WWF Naturewatch A Talvella

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- KASVATUS WWF Naturewatch A Talvella

2 Tervetuloa talviseen luontoon ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Talvella -tehtävät auttavat tutustumaan Suomen talveen ja sen merkitykseen luonnossa. Talvitutkimuksissa tarkastellaan eri eliöryhmien tapoja sopeutua talveen, tutkitaan talvista säätä sekä lunta ja tarkkaillaan myös ihmisiä talvella. Tehtävät on suunniteltu alakoululaisille. Voitte itse valita, teettekö talvitutkimuksia metsässä, puistossa tai jossakin muussa elinympäristössä. Talviselle luontoretkelle sopivat tehtävät kasvien, puiden, lintujen ja nisäkkäiden talvesta sekä tehtävät Tarkastellaan lunta, Talven värit ja Etsitään vettä. Tehtävät Millainen talvi tämä on? ja Ihmisten talvi sopivat parhaiten toteutettaviksi koulun lähiympäristössä. Luminäytteen tutkiminen suoritetaan luokassa luontoretken jälkeen. Talvet silloin ennen ja Talvitarina Nunavutista sopivat kotitehtäviksi. Tehtäväpaketin suorittamiseen voi käyttää kokonaisen retkipäivän tai kolme lyhyempää parin tunnin retkeä. Jos haluatte keskittyä vain muutamiin aihepiireihin, tehtävät toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina. Tehtävät, jotka on merkitty * -merkillä, tuottavat WWF:lle arvokasta tietoa eri elinympäristöjen tilasta ja tekemistänne päätelmistä. Näiden tulosten toivomme palautuvan WWF:lle vuosittaista seurantaa ja yhteistä raporttia varten. Raportoinnin tueksi löydätte ohjeet ja koontilomakkeen materiaalin lopusta. Tuloksia palauttamalla olette mukana WWF:n tutkimusverkostossa! Sukeltakaa siis talveen kokemaan ja oppimaan yhdessä WWF:n kanssa! Kuvitukset: Noora Kaunisto 2

3 Tutkimuslomakkeiden sisältö: Millainen talvi tämä on? 4 Ilmasto muuttuu 6 Talvinen luontoretki 7 Kasvien talvi 8 Puiden talvi 9 Lintujen talvi 10 Nisäkkäiden talvi 11 Talven värit 12 Merkkejä ihmisistä 13 Tarkastellaan lunta 14 Etsitään vettä 16 Luminäytteen tutkiminen 17 Ihmisten talvi 18 Talvet silloin ennen 19 Talvitarina Nunavutista 20 Tulosten koontilomake 22 3

4 Millainen talvi tämä on? * 1. Tutkimusajankohta ja -paikkakunta: Missä teette säätutkimuksia? Koulun pihalla kotipihalla muualla, missä? 2. Seuratkaa talven säätä viikon ajan. Merkitkää tuulen voimakkuus, pilvisyys ja sadetilanne taulukkoon näillä kuvilla. Lämpötila merkitään asteina. Heikko tuuli Aurinkoista Sataa vettä Sääikonit: Dotvoid AB Melko kova tuuli Hiukan pilviä Sataa räntää Kova tuuli Melko paljon pilviä Sataa lunta Täysin pilvistä Ei sada maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai Lämpötila Tuuleeko? Onko pilviä? Sataako? * 3. Viikon keskilämpötila lasketaan laskemalla kaikkien viiden päivän lämpötilat yhteen ja jakamalla summa viidellä. Lämpötila oli tällä viikolla keskimäärin C. Tiesittekö? Pohjoisen pallonpuoliskon pakkasennätys -72 C on mitattu Siperiassa, Jakutian tasavallassa sijaitsevassa Oimjakonissa. 4

5 Millainen talvi tämä on? 4. Kuinka paljon lunta? Mitatkaa lumipeitteen paksuus neljästä eri kohdasta: kahdesta kohtaa aukealla paikalla ja kahdesta kohtaa puiden tai rakennusten suojaamasta paikasta. Käyttäkää apuna keppiä ja mittanauhaa. Varmistakaa, että mittauskohtaan ei ole kasattu lunta. Lunta oli cm ja cm avoimella paikalla cm ja cm suojaisalla paikalla * 5. Laskekaa mittaustuloksista keskiarvo. Keskiarvo saadaan laskemalla ensin kaikki mittaustulokset yhteen ja jakamalla summa neljällä. Keskimäärin lunta oli cm Vertaa tekemiäsi havaintoja 40 vuoden keskiarvoihin lähellä omaa paikkakuntaasi. Paikkakunta lämpötila Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu lumen syvyys lämpötila lumen syvyys lämpö tila lumen syvyys lämpötila lumen syvyys Helsinki - 2,2 C 7 cm - 4,2 C 14 cm - 4,9 C 23 cm - 1,5 C 23 cm Jyväskylä - 6,4 C 19 cm - 8,5 C 31 cm - 8,7 C 42 cm - 4,0 C 45 cm Kuopio - 7,1 C 19 cm - 9,5 C 34 cm - 9,6 C 47 cm - 4,3 50 cm Oulu - 8,2 C 16 cm - 9,4 C 30 cm - 9,0 C 43 cm - 4,4 45 cm Tampere - 4,6 C 10 cm - 6,7 C 23 cm - 7,0 C 30 cm - 2,8 30 cm Turku - 2,7 C 9 cm - 4,6 C 15 cm - 5,5 C 24 cm - 1,9 25 cm Sodankylä - 12,4 C 34 cm - 14,1 C 54 cm - 12,7 C 70 cm - 7,5 C 76 cm Vaasa - 4,6 C 11 cm - 6,8 C 21 cm - 6,9 C 30 cm - 3,1 30 cm Lähteet: ja Suomen maakuntien ilmasto raportti * 6. Yhteenveto: Millainen talvi tänä vuonna on? Talvi on (ympyröi oikeat vaihtoehdot) runsasluminen melko luminen vähäluminen lumeton erittäin kylmä kylmä leuto Tiesittekö? Suojasää tulee tutusta sanasta suoja. Leuto sää talvella on entisaikoina tuntunut suorastaan suojalta, kun ulkona on työskennelty paljon eikä vaatetus ole aina ollut kovin lämmin. 5

6 Ilmasto muuttuu Suomen sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla, Itämeren rannalla ja suuren Aasian mantereen kyljessä määrää sen, millainen ilmasto maassamme vallitsee. Ilmasto tarkoittaa sitä, millainen sää meillä on eri vuodenaikoina. Vaikka sijaintimme maapallolla pysyy samana, niin Suomen ilmasto muuttuu vähitellen. Tällä hetkellä se on lämpenemässä. Se tarkoittaa muutosta monien lajien elämässä. 7. Monet eläinlajit tarvitsevat lunta. Ratkaise ristikko kirjoittamalla ruutuihin, mistä eläimestä on kyse. Lumi lämmittää tämän ison eläimen talvipesää: Metsän pikkunisäkäs piilottelee saalistajia lumikäytävissä: Kanalintu upottautuu yöksi pehmeään lumikieppiin: Saa lumesta suojaa, koska vaihtaa talveksi valkoisen turkin: Yltää hangen päältä hyvin syömään puun kuorta: Pystyyn: Kasteen ja kuuran välimuoto 8. Voisivatko nämä lajit selvitä talvesta ilman lunta? Mitä hankaluuksia niille tulisi ilman lunta? 9. Voisiko ihminen auttaa näitä lajeja jotenkin vähälumisina talvina? Miten? Tiesittekö? Jokainen meistä voi osaltaan torjua ilmastonmuutosta säästämällä sähköä, välttämällä turhaa autoilua ja syömällä aiempaa enemmän kasviksia ja vähemmän eläinkunnan tuotteita. 6

7 Talvinen luontoretki * 10. Retken päivämäärä: Tutkimme talvea metsässä puistossa pihalla muualla, missä? Kuvaile tutkimuspaikka niin tarkkaan, että muutkin löytävät tänne: 11. Onko tämä teille ennestään tuttu paikka? kyllä ei Jos paikka on entuudestaan tuttu, kuvailkaa, miten se on erilainen talvella kuin kesällä. Kun palaatte retkeltä, voitte piirtää tähän kuvan paikasta kesällä ja talvella. Tiesittekö? Sanonta paukkuva pakkanen on saanut alkunsa siitä, että talon seinissä oleva vesi saa pakkasella laajentuessaan aikaan paukkuvan äänen. Muut talon rakenteet voivat puolestaan kutistua pakkasella ja aiheuttaa samanlaista ääntä. 7

8 Kasvien talvi 12. Katselkaa ympärillenne. Millaisia kasveja näette? Havupuita Lehtipuita Pensaita Varpuja Talventörröttäjiä Vihreitä lehtiä maan pinnalla Sammalia tai jäkäliä Muita, mitä? * 13. Tunnistatteko lajeja? Mitä kasvilajeja tunnistitte? Ottakaa kuva jostakin löytämästänne kasvista. 14. Missä piileskelevät ne kasvit, joita ei nyt talvella näy ollenkaan? Tiesittekö? Talventörröttäjä eli ruohovartinen talvisiementäjä on jäykkävartinen kasvi, joka törröttää koko talven kuivuneena lumihangesta ja varistaa siemenensä kevättalvella hangen pinnalle. Talventörröttäjiä ovat esimerkiksi koiranputki, takiainen, järviruoko, pujo ja monet heinät. 8

9 Puiden talvi * 15. Millaisia puita tutkimusalueellanne on? Vain havupuita Vain lehtipuita Enemmän havupuita kuin lehtipuita Enemmän lehtipuita kuin havupuita Molempia suunnilleen saman verran Teemme tutkimusta paikassa, jossa ei ole juuri lainkaan puita * 16. Näkyykö puissa painavan lumen aiheuttamia jälkiä? Taipuneita oksia Katkenneita oksia Jääpuikkoja oksilla Lumen peittämiä puita Taipuneita puita Tykkylunta puissa Emme huomanneet jälkiä 17. Tarkastelkaa lähemmin yhtä lehtipuuta. Tunnistatteko puulajin? koivu haapa pihlaja leppä vaahtera muu, mikä? Mistä tunsitte lajin? Löydättekö oksista silmuja? kyllä ei 18. Jos olisit tämä puu, mitä ajattelisit talvesta? Kirjoittakaa tähän puun mietteitä talvesta. Tiesittekö? Sanonta tulipalopakkanen on syntynyt, kun kovilla pakkasilla on jouduttu lämmittämään enemmän ja tuli on lämmityksestä päässyt useammin karkaamaan tulipaloksi. Näin oli ainakin silloin, kun talot lämpenivät pääasiassa puu-uunien avulla. 9

10 Lintujen talvi * 19. Olkaa muutama minuutti ihan hiljaa ja tarkkailkaa, näkyykö tai kuuluuko lintuja. Merkitkää tähän viiva aina, kun kuulette erilaisen linnunäänen. Montako erilaista linnunääntä kuulitte? kpl Montako erilaista lintua näitte? kpl Mitä näkemänne linnut olivat tekemässä? * 20. Mitä lintuja tunnistitte? talitiainen tilhi sinitiainen käpytikka punatulkku varis viherpeippo harakka varpunen kesykyyhky eli pulu mustarastas muita, mitä? 21. Jos olisit pikkulintu, mistä täältä löytäisit talvella syötävää? Mihin menisit lepäämään kylmällä säällä? 22. Miksi joidenkin lintujen on lennettävä talveksi pois Suomesta? * 23. Löydättekö lähistöltä lintujen ruokintapaikkaa? Jos löydätte, mitä siellä on tänään tarjolla? Tiesittekö? Koskikara-nimistä lintua voi kutsua avantouimariksi, sillä se hakee talvellakin ravintonsa virtaaviin vesiin sukeltamalla. Se nappaa veden alta erityisesti vesiperhosen toukkia. 10

11 Nisäkkäiden talvi * 24. Näettekö merkkejä nisäkkäistä? Jälkiä lumella Jyrsimisen jälkiä oksissa tai kävyissä Koloja tai painanteita maassa tai lumessa Jätöksiä Muita merkkejä, mitä? Kuvailkaa löytämiänne merkkejä tarkemmin. Mikä eläin olisi voinut ne jättää? 25. Erilaisia tapoja selviytyä talvesta Yhdistä oikea eläin ja keino selviytyä talvesta mäyrä siili metsäjänis orava kettu kokoaa itselleen ruokaa talvivarastoon saa talveksi valkoisen suojavärin kasvattaa paksumman turkin talveksi ja on talven aktiivinen nukkuu talviunta vaipuu talvihorrokseen Missä täällä olisi hyvä paikka eläimen talvipesälle? 26. Piirrä tähän valitsemasi eläin talvella. Tiesittekö? Talviunessa elintoiminnot hidastuvat, mutta ruumiinlämpö laskee vain vähän. Eläin saattaa herätä muutaman kerran kesken talven. Talvihorroksessa taas ruumiinlämpö laskee lähelle nollaa. 11

12 Talven värit Tarvikkeet: puuvärit tai vesivärit, erivärisiä kangastilkkuja, langanpätkiä tai kartongin palasia (valkoinen, oranssi, vihreä, ruskea, harmaa ja musta) 27. Katselkaa ympärillenne. Mitä värejä näette? Värittäkää tähän mahdollisimman tarkasti niitä värisävyjä, joita löydätte talvisesta maisemasta. Tutkikaa eriväristen esineitten erottumista seuraavasti: Yksi ryhmästä piilottaa mukananne olevat eriväriset palaset pienelle alueelle. Muut ryhmäläiset saavat sitten etsiä esineet. Mikä väri löytyy helpoiten? Mikä väri on vaikein löytää? Miksi? 28. Jos olisit eläin, joka asuu tässä ympäristössä, mikä olisi hyvä suojaväri sinulle? 29. Metsäjäniksen talviturkki on valkoinen ja oravan harmaa. Mistähän tämä voisi johtua? Milloin metsäjänikselle voi olla haittaa valkoisesta turkista? Tiesittekö? Lumi on valkoista, koska se heijastaa auringon valkoista valoa. Kirkkaalla säällä se on vähän sinertävää, sillä lumi heijastaa taivaan sineä. Muun värinen lumi johtuu lumen seassa olevista hiukkasista kuten hiekasta. 12

13 Merkkejä ihmisistä tarvikkeet: muovipusseja * 30. Näettekö maassa seuraavia ihmisten jättämiä jälkiä? jalanjälkiä lumella polkuja latuja pulkan tai kelkan jälkiä pyörien jälkiä roskia muuta, mitä? * 31. Mitä teidän mielestänne on mukava tehdä talvella ulkona? * 32. Kulkekaa ryhmäläistenne kanssa noin kahdenkymmenen metrin matka, jokainen eri suuntaan. Kerätkää löytyvät roskat pussiin. Palatkaa sitten yhteen, laskekaa ja lajitelkaa roskat. Merkitkää rastilla, mitä seuraavista löysitte ja montako kappaletta: Lasia, kpl Metallia, kpl Paperia, kartonkia tai pahvia, kpl Muovia, kpl Kangasta; vaatteita tai kenkiä, kpl Ruokajätteitä, kpl Muuta, mitä? Ei lainkaan roskia Montako kierrätykseen kelpaavaa roskaa löysitte? kpl Kuinka paljon roskaa löytyi yhteensä: pussillista Viekää roskat mukananne ja lajitelkaa ne koulun jätekatoksessa oikeisiin roskiksiin. Tiesittekö? Revontulia voi Utsjoella nähdä talviaikaan kolmena yönä neljästä, jos ei ole pilvistä. Helsingissäkin revontulia esiintyy joka 20. yö, mutta niitä on hankalampi nähdä kaupungin valojen vuoksi. 13

14 Tarkastellaan lunta tarvikkeet: luuppi, pala tummaa pahvia tai kartonkia, lapio, lämpömittari, kello 33. Millaista lunta tutkimuspaikallanne on tänään? Pehmeää Kovaa Puhdasta Roskaista Vasta satanutta Märkää suojalunta Narskuvaa pakkaslunta 34. Mitä lumeen liittyviä sanoja tiedätte? 35. Monenlaiset lumikiteet Tutkikaa lumikiteitä luupilla. Tutkiminen on helpompaa, jos laitatte lumihiutaleen tumman paperin tai pahvin päälle. Piirtäkää tähän lumikiteitä, joita löysitte. Tiesittekö? Kovalla pakkasella lumikiteissä on paljon sakaroita, jotka murtuvat jalan alla ja särkyvät. Siitä tulee tuttu narskuva ääni. Lauhemmalla säällä sakaroita on vähemmän, ja nollaa lähestyttäessä osa sakaroista sulaa vedeksi, joka toimii narskumista vähentävänä liukasteena. 14

15 Tarkastellaan lunta 36. Lumi on eriste Kaivakaa lumeen kuoppa, joka ulottuu maan pintaan asti. Mitatkaa kuopan kohdalta eri kerrosten lämpötiloja. Ilman lämpötila (roikota mittaria puun oksalla kaksi minuuttia) C Lumen lämpötila (Työnnä mittarin pää mahdollisimman syvälle lumen alle. Anna sen olla siellä kaksi minuuttia.) C Maan pinnan lämpötila (työnnä mittarin pää mullan sisälle ja anna sen olla siellä kaksi minuuttia) C 37. Oliko lämpötiloissa eroja? * 38. Mitä hyötyä lumihangesta voi olla kasveille ja eläimille talvella? Osaatteko nimetä lajeja, joille lumesta on hyötyä? 15

16 Etsitään vettä 39. Katselkaa ympärillenne. Löydättekö vettä maisemasta? Rastittakaa kaikki vaihtoehdot, jotka havaitsette. vesistö, kuten järvi tai joki vesilätäkkö oja, jossa on vettä lunta jäätä tien tai polun pinnassa jäätä kallion pinnassa vesipisaroita oksilla jääpisaroita oksilla jääpuikkoja kuuraa tai huurretta pilviä sadetta tai sumua höyryävää hengitystä muuta vettä, mitä? 40. Mikä havaitsemistanne vesistä oli nestemäistä? 41. Mikä havaitsemistanne vesistä oli kiinteässä olomuodossa? 16

17 Luminäytteen tutkiminen tarvikkeet: kaksi purkkia luminäytteen ottamista varten, ph-liuskoja, suodatinpaperia 42. Ottakaa talviluontoretkeltä mukaanne purkkeihin lunta. Ottakaa näytteet kahdesta paikasta 1) tien tai parkkipaikan viereltä ja 2) kauempaa tiestä, sellaisesta paikasta, jossa lumi näyttää puhtaalta. Viekää näytteet sisälle. Kirjoittakaa tähän, mistä näytteet on otettu: Näyte 1: Näyte 2: Sulattakaa näytteet luokassa ja kaatakaa sulanut vesi kirkkaaseen, läpinäkyvään astiaan. Mitatkaa veden ph. Näytteen 1 ph: Näytteen 2 ph: Tarkastelkaa veden väriä valkoista taustaa vasten. Millaista vesi on? Näyte 1 kirkasta kellertävää ruskeaa vihreää puhdasta roskaista öljyistä muuta, minkälaista? Näyte 2 kirkasta kellertävää ruskeaa vihreää puhdasta roskaista öljyistä muuta, minkälaista? * 43. Onko kahden näytteen välillä eroja? Minkälaisia? 44. Kaatakaa vesi suodatinpaperin läpi toiseen astiaan. Mitä suodatinpaperiin jää? 45. Mistä lumeen voi tulla epäpuhtauksia? Kannattaako lunta teidän mielestänne syödä? Tiesittekö? Lumikide syntyy jonkin epäpuhtauden ympärille. Kauniin kiteen sisällä on hiukkanen nokea, suolaa tai pölyä. Kiteiden muodot vaihtelevat: on pylväitä, tähtiä, prismoja, kolmioita ja monia muita muotoja. Pudotessaan kiteet tarttuvat toisiinsa ja niistä tulee lumihiutaleita. 17

18 Ihmisten talvi * 46. Tutkimuspäivä ja -paikka: Tehkää tämä tutkimus paikassa, jossa voitte tarkkailla ulkona liikkeellä olevia ihmisiä. Millaisessa paikassa teette tutkimusta? koulun pihapiirissä puistossa kadulla muualla, missä? Säätila tutkimushetkellä: * 47. Tarkkailkaa ulkona käveleviä ihmisiä. Miten he ovat varustautuneet talviseen ulkoiluun? Ohikulkija nro yht. käyttää pipoa lämmin takki paksut käsineet kaulaliina lämpimät ja tukevat kengät Yhteenveto: Ovatko ohikulkijat mielestänne pukeutuneet sään mukaisesti? 48. Katsokaa tarkkaan lähialueen kulkuväyliä. Kulkuväylät ovat sulia, koska ei ole lunta sulia, koska ne on suolattu lumisia ja auraamattomia lumisia mutta aurattuja jäisiä ja liukkaita hiekoitettuja Onko täällä mielestänne helppo liikkua kävellen? Miksi/miksi ei? * 49. Tarkkailkaa myös autoja. Näettekö pysähtyneitä autoja, jotka käyttävät moottoria turhaan? kyllä ei Tiesittekö? Lain mukaan pysähtynyt auto saa olla joutokäynnillä korkeintaan kaksi minuuttia. Auton käyttäminen turhaan tuottaa pakokaasuja ja kuluttaa tarpeettomasti polttoainetta. 18

19 Talvet silloin ennen 50. Miten tämä talvi eroaa viime talvesta, vai eroaako? 51. Minkälaisia mukavia talvimuistoja sinulla on? 52. Pyydä isovanhempiasi tai vanhempiasi kertomaan, millaiset talvet ovat jääneet heille mieleen. Miten ne eroavat nykyisistä talvista? Miten talveen pukeuduttiin ja varustauduttiin silloin ennen? 19

20 Talvitarina Nunavutista Inuiitit on pohjoisten seutujen alkuperäiskansa, joka elää Grönlannissa, Kanadassa ja Alaskassa. Inuiitti on kansan itselleen antama nimi ja se tarkoittaa ihmistä. Inuiitit eivät pidä siitä, että heitä kutsutaan eskimoiksi. 72-vuotias Simon Oleekatalik kuuluu inuiitteihin. Hän asuu Kanadan koillisosassa Nunavutissa pienessä Taloyakin kaupungissa. Simon puhuu äidinkielenään inuiittien omaa kieltä inuktitutia. Iglun voi rakentaa vain tietyllä kelillä Kun Simon oli lapsi, hänellä oli tapana kulkea vanhempien mukana koiravaljakolla talvisin. Isä ja äiti osasivat tarkkailla lumiolosuhteita ja tiesivät aina, milloin on hyvä keli rakentaa iglu. Vanhempani osasivat lukea lunta, Simon kertoo. Iglun rakentamiseen tarvitaan paksu kerros tuulen kovaksi pakkaamaa lunta. Siitä leikataan veitsellä suuria paloja, joista iglu kootaan. Lumi on Simonin mielestä muuttunut. Lunta on nykyisin vaikeampi lukea ja siksi iglun rakentaminen hankaloituu. Osa lumesta on usein liian kovaa leikattavaksi ja osa taas liian pehmeää. Simonin mukaan talven säät Nunavutissa ovat muuttuneet hänen lapsuudestaan. Talven pimeään aikaan on kyllä kirkkaita öitä, mutta päivien pidentyessä keväällä sade on epätavallisen runsasta. Lämpötilat vaihtelevat yllättävästi ja usein. Muitakin muutoksia on tapahtunut - keväisin jäät lähtevät aiempaa aikaisemmin. Jääkarhut ovat laihempia ja nälkäisempiä kuin ennen ja ne pyrkivät kyliin etsimään ihmisten ruokia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä Simon uskoo, että hänen havaitsemansa muutokset ovat ilmastonmuutoksen seurausta. Ilmastoasiantuntijat ovat samaa mieltä: Nunavutin alueella ilmasto on muuttunut kosteammaksi. Tutkijat eivät ole vielä havainneet kaikkia muutoksia alueella ja siksi Simonin WWF:n asiantuntijoille antamat raportit ovatkin tärkeä ilmastotiedon lähde. WWF työskentelee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eri puolilla maailmaa. Sekä vaikuttaminen kansainväliseen ilmastopolitiikkaan että erilaisten paikallisten ratkaisujen keksiminen ovat tärkeitä. Ilmastonmuutosta ei mikään maa pysty pysäyttämään yksin. Jokainen meistä voi myös itse osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen esimerkiksi säästämällä energiaa. 20

21 Kysymyksiä talvitarinan pohjalta 1. Mitä inuiitti tarkoittaa kansan omalla kielellä? 2. Mitä Simon tarkoittaa sanoessaan, että hänen vanhempansa osasivat lukea lunta? 3. Miten talvet Nunavutissa ovat muuttuneet Simonin lapsuudesta? 4. Keksi ainakin kolme tapaa, joilla sinä voisit säästää energiaa. 21

22 Koostelomake tutkimuksista Käykää tutkimusten teon jälkeen luokassa tulokset yhdessä läpi keskustellen ja täyttäkää samalla tämä koostelomake. Kun lomake on täytettynä, on tulosten lähettäminen WWF:lle helppoa sähköisellä lomakkeella WWF:n Internet-sivuilla. Talvitutkimusten tulokset tulee palauttaa WWF:lle mielellään mennessä. Raportti menneen kouluvuoden Naturewatch-tutkimuksista ilmestyy seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa. * 1. Tutkimusajankohta ja -paikkakunta: Teimme säätutkimuksia Koulun pihalla kotipihalla muualla, missä? * 3. Lämpötila oli tällä viikolla keskimäärin C. * 5. Keskimäärin lunta oli cm * 6. Yhteenveto: Tämä talvi on runsasluminen erittäin kylmä melko luminen kylmä vähäluminen leuto lumeton * 10. Talvisen luontoretken paikka ja päivämäärä: Tutkimme talvea metsässä puistossa pihalla muualla, missä? * 13. Tunnistimme nämä kasvilajit: * 16. Huomasimme puissa seuraavat painavan lumen aiheuttamat jäljet Taipuneita oksia Katkenneita oksia Jääpuikkoja oksilla Lumen peittämiä puita Taipuneita puita Tykkylunta puissa Ei jälkiä * 19. Kuulimme kpl erilaista linnun ääntä ja näimme kpl lintuja. * 20. Tunnistimme seuraavat linnut: * 23. Löysimme ruokintapaikan kyllä ei Siellä oli tarjolla. * 15. Tutkimusalueellamme on Vain havupuita Vain lehtipuita Enemmän havupuita kuin lehtipuita Enemmän lehtipuita kuin havupuita Molempia suunnilleen saman verran Teemme tutkimusta paikassa, jossa ei ole juuri lainkaan puita * 24. Näimme nämä merkit nisäkkäistä: Jälkiä lumella Jyrsimisen jälkiä oksissa tai kävyissä Koloja tai painanteita maassa tai lumessa Jätöksiä Muita merkkejä, mitä? Arvelimme, että tämä eläin olisi voinut jättää merkit: 22

23 Koostelomake tutkimuksista * 30. Näimme maassa seuraavia ihmisten jättämiä jälkiä: Jalanjälkiä lumella pulkan tai kelkan jälkiä polkuja pyörien jälkiä latuja roskia muuta, mitä? * 31. Meidän mielestämme talvella ulkona on mukavaa: * 43. Yhteenveto luminäytteiden välisistä eroista: * 46. Päivä, jona tarkkailitte ihmisten talvea: Tarkkailimme ihmisiä koulun pihapiirissä kadulla puistossa muualla, missä? Säätila tutkimushetkellä: * 32. Löysimme seuraavat roskat: Lasia, kpl Metallia, kpl Paperia, kartonkia tai pahvia, kpl Muovia, kpl Kangasta; vaatteita tai kenkiä, kpl Ruokajätteitä, kpl Muuta, mitä? Ei lainkaan roskia Kierrätykseen kelpaavia roskia oli kpl. Yhteensä roskia löytyi pussillista. * 38. Tiesimme nämä lajit, joille lumesta on hyötyä: * 47. Yhteenveto: Olivatko ohikulkijat pukeutuneet sään mukaisesti? * 49. Näittekö pysähtyneitä autoja, jotka käyttävät moottoria turhaan? kyllä ei Päivän paras anti Mikä oli ryhmällesi päivän kultajyvänen eli merkittävin asia, minkä opittiin tai havaittiin? Yhteystiedot Koulun nimi ja postiosoite: Tutkimukset tehnyt luokka: Oppilasmäärä: Opettaja: Opettajan sähköpostiosoite: Muuta Tähän voitte kirjoittaa muita havaintoja, hauskoja tuloksia tutkimuksista, oppilaiden kommentteja tai muita terveisiä. Palauta ryhmäsi tulokset WWF:lle postitse tai Internetin välityksellä osoitteessa: 23