TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖOHJELMA Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖOHJELMA 2013-2016. Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi

2 SISÄLLYS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN 1 JOHDANTo 3 2 MIKSI SEUDULLINEN OHJELMA TARVITAAN? 4 3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNAT 5 Kangasala 6 lempäälä 7 nokia 8 orivesi 9 pirkkala 10 Tampere 11 vesilahti 12 Ylöjärvi 13 4 RESURSSIT 14 5 KYSELY SEUDUN YLÄLUOKKalaisille Tuloksia 15 6 NUORISOTYÖN SEUDULLINEN TAVOITETila 16 7 YHTEISET PAINOPISTEET 16 1 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyötoimijat päättivät syksyllä 2011 ryhtyä valmistelemaan seudulle ensimmäistä yhteistä, toimintaa ja tulevaisuutta luotaavaa nuorisotyöohjelmaa. Ohjelmatyön tarkoituksena on selvittää kuntakohtaisia nuorisotyön käytäntöjä, resurssointia ja mahdollisia kuntien välisen yhteistyön rajapintoja. Näihin tavoitteisiin tähdäten ohjelma syventää kuntien välistä vuoropuhelua nuorisotyön kehittämistarpeista ja pyrkii osaltaan vastaamaan valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman asettamiin tavoitteisiin. Tätä ohjelmaa on valmisteltu Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotoimien välisenä yhteistyönä. Mukana ohjelmatyön valmistelussa ovat olleet Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti sekä Ylöjärvi. Ohjelmassa käytetyt, taustoittavat tilastoaineistot on kerätty kaikista edellä mainituista kunnista. Työryhmään ovat kuuluneet Tampereelta johtava koordinaattori Antti Heinonen sekä johtava koordinaattori Janne Taiponen, Orivedeltä vapaa-aikaohjaaja Petteri Lähteenmäki, Pirkkalasta vapaa-aikapäällikkö Tero Saatsi, Lempäälästä vapaa-aikajohtaja Erkki Häkli sekä nuorisotyöohjelmaa valmisteleva nuorisotyön koordinaattori Satu Sirén, Ylöjärveltä vastaava nuorisotyöntekijä Eila Uusi-Kouvo sekä hänen sijaisensa Riikka Majuri, Vesilahdelta liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti, Nokialta nuorisokoordinaattori Tiina Alakoski sekä Kangasalan vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen. 7.1 Kasvatuksellisuus nuorisotyötä ohjaavana tekijänä Aktiivinen ja yhteisvastuuta kantava kansalaisuus Ennaltaehkäisyllä ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia Yhdenvertaisuus 19 8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KEHITTäminen Toimenpide-ehdotuksia Tampereen kaupunkiseudun 20 nuorisotyöhön 9 YHTEENVETo 22 Taitto & graafinen suunnittelu Janne Taiponen Kannen kuva Johanna Mielonen, Valkeakosken kaupungin nuorisopalvelut Pohjanmaan ELY-keskus on tukenut ohjelmatyön valmistelua myöntämällä kaupunkiseudun kunnille valtionavustuksen työntekijän palkkaamiseksi. Avustuksella palkattu työntekijä on koordinoinut ohjelmatyön valmistelua keskitetysti toimipaikkanaan Lempäälä. Seudullinen nuorisotyöohjelma ajoittuu vuosille, mutta se on kytketty valtakunnalliseen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan ( ) ja sitä tarkastetaan vuosittain yhteistoiminnan käytännön painopisteiden osalta. Ohjelman tarkoitus on tukea kuntien omia, paikallistason lapsi- ja nuorisopoliittisia ohjelmia sekä lastensuojelu- ja hyvinvointisuunnitelmia. Se toimii siten työkaluna paikallistason nuorisotyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Tampereella Tekijät 2 KUVA: Valkeakosken kaupungin nuorisopalvelut / arkisto 3

3 2 MIKSI SEUDULLINEN OHJELMA TARVITAAN? Tampereen kaupunkiseudun kuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi), sekä Akaan, Urjalan, Valkeakosken ja Sastamalan välillä on ollut pitkäaikainen perinne nuorisotyötä koskevaan tiedonvaihtoon. Kuntien nuorisotyöstä vastaavat tahot ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Säännöllisistä kuntatapaamisista huolimatta nuorisotyön seudullisia, strategisia linjauksia, tai toimintamalleja ei kuitenkaan ole pysähdytty miettimään tarkemmin. Keskustelu on ollut pikemminkin informatiivista tiedottamista sekä yksittäisten yhteistoimintojen läpikäyntiä. Syksyllä 2011 järjestetyssä tapaamisessa Kangasalla nuorisotyötä koskevat laajemmat strategiset kehittämistarpeet olivat kuitenkin voimakkaasti esillä. Tällöin todettiin yksimielisesti seudullisen ohjelmatyöprosessin tarpeellisuus ja päätettiin lähteä toteuttamaan tätä nuorisotyöohjelmaa. 3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNAT Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan muodostama yhtenäinen talousalue on pääkaupunkiseudun jälkeen maamme suurin kaupunkiseutu. Asukkaita on yhteensä (2011). Tampereen kaupunkiseudun strategia painottaa sellaisten yhteistyömuotojen ja tavoitteiden hakua, jotka syventävät ja tiivistävät kuntien välistä kanssakäymistä ja mahdollistavat hyötyjen tasaisen jakautumisen pitkällä tähtäimellä (Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020, 4). Tämä on myös seudun nuorisotyötoimijoiden sekä tämän ohjelman lähtökohta. Ohjelma on laadittu siten, että lyhyiden kuntaesittelyjen ja taloudellisten tunnuslukujen kuvaamisen jälkeen pohditaan nuorisotyön seudullista tavoitetilaa ja mietitään yhteisiä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta johdettuja nuorisotyön painopisteitä. Lopuksi tehdään konkreettisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia, joita pyritään viemään paikallistasolla arjen toimintaan. Ohjelmassa on avattu myös kaupunkiseudun kunnissa yhteisesti toteutetun nuorisobarometrin tuloksia. Marraskuussa 2012 toteutettuun kyselyyn vastasi n luokkalaista kaupunkiseudun nuorta. Kysely on tarkoitus toteuttaa säännöllisesti ja sen tuloksia hyödynnetään ohjelman päivittämisessä. Seudullisen nuorisotyöohjelman tarkoitus on toimia kaksisuuntaisesti. Siinä avataan seudullisella tasolla nuorisotyötä yleisesti ohjaavia painopisteitä ja toisaalta tuodaan keskusteluun yksittäisten kuntien hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi kaikkien kaupunkiseudun kuntien kesken. Jokaisessa seudun kunnassa kehitetään nuorisotyötä. Kehittämistyö on perustyöhön kuuluvaa ja toisaalta erilaisten projektien ja hankkeiden värittämää, perustyötä täydentävää toimintaa. Nuorisotyö kulkee mukana esimerkiksi kuntien palveluverkkoselvityksissä. On todennettu, että kuntien on edelleen mahdollista kehittää paikallisia nuorisotyön prosesseja ja siten edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Yksittäiset, kuntakohtaiset toimintamallit ja hyvät käytänteet tulee kuitenkin kirjata suunnitelmallisesti yhteen toiminnalliseen ohjelmaan. Näin ne palvelevat nuorisotyön kehittämistä myös seudullisesta näkökulmasta. Ohjelman tavoitteena on suunnata kuntien paikallistason toimintaa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on suunnata kuntien paikallistason toimintaa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmassa korostetaan paikallistason monialaista, hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä sekä laajempaa, kuntarajat ylittävää yhteistoimintaa. Ohjelma kannustaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen nostaen esille muutamia yhdessä sovittuja nuorisotyön kehittämisen painopisteitä. Yksittäiset kunnat päättävät paikallisesti, kuinka näitä painopisteitä viedään käytännön toimintaan. KUVA: 4 5

4 KANGASALA Kangasala - Kesäpäivän pitäjä - tunnetaan kauniista luonnostaan ja maisemistaan. Kangasala sijaitsee 20 minuutin ajomatkan etäisyydellä Tampereelta. Kunta tarjoaa asukkailleen turvallisen asuinympäristön luonnon läheisyydessä. Kangasala on kaunis viiden harjun ja kolmen suuren järven halkoma kunta. Kangasalan väkiluku kasvaa vuosittain noin 300 asukkaalla. Asukasmäärä Alle 29-v Kangasalan kunnassa nuorisotyö kuuluu vapaaaikapalveluihin yhdessä liikunnan kanssa. Vapaaaikapalvelut pyrkii luomaan puitteita kuntalaisten harrastamiselle. Se organisoi ja valvoo nuoriso- ja vapaa-aikatilojen käyttöä sekä järjestää itse säännöllistä toimintaa lapsille ja nuorille. Toiminnan perusta on ennakoivassa kasvatuksellisessa nuorisotyössä sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tukemisessa. Nuorisotyössä nähdään perinteisen nuorisotilatyön rinnalla laajempia kokonaisuuksia, joilla pyritään tukemaan nuorten kasvua ja elämänhallintaa yhteistyössä kunnan eri toimijoiden kanssa Kuuluu sivistyskeskuksen alaisuuteen. Nuorisotyötä koskevat asiat käsitellään kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa. Vakituiset 7 Määräaikaiset - Muut (tuntiohjaajia yms) 1,5 Nuorisotilat 5 Järjestötilat 2 Muut tilat 3 Viisi nuorisotilaa. Kaksi leirikeskusta, joista toinen kesäkäyttöinen ja toinen ympärivuotinen. Kaksi nuorisotilaa on järjestökäytössä. Nuorisovaltuusto, jolla edustus kahdessa lautakunnassa (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja opetus- ja kasvatuslautakunta). Lisäksi nuorisovaltuustolta pyydetään lausuntoja. Nuorisovaltuusto kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja se tekee tiivistä yhteistyötä oppilaskuntien kanssa. Edustus Suomen Lasten Parlamentissa. Perustettu sivistystoimenjohtajan päätöksellä. Kokoonpano: Sosiaali- ja terveyskeskus 3 (sosiaalityön johtaja, työllisyyspalvelupäällikkö, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri), Sivistyskeskus 2 (opetuskoordinaattori (siht.), vapaa-aikakoordinaattori (pj.)), Työvoima/Te-keskus 1 ja Poliisi 1. Lisäksi kutsutaan asiakohtaisesti eri alojen asiantuntijoita. Kokoontuu 2 kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Lisäksi pyritään järjestämään laajempi nuorisoasioita käsittelevä verkostotapaaminen vähintään kerran vuodessa. 2 työntekijää, joista toinen vakinainen ja toinen vakinaistumassa vuoden 2013 aikana. Saa Opetusja kulttuuriministeriön rahoitusta. kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin (SoTe) ja toiminnan vetovastuu on työllisyyspalvelupäälliköllä. Hoidetaan olemassa olevilla kunnan työllisyystoiminnoilla. LEMPÄÄLÄ Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukyisten palvelujen kunta, jossa maaseutu ja kaupunki kohtaavat. Kunnan vetovoiman takaavat sen sijainti Suomen nopeimmin kehittyvällä alueella Helsinki-Tampere-moottoritien ja radan varrella. Lempäälä toimii vastuullisesti kuntalaisten, yritysten ja seutukunnan parhaaksi. Lempäälä arvostaa ympäristöä, asukkaiden aktiivisuutta ja palveluhenkistä, osaavaa henkilöstöä. Asukasmäärä Alle 29-v 7526 Lempäälän kunnan nuorisopalveluiden perustehtävänä on tukea nuorten kasvua eri elämäntilanteissa. Tehtävänä on tarjota monipuolista toimintaa lapsille ja nuorille, ehkäistä syrjäytymistä, edistää terveitä elämäntapoja ja vaikuttaa nuorten osallistumiseen. Toimintaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen nuorisotoiminta, lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistäminen, ehkäisevä päihdetyö, leiri- ja retkitoiminta, tapahtumatoiminta, nuorisotiedotus sekä kansainvälinen toiminta. Toiminnan painopisteitä ovat nuorisotilatoiminta, nuorten ohjaus- ja tukipalvelut ja lasten ja nuorten osallisuus. Nuorisopalveluiden toiminta suuntautuu varhaisen puuttumisen sekä nuorten ohjaus- ja tukipalvelujen alueille tilanteisiin, joissa erityisesti tarvitaan nuorisotyöntekijöiden ammattitaitoa. Lapsi- ja nuorisoasioita koordinoivan työryhmän kautta kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten kunnassa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vähennetään syrjäytymisen riskejä. Nuorisopalveluiden yhteydessä toimiva Lempäälän Ohjaamo tarjoaa erilaisissa muutos- ja kriisivaiheissa eläville nuorille ohjaus- ja tukipalveluja elämänhallintaan, koulutukseen ja työelämään liittyen. Nuorisoyhdistystoimintaa tuetaan avustuksin ja edullisin käyttövuoroin. Osa kunnan sivistystoimea. Nuorisopalveluihin liittyvät asiat päätetään vapaa-aikalautakunnassa. Vakituiset 10,5 Määräaikaiset 1,5 Muut (tuntiohjaajia yms) 0,5 Nuorisotila 5 Neljä nuorisotilaa ja yksi kesäkäyttöinen leirikeskus. Yksi nuorisotiloista sijaitsee koulun yhteydessä. Lempäälässä toimii nuorisovaltuusto. Osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan kiinnostukseen - mukaan pääsee ilmoittautumalla. Nuorisovaltuusto toimii paikallisten nuorten äänitorvena, joka muovaa, sorvaa ja toteuttaa ideoita toiminnaksi ja toimii nuorten edunvalvojana. Nuvalaiset ovat mukana kunnan päätöksenteossa ja tapahtumien järjestämisessä ja vaikuttavat erityisesti Nuorisokahvila Enterin toimintaan. Nuva toimii yhteistyössä yläkoulujen oppilaskuntien hallitusten kanssa. Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä vastaa Lapsi- ja nuorisoasioita koordinoiva työryhmä Lana. Työryhmän nimeää kunnanjohtaja. Ryhmässä ovat edustettuna sosiaalipalvelut, nuorisopalvelut, lasten päivähoito, opetuspalvelut, terveyspalvelut, poliisi, te-toimisto sekä asiantuntijajäseniä. Ryhmää johtaa sosiaalityönjohtaja ja sihteerinä toimii vapaa-aikajohtaja (nuorisopalvelut). Etsivästä nuorisotyöstä vastaa nuorisopalvelut. Toimintaa toteuttaa Ohjaamo, johon on keskitetty vuotiaiden nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut, etsivä nuorisotyö sekä erityisnuorisotyö. Ohjaamo on myös mukana järjestämässä lisäopetusta. Ohjaamon on tarkoitus toimia helposti muistettavana ja tavoitettavana linkkinä nuorelle eri palveluiden välillä. Ohjaamossa on kolme vakituista työntekijää ja toimintaan saadaan Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta yhden työntekijän palkan osalta. Selvityksen alla. 6 7

5 8 NOKIA Nokia on suomalaisittain keskisuuri, muuttovoittoinen kaupunki. Nokialla yhdistyvät kaupunkiseudun monipuoliset palvelut sekä pienen kaupungin ihmisläheinen tunnelma. Asukasmäärä Alle 29-v Nokian kaupungin nuorisopalvelut on osa kaupungin vapaa-aikapalveluita. Toiminnan tavoitteena on tukea ennaltaehkäisevin kasvatuksellisin menetelmin lasten ja nuorten tervettä kasvua ja hyvinvointia sekä vahvistaa heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan ja ohjata nuorten sijoittumista koulutus- ja työelämään. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Toiminnan lähtökohtana on ennakoiva kasvatuksellinen työote ja varhainen puuttuminen sekä lasten ja nuorten kunnioittaminen oman elämänsä asiantuntijoina. Pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat, mutta osa toiminnoista on avointa myös yli 17-vuotiaille (esim. osallisuus- ja vaikuttaminen sekä etsivä työ). Vakituiset 10 Määräaikaiset 2 Muut (tuntiohjaajia yms) - Nuorisotilat 3 Kolme nuorisotilaa, bänditila (7 huonetta), Nuorten ohjauspiste Kellari yhteistyössä perusturvakeskuksen kanssa, ei leirikeskusta, skeittipaikka Penttilän liikuntapuistossa. Osana vapaa-aikakeskusta. Nuorisopalveluihin liittyvät asiat käsitellään vapaa-aikalautakunnassa. Lasten vaikutuskanavana toimii Lasten parlamentin täysistunto. Istuntojen välillä kokoontuu Lasten parlamentin toimintaryhmä kerran kahdessa viikossa. Nuorisovaltuusto on nuorten asioita edistävä toimintaryhmä, joka kokoontuu kahden viikon välein. Valtuusto järjestää keväisin Vaikuttajafoorumin ja syksyisin avoimen nuorisofoorumin, jossa valitaan uudet nuorisovaltuutetut. Nuorisotiloilla toimii tilatoimikunnat ja / tai tilakokoukset ja koulujen oppilaskuntien kanssa tehdään yhteistyötä. Hallinnollinen palveluverkko -ryhmä Pave on kaupunginjohtajan nimeämä. Ryhmän puheenjohtajana toimii koulutoimenjohtaja ja sihteerinä nuorisokoordinaattori. Ryhmässä on edustus vapaa-aikakeskuksesta 3, perusturvakeskuksesta 1 ja kasvatus- ja opetuskeskuksesta 2. Ryhmää täydennetään vuoden 2013 alussa terveydenhuollon, poliisin, toisen asteen koulutuksen, seurakunnan ja työvoimahallinnon edustajilla. Pave on nimennyt lisäksi käytännön tason toimijoista koostuvan Nyrkit savessa -työryhmän, jonka koordinoinnista vastaa erityisnuorisotyöntekijä. Ryhmässä on jäseniä kaupungin toimijoiden lisäksi seurakunnasta, poliisista, Tredusta, työ- ja elinkeinotoimistosta, SPR:n katutyöstä ja Nuorisoasuntoyhdistyksestä. Nivelvaihetyössä toimii lisäksi oma ryhmänsä. Etsivästä nuorisotyöstä vastaa nuorisopalvelut. Tällä hetkellä toiminta on järjestetty Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja työntekijöitä on kaksi. Toinen etsiväntyöntekijä esitetään vakinaistettavaksi alkaen. Kaupunginjohtaja on nimennyt nuorisotakuutyöryhmän, jota vetää nuorisokoordinaattori. Ryhmään kuuluvat lisäksi koulutoimenjohtaja, sosiaalityön johtaja, aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä, elinkeinopäällikkö, varikkopäällikkö, lukion rehtori sekä edustajat Tredusta, Työ- ja elinkeinotoimistosta ja Nokian Yrittäjistä. Ryhmään kuuluu myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. ORIVESI Orivesi on viihtyisä ja kasvava monipuolisten palvelujen kaupunki Pirkanmaalla, Tampereen seudulla. Oriveden liikenteellinen sijainti on hyvä, sillä valtatie 9, kantatie 58 / 66 sekä Jyväskylän ja Haapamäen radat halkovat paikkakuntaa. Kaupungin palvelut ja talous ovat kunnossa. Orivedellä on hyvät sivistyspalvelut ja monipuoliset yksityiset palvelut. Orivesi panostaa asumiseen, kaupungilla on runsas valikoima omakotitontteja. Asukasmäärä 9582 Alle 29-v 2763 Oriveden kaupungin nuorisopalvelut kuuluvat kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksen alaisuuteen ja elämänlaatupalveluiden päätöksenteosta vastaa luottamushenkilötasolla elämänlaatulautakunta, johon kuuluvat liikuntapalvelut, kansalaisopisto, kirjastopalvelut sekä nuorisopalvelut. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliselle nuorisotoiminnalle Orivedellä. Nuorisopalvelut tukevat lasten ja nuorten kasvua itsenäisiksi, yhteistyökykyisiksi ja vastuuntuntoisiksi ihmisiksi luomalla edellytyksiä sekä tukemalla eri tavoin lasten ja nuorten parissa toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Keskeisenä tehtävänä on yhteistyö eri tahojen kanssa, jotka tekevät nuorisotyötä. Nuorisotalotoiminta, leirit, retket, tapahtumat ja nuorisovaltuustotoiminta ovat keskeinen osa nuorisotoimintaa, jonka tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. Vakituiset 1,2 Määräaikaiset - Muut (tuntiohjaajia yms) 0,40 Nuorisotilat 3 Yksi tila on nuorison käytössä, yksi tila yhdistysten ja järjestöjen käytössä. Lisäksi kesäkäyttöinen leirikeskus. Osa kasvatus- ja opetuspalvelukeskusta. Nuorisovaltuusto, joka on nuorisopalveluiden koordinoimaa toimintaa. Nuorisovaltuusto koostuu vuotiaista orivesiläisistä nuorista. Nuorisovaltuustolla on edustus kaupungin kaikissa lautakunnissa. Nuorisovaltuusto kokoontuu vuoden aikana kuusi kertaa. sta vetovastuu on nuorisopalveluilla. Verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja siihen kuuluu kaupungin eri tahojen edustajia (nuorisopalvelut, koulutuspalvelut, terveydenhoitaja, sosiaalipalvelut) sekä seurakunnan, työvoimatoimiston, poliisin ja ammattikoulun edustajat. Etsivää työtä koordinoi kaupungin hyvinvointipalvelukeskus. seen liittyvät asiat kuuluvat hyvinvointipalvelukeskuksen alaisuuteen, jossa asioita hoitaa Oriveden työpaja. 9

6 PIRKKALA Pirkkalalla on takanaan pitkä ja maineikas historia, mutta nykykokoonsa kunta muokkautui vasta vuonna Pirkkalassa yhdistyy luonnonläheisyys ja palveluiden tehokkuus. Ikärakenne on nuori ja koulutustaso korkea. Nuorisotoimen tehtävänä Pirkkalassa on luoda edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle. Keskeisinä tehtävinä ovat kaikki nuoriin liittyvään toimintaan sisältyvä tiedottaminen, neuvonta, avustaminen ja tilojen järjestäminen. Painopistealueina ovat syrjäytymisen ehkäisy sekä järjestötoiminnan tukeminen ja aktivointi. Nuorisoyhdistysten ja nuorten itsensä järjestämän toiminnan täydentämiseksi nuorisotoimi järjestää myös omaa toimintaa. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja vaikuttaa kunnan toimintaan siten, että erityisesti nuoria koskevat asiat otetaan huomioon kunnan päätöksenteossa. Myös kansainvälisyyden edistäminen on tärkeä periaate toiminnassa. Asukasmäärä Alle 29-v Pirkkalassa on nuorisovaltuusto, jolla on läsnäoloja puheoikeus lautakunnissa. Vuonna 2013 kehitetään Nuorisofoorumitoimintaa, jolla parannetaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Pirkkalassa toteutetaan poikkihallinnollista yhteistyötä, jonka myötä on perustettu erilaisia työryhmiä edistämään palvelurakenteita. Nuorten asioita käsitellään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehittävässä työryhmässä, joka kuuluu osaltaan laajaan hyvinvointityöryhmään. kuuluu nuorisopalveluihin. Pirkkalassa on tällä hetkellä yksi projektirahoituksella toimiva etsivä työntekijä, joka vakinaistetaan vuoden 2013 lopussa. ssa on mukana kaikki hallintokunnat. Työllisyysasioita hoitaa erillinen työllisyydenhoidon yksikkö, joka kuuluu hallinto-osaston alaisuuteen. TAMPERE Tampere on haluttu ja elinvoimainen asuin ja vierailukaupunki. Palvelujen, kaupunkirakenteen ja liikenteen toimivuus sekä viihtyisä ja turvallinen elinympäristö varmistavat hyvän elämänlaadun. Tampere on kasvava kaupunki. Kaupunkiseutua rakennetaan yhtenä kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tampere on edelläkävijä asiakaslähtöisissä palveluissa, ympäristön huomioon ottavissa valinnoissa ja osaamisessa. Nuorisopalveluiden tuottamat palvelut toteutetaan alueellisten ja keskitettyjen palveluiden kautta. Tuoteryhmiä nuorisopalveluissa on kolme: kasvatuksellinen ohjaustoiminta, harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Asukasmäärä Alle 29-v Nuorisopalvelut kuuluu Tampereen kaupungin Hyvinvointipalveluihin sekä edelleen kulttuuri-ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueeseen. n toimintaa ohjaa ja koordinoi moniammatillinen ja poikkihallinnollinen työryhmä, jonka on nimennyt kaupungin pormestari. Sihteerinä toimii nuorisopalveluiden johtava koordinaattori. on sijoitettu sosiaalityön ehkäisevän päihdetyön alaisuuteen. Nuorisopalvelut koordinoi erityisnuorisotyön vastuualueelta vapaaehtoistyöhön perustuvaa Yövuorotoimintaa, jota toteutetaan yhteistoiminnassa mm. seurakunnan kanssa. seen liittyvä toiminta kohdistuu lähinnä opetustoimen, elinkeinotoimen ja työllisyydenhoidon palveluyksikön sekä TE-keskuksen väliseen yhteistyöhön, jossa nuorisopalveluilla ei ole merkittävää roolia. Vakituiset 5,5 Määräaikaiset 2 Muut (tuntiohjaajia yms) - Nuorisotilat 1 Pirkkalassa on yksi nuorisotila, joka sijaitsee vapaa-aikakeskuksen yhteydessä. Uudet tilat valmistuivat vuoden 2012 lopussa. Tiloissa on nuorisotilojen lisäksi bändien harjoitustila, studio ja monitoimisali. Lisäksi kunnassa on yksi leirikeskus. Nuorisotoimi kuuluu vapaa-aikapalveluihin, joka on osa sivistysosastoa. Luottamushenkilötasolla päätöksiä tekee sivistyslautakunta. Vakituiset 68 Määräaikaiset 2 Muut (tuntiohjaajia yms) 2 Nuorisotilat 12 Muut tilat 3 Alueellisia nuorisokeskuksia 12. Nuorisopalvelut hallinnoi lisäksi ympärivuotista leiri- ja kurssikeskus Antaverkkaa (Ylöjärvellä) ja elokuussa 2012 avattua keskustan monitoimitaloa sekä bänditiloja. Nuorisopalvelut koordinoi Lasten Parlamentin sekä Nuorisofoorumin toimintaa. Nuorisofoorumilla on edustus läsnäolo- ja puheoikeudella kuudessa kaupungin lauta- ja johtokunnassa sekä kaupunginvaltuustossa. Lasten parlamentti toimii myös alueellisesti alueellisten vaikuttajaryhmien kautta. Nuorisotiloilla toimii puolestaan nuorten keskuudestaan valitsemat talotoimikunnat (talodemokratia)

7 VESILAHTI Vesilahti on viihtyisä ja vetovoimainen maaseutukunta, vain puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Toimivat palvelut, koulut ja harrastusmahdollisuudet houkuttelevat uutta väkeä kuntaan. Vesilahdessa yhdistyy ihmisläheinen asumismuoto erinomaisine palveluineen ja puhtaine luontoineen. Vesilahdella kohtaavat mielenkiintoinen historia sekä nuorekas väestörakenne. Lapsiperheet hakevat kunnasta turvallista asuinympäristöä ja luonnon läheisyyttä. Asukasmäärä 4444 Alle 29-v 1577 Vesilahden kunnan nuorisotyö kuuluu sivistystoimen alaisuuteen. Nuorisotoimi korostaa nuorisotyön merkitystä lasten ja nuorten tasapainoisessa kehittymisessä ja sosiaalisessa vahvistamisessa. Nuorisotyö panostaa perusnuorisotyön kehittämiseen, tilatoimintaan ja luo edellytykset nuorisotyölle jakamalla seuroille nuorisoavustuksia. Nuorten määrä kunnan asukasluvusta on valtakunnallisestikin suuri, yli kolmasosa. Tarjontaa ja toimintaa on oltava jatkuvasti enemmän ja laajemmin, nuorisotoimen tehtävänä on huomioida ja tukea nuorten vapaa-ajanviettoa. Tilatoimintaa järjestetään sekä ala- että yläkoululaisille, satunnaisesti tilalla käy myös vanhempia nuoria. Lisäksi järjestämme aktiivista leiritoimintaa sekä satunnaisia retkiä nuorille. Vakituiset 2,5 Määräaikaiset 1 Muut (tuntiohjaajia yms) 0,5 Nuorisotilat 5 Osa sivistystoimea. Nuorisopalveluja koskevista asioista päättää liikunta- ja nuorisolautakunta. Nuorisovaltuusto toimii yhteistyössä oppilaskunnan kanssa ja kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Nimetyt nuorisovaltuutetut oikeutettuja osallistumaan lautakuntien ja työryhmien kokouksiin. Verkosto rakenteilla, menossa kunnanhallitukseen alkuvuodesta Toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön projektirahoituksella, jolla palkattuna yksi työntekijä. Etsivän työn koordinointivastuu on nuorisotoimella. Selvityksen alla. YLÖJÄRVI Ylöjärvi on tulevaisuuteen suuntautunut nuori kaupunki, joka haluaa, että sen asukkaat voivat hyvin ja että sen palvelut, ympäristö ja talous ovat hyvässä kunnossa (Kaupunkistrategia 2020). Ylöjärven kaupungin nuorisotyöntekijät palvelevat lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä lapsen ja nuoren kasvuun liittyvissä kipeissäkin asioissa. Myös päihteitä ja huumeita koskevissa asioissa olemme käytettävissä. Yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa koulujen opettajat, kuraattorit ja terveydenhoitajat sekä sosiaalityöntekijät. Kaikki ohjaajat toimivat myös yksilötyössä tukien ja auttaen lasta tai nuorta selviytymään. Asukasmäärä Alle 29-v Ohjaajat ovat käytettävissä vanhempainilloissa ja järjestöjen tapaamisissa. Kouluyhteistyö on muotoutunut koulujen tarpeiden mukaisesti. Työhön kuuluu muun muassa 7 -luokkalaisten ryhmäyttämiset. Nuorisotyömme kivijalka on vahva nuorisotilatyö, sisältäen nuorten osallisuuden (nuorisotilojen toimikunnat) sekä avoimen toiminnan. Nuorisopalveluiden kohderyhmä on vuotiaat lapset ja nuoret. Yksi tiloistamme on avoinna myös täysi-ikäisille. Sosiaalisessa nuorisotyössä on mukana kaksi työntekijää. Työtä tehdään yksilöllisesti ja ryhmissä. Lapset ja nuoret tulevat työn piiriin sosiaalitoimen, perhekeskuksen tai koulujen kautta. Perheet ottavat suoraan myös yhteyttä työntekijöihin. Kulttuurisen nuorisotyöhömme kuuluu Teatteri Jakkara, jossa myös nuoria yksilötyön parista. Ylöjärven kaupungin nuorisopalvelut on osa kaupungin vapaa-aikapalveluita. Nuorisopalveluja koskevista asioista päättää vapaa-aikalautakunta. Nuorisoedustajistossa 15 nuorta iältään 13-17v. Edustus kaikissa lautakunnissa sekä kaupunginhallituksessa. Vaikuttajafoorumi järjestetään kerran vuodessa. Kaupunginhallituksen nimeämä Noottiryhmä aloitti toimintansa vuonna Puheenjohtajuus vaihtelee, sihteeri nuorisopalveluista. Mukana ryhmässä ovat edustettuina etsivän nuorisotyön työntekijä (työllistämisyksikkö), sosiaalipalvelut, koulukuraattorit, perhekeskus sekä koulujen erityisopettajat. Ryhmän puheenjohtaja läsnä kaupungin hyvinvointiryhmässä, jonka kautta asioita esitellään eteenpäin. Kaupungin ulkopuolisia toimijoita ei ryhmässä ole. Etsivän työn järjestämisestä vastaa kaupungin työllistämispalvelut. Työntekijöitä tällä hetkellä kaksi. Selvityksen alla. ww.ylojarvi.fi 2 nuorisotilaa, 1 leirikeskus, bänditila, + toimintaa vanhalla kyläkoululla kerran viikossa Vakituiset 7 Määräaikaiset 1 Muut (tuntiohjaajia yms) 2 Nuorisotilat 7 Banditilat 1 Seitsemän nuorisotilaa, joista yksi yhteistyössä seurakunnan kanssa, yksi ostopalveluna ja yksi remontissa (valmistuu 2014), kaksi näistä on koulun yhteydessä

8 4 RESURSSIT Vuonna 2013 Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotyön käyttökustannukset ovat yhteensä n. 8,8 milj. euroa. Nuorisopalveluiden menot ovat 0,5 1,0 % kuntien koko käyttötaloudesta. Vuonna 2011 kaikki Suomen kunnat sijoittivat nuorisotyöhön keskimäärin 36 /asukas. Tampereen kaupunkiseudun panostus vuonna 2011 nuorisotyöhön oli euromääräisesti mitattuna keskimäärin 24 /asukas * * Tieto perustuu kuntien ja kuntayhtymien mennessä Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. 5 KYSELY SEUDUN YLÄLUOKKALAISILLE Marras-joulukuussa 2012 toteutettiin ensimmäinen kaupunkiseudun kuntien luokkalaisille suunnattu nuorisokysely. Sen tavoitteena oli saada tietoa alueen nuorten elinympäristöstä, perheistä ja kodin ilmapiiristä, nuorten hyvinvointiin ja terveyteen sekä harrastuksiin ja kouluun liittyvistä asioista. Kysely toteutettiin sähköisenä ja siihen kutsuttiin vastaamaan kaikki kaupunkiseudun kuntien yläkoulun oppilaat. Kyselyyn vastasi suhteelliseen kiireellisestä aikataulusta huolimatta n nuorta. Nuorisotyön kehittämisen näkökulmasta toteutetulla kyselyllä on merkitystä sekä seututasolla että paikallisesti. Tätä ohjelmaa kirjoitettaessa tuloksia ei ole ehditty analysoimaan tarkemmin, mutta niiden merkitys työn suunnittelussa tiedostetaan. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää seudullisen yhteistyön kehittämisen lisäksi paikallisesti, sillä tuloksista voidaan eritellä kuntakohtaiset vastaukset. Kysely tuottaa arvokasta tietoa myös kouluille ja muille nuorisopalveluiden yhteistyökumppaneille. Kuntien nuorisotoimen käyttökustannukset TULOKSIA KUNTa asukasluku (2011) alle 29-v budjetti 2013 /asukas /nuori Kangasala ,76 62,58 Lempäälä ,04 88,93 Nokia ,17 59,45 Orivesi ,69 61,35 Pirkkala ,50 65,47 Tampere ,38 55,03 Vesilahti ,48 136,50 Ylöjärvi ,09 73,59 TAULUKKO 1 Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotyön budjetti suhteessa asukaslukuun Vuosibudjetit 2013 Budjetti 2013 Henkilöstökulut Toimintakulut Kiinteistökulut * Sisältää järjestöavustuksia Kangasala * Lempäälä * Nokia * Orivesi * Pirkkala * Tampere Vesilahti * Ylöjärvi * TAULUKKO 2 Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotoimien vuosibudjetit (brutto) euroina vuonna 2013 Kyselyyn vastanneista seitsemäsluokkalaisia oli 978, kahdeksasluokkalaisia 876 ja yhdeksäsluokkalaisia 864, joten vastaukset jakaantuivat erittäin tasaisesti yläkouluikäisiin. Tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että kyselyyn vastanneet nuoret kokevat oman elinympäristönsä (koti, koulu) asioiden olevan hyvin. Vastanneista 3,6% ei tuntenut oloaan turvalliseksi kotonaan. Vaikka prosentuaalisesti tarkasteltuna tämä on vähän, on siihen syytä kiinnittää huomiota. Nuorten (80%) mielestä he voivat myös vaikuttaa hyvin lähiympäristön asioihin. Nuorten mielestä heidän kuntansa harrastusmahdollisuudet ovat hyvät (71,9%) ja he voivat tarvittaessa matkustaa toiselle paikkakunnalle harrastamaan mielenkiintoisen harrastuksensa ohjaamana (71,6%). Melkein kaikki kyselyyn vastanneet käyttävät päivittäin iä ja keskimäärin joka toinen pelaa päivittäin tietokonepelejä. Kunnan nuorisotyöstä tiesi tai oli kuullut n. 80%. Näiden vastaajien mukaan nuorisotiloilla on turvallista ja nuorisotyöntekijöihin pystyy luottamaan. Nuorisotyöstä tulee tiedottaa paremmin. Noin 50% nuorisotiloilla käymättömistä nuorista piti niitä vaikeasti lähestyttävinä ja ei-turvallisina ympäristöinä. Nuorisotyön ja tilatoiminnan mielikuviin tuleekin panostaa tulevaisuudessa. Kouluun liittyviä kysymyksiä oli yhteensä yhdeksän. Noin 90% nuorista tunsi olonsa turvalliseksi koulussa ja liki 80% myös viihtyy koulussa hyvin. Yksinäisyyttä koulussa koki 14% vastanneista. Puolet nuorista oli sitä mieltä että koulussa tulisi olla nuorisotyöntekijä jonka kanssa voisi jutella. Tulosten valossa ilahduttavaa on, että 90% vastanneista näkee tulevaisuutensa valoisana. Ajatuksia herättävää on se tosiseikka, että noin 40% vastanneista oli törmännyt päihdeongelmaan lähipiirissään. Vastanneista 24,2% kokee nukkuvansa liian vähän ja 28,8% kokee jatkuvaa painetta ja stressiä. Paljon julkisuudessakin keskustelua herättäneitä energiajuomia nauttii 28% vastaajista. Tupakointia harrastaa 10,4% ja kannabista on kokeillut 4,3%. Hälyttävää on että nuorista 31,6% tietää lähipiiristä jonkun, joka on kokeillut huumausaineita. Noin 70% vastanneista kertoi, ettei ole koskaan kokeillut alkoholia. Kyselyn Kaveri ja ystävyyssuhteet osiossa kartoitettiin nuorten kokemia ystävyyssuhteita sekä mahdollista kiusaamista. Nuorten mielestä (37,7%) aikuiset eivät puutu nuorten kiusaamiseen sitä havaitessaan. Tässä valossa nuorisotyöohjelmassa esille nostetut ajatukset kiusaamisen ehkäisystä yhteistoiminnassa nuorten, kotien ja koulujen kanssa vaikuttavat yhä ajankohtaisemmilta. Huom. Luvuissa on arvioitu nuorisopalveluihin liittyviä kokonaiskäyttökustannuksia. Osa luvuista tulee muiden hallintokuntien nuorisotoimintaan liittyvistä kustannuksista esimerkiksi kiinteistökuluista. Kuntien kirjanpitokäytännöistä johtuen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia

9 6 NUORISOTYÖN SEUDULLINEN TAVOITETILA Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotyötä kehitetään yhdessä. Tuemme nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistämme valtakunnallisen ohjelman mukaisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä sosiaalista vahvistamista. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä yhdenvertaisuutta. Tuemme monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä ja korostamme terveellisten elämäntapojen merkitystä nuorille. Seudullinen nuorisotyöohjelma on laadittu nuorisolain (2006) ja lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Nuorilla tarkoitetaan tässä ohjelmassa kaikkia alle 29-vuotiaita Tampereen seutukunnan ja edellä mainittujen muiden kuntien alueella asuvia lapsia ja nuoria. Nuorisotyötä järjestetään pääsääntöisesti alle 18-vuotiaille, mutta toiminnan välittömässä piirissä, kunnasta riippuen voivat olla myös nuoret aikuiset. Nuorisotyö koskee joko välittömästi tai välillisesti myös perheitä. 7 YHTEISET PAINOPISTEET Nuorisotyöohjelmassa nostetaan esille painopisteinä kokonaisuuksia, joiden mukaan paikallistason nuorisotyötä suunnitellaan ja kehitetään. Näitä painotuksia tarkastellaan ohjelmakauden aikana seudun nuorisopalveluiden säännöllisesti kokoontuvassa yhteistyöryhmässä. Strategiset painopisteet johdetaan valtakunnallisesta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. Ne suuntaavat ja ohjaavat ohjelmatyössä mukana olevien kuntien paikallistason toimintaa ja antavat yleiset raamit käytännön työn toteuttamiselle. Ohjelmakauden aikana kiinnitetään erityistä huomiota myös nuorisotyön luonteeseen kotien ja koulujen kasvatustehtävää tukevana työmuotona. Seudullinen nuorisotyöajatus ponnistaa ennakoivasta työotteesta. Vaikutamme lasten ja nuorten elämän mahdollisiin riskitekijöihin preventiivisesti suuntaamalla nuorisotyön voimavaroja syrjäytymisen ehkäisyyn ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Toimimme koulun ja kodin kasvatustehtävän tukena tarjoamalla nuorille monipuolisia harrastus- ja vapaa-ajan palveluja sekä kasvatuksellista ohjausta koulutetun henkilöstön avulla. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä yhdenvertaisuutta. PAINOPISTEET 1 Kasvatuksellisuus nuorisotyötä ohjaavana tekijänä 2 Aktiivinen ja yhteisvastuuta kantava kansalaisuus 3 Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä 4 Yhdenvertaisuus 7.1 KASVATUKSELLISUUS NUORISOTYÖTÄ OHJAAVANA TEKIJÄNÄ Kunnallista nuorisotyötä ohjaavat toisaalta nuorisolaista tulevat linjaukset ja toisaalta kunkin kunnan sisäiset linjaukset. Koska kyse on julkisesta toiminnasta, pitää toiminta organisoida ja järjestää säädetyllä tavalla. Ohjeet ja määräykset määräävät toiminnan ulkoiset rakenteet ja käytössä olevat resurssit kunnittain samalla tavoin, mutta tuotettujen palvelujen sisältöjen osalta hajonta on melko suurta. Nuorisotyön asema ja tehtävät kunnittain vaihtelevat, johtuen osittain työn epäselvästä tavoitteesta ja toisaalta pitkistä perinteistä. Työn yhteiskunnallisen merkityksen osoittamiseksi on tärkeää, että tuotetuilla palveluilla on yhteinen arvolähtökohta ja tavoite. Tampereen kaupunkiseudun nuorisopalveluiden näkemyksen mukaan työtä ohjaavana tekijänä tulee olla kasvatuksellisuus. Lähtökohtana on se, että vanhempien tehtävänä on kasvattaminen ja että koululla on lasta ja nuorta yhteiskuntaan valmistava opetus- ja kasvatustehtävä. Nuorisotyön tehtävänä on jatkaa ja tukea kodin ja koulun toteuttamaa kasvatustehtävää. Nuorisotyön ammatillistumisen myötä arvostus nuoren itsenäisyyden ja vastuullisuuden hyväksymiseen on lisääntynyt ja muuttanut perinteistä ohjaajakeskeistä toimintatapaa. Nuori nähdään itsenäisenä ja arvokkaana toimijana, jolla on vastuu valinnoistaan. Nuori nähdään itsenäisenä ja arvokkaana toimijana, jolla on vastuu valinnoistaan. Nuorisotyö on perinteisesti nuorten keskuudessa hyväksyttyä ja arvostettua palvelua, jolla on siten mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti nuoren kasvuun ja kehitykseen. Tätä luottamusta tulee hyödyntää ja ohjata kaikkea käytännön toimintaa kasvatuksen suuntaan. Nuorisopalveluita tuottavien yksiköiden tulisi siten olla kasvattajaorganisaatioita, joilla on selkeä ja ymmärrettävä tehtävä ja tavoite. Ajattelutavan muutoksella on voimakkaasti työtä ohjaava vaikutus. Nuorisotyö on siirtymässä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta kasvua ja kehittymistä ohjaavaan toimintaan, jolla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten elämänlaatuun ja tuleviin valintoihin positiivisesti

10 7.2 AKTIIVINEN JA YHTEISVASTUUTA KANTAVA KANSALAISUUS Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamistoiminnassa toimimme nuorisolain 8 mukaisesti ottamalla lapset ja nuoret mukaan nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevaan päätöksentekoon ja kuulemalla heitä itseään koskevissa asioissa. Kehitämme nuorten osallistumisrakenteita paikallisesti ja alueellisesti (seututasolla). Edistämme lasten ja nuorten erilaisten vaikuttajaryhmien (nuorisovaltuustot, muut vaikuttajaryhmät esim. Lasten Parlamentti, Nuorisofoorumi) lisäksi osallistumisen tasoja arjen toimintaympäristöissä. Tavoitteeseen pyrimme tarjoamalla sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallisuutta. Toimintoja suunnitellaan yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kehitämme nuorisotyötä huomioimalla ympäristö-, globaali- ja demokratiakasvatuksen merkityksen työssämme. Nostamme keskusteluun ympäristön merkityksen ja otamme ympäristöasiat huomioon toimipisteidemme kehittämisessä. Huomioimme toiminnassamme tietoyhteiskunnan nuorille asettamat vaatimukset ja panostamme turvallisten mediakasvatusympäristöjen luomiseen ja kehittämiseen. Hyödynnämme seudulla jo meneillään olevia mediakasvatushankkeita seudullisesta näkökulmasta ja huolehdimme työntekijöidemme valmiuksista mediakasvatuksen suhteen. Ohjelmakauden aikana selvitetään Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorille suuntaamien verkkopalveluiden kehittämistarpeet. 7.3 ENNALTAEHKÄISYLLÄ YLLÄPIDETÄÄN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ 7.4 YHDENVERTAISUUS Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotyö nojaa yhdenvertaisuuden periaatteisiin aktiivisesti syrjivään toimintaan puuttuen. Tunnustamme ja tuomme omassa kasvatustehtävässämme selvästi esille, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Haluamme korostaa yhdenvertaisuutta ja kannustamme kulttuurien kohtaamiseen arjen toiminnoissa. Käytännössä lisäämme perustoiminnoissamme avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua yhdenvertaisuuteen liittyen. Hyödynnämme toiminnassamme olemassa olevia harjoitteita monimuotoisuudesta, monikulttuurisuudesta sekä syrjinnästä ja haemme aiheeseen liittyen ajankohtaista tietoa ohjelmakauden aikana. Tavotteemme on, että toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan moninaisuus lähtökohtaisesti, myös sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun sekä seksuaalisen suuntautumisen suhteen. Kaikessa järjestämässämme toiminnassa ja siihen osallistuvien keskuudessa näkyy moninaisuus ja siihen suhtaudutaan avoimesti ja luontevasti. Puutumme kiusaamiseen ja nimittelyyn tehokkaasti ja yritämme myös aktiivisin keinoin ennaltaehkäistä niitä. Huomioimme kaupunkiseutuna työntekijöidemme valmiudet yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ja järjestämme tarvittaessa aiheeseen liittyvää koulutusta. Huomioimme myös työyhteisöinä, että yhdenvertaisuuden periaatteet toteutuvat työpaikalla. Nuorisotyötä tehdään ennakoiden. Ennakoivalla työllä tarkoitamme kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten elämän mahdollisia ongelmia. Nuorisotyö tukee ja edistää lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia monipuoliseen ja turvalliseen harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Kannustamme kiusaamiseen puuttumiseen ja kehitämme mahdollisuuksien mukaan kiusaamista ehkäiseviä toimintamalleja yhteistoiminnassa koulujen ja järjestötoimijoiden kanssa. Käytännössä olemme paikallistasolla aktiivisia toimijoita koulun suuntaan ja selvitämme mahdollisuudet monialaisen yhteistyön kehittämiseen (kuraattorit, oppilashuoltoryhmät ja kouluterveydenhoito). Jaamme hyviä käytänteitä kaupunkiseudun kuntien kesken. Nuorisotyö tukee vanhempien kasvatustehtävää. Tuemme vanhemmuutta kaikin mahdollisin keinoin olemalla aktiivisesti yhteydessä koteihin. Aktiiviseen yhteydenpitoon kuuluvat esimerkiksi säännölliset vanhempainillat tai muut vakiintuneet yhteydenpitotavat. Huomionarvoisena asiana nähdään ei ongelmalähtöinen yhteydenpito. Ennaltaehkäisevä päihdetyö nähdään osana ennakoivaa nuorisotyötä. Nuorten päihteidenkäyttöön puututaan ja asiasta keskustellaan aktiivisesti nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Päihteidenkäytön vähentämiseen pyritään tarjoamalla päihteettömiä vaihtoehtoja (viikonlopputoiminta) sekä tiedottamista tehostamalla. Mielenterveys- ja päihdeasiat otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Yleistä tiedottamista mielenterveyspalveluiden saatavuudesta lisätään. Kehitämme myös erilaisia tukitoimia ja resurssoimme nuorisotyössä toimintaan, joka edesauttaa nuorten sijoittumista perusasteen jälkeisiin opintoihin. Tarjoamme ohjausta, tukea ja valmennusta tavoitteeseen liittyen. Pyrimme tukemaan myös toiminnallamme nuorten työllistymistä ja arjen verkostoitumista sekä kiinnittymistä aktiiviseen ikäryhmätoimintaan. Tuemme vanhemmuutta kaikin mahdollisin keinoin olemalla aktiivisesti yhteydessä koteihin. Huomionarvoisena asiana nähdään ei ongelmalähtöinen yhteydenpito

11 8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KEHIT TÄMINEN Jokainen ohjelma tarvitsee toteuttajansa. Tämän nuorisotyöohjelman ajatuksena on ollut nimenomaisesti toimia jokaisen mukana olevan kunnan paikallistason ohjenuorana. Se antaa raamit paikallisten toimintasuunnitelmien toteuttamiselle. Yksittäiset kunnat voivat reflektoida omaa toimintaansa tämän ohjelman avulla. Näihin toimenpide-ehdotuksiin on koottu yhdessä sovittuja kehittämiskohteita, joita jokainen kun- ta ohjelmakauden aikana edistää paikallistasolla. Ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä, vaan jokainen kunta voi poimia kehittämiskohteikseen niitä kohtia, joissa on eniten kehitettävää tai jotka istuvat parhaiten kunnan omiin sisäisiin kehityshankkeisiin ja -ohjelmiin. Kehittämistä seurataan ja toimenpiteistä raportoidaan nuorisotyötoimijoiden yhteistyöverkostossa seututasolla. 8.1 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖHÖN KASVATUKSELLISUUS Nuorisotyön asemaa ja merkitystä avataan ohjelmakauden aikana. Otetaan aktiivisesti osaa yleiseen keskusteluun nuorisotyön asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa. Korostetaan toiminnan kasvatuksellista roolia eri yhteyksissä esimerkiksi oppilaitos- ja kouluyhteistyössä sekä yhteistyöverkostoissa. AKTIIVISUUTEEN KASVATTAMINEN JA OSALLISUUS ARJESSA Edistetään lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia vaikuttajaryhmien lisäksi arjen toiminnoissa. Toteutetaan nuorisotalotoiminnassa talodemokratiamallia ja edistetään alueellista osallisuutta esimerkiksi alueellisten vaikuttajaryhmien avulla. MEDIAKASVATUS JA TIEDOTTAMINEN Selvitetään kuntakohtaisten nuorten tieto- ja neuvontapalvelusivustojen tilanne ja yhdenmukaistetaan tiedottamista. Järjestetään työntekijöille mediakasvatukseen liittyvää koulutusta ja otetaan mediakasvatus voimakkaasti mukaan nuorisotyön käytäntöihin. KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Kehitetään kiusaamiseen ja nuorten kohtaamaan väkivaltaan puuttumisen malleja yhteistyössä nuorten, koulujen ja vanhempien kanssa. Korostetaan toiminnassa yhdenvertaisuuden periaatteita. KOULUYHTEISTYÖ Selvitetään kaupunkiseudun kuntien kouluyhteistyön toimivia käytäntöjä ja monistetaan hyviä toimintamalleja. JÄRJESTÄYTYMINEN SEUTUTASOLLA Selvitetään Tampereen kaupunkiseudun kunnallisten nuorisotyötoimijoiden järjestäytyminen ja asema virallisessa seutuorganisaatiossa. Ohjelmakauden aikana selvitetään nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta seututasolla. KOULUTUKSELLA VALMIUKSIA NUORISOTYÖHÖN Järjestetään vuosittain seutukunnallinen nuorisotyöpäivä ja selvitetään mahdollisuuus laajempaan koulutusyhteistyöhön. Huolehditaan henkilökunnan ammattiosaamisesta ajantasaisella koulutuksella. 20 KUVA: Valkeakosken kaupungin nuorisopalvelut / arkisto 21 21

12 9 Yhteenveto Lukemasi Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteinen nuorisotyöohjelma on ensimmäinen laatuaan. Sen tarkoituksena on viitoittaa kaupunkiseutuun kuuluvien kuntien nuorisotyötä ja mahdollistaa yhdenmukaisemmat ja laadukkaammat nuorisotyön palvelut. Nuorisotoimiala haluaa olla edelläkävijä yhteistyön konkreettisessa kehittämisessä ja luoda yhteisiä, toimivia pelisääntöjä nuorisotyön kentälle. Nuorisotyöohjelma on seudun yhteinen, toimintaa ohjaava linjaus ja se toimii ennen kaikkea jo pitkään jatkuneen yhteistyön luonnollisena jatkumona. Millaisia tulevaisuuden painopisteet ja käytännön ehdotukset tulevat olemaan, riippuu seudullisen keskustelun vireydestä ja tahtotilasta harmonisoida toimintaa sekä suunnittelun että käytännön tasolla. Hyvä pohja keskustelulle on nyt olemassa. Nuorisotyöhjelma on tarkoitettu työvälineeksi, jolla on merkitystä. Sen painoarvo on jotakuinkin yhtä suuri, kuin kuntien sitä kohtaan osoittama tahtotila. Tarvitaan jämäkkää keskustelua ja rohkeutta tehdä yhteisiä periaatepäätöksiä - tätä kautta myös käytännön toiminta kehittyy yhdessä suunniteltuun ja haluttuun suuntaan. 22 Vastaako tämä ohjelma sille asetettuun haasteeseen? Ainakin alku on ollut lupaava. Keskustelu on jämäköitynyt, mielipiteitä vaihdetaan ahkerasti ja ajatusta suunnataan nimenomaan sinne, missä fokuksen tulisikin olla: perusnuorisotyön toimivuuteen, jossa lapset ja nuoret saavat toimivia palveluita tarpeenmukaisesti ja korkean tasalaatuisesti. Tässä mielessä ohjelma on jo saavuttanut yhden sille asetetun päämääränsä. Paljon on kuitenkin tehtävää vielä. KUVA: Johanna Mielonen, Valkeakosken kaupungin nuorisopalvelut 23 23

13 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOPALVELUT 2013

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel Rovaniemen kaupungin Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus NUORISO Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI 1 (5) 30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Nuorisotoimi

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot