TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖOHJELMA Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖOHJELMA 2013-2016. Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi

2 SISÄLLYS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN 1 JOHDANTo 3 2 MIKSI SEUDULLINEN OHJELMA TARVITAAN? 4 3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNAT 5 Kangasala 6 lempäälä 7 nokia 8 orivesi 9 pirkkala 10 Tampere 11 vesilahti 12 Ylöjärvi 13 4 RESURSSIT 14 5 KYSELY SEUDUN YLÄLUOKKalaisille Tuloksia 15 6 NUORISOTYÖN SEUDULLINEN TAVOITETila 16 7 YHTEISET PAINOPISTEET 16 1 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyötoimijat päättivät syksyllä 2011 ryhtyä valmistelemaan seudulle ensimmäistä yhteistä, toimintaa ja tulevaisuutta luotaavaa nuorisotyöohjelmaa. Ohjelmatyön tarkoituksena on selvittää kuntakohtaisia nuorisotyön käytäntöjä, resurssointia ja mahdollisia kuntien välisen yhteistyön rajapintoja. Näihin tavoitteisiin tähdäten ohjelma syventää kuntien välistä vuoropuhelua nuorisotyön kehittämistarpeista ja pyrkii osaltaan vastaamaan valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman asettamiin tavoitteisiin. Tätä ohjelmaa on valmisteltu Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotoimien välisenä yhteistyönä. Mukana ohjelmatyön valmistelussa ovat olleet Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti sekä Ylöjärvi. Ohjelmassa käytetyt, taustoittavat tilastoaineistot on kerätty kaikista edellä mainituista kunnista. Työryhmään ovat kuuluneet Tampereelta johtava koordinaattori Antti Heinonen sekä johtava koordinaattori Janne Taiponen, Orivedeltä vapaa-aikaohjaaja Petteri Lähteenmäki, Pirkkalasta vapaa-aikapäällikkö Tero Saatsi, Lempäälästä vapaa-aikajohtaja Erkki Häkli sekä nuorisotyöohjelmaa valmisteleva nuorisotyön koordinaattori Satu Sirén, Ylöjärveltä vastaava nuorisotyöntekijä Eila Uusi-Kouvo sekä hänen sijaisensa Riikka Majuri, Vesilahdelta liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti, Nokialta nuorisokoordinaattori Tiina Alakoski sekä Kangasalan vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen. 7.1 Kasvatuksellisuus nuorisotyötä ohjaavana tekijänä Aktiivinen ja yhteisvastuuta kantava kansalaisuus Ennaltaehkäisyllä ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia Yhdenvertaisuus 19 8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KEHITTäminen Toimenpide-ehdotuksia Tampereen kaupunkiseudun 20 nuorisotyöhön 9 YHTEENVETo 22 Taitto & graafinen suunnittelu Janne Taiponen Kannen kuva Johanna Mielonen, Valkeakosken kaupungin nuorisopalvelut Pohjanmaan ELY-keskus on tukenut ohjelmatyön valmistelua myöntämällä kaupunkiseudun kunnille valtionavustuksen työntekijän palkkaamiseksi. Avustuksella palkattu työntekijä on koordinoinut ohjelmatyön valmistelua keskitetysti toimipaikkanaan Lempäälä. Seudullinen nuorisotyöohjelma ajoittuu vuosille, mutta se on kytketty valtakunnalliseen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan ( ) ja sitä tarkastetaan vuosittain yhteistoiminnan käytännön painopisteiden osalta. Ohjelman tarkoitus on tukea kuntien omia, paikallistason lapsi- ja nuorisopoliittisia ohjelmia sekä lastensuojelu- ja hyvinvointisuunnitelmia. Se toimii siten työkaluna paikallistason nuorisotyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Tampereella Tekijät 2 KUVA: Valkeakosken kaupungin nuorisopalvelut / arkisto 3

3 2 MIKSI SEUDULLINEN OHJELMA TARVITAAN? Tampereen kaupunkiseudun kuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi), sekä Akaan, Urjalan, Valkeakosken ja Sastamalan välillä on ollut pitkäaikainen perinne nuorisotyötä koskevaan tiedonvaihtoon. Kuntien nuorisotyöstä vastaavat tahot ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Säännöllisistä kuntatapaamisista huolimatta nuorisotyön seudullisia, strategisia linjauksia, tai toimintamalleja ei kuitenkaan ole pysähdytty miettimään tarkemmin. Keskustelu on ollut pikemminkin informatiivista tiedottamista sekä yksittäisten yhteistoimintojen läpikäyntiä. Syksyllä 2011 järjestetyssä tapaamisessa Kangasalla nuorisotyötä koskevat laajemmat strategiset kehittämistarpeet olivat kuitenkin voimakkaasti esillä. Tällöin todettiin yksimielisesti seudullisen ohjelmatyöprosessin tarpeellisuus ja päätettiin lähteä toteuttamaan tätä nuorisotyöohjelmaa. 3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNAT Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan muodostama yhtenäinen talousalue on pääkaupunkiseudun jälkeen maamme suurin kaupunkiseutu. Asukkaita on yhteensä (2011). Tampereen kaupunkiseudun strategia painottaa sellaisten yhteistyömuotojen ja tavoitteiden hakua, jotka syventävät ja tiivistävät kuntien välistä kanssakäymistä ja mahdollistavat hyötyjen tasaisen jakautumisen pitkällä tähtäimellä (Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020, 4). Tämä on myös seudun nuorisotyötoimijoiden sekä tämän ohjelman lähtökohta. Ohjelma on laadittu siten, että lyhyiden kuntaesittelyjen ja taloudellisten tunnuslukujen kuvaamisen jälkeen pohditaan nuorisotyön seudullista tavoitetilaa ja mietitään yhteisiä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta johdettuja nuorisotyön painopisteitä. Lopuksi tehdään konkreettisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia, joita pyritään viemään paikallistasolla arjen toimintaan. Ohjelmassa on avattu myös kaupunkiseudun kunnissa yhteisesti toteutetun nuorisobarometrin tuloksia. Marraskuussa 2012 toteutettuun kyselyyn vastasi n luokkalaista kaupunkiseudun nuorta. Kysely on tarkoitus toteuttaa säännöllisesti ja sen tuloksia hyödynnetään ohjelman päivittämisessä. Seudullisen nuorisotyöohjelman tarkoitus on toimia kaksisuuntaisesti. Siinä avataan seudullisella tasolla nuorisotyötä yleisesti ohjaavia painopisteitä ja toisaalta tuodaan keskusteluun yksittäisten kuntien hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi kaikkien kaupunkiseudun kuntien kesken. Jokaisessa seudun kunnassa kehitetään nuorisotyötä. Kehittämistyö on perustyöhön kuuluvaa ja toisaalta erilaisten projektien ja hankkeiden värittämää, perustyötä täydentävää toimintaa. Nuorisotyö kulkee mukana esimerkiksi kuntien palveluverkkoselvityksissä. On todennettu, että kuntien on edelleen mahdollista kehittää paikallisia nuorisotyön prosesseja ja siten edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Yksittäiset, kuntakohtaiset toimintamallit ja hyvät käytänteet tulee kuitenkin kirjata suunnitelmallisesti yhteen toiminnalliseen ohjelmaan. Näin ne palvelevat nuorisotyön kehittämistä myös seudullisesta näkökulmasta. Ohjelman tavoitteena on suunnata kuntien paikallistason toimintaa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on suunnata kuntien paikallistason toimintaa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmassa korostetaan paikallistason monialaista, hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä sekä laajempaa, kuntarajat ylittävää yhteistoimintaa. Ohjelma kannustaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen nostaen esille muutamia yhdessä sovittuja nuorisotyön kehittämisen painopisteitä. Yksittäiset kunnat päättävät paikallisesti, kuinka näitä painopisteitä viedään käytännön toimintaan. KUVA: 4 5

4 KANGASALA Kangasala - Kesäpäivän pitäjä - tunnetaan kauniista luonnostaan ja maisemistaan. Kangasala sijaitsee 20 minuutin ajomatkan etäisyydellä Tampereelta. Kunta tarjoaa asukkailleen turvallisen asuinympäristön luonnon läheisyydessä. Kangasala on kaunis viiden harjun ja kolmen suuren järven halkoma kunta. Kangasalan väkiluku kasvaa vuosittain noin 300 asukkaalla. Asukasmäärä Alle 29-v Kangasalan kunnassa nuorisotyö kuuluu vapaaaikapalveluihin yhdessä liikunnan kanssa. Vapaaaikapalvelut pyrkii luomaan puitteita kuntalaisten harrastamiselle. Se organisoi ja valvoo nuoriso- ja vapaa-aikatilojen käyttöä sekä järjestää itse säännöllistä toimintaa lapsille ja nuorille. Toiminnan perusta on ennakoivassa kasvatuksellisessa nuorisotyössä sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tukemisessa. Nuorisotyössä nähdään perinteisen nuorisotilatyön rinnalla laajempia kokonaisuuksia, joilla pyritään tukemaan nuorten kasvua ja elämänhallintaa yhteistyössä kunnan eri toimijoiden kanssa Kuuluu sivistyskeskuksen alaisuuteen. Nuorisotyötä koskevat asiat käsitellään kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa. Vakituiset 7 Määräaikaiset - Muut (tuntiohjaajia yms) 1,5 Nuorisotilat 5 Järjestötilat 2 Muut tilat 3 Viisi nuorisotilaa. Kaksi leirikeskusta, joista toinen kesäkäyttöinen ja toinen ympärivuotinen. Kaksi nuorisotilaa on järjestökäytössä. Nuorisovaltuusto, jolla edustus kahdessa lautakunnassa (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja opetus- ja kasvatuslautakunta). Lisäksi nuorisovaltuustolta pyydetään lausuntoja. Nuorisovaltuusto kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja se tekee tiivistä yhteistyötä oppilaskuntien kanssa. Edustus Suomen Lasten Parlamentissa. Perustettu sivistystoimenjohtajan päätöksellä. Kokoonpano: Sosiaali- ja terveyskeskus 3 (sosiaalityön johtaja, työllisyyspalvelupäällikkö, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri), Sivistyskeskus 2 (opetuskoordinaattori (siht.), vapaa-aikakoordinaattori (pj.)), Työvoima/Te-keskus 1 ja Poliisi 1. Lisäksi kutsutaan asiakohtaisesti eri alojen asiantuntijoita. Kokoontuu 2 kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Lisäksi pyritään järjestämään laajempi nuorisoasioita käsittelevä verkostotapaaminen vähintään kerran vuodessa. 2 työntekijää, joista toinen vakinainen ja toinen vakinaistumassa vuoden 2013 aikana. Saa Opetusja kulttuuriministeriön rahoitusta. kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin (SoTe) ja toiminnan vetovastuu on työllisyyspalvelupäälliköllä. Hoidetaan olemassa olevilla kunnan työllisyystoiminnoilla. LEMPÄÄLÄ Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukyisten palvelujen kunta, jossa maaseutu ja kaupunki kohtaavat. Kunnan vetovoiman takaavat sen sijainti Suomen nopeimmin kehittyvällä alueella Helsinki-Tampere-moottoritien ja radan varrella. Lempäälä toimii vastuullisesti kuntalaisten, yritysten ja seutukunnan parhaaksi. Lempäälä arvostaa ympäristöä, asukkaiden aktiivisuutta ja palveluhenkistä, osaavaa henkilöstöä. Asukasmäärä Alle 29-v 7526 Lempäälän kunnan nuorisopalveluiden perustehtävänä on tukea nuorten kasvua eri elämäntilanteissa. Tehtävänä on tarjota monipuolista toimintaa lapsille ja nuorille, ehkäistä syrjäytymistä, edistää terveitä elämäntapoja ja vaikuttaa nuorten osallistumiseen. Toimintaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen nuorisotoiminta, lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistäminen, ehkäisevä päihdetyö, leiri- ja retkitoiminta, tapahtumatoiminta, nuorisotiedotus sekä kansainvälinen toiminta. Toiminnan painopisteitä ovat nuorisotilatoiminta, nuorten ohjaus- ja tukipalvelut ja lasten ja nuorten osallisuus. Nuorisopalveluiden toiminta suuntautuu varhaisen puuttumisen sekä nuorten ohjaus- ja tukipalvelujen alueille tilanteisiin, joissa erityisesti tarvitaan nuorisotyöntekijöiden ammattitaitoa. Lapsi- ja nuorisoasioita koordinoivan työryhmän kautta kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten kunnassa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vähennetään syrjäytymisen riskejä. Nuorisopalveluiden yhteydessä toimiva Lempäälän Ohjaamo tarjoaa erilaisissa muutos- ja kriisivaiheissa eläville nuorille ohjaus- ja tukipalveluja elämänhallintaan, koulutukseen ja työelämään liittyen. Nuorisoyhdistystoimintaa tuetaan avustuksin ja edullisin käyttövuoroin. Osa kunnan sivistystoimea. Nuorisopalveluihin liittyvät asiat päätetään vapaa-aikalautakunnassa. Vakituiset 10,5 Määräaikaiset 1,5 Muut (tuntiohjaajia yms) 0,5 Nuorisotila 5 Neljä nuorisotilaa ja yksi kesäkäyttöinen leirikeskus. Yksi nuorisotiloista sijaitsee koulun yhteydessä. Lempäälässä toimii nuorisovaltuusto. Osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan kiinnostukseen - mukaan pääsee ilmoittautumalla. Nuorisovaltuusto toimii paikallisten nuorten äänitorvena, joka muovaa, sorvaa ja toteuttaa ideoita toiminnaksi ja toimii nuorten edunvalvojana. Nuvalaiset ovat mukana kunnan päätöksenteossa ja tapahtumien järjestämisessä ja vaikuttavat erityisesti Nuorisokahvila Enterin toimintaan. Nuva toimii yhteistyössä yläkoulujen oppilaskuntien hallitusten kanssa. Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä vastaa Lapsi- ja nuorisoasioita koordinoiva työryhmä Lana. Työryhmän nimeää kunnanjohtaja. Ryhmässä ovat edustettuna sosiaalipalvelut, nuorisopalvelut, lasten päivähoito, opetuspalvelut, terveyspalvelut, poliisi, te-toimisto sekä asiantuntijajäseniä. Ryhmää johtaa sosiaalityönjohtaja ja sihteerinä toimii vapaa-aikajohtaja (nuorisopalvelut). Etsivästä nuorisotyöstä vastaa nuorisopalvelut. Toimintaa toteuttaa Ohjaamo, johon on keskitetty vuotiaiden nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut, etsivä nuorisotyö sekä erityisnuorisotyö. Ohjaamo on myös mukana järjestämässä lisäopetusta. Ohjaamon on tarkoitus toimia helposti muistettavana ja tavoitettavana linkkinä nuorelle eri palveluiden välillä. Ohjaamossa on kolme vakituista työntekijää ja toimintaan saadaan Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta yhden työntekijän palkan osalta. Selvityksen alla. 6 7

5 8 NOKIA Nokia on suomalaisittain keskisuuri, muuttovoittoinen kaupunki. Nokialla yhdistyvät kaupunkiseudun monipuoliset palvelut sekä pienen kaupungin ihmisläheinen tunnelma. Asukasmäärä Alle 29-v Nokian kaupungin nuorisopalvelut on osa kaupungin vapaa-aikapalveluita. Toiminnan tavoitteena on tukea ennaltaehkäisevin kasvatuksellisin menetelmin lasten ja nuorten tervettä kasvua ja hyvinvointia sekä vahvistaa heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan ja ohjata nuorten sijoittumista koulutus- ja työelämään. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Toiminnan lähtökohtana on ennakoiva kasvatuksellinen työote ja varhainen puuttuminen sekä lasten ja nuorten kunnioittaminen oman elämänsä asiantuntijoina. Pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat, mutta osa toiminnoista on avointa myös yli 17-vuotiaille (esim. osallisuus- ja vaikuttaminen sekä etsivä työ). Vakituiset 10 Määräaikaiset 2 Muut (tuntiohjaajia yms) - Nuorisotilat 3 Kolme nuorisotilaa, bänditila (7 huonetta), Nuorten ohjauspiste Kellari yhteistyössä perusturvakeskuksen kanssa, ei leirikeskusta, skeittipaikka Penttilän liikuntapuistossa. Osana vapaa-aikakeskusta. Nuorisopalveluihin liittyvät asiat käsitellään vapaa-aikalautakunnassa. Lasten vaikutuskanavana toimii Lasten parlamentin täysistunto. Istuntojen välillä kokoontuu Lasten parlamentin toimintaryhmä kerran kahdessa viikossa. Nuorisovaltuusto on nuorten asioita edistävä toimintaryhmä, joka kokoontuu kahden viikon välein. Valtuusto järjestää keväisin Vaikuttajafoorumin ja syksyisin avoimen nuorisofoorumin, jossa valitaan uudet nuorisovaltuutetut. Nuorisotiloilla toimii tilatoimikunnat ja / tai tilakokoukset ja koulujen oppilaskuntien kanssa tehdään yhteistyötä. Hallinnollinen palveluverkko -ryhmä Pave on kaupunginjohtajan nimeämä. Ryhmän puheenjohtajana toimii koulutoimenjohtaja ja sihteerinä nuorisokoordinaattori. Ryhmässä on edustus vapaa-aikakeskuksesta 3, perusturvakeskuksesta 1 ja kasvatus- ja opetuskeskuksesta 2. Ryhmää täydennetään vuoden 2013 alussa terveydenhuollon, poliisin, toisen asteen koulutuksen, seurakunnan ja työvoimahallinnon edustajilla. Pave on nimennyt lisäksi käytännön tason toimijoista koostuvan Nyrkit savessa -työryhmän, jonka koordinoinnista vastaa erityisnuorisotyöntekijä. Ryhmässä on jäseniä kaupungin toimijoiden lisäksi seurakunnasta, poliisista, Tredusta, työ- ja elinkeinotoimistosta, SPR:n katutyöstä ja Nuorisoasuntoyhdistyksestä. Nivelvaihetyössä toimii lisäksi oma ryhmänsä. Etsivästä nuorisotyöstä vastaa nuorisopalvelut. Tällä hetkellä toiminta on järjestetty Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja työntekijöitä on kaksi. Toinen etsiväntyöntekijä esitetään vakinaistettavaksi alkaen. Kaupunginjohtaja on nimennyt nuorisotakuutyöryhmän, jota vetää nuorisokoordinaattori. Ryhmään kuuluvat lisäksi koulutoimenjohtaja, sosiaalityön johtaja, aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä, elinkeinopäällikkö, varikkopäällikkö, lukion rehtori sekä edustajat Tredusta, Työ- ja elinkeinotoimistosta ja Nokian Yrittäjistä. Ryhmään kuuluu myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. ORIVESI Orivesi on viihtyisä ja kasvava monipuolisten palvelujen kaupunki Pirkanmaalla, Tampereen seudulla. Oriveden liikenteellinen sijainti on hyvä, sillä valtatie 9, kantatie 58 / 66 sekä Jyväskylän ja Haapamäen radat halkovat paikkakuntaa. Kaupungin palvelut ja talous ovat kunnossa. Orivedellä on hyvät sivistyspalvelut ja monipuoliset yksityiset palvelut. Orivesi panostaa asumiseen, kaupungilla on runsas valikoima omakotitontteja. Asukasmäärä 9582 Alle 29-v 2763 Oriveden kaupungin nuorisopalvelut kuuluvat kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksen alaisuuteen ja elämänlaatupalveluiden päätöksenteosta vastaa luottamushenkilötasolla elämänlaatulautakunta, johon kuuluvat liikuntapalvelut, kansalaisopisto, kirjastopalvelut sekä nuorisopalvelut. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliselle nuorisotoiminnalle Orivedellä. Nuorisopalvelut tukevat lasten ja nuorten kasvua itsenäisiksi, yhteistyökykyisiksi ja vastuuntuntoisiksi ihmisiksi luomalla edellytyksiä sekä tukemalla eri tavoin lasten ja nuorten parissa toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Keskeisenä tehtävänä on yhteistyö eri tahojen kanssa, jotka tekevät nuorisotyötä. Nuorisotalotoiminta, leirit, retket, tapahtumat ja nuorisovaltuustotoiminta ovat keskeinen osa nuorisotoimintaa, jonka tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. Vakituiset 1,2 Määräaikaiset - Muut (tuntiohjaajia yms) 0,40 Nuorisotilat 3 Yksi tila on nuorison käytössä, yksi tila yhdistysten ja järjestöjen käytössä. Lisäksi kesäkäyttöinen leirikeskus. Osa kasvatus- ja opetuspalvelukeskusta. Nuorisovaltuusto, joka on nuorisopalveluiden koordinoimaa toimintaa. Nuorisovaltuusto koostuu vuotiaista orivesiläisistä nuorista. Nuorisovaltuustolla on edustus kaupungin kaikissa lautakunnissa. Nuorisovaltuusto kokoontuu vuoden aikana kuusi kertaa. sta vetovastuu on nuorisopalveluilla. Verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja siihen kuuluu kaupungin eri tahojen edustajia (nuorisopalvelut, koulutuspalvelut, terveydenhoitaja, sosiaalipalvelut) sekä seurakunnan, työvoimatoimiston, poliisin ja ammattikoulun edustajat. Etsivää työtä koordinoi kaupungin hyvinvointipalvelukeskus. seen liittyvät asiat kuuluvat hyvinvointipalvelukeskuksen alaisuuteen, jossa asioita hoitaa Oriveden työpaja. 9

6 PIRKKALA Pirkkalalla on takanaan pitkä ja maineikas historia, mutta nykykokoonsa kunta muokkautui vasta vuonna Pirkkalassa yhdistyy luonnonläheisyys ja palveluiden tehokkuus. Ikärakenne on nuori ja koulutustaso korkea. Nuorisotoimen tehtävänä Pirkkalassa on luoda edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle. Keskeisinä tehtävinä ovat kaikki nuoriin liittyvään toimintaan sisältyvä tiedottaminen, neuvonta, avustaminen ja tilojen järjestäminen. Painopistealueina ovat syrjäytymisen ehkäisy sekä järjestötoiminnan tukeminen ja aktivointi. Nuorisoyhdistysten ja nuorten itsensä järjestämän toiminnan täydentämiseksi nuorisotoimi järjestää myös omaa toimintaa. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja vaikuttaa kunnan toimintaan siten, että erityisesti nuoria koskevat asiat otetaan huomioon kunnan päätöksenteossa. Myös kansainvälisyyden edistäminen on tärkeä periaate toiminnassa. Asukasmäärä Alle 29-v Pirkkalassa on nuorisovaltuusto, jolla on läsnäoloja puheoikeus lautakunnissa. Vuonna 2013 kehitetään Nuorisofoorumitoimintaa, jolla parannetaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Pirkkalassa toteutetaan poikkihallinnollista yhteistyötä, jonka myötä on perustettu erilaisia työryhmiä edistämään palvelurakenteita. Nuorten asioita käsitellään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehittävässä työryhmässä, joka kuuluu osaltaan laajaan hyvinvointityöryhmään. kuuluu nuorisopalveluihin. Pirkkalassa on tällä hetkellä yksi projektirahoituksella toimiva etsivä työntekijä, joka vakinaistetaan vuoden 2013 lopussa. ssa on mukana kaikki hallintokunnat. Työllisyysasioita hoitaa erillinen työllisyydenhoidon yksikkö, joka kuuluu hallinto-osaston alaisuuteen. TAMPERE Tampere on haluttu ja elinvoimainen asuin ja vierailukaupunki. Palvelujen, kaupunkirakenteen ja liikenteen toimivuus sekä viihtyisä ja turvallinen elinympäristö varmistavat hyvän elämänlaadun. Tampere on kasvava kaupunki. Kaupunkiseutua rakennetaan yhtenä kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tampere on edelläkävijä asiakaslähtöisissä palveluissa, ympäristön huomioon ottavissa valinnoissa ja osaamisessa. Nuorisopalveluiden tuottamat palvelut toteutetaan alueellisten ja keskitettyjen palveluiden kautta. Tuoteryhmiä nuorisopalveluissa on kolme: kasvatuksellinen ohjaustoiminta, harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Asukasmäärä Alle 29-v Nuorisopalvelut kuuluu Tampereen kaupungin Hyvinvointipalveluihin sekä edelleen kulttuuri-ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueeseen. n toimintaa ohjaa ja koordinoi moniammatillinen ja poikkihallinnollinen työryhmä, jonka on nimennyt kaupungin pormestari. Sihteerinä toimii nuorisopalveluiden johtava koordinaattori. on sijoitettu sosiaalityön ehkäisevän päihdetyön alaisuuteen. Nuorisopalvelut koordinoi erityisnuorisotyön vastuualueelta vapaaehtoistyöhön perustuvaa Yövuorotoimintaa, jota toteutetaan yhteistoiminnassa mm. seurakunnan kanssa. seen liittyvä toiminta kohdistuu lähinnä opetustoimen, elinkeinotoimen ja työllisyydenhoidon palveluyksikön sekä TE-keskuksen väliseen yhteistyöhön, jossa nuorisopalveluilla ei ole merkittävää roolia. Vakituiset 5,5 Määräaikaiset 2 Muut (tuntiohjaajia yms) - Nuorisotilat 1 Pirkkalassa on yksi nuorisotila, joka sijaitsee vapaa-aikakeskuksen yhteydessä. Uudet tilat valmistuivat vuoden 2012 lopussa. Tiloissa on nuorisotilojen lisäksi bändien harjoitustila, studio ja monitoimisali. Lisäksi kunnassa on yksi leirikeskus. Nuorisotoimi kuuluu vapaa-aikapalveluihin, joka on osa sivistysosastoa. Luottamushenkilötasolla päätöksiä tekee sivistyslautakunta. Vakituiset 68 Määräaikaiset 2 Muut (tuntiohjaajia yms) 2 Nuorisotilat 12 Muut tilat 3 Alueellisia nuorisokeskuksia 12. Nuorisopalvelut hallinnoi lisäksi ympärivuotista leiri- ja kurssikeskus Antaverkkaa (Ylöjärvellä) ja elokuussa 2012 avattua keskustan monitoimitaloa sekä bänditiloja. Nuorisopalvelut koordinoi Lasten Parlamentin sekä Nuorisofoorumin toimintaa. Nuorisofoorumilla on edustus läsnäolo- ja puheoikeudella kuudessa kaupungin lauta- ja johtokunnassa sekä kaupunginvaltuustossa. Lasten parlamentti toimii myös alueellisesti alueellisten vaikuttajaryhmien kautta. Nuorisotiloilla toimii puolestaan nuorten keskuudestaan valitsemat talotoimikunnat (talodemokratia)

7 VESILAHTI Vesilahti on viihtyisä ja vetovoimainen maaseutukunta, vain puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Toimivat palvelut, koulut ja harrastusmahdollisuudet houkuttelevat uutta väkeä kuntaan. Vesilahdessa yhdistyy ihmisläheinen asumismuoto erinomaisine palveluineen ja puhtaine luontoineen. Vesilahdella kohtaavat mielenkiintoinen historia sekä nuorekas väestörakenne. Lapsiperheet hakevat kunnasta turvallista asuinympäristöä ja luonnon läheisyyttä. Asukasmäärä 4444 Alle 29-v 1577 Vesilahden kunnan nuorisotyö kuuluu sivistystoimen alaisuuteen. Nuorisotoimi korostaa nuorisotyön merkitystä lasten ja nuorten tasapainoisessa kehittymisessä ja sosiaalisessa vahvistamisessa. Nuorisotyö panostaa perusnuorisotyön kehittämiseen, tilatoimintaan ja luo edellytykset nuorisotyölle jakamalla seuroille nuorisoavustuksia. Nuorten määrä kunnan asukasluvusta on valtakunnallisestikin suuri, yli kolmasosa. Tarjontaa ja toimintaa on oltava jatkuvasti enemmän ja laajemmin, nuorisotoimen tehtävänä on huomioida ja tukea nuorten vapaa-ajanviettoa. Tilatoimintaa järjestetään sekä ala- että yläkoululaisille, satunnaisesti tilalla käy myös vanhempia nuoria. Lisäksi järjestämme aktiivista leiritoimintaa sekä satunnaisia retkiä nuorille. Vakituiset 2,5 Määräaikaiset 1 Muut (tuntiohjaajia yms) 0,5 Nuorisotilat 5 Osa sivistystoimea. Nuorisopalveluja koskevista asioista päättää liikunta- ja nuorisolautakunta. Nuorisovaltuusto toimii yhteistyössä oppilaskunnan kanssa ja kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Nimetyt nuorisovaltuutetut oikeutettuja osallistumaan lautakuntien ja työryhmien kokouksiin. Verkosto rakenteilla, menossa kunnanhallitukseen alkuvuodesta Toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön projektirahoituksella, jolla palkattuna yksi työntekijä. Etsivän työn koordinointivastuu on nuorisotoimella. Selvityksen alla. YLÖJÄRVI Ylöjärvi on tulevaisuuteen suuntautunut nuori kaupunki, joka haluaa, että sen asukkaat voivat hyvin ja että sen palvelut, ympäristö ja talous ovat hyvässä kunnossa (Kaupunkistrategia 2020). Ylöjärven kaupungin nuorisotyöntekijät palvelevat lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä lapsen ja nuoren kasvuun liittyvissä kipeissäkin asioissa. Myös päihteitä ja huumeita koskevissa asioissa olemme käytettävissä. Yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa koulujen opettajat, kuraattorit ja terveydenhoitajat sekä sosiaalityöntekijät. Kaikki ohjaajat toimivat myös yksilötyössä tukien ja auttaen lasta tai nuorta selviytymään. Asukasmäärä Alle 29-v Ohjaajat ovat käytettävissä vanhempainilloissa ja järjestöjen tapaamisissa. Kouluyhteistyö on muotoutunut koulujen tarpeiden mukaisesti. Työhön kuuluu muun muassa 7 -luokkalaisten ryhmäyttämiset. Nuorisotyömme kivijalka on vahva nuorisotilatyö, sisältäen nuorten osallisuuden (nuorisotilojen toimikunnat) sekä avoimen toiminnan. Nuorisopalveluiden kohderyhmä on vuotiaat lapset ja nuoret. Yksi tiloistamme on avoinna myös täysi-ikäisille. Sosiaalisessa nuorisotyössä on mukana kaksi työntekijää. Työtä tehdään yksilöllisesti ja ryhmissä. Lapset ja nuoret tulevat työn piiriin sosiaalitoimen, perhekeskuksen tai koulujen kautta. Perheet ottavat suoraan myös yhteyttä työntekijöihin. Kulttuurisen nuorisotyöhömme kuuluu Teatteri Jakkara, jossa myös nuoria yksilötyön parista. Ylöjärven kaupungin nuorisopalvelut on osa kaupungin vapaa-aikapalveluita. Nuorisopalveluja koskevista asioista päättää vapaa-aikalautakunta. Nuorisoedustajistossa 15 nuorta iältään 13-17v. Edustus kaikissa lautakunnissa sekä kaupunginhallituksessa. Vaikuttajafoorumi järjestetään kerran vuodessa. Kaupunginhallituksen nimeämä Noottiryhmä aloitti toimintansa vuonna Puheenjohtajuus vaihtelee, sihteeri nuorisopalveluista. Mukana ryhmässä ovat edustettuina etsivän nuorisotyön työntekijä (työllistämisyksikkö), sosiaalipalvelut, koulukuraattorit, perhekeskus sekä koulujen erityisopettajat. Ryhmän puheenjohtaja läsnä kaupungin hyvinvointiryhmässä, jonka kautta asioita esitellään eteenpäin. Kaupungin ulkopuolisia toimijoita ei ryhmässä ole. Etsivän työn järjestämisestä vastaa kaupungin työllistämispalvelut. Työntekijöitä tällä hetkellä kaksi. Selvityksen alla. ww.ylojarvi.fi 2 nuorisotilaa, 1 leirikeskus, bänditila, + toimintaa vanhalla kyläkoululla kerran viikossa Vakituiset 7 Määräaikaiset 1 Muut (tuntiohjaajia yms) 2 Nuorisotilat 7 Banditilat 1 Seitsemän nuorisotilaa, joista yksi yhteistyössä seurakunnan kanssa, yksi ostopalveluna ja yksi remontissa (valmistuu 2014), kaksi näistä on koulun yhteydessä

8 4 RESURSSIT Vuonna 2013 Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotyön käyttökustannukset ovat yhteensä n. 8,8 milj. euroa. Nuorisopalveluiden menot ovat 0,5 1,0 % kuntien koko käyttötaloudesta. Vuonna 2011 kaikki Suomen kunnat sijoittivat nuorisotyöhön keskimäärin 36 /asukas. Tampereen kaupunkiseudun panostus vuonna 2011 nuorisotyöhön oli euromääräisesti mitattuna keskimäärin 24 /asukas * * Tieto perustuu kuntien ja kuntayhtymien mennessä Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. 5 KYSELY SEUDUN YLÄLUOKKALAISILLE Marras-joulukuussa 2012 toteutettiin ensimmäinen kaupunkiseudun kuntien luokkalaisille suunnattu nuorisokysely. Sen tavoitteena oli saada tietoa alueen nuorten elinympäristöstä, perheistä ja kodin ilmapiiristä, nuorten hyvinvointiin ja terveyteen sekä harrastuksiin ja kouluun liittyvistä asioista. Kysely toteutettiin sähköisenä ja siihen kutsuttiin vastaamaan kaikki kaupunkiseudun kuntien yläkoulun oppilaat. Kyselyyn vastasi suhteelliseen kiireellisestä aikataulusta huolimatta n nuorta. Nuorisotyön kehittämisen näkökulmasta toteutetulla kyselyllä on merkitystä sekä seututasolla että paikallisesti. Tätä ohjelmaa kirjoitettaessa tuloksia ei ole ehditty analysoimaan tarkemmin, mutta niiden merkitys työn suunnittelussa tiedostetaan. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää seudullisen yhteistyön kehittämisen lisäksi paikallisesti, sillä tuloksista voidaan eritellä kuntakohtaiset vastaukset. Kysely tuottaa arvokasta tietoa myös kouluille ja muille nuorisopalveluiden yhteistyökumppaneille. Kuntien nuorisotoimen käyttökustannukset TULOKSIA KUNTa asukasluku (2011) alle 29-v budjetti 2013 /asukas /nuori Kangasala ,76 62,58 Lempäälä ,04 88,93 Nokia ,17 59,45 Orivesi ,69 61,35 Pirkkala ,50 65,47 Tampere ,38 55,03 Vesilahti ,48 136,50 Ylöjärvi ,09 73,59 TAULUKKO 1 Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotyön budjetti suhteessa asukaslukuun Vuosibudjetit 2013 Budjetti 2013 Henkilöstökulut Toimintakulut Kiinteistökulut * Sisältää järjestöavustuksia Kangasala * Lempäälä * Nokia * Orivesi * Pirkkala * Tampere Vesilahti * Ylöjärvi * TAULUKKO 2 Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotoimien vuosibudjetit (brutto) euroina vuonna 2013 Kyselyyn vastanneista seitsemäsluokkalaisia oli 978, kahdeksasluokkalaisia 876 ja yhdeksäsluokkalaisia 864, joten vastaukset jakaantuivat erittäin tasaisesti yläkouluikäisiin. Tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että kyselyyn vastanneet nuoret kokevat oman elinympäristönsä (koti, koulu) asioiden olevan hyvin. Vastanneista 3,6% ei tuntenut oloaan turvalliseksi kotonaan. Vaikka prosentuaalisesti tarkasteltuna tämä on vähän, on siihen syytä kiinnittää huomiota. Nuorten (80%) mielestä he voivat myös vaikuttaa hyvin lähiympäristön asioihin. Nuorten mielestä heidän kuntansa harrastusmahdollisuudet ovat hyvät (71,9%) ja he voivat tarvittaessa matkustaa toiselle paikkakunnalle harrastamaan mielenkiintoisen harrastuksensa ohjaamana (71,6%). Melkein kaikki kyselyyn vastanneet käyttävät päivittäin iä ja keskimäärin joka toinen pelaa päivittäin tietokonepelejä. Kunnan nuorisotyöstä tiesi tai oli kuullut n. 80%. Näiden vastaajien mukaan nuorisotiloilla on turvallista ja nuorisotyöntekijöihin pystyy luottamaan. Nuorisotyöstä tulee tiedottaa paremmin. Noin 50% nuorisotiloilla käymättömistä nuorista piti niitä vaikeasti lähestyttävinä ja ei-turvallisina ympäristöinä. Nuorisotyön ja tilatoiminnan mielikuviin tuleekin panostaa tulevaisuudessa. Kouluun liittyviä kysymyksiä oli yhteensä yhdeksän. Noin 90% nuorista tunsi olonsa turvalliseksi koulussa ja liki 80% myös viihtyy koulussa hyvin. Yksinäisyyttä koulussa koki 14% vastanneista. Puolet nuorista oli sitä mieltä että koulussa tulisi olla nuorisotyöntekijä jonka kanssa voisi jutella. Tulosten valossa ilahduttavaa on, että 90% vastanneista näkee tulevaisuutensa valoisana. Ajatuksia herättävää on se tosiseikka, että noin 40% vastanneista oli törmännyt päihdeongelmaan lähipiirissään. Vastanneista 24,2% kokee nukkuvansa liian vähän ja 28,8% kokee jatkuvaa painetta ja stressiä. Paljon julkisuudessakin keskustelua herättäneitä energiajuomia nauttii 28% vastaajista. Tupakointia harrastaa 10,4% ja kannabista on kokeillut 4,3%. Hälyttävää on että nuorista 31,6% tietää lähipiiristä jonkun, joka on kokeillut huumausaineita. Noin 70% vastanneista kertoi, ettei ole koskaan kokeillut alkoholia. Kyselyn Kaveri ja ystävyyssuhteet osiossa kartoitettiin nuorten kokemia ystävyyssuhteita sekä mahdollista kiusaamista. Nuorten mielestä (37,7%) aikuiset eivät puutu nuorten kiusaamiseen sitä havaitessaan. Tässä valossa nuorisotyöohjelmassa esille nostetut ajatukset kiusaamisen ehkäisystä yhteistoiminnassa nuorten, kotien ja koulujen kanssa vaikuttavat yhä ajankohtaisemmilta. Huom. Luvuissa on arvioitu nuorisopalveluihin liittyviä kokonaiskäyttökustannuksia. Osa luvuista tulee muiden hallintokuntien nuorisotoimintaan liittyvistä kustannuksista esimerkiksi kiinteistökuluista. Kuntien kirjanpitokäytännöistä johtuen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia

9 6 NUORISOTYÖN SEUDULLINEN TAVOITETILA Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotyötä kehitetään yhdessä. Tuemme nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistämme valtakunnallisen ohjelman mukaisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä sosiaalista vahvistamista. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä yhdenvertaisuutta. Tuemme monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä ja korostamme terveellisten elämäntapojen merkitystä nuorille. Seudullinen nuorisotyöohjelma on laadittu nuorisolain (2006) ja lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Nuorilla tarkoitetaan tässä ohjelmassa kaikkia alle 29-vuotiaita Tampereen seutukunnan ja edellä mainittujen muiden kuntien alueella asuvia lapsia ja nuoria. Nuorisotyötä järjestetään pääsääntöisesti alle 18-vuotiaille, mutta toiminnan välittömässä piirissä, kunnasta riippuen voivat olla myös nuoret aikuiset. Nuorisotyö koskee joko välittömästi tai välillisesti myös perheitä. 7 YHTEISET PAINOPISTEET Nuorisotyöohjelmassa nostetaan esille painopisteinä kokonaisuuksia, joiden mukaan paikallistason nuorisotyötä suunnitellaan ja kehitetään. Näitä painotuksia tarkastellaan ohjelmakauden aikana seudun nuorisopalveluiden säännöllisesti kokoontuvassa yhteistyöryhmässä. Strategiset painopisteet johdetaan valtakunnallisesta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. Ne suuntaavat ja ohjaavat ohjelmatyössä mukana olevien kuntien paikallistason toimintaa ja antavat yleiset raamit käytännön työn toteuttamiselle. Ohjelmakauden aikana kiinnitetään erityistä huomiota myös nuorisotyön luonteeseen kotien ja koulujen kasvatustehtävää tukevana työmuotona. Seudullinen nuorisotyöajatus ponnistaa ennakoivasta työotteesta. Vaikutamme lasten ja nuorten elämän mahdollisiin riskitekijöihin preventiivisesti suuntaamalla nuorisotyön voimavaroja syrjäytymisen ehkäisyyn ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Toimimme koulun ja kodin kasvatustehtävän tukena tarjoamalla nuorille monipuolisia harrastus- ja vapaa-ajan palveluja sekä kasvatuksellista ohjausta koulutetun henkilöstön avulla. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä yhdenvertaisuutta. PAINOPISTEET 1 Kasvatuksellisuus nuorisotyötä ohjaavana tekijänä 2 Aktiivinen ja yhteisvastuuta kantava kansalaisuus 3 Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä 4 Yhdenvertaisuus 7.1 KASVATUKSELLISUUS NUORISOTYÖTÄ OHJAAVANA TEKIJÄNÄ Kunnallista nuorisotyötä ohjaavat toisaalta nuorisolaista tulevat linjaukset ja toisaalta kunkin kunnan sisäiset linjaukset. Koska kyse on julkisesta toiminnasta, pitää toiminta organisoida ja järjestää säädetyllä tavalla. Ohjeet ja määräykset määräävät toiminnan ulkoiset rakenteet ja käytössä olevat resurssit kunnittain samalla tavoin, mutta tuotettujen palvelujen sisältöjen osalta hajonta on melko suurta. Nuorisotyön asema ja tehtävät kunnittain vaihtelevat, johtuen osittain työn epäselvästä tavoitteesta ja toisaalta pitkistä perinteistä. Työn yhteiskunnallisen merkityksen osoittamiseksi on tärkeää, että tuotetuilla palveluilla on yhteinen arvolähtökohta ja tavoite. Tampereen kaupunkiseudun nuorisopalveluiden näkemyksen mukaan työtä ohjaavana tekijänä tulee olla kasvatuksellisuus. Lähtökohtana on se, että vanhempien tehtävänä on kasvattaminen ja että koululla on lasta ja nuorta yhteiskuntaan valmistava opetus- ja kasvatustehtävä. Nuorisotyön tehtävänä on jatkaa ja tukea kodin ja koulun toteuttamaa kasvatustehtävää. Nuorisotyön ammatillistumisen myötä arvostus nuoren itsenäisyyden ja vastuullisuuden hyväksymiseen on lisääntynyt ja muuttanut perinteistä ohjaajakeskeistä toimintatapaa. Nuori nähdään itsenäisenä ja arvokkaana toimijana, jolla on vastuu valinnoistaan. Nuori nähdään itsenäisenä ja arvokkaana toimijana, jolla on vastuu valinnoistaan. Nuorisotyö on perinteisesti nuorten keskuudessa hyväksyttyä ja arvostettua palvelua, jolla on siten mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti nuoren kasvuun ja kehitykseen. Tätä luottamusta tulee hyödyntää ja ohjata kaikkea käytännön toimintaa kasvatuksen suuntaan. Nuorisopalveluita tuottavien yksiköiden tulisi siten olla kasvattajaorganisaatioita, joilla on selkeä ja ymmärrettävä tehtävä ja tavoite. Ajattelutavan muutoksella on voimakkaasti työtä ohjaava vaikutus. Nuorisotyö on siirtymässä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta kasvua ja kehittymistä ohjaavaan toimintaan, jolla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten elämänlaatuun ja tuleviin valintoihin positiivisesti

10 7.2 AKTIIVINEN JA YHTEISVASTUUTA KANTAVA KANSALAISUUS Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamistoiminnassa toimimme nuorisolain 8 mukaisesti ottamalla lapset ja nuoret mukaan nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevaan päätöksentekoon ja kuulemalla heitä itseään koskevissa asioissa. Kehitämme nuorten osallistumisrakenteita paikallisesti ja alueellisesti (seututasolla). Edistämme lasten ja nuorten erilaisten vaikuttajaryhmien (nuorisovaltuustot, muut vaikuttajaryhmät esim. Lasten Parlamentti, Nuorisofoorumi) lisäksi osallistumisen tasoja arjen toimintaympäristöissä. Tavoitteeseen pyrimme tarjoamalla sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallisuutta. Toimintoja suunnitellaan yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kehitämme nuorisotyötä huomioimalla ympäristö-, globaali- ja demokratiakasvatuksen merkityksen työssämme. Nostamme keskusteluun ympäristön merkityksen ja otamme ympäristöasiat huomioon toimipisteidemme kehittämisessä. Huomioimme toiminnassamme tietoyhteiskunnan nuorille asettamat vaatimukset ja panostamme turvallisten mediakasvatusympäristöjen luomiseen ja kehittämiseen. Hyödynnämme seudulla jo meneillään olevia mediakasvatushankkeita seudullisesta näkökulmasta ja huolehdimme työntekijöidemme valmiuksista mediakasvatuksen suhteen. Ohjelmakauden aikana selvitetään Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorille suuntaamien verkkopalveluiden kehittämistarpeet. 7.3 ENNALTAEHKÄISYLLÄ YLLÄPIDETÄÄN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ 7.4 YHDENVERTAISUUS Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorisotyö nojaa yhdenvertaisuuden periaatteisiin aktiivisesti syrjivään toimintaan puuttuen. Tunnustamme ja tuomme omassa kasvatustehtävässämme selvästi esille, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Haluamme korostaa yhdenvertaisuutta ja kannustamme kulttuurien kohtaamiseen arjen toiminnoissa. Käytännössä lisäämme perustoiminnoissamme avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua yhdenvertaisuuteen liittyen. Hyödynnämme toiminnassamme olemassa olevia harjoitteita monimuotoisuudesta, monikulttuurisuudesta sekä syrjinnästä ja haemme aiheeseen liittyen ajankohtaista tietoa ohjelmakauden aikana. Tavotteemme on, että toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan moninaisuus lähtökohtaisesti, myös sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun sekä seksuaalisen suuntautumisen suhteen. Kaikessa järjestämässämme toiminnassa ja siihen osallistuvien keskuudessa näkyy moninaisuus ja siihen suhtaudutaan avoimesti ja luontevasti. Puutumme kiusaamiseen ja nimittelyyn tehokkaasti ja yritämme myös aktiivisin keinoin ennaltaehkäistä niitä. Huomioimme kaupunkiseutuna työntekijöidemme valmiudet yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ja järjestämme tarvittaessa aiheeseen liittyvää koulutusta. Huomioimme myös työyhteisöinä, että yhdenvertaisuuden periaatteet toteutuvat työpaikalla. Nuorisotyötä tehdään ennakoiden. Ennakoivalla työllä tarkoitamme kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten elämän mahdollisia ongelmia. Nuorisotyö tukee ja edistää lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia monipuoliseen ja turvalliseen harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Kannustamme kiusaamiseen puuttumiseen ja kehitämme mahdollisuuksien mukaan kiusaamista ehkäiseviä toimintamalleja yhteistoiminnassa koulujen ja järjestötoimijoiden kanssa. Käytännössä olemme paikallistasolla aktiivisia toimijoita koulun suuntaan ja selvitämme mahdollisuudet monialaisen yhteistyön kehittämiseen (kuraattorit, oppilashuoltoryhmät ja kouluterveydenhoito). Jaamme hyviä käytänteitä kaupunkiseudun kuntien kesken. Nuorisotyö tukee vanhempien kasvatustehtävää. Tuemme vanhemmuutta kaikin mahdollisin keinoin olemalla aktiivisesti yhteydessä koteihin. Aktiiviseen yhteydenpitoon kuuluvat esimerkiksi säännölliset vanhempainillat tai muut vakiintuneet yhteydenpitotavat. Huomionarvoisena asiana nähdään ei ongelmalähtöinen yhteydenpito. Ennaltaehkäisevä päihdetyö nähdään osana ennakoivaa nuorisotyötä. Nuorten päihteidenkäyttöön puututaan ja asiasta keskustellaan aktiivisesti nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Päihteidenkäytön vähentämiseen pyritään tarjoamalla päihteettömiä vaihtoehtoja (viikonlopputoiminta) sekä tiedottamista tehostamalla. Mielenterveys- ja päihdeasiat otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Yleistä tiedottamista mielenterveyspalveluiden saatavuudesta lisätään. Kehitämme myös erilaisia tukitoimia ja resurssoimme nuorisotyössä toimintaan, joka edesauttaa nuorten sijoittumista perusasteen jälkeisiin opintoihin. Tarjoamme ohjausta, tukea ja valmennusta tavoitteeseen liittyen. Pyrimme tukemaan myös toiminnallamme nuorten työllistymistä ja arjen verkostoitumista sekä kiinnittymistä aktiiviseen ikäryhmätoimintaan. Tuemme vanhemmuutta kaikin mahdollisin keinoin olemalla aktiivisesti yhteydessä koteihin. Huomionarvoisena asiana nähdään ei ongelmalähtöinen yhteydenpito

11 8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KEHIT TÄMINEN Jokainen ohjelma tarvitsee toteuttajansa. Tämän nuorisotyöohjelman ajatuksena on ollut nimenomaisesti toimia jokaisen mukana olevan kunnan paikallistason ohjenuorana. Se antaa raamit paikallisten toimintasuunnitelmien toteuttamiselle. Yksittäiset kunnat voivat reflektoida omaa toimintaansa tämän ohjelman avulla. Näihin toimenpide-ehdotuksiin on koottu yhdessä sovittuja kehittämiskohteita, joita jokainen kun- ta ohjelmakauden aikana edistää paikallistasolla. Ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä, vaan jokainen kunta voi poimia kehittämiskohteikseen niitä kohtia, joissa on eniten kehitettävää tai jotka istuvat parhaiten kunnan omiin sisäisiin kehityshankkeisiin ja -ohjelmiin. Kehittämistä seurataan ja toimenpiteistä raportoidaan nuorisotyötoimijoiden yhteistyöverkostossa seututasolla. 8.1 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOTYÖHÖN KASVATUKSELLISUUS Nuorisotyön asemaa ja merkitystä avataan ohjelmakauden aikana. Otetaan aktiivisesti osaa yleiseen keskusteluun nuorisotyön asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa. Korostetaan toiminnan kasvatuksellista roolia eri yhteyksissä esimerkiksi oppilaitos- ja kouluyhteistyössä sekä yhteistyöverkostoissa. AKTIIVISUUTEEN KASVATTAMINEN JA OSALLISUUS ARJESSA Edistetään lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia vaikuttajaryhmien lisäksi arjen toiminnoissa. Toteutetaan nuorisotalotoiminnassa talodemokratiamallia ja edistetään alueellista osallisuutta esimerkiksi alueellisten vaikuttajaryhmien avulla. MEDIAKASVATUS JA TIEDOTTAMINEN Selvitetään kuntakohtaisten nuorten tieto- ja neuvontapalvelusivustojen tilanne ja yhdenmukaistetaan tiedottamista. Järjestetään työntekijöille mediakasvatukseen liittyvää koulutusta ja otetaan mediakasvatus voimakkaasti mukaan nuorisotyön käytäntöihin. KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Kehitetään kiusaamiseen ja nuorten kohtaamaan väkivaltaan puuttumisen malleja yhteistyössä nuorten, koulujen ja vanhempien kanssa. Korostetaan toiminnassa yhdenvertaisuuden periaatteita. KOULUYHTEISTYÖ Selvitetään kaupunkiseudun kuntien kouluyhteistyön toimivia käytäntöjä ja monistetaan hyviä toimintamalleja. JÄRJESTÄYTYMINEN SEUTUTASOLLA Selvitetään Tampereen kaupunkiseudun kunnallisten nuorisotyötoimijoiden järjestäytyminen ja asema virallisessa seutuorganisaatiossa. Ohjelmakauden aikana selvitetään nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta seututasolla. KOULUTUKSELLA VALMIUKSIA NUORISOTYÖHÖN Järjestetään vuosittain seutukunnallinen nuorisotyöpäivä ja selvitetään mahdollisuuus laajempaan koulutusyhteistyöhön. Huolehditaan henkilökunnan ammattiosaamisesta ajantasaisella koulutuksella. 20 KUVA: Valkeakosken kaupungin nuorisopalvelut / arkisto 21 21

12 9 Yhteenveto Lukemasi Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteinen nuorisotyöohjelma on ensimmäinen laatuaan. Sen tarkoituksena on viitoittaa kaupunkiseutuun kuuluvien kuntien nuorisotyötä ja mahdollistaa yhdenmukaisemmat ja laadukkaammat nuorisotyön palvelut. Nuorisotoimiala haluaa olla edelläkävijä yhteistyön konkreettisessa kehittämisessä ja luoda yhteisiä, toimivia pelisääntöjä nuorisotyön kentälle. Nuorisotyöohjelma on seudun yhteinen, toimintaa ohjaava linjaus ja se toimii ennen kaikkea jo pitkään jatkuneen yhteistyön luonnollisena jatkumona. Millaisia tulevaisuuden painopisteet ja käytännön ehdotukset tulevat olemaan, riippuu seudullisen keskustelun vireydestä ja tahtotilasta harmonisoida toimintaa sekä suunnittelun että käytännön tasolla. Hyvä pohja keskustelulle on nyt olemassa. Nuorisotyöhjelma on tarkoitettu työvälineeksi, jolla on merkitystä. Sen painoarvo on jotakuinkin yhtä suuri, kuin kuntien sitä kohtaan osoittama tahtotila. Tarvitaan jämäkkää keskustelua ja rohkeutta tehdä yhteisiä periaatepäätöksiä - tätä kautta myös käytännön toiminta kehittyy yhdessä suunniteltuun ja haluttuun suuntaan. 22 Vastaako tämä ohjelma sille asetettuun haasteeseen? Ainakin alku on ollut lupaava. Keskustelu on jämäköitynyt, mielipiteitä vaihdetaan ahkerasti ja ajatusta suunnataan nimenomaan sinne, missä fokuksen tulisikin olla: perusnuorisotyön toimivuuteen, jossa lapset ja nuoret saavat toimivia palveluita tarpeenmukaisesti ja korkean tasalaatuisesti. Tässä mielessä ohjelma on jo saavuttanut yhden sille asetetun päämääränsä. Paljon on kuitenkin tehtävää vielä. KUVA: Johanna Mielonen, Valkeakosken kaupungin nuorisopalvelut 23 23

13 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOPALVELUT 2013

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015 Aika: klo 9 10.11 Paikka: Ryhmähuone 3, Virastotalon 5. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 1 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 Uusi Oulu 1.1.2013 2 Kiiminki Asukkaita 13 300, keski-ikä 32,9 v. Koululaisia 2 300 Ala- ja yläkoulut (8) sekä

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 103 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamisesta HEL 2012-012539 T

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Tehtäväni Kangasalan kunnassa ja Vatialan koulussa: luokanopettaja, avustava rehtori, TVT koordinaattori

Tehtäväni Kangasalan kunnassa ja Vatialan koulussa: luokanopettaja, avustava rehtori, TVT koordinaattori Isä, voinko käyttää konetta hetken? Miksi? Mun pitää ladata koulun sivuilta mun kotitehtävä ja tulostaa se! Tiedätkö muka kuinka se tehdään? Valmis! Kiitos isä! Kun olin sinun ikäisesi, meidän piti kopioida

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2012

Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntaltk. 6.6.2012 LIITE 1 Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2012 1 Nuoriso- ja liikuntalautakunta 6.6.2012 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Rinnakkaispäätös Sivu 1. Nuorisolautakunta 26.10.2010 3 3 13 4174 / 522 / 2010

Espoon kaupunki Rinnakkaispäätös Sivu 1. Nuorisolautakunta 26.10.2010 3 3 13 4174 / 522 / 2010 Espoon kaupunki Rinnakkaispäätös Sivu 1 Nuorisolautakunta 08.12.2010 Nuorisolautakunta 26.10.2010 3 3 13 4174 / 522 / 2010 Nuorisolautakunnan lausunto leirikeskusten tarpeesta ja kunnosta (palautettu 26.10.2010)

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

SASTAMALAN NUORISOPALVELUJEN ESITYS VASTAAVAN NUORISOTYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ 2012 ALKAEN VAKITUISESTI

SASTAMALAN NUORISOPALVELUJEN ESITYS VASTAAVAN NUORISOTYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ 2012 ALKAEN VAKITUISESTI SASTAMALAN NUORISOPALVELUJEN ESITYS VASTAAVAN NUORISOTYÖNTEKIJÄN VAKANSSIN TÄYTTÄMISESTÄ 2012 ALKAEN VAKITUISESTI Sisältää selvityksen henkilöstöresursseista, henkilöstön työnkuvaukset, vaihtoehdot mikäli

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Lausunto sivistysvaliokunnalle 21.10.2015 Sivistysvaliokunnalle Viite: Sivistysvaliokunta torstaina 22.10. klo 12.00 / HE 30/2015 Asia: Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Anna-Leena Ranto Härkätien 4H:n hanketyöntekijä Ville Kyllönen Pöytyän kunta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot