Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION"

Transkriptio

1 Tekijä(t) - Författare - Author(s) Helena Taskinen, Olli-Pekka Ryynänen ja Juha Kinnunen Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa, Loppuraportti Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin terveyskeskuksen raportteja ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2012 ISBN pdf KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 52 Osanumero - Del nummer Part number 2012:1 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen yhteistyönä käynnistämä arviointi- ja kehittämishanke alkoi syyskuussa Arviointi- ja kehittämishankkeen käytännön toteuttamisesta vastasi Itä- Suomen yliopisto. Hanke koostui kahdesta osakokonaisuudesta: 1) Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn tuottavuuden parantaminen ja 2) kaupunginsairaalan vuodeosastojen hoitotyön työjärjestelyt. Hankkeen päätavoitteena oli Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaan-hoidon vastaanottotoiminnan työn ja kaupunginsairaalan vuodeosastojen hoitotyön tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen työ- ja toimintaprosesseja uudistamalla. Hankkeen ensimmäisen vaiheen lähtötilanteen analysoinnissa käytettiin seuraavia aineistoja sekä niiden keruun menetelmiä: 1) Helsingin terveyskeskuksen tietojärjestelmien tuottamia terveysasemaosaston ja kaupunginsairaalan toimintaa koskevia tilastoja ja muita tilastodokumentteja, 2) kaupunginsairaalan yksiköiden ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ylimmän johdon haastattelut (N=27), 3) kaupunginsairaalan vuodeosastojen ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskeisimpien ammattiryhmien (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät) ryhmähaastattelut (N=37), 4) joidenkin terveysasemien (N=5) ja kaupunginsairaalan vuodeosastojen (N=4) havainnointi sekä erillisselvitysten ja kehittämissuunnitelmien sisällön analyysit. Muutosvaiheen aineistoja koottiin sähköisellä kyselyllä alkuvuodesta Kyselyssä kiinnostuksen kohteena oli kaupunginsairaalan ja terveysasemien kehittämiskohteet, työyksiköiden toiminta ja johtaminen, hoidon laatu ja potilasturvallisuus sekä työkäytänteet ja muutosvalmius. Kysely kohdistui kaikille terveysasemille (26). Kaupunginsairaalasta kyselyn kohteena oli 26 vuodeosastoa. Systemaattisella satunnaisotannalla valittu otos muodostui Helsingin terveyskeskuksen kaupunginsairaalaosaston vuodeosastojen ja terveysasemaosaston terveysasemien potilashoitoon osallistuvasta henkilöstöstä: hoitohenkilöstö, lähijohto, lääkärit sekä kuntoutus- ja erityistyöntekijöitä. Sekä kaupunginsairaalan että terveysasemien otos oli 750 henkilöä. Sähköinen kysely toteutettiin Digium Oy:n kautta tammi maaliskuussa Kaupunginsairaalan osalta tietoja koottiin myös ylihoitajien (N=6) puhelinhaastattelulla alkuvuodesta Te-050.doc Hankkeen ensimmäisen vaiheen keskeisiä tuloksia julkaistiin lähtötilanteen raportissa, jonka pohjalta Kaupunginsairaalalle ehdotetut kehittämiskohteet olivat: 1) varhaisen kuntouttavan toimintakonseptin kehittäminen, johon liittyi olennaisesti 2009 toimintansa aloittaneen Haartmanin sairaalan toiminta- ja hoitokulttuurin muutos sekä 2) tarkoituksenmukaisen työnjaon ja toimintakäytänteiden kysymykset. Terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan osalta kehittämiskohteiksi ehdotettiin jo osin käytössä olleen 1) työparimallin vakiinnuttaminen ja tiimimalliksi laajentaminen, 2) pikavastaanoton käyttöönotto ja 3) sähköisen asioinnin kehittäminen. Kaupunginsairaalassa varhaisen kuntouttavan työotteen toimintakonsepti on omak-suttu ja vakiintunut tai vakiintumassa käytänteeksi melko laajasti, tosin käytännön sovellutuksissa on yksikköjen välillä vaihtelua. Toimintakonseptin käytön vaikutusten voi tulkita näkyneen myös kaupunginsairaalan toimintaa kuvaavissa indikaattoreissa. Vielä alkuvuodesta 2010 kehitys meni hyvään suuntaan; hoitoketjut toimivat aikaisempaa paremmin. Tilanne kuitenkin vaikeutui uudelleen kesällä 2010; hoitoketjujen toimivuus on huonontunut oleellisesti erityisesti sosiaalitoimeen päin. Akuuttia hoitoa tarvitsevien ikääntyneiden palveluketjun voidaan arvioida heikentyneen ainakin osittain pitkäaikaishoitoa koskeneiden hallinnollis-organisatoristen päätösten seurauksena. Työnjakoa ja työn tekemisen käytänteitä tulee edelleen kehittää, jotta hoitohenkilös-tön työaika tulisi optimaalisesti kohdennetuksi pääsiassa hoidollisiin tehtäviin kuten esimerkiksi varhaiseen kuntouttavaan työhön ei-hoidollisten tehtävien jäädessä nykyistä vähäisemmäksi. Kyselyn tulosten mukaan hoitajien työaikaa kului jonkin verran myös ns. ei -hoidollisiin tehtäviin. Näitä olivat mm. ruokatarjotinten jakaminen ja keruu, siivous, yleinen järjestys ja korjaus, potilashuoneiden ja/tai potilaiden välineiden puhdistaminen, erilaiset tilaukset ja tilattujen tavaroiden järjestely. Myös raportointikäytänteiden kriittinen arviointi on erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta tärkeää.

2 Rakenteista kirjaamista tulisi kehittää siten, että varhaisen kuntouttavan toimintakonseptin välineen eli tsekkauslistan asiasisällöt kulkisivat ja näkyisivät mahdollisimman selkeästi rakenteisen kirjaamisen sisältöalueissa (komponenteissa). Työparimalli on siirtynyt vakiokäytännöksi lähes kaikilla terveysasemilla. Kaikilla Helsingin kaupungin terveysasemilla (26) on siirrytty viimeistään alkuvuodesta 2011 työparimallin käyttöön. Kyselyn perusteella siihen suhtautuminen on myönteistä. Tämän hankkeen aikana terveysasemilla toteutettiin myös organisaation itsensä käynnistämä työparimallin pilotointi ja muita pienempiä työparimalli -kokeiluja. Hankkeen yhteydessä tehdyissä haastatteluissa, aihepiirin käsittelyllä ohjaus- ja projektiryhmissä ja alkuvaihetta koskevassa raportissa aihetta käsiteltiin monipuolisesti, mikä oli saman suuntaista ja vahvistavaa jo käynnissä olleelle kehittämistyölle. Siten hankkeen voidaan katsoa myötävaikuttaneen työparimallin vakiinnuttamiseen kaikille terveysasemille. Pikavastaanotto -konsepti ei ole edennyt terveysasemilla kehittämiskohteelle asetet-tujen tavoitteiden suuntaisesti yhdeksi vastaanottomuodoksi. Muutamat terveysase-mat ovat kokeilleet pikavastaanottomallia ja kokemukset ovat pääosin olleet lupaavia vastaanottotoiminnan yhtenä kehittämismallina. Ehdotuksemme on, että tätä vastaanottomuotoa kannattaa yhä edelleen kehittää ja kokeilla kiireellisten ja kiireettömien vastaanottojen rinnalle yhdeksi vastaanoton muodoksi. Malliin suhtauduttiin terveysasemien kehittämisessä kriittisesti ja sitoutumista heikensi se, että samanaikaisesti hieman eri lähtökohdista terveysasemilla otettiin käyttöön vapaaseen hakeutumiseen liittyen uusi toimintamalli, jossa poistuttiin aikaisemmasta alueellisesta omalääkärijärjestelmästä ja siirryttiin listautumismalliin. Samalla muutettiin myös ajanvarausjärjestelmää. Aikaisemmin potilaat ohjattiin pääsääntöisesti asuinalueen mukaisella omalääkärille tai omahoitajalle. Listautumismallissa ohjataan listautumisen mukaisesti omalääkärille tai omahoitajalle, mutta jos tämä ei ole mahdollista tai tarpeellista potilaan vaivan suhteen annetaan tasaisesti aikoja muille aseman lääkäreille ja hoitajille (ns. kohdennettu yhteisvastuu). Lisäksi lääkärille tai hoitajalle listautumattomat hoide-taan yhteisvastuullisesti. Tämä joustavoittaa myös kiireellisten asioiden hoitamista. Sähköisen asioinnin toimintamallin kehitystyö on käynnissä. Takaisinsoitto järjestelmä on käytössä muutamalla terveysasemalla. Sähköisen asioinnin pilotti on käynnissä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, myös neuvolapilotti on käynnissä. Sähköisen asioinnin kehittämistä on hidastanut se, että tekniikka eli Pegasos-potilastietojärjestelmä ei ole sallinut laajempaa käyttöönoton suunnittelua ja toteuttamista. Vasta järjestelmän uusi versio mahdollistaa tämän. Myös takaisinsoittojärjestelmän levittämisen suhteen tekniikka on ollut estävänä tekijänä. Tehokkuuden ja tuottavuuden kriteereillä yli 65 -vuotiaiden akuutisti sairastuneiden hoitoketjun toimivuuden ja vaikuttavuuden paranemisella on potentiaalisesti erittäin merkittäviä aineellisten ja aineettomien resurssien tehostumisen todennäköisyys. Terveysasemien työparimalli sisältää myös tuottavuuspotentiaalia, jossa hoidon tarpeen arviota parannetaan kahdella tavalla: 1) omahoitajuus (=tuntee paremmin) ja 2) ammattitason nosto eli rakennemuutos, missä ammattirakennetta muutetaan korkeammin koulutettuun suuntaan. Muiden kehittämiskohteiden osalta kyse on ensisijaisesti toiminnallisista, sisällöllisistä ja hoidon laadullisista parannuksista. Avainsanat - Nyckelord - Key words Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, HELSINGFORS STAD Telefon: painettu, sähköinen Distribution: City of Helsinki Health Centre / Information Services P.O. Box 6000, City of Helsinki Tel:

3 Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa Loppuraportti Helena Taskinen, Olli-Pekka Ryynänen ja Juha Kinnunen

4 TIIVISTELMÄ Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen yhteistyönä käynnistämä arviointi- ja kehittämishanke alkoi syyskuussa Arviointi- ja kehittämishankkeen käytännön toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopisto. Hanke koostui kahdesta osakokonaisuudesta: 1) Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn tuottavuuden parantaminen ja 2) kaupunginsairaalan vuodeosastojen hoitotyön työjärjestelyt. Hankkeen päätavoitteena oli Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn ja kaupunginsairaalan vuodeosastojen hoitotyön tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen työ- ja toimintaprosesseja uudistamalla. Hankkeen ensimmäisen vaiheen lähtötilanteen analysoinnissa käytettiin seuraavia aineistoja sekä niiden keruun menetelmiä: 1) Helsingin terveyskeskuksen tietojärjestelmien tuottamia terveysasemaosaston ja kaupunginsairaalan toimintaa koskevia tilastoja ja muita tilastodokumentteja, 2) kaupunginsairaalan yksiköiden ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ylimmän johdon haastattelut (N=27), 3) kaupunginsairaalan vuodeosastojen ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskeisimpien ammattiryhmien (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät) ryhmähaastattelut (N=37), 4) joidenkin terveysasemien (N=5) ja kaupunginsairaalan vuodeosastojen (N=4) havainnointi sekä erillisselvitysten ja kehittämissuunnitelmien sisällön analyysit. Muutosvaiheen aineistoja koottiin sähköisellä kyselyllä alkuvuodesta Kyselyssä kiinnostuksen kohteena oli kaupunginsairaalan ja terveysasemien kehittämiskohteet, työyksiköiden toiminta ja johtaminen, hoidon laatu ja potilasturvallisuus sekä työkäytänteet ja muutosvalmius. Kysely kohdistui kaikille terveysasemille (26). Kaupunginsairaalasta kyselyn kohteena oli 26 vuodeosastoa. Systemaattisella satunnaisotannalla valittu otos muodostui Helsingin terveyskeskuksen kaupunginsairaalaosaston vuodeosastojen ja terveysasemaosaston terveysasemien potilashoitoon osallistuvasta henkilöstöstä: hoitohenkilöstö, lähijohto, lääkärit sekä kuntoutus- ja erityistyöntekijöitä. Sekä kaupunginsairaalan että terveysasemien otos oli 750 henkilöä. Sähköinen kysely toteutettiin Digium Oy:n kautta tammi maaliskuussa Kaupunginsairaalan osalta tietoja koottiin myös ylihoitajien (N=6) puhelinhaastattelulla alkuvuodesta Hankkeen ensimmäisen vaiheen keskeisiä tuloksia julkaistiin lähtötilanteen raportissa, jonka pohjalta Kaupunginsairaalalle ehdotetut kehittämiskohteet olivat: 1) varhaisen kuntouttavan toimintakonseptin kehittäminen, johon liittyi olennaisesti 2009 toimintansa aloittaneen Haartmanin sairaalan toiminta- ja hoitokulttuurin muutos sekä 2) tarkoituksenmukaisen työnjaon ja toimintakäytänteiden kysymykset. Terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan osalta kehittämiskohteiksi ehdotettiin jo osin käytössä olleen 1) työparimallin vakiinnuttaminen ja tiimimalliksi laajentaminen, 2) pikavastaanoton käyttöönotto ja 3) sähköisen asioinnin kehittäminen.

5 Kaupunginsairaalassa varhaisen kuntouttavan työotteen toimintakonsepti on omaksuttu ja vakiintunut tai vakiintumassa käytänteeksi melko laajasti, tosin käytännön sovellutuksissa on yksikköjen välillä vaihtelua. Toimintakonseptin käytön vaikutusten voi tulkita näkyneen myös kaupunginsairaalan toimintaa kuvaavissa indikaattoreissa. Vielä alkuvuodesta 2010 kehitys meni hyvään suuntaan; hoitoketjut toimivat aikaisempaa paremmin. Tilanne kuitenkin vaikeutui uudelleen kesällä 2010; hoitoketjujen toimivuus on huonontunut oleellisesti erityisesti sosiaalitoimeen päin. Akuuttia hoitoa tarvitsevien ikääntyneiden palveluketjun voidaan arvioida heikentyneen ainakin osittain pitkäaikaishoitoa koskeneiden hallinnollis-organisatoristen päätösten seurauksena. Työnjakoa ja työn tekemisen käytänteitä tulee edelleen kehittää, jotta hoitohenkilöstön työaika tulisi optimaalisesti kohdennetuksi pääsiassa hoidollisiin tehtäviin kuten esimerkiksi varhaiseen kuntouttavaan työhön ei-hoidollisten tehtävien jäädessä nykyistä vähäisemmäksi. Kyselyn tulosten mukaan hoitajien työaikaa kului jonkin verran myös ns. ei -hoidollisiin tehtäviin. Näitä olivat mm. ruokatarjotinten jakaminen ja keruu, siivous, yleinen järjestys ja korjaus, potilashuoneiden ja/tai potilaiden välineiden puhdistaminen, erilaiset tilaukset ja tilattujen tavaroiden järjestely. Myös raportointikäytänteiden kriittinen arviointi on erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta tärkeää. Rakenteista kirjaamista tulisi kehittää siten, että varhaisen kuntouttavan toimintakonseptin välineen eli tsekkauslistan asiasisällöt kulkisivat ja näkyisivät mahdollisimman selkeästi rakenteisen kirjaamisen sisältöalueissa (komponenteissa). Työparimalli on siirtynyt vakiokäytännöksi lähes kaikilla terveysasemilla. Kaikilla Helsingin kaupungin terveysasemilla (26) on siirrytty viimeistään alkuvuodesta 2011 työparimallin käyttöön. Kyselyn perusteella siihen suhtautuminen on myönteistä. Tämän hankkeen aikana terveysasemilla toteutettiin myös organisaation itsensä käynnistämä työparimallin pilotointi ja muita pienempiä työparimalli -kokeiluja. Hankkeen yhteydessä tehdyissä haastatteluissa, aihepiirin käsittelyllä ohjaus- ja projektiryhmissä ja alkuvaihetta koskevassa raportissa aihetta käsiteltiin monipuolisesti, mikä oli saman suuntaista ja vahvistavaa jo käynnissä olleelle kehittämistyölle. Siten hankkeen voidaan katsoa myötävaikuttaneen työparimallin vakiinnuttamiseen kaikille terveysasemille. Pikavastaanotto -konsepti ei ole edennyt terveysasemilla kehittämiskohteelle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti yhdeksi vastaanottomuodoksi. Muutamat terveysasemat ovat kokeilleet pikavastaanottomallia ja kokemukset ovat pääosin olleet lupaavia vastaanottotoiminnan yhtenä kehittämismallina. Ehdotuksemme on, että tätä vastaanottomuotoa kannattaa yhä edelleen kehittää ja kokeilla kiireellisten ja kiireettömien vastaanottojen rinnalle yhdeksi vastaanoton muodoksi. Malliin suhtauduttiin terveysasemien kehittämisessä kriittisesti ja sitoutumista heikensi se, että samanaikaisesti hieman eri lähtökohdista terveysasemilla otettiin käyttöön vapaaseen hakeutumiseen liittyen uusi toimintamalli, jossa poistuttiin aikaisemmasta alueellisesta omalääkärijärjestelmästä ja siirryttiin listautumismalliin. Samalla muutettiin myös ajanvarausjärjestelmää. Aikaisemmin potilaat ohjattiin pääsääntöisesti asuinalueen mukaisella omalääkärille tai omahoitajalle. Listautumismallissa ohjataan listautumisen mukaisesti omalääkärille tai omahoitajalle, mutta jos tämä ei ole mahdollista tai tarpeellista potilaan vaivan suhteen annetaan tasaisesti aikoja muille aseman lääkäreille ja hoi-

6 tajille (ns. kohdennettu yhteisvastuu). Lisäksi lääkärille tai hoitajalle listautumattomat hoidetaan yhteisvastuullisesti. Tämä joustavoittaa myös kiireellisten asioiden hoitamista. Sähköisen asioinnin toimintamallin kehitystyö on käynnissä. Takaisinsoitto järjestelmä on käytössä muutamalla terveysasemalla. Sähköisen asioinnin pilotti on käynnissä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, myös neuvolapilotti on käynnissä. Sähköisen asioinnin kehittämistä on hidastanut se, että tekniikka eli Pegasos-potilastietojärjestelmä ei ole sallinut laajempaa käyttöönoton suunnittelua ja toteuttamista. Vasta järjestelmän uusi versio mahdollistaa tämän. Myös takaisinsoittojärjestelmän levittämisen suhteen tekniikka on ollut estävänä tekijänä. Tehokkuuden ja tuottavuuden kriteereillä yli 65 -vuotiaiden akuutisti sairastuneiden hoitoketjun toimivuuden ja vaikuttavuuden paranemisella on potentiaalisesti erittäin merkittäviä aineellisten ja aineettomien resurssien tehostumisen todennäköisyys. Terveysasemien työparimalli sisältää myös tuottavuuspotentiaalia, jossa hoidon tarpeen arviota parannetaan kahdella tavalla: 1) omahoitajuus (=tuntee paremmin) ja 2) ammattitason nosto eli rakennemuutos, missä ammattirakennetta muutetaan korkeammin koulutettuun suuntaan. Muiden kehittämiskohteiden osalta kyse on ensisijaisesti toiminnallisista, sisällöllisistä ja hoidon laadullisista parannuksista.

7 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteet ja tehtävät Hankkeen vaiheet KEHITTÄMISKOHTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET Kaupunginsairaalan vuodeosastojen kehittämiskohteet Varhainen kuntouttava työote -toimintakonsepti Toimintakäytänteet ja työnjaon kysymykset Terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan kehittämiskohteet Työparimalli ja tiimityö Pikavastaanotto Sähköinen asiointi Esitykset kehittämistoimien jatkamiseksi YHTEENVETO JA HANKKEEN ARVIOINTI LÄHTEET LIITTEET... 42

8 1 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Hankkeen tavoitteet ja tehtävät Helsingin terveyskeskus käynnisti yhdessä Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa syyskuussa 2008 hankkeen, jonka avulla pyritään edistämään työyhteisöjen tuloksellisuutta hyödyntämällä lääketieteen, teknologian ja hoitokäytäntöjen jatkuvaa kehittymistä ja uudistamalla henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa. Tämän arviointi- ja kehittämishankkeen käytännön toteuttamisesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen tutkijat. Hanke päättyy maaliskuun 2011 lopussa. Hanke koostuu kahdesta osakokonaisuudesta: 1. Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn tuottavuuden parantaminen ja 2. Kaupunginsairaalan vuodeosastojen hoitotyön työjärjestelyt Hankkeen päätavoitteena on Helsingin kaupungin terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan työn ja kaupunginsairaaloiden vuodeosastojen hoitotyön tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen työ- ja toimintaprosesseja uudistamalla. Nämä käsitteet on kuitenkin terveyspalvelujen yhteydessä määritettävä laajemmin kuin tavaratuotantoa tai yksinkertaista palvelutuotantoa organisoitaessa. Siksi tuottavuutta ja tehokkuutta ei voi tehdä suoraviivaisesti esimerkiksi henkilöstöpanoksia vähentämällä tai työmäärää ja tuotoksia lisäämällä. Terveydenhuollossa tehokkuuteen vaikuttavat hyvin monet määrälliset ja laadulliset tekijät samanaikaisesti. Ratkaisut on löydettävissä sekä voimavarojen kohdentamisen kautta että uusien ja kehittyneempien toimintakonseptien kehittämisen kautta. Ja niin, että alusta alkaen toimijat itse ovat mukana määrittämässä työtään koskevia ratkaisuja ja asettamassa niiden toteuttamista kiireellisyysjärjestykseen. Tässä hankkeessa ymmärrämme tuottavuuden holistiseen malliin pyrkivänä ilmiönä ja käsitteenä (ks. tarkemmin Kinnunen ym. 2010). Huomioimme terveyspalveluiden moniulotteiset erityispiirteet tuotantoprosessin arvioinnissa. Terveyspalveluiden mittaaminen yksinomaan esimerkiksi vastaanottokäynteinä tai hoitopäivinä ei katsota olevan tarkoituksenmukaista. Tuottavuutta arvioitaessa olemme kiinnostuneita myös palvelun laadusta eli terveyspalveluiden sisällöstä ja palveluiden vaikuttavuudesta. Vastaanottokäyntimäärien tarkastelu ei anna siihen vastausta, koska käynti ei sisällä keinojen kuvausta tuotettavan terveyspalveluun ja saatavaan terveyden lisäykseen asiakkailla. Tämän vuoksi olemme lähestyneet tuottavuutta sekä määrällisenä että laadullisena ilmiönä ja käsitteenä. Holistinen tuottavuus voi toteutua toimintatapojen ja käytänteiden, työnjaon ja työtilojen oikealla optimoinnilla.

9 2 1. Käytettävissä olevilla panoksilla voidaan tuottaa optimaalinen määrä palveluja 2. Ammatillisen osaamisen oikea koordinointi johtaa työnjaon ja toimintatapojen optimointiin 3. Työnjako ja toimintakäytänteet muuttuvat optimaaliseksi työtilojen ja teknologian tarkoituksenmukaisella organisoinnilla Tavoitteenamme oli siis terveydenhuollon toimijoiden, toimintojen ja tilojen optimaalinen integrointi suhteessa Helsingin terveyskeskuksen tavoitteeseen: asiakkaiden oikeaan hoitoon oikeassa paikassa. Näin ollen holistisen tuottavuuden näkökulman avulla on helpompi tunnistaa myös asiakkaiden terveystarpeet ja hoitoprosessien sisältö. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden rooli hankkeessa rajoittui tiedon keräämiseen, analysointiin ja raportointiin organisaatiolle sekä asiantuntemuksen tarjoamiseen erilaisissa yhteisissä ryhmissä, joissa kehittämiskohteiden toimia suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan. Lähtökohtana oli, että tutkijoiden havainnot olivat perusteluina kehittämiskohteiden määrittelyyn ja että Helsingin terveyskeskuksen johtajat vastaavat ja varmistavat yhteisesti sovittujen Tuottavuushankkeen kehitysideoiden toteuttamisesta ja siirtämisestä käytäntöön sekä antavat välittömän muutostukensa työntekijöille. 1.2 Hankkeen vaiheet Hankkeen ensimmäisen vaiheen eli lähtötilanteen analyysin tavoitteena oli kuvata ja määrittää mahdollisimman luotettavasti, millainen on arvioinnin ja kehittämisen kohteena olevien yksiköiden toimintojen nykytila ja millaista mahdollista vaihtelua toimintakäytänteisiin liittyy. Keskeisinä kiinnostuksen kohteina olivat vallitsevat työ- ja toimintaprosessit, toimintakulttuurit ja tilat. Hankkeen ensimmäisen vaiheen lähtötilanteen analysoinnissa käytettiin seuraavia aineistoja sekä niiden keruun menetelmiä: 1) Helsingin terveyskeskuksen tietojärjestelmien tuottamia terveysasemaosaston ja kaupunginsairaalan toimintaa koskevia tilastoja ja muita tilastodokumentteja, 2) kaupunginsairaalan ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan ylimmän johdon haastattelut (N=27), 3) kaupunginsairaalan vuodeosastojen ja terveysasemien avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan keskeisimpien ammattiryhmien (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät) ryhmähaastattelut (N=37), 4) joidenkin terveysasemien (N=5) ja kaupunginsairaalan vuodeosastojen (N=4) havainnointi sekä vuosien erillisselvitysten ja kehittämissuunnitelmien sisällön analyysit (ks. tarkemmin Liite 1). Alkukartoituksen tuloksia on raportoitu julkaisussa: Kinnunen Juha, Ryynänen Olli-Pekka, Taskinen Helena ja Kylänen Marika Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa. Lähtötilanteen raportti. Helsingin kaupunki, terveyskeskus, Raportteja 2010:2, Helsinki.

10 3 Lähtötilanteen analyysin perusteella tunnistettiin terveysasemien ja kaupunginsairaalan osastojen kehittämiskohteet, laadittiin toimenpide-ehdotukset ja muutosohjelmat. Tämän jälkeen vuonna 2009 siirryttiin varsinaiseen muutosvaiheeseen yhdessä sovittujen kehittämiskohteiden mukaisesti. Muutosvaiheen aineistoja koottiin sähköisellä kyselyllä 2010 alkuvuodesta. Kyselyssä kiinnostuksen kohteena oli kaupunginsairaalan ja terveysasemien kehittämiskohteet, työyksiköiden toiminta ja johtaminen, hoidon laatu ja potilasturvallisuus sekä työkäytänteet ja muutosvalmius. Kyselyn kohdejoukko muodostui Helsingin terveyskeskuksen kaupunginsairaalan vuodeosastojen ja terveysasemaosaston terveysasemien potilashoitoon osallistuvasta henkilöstöstä: hoitohenkilöstö, lähijohto, lääkärit sekä kuntoutus- ja erityistyöntekijöitä 1. Kohdehenkilöt valittiin systemaattisella satunnaisotannalla siten, että sekä kaupunginsairaalan että terveysasemien otos oli 750 (kokonaisotos 1 500). Sähköinen kysely toteutettiin Digium Oy:n kautta tammi maaliskuussa Kysely kohdistui kaikille terveysasemille (26). Kaupunginsairaalasta kyselyn kohteena oli 26 vuodeosastoa seuraavasti: Haartmanin sairaala: P2, Os.6, Os.5 Herttoniemen akuuttiyksikkö: Os.1, Os.2, Os.3, Os.4 Laakson akuuttiyksikkö: Os.1, Os.4, Os.5, Os.6, Os.7, Os.10, Os.13 Kuntoutusyksikkö: K2, K3, K12, K14, K15 Malmin akuuttiyksikkö: A1, A3, A4, A5 Malmin päivystysyksikkö: M1, M2, M3 Kyselyn ulkopuolelle rajattiin toisen tutkimushankkeen samanaikaisesti toteutetussa kyselyssä mukana olevat kahdeksan osastoa (Haartmanin sairaala os. 3 ja os. 4, Herttoniemen sairaala os. 5 ja os. 7, Laakson sairaala os. 8 ja os. 9 ja Malmin sairaala A2 ja M4). Kyselyn vastausaktiivisuus jäi kuitenkin alhaiseksi erityisesti kaupunginsairaalassa (26, 198 vastaajaa), terveysasemilla vastattiin jonkun verran aktiivisemmin (41, 308 vastaajaa). 1 Kyselyn kohdejoukko ammattiryhmittäin: osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, erikoissairaanhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat, hoitajat, ylilääkärit, apulaisylilääkärit, osastonlääkärit, tk.lääkärit, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit.

11 4 2 KEHITTÄMISKOHTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET 2.1 Kaupunginsairaalan vuodeosastojen kehittämiskohteet Varhainen kuntouttava työote -toimintakonsepti Kaupunginsairaalan yksi kehittämiskohde oli varhaisen kuntouttavan työotteen (varhainen mobilisaatio) toimintakonseptin kehittäminen koko kaupunginsairaalan hoitoketjuun. Lähtötilanteen raportissa todettiin, että kaupunginsairaan monilla vuodeosastoilla kuntouttavaa työotetta pidetään hoitotyön yleisenä periaatteena ja että tätä työotetta on kaupunginsairaalassa myös kehitetty paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kehittämiskohteen keskiössä oli varhaisen kuntouttavan työotteen toimintakonseptin ja osittain jo vallinneen hyvän käytännön vakiinnuttaminen kaikkien vuodeosastojen ja kaikkien sen työntekijöiden toimintaperiaatteeksi ja työotteeksi. Tavoitteet ja toimenpiteet Jo ennen hankkeen alkua oli Helsingissä tutkittu akuutisti sairastuneiden iäkkäiden potilaiden hoitoprosessia. Tuloksena oli, että hoitoprosessia tulee kehittää varhaisemmin aloitettavan ja tehokkaamman kuntoutuksen suuntaan. Mikäli kuntoutus myöhästyy tai on tehotonta, kasvaa potilaiden kuolleisuus ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumisen todennäköisyys. Varhaisen kuntouttavan työotteen (varhainen mobilisaatio) toimintakonseptin kehittäminen koko kaupunginsairaalan hoitoketjuun merkitsi samalla myös syksyllä 2009 toimintansa aloittaneen Haartmanin sairaalan uudenlaisen hoitokulttuurin kehittämistä. Kehittämiskohteen tavoitteena oli ratkaiseva toimintakulttuurin vaiheittainen muutos koko kaupunginsairaalassa, jolloin varhainen kuntouttava toimintakulttuuri ja työote on arjen työtoimintaa ohjaava keskeinen periaate ja käytänne koko hoitoketjussa päivystysvuodeosastosta lähtien. Muutosohjelman keskiössä oli kehittää yhdessä kaupunginsairaalan eri yksiköiden toimijoiden kanssa "akuutisti sairaan iäkkään päivystyspotilaan hoitoprotokolla", jossa painopisteenä on akuutti geriatrinen kuntoutus. Kuntoutuksen tavoitteena on varhaisen mobilisaation käynnistäminen niin nopeasti kuin se lääketieteellisesti on mahdollista. Varhaiseen mobilisaatioon tähtäävä kuntoutus aloitetaan viiveittä potilaan hoidon alkuvaiheessa jo Haartmanin sairaalassa jatkuen edelleen muiden sairaaloiden vuodeosastoilla. Kuntouttavan toiminnan viiveissä keskeinen ongelma on se, että viiveet näyttävät johtavan hoidon tuloksellisuuden huononemiseen ja sen seurauksena potilaiden toimintakyvyn heikkenemiseen tai kuntoutumisen estymiseen ja sen myötä henkilöstövoimavarojen tarpeen kasvuun. Tavoitteena pidettiin, että varhaisen mobilisaation edellyttämät hoitokäytänteet ovat kaikkien ammattiryhmien työtä ohjaavina periaatteina, myös päivystävien lääkäreiden. Lääkäreiden ja hoitajien toimintalogiikan tulisi olla kuntoutuksen suhteen samanlainen. Potilaan kuntoutumisen onnistumisen kannalta ratkaise-

12 5 vaa on, että viiveiden minimointi on kaikkien osastolla työskentelevien ei vain johtotason asia. Muutosten tavoitteina: 1) Varhainen kuntouttava toimintakulttuuri ja työote vallitsevaksi käytänteeksi 2) Hoitoketjun toimivuus paranee oleellisesti 3) Kotiutuksia aikaisempaa enemmän ja aikaisemmin 4) Paine pitkäaikaiseen laitoshoitoon vähenee. Toimenpiteet: 1) akuutisti sairastuneen iäkkään potilaan hoitoprotokollan kehittäminen (käsittää sekä tsekkauslistan että ennustuskoneen) kaupunginsairaalan yksiköiden toimijoiden yhteistyönä, 2) akuutti geriatrinen koulutus koko henkilöstölle sekä 3) koko hoitoketjun kehittäminen ja kriittinen tarkastelu kaupunginsairaalan yhteisenä kehittämiskohteena siten, että eri yksiköiden ja osastojen toimintakäytäntöjen vaihtelu voidaan minimoida. Akuutisti sairastuneen iäkkään päivystyspotilaan hoitoprotokollan työstämistä varten perustettiin työryhmä, jonka vetäjänä toimi professori Olli-Pekka Ryynänen. Työryhmässä (12 henkilöä) oli jäseniä kaikista kaupunginsairaan sairaaloista ja kuntoutuksesta (lääkäreitä, osastonhoitajia ja fysioterapeutteja). Hoitoprotokollasta sekä tsekkauslistan ja ennustuskoneen käytöstä on pidetty myös koulutustilaisuudet hoitoyksiköissä. Toimintakonseptin käytön nykytilanteesta ja jalkautumisesta eri kaupunginsairaaloihin koottiin tietoa myös ylihoitajien (N=6) puhelinhaastattelulla alkuvuodesta Tulokset Lähtötilanteen raportissa keskeisiä varhaisen kuntouttavan työotteen mahdollistajia todettiin olevan jaettu yhteinen ymmärrys kuntoutuksen merkityksestä, työotetta edistävä hoitokulttuuri ja kiireen hallinta sekä toimintaympäristö ja tilat. Alkuvuodesta 2010 tehdyn sähköisen kyselyn yhtenä kiinnostuksen kohteena oli varhaisen kuntouttavan työotteen nykytilanne kaupunginsairaalan eri sairaaloissa, sen toimivuuden edistäjät ja mahdolliset esteet sekä kehittämisehdotukset. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava vastaajajoukon alhainen edustavuus (198 vastaajaa, vastaus - 26), jolloin tuloksia on pidettävä lähinnä suuntaa antavina. Kyselyssä tiedusteltiin potilaan kuntoutuksen käynnistymisen ja kuntoutussuunnitelmanteon aikataulua. Kaikissa sairaaloissa potilaan kuntoutus käynnistyy joko osastolle saapumispäivänä tai seuraavana päivänä. Kuntoutuksen aloituksessa oli todennäköisesti myös sairaalan toiminnan luonteella selittyviä eroja (esim. kuntoutusyksikkö, päivystysyksikkö). Sen sijaan kuntoutussuunnitelman teossa oli suurempaa vaihtelua sairaaloittain. (Taulukko 1)

13 6 TAULUKKO 1. Potilaan kuntoutuksen käynnistyminen ja suunnittelu KAUSAn tulosyksiköittäin,. Väittämät Haartmanin päivystysyksikkö (n=31) Herttoniemen akuuttiyksikkö (n=26) Kuntoutusyksikkö (n=30) Laakson akuuttiyksikkö (n=54) Malmin akuuttiyksikkö (n=32) Potilaan kuntoutus käynnistyy osastollamme Potilaan osastolle saapumispäivänä Potilaan saapumista seuraavana päivinä Saapumisviikolla Myöhemmin Potilaan kuntoutumissuunnitelma tehdään Potilaan osastolle saapumispäivänä Potilaan saapumista seuraavana päivinä Saapumisviikolla Myöhemmin Malmin päivystysyksikkö (n=20) Kyselyn kiinnostuksen kohteena oli myös kuntouttavan työotteen tavoitteet, suunnitelmallisuus, käytänteet ja mahdolliset työotteen käytön esteet (Taulukot 2, 3 ja 4). Tulosten mukaan kuntoutus on suurelta osin tavoitteellista ja suunnitelmallista. Toimintayksiköiden luonne akuuttiyksikkö tai päivystysyksikkö erilaisti jonkin verran tuloksia esimerkiksi kuntoutus- ja liikuntasuunnitelmien suhteen: päivystysyksiköissä suunnitelmien ilmoitettiin tehdyn akuutti- ja kuntoutusyksikköjä vähemmän. Suuri enemmistö eri yksiköiden vastaajista lukuun ottamatta Malmin akuutti- ja päivystysyksiköitä ilmoitti osastolla sovitun yhtenäisistä, potilaan toimintakykyä edistävistä toimintatavoista.

14 7 TAULUKKO 2. Vastaajien näkemyksiä kuntouttavan työotteen tavoitteellisuudesta ja suunnitelmallisuudesta osastoilla, samaa mieltä väitteiden kanssa olleiden -osuudet 2. Väittämät Haartmanin päivystysyksikkö (n=31) Herttoniemen akuuttiyksikkö (n=26) Kuntoutusyksikkö (n=30) Laakson akuuttiyksikkö (n=54) Malmin akuuttiyksikkö (n=32) Kaikilla potilailla on kirjalliset, ajantasaiset kuntoutus- tai liikuntasuunnitelmat, p=.009 Samaa mieltä Kaikilla potilailla on kirjalliset, ajantasaiset hoitosuunnitelmat Samaa mieltä Potilaan kuntouttaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista, p=.001 Samaa mieltä Potilaan kuntoutuminen etenee harvoin kuntoutussuunnitelman mukaisesti Samaa mieltä Malmin päivystysyksikkö (n=20) Osastollamme on sovittu potilaan toimintakykyä edistävän työotteen yhtenäiset toimintatavat, p=.000 Samaa mieltä Osastollamme noudatetaan yhdessä sovittuja potilaan toimintakykyä edistävän työotteen yhtenäisiä toimintatapoja, p=.001 Samaa mieltä Mitkä ovat sitten kuntouttavan työotteen käytänteet eri yksiköissä (Taulukko 3)? Valtaosa eri yksiköiden vastaajista ilmoitti potilaita mobilisoitavan heti kun se hoidon kannalta on mahdollista. Kuitenkin myös puolesta tekemisen -perinne on melko vahvasti arjessa mukana oleva kulttuurinen käytänne. Kuntoutusyksikköä lukuun ottamatta noin puolet tai ylikin oli sitä mieltä, että asioita tehdään liian herkästi potilaan puolesta. Potilaan kannustaminen ja motivointi omatoimisuuteen unohtui muita yksikköjä enemmän kiireisissä päivystysyksiköissä. Kysymykseen kuntoutetaanko potilaita riittävästi annetut vastaukset hajaantuivat. Riittävimmäksi kuntoutus arvioitiin kuntoutusyksikössä ja Laakson akuuttiyksikössä (77 ), Malmin päivystysyksikössä kuntoutuksen riittävyys arvioitiin alhaisimmaksi (40 ). 2 Vastausvaihtoehtojen asteikko: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=jokseenkin samaa mieltä ja 4= täysin samaa mieltä. Analysoinnissa yhdistetty kaksiluokkaiseksi: samaa mieltä ja eri mieltä.

15 8 TAULUKKO 3. Vastaajien näkemyksiä kuntouttavan työotteen käytänteistä osastoilla, samaa mieltä väitteiden kanssa olleiden -osuudet. Väittämät Haartmanin päivystysyksikkö (n=31) Herttoniemen akuuttiyksikkö (n=26) Kuntoutusyksikkö (n=30) Laakson akuuttiyksikkö (n=54) Malmin akuuttiyksikkö (n=32) Osastollamme potilas nostetaan jalkeille heti kun se hoidon kannalta on mahdollista Samaa mieltä Osastollamme tehdään liian herkästi asioita potilaan puolesta Samaa mieltä Kannustaminen ja motivointi potilaan omatoimisuuteen unohtuvat usein, p=.049 Samaa mieltä Malmin päivystysyksikkö (n=20) Potilaalle annetaan riittävästi aikaa omaan suoriutumiseen ja omassa tahdissa etenemiseen Samaa mieltä Ohjaamme ja avustamme potilaita arjen toiminnoissa päivittäin Samaa mieltä Potilaita kuntoutetaan osastollamme riittävästi Samaa mieltä Kuntouttavan työotteen käytön edistäjiä ja esteitä on kuvattu Taulukossa 4. Tulosten mukaan eri yksikköjen osastoilla vallitsee kuntoutumista tukeva ilmapiiri ja käytössä on myös tarkoituksenmukaiset apuvälineet. Joissakin yksiköissä hyödynnettiin aktiivisesti myös kuntoutukseen liittyvää tutkimustietoa. Vain pieni vähemmistö vastaajista näki kuntoutuksen vain fysioterapeuttien vastuulla olevana työnä. Kuntouttavan työotteen käytön esteinä tai hidasteina korostui erityisesti ajan vähäisyys, työntekijöiden vaihtuvuus ja myös työntekijöiden välinen huono tiedonkulku. Kuntouttavassa hoitotyössä ja työotteessa tärkeää on myös potilaan mahdollisuus aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen, jolloin toimintaympäristö ja tilat ovat merkityksellisiä kuntoutuksen mahdollistajia. Erityisesti uudessa Haartmanin sairaalassa tilat koettiin kuntoutusta tukeviksi, mutta varsinkin Herttoniemen ja Malmin yksiköissä tilojen tarkoituksenmukaisuutta kritisoitiin.

16 9 TAULUKKO 4. Vastaajien näkemyksiä kuntouttavan työotteen edistäjistä ja esteistä osastoilla, samaa mieltä väitteiden kanssa olleiden -osuudet. Väittämät Haartmanin päivystysyksikkö (n=31) Herttoniemen akuuttiyksikkö (n=26) Kuntoutusyksikkö (n=30) Laakson akuuttiyksikkö (n=54) Osastollamme on kuntouttamista ja kuntoutumista tukeva ilmapiiri, p=.019 Malmin akuuttiyksikkö (n=32) Samaa mieltä Työntekijöiden välinen huono tiedonkulku vaikeuttaa potilaan kuntouttamista Samaa mieltä Työntekijöiden vaihtuvuus vaikeuttaa potilaiden kuntouttamista Samaa mieltä Potilaiden kuntouttamiseen jää liian vähän aikaa Samaa mieltä Osastollamme hyödynnetään kuntoutukseen liittyvää tutkimustietoa aktiivisesti, p=.006 Samaa mieltä Mielestäni potilaiden kuntoutus on lähinnä fysioterapeuttien vastuulla olevaa työtä Samaa mieltä Malmin päivystysyksikkö (n=20) Osastomme työtilat ovat tarkoituksenmukaiset ja tukevat kuntouttavan työn toteuttamista, p=.000 Samaa mieltä Kuntoutuksen apuvälineet ovat osastollamme tarkoituksenmukaiset ja tukevat kuntouttavan työn toteuttamista, p=.004 Samaa mieltä Osastollamme on käytössä potilaan toimintakykymittari, p=.000 Samaa mieltä Varhaisen kuntouttavan työotteen käytön esteitä tuotiin esille myös kyselyn avoimissa vastauksissa, joista on kooste Taulukossa 5. Kuntouttavan työotteen estävinä tai hidastavina tekijöinä koettiin olevan: 1) henkilöstön rakenne ja määrä, 2) työaikajärjestelyt (vuorotyö), 3) hoitokulttuuriset ilmentymät ja työorientaatio, 4) työn organisointi ja kiireisyys, 5) hoitosuunnitelmien puutteellinen hyödyntäminen, 6) tilat ja välineet sekä osin myös 7) potilasaines. Henkilöstön näkökulmasta varhaisen kuntouttavan työotteen käytön esteenä tai hidastajana nähtiin sijaistyövoiman ja maahanmuuttajataustaisen työvoiman käyttö.

17 10 TAULUKKO 5. Kuntouttavan työotteen toteutumista estäviä tai hidastavia tekijöitä. Kuntouttavan työotteen toteuttamista hidastava tai estävä tekijä Henkilöstörakenne Henkilöstömäärä/ vuorotyö Työorientaatio, hoitokulttuuri Työn organisointi, kiireisyys Tiedon puutteet ja hoitosuunnitelmien puutteellinen hyödyntäminen Tilat ja välineet Potilasaines Miten tai miksi hidastaa tai estää Jatkuva sijaisten käyttö: lyhytaikaiset sijaiset eivät sitoudu kuntouttavaan työotteeseen Ulkomaalainen henkilökunta Nykymiehityksellä herkemmin tehdään asioita potilaan puolesta ajan riittämättömyyden vuoksi kuntoutuminen saattaa pitkittyä Hoitajaresurssien vähyys: iltavuorossa kuntouttavan työotteen ylläpito hankalaa vähäisen henkilöstömäärän vuoksi Kuntoutus painottuu aamuvuoroihin käytännön syistä Alussa viiveitä: potilaan alkutilanteen varhaisempi moniammatillinen arviointi Potilaan puolesta tekemisen työote potilaalle ei anneta aikaa tehdä ja suoriutua omassa tahdissa Hoitajien kuntouttavan ajattelun puutteet Kuntoutus fysioterapeuttien työtä ajattelua edelleen Kuntoutus osin yksilön työorientaatiota riippuvaa: riippuu työvuorossa olevista hoitajista, kuinka aktiivisesti potilaita kuntoutetaan ja aktivoidaan Kiire ja ajan puute: Hoitajilla ei mahdollisuutta toteuttaa kuntouttava työotetta potilaiden omatoimisuuteen tukeminen ja itsenäinen tekeminen aikaa vaativia Liian nopea työtahti, liian vähän aikaa, joten jää usein terapeuttien vastuulle Pitäisi olla enemmän aikaa potilaan kuntouttamiseen: ylösnostamiseen vuoteesta, kävelyharjoituksiin, omatoimisuuteen kannustamiseen Ajoittainen henkilökunnan vähäisyys, lääkehoito, omaisten kanssa keskustelut, kirjalliset työt vievät toisinaan liikaa aikaa potilaan kuntouttamiselta. Helposti kiireeseen vedoten tehdään potilaan puolesta asioita, joita potilas itsekin voisi tehdä. Perustellaan puolesta tekemistä sillä, että "nopeammin on valmista". Sairaanhoitajan työn muutokset: työ muuttunut tehtäväkeskeisemmäksi ja liukuhihnamaiseksi, tehtäviä liikaa, kuntouttava ote jää suoritettavien tehtävien jalkoihin Tiedon puute: osa henkilökunnasta ei osaa ottaa riittävästi tietoa hiljaisesta raportista. Tietämys potilaasta ei ole ajantasaista ja potilaan kanssa toimitaan samoin, kuin ennenkin (esim. potilaan jo kuntouduttua rollikävelijäksi, jotkut eivät ole siitä tietoisia, vaan hoitavat potilaan vuoteeseen) Potilaiden hoitosuunnitelmia luetaan ja uusia tehdään, mutta potilaan hoito ei silti riittävästi perustu niihin Tilat: liikkuminen potilashuoneessa voi olla monimutkaista tavarapaljouden vuoksi, joutuu siirtelemään huonekaluja kuntoutuksen nimissä, ahdasta Osaston viriketoiminnan puutteet, parempia kenkiä ja välineitä Käytöshäiriöt vaikeuttavat asiallisten potilaiden kuntoutumista Huonokuntoisten, huonon ennusteen omaavien potilaiden kuntoutukseen ja hoitoon käytetään tarpeettomankin paljon henkilökunnan voimavaroja ja aikaa Lähtötilanteen raportissa todettiin, että joissakin kaupunginsairaalan yksiköissä yleinen työilmapiiri oli kiireinen tai hyvin kiireinen. Toisaalta pohdittiin myös sitä, että tavallaan helposti myös mennään kiireen taakse ja siihen vedoten tehdään potilaan puolesta asioita, joita potilas itsekin voisi tehdä. Perustellaan puolesta

18 11 tekemistä sillä, että "nopeammin on valmista". Tilannetta kuvattiin esimerkiksi seuraavasti: Omatoimisuus ja sen tukeminen ovat potilaan kuntoutuksen kannalta oleellisia asioita. Potilaiden itsenäinen tekeminen esim. itsestä huolehtimisen toiminnoissa (mm. ruokailu, pukeutuminen, hygienianhoito, wc-toiminnot) ovat melko usein aikaa vaativaa potilaiden hitaamman rytmin takia. Hoitajilla ei läheskään aina mahdollisuus toteuttaa kuntouttavaa työotetta, liian kiire. Myös sairaanhoitajan työn koettiin muuttuneen aikaisempaa tehtäväkeskeisemmäksi ja liukuhihnamaiseksi, jolloin kuntouttava ote saattaa jäädä suoritettavien tehtävien jalkoihin Ylihoitajien haastattelussa tuli myös esille mahdollisia varhaisen kuntouttavan työotteen käytön hidasteita. Näinä mainittiin muun muassa hoitotyöntekijöiden työorientaatio, asenteet ja kuntouttavan työn arvostus. Jo aikaisemmin esille tullut puolesta tekemisen kulttuuri auttamisen ja hoivaamisen työorientaatio koettiin olevan hoitotyön arjessa edelleen mukana oleva hoitokulttuurinen piirre. Lisäksi tuotiin esille henkilöstövaje ja sijaisten käyttö varhaisen kuntouttavan työotteen käytön hidastajana. Sijaisten todettiin olevan osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita, mutta ehkä potilaiden tuntemus, hoidon jatkuvuuden kokemus ja työhön sitoutuminen saattaa kuitenkin olla yksikköjen vakinaiseen henkilöstöön verrattuna osin erilaista. Myös ns. käypäläisyyden tunne voi vaikuttavat työotteeseen. Haastatteluissa pohdittiin kuntouttavaa työotetta myös eri työtehtävien arvostuksen näkökulmasta - arvostetaanko teknisempää hoitotyötä kuntouttavaa toimintaa enemmän. Kyselyssä kuntouttavan työotteen juurtumista pohdittiin seuraavasti: Kuntouttava työote on jo hoitotyön arjessa, mutta edelleen kehittymässä: näkyy potilaan arjessa entistä tehokkaammin omaan aktiivisuuteen kannustavana ja potilaan resursseja tukevana toimintana - odotukset ovat korkealla. Olen kuitenkin todennut, että kuntouttava työote on aktivoinut hoitajia huomioimaan/tajuamaan sen tärkeyden. Ehkä pikkuhiljaa työtavat kohenevat! Käytännössä kuntouttavan työotteen hoitokäytännön parantaminen on tapahtunut ottamalla käyttöön akuutisti sairaan iäkkään päivystyspotilaan hoitoprotokolla, ns. tsekkauslista, sekä poliklinikalla että osastolla (ks. Liite 3). Protokolla toimii muistuttajana niistä asioista, jotka tulee olla tehtynä kaikista iäkkäistä potilaista diagnoosista riippumatta. Protokolla on laadittu siten, että jo varhaisessa vaiheessa selvitetään ja testataan potilaan liikuntakyky ja tähdätään potilaan varhaiseen liikkeelle saamiseen. Lisäksi protokolla kiinnittää huomiota potilaan muuhun toimintakykyyn, lääkitykseen, aikaisempaan selviytymiseen, ravitsemustilaan, nesteytykseen, muistamattomuuteen ja päihteisiin. Tsekkauslistasta on sekä paperi- että sähköversio. Tsekkauslista on laajassa käytössä sekä osastoilla että poliklinikoilla. Suppeammassa käytössä on ollut potilaan kuntoutustarpeen arvioinnissa käytettävä PREQ-ennustuskone. PREQ perustuu Bayes-verkkomalliin ja ennustaa yksittäisen potilaan kuolemaa ja laitoshoitoon joutumista. Tavoitteena on ollut tunnistaa

19 12 ne potilaat, joiden selviytymisessä varhainen kuntoutus on ratkaisevaa, jolloin kuntoutuskapasiteettia ei tarvitse suunnata mm. niihin potilaisiin, joiden ennuste on hyvä joka tapauksessa. Tsekkauslistaa hyödynnetään myös uusien työntekijöiden opastuksessa ja opetuksessa. Lääkäreillä on käytössä tsekkauslistan ns. taskuversiot ja se on laminoituna joidenkin lääkäreiden työpöytään. Varhaisen kuntouttavan työotteen toimintakonseptissa sanalla varhainen on keskeinen merkitys tarkoittaen mobilisaation käynnistäminen niin nopeasti ja viiveettä kuin se lääketieteellisesti on mahdollista jo potilaan hoidon alkuvaiheessa jatkuen edelleen sairaaloiden vuodeosastoilla. Lähtötilanteen raportissa mainittiin eräällä akuuttivuodeosastolla todetun, että "kuntouttava työote alkaa ensimmäisestä kädenpuristuksesta potilaan tultua osastolle". Hoitoketjun näkökulmasta varhainen tarkoittaa kuntoutuksen aloittamista jo päivystyspoliklinikalta. Haastatteluissa tuotiinkin esille tämän tavoitteen toteutumista; jo päivystyspoliklinikalla aloitetaan potilaan liikkumisen selvittäminen ja tukeminen. Esimerkkinä mainittiin Haartmanin sairaala, jossa potilaan liikkumisen koettiin huomioidun erittäin hyvin. Haartmanissa on myös paljon omia toimintakyvyn edistämisen pikkuhankkeita tai asiaan liittyviä opinnäytteitä. Tavoitteen suuntaista ja toimintakonseptiin sitoutumista kuvaavaa on haastatteluissa esille tullut erään lääkärin toteamus, että kuntoutus alkaa jo ambulanssissa. Varhaisen kuntouttavan työotteen ohjaajana ja välineenä toimii potilaan liikkumissuunnitelma. Liikkumissuunnitelma on tärkeä uusi työotteen vakiinnuttamisen käytänne, joka on otettu laajasti käyttöön koko kaupunginsairaalassa vuodesta 2010 alkaen. Fysioterapian ylihoitajan vuosien vaihteessa tekemän liikkumissuunnitelman teon seurannan mukaan 640 potilaasta 545:lle oli tehty liikkumissuunnitelma (85 ). Vaikka systemaattista vertailutietoa ei kansallisesti ole käytettävissä, tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä. Myös muita uusia työkäytänteitä mainittiin syntyneen. Esimerkiksi Laakson sairaalassa on uutena käytänteenä otettu käyttöön ns. aloituspalaverit. Potilaan osastolle saapumispäivänä tai viimeistään seuraava aamuna pidetään aloituspalaveri, jossa mukana lääkäri, hoitaja ja fysioterapeutti. Käytänne on levinnyt systemaattisesti kaikille osastoille. Myös Haartmanissa on uutena käytänteenä ns. moniammatillinen aamupalaveri. Alkukartoituksen raportissa (2010) todettiin, että osassa osastoista oli koettu kuntouttavan työotteen tärkeyden korostamisen esimerkiksi kokouksissa ja koulutuksissa jääneen vähäiseksi. Haastatteluissa ilmeni varhaisen kuntouttavan työotteen olleen osastotuntien kohteena kaikissa yksiköissä. Tavoitteena oli, että fysioterapeutit toteuttavat toimintakonseptin jalkauttamista osastotunneilla (kolme teemaa, joissakin yksiköissä neljä). Koulutus on suurelta osin jo toteutettu, osassa vielä paraikaa käynnissä. Joissakin yksiköissä koulutus toimii ns. non stoppina jatkuvasti esillä olevana, myös perehdyttämisen osana joissakin yksiköissä. Alkuvuodesta 2011 kootun kaupunginsairaalan ylihoitajien haastattelutietojen perusteella voi kootusti todeta, että hoitohenkilöstö, lääkärit ja fysioterapeutit ovat vahvasti sitoutuneita varhaisen kuntouttavan työotteen toimintakonseptin toteuttamiseen. Toimintakonseptin on todettu jäsentävän, systematisoivan ja

20 13 tuovan analyyttisyyttä toimintaan ja kirjaamiseen. Monissa yksiköissä varhaisen kuntouttavan työotteen todettiin olevan vahvasti arjessa mukana. Toisaalta sairaaloiden sisällä eri vuodeosastoilla on myös eroja toimintakonseptin toteuttamisessa tai hyödyntämisessä. Myös yksilökohtaista vaihtelua luonnollisesti esiintyy. Joissakin yksiköissä varhaisen kuntouttavan työotteen toimintakonsepti ei ole selkeästi toimintaa ohjaavan työvälineen ominaisuudessa käytössä. Lisäksi niissä yksiköissä, joissa kuntouttavaan työotteeseen on panostettu jo vuosia, ei muutosta ole niin selkeästi havaittavissa. Avoimissa vastauksissa tuotiin esille myös käytänteitä, joilla voidaan edistää varhaisen kuntouttavan työotteen toimintakäytänteeksi juurruttamista: Kuntoutuskokousten toimintaa kehittämällä: o viikoittain tarkennettava kuntoutujakohtaista viikkotavoitetta ja selvennettävä kokonaistavoite Projektien kautta: o esim. Toimintakykyä ylläpitävä toimintatapa -projekti Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta Yhteiset sopimukset ja niiden noudattaminen kuntouttavan hoidon etenemisessä. Varhaisen kuntouttavan toimintakonseptin käytön vaikutusten arvioimiseksi kaupunginsairaalassa ollaan toteuttamassa seurantahanketta, jossa keskeisenä kiinnostuksen kohteena on, ovatko potilaiden hoitoprosessit parantuneet. Ensimmäinen vaihe toteutetaan toukokuussa 2011 ja seurantavaihe syksyllä Kohderyhmänä on n. 200 akuutista syystä sairaalahoitoon joutunutta iäkästä potilasta. Seurannassa päätemuuttujana on, missä potilas on n. 4 kk:n kuluttua hoitoepisodin alusta. Seurantahankkeen on suunnitellut ja ideoinut professori Olli-Pekka Ryynänen ja sen toteuttamisesta vastaa kaupunginsairaala. Varhaisen kuntouttavan työotteen toimintakonseptin seurantaan ehdotettiin lähtötilanteen raportissa seuraavia indikaattoreita: Kotiutusten määrä (lisääntyy) Hoitoajat (lyhenevät) Potilasvirta pitkäaikaissairaalaan (vähenee) Seurantatietojen mukaan varsinkin kaikissa akuuttiyksiköissä keskimääräiset hoitoajat ovat pidentyneet, mutta hieman myös päivystysyksiköissä. Kotiutusten määrä on päivystysyksiköissä selvästi lisääntynyt. Erityisen suurta lisäys on ollut Haartmanin sairaalassa, mutta myös Malmin sairaalassa. Koska potilaat ovat aikaisempaa iäkkäämpiä ja monisairaampia kotiutuksia kuvattiin haastatteluissa myös aikaisempaa haasteellisimmiksi. Päivystysyksiköiden kotiutusten lisääntymisen vuoksi esimerkiksi Laakson akuuttiyksikköön tulevat potilaat ovat olleet myös entistä huonokuntoisempia, mikä on haaste kuntoutumisen ja kotiutuksen näkökulmasta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kymmenen vuotta tähärellistä työtä

Kymmenen vuotta tähärellistä työtä Kymmenen vuotta tähärellistä työtä 16.11.2017 Anne Risikko, rekrytointipäällikkö www.epshp.fi 0 Varahenkilöstön historiaa varahenkilöstön määrä kasvoi 2000-luvun alku vuosina vakinaistamisperusteena käytettiin

Lisätiedot

Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE. Ehkäisy. Tutkimus. Kuntouttava työote

Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE. Ehkäisy. Tutkimus. Kuntouttava työote Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE Annmari Kainulainen Ylihoitaja Akuutisti sairastuneen iäkkään potilaan hoitoprosessi Kuntoutumisen edellytyksiä Esteitä kuntoutumiselle Integroitu hoitoprosessi Kuntouttava

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja. Painettu, sähköinen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja. Painettu, sähköinen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Juha Kinnunen, Olli-Pekka Ryynänen, Helena Taskinen ja Marika Kylänen Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Tuottavuuden lisääminen Helsingin terveyskeskuksessa.

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS

KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS KOTIHOIDON PIIRISSÄ OLEVAT IKÄIHMISET TARVE- TOIM.OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Toiminnan tavoitteena asiakaslähtöinen, ennakoiva ja oikea-aikainen palveluketju. Toimintamalli

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala

Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala Espoon sairaala kotoa kotiin Ikääntyneiden kotona asumisen tukipalvelu Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan?

Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan? Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan? Ann-Marie Turtiainen FT, laatupäällikkö Helsingin terveyskeskus puh. 09 310 42265 mob. 050 5441563 Käytännön hoitoprosesit

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä Suun hoito Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä Lapuan terveyskeskuksen akuutti-ja kuntoutusosasto Yhteensä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Asiakaslähtöisten toimintamallien rakentuminen ja arviointi monialaisena yhteistyönä

Asiakaslähtöisten toimintamallien rakentuminen ja arviointi monialaisena yhteistyönä Asiakaslähtöisten toimintamallien rakentuminen ja arviointi monialaisena yhteistyönä Kokemusasiantuntijuus palveluissa Asiakaslähtöiset omahoidon ohjausmallit kansansairauksien ehkäisyssä 2015-2017 Kristina

Lisätiedot

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15 Johtaminen työryhmän I kokous Maanantaina 9.9.2013 klo 13-15 Hankkeen rooli Hankekunnan rooli Sitoutuminen työskentelyyn Tiedon välittäminen omassa organisaatiossa Oman nykytilan analysointi ja kuvaaminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Lääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017

Lääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017 Lääkäriliiton opiskelijatutkimus 2017 Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä 7.9. 25.9.2017. Tutkimuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR ) Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia

Lisätiedot