Työpaja: Oppimista tukeva arviointi. Eija Aalto JY / OKL. Porinaa
|
|
- Mauno Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työpaja: Oppimista tukeva arviointi Eija Aalto JY / OKL Porinaa Millä tavalla oppimista tukeva arviointi on sinulle ajankohtainen teema? Mikä sinua siinä askarruttaa? Mitä mietit? 1
2 Liian usein arviointi Lähtökohtaväitteitä on opetuksessa päätepiste eikä ohjaa oppimaan lisää (esim. loppukoe) poteroi, näyttää paikan, mutta ei ohjaa eteenpäin (esim. A1, A2, B1 ) Arviointi osana kokonaista pedagogista ajattelua, jossa pääjuonteena opiskelijan identiteettityön tukeminen Kielenoppijan polku taitotasoasteikolla Valmistavassa opetuksessa pyritään tälle tasolle A1 A2 perustason kielenkäyttäjä Peruskoulun päättövaiheen arvosana 8 (S2) Kotoutumiskoulutuksen tavoitetaso Kansalaisuuteen vaadittava taitotaso B1 B2 itsenäinen kielenkäyttäjä Lukion englannin A-oppimäärän tavoitetaso B2.1 C1 C2 Abstraktiotaso ja muodollisuusaste nousee tietoaineiden opiskeluun tarvittava taitotaso edistynyt / taitava kielenkäyttäjä Perusopetuksen viranhaltijalta vaadittava koulun opetuskielen halliinta auttava kielitaito omassa välittömässä ympäristössä minä-taso Eija Aalto eija.aalto@jyu.fi toiminnallinen kielitaito arkielämän moninaisissa tilanteissa: koulu, suorittava työ, vapaa-aika ja formaalimmatkin tilanteet ammattilaisen kielitaito myös vaativissa yhteiskunnallisissa ja julkisissa tilanteissa Eurooppalainen viitekehys 2004 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 2
3 Millaisen jatkumon tavoitteet, sisällöt, tehtävät/aktiviteetit ja arviointi muodostavat opetuksessa? Motivoituminen Merkityksellisyys Mitä on tieto, taito ja taide? Mitkä ovat tavoitteet? Miten tietoisia ollaan tavoitteiden saavuttamisesta Millaisia työmuotoja käytetään? Vastuullisuus Mirja Tarnanen 2013 Millaisia arviointitapoja käytetään? Kuka tai ketkä arvioivat? Osallisuus ja tekijyys Oppimista tukeva arviointi Ohjaa itsearviointiin ja tavoitteellisuuteen Ohjaa oppimaan Kohdistuu asetettuihin tavoitteisiin Ohjaa pärjäämään luokan ulkopuolella Ohjaa opetusta 3
4 Itsearviointi ja omat tavoitteet Minkälaisin aktiviteetein ohjata opiskelijaa pääsemään kiinni omaan oppimiseensa ja sen tavoitteisiin? Alkutavoitteet Omien tavoitteiden reflektointi Tavoitteiden tarkennus Laajennan sanastoani Puhun sujuvammin voisin ymmärtää paremmin tekstiä tavoitteeni olivat liian laajoja totta kai olen tehnyt niin, mutta se on niin vaikea mitata en ole toteutunut, joskus tunnen että olen mennyt taaksepäin kesän jälkeen. Valitettavasti ennen tätä kurssia olin itsevarmempi puhua suomea. Tämän kurssin seurauksena? Ehkä ei. Toisaalta olen harjoitellut uusia kikkoja lukemaan esimerkiksi skannaamalla. laajennan fraasisanastoani kirjoittamalla ylös ja harjoittelemalla tiettyjä fraaseja esim. puheen alku ja loppu, aiheesta aiheen siirtyminen, avun pyyntö, raportin kieli. Laitan näitä sanasto-ohjelmaan tietokoneessani. Yritän ymmärtää paremmin puheen pehmennysmerkkien käyttöä. Parannan esitystaitoani harjoittelemalla ahkerasti. Haluan, että loppuesitykseni on kaikkien paras. Arvioi kirjoittamistehtävää ja merkitse rastilla oikeat vaihtoehdot Kirjoittaminen oli o helppoa, koska... o aihe oli tuttu o osasin paljon sanoja o jokin muu syy, mikä? o vaikeaa, koska... o aihe oli vieras o en muistanut sanoja o jokin muu syy, mikä? Opettajan arvio Tekstiäsi on helppo lukea, koska käytät monipuolista sanastoa. käytät hienosti erilaisia muotoja ja lauseita. tekstisi asiat ovat hyvässä järjestyksessä ja käytät kappalejakoa. tekstin sisältö on monipuolinen ja tekstilajiin sopiva. Tekstiäsi on joskus vaikea lukea, koska joitakin sanoja on vaikea ymmärtää. teet aika paljon virheitä sananmuodoissa tai lauseissa. et ole miettinyt tarpeeksi asioiden järjestystä. et mieti tarpeeksi lukijaasi ja ajatus on vähän epäselvä. Yleisiä asioita tekstistäsi: Käytät hyvin sanastoa, jota on opiskeltu. Käytät hyvin rakenteita, joita on opiskeltu. Teet aika paljon pieniä virheitä, mutta ne eivät haittaa tekstin lukemista. Olisit voinut kirjoittaa enemmän näistä asioista: Kiinnitä jatkossa huomiota erityisesti näihin asioihin: Lähde: Tukia, Aalto, Taalas & Mustonen suomi2 Minä ja arki. Opettajan opas. Otava. 4
5 Puheenymmärtämisen kokeen arviointilomake Ymmärrät puheenaiheen. Ymmärrät hyvin pääasiat. Ymmärrät hyvin yksityiskohtia. Osaat yhdistellä tietoja eri kohdista puhetta. Osaat tehdä päätelmiä. Pystyt erottamaan ja tulkitsemaan puheen sävyjä. Saat selvää myös nopeasta puheesta. Saat tärkeistä sanoista kiinni, vaikka et aina ymmärrä kaikkea puhetta. Kiinnitä jatkossa huomiota erityisesti näihin asioihin: Yritä kuunnella mahdollisimman paljon näitä: Kokeen yhteispistemäärä / Osaamisesi tässä puheen ymmärtämisen kokeessa oli heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista Oppitunneilla aktiivisuutesi ja yritteliäisyytesi on ollut heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista Edistymisesi puheen ymmärtämisessä on heikkoa kohtalaista hyvää erinomaista Lähde: Tukia, Aalto, Taalas & Mustonen suomi2 Minä ja arki. Opettajan opas. Otava. Ulos luokasta! Lähde: Tukia, Mustonen, Aalto & Taalas suomi2 Minä ja media. Otava. 1. Pohdi. a. Mistä asioista medioissa puhutaan nyt? b. Miten paljon seuraat ajankohtaisia asioita? Millaisia asioita? Miksi? c. Mitä hyötyä niiden seuraamisesta voisi olla? 2. Tutki. a. Seuraa - välisenä aikana, millaisia aiheita medioissa käsitellään. b. Kiinnitä huomiota myös siihen, miten nuoret ja nuoria kiinnostavat asiat näkyvät medioissa. c. Valmistaudu esittelemään yksi aihe luokassa..20. Valmistaudu kertomaan, missä medioissa siitä puhutaan ketkä puhuvat mitä mieltä eri ihmiset ovat siitä miten asian käsittely on muuttunut mitä mieltä sinä itse olet aiheesta. 3. Kerro muille. a. Esittele muille aiheesi ja kerro oma mielipiteesi siitä. b. Keskustelkaa, miten nuoret ja nuoria kiinnostavat asiat näkyvät medioissa. c. Kertokaa toisillenne, millaista sanastoa opitte, kun teitte tehtävää. Mitä muuta opitte? 5
6 Oppimista tukeva arviointi Ohjaa itsearviointiin ja tavoitteellisuuteen Ohjaa oppimaan Kohdistuu asetettuihin tavoitteisiin Ohjaa pärjäämään luokan ulkopuolella Ohjaa opetusta 6
7 Ryhmässä ideointia Miettikää jotakin omaa kurssianne tai esimerkkikurssia: Miten rakennatte kurssiin oppimista tukevan arvioinnin elementtejä? Millaisen systeemisen jatkumon elementit kurssilla muodostavat? Osaamisen taso eri taitotasoilla (mukaillen Tani 2008) A1 kaavamaisuus irrallisuus, yksittäiset sanat suppeus ja rajallisuus yksinkertaisuus A2 lyhyys rutiininomaisuus ja niukkuus arkipäiväiset tilanteet ennakoitavuus ja tuttuus B1 B2 tuottamisen omaehtoisuus ymmärrettävyys ja sujuvuus ilmaisukeinoja jo paljon horjuntaa paljon lisää luontevuutta ja tarkkuutta abstraktit aiheet kyky ohjailla tilanteita informaation määrän kasvu selviytyminen arkielämässä viestinnän itsenäisyys eri rekisterit argumentointitaidot Eija Aalto - Sanna Mustonen - Kaisa Tukia 7
8 Arviointitieto tukemaan oppimista C1 -mitä lisää? ilmaisusta tulee tehokkaampaa, tarkempaa, luontevampaa, idiomaattisempaa ja vaivattomampaa tilanteiden ja tekstilajien kirjo monipuolistuu sävyjen tarkempi ymmärtäminen ja ilmaiseminen B1 -mitä lisää? B2 -mitä lisää? abstraktiotaso nousee ja käsitteelliset aiheet mahdollistuvat omasta ilmaisusta tulee varioivampaa, idiomaattisempaa ja tarkempaa vaihtoehtoisia tapoja ilmaista asioita viestinnästä tulee itsenäisempää: pystyy itsekin ohjailemaan tilanteita erottaa muodollisen ja epämuodollisen rekisterin tuottamisen ja ymmärtämisen helppous tarkkuuden vaatimus kasvaa selviytyy myös vähemmän ennustettavissa/tutuissa tilanteissa aloitteellisuus lisääntyy rutiininomaisuudesta omaehtoisempaan tuottamiseen tilanteiden ja tekstilajien kirjo lisääntyy omasta tuottamisesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa A2 -mitä lisää? A1 puheesta ja kirjoituksesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa tuotokseen tulee enemmän sisältöä ja se on ymmärrettävämpää puhekumppanin tuen tarve pienenee vähitellen yksinkertaisten sanojen ymmärtämisestä joidenkin pääasioiden tajuamiseen Eija Aalto - Sanna Mustonen - Kaisa Tukia Miten arviointi voisi ohjata oppimaan? A2 B1: Mitä lisää B1-tasolla? selviytyy myös vähemmän ennustettavissa/ tutuissa tilanteissa aloitteellisuus lisääntyy rutiininomaisuudesta omaehtoisempaan tuottamiseen tilanteiden ja tekstilajien kirjo lisääntyy omasta tuottamisesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa B1 B2: Mitä lisää B2-tasolla? abstraktiotaso nousee ja käsitteelliset aiheet mahdollistuvat omasta ilmaisusta tulee varioivampaa, idiomaattisempaa ja tarkempaavaihtoehtoisia tapoja ilmaista asioita viestinnästä tulee itsenäisempää: pystyy itsekin ohjailemaan tilanteitaja ilmaisemaan itseään vakuuttavammin erottaa muodollisen ja epämuodollisen rekisterin ja erilaisia sävyjä tuottamisen ja ymmärtämisen helppous tarkkuuden vaatimus kasvaa 8
9 A1-tasolta A2-tasolle miten? A2 puhe ja kirjoitus yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa tuotoksessa enemmän sisältöä ja se on ymmärrettävämpää puhekumppanin tuen tarve pienenee vähitellen yksinkertaisten sanojen ymmärtämisestä pääasioiden tajuamiseen laulaminen musiikin mukana reagointiharjoitukset: Lähetsä syömään? Tosi kiva paita sulla! chattikeskustelut erilaisten tekstilajien mallintaminen ja niiden oma tuottaminen tekstilajeille tyypillinen kieli Alias-peli: sanojen selittäminen aikapaineessa ja hyvien selitysstrategioiden erittely vaiheistettu kuunteleminen ja lukeminen irti sanatasosta isompien kokonaisuuksien hahmottamiseen (3 pääasiaa, fakta vs. mielipide, lausekkeet ) tuntemattomien sanojen päättely tekstistä otsikoiden ja ydinvirkkeiden hyödyntäminen lukemisessa Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen suomi2 Minä ja media. Opettajan opas. Otava. A2-tasolta B1-tasolle miten? B1 selviytyy myös vähemmän ennustettavissa/ tutuissa tilanteissa aloitteellisuus lisääntyy rutiininomaisuudest a omaehtoisempaan tuottamiseen tilanteiden ja tekstilajien kirjo lisääntyy omasta tuottamisesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa reagointiharjoitukset chattikeskustelut/-neuvottelut sähköpostiviestit, mielipiteet tms. aikapaineessa tehtävien pääpointti ei kieli vaan omien ajatusten ilmaisu (esim. provosoivat väitteet) vuorovaikutus tekstin kanssa tekstin kirjoittaminen eri sävyissä ja eri lukijoille ja tilanteisiin toisilta oppiminen: kollaboratiivinen kirjoittaminen kuvasarjasta kirjoittaminen ja tekstien vertaaminen tekstilajien/tilanteiden havainnointi ja ohjaus poimimaan kieltä ja ottamaan sitä omaan käyttöön Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen suomi2 Minä ja media. Opettajan opas. Otava. 9
10 B1-tasolta B2-tasolle miten? B2 abstraktiotaso nousee ja käsitteelliset aiheet mahdollistuvat viestinnästä itsenäisempää: taito ohjata tilanteita omasta ilmaisusta varioivampaa, idiomaattisempaa ja tarkempaa vaihtoehtoisia tapoja ilmaista asioita erottaa muodollisen ja epämuodollisen rekisterin tarkkuuden vaatimus kasvaa tuottamisen ja ymmärtämisen helppous monenlaiset, abstraktit kuullut ja luetut tekstit samaa aihetta käsittelevien eri tekstilajien vertailu erilaisten tekstilajien havainnointi ja oma tuottaminen tekstilajeille tyypillinen kieli kriittinen kuuntelu: missä kohdassa sävy/mielipide/asenne muuttuu ja miten? sisältöjen opiskelu ja tuottaminen opittavalla kielellä aikapaine lukemisessa, kuuntelussa, puhumisessa ja kirjoittamisessa mielipide (1 min.) niin, että on reagoitava edellisen puhujan mielipiteeseen sanojen selittäminen Alias-tyyppisesti: hyvien selitysstrategioiden erittely aidot neuvotteluharjoitukset argumentointitaidot videointi itse- ja vertaisarviointi havainnoinnin taidot: mitä voin oppia muilta? reagointiharjoitukset (esim. työ-/opiskelutilanteet) huomio kielenkäytön eri funktioihin saman tekstin kirjoittaminen eri sävyissä/muodollisuusasteilla/vastaanottajalle tekstien vertailu mitä voin oppia toisilta? Lähde: Aalto, Tukia, Taalas & Mustonen
Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)
Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä 6.8.2014 Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY) Miksi kielen oppimista pitää arvioida? Arviointi kielenoppimisen tukena
LisätiedotArviointikäsitys Kielipuntarin taustalla
Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla SUOMI-KOULUJEN OPETTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄT 9.8.2012 Nina Reiman nina.reiman@jyu.fi MIKSI KIELIPUNTARI? Oppilaiden kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotHyvä oppimateriaali autenttista toimintaa
Hyvä oppimateriaali autenttista toimintaa Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Tampere 23.11.2007 Eija Aalto eaalto@edu.jyu.fi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Mitä on autenttisuus?
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotPIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010
PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
Lisätiedotsuomi2 Minä ja media on ilmestynyt!
suomi2 Minä ja media on ilmestynyt! Minä ja media -oppikirja sopii aihepiireiltään nuorille suomen opiskelijoille avaa kattavasti suomalaista mediamaisemaa ja käsittelee nuorille tärkeitä aihepiirejä kasvattaa
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotJutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste
Jutta Kosola, suomen kielen kouluttaja, Axxell MKK, Testipiste aloitti toimintansa 1.4.2010 pääkaupunkiseudulla rahoittajat: Euroopan Sosiaalirahasto (Uudenmaan ELY-keskus), Helsingin kaupunki sekä projektiin
LisätiedotSUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola
SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot 1B (A1.3) LUOKKA 2026 31.8.2010-24.5.2011, 175 t, lähtötaso
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
LisätiedotEurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena
Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko
LisätiedotFinnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotKielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet
Kielitaidon tasot ja aihekokonaisdet Yksikön päällikkö, opetsnevos Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla ARVIOINTI JA VIITEKEHYS Eroopan nevosto jlkaisi vonna 2001 asiakirjan Common Eropean Framework
LisätiedotTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
Lisätiedot26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotArviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari
Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotLIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE
VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotPuhumisen arvioinnin kriteerit
Tasolta toiselle Puhumisen arvioinnin kriteerit (Lähteet: EVK s. 52-53 ja YKIn puhumisen kriteerit) 6 kriteeriä, jotka syytä pitää vierellä arvioitaessa Sujuvuus Vuorovaikutus Koherenssi Ilmaisun tarkkuus
LisätiedotArviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa
LisätiedotArviointi. Salkkutyöt. Jatkuvan arvioinnin seuraaminen
Arviointi High five! -kirjasarjan arviointinäkemys perustuu opetussuunnitelman perusteisiin, jossa arvioinnin tärkeimmäksi tehtäväksi nostetaan oppimisen edistäminen. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata
LisätiedotRANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotTyöpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo
Työpaja A1/B1 klo 13.30-14.45 ja klo 15.30-16.45 Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa Minna Harmanen Annamari Kajasto Pirjo Koivula Katri Kuukka Monipuoliset arviointikäytänteet
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
Lisätiedot3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotKEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotKorkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa
Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta
LisätiedotErasmus+ Online Linguistic Support
Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,
LisätiedotKYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.
KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet
LisätiedotMiten kurssit tehdään Eirassa?
Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)
LisätiedotErasmus+ Online Linguistic Support
Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,
LisätiedotPuhumisen arvioinnin kriteerit
Tasolta toiselle Puhumisen arvioinnin kriteerit (Lähteet: EVK s. 52-53 ja YKIn puhumisen kriteerit) 6 kriteeriä, jotka syytä pitää vierellä arvioitaessa Sujuvuus Vuorovaikutus Koherenssi Ilmaisun tarkkuus
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotBerlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1
t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ
ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ FAB OPPIMISPROSESSIN AIKAISEN ARVIOINNIN KRITEERIT VIERAIDEN KIELTEN OPPIMISELLE & OPETUKSELLE KORKEAKOULUISSA 2015-1-PL01-KA203-016474 VERTAISHAVAINNOINTILOMAKE Havainnoinnin
LisätiedotJATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA
JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön
Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40
LisätiedotMaahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA
Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotPOM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä. Luento 1 Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
POM1YSU Suomen kielen taidoiltaan heterogeeninen ryhmä Luento 1 Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos Selitä sanoitta! Ota itsellesi pari. Toinen parista kääntyy selin valkokankaaseen ja toinen
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotKehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto)
Kehittyvän kielitaidon asteikko, suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (tukiaineisto) (liite) 1 Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa A1-tasolla oppilas selviää useimmin
LisätiedotFINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle
FINSKA Kurssisuunnitelma maahanmuuttajien ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Maahanmuuttajien ruotsin kielen kunnallinen aikuiskoulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotS2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja?
S2-oppilas lukijana Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Kaisa Tukia, Eija Aalto & Sanna Mustonen kaisa@edu.lahti.fi, eaalto@edu.jyu.fi & sanna.mustonen@campus.jyu.fi Julkaistu: Virke 4/2007, s. 32
LisätiedotLiite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotSchulcurriculum Schwedisch
Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotSuullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa
Suullisen kielitaidon arviointi ammatillisessa koulutuksessa S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T YS P Ä I V I L L Ä 9. 1 0. 2 0 1 2 K L O 1 3. 3 0-1 5. 1 5 S A A R A L A
LisätiedotKEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
LisätiedotTeemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen
Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto
Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli
LisätiedotInfo Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
Lisätiedot