Putikon asemakaavan päivitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Putikon asemakaavan päivitys"

Transkriptio

1 Selvitystyö Ahola PUNKAHARJU 2013 PUNKAHARJU Putikon asemakaavan päivitys Kulttuuriympäristöselvitys Raportti FM Teija Ahola Selvitystyö Ahola Mikkeli Tilaaja: Punkaharjun kunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KOHDEALUE MENETELMÄT INVENTOINTITILANNE KAAVAT JA SUOJELUTAVOITTEET PUTIKON HISTORIAA RAJASEUDUN VAIHEITA YKSINÄISTALOASUTUSTA HÖYRYVOIMALLA UUTEEN AIKAAN PUTIKKO RAKENTUU SAHAN JA ASEMAN KYLKEEN KEHITYS VIIME SOTIEN JÄLKEEN KARTTOJA PUTIKON KULTTUURIYMPÄRISTÖSTÄ ARVIOINTI HERKKYYSANALYYSI SUOSITUKSET SUUNNITTELULLE OSA-ALUEKUVAUKSET OSA-ALUE I: LIIKENNE-, TEOLLISUUS- JA RANTA-ALUEET RAUTATIEALUE SAHAN ALUE KARTUNRANTA (SIMPELEEN SATAMA) OSA-ALUE II: KYLÄKESKUSTA KYLÄRAITTI KYLÄSEPÄNTIE - LAAKSOTIE - KETOTIE OSA-ALUE III: YHTIÖN TILA YLÄTALON SEUTU TERVEYSTIEN TALOT OSA-ALUE IV: VANHAN MAANTIEN YMPÄRISTÖ VEIMAREEN (HARJOLA) MAISEMAKOHTA VANHATIEN OMAKOTIASUTUS KOULUMÄKI VANHATIEN TIENVARSIASUTUS LÄHTEET Kansikuva: Putikon asemarakennus, taustalla vanha kaupparakennus. 2

3 1 Johdanto Punkaharjun kunnan tilaama kulttuuriympäristöselvitys tehtiin Putikon kylän asemakaavan ajantasaistamisen tausta-aineistoksi. Kulttuuriympäristöselvitys on alueen tai kohteen historian, ominaisuuksien, toiminnan tai fyysisten muutosten kuvaamista ja selvittämistä maastokäynteihin, kirjallisuuteen ja arkistolähteisiin perustuen. Selvitys sisältää myös yhteenvetoja alueiden tai kohteiden arvosta. Raportin tulosten pohjalta voidaan arvioida suunnitelmien ja rakentamisen vaikutuksia Putikon kylän rakennettuun kulttuuriympäristöön, sen historiallisiin ja taajamakuvallisiin tunnuspiirteisiin ja arvoihin. Lisäksi voidaan arvioida yksittäisten rakennuskohteiden rakennushistoriallista ja maisemallista merkittävyyttä. Asemakaavasuunnittelussa selvityksen tulokset ovat sovellettavissa lähtötietona selostuksessa, kaavakartan sisällössä ja esitystavassa, kaavamääräyksissä, vaikutusten arvioinnissa ja vuoropuhelussa. Työn tilasi Punkaharjun kunta vuonna Selvityksen tutkimusosuudesta, kohteiden arvottamisesta, kaavoitukseen liittyvistä osuuksista ja karttatuotannosta vastasi FM Teija Ahola Selvitystyö Aholasta. Työ laadittiin Sulkavan Palvelut Oy:n alikonsulttina. Valmis raportti luovutettiin tammikuussa Kuva: Tarkastelualue on merkitty karttaan punaisella viivarajauksella. /Opas- ja osoitekartat Savonlinnaseutu 3

4 2 Kohdealue Itäsuomalainen tehdasyhdyskunta Putikko on pieni vientisahan vaikutuksesta muodostunut yhdyskunta Punkaharjulla, Etelä-Savon maakunnassa, Savon ja Karjalan rajamailla. Kuntaliitoksen myötä siitä tuli vuoden 1913 alussa osa Savonlinnan kaupunkia. Kylä sijaitsee Savonlinnasta Parikkalaan vievän valtatien 14 läheisyydessä, noin 42 km päässä Savonlinnasta ja 6 km päässä Punkaharjun kirkonkylästä. Kylä on Savonlinna-Parikkala radan varressa ja rataosuuden vanhoja asemapaikkoja, mutta henkilöliikennettä ei ole ollut vuoden 1991 jälkeen. Tarkastelualueena oleva Putikon kyläalue kuuluu Kauvonniemen maarekisterikylään (404), vain pohjoisin kulma Hieta-ahon kohdalla on Punkaniemen rekisterikylän (412) puolella. Alue rajautuu lännessä Saimaan Puruveden Utrasselkään sekä rannan ja kyläasutuksen välissä kulkevaan Parikkala-Savonlinna rataan. Pohjoisessa kylätaajama päättyy korkokuvaltaan vaihtelevaan, kallioiseen metsään, ja idässä ja etelässä on vastassa maantiet, joista vanhemman varrella on tiivistäkin asutusta ja viljelyksessä olevia maatalousmaita. Merkittävä sahateollisuus päättyi 1980-luvun loppuun mennessä. Parhaimmillaan Putikossa on ollut lähes tuhat asukasta, vuonna 1960 kylätaajamassa asui 448 henkeä, nykyään kyläkeskustan asukasmäärä on noin 250. Kesäisin vapaa-ajan asukkaat nostavat Putikon alueella asukasmäärää huomattavasti. Palvelutarjonta on teollisuustyöpaikkojen menettämisen ja kylän hiljenemisen myötä merkittävästi vähentynyt. Kulttuurihistoriallinen sahakylä Putikon kylän kulttuuriympäristöarvot on tunnustettu jo ensimmäisissä seudullisissa kulttuuriympäristöselvityksissä 1970-luvulla. Museoviraston uusimmassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitysinventoinnissa (RKY 2009) todetaan seuraavaa: Putikon sahayhdyskunta on edustavimpia maassamme. Erityisesti kyläraitin varrella olevat rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Putikon sahayhdyskunta on kasvanut Saimaaseen kuuluvan Utrasselän rannalle. Sahan ympäristöön 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kasvaneessa taajamassa on höyrysahan ja vanhemman vesisahan paikan lisäksi säilynyt asuinrakennuksia, rautatieasema, koulu ja seuraintaloja. Etelä-Savon maakuntakaavassa on koko Putikon tehdasyhdyskunnan alue osoitettu merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Tärkeinä kulttuuriympäristön osaalueina mainitaan asema-alue, saha ja vanha asuntoalue. Putikon nk. Kolikkoinmäen alue on ollut esimerkkikohteena Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tiivistä maaseutuasumista käsittelevässä tutkimuksessa (1997), jossa tavoitteena oli määritellä ja kuvata tiiviisti rakennetun maaseutuympäristön keskeisiä ominaisuuksia sekä fyysisen rakenteen että asumisviihtyvyyden kannalta, ja edistää tiiviin rakennustavan periaatteiden soveltamista myös täydennysrakentamisen suunnitteluun. Teollisuuden jälkeen Putikossa on panostettu matkailun kehittämiseen. Sahan tilan talouskeskuksen rakennuksissa toimii maatilamatkailuyritys, jolle on myönnetty Joutsenmerkki, Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki. Sahan maatilan vanhoissa rakennuksissa on olut matkailu- ja näyttelytoimintaa jo noin 4

5 20 vuoden ajan. Putikko kuuluu eteläsavolaisen matkailureitin Vihreän kullan kulttuuritie käyntikohteisiin. Putikon kylää käsittelevä opastaulu on vanhan rautatieaseman piha-alueella. Rautatieaseman makasiinissa järjestetään kesänäyttelyitä. Lisäksi makasiinin "Rautatiemuseonurkkauksessa" on esillä rautateiden vanhaa esineistöä ja muuta tietoa, johon vierailijat voivat tutustua. Kylälle on tehty (1997) noin 1,2 km pituinen kävelyreitti, jonka varrella sijaitsevissa opastauluissa kerrotaan kylän vanhempaa ja uudempaa historiaa. Opasteet on tarkoitus kunnostaa kevääksi Putikon kylän sahanjälkeistä elämää väritti aktiivinen, jopa kansainvälinen yhdistystoiminta. Kylälle perustettiin kylätoimikunta vuonna Saman vuoden elokuussa Putikossa järjestettiin Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden (E.A.S.A.) tapaaminen teemalla: "Arkkitehtuuri ja luonto". Kylässä vieraili viikon ajan yli 500 arkkitehtiopiskelijaa opettajineen 24 maasta. Vuonna 1989 perustettiin Gruppo Putikko ry. muun muassa Putikon kylän vanhan omaleimaisen ilmeen säilyttämiseksi. Yhdistyksen toiminta panosti kansainvälisyyteen ja se järjesti kahteen otteeseen 1990-luvun alkupuoliskolla kylälle kansainvälisen vapaaehtoisen työleirin. Vuonna 1992 Putikko valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi. Gruppo Putikko ry:n toiminta päättyi vuonna 1999, eikä kylätoimikuntakaan ole toiminut enää 2000-luvulla. Kylällä on kuitenkin jatkunut yhteistyö julkisten liikenneyhteyksien parantamisen puolesta, etenkin VR:n suuntaan liikennepaikan uudelleen avaamiseksi. 5

6 3 Menetelmät Tehtävänä oli laatia selvitys Putikon kyläkeskustan kulttuurihistoriallisista tunnuspiirteistä ja nykytilasta sekä osoittaa historiallisia, maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja omaavat alueet ja kohteet. Asetettu tavoite edellytti alueen kehitysvaiheiden ja rakennetun kulttuuriympäristön nykytilan selvittämistä. Työmenetelminä käytettiin maastokäyntejä, valokuvadokumentointia, rakennusinventointia, karttahistoriallista ja kirjallisuusselvitystä sekä haastatteluja. Rakennettujen alueiden nykytilasta kerättiin havaintoaineistoa maastokäynnein. Tarkasteltiin rakennetussa ympäristössä näkyvien eri aikavaiheiden tunnistettavuutta (säilyneisyyttä), alueellista eheyttä ja erityisiä tunnusmerkkejä, kuten arkkitehtonisia, historiallisia ja ympäristöllisiä erityispiirteitä. Alueen kehitysvaiheita selvitettiin kirjallisuudesta ja vanhoilta kartoilta. Tarkasteltavina teemoina olivat: asutushistoria eli kantatalot, kaavoitushistoria, liikenne, teollisuus sekä yhdistystoiminta. Lähdeaineistona olivat mm. teollisuusja kuntahistoriat, jotka Punkaharjulla kattavat aikakauden Kerimäen osana, sekä vanhat kartat ja rakennusvalvonnan lupa-asiakirjat. Karttahistoriallisen selvityksen ja nykyistä maankäyttöä kuvaavien tietoaineistojen avulla tehtiin kuvallisia esityksiä kyläympäristön historiallisista piirteistä, muutoksista sekä nykytilasta. Kulttuuriympäristöselvityksen maastotyöt tehtiin syksyllä Tilattu työ ei sisältänyt rakennusinventointia, minkä vuoksi haastattelut eivät kattaneet systemaattisesti kaikkien kohdekiinteistöjen omistajia, eikä kohteista tehty erillisiä inventointilomakkeita. Alueen valtakunnallisen merkittävyyden vuoksi raporttiin kirjattiin kuitenkin ylös tavallista tarkemmin haastatteluissa saatuja tietoja rakennusten käyttö- ja korjaushistoriasta, sekä myös vanhoista asukkaista ja heidän ammateistaan taustoittamaan yhdyskunnan vanhaa elinkeinorakennetta sekä Putikon rakennetun ympäristön erityisluonnetta. Haastattelutietoja saatiin kyläinformanteilta sekä niiltä omistajilta, jotka tavattiin maastopäivinä tai joihin oltiin puhelimitse yhteydessä. Rakennuksia koskevia historiatietoja kerättiin myös kirjallisuudesta, vanhoilta kartoilta sekä aikaisemmin tehdyistä selvityksistä, joiden tietoja samalla myös päivitettiin. Arvokasta tietoa alueen rakennusten historiasta saatiin erityisesti Olli Auviselta, Esteri Ikäheimoselta, Marjatta Riikoselta, Raymond Sirkiältä ja Hannu Sairaselta. Raportti sisältää johtopäätökset siitä, mitä historiallisia ja ympäristöllisiä arvoja kulttuuriympäristöt sisältävät ja mikä on arvotekijöiden tämän hetkinen tila. Tilaajalle luovutettiin raportti, joka muodostuu tekstiosiosta, valokuvista ja karttakuvaliitteistä, ja kaikki aineistot ml. laaja valokuva-aineisto levykkeellä sähköisessä muodossa tallennettuna. 6

7 4 Inventointitilanne Museoviraston päivittämä inventointi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (RKY) valmistui vuonna Punkaharjun Putikon kylä on inventoinnissa mukana aluekohteena: Putikon sahayhdyskunta (kattaa koko tarkastelualueen) Kuva: RKY-alueen rajaus / Kartta: Museoviraston RKY-sivusto ( ) 7

8 Punkaharjun kunnan rakennusperintöä inventoitiin seutukaavaa varten ja 80-luvuilla, tietoja tarkistettiin Etelä-Savon maakuntakaavaa (YM ) varten. Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmään on viety seuraavat rakennus- ja aluekohteet: Id Kohde karttanro Ylätalo Putikon saha Putikon rautatieasema Harjola Putikon sahan konttori Putikon suojatalo Putikontie 35 (Sininen talo) Putikon tila eli vanha koulu Toivola 9 Id Alue Putikon sahayhdyskunta Taipaleen tie (vanha Viipurintie - Vanhatie) Kuva: Vanhat rakennusinventointikohteet / Kartta: Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmä ( ) Nro 3 eli asema sekä nro 8 Putikon tila merkitty väärään paikkaan (numerointi viety oikeaan paikkaan) 8

9 5 Kaavat ja suojelutavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 :ään perustuen päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on tarkistettu ja se on tullut voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Päätös perustui maisemaaluetyöryhmän mietintöön vuodelta 1992: Osa I Maisemanhoito ja Osa II Arvokkaat maisema-alueet (AM). Tarkastelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Museoviraston päivittämä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointi (Rakennettu kulttuuriympäristö RKY) on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Tarkastelualueelta on mukana seuraava aluekokonaisuus: Putikon sahayhdyskunta Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Vahvistamatta jääneitä alueita ei sijaitse tarkastelualueella. Maakuntakaavassa Putikon kylätaajamaa hallitsevat alueen kulttuuriympäristöarvojen sekä kylän kautta kulkevien liikenneväylien merkinnät. Kaikki keskustasta aikaisemmin inventoidut rakennusperintökohteet sisältyvät aluekokonaisuuteen, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä mav 552 eli kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä aluekokonaisuus: Putikon taajaman vanhat osat Aluevarauksen sisältä on mainittu yksittäisinä kulttuuriympäristökohteina: Putikon rautatieasema, Ylätalo, Putikon saha, Putikontie 35 (eli Lassila) ja Harjola sekä Taipaleentie ja sillat (eli nykynimeltään Vanha Viipurintie Vanhatie). Salpalinjan eli Salpa-aseman linnoitteisiin kuuluvat puolustusvarustukset on merkitty sinisin ruuduin. Kylän halki kulkee yhdysrata Huutokoski-Parikkala (yr ) ja valtatie 14 Juva-Parikkala (vt ) eli Punkaharjuntie. Lisäksi satamaan johtaa laivaväylä ja satama on osoitettu uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikaksi (ls ). Vanhatien varressa on aluevaraukset päävesi- ja runkoviemärijohtojen yhteyslinjoille. Valtatie 14 on merkitty matkailutieksi (Vihreän kullan kulttuuritie). 9

10 Merkintää liittyy kehittämissuositus: Matkailutiehen kytkeytyviä matkailupalveluja kehitetään siten, että huomioidaan maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta (YM ) Etelä-Savon maakuntaliitto. Kuva: Karttaote kulttuuriperintökohdekartasta, joka on voimassa olevan Etelä- Savon maakuntakaavan asiakirjoja. Valtakunnallisesti merkittävän Putikon sahayhdyskunnan aluerajauksen pohjoisreunalta löytyvät siniset viivamerkinnät 10

11 osoittavat Salpalinjan varustusrakennelmia. Varustusten tilanteesta tarkempaa tietoa vuoden 2012 arkeologisesta inventoinnista (Mikroliitti Oy). / Karttaote Etelä-Savon maakuntaliitto, kuntakohtainen kulttuuriperintökartta ( ) Putikon tilaa koskeva merkintä on virheellinen, kohde on radan pohjoispuolella. Yleis- ja asemakaavat Putikon kyläalueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Ensimmäinen koko kylätaajamaa koskeva asemakaava (Putikon rakennuskaava) vahvistettiin , suunnittelijana Kouvolan maanmittaustoimiston maanmittausinsinööri Aaro Eerolainen. Asemakaava käsitti korttelit 1-22, 23-31, sekä erikoisalueita kuten liikennealueet (LR, LP). Kuva: Vuonna 1967 vahvistettu Putikon ensimmäinen asemakaava (pienennös). Ensimmäinen kaavamuutos koski sahalle vievän tien ja radan risteysaluetta korttelissa 24. Muutos vahvistettiin Seuraava Putikon rakennuskaavan muutos ja laajennus vahvistettiin (suunnittelijana Tuomas Kettunen). Vuonna 1993 tehty kaavamuutos koski kaavateiden nimimuutoksia. Kaavoissa varatut uudet teollisuusalueet ovat jääneet toteuttamatta, mutta kaikilla uusilla pientaloalueilla on tontteja otettu käyttöön, joskin yksikään lenkkikatu- tai kampakatukortteli ei ole kokonaan toteutunut. Kylän vanhimmat 11

12 asuntoalueet ovat suurelta osalta ennallaan. Eli kaava, jossa lähtökohtana ei ollut kylän ominaisluonteen vaaliminen, on tältä osin jäänyt suunnitelmaksi ja 80-lukujen omakotiasutuksen lisäksi ovat pienipiirteisen kylän luonnetta muuttaneet liikenneverkon uudistustyöt. Jo 1960-luvun kaavassa osoitettu varaus uudelle tielle sahan ja valtatien välille on rakennettu kylän eteläpuolelle rinnemetsikköön. Lisäksi vanha kyläraitti asemalle on levennetty 12-metriseksi ja asfaltoitiin kyläläisten vastustuksesta huolimatta 1990-luvun alussa. Kuva: Ote vuoden 1967 asemakaavasta. Suunnitelmassa vanhan rakennuskannan odotettiin väistyvän, ja esimerkiksi sahan konttori- ja kauppatalo on jäänyt etupihaksi merkitylle alueelle tiealueen ja uuden rakennusalan väliin. Teollisuuden raskasliikennettä varten tehty leveä tie tuli rakennetuksi kuvassa näkyviltä kohdin vanhan kapean ja mutkittelevan tieuran kohdille. Kaavan pohjakartalta voi paikantaa tien alta puretuksi tulleet kaksi sahan työväen asuinrakennusta. Sahalta asemalle vievää vanhaa kylätietä perusparannettiin, mutta ei aivan kaavassa varattuihin mittoihin. Vuoden 1986 asemakaavassa osoitettiin sr merkinnällä historiallisesti ja ympäristökuvan säilymisen kannalta tärkeiden rakennusten rakennusalat. Asemakaavamerkintä sisältää seuraavat määräykset: Rakennusalalla olevaa rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja ympäristökuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on pyrittävä korjaamaan mahdollisesti aikaisemmin suoritetut suojelutavoitteiden vastaiset toimenpiteet. Rakennuksen ullakolle saa sijoittaa kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämättä rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä tiloja. Kaavan aluemerkintä s osoittaa suojeltavan alueen. Kaavamerkinnän määräys on seuraavanlainen: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat tai vaarantavat nykyisen ympäristön säilymistä. 12

13 Asemakaavoissa suojeltaviksi kohteiksi (20) ja alueiksi (2) on osoitettu: Nimi Rno Kaavamerkintä Vanhakartano 5:89 sr Ylätalo, päärakennus 5:72 sr Ylätalo, piharakennus 5:72 sr Ylätalo, karjarakennus 5:72 sr Ylätalo, ent. meijerirakennus 5:72 sr Metsäpelto, asuinrakennus 5:70 sr Terveystalo 5:24 sr Terveystie, asuintalo 5:54 sr Terveystie, asuintalo 5:80 sr Terveystie, asuintalo 5:79 sr Petäjikkö, asuinrakennus 5:55 sr Kauppapiha, päärakennus 5:88 sr Kauppapiha, asuinrakennus 5:88 sr Kauppapiha, ulkorakennus 5:88 sr Nasaret, asuinrakennus 6:136 sr Kiviharju, asuinrakennus 6:70 sr Brunola, aseman piha-alue 6:70 s Brunola, asemarakennus 6:149 sr Brunola, makasiini 6:149 sr Suoja 6:34 sr Harjola, pihapiiri 6:108 s Harjola, päärakennus 6:108 sr Vuonna 1994 valmistui Putikon kylälle toivottua rakennuskaavan muutosta varten YVA-selvitys eli ympäristövaikutusten arviointiselvitys, laatijoina arkkitehti Hannu Nieminen ja arkkitehti Frèdèric Bonnet. Kaavamuutosta olivat anoneet Putikon maanomistajat. Työn valvontaryhmään kuuluivat ylitarkastaja Liisa Tarjanne ympäristöministeriöstä, ylitarkastaja Marja-Liisa Kalliokoski ympäristöministeriöstä ja ylitarkastaja Leena Lusa Mikkelin lääninhallituksesta. Putikkoa koskeva YVA oli pilottityö, jolla oli tarkoitus selvittää tarvitaanko pienen kyläyhteisön kaavoituksessa ympäristövaikutusten arviointia, mitkä ovat tärkeimmät ympäristötekijät pienessä mittakaavassa, miten sosiaaliset, kulttuurija muut vaikutukset selvitetään ja miten ne voidaan kaavassa tai kaavamuutoksessa ottaa huomioon. YVA-selvitykseen sisältyvän analyysin kyläkeskustasta ja suunnitelmat Putikon kehittämiseksi laati ranskalainen arkkitehti Frèdèric Bonnet, joka oli tutustunut kylään 1980-luvun lopulla Putikossa järjestetyillä kansainvälisten arkkitehtiopiskelijoiden työleireillä. Vuonna 1992 valmistui hänen arkkitehtuurin diplomityönsä nimellä Putikko Pariisi. YVA-selvitykseen sisältyvät luonnokset kyläkeskustan tiivistämiseksi vanhan kylämiljöön ehdoilla antavat edelleen hyviä ideoita asemakaavalliseen tarkasteluun. 13

14 Kuva: Kartta Putikon kehittämisen pääsuunnista ja pisteistä. Laatinut arkkitehti F. Bonnet. Putikon YVA-selvitys, 1992 Erityislait ja Rautatiesopimus 1998 Tarkastelualueella ei ole rakennussuojelulailla (1985/60) suojeltuja kohteita eikä rakennuksia, jotka olisi suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Alueella ei myöskään ole kirkkolain (1054/1993) nojalla suojeltavia kirkollisia rakennuksia. 14

15 Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä (muinaisjäännösrekisteri ) esihistorialliselta ajalta, mutta sen sijaan kylän mäkialueilla on historiallisen ajan muinaisjäännöksiksi luokiteltuja toisen maailmansodan aikaisia Salpalinjaan kuuluvia varustuksia. Näistä arkeologisista kohteista on tehty oma selvityksensä vuoden 2012 lopulla (Mikroliitto Oy / Antti Bilund) Ympäristöministeriö, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Valtion kiinteistölaitos, VR-yhtymä Oy ja Metsäntutkimuslaitos ovat tehneet sopimuksen menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Sopimus käsittää 115 kohdetta, joissa on 872 rakennusta 85 kunnassa. Punkaharjulta sopimukseen sisältyvät seuraavat kohteet: Id Nimi Rno Putikon rautatieasema Punkaharjun rautatieasema-alue Tuunaansalmen ratavartijan pihapiiri Putikon sopimuskohteeseen kuuluvat rakennukset: Asemarakennus Rautatiesopimus 1998 (Hyväksytty) Talousrakennus Rautatiesopimus 1998 (Hyväksytty) Tavaramakasiini Rautatiesopimus 1998 (Hyväksytty) Yleisökäymälä Rautatiesopimus 1998 (Ei määritelty) Kuva: Putikon rautatieaseman rakennukset / Kartta: Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Museovirasto 15

16 6 Putikon historiaa Seuraavaksi käydään läpi Putikon alueen asutuksen ja rakentamisen historiaa. Lähteinä on käytetty vanhoja karttoja, valokuvia, lähdekirjallisuutta ja rekisteritietoja. Ne kulttuuriympäristön elementit, joiden nykytilaa ja arvoa käsitellään tarkemmin luvuissa 9-12, on luetteloitu kunkin tarkastelujakson alkuun. Kohdealueena oleva Punkaharjun Putikon kylä kuuluu suurimmaksi osaksi Kauvonniemen rekisterikylään (404). Tarkastelualueen pohjoisin kulma Hietaahon kohdalla kuuluu Punkaniemen rekisterikylään (412). Punkaharjun seurakunta itsenäistyi Kerimäestä vuonna 1922 ja aloitti toimintansa Vuoden 2013 alussa Punkaharju liittyi Savonlinnan kaupunkiin. Utrasveden Putikonlahden pohjukassa sijaitseva kyläalue on kokenut kaksi merkittävää, edelleen todennettavissa olevaa muodonmuutosta. Ensimmäinen tapahtui 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella, kun höyrysahan ja Savonlinna- Elisenvaara radan asemapaikan perustaminen harvaan asuttuun maalaiskylään synnytti lyhyellä ajalla myös tiiviin kyläasutuksen palveluineen. Höyrysahaa edeltäneen vesisahan toiminta ei ollut muuttanut merkittävämmin alueen asutusrakennetta tai maisemia ja 1800-luvuilla. Toinen muodonmuutos on edelleen käynnissä luvun lopulla alkanut teollisuuden, työpaikkojen ja palvelujen häviäminen sekä asukasmäärän lasku näkyy kylän toiminnallisella puolella ja samalla kyläkuvassa. Muutokset fyysisessä ympäristössä ovat olleet lähinnä yleisilmeen heikentymistä, joka johtuu hiljentyneestä teollisuusalueesta, asutukseen liittyneiden puutarhojen ja viljelyspalstojen umpeenkasvusta sekä rakennusten käyttötarkoitusmuutoksista ja paikoin rakennuskannan ränsistymisestä. Ennen teollisuuden loppumista laaditut maankäyttösuunnitelmat uusista teollisuusalueista tai asuntoalueiden tehokkaammasta rakentamisesta eivät ole toteutuneet. Liikenneverkkomuutoksilla on ollut vaikutusta perinteiseen kyläkuvaan, mutta kaiken kaikkiaan kyläkeskusta on säilyttänyt hyvin alkuperäisen kylärakenteensa sekä eri osa-alueiden tunnusmerkit. Kylä jakautuu asemanseutuun ja asemalle vievään liike-elämää keskittäneeseen raittiin, sen ja sivuteiden varsilta löytyvään vanhaan kyläasutukseen, rannan teollisuusalueeseen, sahan yhtiön rakennustoiminnan leimaamiin kyläalueisiin sekä jälleenrakennuskauden nauhamaisesti teitä reunustaviin asumusryhmiin. Uudet omakotialueet jäävät ydinalueen reunamille metsänympäristöön. 6.1 Rajaseudun vaiheita Putikon vanha vesisahan paikka Vanha Savon ja Karjalan välinen maantie Asutuksen puolipysyvä luonne, uudisasutus ja sotien aiheuttama autioituminen luonnehtivat rajaseutuun kuuluvan Kauvonniemen varhaista asutushistoriaa. Utrasveden itärannalla sijaitseva kylä kuului alueeseen, joka Täyssinän rauhassa 1595 liitettiin Ruotsin valta-alueisiin. Rajamaa sai vähitellen uusia asukkaita savolaisista, jotka olivat jo pitkään riidelleet alueen eränautinnoista Käkisalmen karjalaisten kanssa; asutustoiminta oli turvallisuus- ja veropoliittinen toimi, jolla oli kruunun hyväksyntä luvulle ennen maantarkastusta kylällä oli kolme maakirjataloa, mutta vuosisadan loppupuolella kylä menetti kaikki entiset asukkaansa ja maat siirtyivät Moiniemessä säteriään pitävän everstiluutnantti von Burghausenin omistukseen; von Burghausenin lahjoitusmaakausi päättyi

17 Turun rauhassa 1743 Kauvonniemi muun kaakkoisen Suomen mukana, josta myöhemmin käytetään nimitystä Vanha Suomi, siirtyi venäläisille. Ruotsin menetettyä koko Suomen Venäjälle vuonna 1809 järjestettiin alueen hallinto autonomian pohjalle, ja vuonna 1812 yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan myös Vanha Suomi. Ensimmäinen vesisaha perustettiin 1770-luvulla Putikonjoen varteen ja luvulla sahan yhteyteen oli henkikirjattu 15 henkeä. Isossajaossa, 1800-luvun alkupuolella, Kauvonniemen silloinen maakirjatalo jaettiin neljäksi kantataloksi (mm. Ollila nro 4). Kylään liitettiin myös maita Pitkälästä ja Kulennoisesta, ja näille maille, jotka olivat olleet pääkyliensä takamaita, muodostettiin viisi kantataloa, mm. kohdealueella Putikossa sijaitsevat Putikko nro 5 ja Putkola nro 6. Kaiken kaikkiaan Kauvonniemi sai isossajaossa 10 kantataloa. Putikonlahti on sijainnut vanhojen Savon ja Karjalan välillä kulkeneiden reittien varrella. Vesistöt muodostivat pitkään ensisijaiset kulkuväylät valtakunnan itäisellä kulmalla. Talvisin käytettiin jääteitä, ja mm. yksi Savon ja Karjalan välinen reitti suuntautui etelästä Putikonlahden yli Punkaharjun kautta Savonlinnaan luvulla maareitit olivat kapeita kulku-uria, joita pitkin pystyi kulkemaan jalkaisin, ratsain tai purilailla. Esimerkiksi Savonlinnasta Punkaharjun kautta oli huono kulku-ura Käkisalmeen ja Viipuriin. Ensimmäinen yleinen maantie Olavinlinnan ja Viipurin linnan välillä kulki Puumalan ja Sulkavan kautta, tie toimi myös ensimmäisenä postireittinä. Savonlinnan seudun kuuluessa Viipurin lääniin, ja etenkin sen jälkeen kun alue jäi vuonna 1743 Venäjän puolelle, oli Kerimäen seudulla käytössä Karjalan kauppatie, joka mutkitteli Punkaharjun ja Kauvonniemen (Putikon) kautta ja kiersi sen jälkeen vielä Parikkalan Kirjavalan kautta Tyrjän kylälle, jossa tie yhtyi Käkisalmi-Sortavala -tiehen. Kuva: Punkaharjun seutu on kuulunut Viipurin lääniin luvun alkupuolelta peräisin olevassa kartassa näkyy vanha yleinen maantie, joka mutkitteli Savosta Karjalaan Kauvonniemen (Putikon) kautta. Näihin aikoihin tie on toiminut myös postireittinä. /Viipurin läänin kartta, 1800-luvun alkupuoli. Jyväskylän yliopisto Vanhat kartat sivusto. 17

18 Kasvava Pietarin kaupunki lisäsi 1700-luvulla taloudellista toimintaansa Venäjän puoleisella Saimaan alueella. Näihin aikoihin sahateollisuutta ei Venäjällä vielä tiukasti valvottu vaan pikemminkin toimialan annettiin kehittyä vapaasti ja sitä pyrittiin edistämään. Putikko oli yksi niistä kymmenistä sahalaitoksista, jotka perustettiin Vanhaan Suomeen kyseisenä vuosisatana. Perustamisajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta joka tapauksessa saha oli olemassa vuonna 1779 (verotarkistuspöytäkirja). Putikon sahan toiminta keskeytyi, kun vuonna 1798 julkaistun määräyksen myötä kaikkien Vanhan Suomen sahojen oli lopetettava toimintansa. Ennen sahan uudelleen käynnistämistä ehti Venäjä vallata Ruotsilta koko Suomen. Näihin aikoihin oli Putikon tila sahoineen siirtynyt viipurilaisen kauppiaan G. J. Heijnon ja eversti von Myllerin omistukseen. Kauppias Heinjo oli silloisen Viipurin huomattavimpia liikemiehiä. Hän sai hakemuksesta Kuopion läänin maaherralta luvan Putikon sahan toiminnan uudelleenkäynnistämiseen vuonna Kuva: Putikonlahden kautta kulki talvitie. / Viipurin läänin kartta. Von Knorringin Vanha Suomi Yksinäistaloasutusta Putikon ja Putkolan kantatalojen paikat ja vanhat kotipellot Putkolan kantatalon ja lahden rannalla sijainneen torpan välinen tie (nykyään kylän pääraittina) Vesisahan toiminta ei vielä 1800-luvun alkupuolella merkittävästi vaikuttanut Kauvonniemen kylän asutusrakenteeseen. Alueella oli harvakseltaan maataloja ja asutus keskittyi vanhan maantien tuntumaan. Isojako, jolla pyrittiin yhdistämään talojen maat jälleen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, toimitettiin Kauvonniemen kylässä ajalla Tarkastelualueelle on kolmen kantatalon maita. Kantatalon nro 4 maa-alue oli tarkastelualueen osalta asumaton isojaon aikaan. Vanha asutus (Ollila) sijaitsi pohjoisempana. Isossajaossa 1842 kantatalo halottiin 18

19 kolmeen osaan. Tuolloin perustetusta Läävämäen tilan maista erotettiin luvun alkupuolella monet Kolikkoinmäeksi kutsutun alueen palstoista. Vanhan jakotoimituksen vaikutus näkyy edelleen kylärakenteessa, sillä Kyläsepäntie on rakennettu yhdelle Ollilan osatalojen (4:2 ja 4:3 Läävä) rajalinjoista. Pitkälän kylästä Kauvonniemeen liitetty Pitkälä nro 2 sai isossajaossa maakirjanumeron 5 (Putikko). Isojakokartoissa talolla oli jo asuttu tonttimaa ja peltomaita nykyisen Vanhakartano -nimisen kiinteistön kohdalla sekä jo jakotoimituksen aikaan toimineen vesisahan ympäristössä (Ylätalon luoteispuolella) luvun aikana Putikon tilan ja sahan omistajina olivat sahankirjuri David Mölsä, savonlinnalainen kauppaneuvos Johan Kolis, viipurilainen puutavaraliike Rundgren & Söderman ja viipurilainen konsuli Pehr Gustaf Axel Hagman. Asutusta ja viljelymaata oli myös Pitkälä nro 1:n maista muodostetulla Kauvonniemi nro 6:n mailla (Putkola), sittemmin Harjolana tunnetun tilakeskuksen kohdalla. Tilalla oli myös torppia. Niistä yksi pienine peltotilkkuineen sijaitsi Putikonlahden rannalla, suunnilleen aseman ja osuuskaupan välillä. Torpan ja tilan välillä kulki tilustie, josta myöhemmin muodostui kylälle pääraitti luvun alkuvuosina alkoi pienten palstojen erottaminen teollisuustyöväestölle. Putkolan torppa Putkola (Harjola) Kuva: Kauvonniemi nro 6 (Putkola, myöh. Harjola) isojakokartta, , / Maanmittauslaitos 19

20 Vanha maantie Parikkalan Kirjavalan kautta Karjalaan, Käkisalmen- Sortavalan tielle. Vesisaha Putikko (vanha tilakeskus) ja vanha maantie Viipuriin. Kuva: Kauvonniemi nro 5 (Putikko) isojakokartta, , Karttaan on myöhemmin lisätty suunnitellun radan vaatima maa-alue. / Maanmittauslaitos Kuva: Kauvonniemi nro 4 isojakokartta, , / Kansallisarkisto. Talon itäreunalla kulkevan tien toisella puolen oli Punkaniemen kylän talon nro 2 maata, ja tarkastelualueelle jäävä Hieta-ahon paikka on asutettu nähtävästi 1900-luvun alussa. 20

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Putikon asemakaavan muutos, Punkaharju 23.5.2014

Putikon asemakaavan muutos, Punkaharju 23.5.2014 Putikon asemakaavan muutos, Punkaharju 23.5.2014 Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot 2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala 23.5.2014 Asemakaavoitus. Putikon asemakaavan muutos, kaavaselostus TEKNINEN LTK. PVM. 3.6.

Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala 23.5.2014 Asemakaavoitus. Putikon asemakaavan muutos, kaavaselostus TEKNINEN LTK. PVM. 3.6. Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala 23.5.2014 Asemakaavoitus Putikon asemakaavan muutos, kaavaselostus SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PUTIKON ASEMAKAAVAN MUUTOS, PUNKAHARJU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen. Kaavan nimi: Kauttuan keskuksen asemakaavan muutos Luonnos nähtävillä 13.4.-14.5.2015 Kooste saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Kaavatoimikunta Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 1.2.2011 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MIKKELIN KAUPUNKI Nuijamiehen kaupunginosassa VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.09.2009 Mikkelin kaupunki/kaupunkisuunnittelu / tm TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa

Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa Kulttuuriympäristö kunniaan LAHTI 5.3.2012 Hämeen ELY-keskus, arkkitehti Annu Tulonen, alueidenkäyttöyksikkö 8.3.2012 1 Kysymyksiä Miten kaavoituksen eri osapuolet,

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN RAUTATIEASEMAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN RAUTATIEASEMAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN RAUTATIEASEMAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kyrön taajaman

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot