Kaivokselan alueinventointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaivokselan alueinventointi"

Transkriptio

1 Kaivokselan alueinventointi Kaivokselaa kuvattuna idästä. Silhuetti noudattaa puiden latvustasoa, yläpuolelle nousee vain vesitorni. Kuva 1960-luvun lopulta, Vantaan kaupunginmuseo. Stadionark / Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy Mona Schalin, arkkitehti SAFA Marica Schalin, arkkitehti SAFA Stadionark / Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Kristina Karlsson, arkkitehti SAFA Varvara Protassova, arkkit.yo. Maisemasuunnittelu Hemgård Gretel Hemgård, maisema-arkkitehti MARK Leena Antikainen, maisema-arkkit.yo raportin koostanut Vantaan kaupunkisuunnittelu/ Anne Mäkynen

2 Inventoitu alue

3 Esipuhe Vantaa alkoi voimakkaasti kasvaa vasta 1960-luvulla, jolloin rakennettiin ensimmäiset kerrostalolähiöt: Satomäki, Kaivoksela, Louhela, Vantaanpuisto ja Simonmetsä luvulta katsoen luvun lähiöt ovat jo vaalittavaa modernin rakentamisen rakennusperintöä. Ne käyvät parhaillaan läpi peruskorjausvaihetta sekä maankäytön tiivistämisen ja rakennusten purkamisen paineita. On vaarana, että merkittäviäkin rakennuksia puretaan, kaupunkikuvassa tärkeitä näkymiä rakennetaan umpeen tai peruskorjauksissa rakennuksia muodistetaan niin, että niiden ominaispiirteet hämärtyvät. Vantaan ja lukujen lähiörakentamisen arvojen selvittäminen on kiireellinen tehtävä, jotta näiden voimakkaan kasvun vuosikymmenten rakennusperintöä osataan vaalia ja säilyttää siitä kaupunkiympäristössämme myös eheitä ajankuvia. Yleiskaavaan 2007 valittiin aiemman yleispiirteisen inventoinnin (Eskola 2002) perusteella Kaivoksela ja Simonmetsä kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi alueiksi hyvinä esimerkkeinä luvun lähiöistä. Tarkoituksena on laatia niihin alueiden arvot säilyttävä asemakaava ja sen vuoksi alueet on inventoitava yksityiskohtaisemmin. Kaivokselasta on vuosien aikana tehty tämä alueinventointi, jossa selvitetään lähiön suojeluarvoja. Alueinventoinnissa tarkastellaan Kaivokselan kerros- ja rivitaloalueen syntyvaiheita ja rakentamista 1960-luvun alkupuolella sekä alueen kehitystä sen valmistumisesta nykypäivään. Alueinventointi antaa taustatietoa Kaivokselan asemakaavan uudistamiselle ja korjaustapa-ohjeiden laatimiselle. Kaivokselan alueinventoinnin on laatinut konsulttina arkkitehti Mona Schalin työryhmineen. Työryhmään ovat kuuluneet arkkitehti Marica Schalin (Stadionark/ Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy), arkkitehti Kristina Karlsson ja arkkitehtiylioppilas Varvara Protassova (Stadionark/ Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson), maisema-arkkitehti Gretel Hemgård ja maisemaarkkitehtiylioppilas Leena Antikainen (Maisemasuunnittelu Hemgård). Työtä valvoneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet rakennustutkija Jaana Moberg (pj.) ja museonjohtaja Leena Hiltula Vantaan kaupunginmuseosta, kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg, Länsi-Vantaan aluearkkitehti Timo Kallaluoto, asemakaavasuunnittelija Ville Purma ja maisema-arkkitehti Anne Mäkynen kaupunkisuunnittelusta sekä kaupunkikuva-arkkitehti Kaisa Ikävalko ja lupaarkkitehti Matti Kärki rakennusvalvonnasta. Julkaisun koostamisen konsultin tuottamasta aineistosta on tehnyt maisema-arkkitehti Anne Mäkynen kaupunkisuunnittelusta. Koostamistyöhön liittyvät huomautukset on merkitty alleviivauksella. Vantaalla Jukka Kullberg kaupunkisuunnittelujohtaja

4 I Kaivokselan alueinventointi Sisällys 1 Kerrostalolähiö osa rakennettua kulttuuriperintöä Kaivokselan alueinventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Sisältö, tekijät ja ohjausryhmä Työvaiheet ja metodit 3 2 Kaupunkisuunnittelun ihanteet Suomalaiseen lähiösuunnitteluun vaikuttaneet teoriat, ihannemallit ja esimerkit 4 Puutarhakaupunkiaate ja puutarhaesikaupungit 4 CIAM ja funktionaalinen kaupunki, Ernst May ja Le Corbusier 5 Lähiöaate Yhdysvalloissa - Clarence A. Perryn lähiömalli 6 Lewis Mumfordin kaupunkikritiikki 7 Greater London Plan 1944 ja Abercrombien neighbourhood unit 7 Ruotsin lähiöperiaatteet 8 3 Lähiömallin soveltaminen Kaivokselassa Lähiömallin soveltaminen Suomessa 1940-luvulta 1960-luvulle Kaivokselan vaiheet maakaupasta toteutukseen 10 Pääkaupunkiseudun kasvu 10 Maakaupan ja suunnittelun alkuvaiheet 13 Uudistuva kaavoituskäytäntö 16 Aluerakentamissopimus ja asuntosäästäminen 16 Kaivokselan rakennuskaavan valmistelu 17 Rakennuskaavan selostus Kaivokselan rakentaminen 26 Arkkitehtuurin yhtenäisyyttä ja toistuvuutta 26 Paikalla rakentamista ja elementtitekniikkaa Kaavan ja rakennussuunnittelun yhteensovittaminen 34 4 Kaivokselan kaavan toteutuneisuus ja kaavamuutokset Asukasmäärän väheneminen Liikenne ja maisemakuvan muutos Pysäköinti 43 Pysäköinnin lisääntyminen ja nykytilanne 43 Professori Olli Kivinen, Kaivokselan kaavoittaja 45 Arkkitehti Aarne Ehojoki, Kaivokselan rakennusten suunnittelija 45 5 Kaivokselan ominaispiirteet ja arvot Lähiö rakennettuna kulttuuriympäristönä Kaivokselan lähiöympäristön kulttuurihistorialliset arvot Ympäristöarvot 48 Rakennetun maiseman ja luonnon vuorovaikutus 50 Pihojen maisemalliset arvot 52 Liikenneväylät asemakaavallisen kokonaisuuden runkona 57 Katutilan ominaispiirteet Rakennushistorialliset ja arkkitehtoniset arvot 58

5 II Arkkitehtuurin ominaispiirteet Säilyneisyys 68 Säilyneisyys, muutosten vaikutus ja korjauksille asetettavat tavoitteet 68 Kerrostalot 68 Pistetalot 69 Koulu ja lastentalo 70 Kirkko ja seurakuntatilat 70 Vesitorni 71 Asemakaavallisen kokonaisuuden ja kaupunkikuvan säilyneisyys 71 Liikenne- ja katuympäristön säilyneisyys ja tavoitteet 75 Puistot 75 Pihat ja tonttialueet 77 6 Pihainventointi Kaivokselan pihojen tyypillisiä piirteitä 80 Yleisvaikutelma, rakennusten sijoittuminen maisemaan, pihatilojen luonne ja kasvillisuus 80 Pihojen suhde asuntoihin 80 Pihojen luonto Pihat kortteleittain ent. kortteli 20 Kaivosrinteentie ent. kortteli 21 Kaivosrinteentie 1-3, Kaivosrinteenkuja ent. kortteli 19 Kaivosrinteentie 2, Kaivokselantie ent. kortteli 17 Kaivosvoudintie ent. korttelit ja 15 pistetalot ent. kortteli 16 pistetalot Kaivosvoudintie ent. kortteli 18 pistetalot Kaivostie ent. kortteli 15 pistetalot Kaivokselantie 4 ja ent. kortteli 15 Louhijantie ent. kortteli 11 Ukonkivenpolku ent. kortteli 11 Ukonkivenpolku ent. kortteli 10/ 4 Ukonkivenpolku ent. kortteli 10/1, 2, 3 Ukonkivenpolku 1, 3, Rakennusinventointi, asuinrakennukset 107 Tyypittely, sarjatuotanto ja tekniikka Lamellikerrostalot 107 Säilyneisyys ja julkisivukorjausten vaikutus Lamellikerrostalot taloyhtiöittäin Kaivosrinteentie Kaivosrinteentie 4 Autotalli Kaivosrinteentie 1-3 (Rakennus 1) Kaivosrinteentie 1-3 (Rakennus 2) Kaivosrinteenkuja 2 (Rakennus 3) Kaivosrinteenkuja 2 (Rakennus 4) Kaivosrinteenkuja 4 Autotalli Kaivosrinteentie 2 (Rakennus 1, A) Kaivosrinteentie 2 (Rakennus 2, B ) Kaivosrinteentie 2 (Rakennus 3, C ) Luolapolku Kaivokselantie 8 (Rakennus 1, D) Kaivokselantie 8 (Rakennus 2, C) Kaivosvoudintie 4 Rakennus A Kaivosvoudintie 4 (Rakennus B) Kaivosvoudintie 2 Autotalli ja huoltorakennus 127

6 III Louhijantie Ukonkivenpolku Ukonkivenpolku 4 Talo B Ukonkivenpolku 4 Talo A Ukonkivenpolku 6 Autotalli Ukonkivenpolku Pistetalot 135 Ominaispiirteet 135 Säilyneisyys, julkisivukorjausten vaikutus ja korjauksille asetettavat tavoitteet Pistetalot taloyhtiöittäin Kaivostie Kaivokselantie Kaivokselantie Kaivosvoudintie Atriumtalot Ukonkivenpolku Rakennusinventointi, alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluneet liike-, julkiset ja muut rakennukset Ostoskeskus 143 Ominaispiirteet 143 Säilyneisyys, julkisivukorjausten vaikutus ja korjauksille asetettavat tavoitteet Kaivosvoudintie 1a ostoskeskus, eteläinen rakennus Kaivosvoudintie 1a ostoskeskus, läntinen rakennus Koulurakennus 147 Ominaispiirteet 147 Säilyneisyys, julkisivukorjausten vaikutus ja korjauksille asetettavat tavoitteet Kaivosvoudintie 10, Kaivokselan koulu Kirkkorakennus 149 Ominaispiirteet 149 Säilyneisyys ja arvot Kaivosvoudintie 8, Kaivokselan kirkko Vesitorni Luolapolku 5 Kaivokselan vesitorni ja sääasema Rakennusinventointi, täydennysrakentaminen Asuinrakennukset Kaivosvoudintie Julkiset rakennukset Kaivostie 6 Kaivosvoudintie 6 Päiväkoti, ent. Kaivokselan lastentalo 153 Kaivosvoudintie 11 Siirrettävä koulurakennus 154 Luolapolku 6 Urheilukentän pukusuoja Liikerakennukset Louhijantie 1 Hampurilaisravintola Kaivokselantie 2 Grilli- ja elintarvikekioski Vanha Kaarelantie 35 Huoltoasema Kaivokselantie 1a Autojen tankkauspiste Ukonkivenpolku 11 Elintarvikemyymälä Muut rakennukset Kaivosvoudintie 4 Jätekatos Kaivosrinteentie 1-3 ja Kaivosrinteenkuja 2 Jätekatokset 160

7 IV Kaivokselantie 8 jätekatos Kaivokselantie 4 jätekatos Puistojen inventointi 161 Puisto 1 Kaivospuisto 162 Puisto 2 Koulupuisto 164 Puisto 3 Louhijanpuisto 169 Puisto 4 Kaivostienpuisto ja päiväkodin ympäristö 173 Puisto 5 Vuorimestarinpuisto Vaskivuorentien pohjoisreunalla Vuorimestarintori 178 Puisto 6 Vaskivuori Katujen inventointi 186 Katunäkymät Kaivokselantie Katunäkymät Kaivokselantie Katunäkymät Kaivosrinteentie 188 Katunäkymät Kaivostie Lähteet 191 Arkistot 191 Painetut lähteet 191 Sanomalehtiartikkelit 194 Internet-sivut 194 Painamattomat lähteet Kaivokselan aineiston kansiorakenne 196

8 1 1 Kerrostalolähiö osa rakennettua kulttuuriperintöä Jälleenrakennuskauden pientaloalueet ja lukujen kerrostalolähiöt olivat sodanjälkeisen ajan mittavimpia rakennustehtäviä maassamme. Niille ominaisen asuinympäristön merkityksistä ja arvoista on keskusteltu jo kauan. Lähiöiden syntyprosessia, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista miljöötä on tarkasteltu eri alojen tutkimuksissa ainakin 1970-luvulta alkaen. Lähiöiden kulttuuriympäristön ominaispiirteiden selvittäminen, säilyttäminen ja jopa kaavallinen suojelu on tullut ajankohtaiseksi muutospaineiden kasvaessa. Ilmiö ei rajoitu Suomeen, vaan ikääntyvät lähiöt ja mm. niiden asuntokannan korjaustekniset ongelmat askarruttavat omistajia, kaavoittajia ja asiantuntijoita pohjoismaissa ja muuallakin. Ruotsissa vastaavia kysymyksiä on käsitelty Storstadsprojektet- hankkeen yhteydessä, kansainvälisellä tasolla esimerkiksi kansainvälisen Docomomo-järjestön kokouksissa ja julkaisuissa. Lähiöympäristön säilyttämisen puolesta tai sitä vastaan voidaan kulloinkin esittää taloudellisia, sosiaalisia ja teknisiä argumentteja. Suomalaisten lähiöiden ominaispiirteisiin kuuluva väljyys ja luonnonläheisyys joutuvat helposti uhatuiksi tiivistämis- ja tehostamishankkeiden yhteydessä. Rakennevaurioiden ja teknisten ominaisuuksien korjaamiseksi esitetyt ratkaisut eivät välttämättä kunnioita arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita esteettömyyden osalta, esimerkiksi koskien hissien rakentamista. Lähiöiden lähipalvelurakenteen ylläpito esimerkiksi alkuperäisten ostoskeskusten ja seurakuntatilojen muodossa on osoittautunut ongelmalliseksi. Yhdyskuntasuunnittelun eri kaavatasoilla määritellään maankäytön periaatteet ja suojelukohteet. Parhaassa tapauksessa kaavoitus-, muutos- ja korjaustoimenpiteet pohjautuvat kohteen kulttuurihistoriallisten, esteettisten, sosiaalisten ja käyttöön liittyvien arvojen ja ominaispiirteiden analyysiin ja arvokeskusteluun, johon osalliset voivat vaikuttaa. Kaavoitusprosessiin on maankäyttö- ja rakennuslain myötä syntynyt ns. osallistumis- ja arviointikäytäntö. Toimenpiteiden ympäristövaikutusten arviointi on mahdollista suorittaa myös kulttuuriympäristön kannalta. Korjaustapaohjeilla pyritään ohjaamaan rakennusten ja lähiympäristön korjaustoimenpiteet kohteen ominaispiirteitä säilyttävään suuntaan. Vantaalla pyritään säilyttämään eheä ajankuva kaupungin kehityksessä merkittävien vuosikymmenten, lukujen rakentamisesta. Siksi on kaavoituksen ja korjausrakentamisen avuksi laadittu Vantaan modernin rakennuskulttuurin inventointi (2002), modernin teollisen rakennusperinnön inventointi (2006), ostoskeskusten inventointi ( ), kulttuurimaisemaselvitys johon sisältyy myöskin uudempaa kaupunkimaisemaa (2005) ja nyt esiteltävä Kaivokselan alueinventointi (2008). Varsinainen kerrostalolähiöiden rakentaminen Vantaalla alkoi 1960-luvun alussa ensimmäisten aluerakentamissopimusten myötä ja seuraavalla vuosikymmenellä tapahtui maalaiskunnan nopea muutos kaupungiksi. Vantaan kaupunkisuunnittelussa on jo 1990-luvun lopulla valittu Havukoski edustamaan 1970-luvun suunnittelua ja rakentamista. Havukoski on asemakaavalla suojeltu. Kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi ja säilytettäviksi 1960-luvun kaupunkimaisemiksi on valittu kerrostalolähiöt Kaivoksela ja Simonmetsä, koska ne ovat aikansa edustavimmat ja hyvin säilyneet. Vantaan modernin rakennuskulttuurin selvityksessä todetaan: Kaivoksela on Simonmetsän ohella Vantaan lähiöistä onnistunein. Tässä suhteessa Kaivoksela voidaan rinnastaa Espoon Tapiolaan sekä Helsingin Pihlajamäkeen ja Vuosaareen. Alue koostuu Le Corbusierin ihanteiden mukaisesti tornitaloista, joita reunustavat pitkät, matalat lamellitalot. Ratkaisu muistuttaa Pihlajamäkeä, jonka kaavan Kivinen laati samoihin aikoihin, vuonna Kaivoksela on ensimmäinen asuntosäästämiseen ja aluerakentamissopimukseen perustuva lähiö Suomessa. Sen erityispiirre on, että yksi arkkitehti on suunnitellut kaikki rakennukset. (Eskola 2002 s. 109)

9 2 Vantaan kulttuurimaisemaselvityksen mukaan Kaivoksela on veistoksellinen kaupunki taideluomana kokonaisuus, joka ei juuri siedä täydennysrakentamista. Arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluvat paitsi rakennuskorttelit myös koko se metsäharjanne, johon korttelit on soviteltu. Inhimillinen mittakaava tekee alueesta erityisen viehättävän esikuviinsa verrattuna.. (Vantaan yleiskaavan vaikutusten arviointi. Kulttuurimaisema. Anne Mäkynen 2006) 1.1 Kaivokselan alueinventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Vantaan kaupungin on tarkoitus laatia Kaivokselaan suojeluasemakaava ja rakennusten korjaustapaohje. Tämän vuoksi on suoritettu Kaivokselan alueinventointi, jonka tavoitteeksi on asetettu Kaivokselan 1960-luvun kerros- ja rivitaloalueen suojeluarvojen selvittäminen. Kaivokselan 1960-luvun rakennusvaihe sisältyy Uudenmaan maakuntakaavan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin lähiö- ja aluerakentamisen pioneerina sekä kaavaltaan ja rakennuskannaltaan tavallista korkeatasoisempana lähiönä. Vantaan yleiskaavassa 2007 Kaivoksela edustaa Simonmetsän ja Havukosken ohella Vantaan luvun kerrostalolähiöitä, jotka on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kaavaselostuksen mukaan Kaivoksela on ansiokasta 1960-luvun kaupunki- ja rakennussuunnittelua, missä voimakaspiirteinen maasto ja rakennukset muodostavat veistoksellisen mutta samalla kodikkaan kokonaisuuden. Täydennysrakentaminen rajatun alueen sisällä on erittäin vaativaa, ja sitä tulisi välttää. (Vantaan yleiskaava Selostus. Yleiskaava alueittain s 72-73) Yleiskaavaan Kaivokselan 1960-luvulla rakennettu alue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi seuraavin tarkennuksin: Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava sen alkuperäisiä kaupunkisuunnitteluperiaatteita ja huolehdittava siitä, että rakentaminen tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu ympäristöönsä. Alueella tapahtuvan ympäristörakentamisen ja hoidon tulee perustua sen kaupunkikuvallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Alueella olevien rakennusten ulkoasua ei saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Yleiskaavassa on varattu aluetta täydennysrakentamiseen Kaivokselan suojeltavien alueiden viereen. Vaikutusten arviointia koskevan selvityksen mukaan Kaivokselan täydennysrakentaminen on sijoitettava rakentamattoman metsäharjanteen taakse, koska metsäharjanne on oleellinen osa alkuperäistä kaupunkirakennustaiteellista sommitelmaa ja siksi se sisältyy kokonaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Vantaan yleiskaavan vaikutusta on arvioitu mm. kulttuurimaiseman osalta. Selvityksen mukaan Kaivokselan asemakaava riittää sellaisenaan suojaamaan kaupunkirakennustaiteellista sommitelmaa, koska rakennusalat on määritelty asemakaavassa ja 1970-luvuilla suunnitelluilla asuntoalueilla koko rakennusoikeus on yleensä rakennettu, joten lisärakentaminen tapahtuu asemakaavan muutoksin ja silloin yleiskaavan määräys ohjaa asemakaavan muuttamista ja suojeluarvojen vaalimista. Arkkitehtuuria suojelevia määräyksiä Kaivokselan asemakaavassa ei kuitenkaan ole, joten yleiskaavan suojelutavoite ohjaa rakennusten korjaamista MRL 118 :n kautta. Selvityksessä todetaan, että säilyttämisen mahdollisuudet on tutkittava tarkemmanasteisessa suunnittelussa asemakaavan sisältövaatimusten ja purku- ja muutoslupien edellytysten kautta (Vantaan yleiskaavan vaikutusten arviointi. Kulttuurimaisema. Anne Mäkynen 2006)

10 3 1.2 Sisältö, tekijät ja ohjausryhmä Varsinaisen rakennus- ja pihainventoinnin lisäksi tehtävänä on ollut Kaivokselan rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun historian, ideoiden, ihanteiden ja ominaispiirteiden selvittäminen, alueen kehityksen selvittäminen valmistumisesta nykypäivään, maisemallisten ominaispiirteiden, pihatilojen ja lähiympäristön tavoitteiden ja toteutusten selvittäminen sekä kohteen vertailu vastaavanlaisiin kohteisiin. Tehtävän tavoitteisiin ja kysymyksenasetteluihin palataan tarkemmin eri osa-alueita käsittelevissä luvuissa. Alueinventoinnin tilaajina ovat Vantaan kaupungin Kaupunkisuunnittelu ja Kaupunginmuseo. Inventointityön on suorittanut konsulttiryhmä, jossa sopimusosapuolena on ollut Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy ja alikonsultteina Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson ja Maisemasuunnittelu Hemgård. Vastuuhenkilönä on toiminut arkkitehti Mona Schalin, joka on suorittanut rakennusinventointi- ja arkistoselvitystyön yhteistyössä arkkitehti Kristina Karlssonin, arkkitehti Marica Schalinin ja arkkitehtiylioppilas. Varvara Protassovan kanssa. Kristina Karlsson on erityisesti vastannut karttaillustraatioiden laatimisesta. Pihainventointi on tehty yhteistyössä maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin kanssa, avustajana maisema-arkkitehtiylioppilas Leena Antikainen. Mona Schalin on kirjoittanut inventointiraportin tekstin. Pihainventointia koskeva teksti on pääosin Gretel Hemgårdin kirjoittama. Työn ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut rakennustutkija Jaana Moberg Vantaan kaupunginmuseosta. Ohjausryhmään ovat lisäksi osallistuneet museonjohtaja Leena Hiltula, kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg, Länsi-Vantaan aluearkkitehti Timo Kallaluoto, asemakaavasuunnittelija Ville Purma, maisema-arkkitehti Anne Mäkynen, kaupunkikuva-arkkitehti Kaisa Ikävalko ja lupa-arkkitehti Matti Kärki. Työ on alkanut syyskuussa 2008 ja konsultti on luovuttanut viimeiset aineistonsa joulukuussa Osittain keskeneräisen aineiston on koostanut 2012 maisema-arkkitehti Anne Mäkynen Vantaan kaupunkisuunnittelusta. Koostamiseen liittyvät huomautukset on merkitty alleviivauksella. 1.3 Työvaiheet ja metodit Alueinventoinnin kohdealue rajattiin koskemaan ennen kaikkea 1960-luvulla rakennettua Kaivokselaa, mutta kohteen ympäristöäkin on tarkasteltu tehtävän edellyttämässä laajuudessa. Kohteessa suoritettu inventointityö toteutettiin alusta alkaen rinnan arkistoselvitysten kanssa siten, että rakennusten ja piha-alueiden nykyasu inventoitiin ja valokuvattiin samaan aikaan rakennuslupa-asiakirjoja koskevan selvitystyön kanssa. Arkistotiedot ja havainnot kirjattiin rakennus- ja tonttikohtaisiin inventointikortteihin. Täydentäviä lisätietoja saatiin Kaivokselassa toimivalta isännöitsijätoimistolta. Seuraavaksi selvitettiin alueen kaavoitusvaiheita ja rakentumista lähdekirjallisuuden, kaava-arkistojen ja historiallisen valokuva-aineiston sekä ilmakuvien avulla. Maastossa selvitettiin alueen keskeiset näkymäpaikat ja tärkeimmät näkymät kohti kohdealuetta. Työn kuluessa järjestyi tilaisuus perehtyä rakennusten alkuperäiseen piirustusaineistoon Turun maakunta-arkistossa arkkitehti Aarne Ehojoen pojan avulla ja saada käyttöön Kaivokselan kaavasuunnittelijan Olli Kivisen arkistomateriaalia, jonka nykyinen säilytyspaikka on Oulun Yliopiston Arkkitehtuurin osasto. Alueen kaavahistoriaa täydentäviä karttoja saatiin Helsingin seutukaavaliiton arkistosta. Selvitystyön yhteydessä laadittiin sarja analyysikarttoja, jotka kuvaavat mm. alkuperäisen kaavoitusvaiheen jälkeisiä muutoksia sekä rakennusten että liikennejärjestelyjen osalta. Aloituskokous pidettiin Työn edistymistä esiteltiin ohjausryhmälle kokouksissa , ja

11 4 2 Kaupunkisuunnittelun ihanteet Tässä luvussa tarkastellaan lähiörakentamisen taustalla vaikuttaneita ideoita ja ihanteita, joiden ymmärtäminen avaa uusia näkökulmia toteutuneiden alueiden ominaispiirteiden tunnistamiseksi. Luvussa 2.1 ei ole kuvitusta, koska kuvien julkaisuoikeutta ole ollut mahdollista ryhtyä selvittämään. Skannatut kuvat löytyvät Kaivokselan inventoinnin arkistokuvakansioista. AM 2.1 Suomalaiseen lähiösuunnitteluun vaikuttaneet teoriat, ihannemallit ja esimerkit Suomalaisen aluesuunnittelun ja lähiörakentamisen teoreettiset lähtökohdat ovat johdettavissa ajan kaupunkisuunnittelun teorioista ja ihannemalleista. Kaupunkisuunnittelun teoriaa ovat tutkimuksissaan käsitelleet mm. Kirmo Mikkola, Riitta Hurme, Johanna Hankonen, Harry Schulman ja Leena Korhonen. Kirmo Mikkola on Eliel Saarisen kaupunkisuunnittelunäkemystä käsittelevässä tutkimuksessaan (1984) selvittänyt 1900-luvun suomalaisten kaupunkisuunnitteluihanteiden taustaa, kuten puutarhakaupunkiaatetta, 1900-luvun alun keskeisiä kaupunkisuunnittelunäyttelyitä ja suurkaupungin ihannemalleja. Riitta Hurme on suomalaisia lähiöitä koskevassa tutkimuksessaan käsitellyt lähiösuunnittelun taustoja selostaen aiheen kannalta keskeisiä 1900-luvun kaupunkisuunnittelun ajatuksia ja toteutuksia Ebenezer Howardin puutarhakaupunkimallista Tukholman seudun kokonaissuunnitteluun 1940-luvulla. Hän on mm. selvittänyt miten kaupungin rakenne- ja laajennusmalliin sisältynyt lähiöperiaate omaksuttiin Suomeen 1940-luvun jälkipuolella englantilaisten vaikutteiden pohjalta sekä suoraan että Ruotsin kautta. Johanna Hankonen on väitöskirjassaan käsitellyt, mitkä johtavat suunnitteluideologiat vaikuttivat Suomessa toisen maailmansodan jälkeen ja miten kaupunkisuunnittelun lähtökohdiksi muodostuivat puutarhakaupunkiaate, satelliittikaupunki- ja lähiöteoria. Leena Korhonen mainitsee Kaivokselaa koskevassa pro gradu-tutkielmassaan puutarhakaupunkiaatteen, Le Corbusierin satelliittikaupunkimallin ja Clarence Perryn lähiöteorian suomalaisen lähiörakentamisen taustalla vaikuttaneina kansainvälisinä teorioina. Teorioiden suomalaisia sovelluksia ovat Korhosen mukaan mm. Otto-Iivari Meurmanin esittämän lähiöoppi, Tapiola jälleenrakentamisen malliyhdyskuntana ja ns. suomalainen metsälähiö. Ruotsissa 1999 aloitettiin suurkaupunkien arkkitehtuuri- ja kulttuuriympäristöön keskittyvä tutkimushanke, jonka toteutuksesta vastasi Riksantikvarieämbetet yhteistyössä Tukholman, Göteborgin ja Malmön läänien kanssa. Tutkimushankkeeseen liittyen on tutkija Lisbeth Söderqvist julkaissut kirjan Att gestalta välfärd. Från idé till byggd miljö, jossa käsitellään kaupunkisuunnitteluun ja arkkitehtuuriin vuosina vaikuttaneita aatesuuntia. Lähiökeskustelulla on tarkasteltavalla aikakaudella ollut keskeinen asema ja Söderqvistin kansainväliseen referenssikirjallisuuteen kuuluvat Lewis Mumfordin The Culture of Cities (1938), Ciam -järjestön funktionaalisen kaupungin manifesti (JL Sert 1942), Patrick Abercrombien County of London Plan (1943) ja Greater London Plan (1944). Söderqvistin tuore tutkimus täydentää ansiokkaalla tavalla suomalaisten tutkijoiden hahmottelemaa viitekehystä. (Mikkola 1984, Hurme 1991, Hankonen 1994, Korhonen 2000, Söderqvist 2008) Puutarhakaupunkiaate ja puutarhaesikaupungit Ebenezer Howardin puutarhakaupunkiaatetta käsittelevä kirja julkaistiin Englannissa vuonna 1898 ja uudestaan vuonna 1902 nimellä Garden Cities of Tomorrow. Howardin mallissa puutarhakaupungit ympäröivät emäkaupunkiaan itsenäisinä kaupunkeina, joista kunkin asukasmäärä oli Kaupunkeja yhdistivät raide- ja maantieliikenneverkot. Hurmeen mukaan Howardin puutarhakaupunkimalli oli reformistinen, asukkaiden yhteisomistukseen ja yhteis-

12 5 työhön perustuva ja valtarakenteita hajottava. Howard onnistui saamaan kannatusta ideoilleen yhdistysten ja puutarhakaupunkiyhtiöiden välityksellä. Ensimmäisenä Howardin suuntaviivojen mukaisena puutarhakaupunkina toteutunut Letchworth syntyi yksityisen yhtiön toimesta. Letchworthia ympäröi maatalousvyöhyke, työpaikkaomavaraisuus muodostui korkeaksi ja ilme oli puutarhamainen. Varsinaiset puutarhakaupungit, garden cities, jäivät harvinaisiksi. Sen sijaan alettiin toteuttaa kooltaan ja periaatteiltaan toisenlaisia puutarhaesikaupunkeja, garden suburbs, jotka eivät perustuneet omavaraisuuteen vaan olivat riippuvaisia kaupunkikeskustan tarjoamista työpaikoista ja palveluista. Eroavaisuudesta huolimatta puutarhakaupunki -nimitystä alettiin vähitellen käyttää yhtälailla esikaupungeista, jotka oli rakennettu avoimiksi ja vehreiksi. Puutarhakaupunkiaatteen kansainvälisestä leviämisestä on lukuisia esimerkkejä, kuten Deutsche Gartenstadtgesellschaft (1902) ja New Yorkiin perustettu Forest Hill Gardens (1909-). Puutarhakaupunkiaatetta ajamaan perustettiin 1913 kansainvälinen järjestö, International Garden Cities and Town-Planning Federation. Howard toimi järjestön puheenjohtajana ja 1920-luvulla Eliel Saarinen toimi yhtenä varapuheenjohtajana. Vuonna 1923 kokoonnuttiin Göteborgiin kansainväliseen puutarhakaupunkikongressiin, jossa Howard piti avauspuheen. (Hurme 1991 s ; 175; Mikkola 1984 s 25) Kuvat: Puutarhakaupungin malli ja tytärkaupunkien sijoittuminen (1898); Puutarhakaupungin rakenne Howardin mukaan (Garden Cities of Tomorrow1902); Howardin ideaa toteuttanut Letchworthin puutarhakaupunki. CIAM ja funktionaalinen kaupunki, Ernst May ja Le Corbusier Kansainvälinen CIAM-järjestö Les Congrès Internationaux d Architecture Moderne kokoontui ensimmäisen kerran vuonna Perustajat olivat keskieurooppalaisia arkkitehteja, ja ryhmään kutsuttiin myöhemmin mukaan Sven Markelius Ruotsista ja Alvar Aalto Suomesta. CIAM tuli tunnetuksi kaupunkisuunnittelun ja kaupunkirakentamisen sosiaalisten näkökulmien korostamisesta. Aihepiiriä käsiteltiin toistuvasti kokouksissa ja näyttelyissä. Vuonna 1929 käsiteltiin Frankfurt-am-Mainissa järjestetyssä kongressissa aihetta Die Wohnung für das Existenzminimum, eli pienituloisten perustarpeita tyydyttävän asunnon suunnittelua. Rationaalisuus ja funktionaalisuus olivat keskeisiä käsitteitä. Varapuheenjohtajana oli Ernst May, Frankfurtin kaupunginarkkitehti ja kaupunkisuunnittelun johtaja, joka oli hakeutunut Raymond Unwinin oppiin ja oli kääntänyt hänen kirjansa Town Planning in Practice (1908) saksaksi. Mayn johdolla rakennettiin Frankfurtin vanhan keskustan ulkopuolelle viheralueiden erottamia asukkaan satelliittikaupunkeja, Vortrabanten, joiden samansuuntaisten talorivien muodostamasta kaavatyypistä käytettiin nimitystä Zeilenbau. Rivitalo oli aluksi vallitseva rakennustyyppi, mutta pienitulosten vuokrakulujen vähentämiseksi painopiste siirtyi kerrostalojen rakentamiseen. Satelliittikaupunkeihin rakennettiin asuntojen lisäksi kaupallisia palveluja, päiväkoteja, kokoontumistiloja ja siirtolapuutarhoja. Frankfurtin uudet asuinalueet, varsinkin Römerstadt, muodostuivat 1900-luvun modernistisen kaupunki- ja asuntosuunnittelun malleiksi. CIAM:n perustajiin kuuluva arkkitehti Le Corbusier oli 1920-luvun alusta näyttelyissä ja julkaisuissa esittänyt kaupunkirakentamisen ja asuntosuunnittelun radikaalia uudistamista, kuten Une Ville Contemporaine -näyttely vuonna Frankfurtin kongressissa hän esitteli modernin pilvenpiirtäjäkaupunkinsa, La Ville Radieuse, jossa tehokkaasti suunnitellut pienasunnot oli sijoitettu korkeisiin rakennuksiin vehreään, puistomaiseen ympäristöön. CIAM päätyi suosittelemaan kerrostalojen ja rivitalojen rakentamista, koska tehokkaamman maankäytön avulla oli mahdollista järjestää vapaa-alueita asuntojen ympärille ja hillitä kaupunkiasutuksen kasvua. Vuonna 1933 järjestettiin Välimerellä CIAM:n kongressi, jonka aiheena oli funktionaalinen kaupunki. Pariisissa järjestetyssä päätösistunnossa arkkitehti Le Corbusier esitti päätöslauselmaehdotuksen, joka julkaistiin saman vuoden syksyllä. Le Corbusier julkaisi myöhemmin vuonna 1943 lisähuomautuksilla varustetun oman päätöslauselmaversionsa nimellä La Charte d'athènes. Tekstissä käsiteltiin asuinalueiden sijoitusta, viher- ja virkistysalueiden mitoitusta, työpaikkojen saavutettavuutta ja kaupungin toimintojen eriyttämistä. Asumista, työtä ja virkistystä palvelevat alueet tuli erottaa toisistaan viheralueilla ja yhdistää toisiinsa liikenneväylillä.

13 6 Kaupunkien uloimmille vyöhykkeille suositeltiin tiiviiden asuinkerrostaloalueiden rakentamista viheralueiden keskelle. Ateenan päätöslauselmaa voidaan edelleen pitää kaupunkisuunnittelukäytännön kannalta ajankohtaisena, joskin kiistanalaisena asiakirjana. Jose Luis Sert julkaisi vuonna 1942 Ateenan päätöslauselmasta oman englanninkielisen versionsa, jossa käsiteltiin mm. asuntoalueiden suunnittelun periaatteita. Lisbeth Söderqvist toteaa, että Sert käytti käsitteitä neighbourhood unit ja civic center. Viimeksi mainittuun kuului julkisia instituutioita kuten kirjasto, urheilutiloja, kokoontumistiloja, päiväkoteja ja kouluja. Asukkaiden virkistystarve vaati Sertin mukaan leikkipaikkojen, uima-altaiden, puistojen ja urheilupaikkojen sijoittamista kävelyetäisyydelle asunnosta. (http://www.landesausstellung1905.de/index.php?id= ;Söderqvist 2008 s.31-41) Lähiöaate Yhdysvalloissa - Clarence A. Perryn lähiömalli Clarence A. Perry esitti lähiöideansa jo 1920-luvulla Yhdysvalloissa. Hän oli jo vuosisadan alussa ollut aktiivinen community center -liikkeessä, jonka pyrkimyksenä oli elävöittää yhdyskuntia luomalla kokoustiloja harrastus- ym. toimintaa varten. Kaupunkisosiologiaa käsittelevissä kirjoituksissa Neighbourhood käsite oli ollut esillä 1910-luvulla. Työskennellessään Russel Sage -säätiössä yhdyskuntasuunnittelijana Perry suunnitteli Forest Hill Gardens -puutarhakaupunginosan New Yorkiin luvun alussa hän esitteli lähiöidean esitelmässään ja 1929 ilmestyi teos The Neighbourhood Unit A scheme of arrangement for the family-life community. Hurmeen mukaan Perryn lähiömallilla oli ilmeiset yhteydet sosiaaliseen kaupunkitutkimukseen, mutta hän kiinnitti huomiota myös fyysisen ympäristön kauneuden merkitykseen. Hän käsitteli mm. asuntoalueen luoman mielikuvan merkitystä asukkaille. Perry ei esittänyt mitään lähiöiden muodostamaa hierarkkista järjestelmää. Hänen lähiönsä ei ollut puutarhakaupungin eikä puutarhaesikaupungin kaltainen itsenäinen yksikkö, vaan kiinteästi muuhun kaupunkirakenteeseen liittyvä alue, joka rajautui liikenneväyliin. Perryn asumalähiön tuli tarjota asunnot ala-asteen koulun edellyttämälle väestömäärälle, asukkaalle. Pinta-alaksi hän suositteli noin 65 ha. Lähiön keskuksen, community center, muodostivat koulu ja muut julkiset instituutiot, kaupallisten palvelujen sijaitessa kauempana keskipisteestä. Virkistysalueita tuli olla tarjolla lähiön väestön tarpeita vastaavana pienten puistojen ja muiden ulkoalueiden järjestelmänä. Katuverkon tuli helpottaa lähiön sisäistä liikennettä ja vaikeuttaa läpikulkuliikennettä. Clarence Perry on Riitta Hurmeen mukaan jäänyt suomalaisen lähiörakentamisen kannalta tuntemattomaksi taustavaikuttajaksi eikä Meurman maininnut häntä Asemakaavaopissaan. Perryn lähiömallia sovelsivat arkkitehdit Clarence Stein and Henry Wright Radburnin suunnittelussa (New Jersey 1928-), jonka Meurman mainitsi esimerkkinä uusimmista puutarhakaupungeista. Radburn on tunnettu esimerkki kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja liikennemuotojen erottelusta. Radburnin keskeisiä osatekijöitä olivat suurkortteli, jonka keskelle sijoitettiin laaja puisto, koulu ja leikkikenttä, katujen luokittelu huoltokaduiksi, kokoojakaduiksi ja pääkaduiksi ja yhdysväyliksi, jalankulun ja autoliikenteen täydellinen erottaminen toisistaan. Radburnin lähiön koko määräytyi ala-asteen koulun oppilasmäärän perustella hengeksi. Jokaiseen lähiöön suunniteltiin oma ostoskeskus. Koko kaupungin kulttuurielämän keskus oli sijoitettu alueen keskiosaan ja kaupallinen pääkeskus pääväylän varrelle alueen sisääntulokohtaan. Taloudellisen laman ja muiden syiden takia Radburnin suunnitelmasta toteutui lopulta ainoastaan kaksi suurkorttelia. Puutarhakaupungin, lähiön ja Radburnin periaatteita yhdistettiin 1930-luvulla ns. Greenbelt Towns kaupungeissa, joista toteutettiin kolme: Greenbelt, Maryland; Greenhills, Ohio, ja Greendale, Wisconsin. Greenbelt esiintyi Heikki von Hetzenin pamfletissa esimerkkinä mallikaupungista ja Meurmanin Asemakaavaopissa nimensä mukaisesti vihervyöhykekaupunkina. (Hurme , von Hetrzen 1946, Meurman 1947; )

14 Lewis Mumfordin kaupunkikritiikki 7 Yhdysvaltojen tunnetuimman arkkitehtuurikriitikon, Lewis Mumfordin kirja Kaupunkikulttuuri (1938) ilmestyi ruotsiksi 1942 ja suomeksi Siinä Mumford kuvaili kaupungistumisen vaiheita kasvun ja rappion kiertokulkuna, jonka vastalääkkeiksi hän esitti alueellistamisen. Alueellisen suunnittelun ja tutkimuksen avulla oli Mumfordin mukaan mahdollista luoda parempi fyysinen kaupunkijärjestelmä. Mumford, kuten myös Clarence Stein ja Clarence Perry, oli Regional Planning Association of America -järjestön jäsen. Desentralisaatiota hän piti välttämättömänä ja kaupunkikehityksen uutena muotona mm. Ebenezer Howardin puutarhakaupunki-ideaa. (Hurme 1991 s.37-39, Söderqvist 2008 s.41-43) Greater London Plan 1944 ja Abercrombien neighbourhood unit Puutarhakaupunkiliikkeen pioneerivaiheessa Letchworthin suunnitteluun osallistunut Raymond Unwin vaikutti kirjoituksillaan ja suunnitelmillaan merkittävästi Lontoon seutukaavoitukseen. Puutarhakaupunkien rakentaminen oli esillä mm. useissa komiteanmietinnöissä maailmansotien välisenä aikana. Juuri maailmansodan kynnyksellä esitettiin komiteanmietinnössä teollisuuden ja väestön hajasijoittamista Lontoon alueella. Jälleenrakentamisen myötä ja kaupunkisuunnittelun aseman vahvistuessa julkaistiin v Lontoon noin 4 miljoonan asukaan aluetta koskeva County of London Plan, tekijöinä J.H. Forshaw ja Patrick Abercrombie. Suunnitelman perusajatuksena oli desentralisaatio, keskustan paineiden vähentäminen ja uusien kaupunkiyksikköjen muodostaminen keskustan ulkopuolelle. Suunnitelman mukaan viheralueiden tuli toimia teollisuutta ja asumista erottavina vyöhykkeinä, samoin tuli lähiöt erottaa toisistaan. County of London Plan -suunnitelmaan liittyi hierarkkinen kaavio, jossa tietty suunnittelualue, community, jakautui asukkaan asumalähiöihin neighbourhood units. Alaasteen koulusta muodostui lähiön pinta-alan ja asukasluvun mitoitusta määräävä yksikkö - koulutiellä lasten ei pitänyt joutua ylittämään vilkkaasti liikennöityjä katuja. Lähiön palvelut sijoitettiin lähiökeskukseen, neighbourhood centre. Jokaiseen lähiöön kuului pieni ostoskeskus local shopping centre, julkinen rakennus community building ja esimerkiksi kerhotiloja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia varten. Suunnitelmassa esitettiin myös lähiön jakautumista pienempiin yksikköihin, residential units. (Hurme 1991) Otto-I. Meurman lainasi Asemakaavaoppiinsa Otto Danneskiold-Samsøen kirjasta lähiöjärjestelmän kaavion, joka oli peräisin County of London Plan -suunnitelmasta. MARS-suunnitelman hierarkkinen malli Hurme mainitsee Lontoon alueellisen suunnittelun rinnalla kansainvälisen arkkitehtiryhmän, CIAM:n, englantilaisen arkkitehtiryhmän MARS-suunnitelman, joka aikoinaan herätti kansainvälistä kiinnostusta ja josta Otto-I. Meurman kirjoitti Arkkitehti-lehteen v Kysymyksessä oli teoreettinen malli, jonka laatijana oli mm. arkkitehti Maxwell Fry, ja jonka hierarkkisen rakenteen pienin yksikkö on asukkaan residential unit, seuraava asukkaan lähiö neighbourhood unit. Sitä suurempia alueellisia yksiköitä muodostivat ja asukkaan kaupungit. Suurin kaupunkiyksikkö oli metropolis. Greater London Plan 1944 Patrick Abercrombien johdolla laadittu Greater London Plan oli Suur-Lontoon seutusuunnitelma, joka Hurmeen mukaan sisälsi aineksia howardilaisesta puutarhakaupunkiajattelusta, lontoolaisten yhteisöjen Howardin jälkeen esittämistä kehitysajatuksista ja -malleista sekä maailmansotien välisen ajan useista asumiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyneistä komiteanmietinnöistä. Suunnitelman yhtenä keskeisenä lähtökohtana esitettiin väestön ja teollisuuden desentralisaatio. Abercrombie mainitsi itse saaneensa vaikutteita Howardilta ja Unwinilta, jälkimmäiseltä erityisesti vihervyöhykeperiaatteiden osalta. Unwinilta omaksuttiin Lontoon kasvun ohjaamisen periaatteeksi jatkuva viheralue, jonne sijoitetaan rakennettuja alueita.

15 8 Lontoon yliurbanisoitumista pyrittiin purkamaan jäsentämällä kaupunkirakenne toimintakykyisiksi yksiköiksi siirtämällä osa väestöstä pois pahiten ruuhkautuneilta alueilta. Samalla pyrittiin kasvu ohjaamaan suoraan uusille alueille. (Hurme 1991). Seutusuunnitelma jakautui neljään vyöhykkeeseen; sisempi kaupunkivyöhyke, esikaupunkivyöhyke, vihervyöhyke ja uloin vyöhyke. Abercrombien mukaan asuinalueen suhteellisen omavarainen perusyksikkö oli asukkaan lähiö. Asumistiheys vaihteli tapauskohtaisesti henkeä hehtaaria kohti. Lähiöissä tuli olla virkistysalueita, kouluja, kaupallisia palveluita, julkisia rakennuksia ja teollisuutta. Lähiön tuli rajautua selvästi ja olla riittävän pieni saavutettavuuden kannalta. Kerrostalojen enimmäismääräksi esitettiin 25% asunnoista. Hurmeen mukaan Suur-Lontoon suunnitelman ansioihin kuului mm. lähiöiden soveltamiskelpoisten mallien esittäminen, joita voitiin hyödyntää muuallakin Euroopassa. Suur-Lontoon uloimmalle kehälle vihervyöhykkeen ulkopuolelle ehdotettiin satelliittikaupunkien rakentamista. Valtakunnallisella tasolla alkoi uusien kaupunkien toteuttaminen, ja niiden periaatteita koskeva komiteanraportti esitettiin vuonna Samana vuonna säädettiin vielä uusien kaupunkien perustamista koskeva laki, New Towns Act. Edellä mainitun raportin mukaan uuskaupunkien ryhmittelyn tuli perustua lähiöihin. Jokaisessa lähiössä tuli olla keskusta, jossa oli myymälöitä ja julkisia rakennuksia. Tarjolla tuli olla monitoimitilaa, multi-purpose meeting place, julkisia rakennuksia tuli rakentaa kulttuuripalveluja varten, lapsille ja nuorille tuli rakentaa pelikenttiä ja järjestää kerhotoimintaa. Monitoimikeskusten, community centres, tuli kattaa kaikkien ikäluokkien toimintaa. (Hurme s 174) Ruotsin lähiöperiaatteet Maisema-arkkitehti Thorbjörn Andersson jakaa Ruotsin esikaupunkirakentamisen eri kehitysjakoihin alkaen 1900-luvun alun puutarhakaupungeista kuten Enskede ja Bromma. Tekijän mukaan katutilojen ja puistojen ilmeeseen kiinnitettiin jopa enemmän huomiota kuin yksittäisiin rakennuksiin. Toisen jakson muodostaa maastomuotoihin sopeutettu kapearunkoisten kerrostalolamellien kausi 1930-luvulla, esimerkkeinä Hammarbyhöjden, Hägerstensåsen, Traneberg ja Abrahamsberg. Sitä seuraavat 1940-luvulla lähiörakentaminen, grannskapsstaden, mm. Blackeberg ja Årsta Tukholman seudulla, ja 1950-luvulla tunnelbanestaden, kuten Vällingby. Patrick Abercrombien ja Otto Danneskiold-Samsøen kirjojen rinnalla Lewis Mumford myötävaikutti siihen, että lähiöperiaate omaksuttiin ruotsalaiseen kaupunkisuunnitteluun luvulla virisi Ruotsissa lähiökeskustelu, jota innoitti ns. Uppsalan ryhmän v julkaisema kirja Inför framtidens demokrati, jota tutkijat ovat pitäneet ideologisena pohjana 1940-luvun lähiökeskustelulle Ruotsissa. Siinä Torgny Segerstedt tarkasteli sosiaalisten ns. primääriryhmien, kuten perheiden, hajoamista ja esitti niiden korvaamista uudenlaisilla yhteisön primääriryhmillä. Jöran Curman ja Helge Zimdahl käsittelivät puolestaan kirjoituksessaan Gruppsamhällen ryhmäyhteisöjä. Kirjoittajat esittivät, että asuntoalueet toteutettaisiin siten että muodostuisi ryhmäyhteisöjä. Asuntoalueella tuli olla yhteisiä palveluja kotitöiden rationalisointiin, päiväkoteja ja ala-asteen kouluja sekä valvottuja leikkipaikkoja. Kokoustiloja, lukusaleja ja kirjastoja tuli olla ryhmissä niiden koosta riippumatta, ja niiden tuli sijaita yhteisten liikekeskusten ympärillä. Toisen maailmansodan aikana Göteborgin asemakaavapäällikkönä työskentelevänä Uno Åhrén oli mukana perustamassa keskusteluryhmää, Plan, jonka piiriin liittyi arkkitehtien lisäksi muidenkin alojen edustajia. Åhrén esitti päämääräksi luoda yhteisöjä, jotka kehittäisivät ihmisiä entistä sosiaalisemmiksi ja kriittisemmiksi. Hän esitti ajatuksiaan ja käytännön esimerkkejä asuntososiaalisen mietinnön liitteenä olevassa kirjotuksessa Ett planmässigt samhälle. Åhrénin esimerkit olivat neighbourhood unit ja community centre. Åhrén esitti kaikenikäisille tarkoitettujen vapaa-ajankeskusten rakentamista lähiöiden sydämeen jalankulkureittien solmukohtaan. Näihin sisältyisi kokous- ja opintotiloja, elokuvateatteri, kirjasto, harrastustiloja ja kahvila tai ravintola. Useita lähiöaatteeseen liittyviä kirjoituksia julkaistiin vuonna 1945, mm. Otto Danneskiold- Samsøen selvitys Nutida engelsk samhällsplanering. Selvitys laadittiin Tukholman kaupunki-

16 9 suunnittelulautakunnan tilauksesta ja siinä tarkasteltiin kaupunkisuunnittelua koskevaa lainsäädäntöä, asumista, liikennettä ja palveluja sekä esiteltiin seutu- ja yleiskaavoja. Lähiölle omistettu luku Grannskapsenheten esitti hierarkista mallia, jonka tasot olivat Forshaw n ja Abercrombien esittämät stadsenhet (community unit), grannskapsenhet (neighbourhood unit) ja bostadsenhet (residential unit). Lähiön mitoituksen perusteena oli koulupiiri, tarkoittaen asukasta. Lähiö jakautui 2-6 asumasoluun. Tukholman kaupunkisuunnittelutoimiston johtajan, Sven Markeliuksen johdolla laadittu yleiskaavaselvitys julkaistiin 1945 nimellä Det framtida Stockholm. Julkaisussa viitattiin mm. Lontoon v County of London Plan -suunnitelmaan, Radburniin ja Malmön Friluftsstaden - alueeseen. Muun muassa liikenneongelmien helpottamiseksi esitettiin mahdollisuutena satelliittikaupunkien rakentamista. Ratkaisussa yhdistyisivät pikkukaupungin ja suurkaupungin hyvät puolet. Kaupunkialueen jäsentämiseksi esitettiin asutuksen ryhmittely, jonka lähtökohtana oli yhteisten sosiaali- ja kulttuurilaitosten edellyttämä väestöpohja. Suurehkon koulun koulupiiriä vastaava asukkaan määrä oli esityksen mukaan luonteva kaupunginosan koko, johon tulisi rakentaa oma vapaa-ajan keskus, community centre. Lähiöperiaatetta sovellettiin kaupunginosien sisäisessä jäsentelyssä. Kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen juridiset ja hallinnolliset puitteet uudistettiin 1940-luvulla luovuttamalla kunnille kaavoitusmonopoli ja vastuu asuntotuotannosta. Kaavoitusjärjestelmään luotiin seutu- ja yleiskaavataso. Valtion vastuulle jäi pääoman ohjaaminen asuntotuotantoon. Uusi aikakauslehti Plan muodostui mm. uusien lähiöperiaatteiden foorumiksi, jossa mm. julkaistiin Göran Sidenbladhin artikkeli Grannskapsplanering, dess innehåll och form. Ruotsalaista lähiökeskustelua tutkineet Mats Franzén ja Eva Sandstedt ovat todenneet, että artikkelin ilmestymisen aikoina (1948) oltiin Ruotsissa jo siirtymässä teoriasta käytäntöön. Sidenbladh näki lähiön monitasoisena suunnittelukohteena, joka suunnitellaan sekä toiminnallisena, sosiaalisena että arkkitehtonisena yksikkönä. Hänen näkemyksensä mukaan myös työpaikat kuuluivat lähiöön. Göteborgissa lähiöperiaatetta sovellettiin käytännössä Guldhedenin asuntoalueella, jonka rakentaminen aloitettiin Alue sijaitsee muutaman kilometrin päässä Göteborgin keskustasta, jonne on raitiovaunuyhteys. Guldhedenin esimerkkiin viitattiin suomalaisessa lähiökeskustelussa, ja mm. Heikki von Herzen kirjoitti alueesta yksityiskohtaisen esittelyn. Asemakaavan suunnittelivat Gunnar Wejke ja Kjell Ödeen, rakennuttajaksi perustettiin yhdistys. Toteuttamisessa ja alueella järjestetyn Bo bättre -asuntonäyttelyn toteuttamisessa olivat lisäksi mukana Svenska Slöjdföreningen, Ruotsin valtio ja Göteborgin kaupunki. Guldhedenin keskukseen rakennettiin myymälä- ja ravintolatilojen kehystämä aukio, joka rajautui puistikkoon ja jonka viereen sijoitettiin kollektiiviasumista. Kallioiseen maastoon sijoitettiin väljän kaavan mukaan lamelli- ja pistetaloja. Piste- tai tornitalojen rakentaminen yleistyi Ruotsissa 1940-luvulla. Esimerkkeinä mainittakoon Danviksklippan, jonne rakennettiin yksinomaan tornitaloja. Sitä arvosteltiin Heikki von Hertzenin kirjassa. Lähiöperiaatetta sovellettiin sekä Göteborgin että Tukholman seudun kaavoituksessa. Tukholman seudun lähiöalueista haettiin eniten Suomeen esikuvia ja varoittavia esimerkkejä. Riitta Hurmeen mukaan suomalaisia kiinnosti erityisesti Årstan, Farstan ja Vällingbyn lähiöryhmän kehitys. (Hurme 1991 s 55-63) Esimerkkikuvia: Sven Markelius 1945 Högdalen, keskusta; Tukholman yleiskaava 1953; Vällingby; ABC-kaupunki; Arbetsplatser, Bostäder, Centrum; Raideliikenne; Hässelby Strand; Sven Markelius, Tukholman rakennemalleja; Guldheden, Göteborg; Traneberg, Tukholma Heikki von Hertzen Koti vaiko kasarmi lapsillemme 1946 Alueittain rakentaminen samoin kuin standardointi ja rationalisointi olivat Hetzenin pamfletissa esillä paremman asuinympäristön välttämättöminä osatekijöinä (Hurme s 177)

17 10 3 Lähiömallin soveltaminen Kaivokselassa Tässä luvussa kysytään miten kaupunkisuunnittelun periaatteet siirrettiin käytäntöön. Miten ideat ja ihanteet toteutuivat? Kaivokselan osalta tarkastellaan lähiön syntyvaiheita, luonnoksia, suunnittelua ja toteutusta. 3.1 Lähiömallin soveltaminen Suomessa 1940-luvulta 1960-luvulle Tutkija Riitta Hurme on todennut, että Howardin, Perryn ja Abercrombien mallit eivät sellaisenaan soveltuneet toteutettaviksi Suomeen. Lähiöaate oli peräisin oloista, joissa väestön määrä oli olennaisesti suurempi kuin Helsingin seudulla. Lisäksi tilanne, jossa lähiöaate tuli Suomeen, määräsi varsin pitkälle uusien alueiden rakentamisen kehityssuunnan. Sodanjälkeisissä oloissa oli ensisijaisena pyrkimyksenä asuntojen aikaansaaminen, eikä esimerkiksi palvelutaso ollut yhtä keskeinen kysymys. Suomessa sana lähiö yleistyi Hurmeen mukaan tarkoittamaan kiinteästä kaupunkirakenteesta erilleen rakennettua, varsinaisesta kaupungista riippuvaista asuntoaluetta, jonka olemassaolo perustui kaupungin työpaikkoihin ja palveluihin sekä joukkoliikenneyhteyksiin. Uusien asumalähiöiden suunnittelulle oli ominaista, että ne kaavoitettiin kerralla kokonaisuuksiksi. Rakentamisen jälkeen alueen katsottiin olevan lopullisesti valmis. Lähiön merkityssisältö muotoutui toisenlaiseksi kuin Perryn tai Abercrombien kuvaama neighbourhood unit. Englantilaisten esikuvien mukainen lähiökäsite oli ajankohtainen lähinnä Tapiolan rakentamisen yhteydessä ja käsite mukautui myöhemmin vastaamaan niitä asuntoalueita, joita rakennettiin poiketen Tapiolan mallista. Toisin sanoen, lähiöllä alettiin tarkoittaa asutuksen yleistä ryhmittelyperiaatetta. Pohtiessaan puutarhakaupunkiaatteen ja lähiöaatteen taustalla vaikuttaneita ideologioita Hurme toteaa, että Suomessa lähiöiden suunnittelulle on ollut leimallista pyrkimys tehdä yksiköistä hyvin toimivia ja palvelurakenteeltaan monipuolisia, kansainvälisten lähiömallien ideologisen sisällön jäädessä taka-alalle. (Hurme 1991 s ) 3.2 Kaivokselan vaiheet maakaupasta toteutukseen Pääkaupunkiseudun kasvu Seutukaavaliiton suunnitelmien mukaan muodostaa Kaivokselan asuntoalue erään niistä monista yhdyskunnista, joita tulee syntymään pääkaupungin liepeille kaupungin rajan ulkopuolella (Olli Kivinen 1961) Kaivokselan synnyn taustoja ovat tutkimuksissa ja artikkeleissa käsitelleet Jussi Kautto, Johanna Hankonen ja Leena Korhonen. Lähiörakentamisen tausta- ja vertailuaineistoa pääkaupunkiseudulta tarjoavat esimerkiksi Harry Schulmanin ja Timo Herrasen Helsingin vuoden 1945 jälkeistä rakentumista käsittelevät artikkelit ja Juhana Lahden arkkitehti Aarne Erviä käsittelevä väitöskirja (Kautto 1981, Hankonen 1994, Korhonen 2000, Schulman 2000, Herranen 1997, Lahti 2006) Juhana Lahti on selvittänyt pääkaupunkiseudun ja paikallisten suunnitteluorganisaatioiden kehitystä toisen maailmansodan jälkeen ja Harry Schulman on tarkastellut Helsingin seudun käsitettä suunnittelumaantieteen näkökulmasta. Lahden mukaan puhuttiin ensin Suur-Helsingistä, sittemmin pääkaupunkiseudusta. Helsingin seuduksi alettiin 1950-luvulla kutsua laajempaa aluekokonaisuutta, jonka rajojen sisään jäivät Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava ja Sipoo. Nimike vakiintui Helsingin aluesuunnitelmaliiton, myöhemmin seutukaavaliiton toiminnan myötä. Liiton johtaja Otto Flodin, puhui vuonna 1965 Helsingin metropolitanialueesta. Pääkaupunkiseuduksi alettiin 1960-luvun lopussa kutsua Helsingin, Espoon kauppalan, Kauniaisten kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan muodostamaa kokonaisuutta. (Lahti 2006 Luku 4 s ; Flodin 1965, Lahti 2006 s.63).

18 11 Ote Helsingin seudun ryhmittelykaaviosta vuodelta Kaaviota on myös kutsuttu Flodinin ameebasuunnitelmaksi Helsingin seudun ja sen ympäristön aluesuunnitelmaliiton ensimmäisen toiminnanjohtajan ( ) arkkitehti Otto Flodinin mukaan. Uudenman liiton kartta-arkisto, Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet s.55. Nykyisen Kaivokselan alueelle Sillbölen pohjoisosaan on merkitty 6000 hengen asumasolu, joka liittyy laajempaan Sillbölen hengen asumalähiöön. Sillböle ja sen eteläpuolinen asumalähiö (nykyiset Kaivokselan, Silvolan, Kaarelan, Kannelmäen, Hakuninmaan ja Maununnevan alueet) muodostavat hengen lähiöryhmän luvun alkupuolella ennustettiin, että Helsingistä kasvaisi mannermainen suurkaupunki. Helsingin kasvua koskevat tärkeimmät varhaiset yleissuunnitelmaesitykset olivat Bertel Jungin Suur-Helsinki -suunnitelma (1911), Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga -suunnitelma (1915), Jungin ja Eliel Saarisen Pro Helsingfors -suunnitelma (1918), Birger Brunilan Suur-Helsingin asemakaavaehdotus (1920) ja Suur-Helsingin yleiskaavaehdotus (1923). Näille esityksille oli ominaista, että itse kaupungin lisäksi niissä käsiteltiin sen rajojen ulkopuolella olevia alueita. Samoin Suur-Helsingin asemakaavakysymyksiä käsittelevässä julkaisussa (1945) tarkasteltiin Helsingin lähiympäristön alueellista käyttöä. Taustalla olivat vuonna 1943 käynnistetyt alueliitosneuvottelut.

19 12 Vuonna 1940 pääkaupunkiseudulla oli kaksi kauppalaa (Kauniainen ja Haaga), viisi maalaiskuntaa (Espoon ja Helsingin maalaiskunnat, Oulunkylä, Kulosaari ja Huopalahti) sekä maalaiskuntien alueilla 14 taajaväkistä yhdyskuntaa. Sisäasiainministeriön virkamiehen Yrjö Harvian valmistelema Helsingin alueliitos sai vauhtia sodan seurauksena ja liitosneuvottelut aloitettiin kesällä Juhana Lahden mukaan ainoastaan Helsingin maalaiskunta suhtautui asiaan myötämielisesti ja nimenomaan siitä syystä, että maalaiskunta halusi eroon esikaupunkiasutuksen rasitteista. Suur-Helsingin voidaan katsoa toteutuneen vuoden 1946 alueliitoksessa kun Helsingin kaupunkiin liitettiin Haagan kauppala, Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän maalaiskunnat ja suuri osa Helsingin maalaiskuntaa, muun muassa Tapanilan, Tuomarinkylän ja Viikin kylät. (Lahti 2006,64; Timonen 2003, s ) Helsingin maalaiskunnan rajalle syntyi alueliitoksen seurauksena Etelä-Kaarelan kaupunginosa, kun Helsingin kaupunkiin yhdistettiin osa vanhasta Kaarelan kylästä. Rajan pohjoispuolelle, Kaarelan naapuriksi kaavoitettiin Kaivokselan lähiö. Kaarelan kylän kupeessa sijaitsi Malminkartanon tila, jonka mailla oli 1700-luvulla alettu malmin louhinta ja perustettu kaivos. Sen mukaan Kaivoksela sai nimensä. Vaikka tuleva Kaivoksela sijaitsi noin 12 km päässä Helsingin keskustasta, alue kuului jo varhain seudullisten kasvusuunnitelmien piiriin. Kaikesta päätellen paikalliset maanomistajat olivat 1950-luvulla hyvin perillä Helsingin aluesuunnitelmaliiton laatimista Helsingin seudun ryhmittelykaavioista ja esikaupunkiraideliikenteen suunnitelmista, joissa tuleva Kaivoksela esiintyi kunnalliset rajat ylittävään lähiöryhmään kuuluvana lähiöyksikkönä.(huuhka 1990, 6 Ote Helsingin ja sen lähiseudun paikallisliikennesuunnitelmasta Hans Sahlberg. Helsingin keskustasta suuntautuva pikaraitiotieyhteys kulkee nykyisen Kaivokselan alueen, eli silloisen Gruvan tilan kautta, päättyen maalaiskunnan pohjoisosassa sijaitsevalle Norrin tilalle. Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet s.44.

20 13 Ote V.R. paikallisliikenne, johdinauto ja linja-autoliikenne Hans Sahlberg. Pika- eli kiitotie on merkitty nykyisen Hämeenlinnanväylän kohdalle, sivuten nykyisen Kaivokselan aluetta. Junaratayhteys on merkitty Kaivokselan länsipuolelle. Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet s.45. Maakaupan ja suunnittelun alkuvaiheet Kaivoksela perustettiin Sillbölen tilan maille. Rakennetun ympäristön muotoutumiseen vaikuttivat osaltaan maanomistajat Helsingin seutukaavaliitto, turkulainen Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy, alueen kaavoittaja Olli Kivinen ja rakennussuunnistelusta vastannut arkkitehti Aarne Ehojoki. Sillbölen tilan omistajat, vasta muodostuneen kuolinpesän osakkaat, tekivät ilmeisesti vuonna 1959 eräänlaisen esisopimuksen maakaupasta Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n kanssa, joka sittemmin lopullisessa, yli 50 hehtaarin maa-alueen kaupassa osti maat perustettavien asunto-osakeyhtiöiden nimiin.(kautto 1981). Maanomistajat tilasivat Silvolan kaivosalueen rakennuskaavan nimekkäältä arkkitehdiltä Olli Kiviseltä. Kivisen mukaan johtajat Kurt ja Börje Juslin, maanviljelijä Lars Eklund sekä Ossian Juslinin perikunta kääntyivät hänen puoleensa Seutukaavaliiton suosituksesta. Rakennuskaavaa laadittaessa syntyi kaavan käsittämälle alueelle uusi nimi, Kaivoksela. (Kaivokselan rakennuskaavan selitys )

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009 VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 12.3.2009 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Asia: Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun mahdollisuudet lähiöissä Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine 10.8.2015

Kaupunkisuunnittelun mahdollisuudet lähiöissä Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine 10.8.2015 Kaupunkisuunnittelun mahdollisuudet lähiöissä Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine 10.8.2015 MIKÄ ON LÄHIÖ? Otto I. Meurmanin lainasana : neighbourhood unit= asumakunta, asumalähiö Kerrostaloalue joka

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Vanhan Kaivokselan asemakaava ajanmukaistetaan

Vanhan Kaivokselan asemakaava ajanmukaistetaan Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 30.10.2009 Ilmoitamme kaavoituksen vireilletulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Vanhan Kaivokselan asemakaava ajanmukaistetaan Asemakaavan

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA S U U N N I T T E L U I H A N T E E T RUUTU vs. SPIRAALI / PYSYVYYS (paradigma) vs. MUUTOS (anomalia) SUOMALAISEN SUUNNITTELUIHANTEIDEN KEHITYKSEN

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta. KORSON KESKUSTA Keskustasuunnitelmatyö nro 081400 kaupunginosat Korso 81 ja Metsola 83 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakija Vantaan kaupunkisuunnittelu käynnistää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OAS_Lohja_121006_2[1].doc s. 1/7 LOHJA KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OAS_Lohja_121006_2[1].doc s. 1/7 LOHJA KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OAS_Lohja_121006_2[1].doc s. 1/7 LOHJA KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OAS_Lohja_121006_2[1].doc s. 2/7 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 36 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 15. KAUPUNGINOSA KARHUVUORI, KORTTELI 8, TONTIT 2 JA 3 VALMISTELIJA MARJA KUKKONEN, ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI, PUH. 040 7236112 KAAVA

Lisätiedot

TIEDOSSA OLEVIA HANKKEITA KONALASSA: YLEISKAAVA 2050 ASEMAKAAVOJA LIIKENNESUUNNITELMIA KATUSUUNNITELMIA

TIEDOSSA OLEVIA HANKKEITA KONALASSA: YLEISKAAVA 2050 ASEMAKAAVOJA LIIKENNESUUNNITELMIA KATUSUUNNITELMIA TIEDOSSA OLEVIA HANKKEITA KONALASSA: YLEISKAAVA 2050 ASEMAKAAVOJA LIIKENNESUUNNITELMIA KATUSUUNNITELMIA HELSINGIN KAUPUNKI KARTTAPALVELU SUUNNITELMAT KARTALLA YLEISKAAVA TÄYDENNYSRAKENTAMINEN HONKASUO

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot