Putikon asemakaavan päivitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Putikon asemakaavan päivitys"

Transkriptio

1 Selvitystyö Ahola PUNKAHARJU 2013 PUNKAHARJU Putikon asemakaavan päivitys Kulttuuriympäristöselvitys Raportti FM Teija Ahola Selvitystyö Ahola Mikkeli Tilaaja: Punkaharjun kunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KOHDEALUE MENETELMÄT INVENTOINTITILANNE KAAVAT JA SUOJELUTAVOITTEET PUTIKON HISTORIAA RAJASEUDUN VAIHEITA YKSINÄISTALOASUTUSTA HÖYRYVOIMALLA UUTEEN AIKAAN PUTIKKO RAKENTUU SAHAN JA ASEMAN KYLKEEN KEHITYS VIIME SOTIEN JÄLKEEN KARTTOJA PUTIKON KULTTUURIYMPÄRISTÖSTÄ ARVIOINTI HERKKYYSANALYYSI SUOSITUKSET SUUNNITTELULLE OSA-ALUEKUVAUKSET OSA-ALUE I: LIIKENNE-, TEOLLISUUS- JA RANTA-ALUEET RAUTATIEALUE SAHAN ALUE KARTUNRANTA (SIMPELEEN SATAMA) OSA-ALUE II: KYLÄKESKUSTA KYLÄRAITTI KYLÄSEPÄNTIE - LAAKSOTIE - KETOTIE OSA-ALUE III: YHTIÖN TILA YLÄTALON SEUTU TERVEYSTIEN TALOT OSA-ALUE IV: VANHAN MAANTIEN YMPÄRISTÖ VEIMAREEN (HARJOLA) MAISEMAKOHTA VANHATIEN OMAKOTIASUTUS KOULUMÄKI VANHATIEN TIENVARSIASUTUS LÄHTEET Kansikuva: Putikon asemarakennus, taustalla vanha kaupparakennus. 2

3 1 Johdanto Punkaharjun kunnan tilaama kulttuuriympäristöselvitys tehtiin Putikon kylän asemakaavan ajantasaistamisen tausta-aineistoksi. Kulttuuriympäristöselvitys on alueen tai kohteen historian, ominaisuuksien, toiminnan tai fyysisten muutosten kuvaamista ja selvittämistä maastokäynteihin, kirjallisuuteen ja arkistolähteisiin perustuen. Selvitys sisältää myös yhteenvetoja alueiden tai kohteiden arvosta. Raportin tulosten pohjalta voidaan arvioida suunnitelmien ja rakentamisen vaikutuksia Putikon kylän rakennettuun kulttuuriympäristöön, sen historiallisiin ja taajamakuvallisiin tunnuspiirteisiin ja arvoihin. Lisäksi voidaan arvioida yksittäisten rakennuskohteiden rakennushistoriallista ja maisemallista merkittävyyttä. Asemakaavasuunnittelussa selvityksen tulokset ovat sovellettavissa lähtötietona selostuksessa, kaavakartan sisällössä ja esitystavassa, kaavamääräyksissä, vaikutusten arvioinnissa ja vuoropuhelussa. Työn tilasi Punkaharjun kunta vuonna Selvityksen tutkimusosuudesta, kohteiden arvottamisesta, kaavoitukseen liittyvistä osuuksista ja karttatuotannosta vastasi FM Teija Ahola Selvitystyö Aholasta. Työ laadittiin Sulkavan Palvelut Oy:n alikonsulttina. Valmis raportti luovutettiin tammikuussa Kuva: Tarkastelualue on merkitty karttaan punaisella viivarajauksella. /Opas- ja osoitekartat Savonlinnaseutu 3

4 2 Kohdealue Itäsuomalainen tehdasyhdyskunta Putikko on pieni vientisahan vaikutuksesta muodostunut yhdyskunta Punkaharjulla, Etelä-Savon maakunnassa, Savon ja Karjalan rajamailla. Kuntaliitoksen myötä siitä tuli vuoden 1913 alussa osa Savonlinnan kaupunkia. Kylä sijaitsee Savonlinnasta Parikkalaan vievän valtatien 14 läheisyydessä, noin 42 km päässä Savonlinnasta ja 6 km päässä Punkaharjun kirkonkylästä. Kylä on Savonlinna-Parikkala radan varressa ja rataosuuden vanhoja asemapaikkoja, mutta henkilöliikennettä ei ole ollut vuoden 1991 jälkeen. Tarkastelualueena oleva Putikon kyläalue kuuluu Kauvonniemen maarekisterikylään (404), vain pohjoisin kulma Hieta-ahon kohdalla on Punkaniemen rekisterikylän (412) puolella. Alue rajautuu lännessä Saimaan Puruveden Utrasselkään sekä rannan ja kyläasutuksen välissä kulkevaan Parikkala-Savonlinna rataan. Pohjoisessa kylätaajama päättyy korkokuvaltaan vaihtelevaan, kallioiseen metsään, ja idässä ja etelässä on vastassa maantiet, joista vanhemman varrella on tiivistäkin asutusta ja viljelyksessä olevia maatalousmaita. Merkittävä sahateollisuus päättyi 1980-luvun loppuun mennessä. Parhaimmillaan Putikossa on ollut lähes tuhat asukasta, vuonna 1960 kylätaajamassa asui 448 henkeä, nykyään kyläkeskustan asukasmäärä on noin 250. Kesäisin vapaa-ajan asukkaat nostavat Putikon alueella asukasmäärää huomattavasti. Palvelutarjonta on teollisuustyöpaikkojen menettämisen ja kylän hiljenemisen myötä merkittävästi vähentynyt. Kulttuurihistoriallinen sahakylä Putikon kylän kulttuuriympäristöarvot on tunnustettu jo ensimmäisissä seudullisissa kulttuuriympäristöselvityksissä 1970-luvulla. Museoviraston uusimmassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitysinventoinnissa (RKY 2009) todetaan seuraavaa: Putikon sahayhdyskunta on edustavimpia maassamme. Erityisesti kyläraitin varrella olevat rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Putikon sahayhdyskunta on kasvanut Saimaaseen kuuluvan Utrasselän rannalle. Sahan ympäristöön 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kasvaneessa taajamassa on höyrysahan ja vanhemman vesisahan paikan lisäksi säilynyt asuinrakennuksia, rautatieasema, koulu ja seuraintaloja. Etelä-Savon maakuntakaavassa on koko Putikon tehdasyhdyskunnan alue osoitettu merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Tärkeinä kulttuuriympäristön osaalueina mainitaan asema-alue, saha ja vanha asuntoalue. Putikon nk. Kolikkoinmäen alue on ollut esimerkkikohteena Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tiivistä maaseutuasumista käsittelevässä tutkimuksessa (1997), jossa tavoitteena oli määritellä ja kuvata tiiviisti rakennetun maaseutuympäristön keskeisiä ominaisuuksia sekä fyysisen rakenteen että asumisviihtyvyyden kannalta, ja edistää tiiviin rakennustavan periaatteiden soveltamista myös täydennysrakentamisen suunnitteluun. Teollisuuden jälkeen Putikossa on panostettu matkailun kehittämiseen. Sahan tilan talouskeskuksen rakennuksissa toimii maatilamatkailuyritys, jolle on myönnetty Joutsenmerkki, Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki. Sahan maatilan vanhoissa rakennuksissa on olut matkailu- ja näyttelytoimintaa jo noin 4

5 20 vuoden ajan. Putikko kuuluu eteläsavolaisen matkailureitin Vihreän kullan kulttuuritie käyntikohteisiin. Putikon kylää käsittelevä opastaulu on vanhan rautatieaseman piha-alueella. Rautatieaseman makasiinissa järjestetään kesänäyttelyitä. Lisäksi makasiinin "Rautatiemuseonurkkauksessa" on esillä rautateiden vanhaa esineistöä ja muuta tietoa, johon vierailijat voivat tutustua. Kylälle on tehty (1997) noin 1,2 km pituinen kävelyreitti, jonka varrella sijaitsevissa opastauluissa kerrotaan kylän vanhempaa ja uudempaa historiaa. Opasteet on tarkoitus kunnostaa kevääksi Putikon kylän sahanjälkeistä elämää väritti aktiivinen, jopa kansainvälinen yhdistystoiminta. Kylälle perustettiin kylätoimikunta vuonna Saman vuoden elokuussa Putikossa järjestettiin Euroopan arkkitehtiopiskelijoiden (E.A.S.A.) tapaaminen teemalla: "Arkkitehtuuri ja luonto". Kylässä vieraili viikon ajan yli 500 arkkitehtiopiskelijaa opettajineen 24 maasta. Vuonna 1989 perustettiin Gruppo Putikko ry. muun muassa Putikon kylän vanhan omaleimaisen ilmeen säilyttämiseksi. Yhdistyksen toiminta panosti kansainvälisyyteen ja se järjesti kahteen otteeseen 1990-luvun alkupuoliskolla kylälle kansainvälisen vapaaehtoisen työleirin. Vuonna 1992 Putikko valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi. Gruppo Putikko ry:n toiminta päättyi vuonna 1999, eikä kylätoimikuntakaan ole toiminut enää 2000-luvulla. Kylällä on kuitenkin jatkunut yhteistyö julkisten liikenneyhteyksien parantamisen puolesta, etenkin VR:n suuntaan liikennepaikan uudelleen avaamiseksi. 5

6 3 Menetelmät Tehtävänä oli laatia selvitys Putikon kyläkeskustan kulttuurihistoriallisista tunnuspiirteistä ja nykytilasta sekä osoittaa historiallisia, maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja omaavat alueet ja kohteet. Asetettu tavoite edellytti alueen kehitysvaiheiden ja rakennetun kulttuuriympäristön nykytilan selvittämistä. Työmenetelminä käytettiin maastokäyntejä, valokuvadokumentointia, rakennusinventointia, karttahistoriallista ja kirjallisuusselvitystä sekä haastatteluja. Rakennettujen alueiden nykytilasta kerättiin havaintoaineistoa maastokäynnein. Tarkasteltiin rakennetussa ympäristössä näkyvien eri aikavaiheiden tunnistettavuutta (säilyneisyyttä), alueellista eheyttä ja erityisiä tunnusmerkkejä, kuten arkkitehtonisia, historiallisia ja ympäristöllisiä erityispiirteitä. Alueen kehitysvaiheita selvitettiin kirjallisuudesta ja vanhoilta kartoilta. Tarkasteltavina teemoina olivat: asutushistoria eli kantatalot, kaavoitushistoria, liikenne, teollisuus sekä yhdistystoiminta. Lähdeaineistona olivat mm. teollisuusja kuntahistoriat, jotka Punkaharjulla kattavat aikakauden Kerimäen osana, sekä vanhat kartat ja rakennusvalvonnan lupa-asiakirjat. Karttahistoriallisen selvityksen ja nykyistä maankäyttöä kuvaavien tietoaineistojen avulla tehtiin kuvallisia esityksiä kyläympäristön historiallisista piirteistä, muutoksista sekä nykytilasta. Kulttuuriympäristöselvityksen maastotyöt tehtiin syksyllä Tilattu työ ei sisältänyt rakennusinventointia, minkä vuoksi haastattelut eivät kattaneet systemaattisesti kaikkien kohdekiinteistöjen omistajia, eikä kohteista tehty erillisiä inventointilomakkeita. Alueen valtakunnallisen merkittävyyden vuoksi raporttiin kirjattiin kuitenkin ylös tavallista tarkemmin haastatteluissa saatuja tietoja rakennusten käyttö- ja korjaushistoriasta, sekä myös vanhoista asukkaista ja heidän ammateistaan taustoittamaan yhdyskunnan vanhaa elinkeinorakennetta sekä Putikon rakennetun ympäristön erityisluonnetta. Haastattelutietoja saatiin kyläinformanteilta sekä niiltä omistajilta, jotka tavattiin maastopäivinä tai joihin oltiin puhelimitse yhteydessä. Rakennuksia koskevia historiatietoja kerättiin myös kirjallisuudesta, vanhoilta kartoilta sekä aikaisemmin tehdyistä selvityksistä, joiden tietoja samalla myös päivitettiin. Arvokasta tietoa alueen rakennusten historiasta saatiin erityisesti Olli Auviselta, Esteri Ikäheimoselta, Marjatta Riikoselta, Raymond Sirkiältä ja Hannu Sairaselta. Raportti sisältää johtopäätökset siitä, mitä historiallisia ja ympäristöllisiä arvoja kulttuuriympäristöt sisältävät ja mikä on arvotekijöiden tämän hetkinen tila. Tilaajalle luovutettiin raportti, joka muodostuu tekstiosiosta, valokuvista ja karttakuvaliitteistä, ja kaikki aineistot ml. laaja valokuva-aineisto levykkeellä sähköisessä muodossa tallennettuna. 6

7 4 Inventointitilanne Museoviraston päivittämä inventointi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (RKY) valmistui vuonna Punkaharjun Putikon kylä on inventoinnissa mukana aluekohteena: Putikon sahayhdyskunta (kattaa koko tarkastelualueen) Kuva: RKY-alueen rajaus / Kartta: Museoviraston RKY-sivusto ( ) 7

8 Punkaharjun kunnan rakennusperintöä inventoitiin seutukaavaa varten ja 80-luvuilla, tietoja tarkistettiin Etelä-Savon maakuntakaavaa (YM ) varten. Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmään on viety seuraavat rakennus- ja aluekohteet: Id Kohde karttanro Ylätalo Putikon saha Putikon rautatieasema Harjola Putikon sahan konttori Putikon suojatalo Putikontie 35 (Sininen talo) Putikon tila eli vanha koulu Toivola 9 Id Alue Putikon sahayhdyskunta Taipaleen tie (vanha Viipurintie - Vanhatie) Kuva: Vanhat rakennusinventointikohteet / Kartta: Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmä ( ) Nro 3 eli asema sekä nro 8 Putikon tila merkitty väärään paikkaan (numerointi viety oikeaan paikkaan) 8

9 5 Kaavat ja suojelutavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 :ään perustuen päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on tarkistettu ja se on tullut voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Päätös perustui maisemaaluetyöryhmän mietintöön vuodelta 1992: Osa I Maisemanhoito ja Osa II Arvokkaat maisema-alueet (AM). Tarkastelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Museoviraston päivittämä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointi (Rakennettu kulttuuriympäristö RKY) on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Tarkastelualueelta on mukana seuraava aluekokonaisuus: Putikon sahayhdyskunta Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Vahvistamatta jääneitä alueita ei sijaitse tarkastelualueella. Maakuntakaavassa Putikon kylätaajamaa hallitsevat alueen kulttuuriympäristöarvojen sekä kylän kautta kulkevien liikenneväylien merkinnät. Kaikki keskustasta aikaisemmin inventoidut rakennusperintökohteet sisältyvät aluekokonaisuuteen, joka on osoitettu maakuntakaavassa merkinnällä mav 552 eli kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä aluekokonaisuus: Putikon taajaman vanhat osat Aluevarauksen sisältä on mainittu yksittäisinä kulttuuriympäristökohteina: Putikon rautatieasema, Ylätalo, Putikon saha, Putikontie 35 (eli Lassila) ja Harjola sekä Taipaleentie ja sillat (eli nykynimeltään Vanha Viipurintie Vanhatie). Salpalinjan eli Salpa-aseman linnoitteisiin kuuluvat puolustusvarustukset on merkitty sinisin ruuduin. Kylän halki kulkee yhdysrata Huutokoski-Parikkala (yr ) ja valtatie 14 Juva-Parikkala (vt ) eli Punkaharjuntie. Lisäksi satamaan johtaa laivaväylä ja satama on osoitettu uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikaksi (ls ). Vanhatien varressa on aluevaraukset päävesi- ja runkoviemärijohtojen yhteyslinjoille. Valtatie 14 on merkitty matkailutieksi (Vihreän kullan kulttuuritie). 9

10 Merkintää liittyy kehittämissuositus: Matkailutiehen kytkeytyviä matkailupalveluja kehitetään siten, että huomioidaan maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta (YM ) Etelä-Savon maakuntaliitto. Kuva: Karttaote kulttuuriperintökohdekartasta, joka on voimassa olevan Etelä- Savon maakuntakaavan asiakirjoja. Valtakunnallisesti merkittävän Putikon sahayhdyskunnan aluerajauksen pohjoisreunalta löytyvät siniset viivamerkinnät 10

11 osoittavat Salpalinjan varustusrakennelmia. Varustusten tilanteesta tarkempaa tietoa vuoden 2012 arkeologisesta inventoinnista (Mikroliitti Oy). / Karttaote Etelä-Savon maakuntaliitto, kuntakohtainen kulttuuriperintökartta ( ) Putikon tilaa koskeva merkintä on virheellinen, kohde on radan pohjoispuolella. Yleis- ja asemakaavat Putikon kyläalueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Ensimmäinen koko kylätaajamaa koskeva asemakaava (Putikon rakennuskaava) vahvistettiin , suunnittelijana Kouvolan maanmittaustoimiston maanmittausinsinööri Aaro Eerolainen. Asemakaava käsitti korttelit 1-22, 23-31, sekä erikoisalueita kuten liikennealueet (LR, LP). Kuva: Vuonna 1967 vahvistettu Putikon ensimmäinen asemakaava (pienennös). Ensimmäinen kaavamuutos koski sahalle vievän tien ja radan risteysaluetta korttelissa 24. Muutos vahvistettiin Seuraava Putikon rakennuskaavan muutos ja laajennus vahvistettiin (suunnittelijana Tuomas Kettunen). Vuonna 1993 tehty kaavamuutos koski kaavateiden nimimuutoksia. Kaavoissa varatut uudet teollisuusalueet ovat jääneet toteuttamatta, mutta kaikilla uusilla pientaloalueilla on tontteja otettu käyttöön, joskin yksikään lenkkikatu- tai kampakatukortteli ei ole kokonaan toteutunut. Kylän vanhimmat 11

12 asuntoalueet ovat suurelta osalta ennallaan. Eli kaava, jossa lähtökohtana ei ollut kylän ominaisluonteen vaaliminen, on tältä osin jäänyt suunnitelmaksi ja 80-lukujen omakotiasutuksen lisäksi ovat pienipiirteisen kylän luonnetta muuttaneet liikenneverkon uudistustyöt. Jo 1960-luvun kaavassa osoitettu varaus uudelle tielle sahan ja valtatien välille on rakennettu kylän eteläpuolelle rinnemetsikköön. Lisäksi vanha kyläraitti asemalle on levennetty 12-metriseksi ja asfaltoitiin kyläläisten vastustuksesta huolimatta 1990-luvun alussa. Kuva: Ote vuoden 1967 asemakaavasta. Suunnitelmassa vanhan rakennuskannan odotettiin väistyvän, ja esimerkiksi sahan konttori- ja kauppatalo on jäänyt etupihaksi merkitylle alueelle tiealueen ja uuden rakennusalan väliin. Teollisuuden raskasliikennettä varten tehty leveä tie tuli rakennetuksi kuvassa näkyviltä kohdin vanhan kapean ja mutkittelevan tieuran kohdille. Kaavan pohjakartalta voi paikantaa tien alta puretuksi tulleet kaksi sahan työväen asuinrakennusta. Sahalta asemalle vievää vanhaa kylätietä perusparannettiin, mutta ei aivan kaavassa varattuihin mittoihin. Vuoden 1986 asemakaavassa osoitettiin sr merkinnällä historiallisesti ja ympäristökuvan säilymisen kannalta tärkeiden rakennusten rakennusalat. Asemakaavamerkintä sisältää seuraavat määräykset: Rakennusalalla olevaa rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja ympäristökuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on pyrittävä korjaamaan mahdollisesti aikaisemmin suoritetut suojelutavoitteiden vastaiset toimenpiteet. Rakennuksen ullakolle saa sijoittaa kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämättä rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä tiloja. Kaavan aluemerkintä s osoittaa suojeltavan alueen. Kaavamerkinnän määräys on seuraavanlainen: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat tai vaarantavat nykyisen ympäristön säilymistä. 12

13 Asemakaavoissa suojeltaviksi kohteiksi (20) ja alueiksi (2) on osoitettu: Nimi Rno Kaavamerkintä Vanhakartano 5:89 sr Ylätalo, päärakennus 5:72 sr Ylätalo, piharakennus 5:72 sr Ylätalo, karjarakennus 5:72 sr Ylätalo, ent. meijerirakennus 5:72 sr Metsäpelto, asuinrakennus 5:70 sr Terveystalo 5:24 sr Terveystie, asuintalo 5:54 sr Terveystie, asuintalo 5:80 sr Terveystie, asuintalo 5:79 sr Petäjikkö, asuinrakennus 5:55 sr Kauppapiha, päärakennus 5:88 sr Kauppapiha, asuinrakennus 5:88 sr Kauppapiha, ulkorakennus 5:88 sr Nasaret, asuinrakennus 6:136 sr Kiviharju, asuinrakennus 6:70 sr Brunola, aseman piha-alue 6:70 s Brunola, asemarakennus 6:149 sr Brunola, makasiini 6:149 sr Suoja 6:34 sr Harjola, pihapiiri 6:108 s Harjola, päärakennus 6:108 sr Vuonna 1994 valmistui Putikon kylälle toivottua rakennuskaavan muutosta varten YVA-selvitys eli ympäristövaikutusten arviointiselvitys, laatijoina arkkitehti Hannu Nieminen ja arkkitehti Frèdèric Bonnet. Kaavamuutosta olivat anoneet Putikon maanomistajat. Työn valvontaryhmään kuuluivat ylitarkastaja Liisa Tarjanne ympäristöministeriöstä, ylitarkastaja Marja-Liisa Kalliokoski ympäristöministeriöstä ja ylitarkastaja Leena Lusa Mikkelin lääninhallituksesta. Putikkoa koskeva YVA oli pilottityö, jolla oli tarkoitus selvittää tarvitaanko pienen kyläyhteisön kaavoituksessa ympäristövaikutusten arviointia, mitkä ovat tärkeimmät ympäristötekijät pienessä mittakaavassa, miten sosiaaliset, kulttuurija muut vaikutukset selvitetään ja miten ne voidaan kaavassa tai kaavamuutoksessa ottaa huomioon. YVA-selvitykseen sisältyvän analyysin kyläkeskustasta ja suunnitelmat Putikon kehittämiseksi laati ranskalainen arkkitehti Frèdèric Bonnet, joka oli tutustunut kylään 1980-luvun lopulla Putikossa järjestetyillä kansainvälisten arkkitehtiopiskelijoiden työleireillä. Vuonna 1992 valmistui hänen arkkitehtuurin diplomityönsä nimellä Putikko Pariisi. YVA-selvitykseen sisältyvät luonnokset kyläkeskustan tiivistämiseksi vanhan kylämiljöön ehdoilla antavat edelleen hyviä ideoita asemakaavalliseen tarkasteluun. 13

14 Kuva: Kartta Putikon kehittämisen pääsuunnista ja pisteistä. Laatinut arkkitehti F. Bonnet. Putikon YVA-selvitys, 1992 Erityislait ja Rautatiesopimus 1998 Tarkastelualueella ei ole rakennussuojelulailla (1985/60) suojeltuja kohteita eikä rakennuksia, jotka olisi suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Alueella ei myöskään ole kirkkolain (1054/1993) nojalla suojeltavia kirkollisia rakennuksia. 14

15 Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä (muinaisjäännösrekisteri ) esihistorialliselta ajalta, mutta sen sijaan kylän mäkialueilla on historiallisen ajan muinaisjäännöksiksi luokiteltuja toisen maailmansodan aikaisia Salpalinjaan kuuluvia varustuksia. Näistä arkeologisista kohteista on tehty oma selvityksensä vuoden 2012 lopulla (Mikroliitto Oy / Antti Bilund) Ympäristöministeriö, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Valtion kiinteistölaitos, VR-yhtymä Oy ja Metsäntutkimuslaitos ovat tehneet sopimuksen menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Sopimus käsittää 115 kohdetta, joissa on 872 rakennusta 85 kunnassa. Punkaharjulta sopimukseen sisältyvät seuraavat kohteet: Id Nimi Rno Putikon rautatieasema Punkaharjun rautatieasema-alue Tuunaansalmen ratavartijan pihapiiri Putikon sopimuskohteeseen kuuluvat rakennukset: Asemarakennus Rautatiesopimus 1998 (Hyväksytty) Talousrakennus Rautatiesopimus 1998 (Hyväksytty) Tavaramakasiini Rautatiesopimus 1998 (Hyväksytty) Yleisökäymälä Rautatiesopimus 1998 (Ei määritelty) Kuva: Putikon rautatieaseman rakennukset / Kartta: Kulttuuriympäristö rekisteriportaali, Museovirasto 15

16 6 Putikon historiaa Seuraavaksi käydään läpi Putikon alueen asutuksen ja rakentamisen historiaa. Lähteinä on käytetty vanhoja karttoja, valokuvia, lähdekirjallisuutta ja rekisteritietoja. Ne kulttuuriympäristön elementit, joiden nykytilaa ja arvoa käsitellään tarkemmin luvuissa 9-12, on luetteloitu kunkin tarkastelujakson alkuun. Kohdealueena oleva Punkaharjun Putikon kylä kuuluu suurimmaksi osaksi Kauvonniemen rekisterikylään (404). Tarkastelualueen pohjoisin kulma Hietaahon kohdalla kuuluu Punkaniemen rekisterikylään (412). Punkaharjun seurakunta itsenäistyi Kerimäestä vuonna 1922 ja aloitti toimintansa Vuoden 2013 alussa Punkaharju liittyi Savonlinnan kaupunkiin. Utrasveden Putikonlahden pohjukassa sijaitseva kyläalue on kokenut kaksi merkittävää, edelleen todennettavissa olevaa muodonmuutosta. Ensimmäinen tapahtui 1890-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella, kun höyrysahan ja Savonlinna- Elisenvaara radan asemapaikan perustaminen harvaan asuttuun maalaiskylään synnytti lyhyellä ajalla myös tiiviin kyläasutuksen palveluineen. Höyrysahaa edeltäneen vesisahan toiminta ei ollut muuttanut merkittävämmin alueen asutusrakennetta tai maisemia ja 1800-luvuilla. Toinen muodonmuutos on edelleen käynnissä luvun lopulla alkanut teollisuuden, työpaikkojen ja palvelujen häviäminen sekä asukasmäärän lasku näkyy kylän toiminnallisella puolella ja samalla kyläkuvassa. Muutokset fyysisessä ympäristössä ovat olleet lähinnä yleisilmeen heikentymistä, joka johtuu hiljentyneestä teollisuusalueesta, asutukseen liittyneiden puutarhojen ja viljelyspalstojen umpeenkasvusta sekä rakennusten käyttötarkoitusmuutoksista ja paikoin rakennuskannan ränsistymisestä. Ennen teollisuuden loppumista laaditut maankäyttösuunnitelmat uusista teollisuusalueista tai asuntoalueiden tehokkaammasta rakentamisesta eivät ole toteutuneet. Liikenneverkkomuutoksilla on ollut vaikutusta perinteiseen kyläkuvaan, mutta kaiken kaikkiaan kyläkeskusta on säilyttänyt hyvin alkuperäisen kylärakenteensa sekä eri osa-alueiden tunnusmerkit. Kylä jakautuu asemanseutuun ja asemalle vievään liike-elämää keskittäneeseen raittiin, sen ja sivuteiden varsilta löytyvään vanhaan kyläasutukseen, rannan teollisuusalueeseen, sahan yhtiön rakennustoiminnan leimaamiin kyläalueisiin sekä jälleenrakennuskauden nauhamaisesti teitä reunustaviin asumusryhmiin. Uudet omakotialueet jäävät ydinalueen reunamille metsänympäristöön. 6.1 Rajaseudun vaiheita Putikon vanha vesisahan paikka Vanha Savon ja Karjalan välinen maantie Asutuksen puolipysyvä luonne, uudisasutus ja sotien aiheuttama autioituminen luonnehtivat rajaseutuun kuuluvan Kauvonniemen varhaista asutushistoriaa. Utrasveden itärannalla sijaitseva kylä kuului alueeseen, joka Täyssinän rauhassa 1595 liitettiin Ruotsin valta-alueisiin. Rajamaa sai vähitellen uusia asukkaita savolaisista, jotka olivat jo pitkään riidelleet alueen eränautinnoista Käkisalmen karjalaisten kanssa; asutustoiminta oli turvallisuus- ja veropoliittinen toimi, jolla oli kruunun hyväksyntä luvulle ennen maantarkastusta kylällä oli kolme maakirjataloa, mutta vuosisadan loppupuolella kylä menetti kaikki entiset asukkaansa ja maat siirtyivät Moiniemessä säteriään pitävän everstiluutnantti von Burghausenin omistukseen; von Burghausenin lahjoitusmaakausi päättyi

17 Turun rauhassa 1743 Kauvonniemi muun kaakkoisen Suomen mukana, josta myöhemmin käytetään nimitystä Vanha Suomi, siirtyi venäläisille. Ruotsin menetettyä koko Suomen Venäjälle vuonna 1809 järjestettiin alueen hallinto autonomian pohjalle, ja vuonna 1812 yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan myös Vanha Suomi. Ensimmäinen vesisaha perustettiin 1770-luvulla Putikonjoen varteen ja luvulla sahan yhteyteen oli henkikirjattu 15 henkeä. Isossajaossa, 1800-luvun alkupuolella, Kauvonniemen silloinen maakirjatalo jaettiin neljäksi kantataloksi (mm. Ollila nro 4). Kylään liitettiin myös maita Pitkälästä ja Kulennoisesta, ja näille maille, jotka olivat olleet pääkyliensä takamaita, muodostettiin viisi kantataloa, mm. kohdealueella Putikossa sijaitsevat Putikko nro 5 ja Putkola nro 6. Kaiken kaikkiaan Kauvonniemi sai isossajaossa 10 kantataloa. Putikonlahti on sijainnut vanhojen Savon ja Karjalan välillä kulkeneiden reittien varrella. Vesistöt muodostivat pitkään ensisijaiset kulkuväylät valtakunnan itäisellä kulmalla. Talvisin käytettiin jääteitä, ja mm. yksi Savon ja Karjalan välinen reitti suuntautui etelästä Putikonlahden yli Punkaharjun kautta Savonlinnaan luvulla maareitit olivat kapeita kulku-uria, joita pitkin pystyi kulkemaan jalkaisin, ratsain tai purilailla. Esimerkiksi Savonlinnasta Punkaharjun kautta oli huono kulku-ura Käkisalmeen ja Viipuriin. Ensimmäinen yleinen maantie Olavinlinnan ja Viipurin linnan välillä kulki Puumalan ja Sulkavan kautta, tie toimi myös ensimmäisenä postireittinä. Savonlinnan seudun kuuluessa Viipurin lääniin, ja etenkin sen jälkeen kun alue jäi vuonna 1743 Venäjän puolelle, oli Kerimäen seudulla käytössä Karjalan kauppatie, joka mutkitteli Punkaharjun ja Kauvonniemen (Putikon) kautta ja kiersi sen jälkeen vielä Parikkalan Kirjavalan kautta Tyrjän kylälle, jossa tie yhtyi Käkisalmi-Sortavala -tiehen. Kuva: Punkaharjun seutu on kuulunut Viipurin lääniin luvun alkupuolelta peräisin olevassa kartassa näkyy vanha yleinen maantie, joka mutkitteli Savosta Karjalaan Kauvonniemen (Putikon) kautta. Näihin aikoihin tie on toiminut myös postireittinä. /Viipurin läänin kartta, 1800-luvun alkupuoli. Jyväskylän yliopisto Vanhat kartat sivusto. 17

18 Kasvava Pietarin kaupunki lisäsi 1700-luvulla taloudellista toimintaansa Venäjän puoleisella Saimaan alueella. Näihin aikoihin sahateollisuutta ei Venäjällä vielä tiukasti valvottu vaan pikemminkin toimialan annettiin kehittyä vapaasti ja sitä pyrittiin edistämään. Putikko oli yksi niistä kymmenistä sahalaitoksista, jotka perustettiin Vanhaan Suomeen kyseisenä vuosisatana. Perustamisajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta joka tapauksessa saha oli olemassa vuonna 1779 (verotarkistuspöytäkirja). Putikon sahan toiminta keskeytyi, kun vuonna 1798 julkaistun määräyksen myötä kaikkien Vanhan Suomen sahojen oli lopetettava toimintansa. Ennen sahan uudelleen käynnistämistä ehti Venäjä vallata Ruotsilta koko Suomen. Näihin aikoihin oli Putikon tila sahoineen siirtynyt viipurilaisen kauppiaan G. J. Heijnon ja eversti von Myllerin omistukseen. Kauppias Heinjo oli silloisen Viipurin huomattavimpia liikemiehiä. Hän sai hakemuksesta Kuopion läänin maaherralta luvan Putikon sahan toiminnan uudelleenkäynnistämiseen vuonna Kuva: Putikonlahden kautta kulki talvitie. / Viipurin läänin kartta. Von Knorringin Vanha Suomi Yksinäistaloasutusta Putikon ja Putkolan kantatalojen paikat ja vanhat kotipellot Putkolan kantatalon ja lahden rannalla sijainneen torpan välinen tie (nykyään kylän pääraittina) Vesisahan toiminta ei vielä 1800-luvun alkupuolella merkittävästi vaikuttanut Kauvonniemen kylän asutusrakenteeseen. Alueella oli harvakseltaan maataloja ja asutus keskittyi vanhan maantien tuntumaan. Isojako, jolla pyrittiin yhdistämään talojen maat jälleen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, toimitettiin Kauvonniemen kylässä ajalla Tarkastelualueelle on kolmen kantatalon maita. Kantatalon nro 4 maa-alue oli tarkastelualueen osalta asumaton isojaon aikaan. Vanha asutus (Ollila) sijaitsi pohjoisempana. Isossajaossa 1842 kantatalo halottiin 18

19 kolmeen osaan. Tuolloin perustetusta Läävämäen tilan maista erotettiin luvun alkupuolella monet Kolikkoinmäeksi kutsutun alueen palstoista. Vanhan jakotoimituksen vaikutus näkyy edelleen kylärakenteessa, sillä Kyläsepäntie on rakennettu yhdelle Ollilan osatalojen (4:2 ja 4:3 Läävä) rajalinjoista. Pitkälän kylästä Kauvonniemeen liitetty Pitkälä nro 2 sai isossajaossa maakirjanumeron 5 (Putikko). Isojakokartoissa talolla oli jo asuttu tonttimaa ja peltomaita nykyisen Vanhakartano -nimisen kiinteistön kohdalla sekä jo jakotoimituksen aikaan toimineen vesisahan ympäristössä (Ylätalon luoteispuolella) luvun aikana Putikon tilan ja sahan omistajina olivat sahankirjuri David Mölsä, savonlinnalainen kauppaneuvos Johan Kolis, viipurilainen puutavaraliike Rundgren & Söderman ja viipurilainen konsuli Pehr Gustaf Axel Hagman. Asutusta ja viljelymaata oli myös Pitkälä nro 1:n maista muodostetulla Kauvonniemi nro 6:n mailla (Putkola), sittemmin Harjolana tunnetun tilakeskuksen kohdalla. Tilalla oli myös torppia. Niistä yksi pienine peltotilkkuineen sijaitsi Putikonlahden rannalla, suunnilleen aseman ja osuuskaupan välillä. Torpan ja tilan välillä kulki tilustie, josta myöhemmin muodostui kylälle pääraitti luvun alkuvuosina alkoi pienten palstojen erottaminen teollisuustyöväestölle. Putkolan torppa Putkola (Harjola) Kuva: Kauvonniemi nro 6 (Putkola, myöh. Harjola) isojakokartta, , / Maanmittauslaitos 19

20 Vanha maantie Parikkalan Kirjavalan kautta Karjalaan, Käkisalmen- Sortavalan tielle. Vesisaha Putikko (vanha tilakeskus) ja vanha maantie Viipuriin. Kuva: Kauvonniemi nro 5 (Putikko) isojakokartta, , Karttaan on myöhemmin lisätty suunnitellun radan vaatima maa-alue. / Maanmittauslaitos Kuva: Kauvonniemi nro 4 isojakokartta, , / Kansallisarkisto. Talon itäreunalla kulkevan tien toisella puolen oli Punkaniemen kylän talon nro 2 maata, ja tarkastelualueelle jäävä Hieta-ahon paikka on asutettu nähtävästi 1900-luvun alussa. 20

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Putikon asemakaavan muutos, Punkaharju 23.5.2014

Putikon asemakaavan muutos, Punkaharju 23.5.2014 Putikon asemakaavan muutos, Punkaharju 23.5.2014 Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu 481 Seppälän kylän tilalle Rautatiealue Rn:o 1:29, Pulsan Asema Oy

Suunnittelutarveratkaisu 481 Seppälän kylän tilalle Rautatiealue Rn:o 1:29, Pulsan Asema Oy Tekninen lautakunta 138 29.04.2015 Suunnittelutarveratkaisu 481 Seppälän kylän tilalle Rautatiealue Rn:o 1:29, Pulsan Asema Oy 261/10.03.00.03/2015 TEKLA 138 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 7.2.2014 Asemakaavamuutos koskee Puumalan Kitulanniemessä kiinteistöä 623-415-4-217. Asemakaavamuutoksella vahvistuu korttelit 241, 242,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUMIAISTEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KU- MOAMINEN

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUMIAISTEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KU- MOAMINEN ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUMIAISTEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KU- MOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.11.2010 tark. 26.2.2013 tark. 21.4.2016 tark. 6.9.2016

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 319 Keski-Suomen museo 2006

Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 319 Keski-Suomen museo 2006 LIITE Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 9 Keski-Suomen museo 2006 Kohde: Vanha matkahuolto Kohdekuva: Osoite: Rekisteri nro: Omistaja / osoite / puh: Lyhyt kuvaus: 900-luvun

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta 191 13.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 22.03.2016 Kaupunginhallitus 119 04.04.2016 Kaupunginhallitus 219 20.06.2016 Kaupunginvaltuusto 53 27.06.2016 Asemakaavan muutos,

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 22. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 22. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 22. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Konginkankaan asemakaavan korttelia 3 (osa), lähivirkistys-

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot