Pohjois-Pasila ZERO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pasila ZERO"

Teuvo Laakso
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Näkymä sisäpihalta 1 / 6

2 I KUSTINPOLKU GUSTENSTIGEN 4600 Ka s, oleskelu I Sauna FLAKGATAN Oleskelu, kesäkei kaupunkipyörät II PYSÄKÖINTITALO I KUORMAKUJA LASTGRÄNDEN I Sauna Leikki / peli Ka s, oleskelu Hulevesien 7300 Oleskelu Pyykinkuivaus Hulevesien LAAKATU LASTGATAN Asemapiirros 1:500 pp 2 / m P RATAPIHA edustaa asuntorakentamisen uutta perustasoa, jossa asunnot kestävät rakennusteknisiltä, toiminnallisilta ja laadullisilta ominaisuuksiltaan läpi koko elämän. Se on energiatehokas, uusiutuvista ja kierrätettävistä materiaaleista valmistettu lamellikerrostalo, joka kompensoi asukkaidensa asumisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä vuosikymmenten ajaksi. tekee asumisen ilmastovaikutukset näkyviksi ja mahdollistaa oman henkilökohtaisen hiilijalanjäljen merkittävän pienentämisen.

3 Pohjapiirros 1. kerros / piha 1:300 HARRASTUSTILA 87 Mahd. ulos vuokra aunut APUT Oleskelu, kesäkei iherh iherh Näkösuoja / istuskelu kaupunkipyörät 45 Sähköautojen latauspiste 2 ap Pysäköin +27,4 JÄTEH 72 Keskite jätekeräys, kompostoin, kierrätyspiste 56 APUT 22 KIIN.H ,4 83 Leikki / peli Hulevesien Työkalulainaamo / verstas 25 Pyykinkuivaus. 37 PALELUET 46 Pos, jääkaapit, pakas, ym. 21 HARRASTUSTILA 61 Mahd. ulos vuokra 51 Oleskelu Hulevesien P 3 / m

4 Pohjapiirros, tyypillinen kerros (2.-4.) 1:300 Lisähuone Yhteistila voidaan muuttaa lisähuoneeksi, joka liitetään jompaan kumpaan viereisistä yksiöistä. A Työhuone Yhteinen työhuone on kaikkien etätyötä tekevien asukkaiden käytössä. Tilaa voidaan käyttää myös kokouksiin tai harrastustoimintaan lisäh 30 työh h+avok 30 pesula 1h+avok h+k 92 + Saunatilat 1h+avok 31 ierashuone Taloyhtiöiden yhteiset saunatilat kattoterasseineen sijaitsevat 6. kerroksessa (vesikatolla). Yhteistilan tilalla asunto A Pesula ja kodinhoitohuone Taloyhtiön yhteinen, kertamaksuperusteisesti vuokrattava uone tuo joustoa asukkaiden tilapäiseen lisätilan tarpeeseen. Se voidaan kytkeä myös päätyasuntoon. 4 / 6 Parvekkeet / viherhuoneet Eteläjulkisivulla on koko asunnon levyiset viherhuoneet / parvekkeet, jotka vaimentavat kadulta ja ratapihalta tulevaa ääntä. Yhteistilojen määrä mukautuu todelliseen tarpeeseen, ja joissain kerroksissa yhteistilan tilalla voi olla pieni m 2 kokoinen yksiö. Muutos yksiöstä yhteistilaksi tai toisin päin voidaan tehdä jälkikäteen. Asuntokohtaisten pesukoneiden sijaan taloyhtiössä on yhteiset tilat pyykin- ja kodinhoitoon. Tilat sijaitsevat kerroksissa lähellä tarvetta m P

ZERO2 Leikkaus A-A 1:400 4 1 2 3 Julkisivu etelään (ratapihan

pintakäsitelty (sääsuojaus) 2 Lasi, kirkas kierrätyslasi 3

5 ZERO2 Leikkaus A-A 1: Julkisivu etelään (ratapihan suuntaan) 1: /6 2 Julkisivumateriaalit 1 CLT, pintakäsitelty (sääsuojaus) 2 Lasi, kirkas kierrätyslasi 3 Lautaverhous puskusaumoin, maalattu harmaa 4 Bitumikermi / osittainen viherkatto (maksaruoho)

ZERO2 MONIPUOLISIA, MUUNNELTAIA ASUNTOJA Suunnitelmassa esitetty asuntojakauma mukailee Helsingin asuntokuntien kokoonpanoa, mutta asuntojen mitoitus mahdollistaa myös erilaisia huoneistovariaatioita

Lyhyemmällä aikavälillä joustoa tuovat asuinkerroksiin sijoitetut tilat (+), joita voidaan käyttää yhteistiloina, muuttaa ulos vuokraviksi asunnoiksi tai yhdistää osaksi päätyhuoneistoa.

35 vuodeksi, kun verrataan CLT-runkorakennetta betonirunkoiseen, muuten vastaavaan asuinrakennukseen. Laskelmassa on huomoitu vain runkorakenne.

aiheuttamat C02 päästöt (kg/kg) 0,1 0,3 Tuotteeseen varastoitunut CO2 (kg/kg) 1,6 0 343100 5475000 Kokonaismassa (kg) Kokonaismassa (t) PÄÄMATERIAALIT: RAKENNUKSEN SISÄLLYSLUETTELO Kokonaispäästöt

esikatto Esivalmistettu CLT-elementtirunko maksimoi puun ja siihen sitoutuneen hiilen määrän. Esivalmistuksessa syntyy paikalla rakentamista vähemmän jätettä.

Uuden teräksen valmistus aiheuttaa globaalisti merkittävät hiilipäästöt, n. 2,3 kg CO2 / kg.

Modulaariset, vakiomitoitetut rakenteet helpottavat uusiokäyttöä rakennuksen elinkaaren lopussa.

Kierrätyslasista valmistettu vaahtolasi on kestävämpi vaihtoehto muovipohjaiselle routasuojaukselle.

6 ZERO2 MONIPUOLISIA, MUUNNELTAIA ASUNTOJA Suunnitelmassa esitetty asuntojakauma mukailee Helsingin asuntokuntien kokoonpanoa, mutta asuntojen mitoitus mahdollistaa myös erilaisia huoneistovariaatioita kohtalaisen pienin muutoksin. Lyhyemmällä aikavälillä joustoa tuovat asuinkerroksiin sijoitetut tilat (+), joita voidaan käyttää yhteistiloina, muuttaa ulos vuokraviksi asunnoiksi tai yhdistää osaksi päätyhuoneistoa. Yhteistilojojen määrä mukautuu siten todelliseen tarpeeseen. + NETTOAIKUTUKSILTAAN CO2- NEUTRAALIA ASUMISTA Rakennus kompensoi asukkaan asumisesta syntyvän hiilijalanjäljen n. 35 vuodeksi, kun verrataan CLT-runkorakennetta betonirunkoiseen, muuten vastaavaan asuinrakennukseen. Laskelmassa on huomoitu vain runkorakenne. Näkymä parvekkeelta Betonirakenne (RunkoBES) ZERO2 (CLT-runko) Materiaali CLT Betoni Tiheys (kg/m3) Tilavuus (m3) almistuksen aiheuttamat C02 päästöt (kg/kg) 0,1 0,3 Tuotteeseen varastoitunut CO2 (kg/kg) 1, Kokonaismassa (kg) Kokonaismassa (t) PÄÄMATERIAALIT: RAKENNUKSEN SISÄLLYSLUETTELO Kokonaispäästöt (kgco2) Runkorakenne Runkorakenteet (mm. liitokset) Routasuojaus, kapillaarikatko Lämmöneriste Ovi- ja ikkunakarmit, kalusteet Ovi-, ikkuna- ja parvekelasitus Märkätilat, ym. esikatto Esivalmistettu CLT-elementtirunko maksimoi puun ja siihen sitoutuneen hiilen määrän. Esivalmistuksessa syntyy paikalla rakentamista vähemmän jätettä. CNC-teknologia mahdollistaa myös mittatarkat elementit sekä elegantit detaljit mm. ovi- ja ikkunasovituksissa. aatii osin palonsuojausta. Uuden teräksen valmistus aiheuttaa globaalisti merkittävät hiilipäästöt, n. 2,3 kg CO2 / kg. Rakenteellisen teräksen kierrätysaste on kuitenkin korkea: noin 7% käytetään uudelleen ja loput 93 % kierrätetään (Arup 18, 28). Modulaariset, vakiomitoitetut rakenteet helpottavat uusiokäyttöä rakennuksen elinkaaren lopussa. Suomessa jää uusiokäyttämättä vuosittain noin t sellaista lasimateriaalia, joka soveltuisi vaahtolasituotantoon. Kierrätyslasista valmistettu vaahtolasi on kestävämpi vaihtoehto muovipohjaiselle routasuojaukselle. (TT 08) Puukuitupohjainen, kierrätysmateriaalista valmistettu lämmöneriste toimii myös hiilivarastona. Tuote varastoi hiiltä n. 1,1 CO2 eqv-kg/kg ja sen valmistukseen kuluu 0,375 CO2 eqv kg/kg, eli sen nettohiilijalanjälki on negatiivinen. (Ekovilla.com) Suomalainen mänty on edullinen, uusiutuva luonnonmateriaali. Puu vaatii säännöllistä huoltoa, mutta toimii hiilivarastona sitoen keskimäärin 0,9 tonnia CO2 / m3, mikä tekee siitä metallikarmeja paremman vaihtoehdon, kun näkökulmana on ilmastovaikutusten minimoiminen. Lasi on inertti, oikeassa käytössä lähes ikuinen materiaali. Uuden lasin valmistus on energiaintensiivistä ja aiheuttaa n. 25kg CO2 / m2 päästöt. Jokainen tonni kierrätettyä lasimurskaa säästää n. 1,2 tonnia raakamateriaaleja, 300 kwh energiaa ja kg CO2-päästöjä. (Arup: Rethinking the life cycle of architectural glass 18) Puurakenteiden lisäksi mm. märkätiloissa tarvitaan koskeutta sietäviä materiaaleja vedeneristyksineen. Keraaminen laatta on ajaton, pitkäkestoinen ja huoltovapaa pintamateriaali. esikatolla on paikoitellen viherkattoa (maksaruohokattoa), joka hidastaa hulevesien virtausta kunnallisviemäriin ja tasaa lämpötilaeroja. CLT (havupuu) 6/6 Teräs aahtolasi Ekovilla Puu (mänty) Kierrätyslasi Keraaminen laatta Hiilivarasto (kgco2) Nettovarato (kgco2) Nettovarasto (tco2) Bitumikermi / viherkatto Keskiverto suomalaisen asumisen CO2 päästöt (kgco2/vuosi) ZERO2 asukkaan asumisen CO2 päästöt (kgco2/vuosi) astaa no. asukkaan vuotuisia päätöjä Kaikkien asukkaiden päästöt varastoitu no. vuosiksi ,8 5,8 Lähteet: Stora Enso 14. Puu maailman vanhin ja myös modernein rakennusmateriaali. Saatavilla:

Samankaltaiset tiedostot

NÄKYMÄ ATLANTINKADULTA SAMOANKUJALLE Pyörien säilytys- ja huoltotilat on sijoitettu näkyville katutasoon.

NÄKYMÄ ATLANTINKADULTA SAMOANKUJALLE Pyörien säilytys- ja huoltotilat on sijoitettu näkyville katutasoon. NÄKYMÄ PORRASHUONEESTA Joustava huoneyksikkö toimii yhteistilana. Koko Massiivipuurakenteinen Koko