tämän jälkeen alueen saharakennukset paloivat vielä kaksi kertaa, viimeisin palo kohtasi autiota saharakennusta Tulipaloissa maaperään jäi haitalliseksi luokiteltuja PAHyhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Sadan vuoden teollisen sahatoiminnan aikana alueelle kertyi myös muita nykytietämyksellä haitallisia kemikaaleja. Malinen kertoo, että näytteitä otettiin lähes tuhannesta pisteestä vanhalta sahaalueelta, teollisuuskaatopaikalta, tukkialtaan sedimentistä ja Pielisjoesta. Ekokem toteutti kaksi vaativaa urakkaa: maaperän puhdistamisen sahakentältä ja teollisuuskaatopaikan maisemoinnin. Taloudellinen onnistuminen Maankäyttö ja rakentaminen herättävät suuria tunteita. Suunnitelmat Penttilänrannan ottamisesta asuinkäyttöön aloitettiin jo Kaupungin ja metsäyhtiön maakauppa sinetöi suunnitelmat kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Alueen maaperän kunnostuksella alkanut projekti vie vuotta. Penttilänrantaan rakentuu uusinta rakennusja energiateknologiaa hyödyntävä kaupunginosa pienvenesatamineen. Toivanen kertoo, että jo nyt voidaan sanoa sijoituksen 20 miljoonan euron puhdistushankkeeseen ja 20 miljoonan euron infrarakentamiseen olleen kaupungille kannattava. Sijoitetut rahat tulevat tonttimyynnillä takaisin. Virkistysalue joen rannassa Toivanen osoittaa historiallisesta sahaalueesta muistuttavaa muistomerkkiä, vanhoja saharaameja jokirannassa. Tuonne rakentuu kävelysilta Penttilästä kirkonrantaan. Keskustasta on kiva tulla vaikka lenkille tänne Penttilänmäelle, joka on kaavoitettu viheralueeksi. Lenkkeilijöitä valaistulla kävelytiellä riittää jokaisena iltana. Uuden asuinalueen ensimmäisiä kerrostaloja viimeistellään parhaillaan. Talojen rakentaminen ja kaatopaikan tilalle nousseen virkistysalueen viherrakentaminen jatkuvat keväällä. Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimuksen ennakkotieto kertoo, että kierrätys kotitalouksissa on lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi pakkauspahveja lajittelee säännöllisesti 80 prosenttia ja kartonkitölkkejä 61 prosenttia kotitalouksista, kun vuonna 2006 vastaavat osuudet olivat 56 prosenttia ja 35 prosenttia. Jätteiden lajittelu hyötykäyttöön on lisääntynyt sekä maaseudulla että kaupungeissa. Lisäksi asuinkunnan taajamaasteen sekä asumismuodon mukaiset erot kierrättämisessä ovat hävinneet lähes kokonaan. Parhaiten lajitellaan sanoma ja muut lehdet sekä vaaralliset jätteet. Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus, ennakkotieto Jäte ja ympäristöalan lainsäädännön muutoksia Kaatopaikkaasetus Jäteverolaki Jätteenpolttoasetuksen muutos Pakkausasetuksen muutos Vaarallisten aineiden kuljetussäännökset Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistus Rajoitetaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta Kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä maksettava vero nousee 50 euroon/t. Öljyjätteen pienpolton kielto siirretään tähän asetukseen, lisäksi pieniä muutoksia mm. terminologiassa. Määritellään kierrätys ja hyödyntämistavoitteet, laskentatavat ja keräyspisteverkosto. Euroopan ympäristötoimisto EEA on julkaissut raportin EU:n sisäisestä ja ulkoisesta jäteviennistä. Raportin tiedotteessa todetaan, että kiristyvät kierrätysvaatimukset ohjaavat jätevientiä ulos EU:sta, sillä kaikille jätelaaduille ei löydy käsittelymenetelmiä. Aasian kasvavat markkinat käyttävät yhä enemmän raakaaineita, ja tällöin myös edullisemmille jäteperäisille materiaaleille on kysyntää. Jätevienti EU:sta vuodesta 1999 vuoteen 2009: metalliromun vienti kaksinkertaistui jalometallijätteen vienti kolminkertaistui muovijätteen vienti viisinkertaistui vaarallisen jätteen vienti kasvoi 131 %, kun syntyvän jätteen määrä kasvoi vain 28 %. Vuosittain arvioidaan vietävän laittomasti noin tonnia sähkö ja elektroniikkaromua Afrikkaan ja Aasiaan. Jätteensiirtomääräykset kierretään luokittelemalla romu tuotteiksi, vaikka kyse on selkeästi toimimattomista laitteista. Kohdemaassa jätteen käsittely voi aiheuttaa ympäristö ja terveysvaaroja. Raportissa todetaan, että laittoman jäteviennin kitkemiseksi valvontaa tulisi tehostaa. European Environment Agency, Press Release 6th November 2012 Voimaan , siirtymäaika asti. Käsittely vielä kesken alkaen. Liittyy teollisuuden päästödirektiivin voimaansaattamiseen, voimaan Käsittely kesken, tavoitteena saada voimaan Koskevat myös vaarallisten jätteiden kuljetuksia. Voimaan , siirtymäaika Mm. luonnonarvojen huomioiminen lupamenettelyssä, valvonnan maksullisuus ja teollisuuspäästödirektiivin voimaansaattaminen. Säädösvalmistelu

5 Uusioaines Oy kerää, kuljettaa ja puhdistaa kierrätyslasia tuotteet: pakkauslasisirut, tasolasisirut, Foamitvaahtolasi, lasijauhe lasinpuhdistuslaitos ja vaahtolasitehdas sijaitsevat Forssassa henkilökuntaa 55 henkilöä liikevaihto tulee olemaan vuonna 2012 noin 14 milj. euroa tuotteista 70 % menee vientiin Eurooppaan toimintajärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 ja ISO laatu ja ympäristöstandardien mukaan. Uusiotuotteita Uusioaines valmistaa lasinpuhdistuslaitoksella teollisuuden raakaaineeksi ruskeaa lasisirua olutpulloihin, kirkasta sirua pilttipurkkeihin ja vihreää sirua viinipulloihin. Pantillisen vihreän lasipullon sirut matkaavat lasivillaksi, jonka valmistuksessa puhtausvaatimukset ovat tiukemmat. Vaahtolasia tien ja talonrakentamisen tuotteeksi syntyy puolestaan lasipuhdistuslaitoksen sivuvirroista. Sitä käytetään tienrakennuksessa keventeenä ja routaeristeenä sekä monipuolisesti myös maarakentamisessa. Uusi lasi syntyy vanhasta Tyhjä viinipullo, auton rikkoutunut tuulilasi tai loisteputki muuttuu yhä useammin uudeksi lasituotteeksi. Forssassa Uusioaines Oy puhdistaa ja valmistaa kierrätyslasin teollisuuden raakaaineiksi tai valmiiksi rakennustuotteiksi. U usioaineksen lasinpuhdistuslaitoksella syntyy teollisuuden raakaaineeksi ruskeaa lasisirua olutpulloihin, kirkasta sirua pilttipurkkeihin ja vihreää sirua viinipulloihin. Pantillisen vihreän lasipullon sirut matkaavat lasivillaksi, jonka valmistuksessa puhtausvaatimukset ovat tiukemmat. Vaahtolasia tien ja talonrakentamisen tuotteeksi syntyy puolestaan lasipuhdistuslaitoksen sivuvirroista. Sitä käytetään tienrakennuksessa keventeenä ja routaeristeenä sekä monipuolisesti myös maarakentamisessa. Sillä on kevyen kiviainestuotteen CEmerkintä. Erottelua monessa vaiheessa Uusioaineksen lasinpuhdistuslaitoksen kapasiteetti on tonnia vuodessa ja vaahtolasitehtaan noin m 3 vuodessa. Suomessa lasin kierrätysaste on noin 80 %. Kierrätettyä vihreää lasinsirua viinipullojen valmistukseen. teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Matti Sulanto, istockphoto Palveluumme kuuluu lasin keräys, kuljetus ja puhdistus. Puhdistuksen jälkeen murskaamme lasin siruiksi ja kuljetamme eteenpäin teollisuudelle. Osa materiaalista jää omaan vaahtolasitehtaaseemme ja jauhevalmistukseen, kertoo Uusioaineksen toimitusjohtaja Lassi Julin. Yksinkertaistettuna pakkauslasin puhdistusprosessimme toimii siten, että lasin joukosta poistetaan rauta ja muut metallit kuten alumiini. Erilleen otetaan myös alle 6millimetrinen lasiaines, koska se on liian pientä prosessoitavaksi, ja se siirretään vaahtolasin valmistukseen, selittää Uusioaineksen asiakaspalvelupäällikkö Jenni Heikkilä. Prosessi erottelee eri väriset sirut Pakkauslasin puhdistusprosessissa lasin joukosta poistetaan rauta ja muut metallit. Erilleen otetaan myös alle 6millimetrinen lasiaines, joka siirretään vaahtolasin valmistukseen. Käsin poistetaan lasin seasta isompia jätteitä kuten muovipusseja. Röntgenerottimilla pystytään erottelemaan keraaminen, lämmönkestävä lasi sekä lyijylasi, jotka eivät ole kierrätettäviä lasilaatuja. Lopuksi on vielä värierottelu. 8 9

6 Käsin poistetaan lasin seasta isompia jätteitä kuten muovipusseja ja sähkö ja elektroniikkalaiteromua, joita saattaa olla mukana varsinkin kotitalouksista tulevassa kierrätyslasissa. Röntgenerottimilla pystytään erottelemaan keraaminen, lämmönkestävä lasi sekä lyijylasi, jotka eivät ole kierrätettäviä lasilaatuja. Lyijylasia on vanhoissa kristalleissa ja keraamista lasia esimerkiksi uunivuoissa, kahvipannuissa tai kuumaa juomaa kestävissä laseissa. Lopuksi on vielä värierottelu. Meille sisään tulevasta materiaalivirrasta noin prosentti on muuta kuin lasia. Siitä noin 0,5 % menee kierrätykseen ja loput hyötykäyttöön. Prosessistamme ei mene mitään kaatopaikalle, toteaa Heikkilä. Pakkauslasin sivuvirrat vaahtolasitehtaalle Vaahtolasin raakaaine tulee pääosin Uusioaineksen omalta lasinpuhdistuslaitokselta. Se on puhdistuslaitoksen sivuvirtaa, ja usein vaahtolasitehdas rakennetaankin lasinpuhdistuslaitoksen viereen. Sivuvirratkaan eivät sellaisenaan käy raakaaineeksi, vaan ne täytyy myös puhdistaa, Julin huomauttaa. Vaahtolasitehtaalla pieni siru kuivataan ja murskataan. Jos siinä on vielä epäpuhtauksia, poistetaan ne. Murskattu lasi jauhetaan hienoksi ja siihen sekoitetaan vaahdotusagentti. Uusioaines ja Ekokem Ekokem ohjaa monilta asiakkailtaan kierrätyslasin suoraan Uusioainekselle Ekopartnerit toimittavat Turun seudun teollisuudesta lasia Uusioainekselle Ekokemin loisteputkien käsittelyprosessista eroteltu lasi viedään Uusioainekselle Uusioaines toimittaa normaalissa yritystoiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet Ekokemille energiahyötykäyttöön. Vaahtolasi tulee uunista mattona, joka halkeilee palasiksi jäähtyessään pitkillä jäähdytyspöydillä. Materiaali ajetaan tasaisena mattona uuniin, jossa on 900 C lämmintä. Siellä materiaali paisuu ja kovettuu paksuksi levyksi, joka alkaa halkeilla palasiksi jäähtyessään, Heikkilä kuvailee. Lasin kierrättäminen säästää energiaa ja luonnonvaroja Syitä lasin kierrättämiseen on monia. Lasia sulattava lasiteollisuus säästää esimerkiksi energiaa käyttämällä jo kerran sulatettua lasia, koska se sulaa helpommin jo pienemmissä lämpötiloissa. Samalla hiilidioksidipäästöt ja neitseellisten raakaaineiden tarve vähenevät. On laskettu, että käyttämällä Suomesta vuodessa kerätty määrä kierrätyslasia, tonnia, vähenee energiantarve 17 miljoonaa kwh vuodessa ja säästetään hiilidioksidipäästöjä 18 miljoonaa kiloa, kertoo Heikkilä. Kierrätyslasi on pääraakaaine monelle teollisuustuotteelle, sillä kierrätyslasin osuus voi olla jopa 80 %. Tällä hetkellä 70 % sirutuotteistamme lähtee vientiin EUmaihin ja 30 % jää Suomeen, sanoo Julin. Materiaalia ja energiaa hukataan Suomessa jonkin verran vielä siten, että lasia sijoitetaan maahan sellaisenaan esimerkiksi varastokenttien rakentamisessa. Tämä näennäinen kierrätys on onneksi vähentynyt, Julin jatkaa. Lasi kiertää uudelleen ja uudelleen Uusioaines ottaa vuosittain vastaan noin tonnia eri lasilaatuja: pakkauslasia, tasolasia, autojen tuulilaseja ja loisteputkilasia. Kaikki materiaali tulee Suomesta. Tasolasin vaatimukset ovat tiukat, joten sitä kerätään vain teollisuudelta ja sen käsittelyyn on oma laitteistonsa. Auton tuulilasien käsittelyssä on haastavaa saada erilleen niissä käytetty muovikalvo, mutta sekin onnistuu. Kierrätykseen palautuvasta pakkauslasista valmistetaan uutta pakkauslasia ja tasolasista uutta tasolasia. Kyseessä on suljettu Jos kulutat keskimäärin 2 lasipulloa viikossa, kierrätät vuodessa 104 pulloa, mikä tarkoittaa 66,6 kwh energiansäästöä. uusioaines.com kierto. Lasi voi kiertää uudelleen ja uudelleen ilman, että sen laatu huononee, Heikkilä vakuuttaa. Kierrätyslasi ei ole uusi keksintö Lasinkierrätys on alkanut 1970luvulla Riihimäen Lasissa ja Karhulan Lasissa. 1980luvulla alettiin kierrättää myös tasolasia. Määrät alkoivat vähitellen lisääntyä 1980luvulla, kun alkoi lasipullojen pantillinen keräys. Uusioaineksen ensimmäinen lasinpuhdistuslaitos valmistui vuonna Vuosi 2009 oli Suomessa huono lasibisnesvuosi, sillä silloin suljettiin Suomen viimeinen pakkauslasitehdas Karhulassa sekä Lahden tasolasitehdas, Heikkilä kertoo. Viime vuosina se on taas elpynyt, ja Uusioaines rakensi uuden lasinpuhdistuslaitoksen vuonna Vaahtolasin valmistuksen aloitimme 2011 ja nyt vuonna 2012 alkaa myös lasijauheiden valmistus rakennustarviketeollisuuteen, Julin luettelee. Vaahtolasi valmistuu uunissa Lasinpuhdistuslaitoksen sivuvirrat eli hyvin pieni lasi jauhetaan hienoksi ja siihen sekoitetaan vaahdotusagentti. Sen jälkeen materiaali ajetaan tasaisena mattona uuniin, jossa on 900 C lämmintä. Siellä materiaali paisuu ja kovettuu paksuksi levyksi, joka alkaa halkeilla palasiksi jäähtyessään. Uusioaineksen lasinpuhdistuslaitos on varustettu viimeisimmällä tekniikalla. Varsinkin kotitalouksista tulevan kierrätyslasin seassa on myös sinne kuulumattomia jätteitä kuten muovipusseja ja sähkö ja elektroniikkalaiteromua. Lasilaadut pidetään erillään Uusioaines ottaa vuosittain vastaan noin tonnia eri lasilaatuja: pakkauslasia, tasolasia, autojen tuulilaseja ja loisteputkilasia. Kaikki materiaali tulee Suomesta. Lasi voi kiertää uudelleen ja uudelleen ilman, että sen laatu huononee

7 teksti: Virpi Mäenanttilla KuvaT: Matti Sulanto TUULIhanke: Tuhkasta teollisuuden raakaainetta prosessimuutoksilla Ekokem on aloittanut yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa TUULItutkimushankkeen, jonka tavoitteena on tuhkan laatua hallitsemalla luoda edellytykset laadukkaammalle hyötykäytölle ja siten pienentää kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrää sekä vähentää neitseellisten raakaaineiden käyttöä. Yleensä tuhkan rakenteet ovat pyöreitä. Ääripäässä ne voivat olla toisiinsa kiinnittyneitä nystyröitä. S uomessa syntyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia energian tuotannon jätteitä, joista noin puolet on peräisin ns. biovoimaloista tai jätteen poltosta. TUULIhankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä, joilla teollisten tuhkien ja kuonien hyötykäyttöpotentiaalia saadaan parannettua. Aiemmasta tuhkatutkimuksesta poiketen aiomme tutkia muuta kuin tuhkan hyötykäyttöä sellaisenaan. Pyrimme vaikuttamaan tuhkan laatuun jo polttoprosessissa tai sen jälkeen tehtävillä jalostustoimenpiteillä, jotta siitä voisi saada materiaalikierrätykseen tai jopa teollisuuden raakaaineeksi kelpaavaa materiaalia, paljastaa hanketta vetävä Ekokemin tutkimus ja kehityspäällikkö Jan Österbacka. Rinnakkaisessa GEOPOhankkeessa muodostetaan geopolymeereja TUULIhankkeen rinnalla viedään eteenpäin myös toista tutkimusta, jossa koordinointivastuu on Oulun yliopistolla. Rinnakkaisessa GEOPOhankkeessa kehitetään menetelmiä raskasmetallipitoisten tuhka ja kuonajakeiden stabiloimiseen liukenemattomaan muotoon. Tutkimusten muodostaman hankekokonaisuuden tavoitteena on vähentää kaatopaikattavan tuhkan ja kuonan määrää ja kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla näistä sivuvirroista saataisiin uusia korkeamman jalostusarvon tuotteita. Tehtävä on haastava, mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoinen, kun teemme konkreettisia asioita ympäristön, kierrätyksen ja yritysten kannattavuuden hyväksi. Odotan, että hankkeen päättyessä meillä on käytännön ratkaisuja useimpiin tällä hetkellä avoinna oleviin kysymyksiin, pohtii Oulun yliopiston kuitu ja partikkelitekniikan laboratorion projektipäällikkö ja vastuullinen tutkija, tekniikan tohtori Mirja Illikainen. Tavoitteena laadun hallinta Kivihiilituhkien hyötykäyttö esimerkiksi asfaltissa ja betonissa on yleistä. Se on ominaisuuksiltaan hyvää ja tasalaatuista. Sen sijaan biopolttoainetuhkien hyötykäyttö on vaikeampaa, koska niiden laatu vaihtelee paljon TUULItutkimuksen tärkein tavoite on tuhkan laadun hallittavuuden lisääminen. Vain laatua hallitsemalla voidaan luoda edellytykset laadukkaammalle hyötykäytölle, Österbacka kertoo. Maanrakentaminen on ollut siinä mielessä kiitollista, että siinä pienet laatuvaihtelut on voitu hyväksyä. Mielestäni biopolttoainetuhkilla pitäisi kuitenkin päästä samaan laatuun kuin kivihiilituhkilla, jotta niiden materiaalikäyttö voisi lisääntyä esimerkiksi rakennusmateriaalina, lannoitteina ja prosessin raakaaineina, Österbacka jatkaa. Keskitymme materiaaliominaisuuksiin Samasta aiheesta on Suomessa aiemmin tutkittu joitakin osaalueita, mutta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Tämän tutkimuksen pääpaino tulee olemaan materiaaliominaisuuksissa eli minerologiassa. Keskitymme siis liukoisuuksien sijaan tuhkien kemiaan. GEOPOssa tutkitaan lisää, jos meillä nousee esiin ympäristökelpoisuusongelmia, Österbacka toteaa. Yritämme selvittää, mitkä ovat tuhkan hyviä minerologisia ominaisuuksia tai morfologisia eli ulkonäköön liittyviä ominaisuuksia. TUULItutkimuksen tärkein tavoite on tuhkan laadun hallittavuuden lisääminen. Vain laatua hallitsemalla voidaan luoda edellytykset laadukkaammalle hyötykäytölle Yleensä tuhkan rakenteet ovat pyöreitä. Ääripäässä ne voivat olla toisiinsa kiinnittyneitä nystyröitä. Vaihteleva rakenne on varmasti yksi syy siihen, miksi tuhkien käyttö on niin vaikeata, hän jatkaa Tuhka on materiaalina haastava ja monimutkainen, ja siksi myös mielenkiintoinen, toteaa myös Illikainen. Laajaa tutkimuslaitos ja yritysyhteistyötä Tutkimushankekokonaisuus sai alkunsa, kun Oulun yliopisto pyysi Ekokemiä mukaan GEOPOhankkeeseensa. Tekesin rahoituksen saamiseksi tarvittiin rinnalle kuitenkin laajempi yrityshanke. Ekokem toimii koordinaattorina TUULIhankkeessa ja Oulun yliopisto GEOPOssa. Tutkimuksesta kiinnostuneita yrityksiä saatiin mukaan runsaasti, Österbacka kertoo. Mukana on Ekokemin lisäksi yhteensä 12 yritystä, jotka ovat tuhkan tuottajia, jalostajia ja loppukäyttäjiä. Hankkeessa mukana olevia tutkimuslaitoksia ja yrityksiä ovat Ekolite Oy, Oulun yliopisto, VTT, Lapin yliopisto, Åbo Akademi, Stora Enso Oyj, Jyväskylän Energia Oy, Helsingin Energia, Fortum Power and Heat Oy, Rovaniemen Energia Oy, Kemira Chemicals Oy, Ruukki Metals Oy, Boliden Harjavalta, Metsä Group, Metso Power Oy, Nordkalk Oyj ja Paroc Oy Ab. Hankekokonaisuudesta tekee mielenkiintoisen se, että saman pöydän ääreen on koottu osaaminen polttotekniikasta, tuhkan ja kuonan muodostumisesta, kemiasta ja partikkelitekniikasta, prosessoinnista ja erilaisista sovelluksista. Uskon, että näin laajaalaisella kokoonpanolla saamme tuhkan ja kuonien hyödyntämistilannetta harppauksen verran eteenpäin, Illikainen sanoo. Hanke hyvässä vauhdissa Tekesin rahoituspäätös saatiin lokakuussa, ja sen kestoksi on määritelty 2,5 vuotta. Yritykset kuuluvat hankkeen johtoryhmään. Mukaan otetaan hankkeen edetessä myös ns. applikaatiopartnereita, jotka testaavat jalostettujen tuhkien käyttämistä omissa prosesseissaan. Tuhkanäytteet kerätään rahoittajina mukana olevilta tuhkantuottajilta. Yritämme tutkimuksessa sitoa näytteiden ominaisuudet prosessiolosuhteisiin. Meidän täytyy kerätä prosessidataa tietyltä ajalta. Samalla alkuvaiheessa täytyy selvittää, mitä erilaisia aineita lisätään tulipesään esimerkiksi korroosion estämiseksi ja miten ne vaikuttavat tuhkan ominaisuuksiin sekä miettiä mitä erilaisia tuhkan mineraalisia ominaisuuksia meillä on tavoitteena saavuttaa, Österbacka luettelee. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tutkimuksessa yritetään päästä käsiksi siihen, mikä vaikuttaa tuhkien laatuun ja ominaisuuksiin ja vasta sen jälkeen miettiä miten niihin voidaan vaikuttaa. Yksi tavoite on pystyä ennakoimaan mitä tuhkalle tapahtuu, kun raakaaineseosta vaihdetaan. Tutkimustyöstä 85 % tehdään tutkimuslaitoksissa tai pkyrityksissä. Yli puolet siitä toteuttaa käytännössä Oulun yliopisto, Österbacka selvittää. Minun vastuullani on molemmissa hankkeissa Oulun yliopistolla tehtävän tutkimuksen koordinointi. Hyödynnämme hankkeissa partikkelitekniikkaan liittyvää osaamistamme. TUULIhankkeessa vastuullamme on tuhkan ja kuonan hienonnus ja erottaminen ja GEO POhankkeessa geopolymeerien muodostaminen, Illikainen kertoo

8 teksti: Vesa Toivanen Kuvat: Vesa Toivanen Kuvassa Yaran Leena Huttunen (vas.), Jouni Torssonen ja Ekokemin myyntipäällikkö JariPekka Karvonen. Poikkeuksellisen puhdas kaivos Siilinjärven malmikivestä riittää moneksi Yara Suomen Siilinjärven kaivoksen kiviaines nousi pintaan noin miljoonaa vuotta sitten tulivuorenpurkauksessa. Siilinjärven apatiitti sisältää poikkeuksellisen vähän raskasmetalleja. Esimerkiksi kadmiumpitoisuus voi olla muissa kaivoksissa jopa 100kertainen. Siilinjärvellä ollaan edelläkävijöitä fosfaattikaivostuotannossa. Y aran Siilinjärven tuotantolaitoksilla, valtavan avolouhoksen kupeessa sijaitsevat fosfori, rikki ja typpihapposekä lannoitetehtaat, joiden päätuotteet ovat fosforihappo ja lannoitteet. Pääosa vuosituotannosta, noin puolesta miljoonasta lannoitetonnista, käytetään kotimaassa. Kilometrin levyinen Särkijärven avolouhos on kolme kilometriä pitkä, ja se ulottuu noin 230 metrin syvyyteen, yli 100 metriä merenpinnan alapuolelle. Kiveä louhitaan vuositasolla 22 miljoonaa tonnia. Siitä malmia on reilut 10 miljoonaa tonnia. Rikastushiekkaa syntyy 9 miljoonaa tonnia, ja sitä voidaan hyötykäyttää osittain eri tuotesovelluksissa. Siilinjärvellä ollaan edelläkävijöitä fosfaattikaivostuotannossa. Kaivostuotannon lopputuote apatiitti käytetään fosforihapon ja lannoitteiden valmistukseen. Tämän lisäksi fosforihappoa tarvitaan eläinten rehuihin ja elintarvikelaatuisena ruoka ja juomateollisuudessa. Siilinjärven Fosfaattiosaamiskeskus tutkii fosfaatteja ja fosfaattiteollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä. Kaivostuotannossa syntyvää liuskemaista, puhdasta kiillemineraalia käytetään esimerkiksi kiilletuotteen raakaaineena ja lopputuotteena automaaleissa ja huulipunissa. Yksi rikastehiekan käyttäjistä on rikastamoalueella toimiva Minelco Oy

9 Suuri yhteistyökumppani Kaivostoiminta Siilinjärvellä käynnistyi Nykyisin Yaran Siilinjärven kaivos ja tehdasalue käsittää hehtaaria. LänsiEuroopan mittapuussa suuri tuotantoyksikkö on monella tapaa ympäristöasioiden edelläkävijä. Fosforin mahdollisimman tehokas talteenottomenetelmä, kierrätysvesialtaat ja sivutuotteiden hyötykäytön jatkuva kehittäminen ovat esimerkkejä ympäristön huomioivasta kaivostoiminnasta. Yaran vaarallisten jätteiden käsittelystä vastaa Ekokem. Yaran ympäristöasiantuntija Leena Huttunen kertoo tehtailta vietävän käsittelyyn normaalin jäteöljyn, akkujen, SERjakeen ja aerosolipurkkien lisäksi lannoitetehtaan lattian siivouksessa kertyvää öljyistä lannoitetta. Vaaralliseksi luettavien jätteiden kuljetushuippu ajoittuu tehtaiden seisokkeihin. Siilinjärven tehtaat pysäytetään vuosihuollon ajaksi kesäisin. Alueen louhostoiminnan jatko näyttää hyvältä. Pitkän tähtäimen louhossuunnitelma ulottuu tällä hetkellä vuoteen Yhdeksän miljoonaa tonnia rikastushiekkaa vuodessa pumpataan veden avulla tälle alueelle, vesi valuu kierrätysaltaisiin ja käytetään aina uudelleen prosesseissa, selvittää Torssonen. Fosforin mahdollisimman tehokas talteenottomenetelmä, kierrätysvesialtaat ja sivutuotteiden hyötykäytön jatkuva kehittäminen ovat esimerkkejä ympäristön huomioivasta kaivostoiminnasta. Ekologinen kiertovesijärjestelmä Siilinjärven kaivostuotannon rikastusprosessissa sivutuotteena syntynyt hiekka pumpataan veden avulla tuhannen hehtaarin rikastushiekkaalueelle. Koko kaivosalueen vedet kerätään talteen ja pumpataan uudelleenkäytettäviksi rikastamossa. Uusin alueelle tehty fosforihappotehtaan kiertovesiallas on rakennettu yhteistyössä Ekokemin kanssa. Altaiden tilaa tarkkaillaan jatkuvin laboratorionäyttein. Tunnetut vuoret kipsiä Siilinjärven keskustan läpi Nilsiän Tahkolle matkaavat ja Rissalan lentokentälle pohjoisesta päin saapuvat tunnistavat ikivalkoiset tasahuippuiset vuoret Yaran tehdasalueella. HESQpäällikkö Jouni Torssonen kertoo, että vuoret ovat kalsiumsulfaattia, tutummin kipsiä. Sitä voidaan hyötykäyttää esimerkiksi kipsilevyteollisuudessa, fosforinpoistoon rannikkoalueen peltojen valumavesissä ja sidosaineena vaativissa maarakennuskohteissa. Toistaiseksi pintaalaltaan 120 hehtaarin kipsivuoret kasvavat, sillä maailmalla edullisen kipsiraakaaineen kuljetuskustannukset estävät sen taloudellisen hyötykäytön toisaalla. Torssonen paljastaa kuitenkin, että menossa on tutkimushankkeita kipsivuorten jatkojalostamiseen tulevaisuudessa. Raakaainetta Kiinan terästehtaille Toinen merkittävä sivutuote Siilinjärven tehtailta on punainen rautaoksidi (FeO). Sitä syntyy rikkihappotehtaalla. Rikkihapon raakaaineena käytetään katinkultaa, eli rikkikiisua tai virallisemmin pyriittiä (FeS2, rautasulfidi). Yaran rikkihappotuotanto hyötykäyttää myös Neste Oilin vähärikkisen polttoaineen valmistuksessa jäävän ylimääräisen rikin. Pasutossa rauta yhtyy happeen ja sivutuotteena syntyy jopa 65 prosenttia rautaa sisältävää punaista rautaoksidihiekkaa. Se myydään Kiinan terästeollisuudelle. Neljä VR:n junaa kuljettaa 1970luvulta alkaen kertynyttä rautaoksidia laivattavaksi Kiinaan. Nykymenekillä koko rautaoksidivuori on siirretty Kiinaan vuonna Siilinjärven Yaran rikkihappotehtaan sivutuote, punainen rautaoksidihiekka syötetään Kiinassa terästeollisuuden raakaaineeksi

10 teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Sakab Sakab osana Ekokemiä Ekokemin ja Sakabin osaaminen ympäristönhuollossa ja teollisissa ratkaisuissa täydentävät toisiaan. Yhdistymisen myötä yhtiöillä on entistä paremmat mahdollisuudet vastata toimialan haasteisiin kuten materiaali ja energiatehokkuuden parantamiseen ja vaarallisten aineiden poistamiseen materiaalikierrosta. Sakabin tuotantolaitos Norrtorpissa, Kumlassa muistuttaa Ekokemin Riihimäen tuotantolaitosta. Uskomme Ekokemin ja Sakabin yhdessä olevan paljon vahvempi kuin kumpikaan yhtiö olisi erikseen Ekokem osti kesäkuussa Ruotsissa sijaitsevan ympäristönhuoltoyritys Sakabin kansainväliseltä energiayhtiö E.ONilta. Yhdistymisen myötä Ekokemkonserni muodostaa Pohjoismaiden johtavan vaativaan ympäristönhuoltoon erikoistuneen yrityksen. Historia täynnä yhtäläisyyksiä Vuonna 1969 Ruotsissa perustettiin yhtiö nimeltä Sakab vastaamaan vaarallisista jätteistä aiheutuviin ongelmiin, jotka olivat nousseet kansakunnan tietoisuuteen 1960luvulla. Sakabin alkuperäiset omistajat edustivat valtiota, kuntia ja teollisuutta. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1979 Suomessa tuli voimaan jätehuoltolaki, ja ympäristövastuulliset yritykset, valtio ja kunnat perustivat Ekokemin, jonka tarkoituksena oli muun muassa vaarallisten jätteiden käsittely, tutkimus ja neuvonta. Ruotsissa hankittiin 1976 jätteenkäsittelylaitokselle alue Norrtorpista, joka sijaitsee 220 km länteen Tukholmasta Kumlan kunnassa. Ensimmäinen korkealämpötilapolttouuni käynnistettiin 1983 ja kaukolämpötoimitukset aloitettiin Kumlaan, Hallsbergiin ja Örebrohon. Lähes samaan aikaan 1984 aloitettiin jätteiden käsittely korkealämpötilauunissa myös Kuulojassa, Riihimäellä. Laitokseen kuului korkealämpötilapolttouunin lisäksi fysikaaliskemiallinen laitos sekä vaarallisen jätteen kaatopaikka. Samaan aikaan aloitettiin kaukolämpötoimitukset Riihimäen kaupungille. Ruotsissa Sakab käynnisti vuonna 2003 arinapolttolaitoksen kotitalousjätteen, teollisuuden jätteiden ja arinapolttoon sopivien vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vuonna 2007 käynnistyi puolestaan Riihimäellä Suomen ensimmäinen nykyaikainen arinapolttolaitos, jossa lähikaupunkien kotitalousjätteet hyödynnetään kaukolämmöksi. Mitä Sakab tekee? Sakabin kolme liiketoimintaaluetta ovat jätteen käsittely kahdella polttolinjalla, pilaantuneen maan käsittely ja epäorgaanisen jätteen käsittely. Vuosien aikana laitosta on laajennettu ja kehitetty vastaamaan alan uusia vaatimuksia. Sakabilla on myös kymmenen myyntikonttoria ja jätteiden vastaanottoasemaa Ruotsissa. Sakab tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja vaarallisten jätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Yhtiö käsittelee myös teollisuuden ja kotitalouksien jätteitä sekä tuottaa sähköä ja lämpöä

11 Tunnuslukuja ja käsittelymenetelmiä Ekokem Uutiset Sakabin arinalaitos otettiin käyttöön neljä vuotta aiemmin kuin Ekokemin. Yhdessä vahvempia Molemmat yhtiöt ovat kehittäneet runsaasti asiakaspalveluun ja teknologiaan liittyviä ratkaisuja, ja yhdistymisen myötä nämä saadaan molempien yhtiöiden käyttöön. Voimme hyödyntää synergiat kaupallisella puolella, teknologisissa ratkaisuissa sekä jätteiden käsittelyssä. Uskomme Ekokemin ja Sakabin yhdessä olevan paljon vahvempi kuin kumpikaan yhtiö olisi erikseen, kertoo Ekokem Groupin toimitusjohtaja Timo Piekkari. Ekokem ja Sakab ovat omilla kotimarkkinoillaan toimivia vahvoja paikallisia yrityksiä, jotka ovat kumpikin ottaneet muutamia askelia kansainvälistymiseen. Yhdistyminen antaa vahvan perustan kasvulle kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Osaamisen yhdistämisellä voidaan tuottaa myös uusia materiaalija energiatehokkuuden ratkaisuja. Liikevaihto Henkilöstön määrä Tuotettu sähkö Toimitettu kaukolämpö Jätteitä käsittelyyn Korkealämpötilapoltto Jätevoimala Fysikaaliskemiallinen käsittely Vaarallisen jätteen loppusijoitus Pilaantuneiden maaalueiden kunnostus Pilaantuneiden vesien käsittely Kaatopaikka ym. ympäristörakentaminen Teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöratkaisut Hopean talteenotto Monitorilasin käsittely Koulutuspalvelut Prosessiratkaisut asiakkaan luona Öljynkierrätys Tutkimus ja kehityspanosten yhteisellä suuntaamisella ollaan mukana ympäristöalan kehityksen eturintamassa. 51 milj GWh 271 GWh t 1 linja 1 linja Molempien yhtiöiden vuosien kokemuksen tuomat parhaat käytännöt eri toiminnoissa ovat hyödynnettävissä ja jätteiden käsittelyä koordinoimalla voidaan parantaa käyttöasteita ja saavuttaa ympäristöhyötyjä ja taloudellista etua. Myös tutkimus ja kehityspanosten yhteisellä suuntaamisella ollaan mukana ympäristöalan kehityksen eturintamassa. Uusi kasvualusta Ekokemin liiketoimintakonsepteille Ekokemin kasvunopeuden ylläpitäminen edellyttää siirtymistä uusille markkinaalueille, ja Ruotsi on uusi kasvualusta Ekokemin liiketoimintakonsepteille. Tuomme Ekokemin asiakaslähtöisen ja kokonaispalveluun tähtäävän liiketoimintakonseptin myös Sakabin asiakaskunnan saataville, Piekkari sanoo. Yhdessä muodostamme uuden merkittävän ympäristöalan yrityksen. Meillä on paljon synenergiaetuja. 125 milj GWh 385 GWh t 1 linja 2 linjaa Vuoden 2013 apurahat haettavana Ekokem jakaa ensi vuonna euroa apurahaa ympäristö ja jätehuoltoalan tutkimukseen. Vuonna 2013 apurahat suunnataan ensisijaisesti vuosittain määriteltyjen teemojen mukaisiin laajamittaisten tutkimushankekokonaisuuksien rahoitukseen tai osarahoitukseen. EkoAsiaalehti on hiilineutraali painotuote Painettu lehti on luultua ympäristöystävällisempi tuote. Tutkimusten mukaan esimerkiksi vuosittain suomalaisen kuluttaman paperin valmistus vaatii sähköä saman verran kuin kodin viihdeelektroniikan pitäminen jatkuvasti stand by tilassa ja sanomalehti vapauttaa 20 % vähemmän hiiltä kuin uutisten katseleminen internetissä puolen tunnin ajan. Painotuotteen lukeminen ei luonnollisesti aiheuta päästöjä, mutta täydellisen kierrätettävyyden ansiosta voi painotuotteen hiilijalanjälki jopa puolittua. Kierrätettävyys onkin painotuotteen tärkein ominaisuus ympäristönsuojelun kannalta. Hämeen Kirjapaino, joka painaa EkoAsiaalehden, on tehnyt ympäristönkuormituksestaan selvitysprojektin, ja heille on ensimmäisenä kirjapainona Suomessa myönnetty ClimateCalcsertifikaatti. Siihen liittyvän laskurin avulla he ovat laskeneet koko toimintansa hiilijalanjäljen, ja he voivat laskea myös yksittäisen painotuotteen hiilijalanjäljen. Painotuotteiden hiilijalanjälki koostuu ostetun sähkön ja lämmöntuotannon, painon omistamien autojen, työntekijöiden työmatkojen, ostettujen materiaalien valmistuksen, painotuotteiden valmistuksen, tilattujen kuljetusten ja liikematkustuksen päästöistä. Painotuotteiden valmistuksen hiilidioksidipäästöjä vähennetään Hämeen Kirjapainon omilla toimenpiteillä. Jäljelle jäävät päästöt voidaan laskea ja kompensoida täysimääräisesti. Tällöin puhutaan hiilineutraaleista painotuotteista. Hiilijalanjäljen kompensointi tapahtuu ostamalla ns. päästövähenemiä, joita syntyy erilaisissa ilmastonmuutosta hillitsevissä vapaaehtoisen päästökaupan projekteissa. Hämeen Kirjapaino ostaa päästövähenemät Gold Standard sertifioiduista ilmastoprojekteista. Vuoden 2013 hakuteemat ovat Jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumisen edistäminen Suurten teollisuusjätevirtojen uudet prosessointi ja hyödyntämismenetelmät Liuenneiden raskasmetallien, erityisesti lyijyn, poistaminen maaperästä. Ympäristöstipendirahastosta voidaan myöntää apurahoja myös opinnäyte ja väitöskirjatöiden rahoitukseen, esiselvitystöihin sekä tutkimustulosten julkaisua edistävään tarkoitukseen. Rahoitusta voi hakea myös hakuteemojen ulkopuolisiin, ympäristöalaa palveleviin, korkean kansallisen tason tutkimushankkeisiin. Ekokemin ja Turun Seudun Jätehuollon ekojalostamo Turkuun? Ekokem ja Turun Seudun Jätehuolto selvittävät mahdollisuuksia kasvattaa yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätystä laitosratkaisulla. Kierrätyslaitoskonsepti on nimetty Ekojalostamoksi. Yhteisen tutkimus ja kehittämishankkeen tarkoituksena on varmistaa kokonaisuuden tekninen toimintamalli, toimintavarmuus ja taloudellinen kilpailukyky. Tekes rahoittaa tutkimushanketta osana Green Growth Tie kestävään talouteen ohjelmaa. Ekojalostamon käsittelykonsepti on todettu kotimaassa ja ulkomailla tehdyissä kokeissa ja tuotantotesteissä toimivaksi. Laitoksessa yhdyskuntasekajäte esikäsitellään mekaanisesti, kierrätyskelpoiset materiaalit otetaan talteen ja biojae erotellaan biologiseen käsittelyyn. Ekojalostamon päätuotteita ovat uusioraakaaineet kuten metalli, muovi ja kuitujakeet sekä biokaasu ja maanparannuskomposti. Laitos tuottaa myös ammoniakkivettä hyödynnettäväksi savukaasujen typpioksidireduktiossa. Käsittelyssä muodostuva polttokelpoinen jäännös hyödynnetään energiana jätevoimalassa. Ekojalostamolla on mahdollista kasvattaa jätteiden kierrätysastetta syntypaikkalajittelua paremmaksi. Kiitos lukijakyselyyn vastanneille! EkoAsiaalehden numeron 3/2012 yhteydessä julkaistuun lukijakyselyyn saimme määräaikaan mennessä 118 vastausta. Lupasimme lahjoittaa viisi Aapista per vastaus Suomen Pakolaisavun kautta lukutaidottomille lapsille. Aapisia lahjoitettiin kaikkiaan siis 590 kpl. Kiitos kaikille vastanneille! Lisätietoja saa tutkimuspäällikkö Toni Anderssonilta, puh , toni.andersson@ekokem.fi. Hakemus liitteineen lähetetään internetin kautta osoitteessa ekokem. fi > Ekokem > Tutkimus ja kehitys > Apurahahakemus. Hakemusten on oltava perillä Ekokemin hallitus tekee päätöksen apurahojen saajista helmikuussa Apurahojen saajat julkistetaan kesäkuussa 2013 pidettävässä seminaaritilaisuudessa

12 Ekokem Palvelut Peruskurssi, Riihimäki Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksen. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Opastaa, kuinka oikein järjestetty jätteiden vastaanotto voi vähentää käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Antaa valmiuksia tiedottaa edelleen alan perustietoa. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset. ILMOITTAUDU NYT Käytännölliset kurssimme Asiantuntevat seminaarimme 2013 EKOKEMIN KURSSEILLE JA SEMINAAREIHIN! PÄIVITYSkurssi 2 PV, Riihimäki Kaksipäiväisellä päivityskurssilla käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Perehdyttää jätehuoltoa (vaaralliset jätteet) koskevan lainsäädännön ajankohtaisiin aiheisiin. Esittelee uusimpia hyötykäyttö ja jätehuoltoratkaisuja ja alan palvelumalleja. Esittelee toimintamalleja vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuustapauksissa ja onnettomuustapauksien hoidossa. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset. ASIANTUNTIJASEMINAARI, Riihimäki Vaativan jätehuollon asiantuntijaseminaari on suunniteltu yritysten ja laitosten ympäristönsuojelusta vastuussa oleville henkilöille, jotka toimivat tuotannon, varastoinnin, tehdaspalvelun ja ympäristönsuojelun tehtävissä. Seminaari on koottu aiheista, jotka ovat ajankohtaisia jäte ja jätehuoltoalaa (vaaralliset jätteet) kehittäville yrityksille, jätteiden hyödyntäjille, käsittelijöille ja viranomaisille. Luennoijat ovat aihepiiriensä parhaita asiantuntijoita viranomaisorganisaatioista, yrityksistä sekä Ekokemiltä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat. AJANKOHTAISSEMINAARI, KUOPIO Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja. Seminaari perehdyttää ja antaa valmiuksia materiaalivirtojen ja kierrätysratkaisujen hallintaan ja edesauttaa niiden kehittämisessä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat. ILMOITTAUTUMISET kursseille ja seminaareihin > Koulutus > Ilmoittautuminen Sähköpostilla, kurssit@ekokem.fi Puhelimella, Päivi Rantasalmi, puh KYSY LISÄÄ YRITYS KOULUTUKSESTAMME! Suunnittelemme ja toteutamme koulutustilaisuuksia asiakasyrityksillemme. Tilaisuudet suunnitellaan aina asiakkaamme jätehuollon tarpeiden mukaisiksi. Soita Jussi Mattilalle, puh ja kysy lisää! PÄIVITYSkurssi 1 PV Seinäjoki Oulu Yksipäiväisellä päivityskurssilla kerrataan vaativan jätehuollon perusasioita. Sen lisäksi käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat. Kurssipäivä Ylivieska Mikkeli Oulu Pori Jämsä Hamina Turku Kurssi on tiivis, käytännöllinen tietopaketti vaativan jätehuollon käytännön tehtäviin. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston ja ateriat. KÄYTÄNNÖN KurssiPÄIVÄ, KUOPIO Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin/kurssipäivän tai tarvitsevat lisäosaamista käytäntöön. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston ja ateriat. TYÖKURSSI, Riihimäki Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin ja tarvitsevat lisäosaamista käytännön tehtävistä. Kurssilla harjoitellaan vaativan jätehuollon tehtäväkentällä tarvittavia lajittelu, pakkaamis ja asiakirjojentäyttötaitoja. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin ja ateriat. Ekokem öljyisten jätteiden oikea osoite Tilaa käytettyjen voiteluöljyjen tyhjennys Puh asiakaspalvelu1@ekokem.fi Puh asiakaspalvelu3@ekokem.fi Käytetyistä kirkkaista hydrauliikka ym. öljyistä valmistetamme puhdistamalla ja lisäaineistamalla ketjuvoiteluöljyä, jota käyttää pääasiassa metsäteollisuus. Koneissa ja laitteissa nokeentuneet niin sanotut mustat öljyt regeneroidaan eli niistä tuotetaan perusöljyä voiteluaineteollisuudelle. Käytettyjen voiteluöljyjen puhdistaminen ja uudelleenkäyttö on teollisen jätteen parasta hyödyntämistä: käyttöä alkuperäistä vastaavaan tarkoitukseen. Näin säästämme luonnonvaroja! Annetaan öljylle yhdessä uusi elämä. Lisätieta kurssitoiminnastamme > Koulutus > Kurssitarjontamme 22 23

13 Hyvää joulua! Ekokem laittaa hyvän kiertämään ja lahjoittaa joululahjavarat vuonna 2012 valtakunnalliseen Baltic Sea Action Group hankkeeseen Itämeren hyväksi sekä Kymenlaakson Ensi ja turvakotiyhdistykselle. Rauhallista joulunaikaa.