Hämeen liitto Maakuntahallitus esityslista :30

Transkriptio

1 Hämeen liitto Maakuntahallitus esityslista :30 Kokoustiedot Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Taloushallinnon palveluiden (kirjanpito ja palkanlaskenta) hankinta KuntaPro Oy:ltä Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman raporttiluonnoksen toimittaminen lausunnoille Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan valmistelu Lausunto Humppilan kunnalle Humppilan-Urjalan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksesta Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Liite - Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Projektihakemus Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion rahoituksen myöntämiseksi Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin -projektille Luonnos Hämeen liiton toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille ja talousarvioksi vuodelle Häme-ohjelman valmistelu Lausunto Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeiden loppuraportista Maakuntahallituksen puheenjohtajan, maakuntajohtajan ja yhteysjohtajan päätösluettelot Ilmoitusasiat Muut mahdolliset asiat... 79

2 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 1 Kokouspäivämäärä Kokousaika klo 9.30 Kokouspaikka Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5, Hämeenlinna Osallistujat Jäsenet Henk. koht. varajäsen pj Koskinen Johannes Prabhakaran Ranjith Kumar vpj Saviniemi Timo Hirviniemi Helena jäsen Auvinen Maija Hirvenoja Liisa Järvinen Eino Hacklin Jorma Laine Jaana Poutiainen Erja Niemelä Antero Seppälä Vesa-Matti Nurmi Eeva Nurmi Satu Oinonen Ritva Taavela Irma Pyhälammi Eeva Arovuori Kyösti Silván Timo Hatakka Harri Silvennoinen Esa Puotila Matti Muut osallistujat Maakuntavaltuusto Virasto pj Grahn-Laasonen Sanni Reina Timo, esittelijä I vpj Pohjantähti Esa Kandolin Mirva, sihteeri II vpj Leppälahti Markku Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu sähköpostitse Hämeenlinna Hämeenlinna Allekirjoitukset Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Hämeen liiton virastossa klo Todistaa suunnittelu- ja maksatuspäällikkö

3 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 2 Kokouspäivämäärä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosäännön 4 :n mukaan: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään viisi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus maakuntahallituksen päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännössä ei ole päätösvaltaisuudesta määräyksiä. Tämän kokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Esitys Pj: Maakuntahallitus toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös

4 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 3 Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallitus on päättänyt, että sen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä tai varajäsentä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Maakuntahallitus on päättänyt, että maakuntahallitus siirtyy sähköiseen kokousmenettelyyn. Pöytäkirja lähetetään puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittamisen jälkeen sähköpostitse pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostitse Hämeen liittoon joko hyväksyvänsä pöytäkirjan sellaisenaan tai esittävät korjaukset pöytäkirjaan. Pöytäkirjan tarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan myöhemmin. Tarkastusvuorossa ovat Esa Silvennoinen (Timo Saviniemi) ja Eino Järvinen (Maija Auvinen). Esitys Pj: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Päätös

5 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 4 Kokouspäivämäärä Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esitys Mkj: Maakuntahallitus hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. Päätös

6 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 5 Kokouspäivämäärä Taloushallinnon palveluiden (kirjanpito ja palkanlaskenta) hankinta KuntaPro Oy:ltä HL/105/ /2012 Julkisen sektorin taloushallintoa on sekä valtion- että kunnallishallinnossa keskitetty suurempiin palveluyksiköihin. Hämeenlinnan seudulla kuntasektori on keskittänyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tehtäviä KuntaPro Oy:lle (ent. Seutukeskus Oy Häme). Hämeen liitossa taloushallinnon palveluiden ostamista ulkopuoliselta palveluntarjoajalta on tarkasteltu parin vuoden ajan. Etuina omana työnä tehtävään kirjanpitoon ja palkanlaskentaan verrattuna voidaan palvelun hankkimisella ulkopuoliselta palveluntarjoajalta saavuttaa mm: - Toimintavarmuuden paraneminen ja riskitekijöiden pieneneminen. Ennakoimattomat poissaolot ja lomakaudet ovat pienessä organisaatiossa riski toimintavarmuudelle, mm. palkkojen ja laskujen maksamiselle ajoissa. - ATK-ohjelmistojen ajantasaisuuden ylläpito ja toimivuuden varmistaminen jää pääasiallisesti pois. - Mahdolliset vaaralliset työyhdistelmät vähenevät tai jäävät pois kun taloushallinnon eri prosessit eivät keskity vain harvoille työntekijöille. - Siirtyminen sähköiseen osto- ja myyntilaskutukseen sekä laskujen ja korvausten maksamismenettelyyn mahdollistuu pienemmällä oman työn panoksella. - Sekä taloushallinnon että henkilöstöhallinnon seurantajärjestelmät ja niiden ajantasaisuus, raportointimahdollisuudet ja suunnittelun työvälineet paranevat. - Kirjanpidon ja henkilöstöhallinnon työvälineiden kehittymiseen mukaan pääseminen helpottuu. Vaihtoehtoina palvelujen hankkimiseen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta on harkittu puhtaasti yksityistä tilitoimistoa tai erityisesti kunnallisen alan taloushallintoon perehtynyttä palveluntarjoajaa. Liiton tarpeisiin sopivinta palveluntarjoajaa haettaessa on päädytty ensisijaisena vaihtoehtona KuntaPro Oy:öön. KuntaPro Oy tarjoaa palveluita ja järjestelmiä vain omistajilleen. Tällöin palvelun hankinnan kilpailuttaminen ei ole välttämätöntä. Hämeen liitto on maakuntahallituksen tekemän päätöksen mukaisesti KuntaPro Oy:n osakas. Hämeen liitto on jo KuntaPron Oy:n (ent. Seutukeskus Oy Hämeen) asiakas ja käyttänyt mm. sen ICT-palveluita ja kilpailutuspalveluita. Hämeen liitto ja KuntaPro Oy ovat neuvotelleet taloushallinnon palveluiden hankkimisesta toimitussopimuksen, jonka liitteinä tulevat olemaan tarkemmat palvelukuvaukset, vastuujaot ja KuntaPro Oy:n vuosittain vahvistamat suoritekohtaiset hinnat. Toimitussopimus on esityslistan oheismateriaalina. Palvelun hinnoittelu tapahtuu suoriteperusteisesti. Arvio palvelun kokonaishinnasta Hämeen liitolle vuonna 2014 on n , sisältäen Kesäyliopiston kirjanpidon ja palkanlaskennan. Kirjanpidon ja palkanlaskennan siirtyminen KuntaPro Oy:lle tapahtuisi alkaen, mutta siirtyminen aloitettaisiin käytännössä jo lokamarraskuussa Kertakuluna taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tehtävien

7 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 6 Kokouspäivämäärä siirrosta aiheutuva kustannus (käyttöönottoprojektin kustannus) Hämeen liitolle on n Hämeen liitossa kirjanpitoa ja palkanlaskentaa hoitaa kaksi työntekijää, joista toinen on siirtynyt pysyvästi tekemään 50%:sta työaikaa. Kirjanpidon ja palkanlaskennan siirtyessä KuntaPro Oy:lle em. työntekijöiden työsuhde Hämeen liitoon jatkuu, mutta tehtävien sisältöä voi olla aihetta muuttaa etenkin palvelutoiminnan vakiinnuttua. KuntaPro Oy:n palveluita tulee kokoukseen esittelemään toimitusjohtaja Mika Kantola. Asian on valmistellut yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh Esitys Mkj: Maakuntahallitus päättää, että Hämeen liitto hankkii kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut alkaen KuntaPro Oy.ltä ja hyväksyy oheismateriaalina olevan toimitussopimuksen. Käsittely Päätös

8 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 7 Kokouspäivämäärä Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelma HL/183/ /2013 Uudenmaan ELY-keskus on toimittanut tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten tienpidon ja liikenteen suunnitelman vuosiksi Mahdollinen lausunto pyydetään toimittamaan mennessä. Virasto on sopinut lausunnon antamisen aikataulusta Uudenmaan Ely-keskusken kanssa. Toiminnan ohjausyksikön päällikkö Janne Kojo Uudenmaan ELY-keskuksesta esittelee kokouksessa suunnitelmaa. Lausunto suunnitelmasta käsitellään loka- tai marraskuun maakuntahallituksen kokouksessa. Tässä kokouksessa kuullaan esittely asiasta ja käydään lähetekeskustelu lausunnon valmistelua varten. Suunnitelmaasiakirja on luettavissa internetissä osoitteessa: josta valitaan alue: Uusimaa. tai suoraan linkistä: Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh Esitys Mkj: Maakuntahallitus: - merkitsee asian esittelyn tiedoksi - käy asiasta lähetekeskustelun ja antaa sen pohjalta linjauksia lausunnon valmistelua varten. Käsittely Päätös

9 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 8 Kokouspäivämäärä Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman raporttiluonnoksen toimittaminen lausunnoille HL/71/ /2012 Aluekehityslainsäädännön mukaan maakunnan liitto vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä Työ on nyt valmistunut lausuntovaiheeseen ja koko suunnitelma valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Tarkoituksena on laatia lisäksi suunnitelmaan pohjautuva aiesopimus vuoden 2014 alkupuolella. Työtä rahoittavat Uudenmaan Ely:n liikennevastuualue, Liikennevirasto, Hämeen liiton jäsenkunnat ja Hämeen liitto. Maakuntahallitus valitsi liikennejärjestelmäsuunnitelman konsultiksi SITO Oy:n. Suunnitelmaa on pyritty laatimaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntien ja alan toimijoiden kanssa. Viime vuoden syksyllä järjestettiin laaja osallisten yhteisseminaari, jossa analysoitiin erityisesti nykytilan ongelmia ja kehittämistarpeita eri näkökulmista. Syksyllä 2012 toteutettiin yrityskysely. Tämän vuoden huhtikuussa tehtiin laajalla otannalla liikkumiskysely, jota kautta saatiin selville kansalaisten liikkumistarpeita ja kulkumuotojakautumia. Kysely täydentää ja täsmentää valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksia Kanta-Hämeeseen. Maakuntahallitus hyväksyi liikennejärjestelmäsuunnitelman palvelutasotavoitteet laadinnan pohjaksi. Suunnitelmaluonnosta käsiteltiin lisäksi tämän vuoden keväällä toukokuussa seudullisissa tilaisuuksissa. Työn ohjausryhmä käsitteli lausuntojen pyytämistä varten suunnitelmaluonnoksen Lausunnot pyydetään mennessä kunnilta ja eri yhteistyötahoilta. Suunnitelmaluonnosta esitellään seudullisissa tilaisuuksissa seuraavasti: Riihimäellä ja Forssassa sekä Hämeenlinnassa. Suunnitelman raporttiluonnos on luettavissa liiton nettisivuilla osoitteessa: tai kohdassa. Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh Esitys Mkj: Maakuntahallitus: 1. merkitsee liikennejärjestelmäsuunnitelman esittelyn tiedoksi 2. pyytää siitä lausunnot kunnilta ja eri yhteistyötahoilta. Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään käsittelee suunnitelman lausuntokierroksen jälkeen ja antaa linjaukset suunnitelmaan pohjautuvan aiesopimuksen sisällölle sekä 4. päättää 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen käsittelyn yhteydessä siihen sisällytettävistä liikenteen aluevarauksista.

10 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 9 Kokouspäivämäärä Käsittely Päätös

11 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 10 Kokouspäivämäärä Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan valmistelu HL/112/ /2012 Valmistelun vaiheet: Maakuntavaltuusto päätti 2. vaihemaakuntakaavan laatimisesta Kaava laaditaan vaihemaakuntakaavana, eli siinä ei käsitellä kaikkia maankäytön aihealueita. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa käsiteltiin ensisijassa asumisen ja työpaikkojen alueita, kaupan kysymyksiä ja eräitä ajankohtaisia liikenteen osa-alueita. Kaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Vahvistuspäätös on odotettavissa tämän vuoden lopulla. Ensimmäinen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Maakuntahallitus käsitteli siitä saadun palautteen Syksyn aikana kaavan valmistelijat käyvät neuvottelut kuntien ja muiden intressitahojen kanssa. Kaavan sisältö: 2. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan pääasiassa seuraavia aihealueita: Suo- ja turve: Korkein hallinto-oikeus poisti voimassa olevasta (vahvistettu v. 2006) kaavasta 44 turpeenottoaluevarausta riittämättömien selvitysten vuoksi. Näiden soiden luonnonarvot on asiantuntijoiden toimesta selvitetty. Selvitysten perusteella osa soista sopii hyvin turvetuotantoon, osalla on selviä luonnonsuojelullisia arvoja ja osa on ns. rajatapauksia. 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä on tarkoitus valita turvetuotantoon sopivat sekä suojeltavat suot. Tuulivoima: Tuulivoima käsitellään kokonaisvaltaisesti. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakunnat laativat v yhdessä tuulivoiman esiselvityksen, missä alustavasti tarkasteltiin ja arvioitiin tuulivoimatuotannolle mahdollisesti sopivia alueita. Esiselvityksessä parhaat pisteet saaneet alueet valittiin maakunnalliseen tuulivoimaselvitykseen, joka toimii maakuntakaavan tausta-aineistona. Liikennejärjestelmän tarkistukset: Kanta-Hämeen 2. liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on edennyt lausuntovaiheeseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman verkolliset ratkaisut ja niiden edellyttämät maankäytön aluevaraukset käsitellään 2. vaihemaakuntakaavassa. Jätehuollon alueet: Hämeen liito on yhdessä kuntien ja Kiertokapulan kanssa selvittänyt pitkän ajanjakson loppusijoitusalueiden tarpeita HHT-vyöhykkeeltä. Tarvittavat aluevaraukset käsitellään 2. vaihemaakuntakaavassa. Maa-ainesasiat: Maa-ainesasioita käsitellään niiltä osin, kun ilmenee akuuttia muutostarvetta. On myös ilmennyt tarvetta puhtaiden ylijäämämaiden varastointi- ja lajittelupaikalle, eli eräänlaisen maa-ainespankin sijoittamiselle. Pohjavedet: Pohjavesialueiden rajauksia tarkistetaan niiltä osin kun selvitykset etenevät.

12 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 11 Kokouspäivämäärä Tulvariskialueet: Kanta-Hämeessä sijaitsee yksi merkittävä tulvariskialue Riihimäen keskustassa. Suo- ja turvealueita ja tuulivoimaa koskevat selvitykset sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman raporttiluonnos ovat luettavissa liiton nettisivuilla osoitteessa: Kokouksessa esitellään 2. vaihemaakuntakaavaan mahdollisesti sisällytettävät aluevaraukset ja kaavakartan alustava luonnos. Tarkoitus on, että maakuntahallitus saa selvityksen valmistelun nykyvaiheesta ja että maakuntahallitus linjaa ja antaa ohjeet jatkovalmistelulle. Tarkoitus on, että maakuntahallitus käsittelee varsinaisen kaavaluonnoksen joulukuun kokouksessaan ja päättää asettaa sen nähtäville ja lausunnoille. Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh Esitys Maakuntajohtaja: - Maakuntahallitus käy esittelyn pohjalta keskustelun 2. vaihemaakuntakaavaan sisällytettävistä aluevarauksista ja niiden perusteista sekä antaa linjaukset ja ohjeet jatkovalmistelua varten. - Maakuntahallitus merkitsee esittelyn tiedoksi. Käsittely Päätös

13 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 12 Kokouspäivämäärä Lausunto Humppilan kunnalle Humppilan-Urjalan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksesta HL/85/ /2012 Humppilan kunta pyytää saapuneella kirjeellä lausuntoa Humppilan-Urjalan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksesta. Lausunto pyydetään mennessä, lausuntoon on saatu jatkoaikaa saakka. Asian on valmistellut maakuntainsinööri Paula Mustonen puh Esitys Mkj: Maakuntahallitus päättää antaa Humppilan kunnalle seuraavan lausunnon: Tuulivoimapuisto sijoittuu Humppilan ja Urjalan kuntien alueelle, kuntien välisen rajan molemmin puolin. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on MW ja se toteutetaan enintään 21 voimalalla. Voimaloista 13 sijaitsee Humppilan kunnan alueella ja 8 Urjalan alueella. Tuulivoimapuisto yhdistetään maakaapelilla nykyiseen 110 kvverkkoon. Hankkeesta on toteutettu samanaikaisesti YVA- lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tietoja ja selvityksiä on hyödynnetty osayleiskaavaa laadittaessa. Kanta-Hämeen voimassa olemassa maakuntakaavassa hankealueelle on osoitettu kolme kalliokiviainesten ottoaluetta (EOk 190, 191 ja 192), soran- ja hiekanottoalue (EOh 36), geologisesti arvokas alue (MYg 109) sekä ohjeellinen ulkoilureitti, joka jatkuu Pirkanmaan puolelle. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa alueelle on osoitettu selvitysalue, jolla osoitetaan mahdollisen tuulivoimapuiston likimääräinen alue. Alue MYg 109 säilyy koskemattomana ja kalliokiviainestenottoalueeseen EOk 190 hankkeella ei ole vaikutusta. Alueen EOk 191 välittömään läheisyyteen sijoittuva voimala saattaa rajoittaa kalliokiviainesten hyödyntämistä alueella ja alueen EOh 36 reunaan sijoittuvan voimalan vaikutusta alueeseen voidaan pitää vähäisenä. Alueelle EOk 192 kaavaluonnoksen mukaan sijoittuisi kuusi voimalaa. Voimalat rajoittavat kalliokiviainesten hyödyntämistä ko. alueella mutta eivät estä sitä kokonaisuudessaan. Hanke vaikuttaa ohjeellisen ulkoilureitin sijoittumiseen maastossa, mutta ei estä reitin toteuttamista. Hämeen liitto katsoo, että kaavahanke ei estä voimassa olevan maakuntakaavan toteutumista alueella. Hanke myös osaltaan toteuttaa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteita. Käsittely Päätös

14 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 13 Kokouspäivämäärä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 HL/175/ /2013 Hämeen liiton johdolla on valmisteltu yhteistyössä valtion viranomaisten ja seutukuntien kanssa Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Valtion ja kuntien viranomaisten lisäksi toteuttamissuunnitelma sisältää myös alueella toimivien yritysten, järjestöjen ja kolmannen sektorin toimenpiteitä. Vuoden 2014 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa on sovitettu yhteen maakuntaohjelman linjaukset, seutukuntien kehittämisen painopisteet ja ELY:n strategiset kehittämisen kärjet. Lähtökohtana sekä toteuttamissuunnitelman että ELY:jen strategisten tulossopimusten tekemisessä on ollut aiempien suunnitelmien päivitys. Toteuttamissuunnitelma on laadittu siten, että sen rakenne noudattaa ELY-keskuksen painopistejaottelua ja sisällön esittämismuodolle on haettu yhteys ELY:n strategisen tulossopimuksen kanssa. Kanta-Hämeen seutukuntien toteuttamissuunnitelmaneuvottelut pidettiin keväällä ja alkusyksyllä 2013, ja neuvotteluissa on ollut mukana sekä Hämeen että Uudenmaan ELY-keskuksen edustajia. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt toteuttamissuunnitelmaesityksen ja Hämeen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistuksen Hämeen liitossa valmistellaan laajalla yhteistyöllä uutta Häme-ohjelmaa, joka sisältää sekä maakuntaohjelman vuosille että maakuntastrategian. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 perustuu kuitenkin vielä voimassa olevaan Hämeen maakuntaohjelmaan Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut, että toteuttamissuunnitelmissa voidaan esittää ministeriön kanssa käytäviin neuvotteluihin vain maakuntien yhteistoimintaalueiden yhteishankkeita, joiden toteuttaminen edellyttää myös valtion keskushallinnon toimenpiteitä. Toteuttamissuunnitelma on laadittu Hämeen, Päijät- Hämeen ja Uudenmaan liiton yhteistyönä yhteishanke-esitysten osalta. Esityksiin on sisällytetty yhteiset kärkihankkeet, Cleantech-klusterin liiketoimintaohjelma ja Venäjäosaaminen. Yhteishanke-esitykset on käsitelty ja hyväksytty yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokouksessa Työ- ja elinkeinoministeriön antaman ohjeistuksen mukaan toteuttamissuunnitelmat tulee toimittaa ministeriölle mennessä. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 on esityslistan liitteenä. Venäjäosaamisen yhteishanke-esityksen valmistelu on osittain kesken ja hanke-esitys lähetetään sähköpostitse viimeistään perjantaina Asian on valmistellut ohjelmapäällikkö Osmo Väistö, puh Esitys Mkj: Maakuntahallitus - hyväksyy Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2014 ja siihen sisältyvät yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitykset työ- ja elinkeinoministeriölle

15 Hämeen liitto Maakuntahallitus Esityslista 7/2013 Sivu 14 Kokouspäivämäärä esittää toteuttamissuunnitelman maakuntavaltuustolle tiedoksi - valtuuttaa liiton viraston tekemään toteuttamissuunnitelmaan tarvittavia stilistisiä korjauksia. Käsittely Päätös

16 Sivu 15 Liite M.hall.7/ Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 LUONNOS

17 Sivu 16 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakunnan toimintaympäristö Kanta-Hämeen maakunta ja yhteistoiminta-alue Maakunnan toteuttamissuunnitelman kehittämisen kärkiä Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakunnan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Elinkeinoelämän menestystekijät Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Yritysten ja julkisen sektorin uusiutumiskyky Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö Uusiutuva energia ja ekotehokkuuden parantaminen Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Väestön hyvinvointi Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Toimivat matkat Turvallinen ruoka Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien yhteiset neuvottelukysymykset Valtion ja kaupunkiseutujen sopimukset ja INKA-ohjelma Arvio suunnitelman vaikutuksesta Arvio aluehallinnon strategisista tulossopimuksista Liitteet...40 Liite 1: Rahoitus Liite 2: Maakuntien yhteishankkeet/neuvotteluesitykset Liite 3: Maakuntaohjelman toteutumisen keskeiset seuranta- ja tavoiteindikaattorit

18 Sivu Johdanto Maakunnan liiton johdolla valmistellaan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Suunnitelma valmistellaan yhdessä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Toteuttamissuunnitelmalla pyritään vaikuttamaan seuraavan vuoden valtion budjetin määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon ja sekä sitä seuraavan vuoden valtion talousarvio ehdotuksen valmisteluun. Vuoden 2014 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa on sovitettu yhteen maakuntaohjelman linjaukset, seutukuntien kehittämisen painopisteet ja ELY:n strategiset kehittämisen kärjet. Lähtökohtana sekä toteuttamissuunnitelman että ELY:jen strategisten tulossopimusten tekemisessä on ollut aiempien, vuosille tehtyjen suunnitelmien päivitys. Kanta-Hämeen seutukuntien neuvottelut pidettiin keväällä ja alkusyksyllä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset päivittävät myös toiminnalliset tulossuunnitelmansa, joiden sisältöjä on huomioitu toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt toteuttamissuunnitelmaesityksen ja Hämeen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistuksen syykuussa Maakuntahallitus on käsitellyt ja hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Toteuttamissuunnitelma pohjautuu maakuntaohjelman painopistealueisiin, jotka ovat uusiutumiskyky, työelämä ja osaaminen, kansainvälistyminen, saavutettavuus ja asuminen, sekä näille painopisteille valittuihin kehittämistoimenpiteisiin. Painopisteiden toimenpiteet on rakenteellisesti jaoteltu samoin kuin ELY:n keskeiset kehittämiskärjet, eli a) alueen elinvoimaisuus, b) elinkeinoelämän menestystekijät ja c) väestön hyvinvointi toimenpidekoreihin. Toteuttamissuunnitelma sisältää yhteistoiminta-alueella yhteisesti sovitut laaja-alaisesti toteutettavat kehittämishankkeet, jotka sisältyvät myös Uudenmaan ja Päijät-Hämeen toteuttamissuunnitelmiin. Uutena kehittämisen teemakokonaisuutena nousee esiin HHTkehityskäytävä (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere), joka valtakunnallisena ja Suomen ainoana nauhakaupungin tunnusmerkit täyttävänä vyöhykkeenä on kehittämisen kannalta merkittävä alue. Toteuttamissuunnitelmaan ei sisälly täydellistä hankeluetteloa vuosina toteutettaviksi esitettävistä hankkeista, vaan esiin on nostettu esimerkkejä keskeisimmistä kärkihankkeista, joita toteuttamissuunnitelman laadintaprosessissa on noussut esiin. Tarkemmin toteutukseen tulevia hankkeita käsitellään mm. maakunnan yhteistyöryhmässä ja edelleen rahoittajaviranomaisissa. Hämeen liitossa valmistellaan laajalla yhteistyöllä uutta Häme-ohjelmaa, joka sisältää sekä maakuntaohjelman vuosille että maakuntastrategian. Nyt valmistunut maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 perustuu kuitenkin voimassa olevaan Hämeen maakuntaohjelmaan Nykyinen rakennerahastokausi päättyy vuoden 2013 lopussa ja uusi rakennerahastokausi alkaa vuoden 2014 alusta. Uusi rakennerahasto-ohjelma vuosille , joka sisältää sekä EAKR- että ESR-toimet on valmistumassa ja se toimitetaan komissiolle syksyllä Ohjelman alueellinen rahoitus ei tässä vaiheessa ole tiedossa ja esimerkiksi uuden ohjelmakauden maakunnan yhteistyöasiakirjaa vastaavasta menettelystä päätetään vasta loppuvuodesta 2013, kun uusi alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskeva lainsäädäntö valmistuu ja uuden ohjelmakauden linjaukset ja päätökset on tehty. Tästä syystä toteuttamissuunnitelmassa ei esitetä uuden kauden rakennerahastoresurssien kohdentumista Kanta-Hämeeseen. 3

19 4 Sivu 18

20 Sivu Maakunnan toimintaympäristö Globaalin talouden ja erityisesti euroalueen talouden ja kilpailukyvyn muutokset ovat pysäyttäneet edellisen laman jälkeisen usean vuoden noususuhdanteen. Väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, epävarmuudet maatalouden ja tuotannollisen toiminnan kehityksestä sekä mahdolliset lainsäädännön muutokset heijastuvat maakuntamme toimintaympäristöön sekä toteutettaviin toimenpiteisiin. Hallitusohjelman linjaukset sekä mahdolliset rakenteelliset muutokset vaikuttavat toteutuessaan maakunnan kehittämiseen. Maakunnan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Monipuolinen elinkeinorakenne, osaava työvoima, logistinen sijainti ja hyvät yhteydet sekä julkisen sektorin laajuus ovat maailmantalouden muuttuvissa olosuhteissa Kanta-Hämeen vahvuuksia. Kanta-Häme osana laajaa metropolia on ollut useita vuosia väestöllistä kasvualuetta. Työllisyys- ja työttömyysasteilla mitattuna maakunta pärjäsi pitkään keskimääräistä paremmin. Käynnissä oleva talouden ja tuotannon rakennemuutos koettelee kuitenkin nyt myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Väestökehityksen kannalta ratkaisevaa on, kuinka houkuttelevana asuinpaikkana maakunta koetaan. Häme brändin vetovoimatekijöitä ovat asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus sekä palveluiden toimivuus ja kustannusten kilpailukykyisyys. Maakunnan etuihin luetaan myös monimuotoinen luontoympäristö. Väestön kasvu nojaa Kanta-Hämeen sijaintiin keskellä Suomen vahvinta kasvualuetta sekä ns. toisen aallon muuttoliikkeeseen laajalla metropolialueella. Väestönkehityksen haasteita ovat vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvu ja vastaavasti työikäisen väestön suhteellisen osuuden väheneminen. Ydinmetropolialue ulottaa vaikutuksensa myös Kanta-Hämeen maakuntaan yritystoiminnan osalta ja vahvana työpaikka-alueena. Väestökehityksessä ja siihen vaikuttamisessa on tunnistettava myös maakunnan sisäiset erot. Ennakointivision mukaan Kanta-Häme on vuonna 2015 teknologia-, palvelutarve- ja innovaatioennakoinnin edelläkävijä. Maakunnan koulutustoiminta perustuu tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin ja vahvistaa alueella toimivia klustereita (innovaatio, valmistava teollisuus, matkailu, ympäristö, hyvinvointi sekä luova ala). Liitolla on ennakointitehtävässä kasvava rooli, josta esimerkkinä on kolmen maakunnan yhteistoiminta-alueen tulevaisuustyö.. Kanta-Hämeessä on EU-toimenpideohjelmista rahoitettuina käynnistynyt maakuntaohjelman painopisteiden määrittämiä hankkeita, jotka tähtäävät innovaatiotoiminnan, verkostoitumisen ja yrittäjyyden edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen. Kanta-Hämeen seutukunnista Forssan ja Riihimäen seudut ovat EAKR-toimenpideohjelman haasteellisia alueita. Näiden alueiden osuus maakunnan väestöstä on alle puolet. Rakennerahasto-ohjelmien vaikutus alueen työllisyyteen, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja erityisesti yritystoiminnan edistämiseen on ollut positiivista ja niiden avulla on pyritty saamaan kerrannaisvaikutuksia. Tulevaisuudessa rakennerahastorahoituksen selvästi supistuessa Kanta-Hämeessä on parannettava kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntämistä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeiden vaikuttavuuteen. Kanta-Hämeen kehitys nojaa vahvasti hyvää logistiseen asemaan sekä maakuntaa halkovien kasvukäytävien kehittämiseen. Fyysisten yhteyksien hyvä ja riittävä taso ovat kehittymisen kannalta elintärkeitä, joka näkyy myös toteuttamissuunnitelman sisällössä. Paitsi liikenneinfran, niin myös muiden fyysisten rakenteiden toimivuus, energiahuollon, vesihuollon ja myös hallintorakenteiden on oltava kehittymistä tukevia. 5

21 Sivu 20 Elinkeinoelämän menestystekijät Alueen elinkeinoelämän myönteinen kehitys perustuu erityisesti monialaiseen elinkeinorakenteeseen ja alueen hyvään logistiseen asemaan. Toisaalta yritysten kasvu, kansainvälmistyminen sekä tutkimus- ja kehityspanostusten lisääminen ovat jatkossa entistä tärkeämpiä menestystekijöitä. Toimivalla tie- ja rataverkostolla on oleellinen merkitys maakunnan ja sen elinkeinoelämän kehittymiselle, joten jatkossakin alueen tie- ja rataverkon toimivuudesta on huolehdittava hyvin. Valtakunnallisten yhteyksien lisäksi pikaisia parannuksia edellyttävät erityisesti seudullisten elinkeinoalueiden liittymien ja sisääntuloteiden liikennejärjestelyt. Niiden takana on useiden merkittävien asuin- ja elinkeinoalueiden toteutuminen. Hämeenlinnan seudun kansainvälisen tason vahvuuksina pidetään mm. valmistavaa teollisuutta (akselit, nostimet, sotilasajoneuvot, metalli) sekä pakkaustoimintaan liittyvää osaamista. Yksi maakunnan vahvuustekijöistä on myös monipuolinen matkailutarjonta, joka osittain nojaa alueen luontoon (esim. Tervakoski, Humppila), vetureina Aulanko ja Vanajanlinna sekä kulttuurikeskus Verkatehdas. Hyvinkää-Riihimäki -talousalueen tärkein elinkeino on teknologiateollisuus. Alueen kansainvälinen vahvuus on erityisesti nosto- ja siirtoalaan liittyvä teknologiateollisuus sekä logistiikan erityisosaaminen. Forssan seudun kärkinä ovat mm. alueen elintarvikkeiden suurtuotanto ja Järkivihreä Forssan seutu - ympäristöliiketoiminnan kokonaisuus, joka koostuu mm. biotalouden, kierrätyksen ja muun ekologisen liiketoiminnan osa-alueista. Maakunnan elinkeinotoiminta on yleisesti ottaen kuitenkin selvästi kotimarkkinapainotteinen ja kansainvälistyminen tarjoaa selviä kasvumahdollisuuksia maakunnan yritystoiminnalle. Uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä bioenergian tuotanto ja jalostaminen tulevat jatkossakin olemaan keskeisiä maaseudun pienyritystoiminnan kehittämiskohteita. Tilaa uudelle maaseutuyrittämiselle olisi vielä nykyistä enemmän mm. puun jatkojalostamisessa, metallin alihankintatehtävissä, elintarviketeollisuudessa, hevosliiketoiminnassa sekä matkailu-, liikunta- ja hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Hämeen metsävaroja on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän energiatuotannossa, mutta metsävarantojen hyödyntämisen merkittävä lisääminen energialähteenä voi avata mahdollisuuksia uusille elinkeinotoiminnoille. Monipaikkaisuuden sekä maaseudulla asumisen ja erityisesti yrittämisen elinehto ovat toimivat tietoliikenneyhteydet. Matkailu on yksi potentiaalisimpia kasvualoja meillä ja maailmalla. Kanta-Hämeen matkailutulo on eräiden arvioiden mukaan 300 miljoonan euron luokkaa. Hämeenlinnan seudulla sen merkitys on erityisen suuri. Viimeisimmät tiedot kertovat, että erityisesti ulkomaisten matkailijoiden osuus on selvästi laskenut ja maakunnan hotellikapasiteetin käyttöaste on maan pienimpiä. Samanaikaisesti matkustajavirrat erityisesti Venäjältä Suomeen ovat kasvaneet voimakkaasti. Väestön hyvinvointi ja uudistuvat palvelut Kanta-Häme on voimakkaasti kehittyvä ja toiminnallinen alue, joka tarjoaa viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuinympäristön palveluineen sekä monimuotoisen luontoympäristön. Tämä edellyttää jatkossakin rakennetun ympäristön ja luonnon tasapainon säilyttämistä. Ympäristöön ja luontoon kohdistuu monenlaisia paineita myös maakunnan ulkopuolelta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustana on kehittää työmarkkinoita, verotusta, sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa työllisyyden näkökulmasta. Tavoitteena on sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden ja syrjäytymisen ennalta ehkäisy. Palveluita halutaan vahvistaa ja uudistaa sekä turvata ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus. Keskeistä on edistää ja uudistaa terveyden ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä vastaamaan moninaistuvia palvelutarpeita. Vaihtoehtoisia palveluiden tuottamistapoja tulee har- 6

22 Sivu 21 kittavaksi, jolloin tarkastellaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Erityisesti tulee ponnistella julkisen ja yksityisen sektorin välisten strategisten kumppanuuksien edistämiseen ja toimenpiteiden konkretisointiin. Myös haja-asutusalueen tasavertaisten ja asiakaslähtöisten peruspalveluiden tarjonnasta tulee huolehtia. Maakunnan julkisen sektorin rakenteiden ja toimintamallien haasteena on uudistua vastaamaan kestävän kehityksen ja rahoituksen vaatimuksia väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vuosi 2014 on kuntakentässä työntäyteinen kuntarakenneselvitysten ja valmisteilla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten ja niihin liittyvien selvitysten vuoksi. Kuntien talouteen liittyvät haasteet korotuvat entisestään valtiovallan kuntiin kohdistuvien valtionosuusleikkausten vuoksi. Nämä tullevat vaikuttamaan myös kuntien hankkeisiin ja niiden rahoitusmahdollisuuksiin Kanta-Hämeen maakunta ja yhteistoiminta-alue Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten strategisten tulossopimusten ja maakuntaohjelman linjaukset ovat yhdensuuntaiset, joten elinkeinojen, työllisyyden ja ympäristön kehittämistoimenpiteet on kyetty toteuttamaan hyvässä yhteistyössä. Liikennesektorilla Uudenmaan ELY ja maakunnan liitto sekä alueen kunnat tekevät jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä maakunnan tiehankkeiden edistämiseksi. Tiettyjen hankkeiden osalta yhteydet Liikennevirastoon ovat tärkeitä. Hämeen liitto muodostaa yhdessä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnan liittojen kanssa aluekehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Tälle yhteistoiminta-alueelle sijoittuu 36 % Suomen väestöstä, 39 % työllisestä työvoimasta ja 40 % työpaikoista sekä 28 % Suomen liikennesuoritteesta. Yhteistoiminta-alue on metropolialuetta, joka on myös yhtenäinen työssäkäyntialue. Metropolialue on Suomen vahvin kasvualue, jossa tuotetaan 42 % Suomen BKT:sta. Kuluvana vuonna yhteistyössä toteutettavalla Siivet ja juuret - tulevaisuustarkastelulla luodaan perustaa yhteistoiminta-alueen tiiviimmälle yhteistyölle ja kehittämiselle. Tulevaisuustyön tavoitteena on ollut tunnistaa alueen yhteiset kehittämisteemat. Sellaisiksi ovat valikoituneet luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä, sujuvat ja älykkäät matka- ja kuljetusketjut, Cleantech klusterin liiketoimintaohjelma ja Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma. 7

23 Sivu 22 Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen liitot ovat tehneet jo aiemmin yhteistyötä, jota jatketaan. Myös alueen korkeakoulut tekevät yhteistyötä. Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea ammattikorkeakoulu ovat muodostaneet FUAS liittouman. FUAS- yhteistyön tavoitteena on muodostaa metropolialueelle kansainvälisiä vaatimuksia vastaava ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava korkeakouluverkko, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. Yhteistoiminta-alueen yhteiset, TEM:lle esitettävät neuvottelukysymykset on esitelty luvussa 3.4. ja tarkemmin hankesuunnitelmissa, jotka ovat liitteinä TEM:n ohjeen mukaisesti. Yhteisten hankkeiden osa toteuttamissuunnitelmissa on sama kaikissa kolmessa maakunnan liitossa Maakunnan toteuttamissuunnitelman kehittämisen kärkiä Toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä, seutuneuvottelutilaisuuksissa sekä neuvotteluissa eri yhteistyökumppaneiden kanssa, on noussut esiin erityisesti mm. seuraavia maakunnan kärkiteemoja: Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Kilpailukykyinen ja turvallisen asumisen Häme Yrittämisen uudistuvat mahdollisuudet - monialainen elinkeinorakenne ja kehittyvät yrityspalvelut ja verkostot Monimuotoinen ja lähellä oleva luonto Toimivat liikennejärjestelmät Elinkeinoelämän menestystekijät Hyvä saavutettavuus Osaava työvoima ja tarpeen ennakointi, huomioiden työperäisen maahanmuuton resurssi Kansainvälistymisen mahdollisuudet, esimerkiksi Pietari - Bryssel Väestön hyvinvointi Uudistuvat palvelurakenteet ja -konseptit sekä osallisuus (lapset, nuoret, aikuiset) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysliikunta ja lähiruoka Asumisen uudet ratkaisut Vesien suojelu ja viihtyisät elinympäristöt Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä 8

24 Sivu Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakunnan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Alueen Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen eikä vahvuuksien tunnistaminen ja suuremmaksi. Maakuntaohjelmassa kehittävinä ja mikään toimiala nouse selvästi muita ratkaisevasti hyödyntäminen vahvistettavina klusterinosina mainitaan metalliteollisuus, teräsrakentaminen, elintarvikkeet, hyvinvointiala, ympäristöliiketoiminnan eri osa-alueet sekä luovat alat. Kanta-Hämeen läpi kulkee maan ainoa nauhakaupungin tunnuspiirteet täyttävä kasvukäytävä. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT) akselin ympärille on rakennettu kaksivuotinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on nostaa HHT-käytävä kansallisen kasvupolitiikan keskiöön. Hankkeeseen osallistuvat kaikki käytävän kunnat ja maakuntaliitot. Käytävälle on rakennettavissa asumisen, liikkumisen, elinkeinoelämän, energiatalouden ja luonnonvarojen käytön sekä osaamisen suunnitelmallinen kokonaisuus, joka toimii koko Suomen kehityksen veturina. Hämeenlinnan seutu on valmistellut esityksen kasvusopimusmenettelyyn. Neuvottelut jatkuvat syksyllä Kasvusopimusesityksen painopisteenä on asuminen, hyvinvointi, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä teollisuuden kehittämisalustat. Kärkihankkeita - HHT-kasvukäytävän kehittäminen - INKA-ohjelman kumppanuudet ja sisällöt - Kasvusopimuksen toteuttaminen, Hämeenlinna - Vihreän logistiikan kehittäminen Forssan seudulla - Seutukaupunkipilotin toteuttaminen - Järkivihreä Forssan seutu - Räyskälän Air Park hanke - New Growth (Riihimäki) - Luonnonvara-alan osaamiskeskittymä - Biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Forssan kaupunki on mukana Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit pilotissa. Pilotin tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä. Alueen kehittämisen voimavaroiksi on muodostunut eri kehittäjä- ja toimijaorganisaatioiden kumppanuusja yhteistyöverkostot, kuten HämePro, jotka osaltaan vahvistavat uusien innovaatioiden löytämistä rajapinnoilta. Maakunnan vahvuuksina ovat myös asumisen viihtyisät ratkaisut, asumisen hintakilpailukykyisyys, sekä turvallinen ja monimuotoinen luontoympäristö. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman uusiutumiskyky ja saavutettavuus painopisteisiin sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: - Vahvojen osaamisalueiden ja klustereiden vahvistaminen elinkeinostrategioiden pohjalta - Kansainvälisen tason vahvuudet, joita ovat mm. ympäristöliiketoiminta ja -osaaminen, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, teollinen muotoilu, monipuolinen teknologiateollisuus, elintarvike- ja biotalous sekä terveysliikunta. - Asumisen ja yrittämisen toimintaympäristöjen kehittäminen - Matkailu- ja virkistystoimintaympäristöjen hyödyntäminen 9

25 Sivu Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Eri toimialojen rajapinnat ylittävä yhteistyö, osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat lopullisesti työmarkkinoilta ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Toimialarakenteet muuttuvat ja taloustilanne haastaa säästöihin ja toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden painottamiseen. Uusia ideoita ja toimintatapoja pitää hakea aktiivisesti. Toimialarajat ylittävällä laadukkaalla yhteistyöllä ja ennakointitiedon aktiivisella hyödyntämisellä pyritään vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin haasteisiin. Osaamisen kehittäminen ja työssä jaksaminen huomioidaan tavoiteltaessa työurien pidentämistä. Ennakointiyhteistyön kehittäminen Hämeen ennakointiyhteistyön painopisteet ovat osaamisen ja innovaatioiden ennakointi. Ennakointiverkoston vision mukaan Kanta-Häme on vuonna 2015 teknologia-, palvelutarve- ja innovaatioennakoinnin edelläkävijä. Maakunnan koulutustoiminta perustuu tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin. Ennakointia toteuttaa asiakaslähtöinen, osaava ja koordinoitu ennakointiverkosto, joka on aktiivisesti mukana valtakunnallisissa ja kansainvälisissä alan verkostoissa. Ennakointi perustuu osallistamiseen ja siinä hyödynnetään uuden teknologian tarjoamia virtuaalisia työympäristöjä. Ennakointitietoa hyödynnetään systemaattisesti maakunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ennakointiyhteistyön avulla ennakoidaan maakunnan kehitystä maakuntasuunnitelman suuntaviivojen suuntaisesti ja tavoitteita kohti. Yhteistyöllä uutta osaamista ja laadukasta tekemistä Häme Open Campus (HOC) hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Toiminnan hyväksi havaitut osat pyritään sisällyttämään olemassa olevien toimijoiden strategianmukaiseen toimintaan. Korkeakoulukeskusta rakennetaan maakunnalliseksi toimijaksi. Korkeakoulukeskuksen toiminnassa osaamisen vahvistaminen ja uuden osaamisen synnyttäminen, laadukas yhteistyö eri sidosryhmien kanssa, oppilaitos-yritysyhteistyö, tutkimusja kehittämisyhteistyö sekä innovaatioympäristöjen vahvistaminen nähdään keskeisinä tavoitteina. Välkky-oppilaitosverkosto Välkky-oppilaitosverkoston yhteistyön tavoitteena on kehittää yhdessä toisen asteen ammatillista koulutusta ja siihen liittyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Tavoitteen saavuttamiseksi oppilaitokset vahvistavat yhteistyötään, profiloivat toimintojaan Kärkihankkeita - Korkeakoulukeskuksen rakentaminen ja yhteistyön vahvistaminen niin, että korkeakoulukeskuksesta tulee maakunnallinen toimija. - Välkkyoppilaitosverkoston toiminnan vakiinnuttaminen. 10

26 Sivu 25 ja hakevat aktiivisesti keinoja palvellakseen tehokkaasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti työelämää sekä lisäävät resurssien yhteiskäyttöä. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman työelämä ja osaaminen sekä uusiutumiskyky - painopisteisiin sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: - Osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäinen oppiminen - Haja-asutus- ja maaseutumaisten alueiden tasapuolinen kehittäminen Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Kestävä yhdyskuntakehitys Kanta-Häme muodostuu kolmesta vahvasta seutukunnasta. Yhdyskuntarakenteita ja liikennejärjestelmiä kehitetään tukemaan asukkaiden arkea, palvelujen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän menestystä turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä ottaen huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tavoitteet. Maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteensovittamista painotetaan. Maakuntakaavaan perustuen kehitetään ja profiloidaan seudullisesti ja maakunnallisesti merkittäviä elinkeinoalueita, Alueiden toimivuus edellyttää turvallisia ja sujuvia liikennejärjestelyjä ja muuta kestävää infrastruktuuria. Seudullisesti merkittäviä elinkeinoalueita ovat mm. Merven aluekokonaisuus Hattulassa, Moreeni Hämeenlinnassa, Rastikangas Janakkalassa, Riihimäen Portin ja Herajoen alueet Riihimäellä, Kiimassuon alue Forssassa ja ns. Lasin alue Humppilassa. Toimivat liikennejärjestelmät ja keskeiset hankkeet Tienpidon määrärahojen jatkuvasti pienentyessä on jouduttu tilanteeseen, jossa perustellut ja välttämättömät hankkeet ovat nykyaikataululla toteutuskelpoisia vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Alueellisten investointien pienuus heikentää elinkeinoelämän toimintaympäristöjä. Alueelliset investoinnit ovat jokapäiväisen arkiliikkumisen kannalta tärkeitä, usein pienehköjä investointeja kevyen liikenteen väyliin, liittymien parantamiseen yms. Hankkeiden toteutumisen siirtyessä vuodesta toiseen jarruttavat viivästyminen ja epävarmuus myös kuntien maankäytön kestävää kehittämistä. Taajamien sisääntuloyhteyksillä ja liittymäjärjestelyillä on tärkeä merkitys erityisesti elinkeinojen ja työpaikka-alueiden toimivuudelle ja kehittämiselle. Kiireellisimpiä kohteita Kanta-Hämeessä ovat: Arolammin liittymä Riihimäellä vt 3:lle: Arolammin eritasoliittymä on ratkaisevan tärkeä koko Herajoen työpaikka- ja asuin-alueen tulevaisuuden kannalta. Asuin ja työpaikka-alue on kooltaan seudullisesti Kärkihankkeita - Valtatie 3, Arolammin eritasoliittymä - Moreenin eritasoliittymä Hämeenlinnassa ja Merven eritasoliittymä Hattulassa - Viralan pikavuoropysäkin toteuttaminen, vt 3, Hämeenlinna/Janakkala - Riihimäellä Kirjauksentien ja Kinturintien liittymien valo-ohjauksen toteuttaminen ensimmäisenä vaiheena ja jatkossa liittymäkokonaisuuden parantaminen eritasoliittymäksi. - Lopella Silmänkannon työpaikka-alueen edellyttämät liittymäjärjestelyt - Riihimäen asemalaitureiden uusiminen - Rakennusmaailma Centra - Hämeen ympäristön realiaikainen seurantajärjestelmä - Maali-hanke 11

27 Sivu 26 merkittävä. Yhteensä liittymän vaikutusalueella valtatien 3 molemmin puolin on lähes kerros-m2 kaavoitettua teollisuusaluetta, josta lähes puolet on toteutunutta. Valtatien länsipuolella toimii valtakunnallisesti merkittävä Valion Herajoen meijeri. Valio on lisäämässä tuotantoaan alueella. Vuonna 2013 valmistuneessa Uudenmaan Ely-keskuksen johdolla laaditussa valtatien 3 liittymien arviointimenettelyssä Arolammin liittymän todettiin täyttävän liittymän tarpeen ja pääosin jo nyt toteuttamisen edellytykset. Lähtökohtana on toteuttaa hanke ns. kolmikantasopimuksella. Hankkeen mahdollisina rahoittajina tulevat kyseeseen Riihimäen kaupunki ja seudun elinkeinoelämä mutta myös valtion rahoitusta tarvitaan. Eritasoliittymän kustannusarvio on 16 milj. euroa. Hanke sopisi toteuttamisvalmiutensa puolesta hyvin ns. elvytyskohteeksi. Moreenin eritasoliittymä Hämeenlinnassa: Moreenin teollisuus- ja työpaikka-alue on kehittynyt voimakkaasti Hämeenlinnan lounaispuolella. Alueella on jo nyt merkittävästi logistiikkatoimintoja ja yrityksiä, jotka tarvitsevat sujuvia kuljetusyhteyksiä. Aluekokonaisuus liittyy toiminnallisesti myös Janakkalan kunnan puolella olevaan, kehittyvään työpaikkaalueeseen. Hämeen liitto pitää tärkeänä, että maakunnallisesti tärkeän Moreenin elinkeinoalueen liikenne- ja kuljetusyhteydet valtatielle 3 järjestetään liikenneturvallisesti ja valtatien liikenteen sujuvuus turvaten. Tämä edellyttää eritasoliittymään nojautuvien liittymäjärjestelyjen toteuttamista, ensivaiheessa tarvittavan suunnitteluvalmiuden luomista. Merven eritasoliittymä Hattulassa: Hämeenlinnan kaupunkiseudulle Hattulan Merveen valmistellaan yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa bioenergiakeskusta, jonka liikenne- ja liittymäjärjestelyt sisältyvät vahvistettavana olevaan maakuntakaavaan. Merven teollisuusalueen kuljetukset sekä metsäenergia- ja logistiikkakeskuksen kehittäminen edellyttävät uuden liittymän rakentamista moottoritielle Parolan eritasoliittymän pohjoispuolelle. Autokaupan keskus Sunny Car Center: Hämeenlinnan pohjoispuolelle on rakentumassa valtakunnallisesti merkittävä uusi autokaupan keskus Sunny Car Center. Autokauppakeskittymä tulee olemaan osa laajaa työpaikka-aluetta ja liikenneyhteydet valtatielle 3 ovat keskittymän toimivuudelle tärkeitä. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman saavutettavuus -painopisteeseen sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: - Strateginen maankäyttö - Yhteiskuntarakenteen ja liikennejärjestelmien kehittäminen 12

28 Sivu Luonnonvarojen kestävä käyttö Kanta-Häme tunnetaan rikkaista luonnonvaroistaan. Niiden hyödyntäminen tulee toteuttaa kestävästi ja viisaasti ja siten, että sekä henkinen että fyysinen käyttö pysyvät tasapainossa. Merkittäviä käynnissä olevia hankkeita ovat: Vedet- hanke ( ) on Uudenmaan, Päijät- Hämeen ja Hämeen liittojen sekä Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten yhteishanke, jonka tavoitteena on edistää vesienhoidon tilaa Etelä-Suomessa innovatiivisen projektikehityksen kautta. Hankkeen teema-alueita ovat pohjavesien suojelun, hulevesien hallinnan sekä haja-asutusalueen jätevesihuollon edistäminen yhteisiä toimintamalleja ja työvälineitä kehittämällä. Tavoitteena on hankkeen 3-vuotiskauden aikana hankkia yhdessä sidosryhmien kanssa teema-alueiden projekteihin vähintään 3 miljoonan euron kokonaisrahoitus. Erityisesti pyritään yhdessä hyödyntämään Euroopan unionin uuden rakennerahasto-ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksia, mutta myös kansallisen rahoituksen instrumentit ovat mahdollisia moniin hanketyyppeihin. Luontoinnovaatiot hankkeen ( ) tavoitteena on synnyttää maakuntaan kansallisen tason osaamiskeskittymä, joka vahvistaa maakunnan innovaatiotoimintaa sekä edistää käyttäjälähtöisten luontoinnovaatioiden syntyä. Tavoitteena on verkottaa olemassa olevia luonnosta syntyneitä ja syntyviä aihioita ja auttaa sekä tukea näitä kehittymään kohti uusia innovaatioita. Keskeistä on myös hyvien käytänteiden levittäminen alueellisella ja kansallisella tasolla. Hankkeen aikana tehdään konkreettisia pilottikokeiluita. Käytännön innovaatiokokeiluiden lisäksi Kehittämiskeskus Oy Häme tuottaa sekä uutta että kokoaa jo olemassa olevaa luontoon liittyvää tutkimustietoa, osaamista ja ideoita. Yritykset voivat hyödyntää koottua materiaalia uusien liiketoimintaideoiden kehittämisessä. Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus hanke. Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö, lämpöyrittäjyys sekä energiatehokkuus ovat ajankohtaisia kysymyksiä niin maatiloilla, kunnissa kuin yrityksissäkin. Hanketta luotsaa ProAgria Etelä-Suomi, ja kumppaneina ovat Suomen Metsäkeskus, Häme- Uusimaa, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden tiede- ja yrityspuisto. Maakunnassa on vireillä neljä merkittävää vesihuoltohanketta, jotka tulee toteuttaa valtion rahoitustuen turvin: Ypäjä Loimaa, Ypäjä-Jokioinen, Pernunnummi Forssa ja Akaa Kalvola Hämeenlinna vesihuoltohankkeet. Kärkihankkeita - Pohjavedenottamoiden selvitys- ja rakentamishankkeet Hämeeseen laaditun vesihuollon kehittämisohjelman mukaisesti. - Yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeet Hämeeseen laaditun vesihuollon kehittämisohjelman mukaisesti. - Forssan jätevedenpuhdistamon tehostaminen Jokioisten jätevedenpuhdistamon tehostaminen Riihimäen jätevedenpuhdistamon tehostaminen Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamon tehostaminen Vedet-hanke Luontoinnovaatiot hanke Hämeen uusituvan energian tulevaisuus -hanke 13

29 Sivu 28 Hämeenlinna Akaa yhdysvesijohto ja siirtoviemäri ( ) Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pirkanmaan ELY - keskus. Hankkeelle on myönnetty vuonna 2012 valtion avustusta yhteensä Hankkeelle on varauduttu myöntämään lisäavustusta vuosina (yht euroa/vuosi). Hankkeen kustannusarvio on 9,7 milj. euroa, josta valtion osuus on 1,3 milj. euroa. Vesijohdon ja viemärin rakentaminen käynnistyi vuonna Ypäjä Jokioinen yhdysvesijohto ja kokoojaviemäri ( ) Hankkeen avulla Ypäjä parantaa sekä normaaliajan että erityistilanteiden vedenhankinnan toimintavarmuutta ja edistää haja-asutuksen jätevesihuollon järjestämistä. Hankkeen karkea kustannusarvio on noin 1,0 milj. euroa. Ypäjä Loimaa siirtoviemäri ja yhdysvesijohto ( ) Hanke mahdollistaa Ypäjän keskustaajaman noin asukkaan jätevesien johtamisen käsiteltäväksi Loimaalle. Hanke parantaa myös Ypäjän kunnan vedenhankinnan toimintavarmuutta. Lisäksi hanke mahdollistaa yhteisen vesihuollon järjestämisen vesihuoltolinjan varrella sijaitseville noin 150 kiinteistölle sekä edistävää haja-asutuksen jätevesihuollon järjestämistä. Hanke on esitetty toteutettavaksi jo vuosina Hankkeen kustannusarvio on 2,7 milj. euroa. Pernunnummi - Forssa syöttövesijohto ja kokoojaviemäri ( ) Hanke parantaa koko Forssan seudun vedensaannin toimintavarmuutta sekä edistää alueella sijaitsevan valtakunnallisesti merkittävän elintarviketeollisuuden säilymistä ja edelleen kehittymistä. Kokoojaviemäri mahdollistaa jätevesihuollon järjestämisen linjan varrella sijaitseville useille kylille ja kiinteistölle. Hankkeen kustannusarvio on 3,6 milj. euroa. josta valtion osuus on 1,1 milj. euroa. Pohjavedenottamoiden selvitys- ja rakentamishankkeet Maankäytön suunnittelun, pohjaveden kestävän käytön ja yhdyskuntien vedensaannin turvaamisen kannalta tarvitaan nykyistä luotettavampaa tietoa pohjavesialueista, niiden rajoista, vesivaroista ja käyttökelpoisuudesta. Nykyiset pohjavesialueita koskevat tiedot perustuvat pääosin kartta- ja maastotarkasteluun ja ne tulee tarkentaa nykyaikaisin menetelmin. Eri intressitahojen tarpeiden yhteensovittamisen ja yksilön oikeusturvan kannalta on ensiarvoisen tär- 14

30 Sivu 29 keätä, että pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan nykyaikaisin menetelmin. Pohjavesiselvitykset on kohdennettu ja ohjelmoitu Hämeen vesihuollon kehittämisohjelmassa Vesiensuojeluavustuksiin tarvitaan selkeä tasokorotus, jotta yhteistä vesihuoltoa ja erityisesti yhteisviemäröintiä saataisiin kehitettyä. Kanta-Hämeen yhteisen vesijohtoverkoston ulkopuolella on noin asukasta ja yhteisviemäröinnin ulkopuolella noin asukasta. Näistä noin kolmannes olisi tarkoituksenmukaista saattaa yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman saavutettavuus - painopisteeseen sekä seuraavaan ELY:n strategiseen painotukseen: - luonnonvarojen kestävä käyttö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Monipuolinen luonto ja vesiympäristö ovat maakunnan vahvuuksia ja olennainen osa maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Vesistöjen tilan parantaminen ja koko vesiluonnon kestävä kehittäminen tarvitsevat kaikkien osapuolten ja tahojen yhteisiä ponnisteluja. Paikallisten toimijoiden lisäksi ja tueksi tarvitaan myös julkisen hallinnon tukea ja aktiivisuutta. Hyvinvoivan vesiympäristön lisäksi tarvitaan jatkuvaa maisemanhoitoa ranta-alueilla ja panostuksia vesistöjen saavutettavuuteen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyödyntää Hämeen vesien virkistyskäyttöarvoa. Oikein tehdyllä maisemanhoitotyöllä samalla turvataan rantaluonnon monimuotoisuutta. Virkistyskäyttöarvoja vahvistetaan myös kaupunkialueiden vesistökohteissa, esimerkiksi kaupunkipurojen kunnostuksina. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Kanta-Häme voi toimia tässä työssä Sisä-Suomen esimerkkialueena, jossa vesistöjen tilaa heikentävän ravinnekuormituksen vähentämiseen ja mahdolliseen ravinteiden talteenottoon vesistöistä panostetaan. Kanta-Hämeessä tyydyttävässä tai sitä heikommassa tilassa olevia vesistökohteita on erittäin runsaasti, joten vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämä vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen (vesien hyvä tila) edellyttää selvää tasokorotusta pienten vesistö- Kärkihankkeita - Vanajavesikeskuksen ja sen tueksi perustetun Vanajavesisäätiön toiminnan vakiinnuttaminen ja resurssien turvaaminen keskuksen suunnitelmalliselle toiminnalle - Teuronjoen Puujoen Hiidenjoen vesistöalueen kokonaisvaltainen kehittäminen ottamaan nykyistä paremmin huomioon vesiensuojelu ja kuormituksen vähentäminen, vesiluonnon monimuotoisuuden parantaminen ml. kalatiet sekä maisemalliset arvot. - Vesien kunnostus- ja virkistyskäyttöä parantavat hankkeet eri puolilla maakuntaa; Vanajaveden vesistöalueen lisäksi erityisesti Tammelan Forssan alueella sekä Hauhon reitin vesistöalueella. - Life- hanke ( ): Lammin biologisen aseman johdolla pureudutaan jätevesien typpi- ja fosforiproblematiikkaan. 15

31 Sivu 30 kunnostustöiden rahoitukseen. Valtion osallistuminen pienehköjen vesistökunnostuskohteiden rahoittamiseen aktivoi tehokkaasti myös paikallisia toimijoita. Rahoituksella edistetään mm. Vanajaveden laakson kosteikkoyleissuunnitelman mukaisten kosteikkojen ja laskeutusaltaiden toteutusta. Vesistöjen ekologisen tilan parantamiseksi on tarpeen tehdä myös kalojen elinympäristöjä ja vaellusmahdollisuuksia parantavia toimia, joista tarpeen ovat esimerkiksi Teuronjoen, Puujoen ja Renkajoen säännöstelypatojen ohittaminen kalateillä. Lisäksi vesistöjen tilaa heikentävän ravinnekuormituksen vähentämiseen tulee panostaa erilaisilla maanomistajia ja maanviljelijöitä kannustavin keinoin. - Luontoinnovaatiothankkeen tavoitteena on synnyttää maakuntaan kansallisen tason osaamiskeskittymä, joka vahvistaa maakunnan innovaatiotoimintaa sekä edistää käyttäjälähtöisten luontoinnovaatioiden syntyä. - Vanajaveden vesistöalueen pelastusohjelman toteuttaminen Vanajaveden säännöstelyn aiheuttamien rehevöitymis- ja umpeenkasvuongelmien laajuutta on kartoitettu ja kunnostusta vaativia kohteita on havaittu olevan varsin runsaasti Kanta-Hämeen alueella. Umpeen kasvavien ranta-alueiden kunnostamiseen tulee varata riittävä ja pitkäkestoinen rahoitus. Vesistöjen pohjalle kertyneet ravinne- ja kiintoainekuormat aiheuttavat vesien umpeenkasvua ja rehevöitymistä. On tarpeellista selvittää ja paikallistaa ne pohja-alueet, jotka kuormittavat eniten ja jotka ovat kiireellistä kunnostusta vaativia. Vesien tilan muutoksien ja vesistökunnostusten vaikutusten arviointi edellyttää riittävää ja pitkäjänteistä panostusta vesien tilan seurantaan. Tärkeätä on myös jatkaa vesiasioihin liittyvää viestintää yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Kanta-Hämeessä Jokioisilla toimii valtakunnallisen Luonnonvarakeskuksen suurin yksikkö. Sitä vahvistamalla ja työn tuloksia hyödyntämällä saadaan valtakunnallisesti tärkeää tutkimustietoa elinkeinotoiminnan kehittämisen perusteeksi. Perustettavan Luonnonvarakeskuksen voimavaroista on huolehdittava ja tutkijaresursseja on systemaattisesti alueellistettava Helsingistä. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman asuminen ja ympäristö -painopisteeseen sekä seuraavaan ELY:n strategiseen painotukseen: - vesien hoidon laajapohjaiset toimeenpanosuunnitelmat 16

32 Sivu Elinkeinoelämän menestystekijät Hyvä saavutettavuus ja perustuu merkittävältä osalta alueen hyvään logisti- Kanta-Hämeen elinkeinoelämän myönteinen kehitys maankäyttö seen asemaan ja saavutettavuuteen. Keskeinen vahvuus on edullinen sijainti osana pääkaupunkiseudun laajaa metropolialuetta. Helsinki Hämeenlinna Tampere -kasvukäytävä, Helsinki Forssa Pori -liikennekäytävä ja itä-länsi suuntaiset yhteydet vt 10/12 Turusta Forssan ja Hämeenlinnan kautta edelleen Lahteen ja itään sekä kantatie 54 muodostavat alue- ja yhdyskuntarakenteen strategisen perustan. Liikennehankkeissa ja -palveluissa painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä eri liikennemuodot käsittävänä tasapainoisena kokonaisuutena. Tämä sisältää myös tavoitteen Helsinki Forssa Pori radan esisuunnittelun aloittamisesta. Tienpidon rahoituskehitys on koko maassa hyvin huolestuttavaa. Ylläpidon resurssien jatkuva lasku johtaa vuosikymmeninä rakennetun kansallisomaisuuden rappeutumiseen. Perustienpidon alueellisia investointeja ei nykyisellä rahoituskehyksellä juurikaan kyetä käynnistämään. Perustienpidon määrärahan korottaminen on välttämätöntä alueelle tärkeiden hankkeiden, kuten kevyen liikenteen väylien, liittymäjärjestelyjen, liikenneturvallisuutta ja yleensä arkiliikkumista parantavien paikallisten toimien, toteuttamiseksi. Kärkihankkeita - Rataosan Pasila Riihimäki välityskyvyn parantaminen - Vt 2 peruskorjauksen jatkaminen Loukku Häiviä välillä ja Humppilassa - Vt 10 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen välillä Hämeenlinnan Siiri Eteläinen - Kantatien 54 välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantaminen vuonna 2013 valmistuneen kehittämisselvityksen mukaisesti -Humppila Eco-Airport logistiikka-alueen kehittäminen Pääradan välityskyvyn parantaminen Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -pääradan välityskyvyn parantaminen on edellytys koko valtakunnan raideliikennepalvelujen parantamiselle kysyntää vastaavaksi. Pääradan välityskyvyn parantamista sekä Riihimäen kolmioraiteen rakentamista tulee viedä eteenpäin liikennepoliittisessa selonteossa ja keväällä 2013 tehdyssä valtiontalouden kehyspäätöksessä linjatulla tavalla. Myös Riihimäen rautatieasema ja ratapiha tarvitsevat peruskorjauksen. Vilkas Riihimäen rautatieasema on valtakunnan viimeisiä rautatieasemia, jossa on matalat laiturit. Junakalustoon sopimaton laiturirakenne vaikeuttaa ja hidastaa kulkua junaan ja junasta pois. Erityisen vaikea tilanne on liikuntaesteisille. Samassa yhteydessä tulee nykyaikaistaa ratapiha: toteuttaa tarvittavat raideuudistukset, vaihteet ja turvalaitejärjestelyt. Pääradan lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu tulisi käynnistää jo vuonna 2014 Riihimäeltä Hämeenlin- 17

33 Sivu 32 naan. Pirkanmaan puolella vastaava työ on käynnissä Liikenneviraston ja Pirkanmaan liiton yhteistyönä. Aluevaraussuunnitelmaa tarvitaan kuntien kaavoituksen pohjaksi, jotta tarvittava aluevaraus voidaan kaavoituksessa varmistaa. Riihimäen kolmioraide Liikennevirasto on käynnistänyt Riihimäen kolmioraiteen ratasuunnitelman laatimisen. Kolmioraiteella tarkoitetaan Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välistä noin 1,5 kilometrin pituista yhdysraidetta. Asemakaavassa on kolmioraiteelle varattu rautatieliikennealue. Kolmioraiteen toteuttaminen mahdollistaa Kouvolan ja Tampereen suuntien välisen suoran tavaraliikenteen. Nykyisin Kouvolan ja Tampereen välinen tavaraliikenne joutuu vaihtamaan Riihimäellä kulkusuuntaa. Tämä edellyttää veturin vaihtoa tai sen ympärikääntöä, mistä aiheutuu sekä aikaviivettä että lisäkustannuksia. Kolmioraiteen toteuttaminen tehostaa tavarajunien liikennöintiä, pienentää liikenteen hoidon kustannuksia ja vähentää Riihimäen ratapihan ympäristöhaittoja. Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Sen vuoksi itä länsi -suuntaisen raideliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on tärkeää. Ensimmäinen vaihe tavaraliikenteen sujuvuuden parantamiseksi on Riihimäen kolmioraiteen toteuttaminen. Kolmioraiteen kustannusarvio on noin 10 milj.euroa. Hanke sisältyy liikennepoliittisessa selonteossa hallituskaudella aloitettaviin liikenneverkon kehittämishankkeisiin. Valtatie 2:n parantaminen Valtatie 2 on pääkaupunkiseudun ja Satakunnan välinen tieyhteys, joka yhdistää Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Satakunnan. Raskaan liikenteen osuus on merkittävä, sillä tie on yhteys Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. On tärkeää, että tien liikenneturvallisuutta ja välityskykyä parannetaan. Valtatietä 2 eli Pori - Helsinki yhteyttä korjattiin vuonna 2012 noin 8 milj. eurolla Karkkila-Loukkuvälillä. Loukusta Forssan suuntaan, välillä Loukku- Mustakallio valtatien levennystä jatketaan tänä vuonna noin 5 km matkan verran Eduskunnan myöntämällä 2 milj.euron lisämäärärahalla. Tämä osa valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Seuraavassa vaiheessa aloitettua korjausta olisi tarkoituksenmukaista jatkaa edelleen Forssan eteläpuolella Loukku-Häiviä välillä ja Humppilassa. Ne ovat vuonna 2010 valmistuneessa tiesuunnittelussa todettu 18

34 Sivu 33 kiireellisiksi ja vaikutuksiltaan tehokkaimmiksi. Molemmilla osuuksilla on tiesuunnitelma valmis. Loukku-Häiviä osuuden lisärahoituksen tarve on 8 milj. euroa. Humppilan osuuden kustannusarvio on 4 milj. euroa. Hämeen liitto esittää, että vt 2 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantamista jatketaan yhtäjaksoisesti Loukku Mustakallio jakson valmistuttua. Hanke sopisi toteuttamisvalmiutensa puolesta hyvin ns. elvytyskohteeksi. Rahoitustarve on yhteensä 12 milj. euroa. Valtatie 10/12 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen Hämeenlinnan ja Lahden välisen valtatieyhteyden 10 ja 12 parantamista on suunniteltu jo pitkään. Pullonkaulaksi on muodostunut tiejärjestelyt Lahden ja Hämeenlinnan kaupunkien alueilla ja yhteysväli Hämeenlinna Tuulos. Tavoitteena on valtatieyhteyden Hämeenlinna Lahti rakentaminen jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoitustarve on noin 60 milj. euroa. Valtatie 10/12 Hämeenlinnan Lahti -yhteys on osa itä-länsi -suuntaista yhteyskäytävää. Vt 10/12 suunnitteluvalmiutta tulee viedä eteenpäin siten, että yhteyden välityskyvyn paranta-miseen sisältyvien kiireellisimpien toimenpiteiden toteuttaminen voidaan käynnistää joko osin perustienpidon hankkeina tai teemahankkeina jo vuonna Hämeen liitto on esittänyt tieyhteyden sisällyttämistä mahdollisesti käynnistettäviin keskikaide- tai kohtaamisonnettomuuksien vähentämistoimien teemahankkeisiin. Valtatie 10/12 ei sisälly nykyiseen liikennepoliittiseen selontekoon. Tieyhteys tulee sisällyttää seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Vt 10 tulee sisällyttää selontekoon koko pituudeltaan Turusta Hämeenlinnaan ja edelleen Lahden suuntaan. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeätä, että Hämeenlinna Lahti yhteysvälin parantaminen käynnistetään jo 2014 osittaiskorjauksin, joita ovat keskikaideratkaisut, ohituskaistat ja liittymäjärjestelyt. Hämeenlinnan Ruununmylly Eteläinen osuudella on valmis tiesuunnitelma. Suunnittelun puolesta edellä mainittu väli on valmis aloitettavaksi jo vuonna Yhteysvälin parantamisen kustannusarvio on 15 milj. euroa. Kantatien 54 välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantaminen Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Raskaan liikenteen kuljetusten määrä kantatiellä 54 on jo nyt merkittävä. Välittömät, tarvittavat toimenpiteet liittyvät muun muassa ohituskaistojen rakentamiseen, liittymäjärjestelyihin ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantami- 19

35 Sivu 34 seen. Riihimäen Portin liittymäjärjestelyjen parantaminen kt 54:lle tulee sisällyttää investointiohjelmaan vuosille Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman saavutettavuus -painopisteeseen sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: - kaavoituksen ohjaus ja elinkeinopoliittiset tarpeet - elinkeinoelämän liikennejärjestelmähankkeet Yritysten ja julkisen sektorin uusiutumiskyky Ennakoinnin hyödyntäminen strategisten valintojen ja uusien nousevien alojen ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa Kanta-Hämeen ennakointiverkoston toiminnan kehittämistä jatketaan edelleen vuonna Erityisen tärkeää tulevina vuosina on ennakoinnin hyödyntäminen strategisten valintojen ja uusien nousevien alojen ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa. Julkisten palvelurakenteiden ja yksityisen sektorin uudistaminen kohti strategista kumppanuutta Toimintaympäristön suuri muutos edellyttää julkisten palvelurakenteiden uudistamista, johon nykyinen maan hallituskin tällä vaalikaudella määrätietoisesti pyrkii. Väestö ikääntyy ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät, samalla hoiva- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja moninaistuu. Maakunnassa kehitetään ja uudistetaan sekä julkista palvelutuotantoa että yksityistä palveluliiketoimintaa, tavoitteena sektoreiden välinen strateginen kumppanuus ja konkreettiset toimenpiteet. Keskiössä ovat käyttäjälähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, asumiseen liittyvät ratkaisut ja palvelut sekä terveys- ja hyvinvointiliikunta. Uutta palveluliiketoimintaa pyritään löytämään toimialojen (hyvinvointi, luova, matkailu, luonnonvarojen kestävä käyttö) rajapinnoilta sekä alueen toimijoiden tiiviimmällä yhteistyöllä. Uusiutumiskykyä haetaan myös yritystoiminnan mahdollisuuksia ja yrittäjämäistä asennetta lisäämällä. Esimerkiksi kokeilukulttuurin mahdollistaminen, yrityshautomotoiminnan vahvistaminen ja oppilaitosyritysyhteistyön lisääminen ovat tässä kehittämisen työkaluina. Kärkihankkeita - ECOpark - Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pilotit (liikunta, kulttuuri, matkailu) - Luontoinnovaatiot ja kokeilukulttuuri - Hyvinvointiohjelma Yrityshautomotoiminta (Nuori Yrittäjyys) - MYY maaseutuyrittäjyys ja yritysyhteistyö - Korkeakoulukeskus - New Gowth hanke - Restruct-hanke - Luota luovien alojen kehittäminen - Live liiketoimintaa verkostoitumalla - Arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö (HAMK) - Ohutlevykeskus - Asumispalvelukylä, Hyvinvointikatu, Forssa - Teknologia-alan kehittämishanke, Forssa - HYKY, konserniohjauksen kehittämismalli, Forssa 20

36 Sivu 35 Painopiste terveyttä edistäviin hyvinvointipalveluihin Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on noussut vahvasti esiin sekä Suomessa että koko Euroopassa. Esimerkiksi liikunnan positiiviset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen ovat kiistattomat. Ihmisten hyvinvoinnin kohentaminen lisää työhyvinvointia ja työn tuottavuutta, luo mahdollisuuksia työurien ja aktiivisen seniori-iän pidentämiselle ja sitä kautta se vähentää merkittävästi myös terveydenhoitokuluja. Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä hyödyt ovat monien tutkimusten mukaan merkittäviä sekä ihmisten hyvinvoinnille että pitkän ajan kustannuskehityksen kannalta yhteiskunnassa. Terveyttä edistävien hyvinvointipalvelujen ennakoidaan olevan yksi tulevaisuuden merkittävästi kasvavista liiketoiminta-alueista ja sen vuoksi alan kehittäminen on myös talouskehityksen kannalta tärkeää. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman uusiutumiskyky ja vetovoima -painopisteiseen sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: - yrityspalveluiden kehittäminen - kasvupotentiaalin ja innovaatioiden tunnistaminen - yhteistyön, alihankinnan ja verkostoitumisen kehittäminen osaamisen näkökulmasta - yritysten ympäristövastuullisuus - maaseudun pienyrittäjyys, uusiutuva energia - puhdas ruoka - kasvavat toimialat, teknologian hyödyntäminen - äkilliset rakennemuutokset Kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava innovaatioympäristö Osaamiskeskustoiminnan vahvistaminen Kanta-Hämeen kehittäminen ja erikoistuminen perustuu kasvukäytävien hyödyntämiseen. Ihmisten, tavaroiden, palvelujen, tiedon ja vaikkapa uusiutuvan lähienergian saavutettavuus on kilpailutekijä ja yhdessä uuden osaamisen hyödyntämisen kanssa kasvun lähde. Kanta-Hämeen älykkään erikoistumisen valinnat ovat vihreää hyvinvointia edistävät asumisympäristöt, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja teollisuuden digitaaliset kehittämisympäristöt. Älykkään erikoistumisen valinnoilla tavoitellaan maakunnan kestävää menestystä. Kanta-Hämeen, erityisesti Hämeenlinnan seudun, kehittäminen ja erikoistuminen perustuu kasvukäytävien hyödyntämiseen. Ihmisten, tavaroiden, palvelujen, tiedon ja vaikkapa uusiutuvan lähienergian saavutettavuus on kilpailutekijä ja yhdessä uuden osaamisen hyödyntämisen kanssa kasvun lähde. Kasvukäytäväajattelun on oltava jatkossa nykyistäkin Kärkihankkeita - Korkeakoulukeskus - Hämeestä Itään - Kansainvälinen hyvinvointiverkosto - Hämeen toimipisteet Brysselissä ja Pietarissa - Seutukaupunkipilotin toimenpiteet Forssan seudulla - Hämeenlinnan kasvuspopimus - Hämeenlinnan kvresurssikeskus - INKA-ohjelman kumppanuudet ja sisällöt 21

37 Sivu 36 vahvemmin kansallisen aluekehityksen painopisteenä ja kasvupolitiikan keskiössä. Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut haun pääosin seutukaupungeille suunnattuun pilottimenettelyyn. Pilottimenettelyn tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia ja kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Olennaisia tekijöitä ovat kokeilevuus, kumppanuudet ja linkit yrityksiin. Forssan kaupunki on mukana Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit pilotissa. Pilotin tavoitteet ovat: -Synnyttää uuden osaamisen, yritystoiminnan ja työpaikkojen kautta seutukaupungeille kilpailuetua, vetovoimaa ja kasvua. -Lisätä kaupunkien energiaomavaraisuutta sekä materiaalien ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. -Vahvistaa mukana olevien seutukaupunkien ja kuntien verkottumista, osaamisprofiilia ja näkyvyyttä pilottiteemaan liittyen. -Edistää seutukaupunkien kykyä toteuttaa kestävän ja viisaan kasvun kehitysohjelmia ja -alustoja, joilla edistetään uusien teknologioiden ja palvelujen soveltamista ja syntymistä. Osaamiskeskusohjelmakausi päättyi vuoden 2013 loppuun ja maakunta oli mukana neljässä eri klusterissa: älykkäät koneet, asuminen, digitaaliset sisällöt ja elintarvikekehitys. Osaamiskeskusohjelmatoiminta jatkuu vielä vuoden 2014 alkupuolella. Tarve- ja asiakaslähtöisen innovaatioympäristön rakentaminen Maakunnan osaamispohjaa ja uusiutumiskykyä vahvistetaan edelleen. Vuoden 2013 lopussa päättyvän Häme Open Campus (HOC) hankkeen toimintatapoja (avointa toimintakulttuuria, innovatiivista yhteistyöstä ja korkeaa osaamista) pyritään säilyttämään ja kehittämään hyviksi havaittujen toimintatapojen kautta. Uudenlaista verkostomaista työtapaa ja aktiivista osallistumista lisäämällä pyritään synnyttämään uutta osaamista ja vahvistamaan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Hämeenlinnan seudun keskeisten innovaatiotoimijoiden yhteistyö on tiivistymässä Korkeakoulukeskus -konseptin alle. Hämeen ammattikorkeakoulun, Teknologiakeskus Innopark Oy:n, Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin kesken allekirjoitettiin yhteistyösopimus joulukuussa Tavoitteena on synnyttää Hämeenlinnan Visamäen alueelle vahva korkeakoulukeskus, tukea seudun elinkeinostrategiaa, nostaa seutukunnan tutkimus-, kehit- 22

38 Sivu 37 tämis- ja innovaatiotoiminta ja -rahoitus uudelle tasolle, tehostaa yritysten kehittämispalveluja sekä erityisesti aktivoida uusien yritysten syntymistä. Yhteistyön tiivistyminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden osaamis- ja innovaatiopalvelujen entistä laadukkaammalle tarjonnalle ja houkuttelevan innovaatioympäristön muotoutumiselle tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Korkeakoulukeskus yhteistyöverkostoineen on hyvä paikka edelleen kehittää oppilaitos-yritysyhteistyötä ja vahvistaa yrittäjämäistä toimintatapaa. Kokeilukulttuurin mahdollistaminen, yrityshautomotoiminta ja tiivis yhteistyö työelämän kanssa mahdollistavat rajapinnoilla syntyvät uudet ideat. Kasvua kansainvälistymisestä Kanta-Häme on maan vähiten kansainvälistyneitä maakuntia. Tuotanto- ja alihankintaverkostot ovat kovaa vauhtia globalisoituneet, mikä merkitsee, että yritysten on pärjätäkseen kyettävä yhä enenemässä määrin kansainvälistymään. Maakunnassa toimiva avoin, kansainvälistymiseen liittyvä, toimijoiden laaja yhteistyöverkosto tulee laatimaan ohjelman, jonka kärki on yritysten kansainvälistymisessä. Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä ja kasvun keskeisenä mahdollisuutena. Pietarin palveluliiketoimintakonseptia kehitetään kartoittamalla maakunnan potentiaalisia yrityksiä, selvittämällä ja parantamalla yritysten toimintavalmiuksia ja rakentamalla yritys- ja yritysryhmäkohtaisia räätälöityjä palveluita. Esimerkkinä tästä on laaja yhteistyösopimus Pietarin kaupunki / Bizcon / Kehke / Fskk / Jykes. Jatkossa myös osaamiskeskusohjelma osallistuu Pietarin toimintojen kehittämiseen. Myös Riihimäen-Hyvinkään alueella on aiempaa suurempaa kiinnostusta tulla mukaan Pietariyhteistyöhön ja hyödyntää alueen markkinapotentiaalia. Tähän mennessä mukana on ollut yritystä. Alueellista yhteistyötä elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen ja maakunnan liiton kanssa vahvistetaan. Kansallisen hyvinvointiverkoston tiivis yhteistyö Venäjälle avaa osaltaan uusia mahdollisuuksia hyvinvointialan yrityksille. Maakunnan toimijat hyödyntävät aktiivisesti Brysselin EU-toimistoa, jonka toimintakonsepti on uusittu vuonna EU-toimisto on Brysselissä kaikkien hämäläisten toimijoiden käytettävissä sellaisiin töihin ja tehtäviin, joita on vaikea tai mahdoton toteuttaa Suomesta käsin. Brysselin toiminnan voimavaroja kohdennetaan tulevaisuudessa hämäläisiin kärkiin ja vahvuuksiin, kuten ympäristöliiketoimintaan ja hyvinvointialaan. Vuoden 2014 aikana on maakunnan 23

39 Sivu 38 innovaatioympäristön kehittäjien erityisen tärkeää valmistautua uuden ohjelmakauden kansainvälisiin rahoitusohjelmiin kotimaisten rakennerahastovarojen pienentyessä huomattavasti. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman uusiutumiskyky ja vetovoima -painopisteiseen sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: - tuetaan kansainvälisiä osaamiskeskittymiä - vahvistetaan innovaatiokeskittymiä - tunnistetaan yritysten kasvumahdollisuudet - vahvistetaan kv-osaamista sekä -palveluja - Venäjä ensisijainen kumppanuusalue Uusiutuva energia ja ekotehokkuuden parantaminen Kanta-Häme on yksi Suomen suotuisimmista puuston kasvualueista. Suomessa metsien kasvun hyötykäyttö ei enää ole paperi- tai paperimassan tuottamista, vaan puulle uusiutuvana luonnonvarana voidaan kehittää uusia käyttökohteita. Metsäenergian käytön lisääminen on yksi mahdollisuus, jota Suomessa tulisi hyödyntää. Kanta- Hämeellä on siihen parhaat edellytykset: hyvä puunkasvun vuotuinen tuotto ja lyhyen kuljetusmatkat energiaa tarvitseviin kohteisiin. Metsäenergian käytön lisääminen tarvitsee sujuvia logistisia järjestelyjä korjuupaikalta tuotantoon ja toimitusvarmuuden parantamista. Envi Grow Park ekoteollisuuspuistossa Forssassa sijaitseva biokaasulaitos on tällä hetkellä maan suurin. Lähivuosina puistoon tulee rakentumaan biojalostamo, eli yhdistetty biokaasun ja etanolin tuotantolaitos. Täydessä laajuudessaan se hyödyntää teollisuuden ja kaupan sivuvirtoja, biojätteitä sekä n ha energiavilja-alan. Energian lisäksi biojalostamo tuottaa myös probioottisia rehuja ja biokemikaaleja teollisuudelle. Jätepuun ja muiden toistaiseksi markkinattomien biomassojen hyödyntämiseen on kehittymässä hajautettuun energiatuotantoon soveltuva teknologia kuivatislaukseen eli pyrolyysiin. Tuulivoiman rakentamisessa ja käytössä pyritään kehittämään ekologisia kokonaisuuksia, energiaketjuja. Kärkihankkeita - Forssan seudun tuulivoimapuistot - Metsä energialähteenä: Hattulan Merven bioenergiakeskus - Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus hankekokonaisuus / Pro- Agria - Envi Grow Park ekoteollisuuspuisto ja sen biojalostamo Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman asuminen ja ympäristö -painopisteeseen sekä seu- 24

40 Sivu 39 raaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: - tuulivoimarakentaminen - uusiutuvien luonnonvarojen energiatehokas ja kestävä hyödyntäminen 25

41 Sivu Toimivat työmarkkinat ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Aikuiskoulutus ja nuorisokoulutus Työelämän ja osaamistarpeiden muutokset ovat jatkuvia. Vuonna 2012 työelämästä eläköityvien määrä on Kanta-Hämeessä suurimmillaan, mikä aiheuttaa erityisiä haasteita osaavan työvoiman riittävyydelle. Elinkeinorakenteet ja yhteiskunnan osaamistarpeet muuttuvat ja synnyttävät joillakin aloilla työttömyyttä ja toisilla aloilla, esimerkiksi hoitoalalla, todennäköisesti työvoimapulaa. Lyhyen aikavälin osaamistarpeiden ja työelämän muutoksiin vastataan usein täydennyskoulutuksella. Pidemmällä, muutaman vuoden aikavälillä, odotettavissa olevat muutostarpeet kohdistetaan tutkintoihin johtaviin koulutuksiin. Koulutuksen suunnittelussa eri toimijoiden välinen yhteistyö, aktiivinen vuorovaikutus sekä ennakointitiedon hyödyntäminen ovat keinoja tuottaa tarpeenmukaista koulutusta. Koulutuksen tai työelämän ulkopuolella on tällä hetkellä noin alle 30-vuotiasta nuorta. Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen näyttää lisäävän nuorten syrjäytymistä. Koulutustoimijat ovat nähneet tärkeäksi yhteistyön koulutuksen nivelvaiheissa: lapsen tai nuoren siirtyminen varhaiskasvatuksesta kouluun, alakoulusta yläkouluun ja edelleen lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ovat merkittäviä vaiheita, joissa eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Yhteiskuntatakuuseen ja nuorisotakuuseen liittyvä yhteistyö nähdään tärkeänä alueen kehittämisessä, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Toisen asteen koulutustoimijoilla on johtoryhmä, jossa yhteishaun jälkeen yhdessä TE-toimiston kanssa pyritään löytämään opiskelupaikka kaikille. Lisäksi Etsivä nuorisotyö sekä Nuorten aikuisten osaamisohjelma tekevät ansiokasta työtä alueella. Aikuiskoulutus Maakunnassa on useita aikuiskoulutusta tuottavia toimijoita. Koulutusta toteutetaan täydennyskoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena, henkilöstökoulutuksena tai työvoimapoliittisena koulutuksena. Lyhyempien täydennyskoulutusten lisäksi aikuisille on tarjolla tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta, joka johtaa samaan tutkintoon kuin vastaava nuorisoasteen koulutuskin. Täydennyskoulutuksen tarjonnan ja tarpeen yhteensovittamisessa eri koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö ja yhteistoiminta täydennyskoulutuksen Kärkihankkeita - Nuorisotakuuseen liittyvä yhteistyö - Korkeakoulukeskus - Maakunnan ennakointiverkosto - Peruskorjausrakentamiskoulutus pitkäaikaistyöttömille Forssan seudulla - Etsivä nuorisotyö - Nuorten aikuisten osaamisohjelma - Ammatilisen huippuosaamisen tutkimusyksikkö (HAMK) 26

42 Sivu 41 tilaajien kanssa ovat merkittävässä roolissa. Yhteistyötä pyritään tukemaan verkostomaista toimintatapaa aktivoimalla. Nuorisokoulutus Nuorisokoulutuksen tavoitteena on koko nuorisoikäluokan kouluttaminen. Tämä edellyttää aloituspaikkojen määrän ja laadun oikeaa ja riittävää mitoittamista. Nivelvaiheet peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, sekä edelleen korkeakoulutuksen välillä saadaan toimivaksi, jolloin opintojen keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää nuorisotakuuseen liittyen. Koulutuksen määrällinen ja laadullinen suunnittelu on haasteellista jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Kukin koulutusorganisaatio tekee sitä parhaansa mukaan. KT 2016 koulutustarpeen ennakointi Hämeessä prosessissa tehtiin hyvää yhteistyötä Etelä-Suomen yhteistoimintaalueen toimijoiden kanssa esitettäessä nuorisokoulutuksen aloituspaikkatavoitteita koulutusasteittain ja opintoaloittain. Osaamisen perusta luodaan peruskouluissa Opetuksen ja oppimisen ympäristöjen tulee olla jo varhaisvaiheen koulutuksessa kunnossa. Useat maakunnan peruskoulut ovat peruskorjauksen tai laajentamisen tarpeessa. Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut ovat nopeasti kasvavia seutuja, jonne muuttaa paljon lapsiperheitä, jonka seurauksena puolestaan syntyy paineita koulutilojen kasvattamiselle. Vuonna 2014 on varmistettava ainakin rahoitussuunnitelmissa olevien maakunnan kouluhankkeiden toteutuminen. uusien oppimismenetelmien, kuten sähköisen oppimismateriaalin, käytön lisäämistä aluksi esim. pilotoimalla on hyvä kehittää. Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen lisääminen Vuorovaikutuksen merkitys lisääntyy myös koulutuksessa. Koulumaisesta työskentelystä siirrytään avoimempaan ja entistä enemmän työelämän kanssa yhteistyössä tapahtuvaan oppimiseen. Työpaikalla tapahtuvat oppimisjaksot, opettajien työelämäosaaminen, työssäoppiminen ja työnantajalähtöiset opinnäytetyöt antavat eväitä koulutuksen sisältöjen laadulliseen hiomiseen ja helpottavat vastavalmistuvien opiskelijoiden työllistymistä. Lisääntyvä vuorovaikutus mahdollistaa myös yrittäjyysnäkökulman entistä paremman huomioimisen kaikentasoisessa koulutuksessa. Yhteistyö koulutusta tuottavien Kärkihankkeita - Työperäinen maahanmuuttoohjelma - Hämeenlinnan kvresurssikeskus 27

43 Sivu 42 ja täydennyskoulutusta tilaavien tahojen välillä edistää koulutusten sisällöllistä kehittämistä työelämän tarpeita vastaaviksi. Työperäinen maahanmuutto-ohjelma Suomen ja eritoten Kanta-Hämeen houkuttelevuus maahanmuuttajien osalta ei ole niin suuri kuin suurempien kaupunkien. Kuitenkin tulevaa työvoimatarvetta ajatellen myös Kanta- Hämeessä on viranomaisyhteistyössä löydettävä keinot työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamisen parantamiseksi maakunnassa. Tavoitteena työperäisen maahanmuuton lisäämisellä ja organisoimisella on pystyä osaltaan vastaamaan tuleviin työvoima- ja osaamistarpeisiin, joka samalla edistää myös maakunnan kansainvälistymistä. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehdään työperäinen maahanmuuttoohjelma, jonka laatimisen vetovastuussa on Hämeen ELY-keskus. Ohjelma laaditaan yhteistyössä maakunnan liiton ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman työelämä ja osaaminen -painopisteeseen sekä seuraaviin ELY:n strategisiin painotuksiin: - elinikäinen oppiminen - nuorten koulutuksen ja työohjauksen kehittäminen - työvoiman maahanmuuton edistäminen alueen työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti - työvoiman saatavuus 3.3. Väestön hyvinvointi Terveellinen, turvallinen ja Asumisen uudet, kehittyvät ratkaisut Asumisen uudet, kehittyvät ratkaisut viihtyisä elinympäristö arkea. Asumiseen liittyvät toiminnot vaikuttavat koko Asuminen muodostaa tärkeän osan jokaisen ihmisen yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Asumisen tarpeet ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet merkittävästi. Asuminen nähdään tulevaisuudessa yhä tärkeämpänä kuntien ja seutujen kilpailutekijänä. Asuntotarjonnan todellinen monipuolistuminen ja erilaistuminen vaativat käynnistyäkseen pilottikohteita. Kokeilujen ja kehittämistyön kautta voidaan saada todelliset uudet avaukset yleistymään ja vakiintumaan osaksi normaalia tarjontaa. Kytkemällä kehittämistyö osaksi maakunnallista ja seudullista asumisen markkinointia tuetaan hämäläisen hyvän asumisen brändin muodostumista. Ekologinen asuminen säästää energiaa, suosii uu- Kärkihankkeita - Peltosaari - Asumisen uudistamisen palvelukonsepti / Riihimäki - Engelinranta / Hämeenlinna - Uuden modernin siirtolapuutarha alueen konseptikehitys / Hämeenlinna - Ekologisen asuntoalueen pilotit - Räyskälän leirikeskuksen alueen uudet ratkaisut - Iittalan hyvinvointikeskus - INKA-ohjelman kumppanuudet ja sisällöt - Koijärven ekokoulu - Pohjois-Forssan ekoalueen kehittäminen 28

44 Sivu 43 siutuvia energialähteitä ja ottaa myös vesihuollon suhteen huomioon ekologisen ravinteiden kierron. Ekologisen asumisen yleistymistä maakunnassa pyritään edistämään erityisesti maaseudulla, mutta myös taajamissa. Varsinkin uuden maaseutuasumisen tulisi hyödyntää erilaisia ekologisia tekniikoita. Asumisen kehittämiseksi vahvistetaan erityisesti seuraavia: monipuolisen ja laadukkaan tonttitarjonnan turvaaminen kaavoituksella ja aktiivisella sekä pitkäjänteisellä maapolitiikalla yksilöllisten asumisen ratkaisujen edistäminen ja pilottikohteiden toteuttaminen ekologisten asumisen ratkaisujen edistäminen sekä niitä tukevien pilottihankkeiden toteuttaminen maaseudulla ja taajamissa vaihtoehtoisten asumismuotojen ja tuotantotapojen kirjon edistäminen ja ylläpitäminen asuntoalueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen vapaa-ajan asumisen toimintakonsepti kaavoituksessa varaudutaan poikkeustilanteisiin ja parannetaan mm. tulvista ja pilaantuneista alueista aiheutuvien riskien hallintaa Tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen Tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen Valtakunnallisen laajakaistastrategian mukaisesti Kanta-Hämeessä pyritään asteittain rakentamaan nopeita tietoliikenneyhteyksiä siten, että kaikilla asukkailla ja yrityksillä olisi mahdollisuus nopeudeltaan 100 Mbit/s -tasoisen tietoverkon käyttöön. Maakunnan hankeohjelmaan sisältyviä kehittämishankkeita on Ypäjällä ja Hämeenlinnan Hauholla sekä Tammelassa ja Lopella. - Tietoliikenneyhteyksien ja -palveluiden kehittäminen laajakaistayhteyksien kehittämisen hankeohjelman mukaisesti Toimivat matkat Joukkoliikenteen palvelun parantaminen Joukkoliikennettä kehitetään seudullisesti ja toteutetaan joukkoliikenteen laatukäytäviä. Kylistä ja taajamista on tärkeätä turvata riittävät asiointi- ja työmatkojen henkilöliikennepalvelut. Palvelujen parantamisen edellytyksenä on, että joukkoliikenteen valtionapumäärärahoja lisätään. Työmatka- ja asiointiliikenteen kehittämiseksi Helsingistä Hämeenlinnaan tulee Kärkihankkeita - Joukkoliikenteen kehittäminen seuduittain ja joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttaminen - Joukkoliikenteen valtionavun turvaaminen siten, että määritetyt palvelutasotavoitteet voidaan 29

45 Sivu 44 lisätä taajamajunan iltavuoro. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa Helsingin lähiliikennettä HSL:n ulkopuolisella alueella, jolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Perustarjontaan sisältyy tällä hetkellä Helsinki Karjaa ja Helsinki Lahti välien lähiliikenne. Taajamajunaliikenteen ylläpito ja lisääminen ovat Kanta-Hämeessä valtion rahoituksesta riippuvaisia. Helsingin lähiliikennealueeseen tulisi liittää myös Riihimäki Hämeenlinna rataosa saavuttaa - Taajamajunaliikenteen palvelutason lisääminen - Pendelöintiin liittyvät palvelukonseptit Rahoitus on niukka verrattuna tavoitteisiin, joita ovat sekä peruspalvelutason turvaaminen maaseudulla että markkinaosuuden kasvattaminen kaupunkiseuduilla. Sekä ELYn liikenteen ostoja että valtionavustuksia paikallisliikenteeseen ja lippujen hinnanalennuksiin joudutaan rahoitusvajeesta johtuen leikkaamaan. Valtio pystyy avustamaan kuntien joukkoliikenteen hankintaa ja lippujen hinnanalennuksia vain noin 30 %:lla, kun kuntien odottama ja lain sallima tuki on 50 %. Vuonna 2009 voimaan tulleen joukkoliikennelain mukaisia uusia joukkoliikenteen järjestämistapoja suunnitellaan parhaillaan, ja ne otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen. Myös uusien järjestämistapojen (esimerkiksi käyttöoikeussopimusten) käyttöönotossa on hankaluutena rahoituksen niukkuus. Suuria odotuksia asettuu liikennepoliittisen selonteon linjaukselle, jonka mukaan pyritään yhdistämään tarkoituksemukaisesti julkisin varoin toteutettavia eri hallinnonalojen henkilökuljetuksia. Tällaisia kuljetuksia ovat joukkoliikenteen lisäksi opetustoimen kuljetukset, sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset sekä Kelan korvaamat kuljetukset Turvallinen ruoka Elintarviketurvallisuus ja lähiruoka Elintarviketurvallisuus perustuu koko elintarvikeketjun toimijoiden osaamiseen ja vastuullisuuteen elintarvikkeiden vaatimuksenmukaisuudesta. Maakunnassa on merkittävää elintarviketuotantoa ja jalostusta. Maakunnassa tähdätään puhtaiden raakaaineiden saannin turvaamiseen ja jalostuksen toimintavarmuuden parantamiseen. Lähiruualla on tärkeä osa maakunnan elintarviketuotannossa ja se on osa suomalaista elintarviketuotantoa. Suomalaisen ruokatuotannon ja turvallisen suomalaisen ruuan arvostusta sekä suomalaisen ruuan markkinointia kuluttajille lisätään. Ohjattaessa Kärkihankkeita - Lähiruoka - VIHI Vihreä logistiikka - Elintarvikkeiden jatkojalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet - Villi ruoka - Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma 30

46 Sivu Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen kuluttajia suosimaan suomalaista ruokaa, lisätään samalla myös lähiruuan käyttöä. Lähiajan tavoitteena on lisätä lähiruoan käyttöä julkisissa ammattikeittiöissä ja lisätä lähiruoan tarjontaa päivittäistavarakaupassa. Tätä tavoitetta edesauttaa yleisen kiinnostuksen lisääntyminen ruoan alkuperään. Ruuan alkuperän lisäksi nostetaan esiin suomalaisen ruuan käytön lisäämisen kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset. Korostetaan pellolta pöytään ruokaketjun merkitystä joka tasolla. Aikuisväestön lisäksi lasten ja nuorten tietämystä koko ruokaketjusta tulee lisätä. Hämeessä sijaitsevaa korkeatasoista maa- ja elintarviketalouden tutkimus-, koulutus- ja kehittämisosaamista on mahdollista hyödyntää alueen yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä nykyistä enemmän. Tavoitteena on myös tutkimus-, koulutus- ja kehittämistiedon saattaminen neuvonnan välityksellä yrittäjien, kaupan ja kuluttajien tietoisuuteen. Yritysten markkinoille pääsyä helpotetaan kehittämällä uusia ja innovatiivisia logistisia ratkaisuja. Tarjonnan ja kysynnän kohtaamista helpotetaan uudella teknologialla. Sorviin.info Yritysharava on Kehittämiskeskus Oy Hämeen maksuton verkkopalvelu Hämeenlinnan ja Hattulan yrittäjille sekä Hämeenlinnan seudun opiskelijoille. Palvelu yhdistää työnantajat ja opiskelijat työharjoittelun, opinnäytetyön tai esimerkiksi eri projektien tarpeissa. Tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa ja uusia ideoita seudun elinkeinoelämälle ja auttaa valmistuvia sijoittumaan seudulle. Sorviin.info on yhdistetty nyt myös Hoc.fiverkkoympäristöön. Nuorten ja aikuisten laaja-alaisen työpajatoiminnan Riihimäen talousalueella tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen. Tulevaan nuorisolakiin liittyvä monialainen yhteistyö otetaan huomioon. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työmarkkinoille saattamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän ja järjestelmällisemmin huomiota Kanta-Hämeessä. Maahanmuuttajien osuus työvoimasta on hyvin pieni, Kärkihankkeita - Sorviin.info - Yrityshaavi - Nuorten ja aikuisten laaja työpajatoiminta - Etsivän nuorisotyön kehittämispaja Kärkihankkeita - Työperäinen maahanmuutto-ohjelma - Maahanmuuttajien kotout- 31

47 Sivu 46 mutta työttömyysaste on selvästi syntyperäisten suomalaisten työttömyysastetta suurempi. Suurimpana ongelmana on riittävän kielitaidon saaminen ja kytkeytyminen suomalaiseen työelämään. Kotouttamista tarkastellaan yhtenä osana laadittavaa työperäistä maahanmuutto-ohjelmaa taminen liikunnan avulla -Hämeenlinnan kvresurssikeskus Hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Maakunnan oppilaitoksissa on englanninkielistä opetusta ja ulkomaisia opiskelijoita, joten näillä oppilaitoksilla on merkittävä rooli maahanmuutossa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajan työllistyminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen edellyttävät tietoja ja taitoja, joita kehitetään kotoutumista tukevilla toimenpiteillä. Näitä ovat mm. kotoutumissuunnitelman laatiminen, suomen ja ruotsin kielen opetus, luku- ja kirjoitustaidon opetus ja työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Ilman ammatillista koulutusta on maahanmuuttajan työllistyminen ja kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan erittäin vaikeaa. Maahanmuuttajien syrjäytymiskehitystä estetään ja osallisuutta lisätään parhaiten tarjoamalla maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille mahdollisuus opiskella suomalainen ammatillinen perustutkinto. Kanta-Hämeen väestönkasvu on viimevuosina perustunut lähes kokonaan maahanmuuttajiin. Maakunnassa ei ole kuitenkaan yhtenäisiä toiminta- tai palvelumalleja, joiden avulla voitaisiin maahanmuuttajille tarjota riittävän laajoja palvelukokonaisuuksia. Kv-resurssikeskuksen syntyminen edellyttää maakunnallista ja innovatiivista integraatio-ohjelmaa. Kvresurssikeskus tulee koordinoimaan kaikkia maahanmuuttajapalveluita ja se tulee palvelemaan sekä maahanmuuttajia että elinkeinoelämän tarpeita. Resurssikeskus toimii siis maakunnallisena osaamiskeskuksena. Saavutettavat, toimivat ja uudistuvat palvelut Palvelujen saatavuus ja palvelujen vastaavuus mm. ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin edellyttävät nykyistä joustavampien palveluprosessien kehittämistä ja palvelurakenteiden uudistamista. Palvelujen järjestämisessä entistä suurempi merkitys tulee olemaan erilaisilla kumppanuuteen perustuvilla palvelujen tuottamismalleilla sekä yksilökohtaisen palvelusuunnittelun mahdollistavilla ohjausmekanismeilla. Palvelujärjestelmää kehitettäessä tulee painottaa voimakkaasti erityisesti hyvinvointipalvelujen osalta ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen mahdollistavien rakenteiden suunnittelua. Käyttäjälähtöisten liikuntapalvelujen ja olosuhteiden Kärkihankkeita - Ikä-Kaste - Polka (ylimaakunnallinen sektorikehittäminen) - Vetovoimainen hyvinvointiala (Hämeenlinnan seutu) - Hyvinvoinnin toimitusketjut (Forssan seutu) - Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin - Arjen palveluiden ja teollisuuden digitaalisuuden tutkimusyksikkö 32

48 Sivu 47 kehittäminen Olosuhteiden ja liikuntapaikkojen kehittäminen luo mahdollisuudet laadukkaille ja käyttäjälähtöisille liikuntapalveluille. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen on ensiarvoisen tärkeää ennaltaehkäisevänä toimena etenkin kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen. Liikuntapalvelujen kehittäminen tarvitsee resursseja sekä kunnissa että kolmannella sektorilla ja alan yhä kasvavalla yritystoiminnan sektorilla. Keskeistä on näiden toimijoiden järkevästi koordinoitu yhteistyö ja toiminta käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisessä. Liikunnan, luonnon ja yritystoiminnan yhdistämiseen sekä urheiluvalmennuksen osaamisen lisäämiseen on hyvät edellytykset. Hyvinvointitietoisuus ja asenteet Ihmisten tietoisuus omasta terveydentilastaan ja tarvitsemistaan palveluista tulee lisääntymään nykyyhteiskunnan ohjatessa kansalaisten käyttäytymistä itseohjautuvampaan suuntaan. Tämä edellyttää palveluiden suunnittelua tukevien toimintamallien kehittämistä ja apuvälineitä henkilökohtaisen hyvinvoinnin seurannan tueksi. Hyvinvointitietoisuuden lisäämiseen tähtäävien ja asenteisiin vaikuttavien toimintamallien kehittämisessä on tärkeää painottaa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoitetilaa. Kehitystyössä tulee kiinnittää huomiota toimintakykyä ylläpitäviin tekijöihin, esim. kuntoutuksellisten toimenpiteiden oikea-aikainen kohdentaminen ja tietoisuuden lisääminen terveyttä edistävistä käyttäytymismalleista. Toimenpiteet linkittyvät maakuntaohjelman hyvinvointi, työelämä ja osaaminen - painopisteisiin sekä seuraaviin Elyn - strategisiin painotuksiin: - elinikäinen oppiminen - nuorten koulutuksen ja työohjauksen kehittäminen, monialainen oppiminen - työvoiman maahanmuuton edistäminen alueen työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti - työvoiman saatavuus 33

49 Sivu Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien yhteishankkeet/neuvotteluesitykset Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan yhteistoiminta-alueen maakuntahallitukset ovat yhteiskokouksessa sopineet viiden teeman edistämisestä valmisteilla olevissa maakuntaohjelmissa.teemat ovat: 1. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (vastuuliitto Hämeen liitto) 2. Kestävä elämäntapa eri aluevyöhykkeillä (Uuudenmaan liitto) 3. Sujuvat ja älykkäät matka- ja kuljetusketjut (Uuudenmaan liitto) 4. Cleantech -klusterin liiketoimintaohjelma (Päijät-Hämeen liitto) 5. Venäjän osaamisen ja liiketoiminnan ohjelma (Uuudenmaan liitto) Yhteistoiminta-alueen toteuttamissuunnitelmiin sisältyvien neuvotteluesitysten lähtökohtina ovat laajan metropolialueen kilpailukyvyn ja osaamisen hyödyntäminen ja uusien ratkaisujen tuottamiseen tähtäävän toiminnan vahvistaminen. Yhteistoiminta-alueen liitot ovat yhdessä valmistelleet kaksi työ- ja elinkeinoministeriölle esitettävää hankekokonaisuutta. 1. Cleantech-klusterin liiketoimintaohjelma 2. Venäjä-osaaminen. Hankkeet/neuvotteluesitykset on esitetty toteuttamissuunnitelman liitteenä olevissa hankesuunnitelmissa. Edellisissä yhteistoiminta-alueen maakuntien toteuttamissuunnitelmissa ( ) esitettiin kaksi yhteishanketta työ- ja elinkeinoministeriölle. Hankkeet olivat Cleantech avain ja Futuros open leraning 24/7 Uudenmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen lukioissa Valtion ja kaupunkiseutujen sopimukset ja INKA-ohjelma Hämeenlinnan seudun kasvusopimuksen painopistealueet ovat seuraavat. 1. Hämeenlinnan kaupunkiseudun kehittäminen ohutlevyteknologiaan ja teräsrakentamiseen, luonnonvara-alaan ja hyvinvointialaan erikoistuneena osaamis- ja innovaatiokeskittymänä. 2. Kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut. 3. Palvelutoiminnan kustannustehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden tehostaminen yhteisillä ylikunnallisilla ratkaisuilla erityisesti hyvinvointipalveluissa. Hämeenlinnan seutu on tunnistanut kasvusopimusprosessissa seudun kasvun ja menestyksen kannalta kriittisiksi tekijöiksi seuraavat asiat: Älykäs liikkuminen kasvukäytävällä Elinvoimaisuus ja kilpailukyky valituissa ekosysteemeissä Kaupunkiympäristön vetovoimatekijöiden lisääminen Kestävä ja innovatiivinen palvelurakenne Seudun ja keskushallinnon väliset neuvottelut kasvusopimuksesta jatkuvat syksyn 2013 aikana. 34

50 Sivu 49 Hämeenlinnan seutu hakee kumppaniksi INKA-ohjelmaan Älykäs kaupunki -teemaan Tampereen kanssa. Älykäs kaupunki -teeman valmistelu on käynnistynyt HHT-valmisteluhankkeen yhteydessä kevään 2013 aikana. Tarkentavia neuvotteluja Hämeenlinnan roolista osana kansallista INKA-ohjelmaa on käyty kesä-elokuussa Hermian, Tredean ja Tampereen kaupungin edustajien kanssa, ja ohjelmaehdotus on viimeistelty yhdessä Tampereen kaupungin edustajien kanssa elokuun aikana. Neuvotteluissa on todettu, että älykäs kaupunki konsortion näkökulmasta Hämeenlinnan seudulla on kiinnostavaa osaamista mm. teräsrakentamiseen liittyen ja sitä kautta älykkään kaupungin energia-asioihin liittyen. Samoin palveluiden kehittäminen ja rakenteiden rohkea uudistaminen ovat vahvuuksia. Sijainti keskellä HHT-akselia tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja pilotoida uusia palveluja mm. liikkumiseen liittyen eri tavalla kuin missään muualla ja seudun vahva rooli HHT-kasvukäytävän kehittämisessä on konsortiossa hyödyksi. Hämeenlinna kaupunki sitoutuu maksamaan omarahoitusosuutta INKA-ohjelmaesityksen mukaisiin toimenpiteisiin euroa vuodessa. Sekä kasvusopimuksen että INKA-ohjelman merkitys erityisesti valmisteilla olevan uuden maakuntaohjelman eli Häme-ohjelman toteuttamisessa on huomattava. Maakunnan kehittämisen kärjet; kasvukäytävät ja saavutettavuus, asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistymine ja vetovoima tukevat kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman tavoitteita ja päinvastoin. 35

51 Sivu Arvio suunnitelman vaikutuksesta Toteuttamissuunnitelmassa kyse on maakuntaohjelman käytäntöön saattamisesta. Maakuntaohjelman laatimisessa sovellettiin SOVA-lainsäädäntöä. Toteuttamissuunnitelman valmistelussa on otettu huomioon SOVA-lain yleinen velvoite, jonka mukaan suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Useimmat suunnitelmassa esille tulevat hankkeet ja kehittämistoimet perustuvat kuntien ja seutukuntien tai muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi liikenneviranomaisten vireillä tai valmisteilla oleviin suunnitelmiin, joiden yhteydessä pääsääntöisesti myös hankekohtainen toteutusvaihtoehtojen tarkastelu on tehty. Infrastruktuurihankkeet perustuvat ao. toimialan kehittämissuunnitelmiin, joiden laadinnan yhteydessä myös vaihtoehtoiset ratkaisut on arvioitu ja edelleen ko. arvioinnoin perusteella päädytty toteuttamissuunnitelmaan sisällytettyyn ratkaisuun. Liikenneinvestointien ja -palvelujen kehittämisessä toteuttamissuunnitelmassa painotetaan raideliikenteen ja myös joukkoliikenteen palvelukyvyn parantamista. Tällä on myönteisiä vaikutuksia saavutettavuuden lisäksi myös ympäristöllisesti ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Isojen väylähankkeiden toteuttamisella turvataan alueen strategista kilpailukykyä, tuetaan alueellista tasapainoa ja parannetaan liikenneturvallisuutta. Väyläinvestoinneilla voi olla myös kielteisiä ympäristövaikutuksia sekä asuin- että luontoympäristöön ja mm. ilmastonmuutokseen. Yksittäisten väylähankkeiden ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan toteuttamissuunnitelmaa tarkemmin itse hankkeiden valmistelussa. Väylähankkeiden positiiviset vaikutukset kuvaavat tavoitetilaa. Vaikutukset eivät ole palvelujen saavutettavuudelle tai liikenneturvallisuudelle myönteisiä mikäli rahoitusta ei järjesty toteuttamissuunnitelmassa kuvatuille keskeisille hankkeille. Toteuttamissuunnitelmaan sisältyvillä vesihuollon hanke-esityksillä edistetään yhdyskuntien välistä vesihuollon yhteistyötä, lisätään vedenhankinnan varmuutta ja parannetaan maaseudun vesihuoltoa. Tällä on myönteisiä vaikutuksia niin ympäristöön, pohjavesien suojeluun kuin maakunnan tasapainoiseen kehitykseenkin. Hämeen korkealaatuinen ympäristö, monimuotoinen luonto ja kulttuuriperintö ovat alueen keskeisiä kehittämisen vetovoimatekijöitä. Tällöin on ensisijaista, että kehittämistoimilla tuetaan näiden peruselementtien säilymistä ja kuntoon saamista. Myönteisellä ja hallitulla maakunnan kehityksellä luodaan niin taloudellisia kuin suunnitelmallisiakin edellytyksiä luonnonvarojen ja luonnon kestävälle käytölle, sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille ja tasa-arvolle. Innovaatioympäristöjen monialainen kehittäminen yhteistyössä yritysten sekä tutkimus- koulutus- ja yrityspalveluorganisaatioiden kanssa vahvistaa ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Se puolestaan vaikuttaa myönteisesti maakunnan asukkaiden työllisyyteen ja taloudelliseen turvallisuuteen. Toteuttamissuunnitelman myönteiset vaikutukset ovat ensisijassa taloudellisia ja sosiaalisia. Yritystukien vaikutus esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai energiatehokkuuteen riippuu tukien suuntaamisesta ja toteuttavista toimenpiteistä. Taloudellinen vahvuus ja hyvä kilpailukyky luovat myös entistä parempia edellytyksiä huolehtia kestävästi ympäristöstä. Uusien työpaikkojen syntyminen ja/tai työpaikkojen säilyminen alueella vaikuttaa positiivisesti ympäristöön muun muassa siten, että työssäkäynti voi suuntautua kotiseudulle, mikä puolestaan vähentää työmatkapendelöintiä. Haitallisten vaikutusten ennakoiminen ja lieventäminen Väylä- ja infrastruktuuri-investoinneilla ja yleensä rakentamisella on myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja luontoon. Toteuttamissuunnitelmaan ei sisälly täysin uusia väyläyhteyksiä. Kysymys on ensisijassa olemassa olevien yhteyksien välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantamisesta. Tällöin ympäristöä muuttavat vaikutukset ovat pääsääntöisesti paikallisia lähiympäristöön vaikuttavia. Niitä pyritään ennakoimaan ja lieventämään muun muassa hyvällä ja laadukkaalla suunnittelulla. Raideliikenteen kehittäminen ja joukkoliikenne ovat toteuttamissuunnitelman painopisteitä. Niiden kehittämisellä ehkäistään ennakolta useita liikenteen aiheuttamia kielteisiä ympäristövaikutuksia kuten kasvi- 36

52 Sivu 51 huonekaasupäästöjä ja melua. Rakentamisessa tulee ennakkoon kiinnittää erityistä huomioon siihen, että toiminta sopeutuu luonnon- ja kulttuurimaisemaan. Pohjavesien määrän ja laadun säilymiseen varaudutaan pohjavesialueita tarkentavilla pohjavesitutkimuksilla ja laatimalla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, vaikutusten arviointi Taulukko on vaikutusten pääsuuntaa kuvaava Vaikutuksen kohde / toimintalinjat Maakunnan elinvoimaisuus ja kilpailukyky Elinkeinoelämän menestystekijät Väestön hyvinvointi 1. Vaikutus päästöihin - pintavesien tilaan ++ (siirtoviemärit ja kunnostushankkeet; 0 0 riippuu resur- soinnista) - pohjaveteen ++/+ (siirtoviemärit ja pohjavesiselvitykset; 0 0 toisaalta veden käyttö voi laskea pintoja) - maaperään -/0 (liikenneriskit) ilmaan -/+ (liikenteen päästöjä lisäävä vaikutus, toisaalta vihreän logistiikan kehittyminen) --/+ (tieväylät lisäävät ja radan parantaminen vähentää hiilidioksidipäästöjä) + (ekologiset asumisratkaisut) 2. Vaikutukset kulutukseen, tuotantoon ja energiaan - jätteiden määrän vähentämiseen 0 0 0/+ (voisi sisältyä ekologisiin asumisratkaisuihin) - jätteiden hyötykäyttöön ja kierrätykseen 0/+ (ympäristöliiketoiminta) 0 0/+ (voisi sisältyä ekologisiin asumisratkaisuihin) - energian säästöön - 0/+ (energiatehokkuus sisältyy tavoitteisiin) + (ekologiset asumisratkaisut) - uusiutuvien energiavarojen hyödyntämiseen 0 ++ (tuuli- ja bioenergia) + (ekologiset asumisratkaisut) - energia- ja materiaalitehokkuuteen + (ympäristöliiketoiminta) + 0/+ (voisi sisältyä ekologisiin asumisratkaisuihin) - uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön 0 + puu 0 - paikallisten luonnonvarojen käyttöön lähiruoka 3. Vaikutus aluerakenteeseen ja yhdyskuntaan - olemassa olevan infran hyväksikäyttöön (rata) - luonto- ja virkistysalueiden määrään ja laatuun 0 - (uudet väylähankkeet kuluttavat ja pirstaloivat) - luonnon- tai kulttuurimaisemaan ja -ympäristöön - (Air Park) -/+ (väylät ja tuulimyl- 4. Vaikutukset luontoon - luontoalueiden yhtenäisyyteen - (lisäväylät, riippuu toisaalta toteutuksesta ja sijoituksesta) - uhanalaisiin ja harvinaisiin lajeihin 0 (yleissuunnitelmatasolla on vaikea arvioida) - luonnonsuojelualueisiin ja Natura 2000 kohteisiin 0 (yleissuunnitelmatasolla on vaikea arvioida) - suojeltaviin luontotyyppeihin - (yleissuunnitelmatasolla on vaikea arvioida) 5. Vaikutukset ihmisiin - elinoloihin ja viihtyvyyteen ++ (vesien tilan parantuminen) - terveyteen ja turvallisuuteen ++ (vesihuollon paraneminen) lyt +) 0 0/+ (kyläkaavoitus) -/0 0/- (asuinalueiden rakentamisen sijoittaminen määrää) - (väylien alle jää luonnonympäristöä ja ehkä tuntemattomiakin lajiesiintymiä) - /0 (väylien alla jää luonnonympäristöä, suunnittelu vaikuttaa) - /0 (väylien alle saattaa jäädä luonnonympäristöä ja todennäköisesti uhanalaisia luontotyyppejä) 0/- (uudet asuinalueet voisivat vaikuttaa neg., mutta tällaisia hankkeita ei ole lueteltu) 0/- (uudet asuinalueet voisivat vaikuttaa neg., mutta tällaisia hankkeita ei ole lueteltu) 0/- (uudet asuinalueet voisivat vaikuttaa neg., mutta tällaisia hankkeita ei ole lueteltu) + ++ (nuoriin, vanhuksiin, maahanmuuttajiin ja kulttuuriin liittyvät hankkeet) +/++ (terveyttä edistäviä hankkeita) ++ (liikunta, terveyden edistäminen.) 37

53 Sivu 52 - osaamiseen ja omaan aktiivisuuteen 0 +/++ (osaaminen) ++ (rakentajiin, nuoriin, vanhuksiin, maahanmuuttajiin ja kulttuuriin liittyvät hankkeet) 6. Vaikutukset liikenteeseen - palvelujen saavutettavuuteen, kuljetustarpeeseen ++ (useita logistiikkaa ++ (useita väylähankkeita) + palvelevia kohteita) - joukko- ja kevyen liikenteen osuuden kasvuun 0/ logistiikan tehostamiseen Vaikutus tutkimukseen ja koulutukseen - ympäristöteknologiaan + (ympäristöliiketoiminta) ympäristöosaamiseen ja -tietoisuuteen + (vesistöjen kunnostushankkeiden 0 0 kautta) 8. Vaikutukset tasapainoiseen kehittymiseen Vaikutukset yritysten toimintaympäristöön Vaikutukset ilmastonmuutokseen - (liikenteen lisääntyminen) -/+ (väylähankkeet/rata) Vaikutuksen suunta: (--) merkittävä haittavaikutus (-) vähäinen haittavaikutus (0) ympäristölle neutraaleja (+) vähäinen myönteinen vaikutus (++) merkittävä myönteinen vaikutus ++ (ekologinen asuminen, joukkoliikenne ja lähiruoka) 38

54 Sivu Arvio aluehallinnon strategisista tulossopimuksista Hämeen maakuntaohjelman painopistealueet - uusiutumiskyky, työelämä ja osaaminen, kansainvälistyminen, saavutettavuus ja asuminen - ovat olleet hyvin yhteen sovitettavissa Hämeen sekä Uudenmaan ELY:n keskeisten kehittämiskärkien - alueen elinvoimaisuuden, elinkeinoelämän menestystekijöiden ja väestön hyvinvoinnin - kanssa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa kuvataan koko maakunnan kannalta tärkeitä kehittämisasioita, kun taas ELY-keskusten strategiset tulossopimukset rajautuvat enemmän pelkästään ELY-keskusten vastuulla oleviin kehittämisasioihin. Asiakirjojen luonteiden eroista huolimatta voidaan todeta, että Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten strategiset tulossopimukset ovat päälinjoiltaan maakuntaohjelman mukaiset. Toimenpiteet ja yhteiset neuvottelut elinkeino-, työllisyys- ja ympäristöasioissa ovat tapahtuneet hyvässä yhteistyössä sekä yhteisymmärryksessä. ELY-keskuksissa laadittavana olevat toiminnalliset tulossuunnitelmat ovat luonteeltaan lähempänä toteuttamissuunnitelmaa. Yhteistoiminta-alueen yhteisten ja laajojen kehittämishankkeiden laadinta on sujunut Päijät-Hämeen, Hämeen ja Uudenmaan liiton kanssa hyvässä hengessä. Hankkeita rakennettaessa on voitu todeta, että niiden sisällöt ovat sekä yhteisessä intressissä olevia kehittämiskohteita että erikseen kunkin maakunnan intressissä olevia teemoja, joissa voidaan hyödyntää yhteistoiminta-alueella jo olevaa osaamista. Strateginen tulossopimus painottaa palvelurakenteiden ja uusien toimintamallien keskittämistarvetta. Hyvä saavutettavuus ja keskeiset liikenneinfrahankkeet on huomioitu, samoin HHT-kehityskäytäväajattelun esille nostaminen. Nuorten yhteiskuntatakuun käyttöönottoon on valmistauduttu ja valmistauduttu suuntaamaan rahoitusta nuorten työllistämiseen. Valvovien viranomaisten yhteisillä alueellisilla ja valtakunnallisilla valvontaohjelmilla sekä linjauksilla turvataan väestön hyvinvointipalvelujen tasa-arvoinen toteutuminen ja oikeudenmukainen kohdentuminen. 39

55 Sivu 54 Liitteet Liite 1: Rahoitus HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNITELMA, RAHOITUS (1000 ) ARVIO ERÄISTÄ SUBSTANSSIMÄÄRÄRAHOISTA TAI VALTUUKSISTA VUODELLE 2014 SEKÄ KEHYKSESTÄ VUODEL- LE 2015 ELY-keskus: Häme, Uusima Maakunta: Kanta-Häme Hallinnonala Momentti Momentin nimi 2013 TOTEUMA SM Valtion korvaukset kunnille MMM Maatalouden ympäristötuki ja ei-tuotannolliset investoinnit 1) MMM Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (valtuus) MMM Kalakannan hoitovelvoitteet MMM Kalatalouden edistäminen MMM Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut MMM Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet MMM Vesivarojen käytön ja hoidon menot MMM Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen LVM Perusväylänpito LVM Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen LVM Väyläverkon kehittäminen LVM Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen TEM Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu 2) TEM Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (valtuus) TEM Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet TEM Maakunnan kehittämisraha TEM Energiatuki YM Ympäristönsuojelun edistäminen YM Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot YM Eräät ympäristötehtävät ja palveluhankinnat YM Avustukset rakennusperinnön hoitoon ) mom uusi ohjelmakausi vuodesta 2015 alkaen tuo muutoksia rahamääriin ) mom valmistelurahoitus loppuu vuoden 2014 lopussa 40

56 Sivu 55 Liite 2: Maakuntien yhteishankkeet/neuvotteluesitykset 2013 Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet hankkeen kytkennät valtakunnallisiin linjauksiin sekä alueiden strategisiin tavoitteisiin (maakuntaohjelmat, ELY/AVI tulostavoitteet) Kansallinen cleantechin strateginen ohjelma Cleantechin strateginen ohjelma käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna Ohjelma pyrkii kehittämään cleantech -liiketoimintaa uuden kasvun ja työllisyyden luomiseksi Suomeen. Ohjelman tavoitteena on luoda vähintään uutta puhtaan teknologian työpaikkaa ja yli kaksinkertaistaa suomalaisten cleantech -yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nykyisestä 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Cleantechin strateginen ohjelma pyrkii tavoitteisiinsa vaikuttamalla kansallisella tasolla cleantech - liiketoiminnan toimintaedellytyksiin. Ohjelman tavoitteena on kehittää Suomesta paras kotimarkkina cleantech -yrityksille, joka luo vahvan perustan menestykselle kansainvälisillä markkinoilla. Cleantechin strategista ohjelmaa toteutetaan viiden strategisen avainteeman kautta, joihin keskittymällä toimintaympäristöä saadaan kehitettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjelman strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen vaikuttaminen 2. Kestävä kaivannaistoiminta 3. Puhdas energia 4. Cleantechin rahoitus 5. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen Etelä-Suomen yhteinen Cleantech-liiketoimintaohjelma Yleistavoitteena on parantaa cleantech alan liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää perinteisen liiketoiminnan uudistamista yhteistoiminta-alueella kolmen eri sektorin toimenpiteillä. Määrällisenä tavoitteena on lisätä alan verkoston pk-yritysten liikevaihtoa 50 %, kasvattaa työllisten määrä ja luoda uusi yrityksiä. Kotimaisten cleantech referenssien määrää tulee kasvattaa. Kansainvälisillä markkinoilla läpilyönti edellyttää usein vahvoja kotimarkkinareferenssejä. Hankkeen pohjana ovat Työ- ja Elinkeinoministeriön (TEM) Cleantechin strateginen ohjelma (CSO) sekä maakuntaliittojen maakuntasuunnitelmatyö. Yhteistoiminta-alueen (Kanta-Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme) Siivet ja Juuret tulevaisuustarkastelutyön tuloksena kolme maakuntaa päättivät vuodenvaihteessa yhteisistä johtoteemoista ja tulevaisuuteen suuntautuvista yhteisistä ohjelmista. Kanta-Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme päättivät valita yhteisiksi johtoteemoiksi Kestävän arjen ja Kansainvälisen kilpailukyvyn. HANKKEEN KUVAUS: 1. Biojalostuksesta lisäarvoa (Tulevaisuuden energiaratkaisut) Bioenergia on ympäristöystävällistä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassoista tehtävillä polttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia kuten raskasmetallija rikkipäästöjä. Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseutualueille uusia työpaikkoja. Bioetanolin ja biokaasun yhteistuotannolla voidaan uusiutuvan energiatuotannon volyymiä nostaa moninkertaiseksi nykytasolta. Kasvu mahdollistaa myös volyymien nostamisen tarvittavien raaka-aineiden hyödyntämisessä ja tuotannossa. Näitä ovat erilaiset biojätteet, kaupan ja teollisuuden sivuvirrat ja mm. peltobiomassana tuotettava energiavilja. Vetäjät: 2. Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvun tekijöinä 41

57 Sivu 56 Yritysten ensimmäisten referenssien ja demonstraatiokohteiden mahdollistaminen julkisten hankintojen ja investointien avulla on yksi tehokkaimmista julkisen sektorin keinoista edistää innovatiivisen yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Yhteistoiminta-alueella rakennetaan uudenlainen toimintamalli, jonka avulla koko alue kuntien ja niiden omistamien yhtiöiden suuria investointi-, kehittämis- ja aluerakentamiskohteita sekä teollisuuden ja kaupan investointikohteita voidaan tehokkaasti hyödyntää uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien pilotoinnin ja demonstroinnin tukena. Keskeiset haasteet liittyvät mm. tehokkaaseen varhaisen vaiheen markkinavuoropuheluun sekä riskinhallintaan ja kannusteisiin. Hallituksen periaatepäätöksen painopisteet ovat jätehuolto, liikenneratkaisut, energiatuotanto sekä rakennusten energiatehokkuus. Yhteistoiminta-alueelle laadittava toimintamalli tarjoaa kansallisen ohjelman toteuttamiseen ratkaisuja ja kumppanuuden neuvontatiedon toteuttamiseksi. Vetäjät: 3. Rakennuskannan energiatehokkuus Rakennuskannan energiatehokkuus hankkeen tavoitteena on ohjata julkisia investointeja uusien voimalaitos tai energiantuotantoinvestointien sijaan voimakkaammin rakennusten energiankulutuksen pienentämiseen. Liiketoimintapotentiaali syntyy, koska yli 25 % nykyisestä rakennusten energiankäytöstä on korvattavissa kannattavasti säästöinvestoinneilla. Kaupunkien oma rakennuskanta käyttää 25 % vähemmän energiaa 2020 mennessä. Toimenpiteinä mm. tarvittavien selvitysten koordinointi, keskeiset energiatehokkuussaneeraushankkeet niputetaan yhteisiksi projekteiksi. Projektien säästötuottoa vastaan kehitetään rahoittajille pääomatuotteita. Liiketoimintamallin ja sopimustekniikan kehittäminen, jolla saadaan energiasäästö mitattua ja laskutettua. Rahoittajilta kerätyillä varoilla suoritettavat investoinnit sekä käyttötoiminnot tuottavat liiketoiminnan merkittävän kasvu potentiaalin energiansäästö alalla toimiville yrityksille. Osallistuvat kaupungit muokkaavat omien kiinteistöjen SEAP-toimenpiteet kokonaisuuksiksi. Pilottikohteita esim. PKS Myllypuro ja Metropolian kampusalueen kokonaiskehittäminen. Hankkeen organisointi hankkeen organisoinnista vastaava taho sekä toteutukseen osallistuvat organisaatiot alueilla Hanke on yhteistoiminta-alueen (Päijät-Häme, Kanta-Häme, Uusimaa) yhteishanke, jota koordinoi Päijät Hämeen liitto. Toimijoina ovat maakunnan liittojen lisäksi Green Net Finland ry, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Envor Group Oy sekä Lahden, Helsingin ja Vantaan kaupungit. Päijät-Hämeen liiton hallinnoiman Cleantech avain EAKR-hankkeen puitteissa selvitetään maakuntien cleantech vahvuuksia ja tarkennetaan hallinnointi ja toteuttajavastuita. Hankkeen koostuu kolmesta osuudesta, joille on kullekin kordinaation toteuttaja. Toteuttamisvalmius ja suunnitelma hankkeen esivalmisteluun liittyneet jo toteutetut toimenpiteet alueella (ELY/AVI, liitot, kunnat, muut toimijat) Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen maakuntahallitusten yhteiskokouksen esittely ja päätös valmistelusta Cleantech avain seminaari Lahdessa Seminaarissa tuotettiin aineistoa maakuntien toteuttamissuunnitelmia varten yhteistoiminta-alueen cleantech hankkeista ja yhteistyöteemoista. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien hallituksien päätös Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen kärkiteemoista (Hämeenlinna ) Keskustelut Cleantechin valtakunnallisen ohjelman, klusterin ja aluetoimijoiden kanssa Lahden Global Cleantech verkoston yhteistyö Ohjelman toteutus voidaan käynnistää vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Toteutusaika Kustannusarvio valtiolta haettava rahoitusosuus sekä alueiden panostukset Valtion rahoitusosuus on yhteisen koordinaation osalta 70%. Koordinaation rahoitus on kaudelle euroa, mikä jakautuu seuraavasti: 42

58 Sivu Biojalostuksesta lisäarvoa (Tulevaisuuden energiaratkaisut) euroa. 2. Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvun tekijöinä euroa. 3. Rakennuskannan energiatehokkuus euroa. Osahankkeiden toteuttajat kokoavat TEMin rahoituksen (65%) lisäksi alueelta omarahoituksen teeman koordinaatiota varten. Maakuntien liitot osoittavat koordinaatioon (5%) rahoitusosuuden tai vastaavan työpanoksen. Arvioitu kolmikärkisen teemaston hankesalkku ,5 M, mikä jakautuu teemoille kolmessa maakunnassa yhteisesti toteuttaen. 43

59 Sivu 58 Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet Venäjä-osaaminen Yhteishankkeen valmistelu on kesken, hanke-esitys toimitetaan myöhemmin. Hankkeen organisointi Toteuttamisvalmius ja suunnitelma Kustannusarvio 44

60 Sivu 59 Liite 3: Maakuntaohjelman toteutumisen keskeiset seuranta- ja tavoiteindikaattorit Maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen Maakuntaohjelman määrälliset tavoiteindikaattorit: Lähtötaso Tavoite 2013 Tavoite 2015 Väestö 2012 Hämeen maakunta Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Väestön kasvu %/ v 2012 Hämeen maakunta 0,1 2,1 0,8 Forssan seutu -0,6 1,1 0,2 Hämeenlinnan seutu 0,2 2,2 0,7 Riihimäen seutu 0,3 2,6 1,4 Työpaikat 2010 Hämeen maakunta Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Työpaikkaomavaraisuus 2010 Hämeen maakunta 90,9 85,7 84,9 Forssan seutu 96,8 100,0 100,0 Hämeenlinnan seutu 95,0 88,9 88,3 Riihimäen seutu 78,6 65,4 63,8 Työttömyysaste 2012 Hämeen maakunta 8,8 10,3 8,6 Forssan seutu 11,1 10,6 8,1 Hämeenlinnan seutu 8,2 10,3 8,6 Riihimäen seutu 8,3 9,8 8,6 Työllisyysaste 2011 Hämeen maakunta 68,2 65,7 67,4 Forssan seutu 65,8 64,7 66,6 Hämeenlinnan seutu 68,5 65,3 66,5 Riihimäen seutu 69,3 66,3 67,5 Taloudellinen huoltosuhde 2011 Hämeen maakunta 1,30 1,44 1,42 Forssan seutu 1,42 1,47 1,43 Hämeenlinnan seutu 1,30 1,46 1,45 Riihimäen seutu 1,23 1,37 1,37 45

61 46 Sivu 60

62 47 Sivu 61

63 48 Sivu 62