Risto-Matti Keski-Keturi Uusiutuvan energian paikalliset mahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risto-Matti Keski-Keturi Uusiutuvan energian paikalliset mahdollisuudet"

Transkriptio

1 Risto-Matti Keski-Keturi Uusiutuvan energian paikalliset mahdollisuudet Kandidaatintyö Tarkastaja: Aki Korpela

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma Risto-Matti Keski-Keturi: Uusiutuvan energian paikalliset mahdollisuudet Kandidaatintyö, 16 sivua, 0 liitesivua Toukokuu 2008 Pääaine: Moderni sähköenergiatekniikka Tarkastaja: Aki Korpela Avainsanat: Uusiutuva energia, Ylöjärvi, bioenergia Työssä selvitetään uusiutuvan energian mahdollisuuksia Ylöjärvellä. Erilaisten tuotantomuotojen soveltuvuutta Ylöjärvelle selvitetään mm. raaka-aineiden saatavuuden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan tuotantomuotojen taloudellista järkevyyttä, ottaen huomioon myös tuotannolle maksettavien tukien vaikutus. Työssä kerrotaan lyhyesti myös sellaisista tuotantomuodoista, joiden soveltaminen Ylöjärvelle ei poikkea muista Suomen kunnista. Pääpaino on kuitenkin Ylöjärven erityispiirteiden huomioimisessa. Työssä havaitaan, että suurimmat potentiaaliset uusiutuvan energian hyödyntämiskohteet Ylöjärvellä ovat karjatalouden lannat sekä metsätalouden hakkuutähteet. Koko Ylöjärven energiankulutusta ei edellä mainituilla kuitenkaan pystytä kattamaan.

3 III ALKUSANAT Tämän kandidaatintyön kirjoittaminen on ollut mielenkiintoinen projekti. Työtä aloittaessani minulla ei juurikaan ollut käsitystä Ylöjärvestä, joten alussa aikaa kului paljon perustietojen selvittämiseen. Tässä minua auttoivat erityisesti kaupungintalolla kysymyksiini vastanneet, kiitos teille. Koska työn aihe oli tarkasti rajattu, oli lähdemateriaalista puutetta. Yllätyksekseni sain todella tarkkaa tietoa yksinkertaisesti kysymällä asiasta oikeilta tahoilta. Lähdeluettelossa mainitaankin muutaman henkilön kanssa käydyt keskustelut. Kiitokset teille sekä kaikille muille, joiden kanssa aiheesta keskustelin. Työn ulkoasun virheiden metsästämisestä kiitokset Aki Korpelalle. Hyvästä opponoinnista kiitos Jaakko Paavolalle, teit suuremman työn kuin opponentilta olisi vaadittu. Lopuksi kiitokset työn ohjanneelle Jorma Lehtoselle, palautteesi ansiosta pystyin keskittymään työn oleellisimpiin osiin. Seinäjoella, Risto-Matti Keski-Keturi

4 IV SISÄLLYS 1. Johdanto Energiahuollon nykytilanne Energiankulutus Energiantuotanto Mahdolliset energianlähteet Teollisuuden sivutuotteet Maatalous Peltoenergia Karjatalous Metsätalous Tuulivoima Minivesivoima Aurinkoenergia Energiantuotannon rakentamiseen liittyviä seikkoja Pientuotannon liittäminen sähköverkkoon Investointi- ja verotuet Yhteenveto Lähteet

5 V TERMIT JA SYMBOLIT WAsP Wind Atlas Analysis and Application Program, tuulikartoitusten tekoon käytettävä ohjelma µ Voimalaitoksen hyötysuhde ρ Tiheys g Putoamiskiihtyvyys (9,81 m/s 2 ) MQ Vesivoimalaitoksen virtaama H Vesivoimalaitoksen putouskorkeus t h Voimalaitoksen huipunkäyttöaika E a Voimalaitoksen vuosienergia Voimalaitoksen nimellisteho P n

6 1 1. JOHDANTO Viime vuosina uusiutuvan energian hyödyntämistä on pyritty Suomessa ja koko Euroopassa lisäämään. Euroopan unionin tavoite on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus koko energiantuotannossa 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite on 38 %, kun osuus oli 24 % vuonna Suurin uusiutuvan energian lähde Suomessa on puunjalostusteollisuuden jätelienten energiakäyttö. [1] Uusiutuva energia ei tuota ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä. Uusiutuva energia voittaa usein keskitetyn energiantuotannon myös huoltovarmuuden kannalta siinä tapauksessa, että energia tuotetaan paikallisissa laitoksissa paikallisia energianlähteitä hyödyntäen. Pienten tuotantoyksiköiden vuoksi uusiutuvan energian hyödyntäminen luo myös uusia työpaikkoja. Uusiutuvasta energiasta puhuttaessa saatetaan viitata hyvinkin erilaisiin energiantuotantomuotoihin. Ei ole olemassa yhtä teknologiaa, jota voidaan loputtomasti lisärakentaa uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseksi, vaan tuotannon lisäyksissä on aina huomioitava paikalliset olosuhteet ja saatavilla olevat raaka-aineet. Tämän lisäksi uusiutuva energia on tähän asti usein hävinnyt taloudellisuusvertailun perinteisten teknologioiden kanssa - tosin päästökauppa ja polttoaineiden hintojen kohoaminen nostaa jatkuvasti perinteisten energiantuotantomuotojen kustannuksia. Tässä työssä selvitetään Ylöjärven alueen vaihtoehtoisen energian mahdollisuuksia. Tarkoitus on tutkia, mitkä tuotantomuodot soveltuvat Ylöjärvelle ja mikä on energiantuotantoon kelpaavien raaka-aineiden saatavuus. Ylöjärvi on asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, 14 kilometrin päässä Tampereesta. Alueen pinta-ala on 499 km 2. Kaupungin asutus koostuu lähinnä pientaloista. Kaupungin alueella on jonkin verran teollisuutta, sekä jonkin verran maanviljelystä ja karjataloutta. Mitään suuria raaka-ainemääriä käsittelevää teollisuuslaitosta, kuten paperitehdasta, alueella ei kuitenkaan ole.

7 2 2. ENERGIAHUOLLON NYKYTILANNE 2.1 Energiankulutus Energiateollisuus ry:n vuonna 2004 tekemän tilaston mukaan Ylöjärven ja siihen vuoden 2007 alusta liitetyn Viljakkalan kunnan yhteenlaskettu sähkönkäyttö oli noin 170 GWh. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri käyttäjäryhmien kesken on esitetty kuvassa 2.1. Kulutuksesta suurin osa, noin 60 %, on yksityistä. Koko Suomen tasolla sähkönkulutuksesta vain 22 % oli samana vuonna yksityistä. Jalostus sen sijaan kattoi nykyisen Ylöjärven alueella vain 18 % kokonaiskulutuksesta, kun sen osuus koko Suomen tasolla oli 56 %. Muiden käyttäjäryhmien osuus kulutuksesta oli Ylöjärvellä samaa tasoa kuin koko maassa. [2] Kuva 2.1: Sähkön kulutuksen jakautuminen nykyisen Ylöjärven kunnan alueella vuonna Kokonaiskulutus oli MWh. Ylöjärven keskusta-alueella on Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpöverkko. Kaukolämpöä kuluu vuodessa noin 55 GWh. Liittymiä kaukolämpöverkossa on noin 270, joista noin puolet omakotitaloja. Pääosa lämmöstä saadaan sähkön ja lämmön yhteistuotannolla Tampereella sijaitsevista Lielahden ja Naistenlahden voimaloista. [3]

8 2. Energiahuollon nykytilanne Energiantuotanto Ylöjärvellä ei ole sähköntuotantoa, mutta kunnan alueelta löytyy neljä lämpövoimalaa. Niistä kaksi toimii Tampereen sähkölaitoksen vara- ja huippuvoimaloina. Kolmas on Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n hallinnassa ja tuottaa lämpöä Pilkington Lamino Oy:n lasituotetehtaalle. Näiden lisäksi entisen Viljakkalan kunnnan alueella on Hietaniemen Saha Oy:n lämmityslaitos. Tampereen sähkölaitoksen voimaloiden tehot ovat 6,6 MW [4, s. 2] ja 13,2 MW [5, s. 2]. Pilkingtonin lämpövoimalan teho on 2 MW [6, s. 2]. Molemmissa Tampereen sähkölaitoksen voimaloissa käytetään pääpolttoaineena maakaasua ja varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Pilkingtonin voimalaitoksen pääpolttoaine on puupelletti, ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Tampereen sähkölaitoksen voimaloista ei tehdä kunnan ympäristöhallintoon polttoaineiden vuosiraportteja niiden pienen kokonaistuotannon vuoksi. Vattenfallin hallinnoimasta Pilkingtonin lämpövoimalasta nämä tiedot sen sijaan ovat saatavilla. Vuosina 2005 ja 2006 laitos tuotti lämpöä noin 2,3 GWh. Tuotannossa käytettiin noin kg pellettejä sekä noin 30 m 3 kevyttä polttoöljyä. [6, polttoaineselvitys]

9 4 3. MAHDOLLISET ENERGIANLÄHTEET 3.1 Teollisuuden sivutuotteet Ylöjärvellä ei ole teollisuutta, jossa syntyisi suuria määriä energiakäyttöön soveltuvia sivutuotteita. Sähköntuotannon kannalta mielenkiintoisimpia yrityksiä lienevät lämpöeristeitä valmistava Huurre ja muovituotteita valmistava Plastiroll. Muuten energiakäyttöön soveltuvat lähinnä yrityksissä syntyvät pakkausjätteet. Huurre Groupin Ylöjärven tehtaalla syntyy yrityksen mukaan muun energiajätteen lisäksi jonkin verran poltettavaksi soveltuvaa polyuretaanivaahtoa. Osa tästä käytetään toisarvoisiin eristystöihin, kuten routaeristyksiin. [7] Jätehuollosta vastaa Ylöjärvellä Pirkanmaan Jätehuolto, joka kerää energiajätettä yrityksiltä. Kuntakohtaisia tilastoja energiajätteen määristä ei ole saatavilla. Jotain kokonaiskuvaa voi antaa Satakunnan energiatoimiston selvitys vuodelta 2002, jossa arvioitiin energiajätteen hyödyntämispotentiaaliksi koko Pirkanmaan alueella GWh. Tämä vastaa % selvityksessä löydetystä kokonaisenergiamäärästä, ollen hakkuutähteen kanssa parhaaksi arvioitu uusiutuvan energian lisäyskohde. [26, s. 12] 3.2 Maatalous Peltoenergia Pelloilta saadaan energiaa joko hyödyntämällä elintarviketuotantoon kelpaamaton olki tai viljelemällä kasvia pelkästään energiakäyttöön. Olkien hyödyntäminen ei estä pellon käyttöä elintarviketuotantoon, mutta hehtaaria kohti saadut energiamäärät ovat olemattomat verrattuna suoraan energiaviljelyyn. Ruokohelven käyttöä energiakasvina lienee Suomessa tutkittu eniten. Ruokohelpi on helposti viljeltävä monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa 1,5-2 m korkuiseksi. Eniten työtä aiheuttaa viljelmän perustaminen, jolloin rikkakasvien torjunnasta tulee huolehtia. Satoa päästään korjaamaan keväällä kahden vuoden kuluttua viljelmän perustamisesta. Viljelmä tuottaa satoa kylvämisen jälkeen yli kymmenen vuotta. Ruokohelven viljely ei vaadi erityisiä koneita, joten sen viljelyyn siirryttäessä ei tarvitse tehdä investointeja. Kasvi kestää hyvin sekä kosteutta että kuivuutta, ja sen lannoitustarve on vähäinen. [8]

10 3. Mahdolliset energianlähteet 5 Ruokohelven sato on 6-8 tonnia hehtaarilta ja lämpöarvo 3,7-3,9 MWh/tonni. Tästä saadaan yhden hehtaarin kokoisen viljelmän vuotuiseksi energiantuotannoksi MWh. [8] [9] Painoon suhteutettu energiasisältö on ruokohelvellä hieman yli puolet kivihiilen vastaavasta. Taloudellinen kuljetusetäisyys ei kuitenkaan ole läheskään samaa luokkaa, sillä ruokohelven energiasisältö tilavuusyksikköä kohden on huono, noin 0,3 MWh/m 3. [10] Ylöjärven alueella oli viljelyalaa vuonna 2007 noin 4500 hehtaaria, josta ruokohelpeä viljeltiin 1,8 hehtaarin alalla (kts. kuva 3.2.1). Koko viljelyalasta kesannolla oli noin 500 hehtaaria, josta edelleen 230 hehtaaria oli velvoitekesantoa.[11] Velvoitekesanto tarkoittaa lain määräämää kesantoalaa, joka vaaditaan maataloustuen saamiseksi. Velvoitekesantoalalla kasvavia kasveja ei saa käyttää taloudellisesti hyödyksi, joten myöskään energiaviljelyä ei tällä alalla saa harjoittaa. [12] Vuonna 2007 kesannointivelvoite oli 5 %. Lisäksi on todettava, että kesannoitavat pellot saattavat olla keskimäärin huonommasta päästä saavutettavuuden kannalta, siis pieninä paloina kaukana muista viljelijän pelloista. Ei siis voida olettaa, että kaikkien näiden peltojen käyttö muuttuisi energiaviljelyyn siirryttäessä taloudellisemmaksi. Ruokohelpeä voidaan käyttää turpeeseen seostettuna turvevoimalassa, siitä voidaan puristaa pellettejä tai sitä voidaan seostaa biokaasumädättämössä prosessoitavaan lietteeseen kaasuntuotannon optimoimiseksi Karjatalous Karjankasvatuksessa syntyy sivutuotteena lantaa, joka voidaan käyttää peltojen lannoitukseen. Lannasta voidaan kuitenkin valmistaa mädättämällä biokaasua ja silti käyttää saatua jätettä myös lannoitukseen. Mädätyslaitos toimii tehokkaammin, mikäli lannan sekaan sekoitetaan myös kiinteää biojätettä, kuten peltobiomassaa. Puujäte tosin ei kelpaa mädättämöön, sillä bakteerit eivät pysty hajottamaan puussa olevaa ligniiniä. [13, s. 20] Paras metaanintuotanto saavutetaan, kun biohajoavasta aineksesta noin 30 % tulee kasveista. Tämä vastaa noin 5 % lietteen märkäpainosta. [25, s. 81] Taulukossa 3.1 on esitetty joidenkin eläinten vuotuisia lannantuotantomääriä sekä näiden eläinten lukumäärä Ylöjärvellä vuonna Tiedot eläinmääristä on saatu Ylöjärven maataloussihteeriltä. Yhdestä kilosta kuivalantaa saadaan biokaasua 0,4-0,7 m 3, joten Ylöjärven vuotuinen biokaasun tuotanto voisi olla m 3. Tämän biokaasumäärän energiasisältö olisi 65 % metaanisisällöllä 6-12 GWh. Käsittelyssä on otettava lisäksi huomioon, että lietteen kuiva-ainepitoisuus on 5-7 %, joten todellinen käsiteltävä lietemäärä on huomattavasti suurempi. [14, s. 148] Biokaasun käyttöä rajoittaa sen epäpuhtaus. Tyypillinen metaanipitoisuus on biokaasussa %, kun maakaasussa se on vastaavasti %. Metaanin lisäksi bio-

11 3. Mahdolliset energianlähteet 6 Kuva 3.1: Kevättalvella otettu kuva Ylöjärven ainoalta, 1,8 hehtaarin ruokohelpiviljelmältä. Satoa ei ole vielä ehditty korjata, koska viljelmä on vasta vuoden ikäinen, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen syyskesällä kasvusto oli viljelijä Jorma Hirvijärven mukaan odotetusti noin 70 cm korkuinen. Sato käytetään todennäköisesti kuivikkeena, sillä energiaviljelysopimuksia ei näin pienelle peltoalalle tehdä. Eläin Kuivalantaa (kg/a) Eläimiä Yhteensä (kg/a) Nauta Sika Kana 6, Yhteensä Taulukko 3.1: Eri eläinten lannantuotantomääriä. [14, s. 148]

12 3. Mahdolliset energianlähteet 7 kaasu sisältää hiilidioksidia, joka pienentää kaasun energiasisältöä. Lisäksi biokaasu sisältää pieniä määriä muita haitta-aineita, jotka voivat aiheuttaa ongelmia käytettäessä kaasua polttomoottorissa tai polttokennossa. [13, s. 40] Kuvassa 3.2 on esitetty Ylöjärven viiden suurimman nautatilan maantieteellinen sijoittuminen. Koska lannan energiakäytössä tarvittavat lähtötuotteen määrät ovat suuria tuotettuun energiamäärään suhteutettuna, on kuljetusetäisyydet syytä ottaa huomioon laitosten sijoittelua pohdittaessa. Kartasta nähdään, että mikäli näiden tilojen lietteet käsiteltäisiin yhdessä laitoksessa, keskimääräiseksi kuljetusetäisyydeksi tulisi parhaassa tapauksessa noin 10 km. Mikäli kolme entisen Viljakkalan alueella sijaitsevaa tilaa rakentaisivat mädätyslaitoksen, voisi keskimääräinen kuljetusetäisyys pudota alle neljään kilometriin. Kuva 3.2: Viiden suurimman nautatilan sijoittuminen Ylöjärvelle. [11] Mädätyslaitoksen suunnittelussa tulee myös huomioida, että lainsäädäntö vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin yli tonnin vuosittaisen lietemäärän käsitteleviltä laitoksilta. [13, s. 35] Tämä vastaa noin noin 800 lypsylehmää, joten tässä tapauksessa kriteeri täyttyy.

13 3. Mahdolliset energianlähteet Metsätalous Metsää on Ylöjärvellä hehtaaria. Pirkanmaan metsäkeskus on vuonna 2006 tehnyt selvityksen metsien energiapotentiaalista. Selvityksessä energiapotentiaalille on laskettu ylärajat sekä tekniseltä että taloudelliselta kannalta. Tekninen yläraja tarkoittaa metsänhoidollisesti kestävän puunkäytön ylärajaa. Taloudellinen yläraja huomioi lisäksi mm. kuljetusetäisyydet olemassaoleviin energiantuotantolaitoksiin. Selvityksen tulokset on esitetty taulukossa 3.2. Ylöjärven metsistä on siis taloudellisesti saatavilla noin 63 GWh energiaa. Mikäli puun hyötykäyttö muissa kohteissa, kuten paperiteollisuudessa vähenee, järkevästi hyödynnettävissä oleva energiapotentiaali voi olla huomattavastikin suurempi. Puun hyötykäytön lisääminen energiantuotannossa vaatii poltto-, kaasutus tai pelletöintilaitoksen. Tällä hetkellä lähin pelletöintilaitos sijaitsee Parkanossa noin 70 kilometrin päässä. [16, s. 18] Keräyskohde Tekninen (m 3 /a) Taloudellinen (m 3 /a) Hakkuutähde Kannot Nuoren metsän kunnostus Yhteensä Taulukko 3.2: Ylöjärven metsien energiakäytön arvioitu potentiaali. Määrät kuutioina, energiasisältö 2 MWh/m 3 [15] 3.3 Tuulivoima Perinteisesti tuulivoiman ajatellaan soveltuvan parhaiten rannikko- ja tunturialueille. Suuren mittakaavan tuulivoimahankkeet lieneekin järkevintä toteuttaa sisämaata edullisempiin paikkoihin, mikäli suinkin mahdollista. Markkinoilla on kuitenkin pientuulivoimaloita, jotka on suunniteltu tuottamaan energiaa jo pienemmilläkin tuulennopeuksilla. Kuvassa 3.4 näkyy Pirkkalan säähavaintoaseman mittauksiin perustuva tuulennopeuden todennäköisyysjakauma alueelle. Rosoisuusluokka on WAsP-analyysiohjelman käyttämä tunnusluku, joka kuvaa voimalan sijoituspaikan maastoa. Sen laskennassa otetaan huomioon mm. alueen korkeuskäyrä ja tuulen esteet. Kuvassa 3.3 on näkyvissä Finnwind Oy:n valmistaman nimellisteholtaan 4 kw:n Tuule T188-pientuulivoimalan energiantuotannon pysyvyyskäyrä 10 m korkeudessa 1 olevalle voimalalle rosoisuusluokassa 3. Pysyvyyskäyrän perusteella voidaan arvioida voimalan tuottavan vuoden aikana noin 5 MWh sähköä. Tämä vastaa valmistajan 1 Tuule T188:n mukana toimitetaan 12 m masto.

14 3. Mahdolliset energianlähteet P (kw) t (h) Kuva 3.3: Tuule T188-pientuulivoimalan sähköntuotannon arvioitu pysyvyyskäyrä valmistajan ilmoittaman tehokäyrän mukaan rosoisuusluokan 3 maastossa[17, s. 4]. arviota kyseisen tuulivoimalan tuotosta sisämaassa. Voimalan hinta on tällä hetkellä euroa, joten 20 vuoden investointiajalla ja 5 % korolla sähkön hinnaksi saadaan 20 c/kwh, mikäli ylläpitokulut oletetaan merkityksettömiksi. 3.4 Minivesivoima Minivesivoimalla viitataan alle yhden megawatin tehoisiin vesivoimaloihin. Kunnan alueella on useita pieniä koskia, joihin on 1900-luvun alkupuolella rakennettu myllyjä tai sahoja, jotka sittemmin on poistettu käytöstä. Näiden koskien energia on mahdollista hyödyntää sijoittamalla vanhan laitoksen yhteyteen pieni turbiini. Mikäli työ tehdään huolella, ei maisema välttämättä muutu oleellisesti. Nykyaikainen minivesivoimalaitos ei tarvitse paikalle käyttöhenkilökuntaa, sillä laitosta voidaan ohjata automatiikalla. Kosken teho voidaan laskea kaavalla P m = µ ρ g MQ H (3.1) jossa µ on laitoksen hyötysuhde, ρ veden tiheys (1000 kg/m 3 ), g putoamiskiihtyvyys (9,81 m/s 2 ), MQ virtaama ja H putouskorkeus. Taulukon 3.3 koskista pienin on Haapakoski, jonka teho on kaavan mukaisesti noin 8 kw. Suurimpien koskien teho on vajaa 40 kw. Valitettavasti putouskorkeudeltaan suurimmasta Riihikoskesta ei ole saatavilla virtaamatietoa. Minivesivoiman investointikustannukset ovat noin e/kw. Kokonaiskus-

15 3. Mahdolliset energianlähteet rosoisuusluokka 0 rosoisuusluokka 1 rosoisuusluokka 2 rosoisuusluokka 3 rosoisuusluokka 4 rosoisuusluokka 5 p Tuulen nopeus (m/s) Kuva 3.4: Weibull-jakauma Pirkkalan säähavaintoaseman mittausten perusteella 10m korkeudella. [18, s. 192] Nimi Valuma-alue Virtaama Putouskorkeus Rakenteet Haapakoski 21 km 2 0,2 m 3 /s 4,4 m mylly Pengonkoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m mylly Kylmäkoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m saha Koivistonkoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m saha, mylly Hyyrynkoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m saha, mylly Myllykoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m mylly Lahden myllykoski 75 km 2 0,7 m 3 /s 5 m mylly Riihikoski - - 8,5 - Taulukko 3.3: Ylöjärven kosket. [19] tannukset muodostuvat pääosin investointikustannuksista, käyttökustannukset ovat hyvin pienet. Investointikustannukset taas määräytyvät pitkälti sen mukaan, miten paljon rakennustöitä padon kunnostaminen tai rakentaminen vaatii. [20, s. 12] Tuotetun sähkön hinnaksi muodostuu ennen tukia 2-5 c/kwh. Valtion pienvesivoimalle myöntämistä investointi- ja verotuista kerrotaan tarkemmin luvussa 4.2. Minivesivoiman hyötysuhde ei ole perinteisen vesivoiman tasoa. Tämä johtuu minivesivoimalan pienestä putouskorkeudesta. Putouskorkeus määrittää vesisuihkun nopeuden turbiinille, mikä taas pakottaa valitsemaan pienemmillä virtausnopeuksilla toimivan turbiinityypin. Tyypillisesti minivesivoiman hyötysuhde on 50 ja 60 prosentin välillä. Perinteisten veden potentiaalienergiaa hyödyntävien voimaloiden lisäksi on olemassa Tyson-turbiineja, joiden toiminta perustuu virtaavan vesimassan turbiinin la-

16 3. Mahdolliset energianlähteet 11 poihin aiheuttamaan nosteeseen. Toiminta on siis periaatteeltaan samanlaista kuin tuulivoimalassa. Tyson-turbiini ei siis vaadi virran patoamista, pelkkä liikkuva vesimassa riittää. Hyötysuhdetta Tyson-turbiinissa rajoittaa Betzin laki, jonka mukaan korkeintaan 59 % väliaineen kineettisestä energiasta voidaan muuntaa pyörimisenergiaksi. 3.5 Aurinkoenergia Auringon säteilyenergiaa tulee maan pinnalle parhaimmillaan noin 1 kw neliötä kohden. Saatuun energiamäärään vaikuttaa suuresti kellonaika sekä vallitsevat sääolot. Auringon säteilyenergiaa voidaan hyödyntää muuntamalla se suoraan sähköksi aurinkopaneelilla, tai sillä voidaan lämmittää kiertovettä, jonka lämpöenergia sitten hyödynnetään kiinteistön lämmityksessä lämpöpumpun avulla. Kaupallisten aurinkopaneelien sähköntuotannon hyötysuhteet ovat nykyään reilun 15 % luokkaa. Aurinkolämpöjärjestelmissä hyötysuhde on tyypillisesti %. Ylöjärvestä parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalla Tampereen Teknillisellä Yliopistolla on tutkittu aurinkosähkön soveltuvuutta energiantuotantoon. Tutkimuksen mukaan aurinkoenergiaa ei ole juurikaan saatavilla marraskuusta helmikuuhun. [21, s. 42] Aurinkosähkön tuotannon tehokkuutta eri paikoissa voidaan vertailla huipunkäyttöajalla, jonka kaava on t h = E a P n (3.2) jossa E a on vuodessa tuotettu energia ja P n on nimellisteho. Tampereen tutkimuksessa saatiin järjestelmän huipunkäyttöajaksi 936 tuntia. [21, s. 66] Esimerkiksi Saksassa, jossa aurinkosähkön hyödyntäminen on huomattavasti Suomea laajempaa, huipunkäyttöajat ovat samaa luokkaa. Kunnan alueella on pienehkö asukastiheys ja paljon pientaloja, joten aurinkopaneelien ja aurinkolämpöjärjestelmien sijoittaminen niiden katoille onnistunee useimmissa tapauksissa helposti. Aurinkopaneelien hinnat ovat vielä huomattavan suuret tuotettuun energiamäärään nähden. Nykyään hintataso on noin 7000 e/kw. Mikäli voimalan käyttöiäksi lasketaan 20 vuotta, koroksi 5% ja huipunkäyttöajaksi 900 h, saadaan aurinkosähkön hinnaksi 62 c/kwh. Mikäli oletetaan aurinkoenergiahankkeille tyypillinen 30 % investointituki(kts. s. 12), sähkön hinnaksi tulee 43 c/kwh.

17 12 4. ENERGIANTUOTANNON RAKENTAMISEEN LIITTYVIÄ SEIKKOJA 4.1 Pientuotannon liittäminen sähköverkkoon Verkkoyhtiö on velvoitettu liittämään verkkonsa alueella toimivat tuotantolaitokset sähköverkkoon. Ylöjärvellä toimii kolme eri sähköverkkoyhtiötä. Keskusta-alueella toimii Leppäkosken Sähkö, jonka lisäksi kunnan alueella verkkoa omistavat Vattenfall ja Tampereen Sähkölaitos. Leppäkosken sähkön verkkoon liityttäessä tuotantolaitoksilta ei peritä erillistä liittymismaksua, mikäli tuotantolaitoksen teho ei ylitä olemassaolevan sähköliittymän tehoa. Leppäkosken sähkö ei myöskään peri alle 1 MVA:n laitoksilta sähkön siirtomaksua, mutta liittymän vaatima mittaus maksaa 10 e/kk, jonka lisäksi veloitetaan 220 e suuruinen kertaluontoinen mittarinasennusmaksu. [22] Tuotantolaitoksen sähkölle täytyy myös löytää ostaja. Sähköä voidaan myydä joko sähkökauppaa käyvälle sähköyhtiölle, sähkömarkkinameklarille tai pienkäyttäjille. Sähköä myytäessä on kuitenkin muistettava maksaa sähköverot. [20, s. 33] 4.2 Investointi- ja verotuet Suomessa maksetaan uusiutuvan energian tuotantohanketta toteuttaville yrityksille tai yhteisöille harkinnanvaraista investointitukea. Tukea myönnetään sekä selvityshankkeille, että itse investoinneille. Valtio määrittää vuosittain jaettavan tukimäärän, joka jaetaan eri hankkeille. Tuen suuruus on maksimissaan 40 % investoinnista. [23, s. 56] Keskimääräisiä toteutuneiden hankkeiden tukiprosentteja Ylöjärven kannalta kiinnostavissa hanketyypeissä on kerätty taulukkoon 4.1. Uusiutuvalle sähkölle maksetaan myös tuotetun energiamäärän perusteella vero- Hanketyyppi Teknologiataso Keskimääräinen tukiprosentti Aurinkolämpö/sähkö 30 Pienvesivoima ( <1 MVA) 20 Biokaasu 20 Pienvoimalaitos (puu) tavanomainen Pienvoimalaitos (puu) uusi Taulukko 4.1: Myönnettyjen energiatukien keskimääräiset avustusprosentit [23, s. 58]

18 4. Energiantuotannon rakentamiseen liittyviä seikkoja 13 tukea. Tuen perusmäärä on 0,42 c/kwh ja suuruudet eri tuotantomuodoille on esitetty tarkemmin taulukossa 4.2. Kierrätyspolttoaineella tuotetulle sähkölle maksetaan alennettua verotukea. Vesivoimasta tuen piiriin kuuluvat alle yhden megavolttiampeerin laitokset. Metallurgisen teollisuuden jätekaasuilla ja kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotettu sähkö saa perustasoista verotukea. [23, s. 52] Tuulivoima ja metsähake Perustaso Kierrätyspolttoaine 0,69 c/kwh 0,42 c/kwh 0,25 c/kwh Taulukko 4.2: Uusiutuvan sähkön verotuet Lisäksi Ylöjärven energiahankkeiden kannalta oleellisia valtion tukimuotoja saattavat olla asuntojen energia- ja korjausavustukset sekä maa- ja metsätalousministeriön tuki energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Asuntojen energia- ja korjausavustusta jaetaan harkinnan perusteella asuntojen energiatehokkuutta parantavien hankkeiden toteuttamiseen. Energiapuun korjuuseen maksetaan tukea 7 euroa kiintokuutiolta ja haketukseen 1,70 euroa irtokuutiolta. [23, s. 63] Vuoden 2007 hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön biokaasulla tuotetun energian syöttötari alle 20 MW:n energiantuotantolaitoksille. Syöttötarilla on tarkoitus kattaa sähkön markkinahinnan ja biokaasusta tuotetun sähkön tuotantokustannusten välinen erotus. [24, s. 45]

19 14 5. YHTEENVETO Uusiutuvan energian lisääminen Ylöjärvellä on haastavaa, sillä maa- ja metsätaloutta lukuunottamatta taloudellisesti järkeviä uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia ei nykyisillä energian hinnoilla ja tuotantotuilla välttämättä löydy. Ehkä taloudellisesti realistisin uusiutuvan energian tuotantolaitos olisi karjanlantaa ja peltobiomassaa hyödyntävä mädätyslaitos, jonka kaasu käytettäisiin yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa. Mikäli biokaasusähkön syöttötari otetaan käyttöön, olisi hanke hyvin suurella todennäköisyydellä kannattava. Kunnan alueen energiantarpeesta sillä katettaisiin kuitenkin vain pieni osa. Suurin energiapotentiaali on metsien hakkuutähteissä. Niiden hyödyntäminen on jossain määrin mahdollista jo nyt Parkanossa sijaitsevan pellettitehtaan kautta, mutta energiatehokkaampi hyödyntäminen vaatisi lähialueelle puuenergiaa hyödyntävän energiantuotantolaitoksen. Pienvesivoimainvestoinnit saattaisivat joissain tapauksissa tuottaa sähköä hyvinkin edulliseen hintaan, mutta valitettavasti sitä voidaan rakentaa parhaassakin tapauksessa vain joitakin satoja kilowatteja. Oikeastaan ainoa kaupallisesti saatavilla oleva uusiutuvan energian lähde, jota voidaan rakentaa lähes rajattomasti, on aurinkoenergia. Aurinkosähkön kustannukset vain ovat nykyisillä aurinkopaneelien hinnoilla aivan liian suuret, minkä lisäksi aurinkoenergiaa saadaan Suomen oloissa käytännössä vain kesällä, silloinkin pelkästään päivällä. Sähköverkosta täysin riippumatonta energiaratkaisua ei onneksi tarvitse Ylöjärvellä etsiä, joten aurinkosähkö voi muuttua varteenotettavaksi tuotantomuodoksi paneelien hintojen laskiessa tai uusiutuvan energian tukijärjestelmien uudistamisen myötä.

20 15 LÄHTEET [1] Uusiutuvan energian käyttö suomessa. Motiva. fi/toiminta/uusiutuva-energia/uusiutuvanenergiankayttosuomessa/, [2] Sähköpostivaihto: Sähkön kulutus kunnittain. Energiateollisuus. [3] Puhelinkeskustelu. Timo Pesonen, Tampereen sähkölaitos. [4] Ympäristolupa. Tampereen sähkölaitos, 6MW lämpölaitos. [5] Ympäristolupa. Tampereen sähkölaitos, 12MW lämpölaitos. [6] Ympäristolupa. Vattenfall, 2MW lämpölaitos. [7] Sähköpostivaihto. Markku Lehti, Huurre insulation Oy. [8] Pahkala, K., Isolahti, M., Partala, A., Suokannas, A., Kirkkari, A-M., Peltonen, M., Sahramaa, M., Lindh, T., Paappanen, T., Kallio, E., Flyktman, M Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten. MTT. [9] Biopolttoaineiden lämpöarvoja. Motiva. motiva.fi/fi/toiminta/uusiutuva-energia/bioenergia/ biopolttoaineidenlampoarvoja/, [10] Ruokohelpi polttoaineena. Vapo polttoesite.pdf, [11] Sähköpostivaihto. Mirja Venesmäki, maaseutusihteeri, Ylöjärvi. [12] Maa- ja metsätalousministeriön asetus suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista (183/2006). [13] Lehtomäki, A., Paavola, T., Luostarinen, S., Rintala, J Biokaasusta energiaa maatalouteen - raaka-aineet, teknologiat ja lopputuotteet. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 85. [14] Alakangas, E VTT tiedotteita 2045: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. VTT. [15] Raitila, J Pirkanmaan puuenergiaselvitys. Pirkanmaan metsäkeskus. [16] Paju, P., Alakangas, E Puupellettien tuotanto-, jakelu- ja käyttöketjun tekniikka, talous ja markkinat. OPET Finland, VTT Prosessit. fi/opet/pdf/opet_raportti1_2002.pdf

21 LÄHTEET 16 [17] Tekninen kuvaus, Tuule T188 tuulivoimala. Finnwind Oy. tekninenkuvaus_fin.pdf, [18] Tammelin, B Suomen tuuliatlas. Ilmatieteen laitos. [19] Koski-inventointi. Vesihallitus. [20] Pöyry Energy Oy Sähkön pientuotannon liittäminen verkkoon. Motiva. [21] Kitunen, J Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa, Diplomityö. Tampereen Teknillinen Yliopisto, sähkötekniikan koulutusohjelma. [22] Sähköpostikeskustelu. Jukka Leikkanen, Leppäkosken sähkö. [23] Tervo, P., Vuori-Karvia, H EU:n päästökaupan, energiaverotuksen ja energiantuotannon tukien yhteensovittaminen. Työryhmän mietintö. Kauppaja teollisuusmenisteriön julkaisuja 35/2004. [24] Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma [25] Lehtomäki, A Biogas production from energy crops and crop residues. Jyväskylän yliopisto. docs/annimari_lehtomaki.pdf [26] Pirkanmaan energiatase ja kasvihuonekaasupäästöselvitys, loppuraportti. Satakunnan energiatoimisto. Energiatase.pdf,

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot