Risto-Matti Keski-Keturi Uusiutuvan energian paikalliset mahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Risto-Matti Keski-Keturi Uusiutuvan energian paikalliset mahdollisuudet"

Transkriptio

1 Risto-Matti Keski-Keturi Uusiutuvan energian paikalliset mahdollisuudet Kandidaatintyö Tarkastaja: Aki Korpela

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma Risto-Matti Keski-Keturi: Uusiutuvan energian paikalliset mahdollisuudet Kandidaatintyö, 16 sivua, 0 liitesivua Toukokuu 2008 Pääaine: Moderni sähköenergiatekniikka Tarkastaja: Aki Korpela Avainsanat: Uusiutuva energia, Ylöjärvi, bioenergia Työssä selvitetään uusiutuvan energian mahdollisuuksia Ylöjärvellä. Erilaisten tuotantomuotojen soveltuvuutta Ylöjärvelle selvitetään mm. raaka-aineiden saatavuuden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan tuotantomuotojen taloudellista järkevyyttä, ottaen huomioon myös tuotannolle maksettavien tukien vaikutus. Työssä kerrotaan lyhyesti myös sellaisista tuotantomuodoista, joiden soveltaminen Ylöjärvelle ei poikkea muista Suomen kunnista. Pääpaino on kuitenkin Ylöjärven erityispiirteiden huomioimisessa. Työssä havaitaan, että suurimmat potentiaaliset uusiutuvan energian hyödyntämiskohteet Ylöjärvellä ovat karjatalouden lannat sekä metsätalouden hakkuutähteet. Koko Ylöjärven energiankulutusta ei edellä mainituilla kuitenkaan pystytä kattamaan.

3 III ALKUSANAT Tämän kandidaatintyön kirjoittaminen on ollut mielenkiintoinen projekti. Työtä aloittaessani minulla ei juurikaan ollut käsitystä Ylöjärvestä, joten alussa aikaa kului paljon perustietojen selvittämiseen. Tässä minua auttoivat erityisesti kaupungintalolla kysymyksiini vastanneet, kiitos teille. Koska työn aihe oli tarkasti rajattu, oli lähdemateriaalista puutetta. Yllätyksekseni sain todella tarkkaa tietoa yksinkertaisesti kysymällä asiasta oikeilta tahoilta. Lähdeluettelossa mainitaankin muutaman henkilön kanssa käydyt keskustelut. Kiitokset teille sekä kaikille muille, joiden kanssa aiheesta keskustelin. Työn ulkoasun virheiden metsästämisestä kiitokset Aki Korpelalle. Hyvästä opponoinnista kiitos Jaakko Paavolalle, teit suuremman työn kuin opponentilta olisi vaadittu. Lopuksi kiitokset työn ohjanneelle Jorma Lehtoselle, palautteesi ansiosta pystyin keskittymään työn oleellisimpiin osiin. Seinäjoella, Risto-Matti Keski-Keturi

4 IV SISÄLLYS 1. Johdanto Energiahuollon nykytilanne Energiankulutus Energiantuotanto Mahdolliset energianlähteet Teollisuuden sivutuotteet Maatalous Peltoenergia Karjatalous Metsätalous Tuulivoima Minivesivoima Aurinkoenergia Energiantuotannon rakentamiseen liittyviä seikkoja Pientuotannon liittäminen sähköverkkoon Investointi- ja verotuet Yhteenveto Lähteet

5 V TERMIT JA SYMBOLIT WAsP Wind Atlas Analysis and Application Program, tuulikartoitusten tekoon käytettävä ohjelma µ Voimalaitoksen hyötysuhde ρ Tiheys g Putoamiskiihtyvyys (9,81 m/s 2 ) MQ Vesivoimalaitoksen virtaama H Vesivoimalaitoksen putouskorkeus t h Voimalaitoksen huipunkäyttöaika E a Voimalaitoksen vuosienergia Voimalaitoksen nimellisteho P n

6 1 1. JOHDANTO Viime vuosina uusiutuvan energian hyödyntämistä on pyritty Suomessa ja koko Euroopassa lisäämään. Euroopan unionin tavoite on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus koko energiantuotannossa 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite on 38 %, kun osuus oli 24 % vuonna Suurin uusiutuvan energian lähde Suomessa on puunjalostusteollisuuden jätelienten energiakäyttö. [1] Uusiutuva energia ei tuota ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä. Uusiutuva energia voittaa usein keskitetyn energiantuotannon myös huoltovarmuuden kannalta siinä tapauksessa, että energia tuotetaan paikallisissa laitoksissa paikallisia energianlähteitä hyödyntäen. Pienten tuotantoyksiköiden vuoksi uusiutuvan energian hyödyntäminen luo myös uusia työpaikkoja. Uusiutuvasta energiasta puhuttaessa saatetaan viitata hyvinkin erilaisiin energiantuotantomuotoihin. Ei ole olemassa yhtä teknologiaa, jota voidaan loputtomasti lisärakentaa uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseksi, vaan tuotannon lisäyksissä on aina huomioitava paikalliset olosuhteet ja saatavilla olevat raaka-aineet. Tämän lisäksi uusiutuva energia on tähän asti usein hävinnyt taloudellisuusvertailun perinteisten teknologioiden kanssa - tosin päästökauppa ja polttoaineiden hintojen kohoaminen nostaa jatkuvasti perinteisten energiantuotantomuotojen kustannuksia. Tässä työssä selvitetään Ylöjärven alueen vaihtoehtoisen energian mahdollisuuksia. Tarkoitus on tutkia, mitkä tuotantomuodot soveltuvat Ylöjärvelle ja mikä on energiantuotantoon kelpaavien raaka-aineiden saatavuus. Ylöjärvi on asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, 14 kilometrin päässä Tampereesta. Alueen pinta-ala on 499 km 2. Kaupungin asutus koostuu lähinnä pientaloista. Kaupungin alueella on jonkin verran teollisuutta, sekä jonkin verran maanviljelystä ja karjataloutta. Mitään suuria raaka-ainemääriä käsittelevää teollisuuslaitosta, kuten paperitehdasta, alueella ei kuitenkaan ole.

7 2 2. ENERGIAHUOLLON NYKYTILANNE 2.1 Energiankulutus Energiateollisuus ry:n vuonna 2004 tekemän tilaston mukaan Ylöjärven ja siihen vuoden 2007 alusta liitetyn Viljakkalan kunnan yhteenlaskettu sähkönkäyttö oli noin 170 GWh. Sähkönkulutuksen jakautuminen eri käyttäjäryhmien kesken on esitetty kuvassa 2.1. Kulutuksesta suurin osa, noin 60 %, on yksityistä. Koko Suomen tasolla sähkönkulutuksesta vain 22 % oli samana vuonna yksityistä. Jalostus sen sijaan kattoi nykyisen Ylöjärven alueella vain 18 % kokonaiskulutuksesta, kun sen osuus koko Suomen tasolla oli 56 %. Muiden käyttäjäryhmien osuus kulutuksesta oli Ylöjärvellä samaa tasoa kuin koko maassa. [2] Kuva 2.1: Sähkön kulutuksen jakautuminen nykyisen Ylöjärven kunnan alueella vuonna Kokonaiskulutus oli MWh. Ylöjärven keskusta-alueella on Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpöverkko. Kaukolämpöä kuluu vuodessa noin 55 GWh. Liittymiä kaukolämpöverkossa on noin 270, joista noin puolet omakotitaloja. Pääosa lämmöstä saadaan sähkön ja lämmön yhteistuotannolla Tampereella sijaitsevista Lielahden ja Naistenlahden voimaloista. [3]

8 2. Energiahuollon nykytilanne Energiantuotanto Ylöjärvellä ei ole sähköntuotantoa, mutta kunnan alueelta löytyy neljä lämpövoimalaa. Niistä kaksi toimii Tampereen sähkölaitoksen vara- ja huippuvoimaloina. Kolmas on Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n hallinnassa ja tuottaa lämpöä Pilkington Lamino Oy:n lasituotetehtaalle. Näiden lisäksi entisen Viljakkalan kunnnan alueella on Hietaniemen Saha Oy:n lämmityslaitos. Tampereen sähkölaitoksen voimaloiden tehot ovat 6,6 MW [4, s. 2] ja 13,2 MW [5, s. 2]. Pilkingtonin lämpövoimalan teho on 2 MW [6, s. 2]. Molemmissa Tampereen sähkölaitoksen voimaloissa käytetään pääpolttoaineena maakaasua ja varapolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Pilkingtonin voimalaitoksen pääpolttoaine on puupelletti, ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Tampereen sähkölaitoksen voimaloista ei tehdä kunnan ympäristöhallintoon polttoaineiden vuosiraportteja niiden pienen kokonaistuotannon vuoksi. Vattenfallin hallinnoimasta Pilkingtonin lämpövoimalasta nämä tiedot sen sijaan ovat saatavilla. Vuosina 2005 ja 2006 laitos tuotti lämpöä noin 2,3 GWh. Tuotannossa käytettiin noin kg pellettejä sekä noin 30 m 3 kevyttä polttoöljyä. [6, polttoaineselvitys]

9 4 3. MAHDOLLISET ENERGIANLÄHTEET 3.1 Teollisuuden sivutuotteet Ylöjärvellä ei ole teollisuutta, jossa syntyisi suuria määriä energiakäyttöön soveltuvia sivutuotteita. Sähköntuotannon kannalta mielenkiintoisimpia yrityksiä lienevät lämpöeristeitä valmistava Huurre ja muovituotteita valmistava Plastiroll. Muuten energiakäyttöön soveltuvat lähinnä yrityksissä syntyvät pakkausjätteet. Huurre Groupin Ylöjärven tehtaalla syntyy yrityksen mukaan muun energiajätteen lisäksi jonkin verran poltettavaksi soveltuvaa polyuretaanivaahtoa. Osa tästä käytetään toisarvoisiin eristystöihin, kuten routaeristyksiin. [7] Jätehuollosta vastaa Ylöjärvellä Pirkanmaan Jätehuolto, joka kerää energiajätettä yrityksiltä. Kuntakohtaisia tilastoja energiajätteen määristä ei ole saatavilla. Jotain kokonaiskuvaa voi antaa Satakunnan energiatoimiston selvitys vuodelta 2002, jossa arvioitiin energiajätteen hyödyntämispotentiaaliksi koko Pirkanmaan alueella GWh. Tämä vastaa % selvityksessä löydetystä kokonaisenergiamäärästä, ollen hakkuutähteen kanssa parhaaksi arvioitu uusiutuvan energian lisäyskohde. [26, s. 12] 3.2 Maatalous Peltoenergia Pelloilta saadaan energiaa joko hyödyntämällä elintarviketuotantoon kelpaamaton olki tai viljelemällä kasvia pelkästään energiakäyttöön. Olkien hyödyntäminen ei estä pellon käyttöä elintarviketuotantoon, mutta hehtaaria kohti saadut energiamäärät ovat olemattomat verrattuna suoraan energiaviljelyyn. Ruokohelven käyttöä energiakasvina lienee Suomessa tutkittu eniten. Ruokohelpi on helposti viljeltävä monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa 1,5-2 m korkuiseksi. Eniten työtä aiheuttaa viljelmän perustaminen, jolloin rikkakasvien torjunnasta tulee huolehtia. Satoa päästään korjaamaan keväällä kahden vuoden kuluttua viljelmän perustamisesta. Viljelmä tuottaa satoa kylvämisen jälkeen yli kymmenen vuotta. Ruokohelven viljely ei vaadi erityisiä koneita, joten sen viljelyyn siirryttäessä ei tarvitse tehdä investointeja. Kasvi kestää hyvin sekä kosteutta että kuivuutta, ja sen lannoitustarve on vähäinen. [8]

10 3. Mahdolliset energianlähteet 5 Ruokohelven sato on 6-8 tonnia hehtaarilta ja lämpöarvo 3,7-3,9 MWh/tonni. Tästä saadaan yhden hehtaarin kokoisen viljelmän vuotuiseksi energiantuotannoksi MWh. [8] [9] Painoon suhteutettu energiasisältö on ruokohelvellä hieman yli puolet kivihiilen vastaavasta. Taloudellinen kuljetusetäisyys ei kuitenkaan ole läheskään samaa luokkaa, sillä ruokohelven energiasisältö tilavuusyksikköä kohden on huono, noin 0,3 MWh/m 3. [10] Ylöjärven alueella oli viljelyalaa vuonna 2007 noin 4500 hehtaaria, josta ruokohelpeä viljeltiin 1,8 hehtaarin alalla (kts. kuva 3.2.1). Koko viljelyalasta kesannolla oli noin 500 hehtaaria, josta edelleen 230 hehtaaria oli velvoitekesantoa.[11] Velvoitekesanto tarkoittaa lain määräämää kesantoalaa, joka vaaditaan maataloustuen saamiseksi. Velvoitekesantoalalla kasvavia kasveja ei saa käyttää taloudellisesti hyödyksi, joten myöskään energiaviljelyä ei tällä alalla saa harjoittaa. [12] Vuonna 2007 kesannointivelvoite oli 5 %. Lisäksi on todettava, että kesannoitavat pellot saattavat olla keskimäärin huonommasta päästä saavutettavuuden kannalta, siis pieninä paloina kaukana muista viljelijän pelloista. Ei siis voida olettaa, että kaikkien näiden peltojen käyttö muuttuisi energiaviljelyyn siirryttäessä taloudellisemmaksi. Ruokohelpeä voidaan käyttää turpeeseen seostettuna turvevoimalassa, siitä voidaan puristaa pellettejä tai sitä voidaan seostaa biokaasumädättämössä prosessoitavaan lietteeseen kaasuntuotannon optimoimiseksi Karjatalous Karjankasvatuksessa syntyy sivutuotteena lantaa, joka voidaan käyttää peltojen lannoitukseen. Lannasta voidaan kuitenkin valmistaa mädättämällä biokaasua ja silti käyttää saatua jätettä myös lannoitukseen. Mädätyslaitos toimii tehokkaammin, mikäli lannan sekaan sekoitetaan myös kiinteää biojätettä, kuten peltobiomassaa. Puujäte tosin ei kelpaa mädättämöön, sillä bakteerit eivät pysty hajottamaan puussa olevaa ligniiniä. [13, s. 20] Paras metaanintuotanto saavutetaan, kun biohajoavasta aineksesta noin 30 % tulee kasveista. Tämä vastaa noin 5 % lietteen märkäpainosta. [25, s. 81] Taulukossa 3.1 on esitetty joidenkin eläinten vuotuisia lannantuotantomääriä sekä näiden eläinten lukumäärä Ylöjärvellä vuonna Tiedot eläinmääristä on saatu Ylöjärven maataloussihteeriltä. Yhdestä kilosta kuivalantaa saadaan biokaasua 0,4-0,7 m 3, joten Ylöjärven vuotuinen biokaasun tuotanto voisi olla m 3. Tämän biokaasumäärän energiasisältö olisi 65 % metaanisisällöllä 6-12 GWh. Käsittelyssä on otettava lisäksi huomioon, että lietteen kuiva-ainepitoisuus on 5-7 %, joten todellinen käsiteltävä lietemäärä on huomattavasti suurempi. [14, s. 148] Biokaasun käyttöä rajoittaa sen epäpuhtaus. Tyypillinen metaanipitoisuus on biokaasussa %, kun maakaasussa se on vastaavasti %. Metaanin lisäksi bio-

11 3. Mahdolliset energianlähteet 6 Kuva 3.1: Kevättalvella otettu kuva Ylöjärven ainoalta, 1,8 hehtaarin ruokohelpiviljelmältä. Satoa ei ole vielä ehditty korjata, koska viljelmä on vasta vuoden ikäinen, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen syyskesällä kasvusto oli viljelijä Jorma Hirvijärven mukaan odotetusti noin 70 cm korkuinen. Sato käytetään todennäköisesti kuivikkeena, sillä energiaviljelysopimuksia ei näin pienelle peltoalalle tehdä. Eläin Kuivalantaa (kg/a) Eläimiä Yhteensä (kg/a) Nauta Sika Kana 6, Yhteensä Taulukko 3.1: Eri eläinten lannantuotantomääriä. [14, s. 148]

12 3. Mahdolliset energianlähteet 7 kaasu sisältää hiilidioksidia, joka pienentää kaasun energiasisältöä. Lisäksi biokaasu sisältää pieniä määriä muita haitta-aineita, jotka voivat aiheuttaa ongelmia käytettäessä kaasua polttomoottorissa tai polttokennossa. [13, s. 40] Kuvassa 3.2 on esitetty Ylöjärven viiden suurimman nautatilan maantieteellinen sijoittuminen. Koska lannan energiakäytössä tarvittavat lähtötuotteen määrät ovat suuria tuotettuun energiamäärään suhteutettuna, on kuljetusetäisyydet syytä ottaa huomioon laitosten sijoittelua pohdittaessa. Kartasta nähdään, että mikäli näiden tilojen lietteet käsiteltäisiin yhdessä laitoksessa, keskimääräiseksi kuljetusetäisyydeksi tulisi parhaassa tapauksessa noin 10 km. Mikäli kolme entisen Viljakkalan alueella sijaitsevaa tilaa rakentaisivat mädätyslaitoksen, voisi keskimääräinen kuljetusetäisyys pudota alle neljään kilometriin. Kuva 3.2: Viiden suurimman nautatilan sijoittuminen Ylöjärvelle. [11] Mädätyslaitoksen suunnittelussa tulee myös huomioida, että lainsäädäntö vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin yli tonnin vuosittaisen lietemäärän käsitteleviltä laitoksilta. [13, s. 35] Tämä vastaa noin noin 800 lypsylehmää, joten tässä tapauksessa kriteeri täyttyy.

13 3. Mahdolliset energianlähteet Metsätalous Metsää on Ylöjärvellä hehtaaria. Pirkanmaan metsäkeskus on vuonna 2006 tehnyt selvityksen metsien energiapotentiaalista. Selvityksessä energiapotentiaalille on laskettu ylärajat sekä tekniseltä että taloudelliselta kannalta. Tekninen yläraja tarkoittaa metsänhoidollisesti kestävän puunkäytön ylärajaa. Taloudellinen yläraja huomioi lisäksi mm. kuljetusetäisyydet olemassaoleviin energiantuotantolaitoksiin. Selvityksen tulokset on esitetty taulukossa 3.2. Ylöjärven metsistä on siis taloudellisesti saatavilla noin 63 GWh energiaa. Mikäli puun hyötykäyttö muissa kohteissa, kuten paperiteollisuudessa vähenee, järkevästi hyödynnettävissä oleva energiapotentiaali voi olla huomattavastikin suurempi. Puun hyötykäytön lisääminen energiantuotannossa vaatii poltto-, kaasutus tai pelletöintilaitoksen. Tällä hetkellä lähin pelletöintilaitos sijaitsee Parkanossa noin 70 kilometrin päässä. [16, s. 18] Keräyskohde Tekninen (m 3 /a) Taloudellinen (m 3 /a) Hakkuutähde Kannot Nuoren metsän kunnostus Yhteensä Taulukko 3.2: Ylöjärven metsien energiakäytön arvioitu potentiaali. Määrät kuutioina, energiasisältö 2 MWh/m 3 [15] 3.3 Tuulivoima Perinteisesti tuulivoiman ajatellaan soveltuvan parhaiten rannikko- ja tunturialueille. Suuren mittakaavan tuulivoimahankkeet lieneekin järkevintä toteuttaa sisämaata edullisempiin paikkoihin, mikäli suinkin mahdollista. Markkinoilla on kuitenkin pientuulivoimaloita, jotka on suunniteltu tuottamaan energiaa jo pienemmilläkin tuulennopeuksilla. Kuvassa 3.4 näkyy Pirkkalan säähavaintoaseman mittauksiin perustuva tuulennopeuden todennäköisyysjakauma alueelle. Rosoisuusluokka on WAsP-analyysiohjelman käyttämä tunnusluku, joka kuvaa voimalan sijoituspaikan maastoa. Sen laskennassa otetaan huomioon mm. alueen korkeuskäyrä ja tuulen esteet. Kuvassa 3.3 on näkyvissä Finnwind Oy:n valmistaman nimellisteholtaan 4 kw:n Tuule T188-pientuulivoimalan energiantuotannon pysyvyyskäyrä 10 m korkeudessa 1 olevalle voimalalle rosoisuusluokassa 3. Pysyvyyskäyrän perusteella voidaan arvioida voimalan tuottavan vuoden aikana noin 5 MWh sähköä. Tämä vastaa valmistajan 1 Tuule T188:n mukana toimitetaan 12 m masto.

14 3. Mahdolliset energianlähteet P (kw) t (h) Kuva 3.3: Tuule T188-pientuulivoimalan sähköntuotannon arvioitu pysyvyyskäyrä valmistajan ilmoittaman tehokäyrän mukaan rosoisuusluokan 3 maastossa[17, s. 4]. arviota kyseisen tuulivoimalan tuotosta sisämaassa. Voimalan hinta on tällä hetkellä euroa, joten 20 vuoden investointiajalla ja 5 % korolla sähkön hinnaksi saadaan 20 c/kwh, mikäli ylläpitokulut oletetaan merkityksettömiksi. 3.4 Minivesivoima Minivesivoimalla viitataan alle yhden megawatin tehoisiin vesivoimaloihin. Kunnan alueella on useita pieniä koskia, joihin on 1900-luvun alkupuolella rakennettu myllyjä tai sahoja, jotka sittemmin on poistettu käytöstä. Näiden koskien energia on mahdollista hyödyntää sijoittamalla vanhan laitoksen yhteyteen pieni turbiini. Mikäli työ tehdään huolella, ei maisema välttämättä muutu oleellisesti. Nykyaikainen minivesivoimalaitos ei tarvitse paikalle käyttöhenkilökuntaa, sillä laitosta voidaan ohjata automatiikalla. Kosken teho voidaan laskea kaavalla P m = µ ρ g MQ H (3.1) jossa µ on laitoksen hyötysuhde, ρ veden tiheys (1000 kg/m 3 ), g putoamiskiihtyvyys (9,81 m/s 2 ), MQ virtaama ja H putouskorkeus. Taulukon 3.3 koskista pienin on Haapakoski, jonka teho on kaavan mukaisesti noin 8 kw. Suurimpien koskien teho on vajaa 40 kw. Valitettavasti putouskorkeudeltaan suurimmasta Riihikoskesta ei ole saatavilla virtaamatietoa. Minivesivoiman investointikustannukset ovat noin e/kw. Kokonaiskus-

15 3. Mahdolliset energianlähteet rosoisuusluokka 0 rosoisuusluokka 1 rosoisuusluokka 2 rosoisuusluokka 3 rosoisuusluokka 4 rosoisuusluokka 5 p Tuulen nopeus (m/s) Kuva 3.4: Weibull-jakauma Pirkkalan säähavaintoaseman mittausten perusteella 10m korkeudella. [18, s. 192] Nimi Valuma-alue Virtaama Putouskorkeus Rakenteet Haapakoski 21 km 2 0,2 m 3 /s 4,4 m mylly Pengonkoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m mylly Kylmäkoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m saha Koivistonkoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m saha, mylly Hyyrynkoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m saha, mylly Myllykoski 85 km 2 0,8 m 3 /s 5 m mylly Lahden myllykoski 75 km 2 0,7 m 3 /s 5 m mylly Riihikoski - - 8,5 - Taulukko 3.3: Ylöjärven kosket. [19] tannukset muodostuvat pääosin investointikustannuksista, käyttökustannukset ovat hyvin pienet. Investointikustannukset taas määräytyvät pitkälti sen mukaan, miten paljon rakennustöitä padon kunnostaminen tai rakentaminen vaatii. [20, s. 12] Tuotetun sähkön hinnaksi muodostuu ennen tukia 2-5 c/kwh. Valtion pienvesivoimalle myöntämistä investointi- ja verotuista kerrotaan tarkemmin luvussa 4.2. Minivesivoiman hyötysuhde ei ole perinteisen vesivoiman tasoa. Tämä johtuu minivesivoimalan pienestä putouskorkeudesta. Putouskorkeus määrittää vesisuihkun nopeuden turbiinille, mikä taas pakottaa valitsemaan pienemmillä virtausnopeuksilla toimivan turbiinityypin. Tyypillisesti minivesivoiman hyötysuhde on 50 ja 60 prosentin välillä. Perinteisten veden potentiaalienergiaa hyödyntävien voimaloiden lisäksi on olemassa Tyson-turbiineja, joiden toiminta perustuu virtaavan vesimassan turbiinin la-

16 3. Mahdolliset energianlähteet 11 poihin aiheuttamaan nosteeseen. Toiminta on siis periaatteeltaan samanlaista kuin tuulivoimalassa. Tyson-turbiini ei siis vaadi virran patoamista, pelkkä liikkuva vesimassa riittää. Hyötysuhdetta Tyson-turbiinissa rajoittaa Betzin laki, jonka mukaan korkeintaan 59 % väliaineen kineettisestä energiasta voidaan muuntaa pyörimisenergiaksi. 3.5 Aurinkoenergia Auringon säteilyenergiaa tulee maan pinnalle parhaimmillaan noin 1 kw neliötä kohden. Saatuun energiamäärään vaikuttaa suuresti kellonaika sekä vallitsevat sääolot. Auringon säteilyenergiaa voidaan hyödyntää muuntamalla se suoraan sähköksi aurinkopaneelilla, tai sillä voidaan lämmittää kiertovettä, jonka lämpöenergia sitten hyödynnetään kiinteistön lämmityksessä lämpöpumpun avulla. Kaupallisten aurinkopaneelien sähköntuotannon hyötysuhteet ovat nykyään reilun 15 % luokkaa. Aurinkolämpöjärjestelmissä hyötysuhde on tyypillisesti %. Ylöjärvestä parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalla Tampereen Teknillisellä Yliopistolla on tutkittu aurinkosähkön soveltuvuutta energiantuotantoon. Tutkimuksen mukaan aurinkoenergiaa ei ole juurikaan saatavilla marraskuusta helmikuuhun. [21, s. 42] Aurinkosähkön tuotannon tehokkuutta eri paikoissa voidaan vertailla huipunkäyttöajalla, jonka kaava on t h = E a P n (3.2) jossa E a on vuodessa tuotettu energia ja P n on nimellisteho. Tampereen tutkimuksessa saatiin järjestelmän huipunkäyttöajaksi 936 tuntia. [21, s. 66] Esimerkiksi Saksassa, jossa aurinkosähkön hyödyntäminen on huomattavasti Suomea laajempaa, huipunkäyttöajat ovat samaa luokkaa. Kunnan alueella on pienehkö asukastiheys ja paljon pientaloja, joten aurinkopaneelien ja aurinkolämpöjärjestelmien sijoittaminen niiden katoille onnistunee useimmissa tapauksissa helposti. Aurinkopaneelien hinnat ovat vielä huomattavan suuret tuotettuun energiamäärään nähden. Nykyään hintataso on noin 7000 e/kw. Mikäli voimalan käyttöiäksi lasketaan 20 vuotta, koroksi 5% ja huipunkäyttöajaksi 900 h, saadaan aurinkosähkön hinnaksi 62 c/kwh. Mikäli oletetaan aurinkoenergiahankkeille tyypillinen 30 % investointituki(kts. s. 12), sähkön hinnaksi tulee 43 c/kwh.

17 12 4. ENERGIANTUOTANNON RAKENTAMISEEN LIITTYVIÄ SEIKKOJA 4.1 Pientuotannon liittäminen sähköverkkoon Verkkoyhtiö on velvoitettu liittämään verkkonsa alueella toimivat tuotantolaitokset sähköverkkoon. Ylöjärvellä toimii kolme eri sähköverkkoyhtiötä. Keskusta-alueella toimii Leppäkosken Sähkö, jonka lisäksi kunnan alueella verkkoa omistavat Vattenfall ja Tampereen Sähkölaitos. Leppäkosken sähkön verkkoon liityttäessä tuotantolaitoksilta ei peritä erillistä liittymismaksua, mikäli tuotantolaitoksen teho ei ylitä olemassaolevan sähköliittymän tehoa. Leppäkosken sähkö ei myöskään peri alle 1 MVA:n laitoksilta sähkön siirtomaksua, mutta liittymän vaatima mittaus maksaa 10 e/kk, jonka lisäksi veloitetaan 220 e suuruinen kertaluontoinen mittarinasennusmaksu. [22] Tuotantolaitoksen sähkölle täytyy myös löytää ostaja. Sähköä voidaan myydä joko sähkökauppaa käyvälle sähköyhtiölle, sähkömarkkinameklarille tai pienkäyttäjille. Sähköä myytäessä on kuitenkin muistettava maksaa sähköverot. [20, s. 33] 4.2 Investointi- ja verotuet Suomessa maksetaan uusiutuvan energian tuotantohanketta toteuttaville yrityksille tai yhteisöille harkinnanvaraista investointitukea. Tukea myönnetään sekä selvityshankkeille, että itse investoinneille. Valtio määrittää vuosittain jaettavan tukimäärän, joka jaetaan eri hankkeille. Tuen suuruus on maksimissaan 40 % investoinnista. [23, s. 56] Keskimääräisiä toteutuneiden hankkeiden tukiprosentteja Ylöjärven kannalta kiinnostavissa hanketyypeissä on kerätty taulukkoon 4.1. Uusiutuvalle sähkölle maksetaan myös tuotetun energiamäärän perusteella vero- Hanketyyppi Teknologiataso Keskimääräinen tukiprosentti Aurinkolämpö/sähkö 30 Pienvesivoima ( <1 MVA) 20 Biokaasu 20 Pienvoimalaitos (puu) tavanomainen Pienvoimalaitos (puu) uusi Taulukko 4.1: Myönnettyjen energiatukien keskimääräiset avustusprosentit [23, s. 58]

18 4. Energiantuotannon rakentamiseen liittyviä seikkoja 13 tukea. Tuen perusmäärä on 0,42 c/kwh ja suuruudet eri tuotantomuodoille on esitetty tarkemmin taulukossa 4.2. Kierrätyspolttoaineella tuotetulle sähkölle maksetaan alennettua verotukea. Vesivoimasta tuen piiriin kuuluvat alle yhden megavolttiampeerin laitokset. Metallurgisen teollisuuden jätekaasuilla ja kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotettu sähkö saa perustasoista verotukea. [23, s. 52] Tuulivoima ja metsähake Perustaso Kierrätyspolttoaine 0,69 c/kwh 0,42 c/kwh 0,25 c/kwh Taulukko 4.2: Uusiutuvan sähkön verotuet Lisäksi Ylöjärven energiahankkeiden kannalta oleellisia valtion tukimuotoja saattavat olla asuntojen energia- ja korjausavustukset sekä maa- ja metsätalousministeriön tuki energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Asuntojen energia- ja korjausavustusta jaetaan harkinnan perusteella asuntojen energiatehokkuutta parantavien hankkeiden toteuttamiseen. Energiapuun korjuuseen maksetaan tukea 7 euroa kiintokuutiolta ja haketukseen 1,70 euroa irtokuutiolta. [23, s. 63] Vuoden 2007 hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön biokaasulla tuotetun energian syöttötari alle 20 MW:n energiantuotantolaitoksille. Syöttötarilla on tarkoitus kattaa sähkön markkinahinnan ja biokaasusta tuotetun sähkön tuotantokustannusten välinen erotus. [24, s. 45]

19 14 5. YHTEENVETO Uusiutuvan energian lisääminen Ylöjärvellä on haastavaa, sillä maa- ja metsätaloutta lukuunottamatta taloudellisesti järkeviä uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia ei nykyisillä energian hinnoilla ja tuotantotuilla välttämättä löydy. Ehkä taloudellisesti realistisin uusiutuvan energian tuotantolaitos olisi karjanlantaa ja peltobiomassaa hyödyntävä mädätyslaitos, jonka kaasu käytettäisiin yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa. Mikäli biokaasusähkön syöttötari otetaan käyttöön, olisi hanke hyvin suurella todennäköisyydellä kannattava. Kunnan alueen energiantarpeesta sillä katettaisiin kuitenkin vain pieni osa. Suurin energiapotentiaali on metsien hakkuutähteissä. Niiden hyödyntäminen on jossain määrin mahdollista jo nyt Parkanossa sijaitsevan pellettitehtaan kautta, mutta energiatehokkaampi hyödyntäminen vaatisi lähialueelle puuenergiaa hyödyntävän energiantuotantolaitoksen. Pienvesivoimainvestoinnit saattaisivat joissain tapauksissa tuottaa sähköä hyvinkin edulliseen hintaan, mutta valitettavasti sitä voidaan rakentaa parhaassakin tapauksessa vain joitakin satoja kilowatteja. Oikeastaan ainoa kaupallisesti saatavilla oleva uusiutuvan energian lähde, jota voidaan rakentaa lähes rajattomasti, on aurinkoenergia. Aurinkosähkön kustannukset vain ovat nykyisillä aurinkopaneelien hinnoilla aivan liian suuret, minkä lisäksi aurinkoenergiaa saadaan Suomen oloissa käytännössä vain kesällä, silloinkin pelkästään päivällä. Sähköverkosta täysin riippumatonta energiaratkaisua ei onneksi tarvitse Ylöjärvellä etsiä, joten aurinkosähkö voi muuttua varteenotettavaksi tuotantomuodoksi paneelien hintojen laskiessa tai uusiutuvan energian tukijärjestelmien uudistamisen myötä.

20 15 LÄHTEET [1] Uusiutuvan energian käyttö suomessa. Motiva. fi/toiminta/uusiutuva-energia/uusiutuvanenergiankayttosuomessa/, [2] Sähköpostivaihto: Sähkön kulutus kunnittain. Energiateollisuus. [3] Puhelinkeskustelu. Timo Pesonen, Tampereen sähkölaitos. [4] Ympäristolupa. Tampereen sähkölaitos, 6MW lämpölaitos. [5] Ympäristolupa. Tampereen sähkölaitos, 12MW lämpölaitos. [6] Ympäristolupa. Vattenfall, 2MW lämpölaitos. [7] Sähköpostivaihto. Markku Lehti, Huurre insulation Oy. [8] Pahkala, K., Isolahti, M., Partala, A., Suokannas, A., Kirkkari, A-M., Peltonen, M., Sahramaa, M., Lindh, T., Paappanen, T., Kallio, E., Flyktman, M Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten. MTT. [9] Biopolttoaineiden lämpöarvoja. Motiva. motiva.fi/fi/toiminta/uusiutuva-energia/bioenergia/ biopolttoaineidenlampoarvoja/, [10] Ruokohelpi polttoaineena. Vapo polttoesite.pdf, [11] Sähköpostivaihto. Mirja Venesmäki, maaseutusihteeri, Ylöjärvi. [12] Maa- ja metsätalousministeriön asetus suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista (183/2006). [13] Lehtomäki, A., Paavola, T., Luostarinen, S., Rintala, J Biokaasusta energiaa maatalouteen - raaka-aineet, teknologiat ja lopputuotteet. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 85. [14] Alakangas, E VTT tiedotteita 2045: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. VTT. [15] Raitila, J Pirkanmaan puuenergiaselvitys. Pirkanmaan metsäkeskus. [16] Paju, P., Alakangas, E Puupellettien tuotanto-, jakelu- ja käyttöketjun tekniikka, talous ja markkinat. OPET Finland, VTT Prosessit. fi/opet/pdf/opet_raportti1_2002.pdf

21 LÄHTEET 16 [17] Tekninen kuvaus, Tuule T188 tuulivoimala. Finnwind Oy. tekninenkuvaus_fin.pdf, [18] Tammelin, B Suomen tuuliatlas. Ilmatieteen laitos. [19] Koski-inventointi. Vesihallitus. [20] Pöyry Energy Oy Sähkön pientuotannon liittäminen verkkoon. Motiva. [21] Kitunen, J Aurinkosähkön soveltuvuus hajautettuun energiantuotantoon Suomessa, Diplomityö. Tampereen Teknillinen Yliopisto, sähkötekniikan koulutusohjelma. [22] Sähköpostikeskustelu. Jukka Leikkanen, Leppäkosken sähkö. [23] Tervo, P., Vuori-Karvia, H EU:n päästökaupan, energiaverotuksen ja energiantuotannon tukien yhteensovittaminen. Työryhmän mietintö. Kauppaja teollisuusmenisteriön julkaisuja 35/2004. [24] Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma [25] Lehtomäki, A Biogas production from energy crops and crop residues. Jyväskylän yliopisto. docs/annimari_lehtomaki.pdf [26] Pirkanmaan energiatase ja kasvihuonekaasupäästöselvitys, loppuraportti. Satakunnan energiatoimisto. Energiatase.pdf,

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot