UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI RAUDAINEN KOIVUNEN KIVEISTENMAA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI RAUDAINEN KOIVUNEN KIVEISTENMAA"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI RAUDAINEN KOIVUNEN KIVEISTENMAA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Selostus koskee päivättyä ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnosta Vireilletulo: KH 355 (Äeskari) Valmisteluaineisto nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Kaava lainvoimainen REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tilaaja ja laatija Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen keskeinen sisältö LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö ja maisema Virkistys Liikenne Väestö Palvelut Maanomistus Kaavaa koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ratkaisu ja perustelut ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Liikenteelliset vaikutukset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...23 Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 2(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus koskee: KUNTA Uusikaupunki 895 KYLÄ Kammela 480 Hallu 478 KIINTEISTÖT (Kaunisranta) (Äeskari) (Äeskari) (Äärilä) (Rautala) (Keskiranta) (Lammashaka) (Männynoksa) (Itäranta) (Haapala) 1.2. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaupungin Kammelan ja Hallun kylissä, noin 20 kilometrin päässä (12 km linnuntietä) Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Suunnittelualue koostuu kymmenestä (10) kiinteistöstä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 24,2 ha. Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavan nimi on Raudainen Koivunen Kiveistenmaa, rantaasemakaavan muutos ja laajennus. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on mahdollistaa vakituinen asuminen jo toteutuneille rakennuspaikoille muuttamalla kaavan käyttötarkoitusta. Jo toteutunut rakentaminen ja rakennuspaikkojen koko vastaavat vakituisen asumisen vaatimuksia. Kaavan laadintatyön yhteydessä tutkitaan myös loma-asutuksen täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja sijoittuminen sekä rakennusoikeuden määrä huomioiden suunnittelualueen ja ympäristön maisema sekä luonnonolot. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueelle on laadittu kantatilaselvitys sekä luontoselvitys. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 3(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

4 Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on tarkoitus laatia siten, että se reagoi yleiseen kehityksen suuntaan, elintason nousuun eli huomioi laadulliset ja määrälliset tarpeet ja toiveet loma-asumiselle. Kasvava ympärivuotinen loma-asuminen on lisännyt tarvetta paremmin ja monipuolisemmin varustelluille vapaa-ajanasunnoille - ihmiset viettävät mökeillään yhä enemmän vapaa-aikaansa sekä tekevät etätöitä. Suunnittelualueella rakennuspaikkojen koko on yli 5000 m 2 ja RA-tonteille on osoitettu 200 k-m 2 rakennusoikeutta. Kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun on päästy tarkemman tonttikohtaisen tutkimisen pohjalta alueen erityispiirteet huomioon ottaen Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tilaaja ja laatija Kaavamuutoksen laatija yksityisten maanomistajien toimeksiannosta on REJLERS FINLAND OY Isolinnankatu 22 A Pori 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus, karttaosat 1, 2 ja 3 3. Luontoselvitys (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, lokakuu 2016) 4. Emätilaselvitys ja mitoitusperusteet (Rejlers Oy, ) 5. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Seurantalomake (liitetään ehdotusvaiheessa) (luettelo täydentyy kaavaprosessin edetessä) Merimaisemaa Kiveistenmaalta. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 4(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo: KH (Äeskari) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: (Äeskari) Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Hyväksymispäätös Kaava lainvoimainen 2.2. Ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen keskeinen sisältö Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus esitetään kolmella erillisellä kaavakartalla: Karttaosa 1: Äeskari Karttaosa 2: Raudastenmaa Karttaosa 3: Kiveistenmaa Ranta-asemakaavoitetut alueet sekä ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueet (Äeskari, Raudastenmaa ja Kiveistenmaa). Ranta-asemakaavan muutos kohdistuu Kiveistenmaalle. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa vakituinen asuminen jo toteutuneella rakennuspaikalla muuttamalla rakennuspaikan käyttötarkoitus RA (loma-asuntojen korttelialue) AO:ksi (erillispientalojen korttelialue). Ko. rakennuspaikka vastaa vakituisen asumisen vaatimuksia. Kaavamuutoksessa myös tutkitaan loma-asuntorakentamisen mahdollisuudet ja sijoittuminen Kiveistenmaalle sekä rakennusoikeuden määrä huomioiden suunnittelualueen ja ympäristön maisema sekä luonnonolot. Ranta-asemakaavan laajennus kohdistuu Äeskariin ja Raudastenmaalle. Kaavalaajennuksella tutkitaan pysyvän asumisen mahdollisuudet sekä uusien omarantaisten lomaasuntojen rakennuspaikkojen määrä ja sijoittuminen. Ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu kolme (3) pysyvän asumisen rakennuspaikkaa (AO) sekä kuusi (6) loma-asumisen rakennuspaikkaa (RA). Lisäksi vapaita alueita osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M). Loma-asuntorakentamisen rakennusoikeus määritellään vastaamaan nykypäivän rakentamisen tarpeita. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 5(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

6 Alueelle laadittavassa ranta-asemakaavan muutoksessa on tutkittu rantarakentamisen määrää, sijoittumista ja rakennusoikeuden määriä niin, että ne sopeutuvat luonnon- ja rantamaisemaan. Kaavamuutokseen ja laajennukseen osoitetut erillispientalojen (AO) rakennuspaikat ovat vakituiselle asumiselle soveliaita ja ne täyttävät 5000 m 2 :n minimivaatimuksen. Alueen tie-, sähkö- ja vesijohtoverkosto palvelee hyvin nykyistä maankäyttöä. Myös olemassa olevat ja uudet loma-asuntojen (RA) rakennuspaikat ovat yli 5000 m 2.n suuruisia. Ranta-asemakaavan laadinnassa tavoitteena on, että suunniteltu ympärivuotinen asutus, loma-asuntorakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon. Ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta MRL 73 :n mukaisesti. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus muodostuu kolmesta erillisestä alueesta: Äeskari (kaavakartan osio 1), Raudastenmaa (kaavakartan osio 2) sekä Kiveistenmaa (kaavakartan osio 3). Kaavan muutos ja laajennus kohdistuu kaiken kaikkiaan kymmenen (10) eri kiinteistön muodostamalle alueelle, jonka koko on yhteensä n. 24,2 ha. Alueet sijaitsevat Uudenkaupungin edustalla makeavesialtaan luoteisessa osassa n. 20 kilometrin päässä Uudenkaupungin keskustasta. Alueiden läheisyydessä on sekä vakituista että loma-asumista. Lähimmät vakituisen asumisen kylät ovat Edväinen, Kammela ja Kamminkari, joissa harjoitetaan myös maataloutta. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueet sijoittuvat Kolkansalmen ja Suutinrauman rannoille. Lähin laajempi vesialue on Velhovesi Rakennettu ympäristö Äeskari Äeskariin tiloille 7:19 (Kaunisranta), pinta-ala 1,245 ha, 6:26 (Äeskari), pinta-ala 0,612 ha ja 5:56 (Äeskari), pinta-ala 0,498 on tarkoitus laatia ensimmäinen ranta-asemakaava eli ranta-asemakaavan laajennus. Tilat ovat yksityisomistuksessa. Rantaviivaa tiloilla on seuraavasti: tila 7: m, tila 6:26 53 m ja tila 5:56 41 m eli yhteensä 268 m (rantaviivan pituudet tarkentuvat uuden pohjakartan valmistuttua ehdotusvaiheeseen). Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on n. 2,35 ha. Tilalla 7:19 on päärakennus (80 m²), vierasmaja (28 m²), sauna (15 m²), liiteri ja navetta (62 m²) sekä verkko- ja venevaja (37 m²). Päärakennus on vuodelta 1929, muut rakennukset 1900-luvun alkupuolelta. Vuonna 2009 tehdyn rakennusinventoinnin mukaan rakennusryhmä on rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokas. Tilan 7:19 rakennusten yhteenlaskettu ala on 222 m². Tilalle 6:26 on rakennettu vapaa-ajan asunto (37 m²), sauna (30 m²), vierasmaja (12 m²), puuvaja (25 m²) sekä venevaja (21 m²). Tilan 6:26 rakennusten yhteenlaskettu ala on 125 m². Tila 5:56 on rakentumaton. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 6(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

7 Ranta-asemakaavan laajennukseen sisältyvät Äeskarin tilat. Tila 6:26 (Äeskari). Tilan 7:19 (Kaunisranta) päärakennus ja rannalla sijaitseva venevaja. Raudastenmaa Tiloille 9:8 (Keskiranta), pinta-ala 2,153 ha, 13:9 (Itäranta), pinta-ala 3,836 ha, 5:3 (Rautala), pinta-ala 0,8815 ha ja 1:28 (Äärilä), pinta-ala 7,352 ha laaditaan ensimmäinen ranta-asemakaava eli ranta-asemakaavan laajennus. Tilat ovat yksityisomistuksessa. Rantaviivaa tiloilla on seuraavasti: tila 9:8 199 m, tila 13:9 522 m. tila 5:3 0 m ja tila 1: m eli yhteensä 1178 m (rantaviivan pituudet tarkentuvat uuden pohjakartan valmistuttua ehdotusvaiheeseen). Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on n. 14,2 ha. Tilat ovat yksityisomistuksessa. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 7(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

8 Tilalle 9:8 on rakennettu asuinrakennus (valmistunut 1915, 81 m²), karjarakennus (142 m²), karjahuone (79 m²), kanala (64 m²), riihi/lato (54 m²) sekä varasto (29 m²). Tilan 9:8 rakennusten yhteenlaskettu ala on 449 m². Tilalle 5:3 on rakennettu kaksi vapaa-ajan asuntoa (valmistunut 1900, 55 m² ja valmistunut 1998, 26 m²) sekä lato (25 m²). Tilan 5:3 rakennusten yhteenlaskettu ala 106 m². Tilalle 13:9 on rakennettu ELY-keskukselta saadulla poikkeamispäätöksellä 25 m² suuruinen vapaa-ajan asunto (valmistunut 2010). Tila 1:28 on rakentumaton. Ranta-asemakaavan laajennukseen sisältyvät Raudastenmaan tilat. Tilan 9:8 (Keskiranta) rakennukset. (Lähde: Rakennusinventointi, Anniina Lehtokari, 2009) Keskirannan tilan rakennukset on inventoitu (Anniina Lehtokari, ). Pihapiirin päärakennus on luvulta, kellarivaja 1900-luvun alkupuolelta, kaksi ulkorakennusta 1900-luvun alusta ja yksi ulkorakennus 1900-luvun puolivälistä. Navetta ja vaja ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Samassa pihapiirissä on myös Lepolan asuinrakennus (tila ). Inventoinnin mukaan rakennusryhmä on rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokas. Rakennusryhmällä on paikallista arvoa. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 8(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

9 Keskirannan tilan päärakennus ja piha-aluetta. Tilan 5:3 (Rautala) rakennukset. (Lähde: Rakennusinventointi, Anniina lehtokari, 2009) Rautalan tilan rakennukset on inventoitu (Anniina Lehtokari, ). Rautalan pientila on lohkottu Heilän maista vuonna Päärakennus, sauna ja vaja ovat 1900-luvun alkupuolelta sekä uusi rankorakenteinen kesämökki luvulta. Suojaisassa pihassa on nurmikkoa ja omenapuita, pihapiirin ympärillä on metsää. Rautalan tila on inventoinnin mukaan ympäristöllisesti arvokas. Pihapiirillä on maisemallista arvoa. Rautalan tilan päärakennus 1900-luvun alkupuolelta sekä pihapiiriä. Kiveistenmaa Tilalla 11:4 (Haapala), pinta-ala 3,3 ha, on voimassa Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaava eli Haapalan tilalle laaditaan ranta-asemakaavan muutos. Tilalle on rakennettu 117 m² asuinrakennus, 90 m² varasto ja 15 m² grillikatos. Tilan 11:4 rakennusten yhteenlaskettu ala on 222 m². Muutettavassa ranta-asemakaavassa on tilalle osoitettu rakennusoikeutta 345 k-m². Lisäksi tilalle on myönnetty rakennuslupa 12 m² kesäkeittiön rakentamiselle. Tilan asuinrakennusta on laajennettu ja muutostyöt on tehty vakituisen asunnon vaatimusten mukaisiksi. Alueella on paikallisen vesiosuuskunnan tarjoamat vesi- ja viemäripalvelut, joihin kiinteistö on liittynyt. Tiloille 10:5 (Lammashaka), pinta-ala 2,288 ha ja 11:2 (Männynoksa), pinta-ala 0,570 ha laaditaan ensimmäinen ranta-asemakaava eli ranta-asemakaavan laajennus. Tilat 10:5 ja 11:2 ovat rakentumattomia. Rantaviivaa tiloilla on seuraavasti: tila 10:5 237 m, tila 11:2 61 m, tila 11:4 443 m eli yhteensä 741 m (rantaviivan pituudet tarkentuvat uuden pohjakartan valmistuttua ehdotusvaiheeseen). Tilat ovat yksityisomistuksessa. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 9(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

10 Ranta-asemakaavan muutokseen sisältyvät Kiveistenmaan tilat. Haapalan tilan päärakennus ja pihapiiriä Luonnonympäristö ja maisema Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalue sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja siinä Satakunnan rannikkoseutuun. Alue on maisemarakenteeltaan vaihtelevaa ja pienipiirteistä, asutus on levinnyt ja vakiintunut jokivarsille jo varhain. Lounaismaan maiseman peruselementit vaihtelevat rikkonaisesta saaristosta ja kumpuilevista, osittain paljastuneista kallioalueista laajoihin tasaisiin, viljaviin savikkoalueisiin, joilla lukuisat joet kiemurtelevat. Selkämeren rannikkoalueille ominaisia ovat luoteeseen suuntautuvat niemet, matalat lahdet ja tiheä saaristo. Lounaisrannikon ja Saaristomeren seudun laajaa ja rikkonaista luonnetta kuvastavat laaja lainehtiva meri sekä siitä nousevat kallioluodot ja -saaret, joiden suhteesta muodostuu erilaisia vyöhykkeitä ulkomereltä rannikolle. Luonnonolot ovat monipuolisia ja vaihtelevat karuista saaristomänniköistä ja paljaista kallioista luonnonoloiltaan edullisiin paikkoihin, savikoille ja kalkkipitoisille paikoille, syntyneisiin lehtoihin ja muihin reheviin kasvillisuustyyppeihin. Kylät, jotka sijaitsevat suojaisissa painanteissa, ovat tiiviisti rakennettuja. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueelle on laadittu luontoselvitys (Varsinais- Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut, 2016). Luontoselvitys on tämän kaavaselostuksen liitteenä (liite 3). Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 10(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

11 Äeskarin luonnonympäristö Äeskarin kaavalaajennusalue sijoittuu Majamaanholmin itäkärkeen vapaa-ajan ja vakituisen asumisen alueelle. Mökkien ja talojen piha- ja puutarhamaat ovat hoidettuja ja pihat ulottuvat rantaan saakka. Suunnittelualueen itärajalla on kapea puustoinen osa, jolla kasvaa harvakseltaan koivua. Metsikössä esiintyy myös katajaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksessa on lehtomaista kasvillisuutta. Kenttäkerros on paikoin heinikkoinen, paikoin rehevöitynyt. Osa metsikköalueesta on sen länsipuolella olevan mökkipihan nurmikkoa ja hyötypuutarhaa. Rakentamaton pohjoisranta on vadelmien ja maitohorsmien valtaama ja rantaviivalla kasvaa joitakin yksittäisiä tervaleppiä. Etelärajalla on mustikkakangasta, jolla esiintyy myös haapaa. Äeskarin alue on kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään tavanomainen eikä sillä ole merkittäviä luontoarvoja. (Lähde: Raudastenmaa, Majamaanholmi, luontoselvitys 2016, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut) Raudastenmaan luonnonympäristö Suunnittelualueen läpi kulkeva hiekkatie, Raudastentie, erottaa eteläisen puustoisen niemen pohjoisen puoleisesta tiheämmin rakennetusta alueesta. Pohjoisen rakennetun alueen kasvillisuus koostuu hoidetuista pihoista, joiden pohjois- ja itärajalla on kangasmetsämaata. Rakentamattomilla osin on sekapuumetsikköä, joilla kasvaa ylispuina järeät, kauniit männyt. Puusto on kerroksellinen ja luonnontilan kaltainen. Suunnittelualueen länsiosa on kauttaaltaan talousmetsää, jossa esiintyy eri-ikäisiä männyn ja kuusen kasvustoja. (Lähde: Raudastenmaa, Majamaanholmi, luontoselvitys 2016, Varsinais- Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut) Hiekkatien eteläpuoleisen niemen puusto on suurelta osin hakattua. Hakkuualalla kasvaa tiheästi nuorta lehtipuutaimikkoa koivu valtalajinaan. Niemen koillisnurkassa on lahdelma, jonka rannalla on tervaleppävaltainen, pieni metsikkökuvio, jonka pohjakasvillisuus on runsasravinteista lehtoa. Kuvio edustaa Metsälain 10 :n tarkoittamaa erityisen tärkeätä elinympäristöä luonnontilan kaltaisia tuoreita ja kosteita lehtolaikkuja (luontoselvityksen osa-alue B, kuvio 1). Etelään työntyvän niemen kaakkoisosassa on mökki ja sen pihamaa. Mökkipihan eteläpuolella on niemen eteläisin kärki, joka on hakamaista, tuoretta, keskiravinteista lehtoa. Kuviolla kasvaa muutama varsin iäkäs koivu. Ylispuina on mäntyjä ja rantaviivalla tervaleppiä. Kuvio edustaa Metsälain 10 :n tarkoittamaa erityisen tärkeätä elinympäristöä luonnontilan kaltaista tuoretta lehtolaikkua (luontoselvityksen osa-alue B, kuvio 2). Muutoin Raudaistenmaan kaavalaajennusalue on kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään tavanomainen. Tilan 1:28 alue on tavanomaista talousmetsää. (Lähde: Raudastenmaa, Majamaanholmi, luontoselvitys 2016, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut) Kiveistenmaan luonnonympäristö Suunnittelualueen pohjoisosa on sekapuustoista tuoretta kangasta mustikka kenttäkerroksen valtalajinaan, seassa myös hietakastikkaa ja sananjalkaa. Ylispuuna ovat vanhat koivut, kuuset ja männyt. Itärantaa kohti mentäessä kenttäkerros vaihettuu tuoreen, keskiravinteiden lehdon kasvillisuudeksi. Rantavyöhykkeen valtalajina on tervaleppä. (Lähde: Raudastenmaa, Majamaanholmi, luontoselvitys 2016, Varsinais-Suomen luontoja ympäristöpalvelut) Koillisnurkan rantakaista on loiva ja hyvin kivikkoinen. Kovapohjainen metsikkö ulottuu rantaan saakka. Etelärannassa on hakamaisen harvahko ja hiukan muuta maastoa korkeampi kivikkoranta, jolla kasvaa iäkkäitä koivuja ja kilpikaarnaisia mäntyjä (luontoselvityksen osa-alue A, kuvio 1). Muutoin Kiveistenmaan kaavalaajennusalueella ei ole maininnanarvoisia luontoarvoja. (Lähde: Raudastenmaa, Majamaanholmi, luontoselvitys 2016, Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut) Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 11(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

12 Kiveistenmaan koillisrannan kivikkoa. Natura-alueet Uudenkaupungin saaristo on luokiteltu osin Natura-alueeksi (FI ). Natura-alue ei ulotu kaavan muutos- ja laajennusalueelle. Uudenkaupungin saariston Natura-alue Virkistys Ympäröivän alueen luonnonympäristö tarjoaa monipuoliset virkistysmahdollisuudet kuten kalastus, uiminen, veneily, marjastaminen ja retkeily. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 12(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

13 Liikenne Raudastenmaalle ja Kiveistenmaalle kuljetaan paikallistieltä (Lyökintie) haarautuvaa hiekkatietä, Raudastentietä pitkin. Äeskariin haarautuu Lyökintieltä Koivustentie. Lyökintie lähtee Uudenkaupungin kaupungista ja kiemurtelee saaria pitkin liittyäkseen Raumantiehen Uudenkaupungin pohjoispuolella. Lyökintien liikennemäärä Raudastentien risteyksen kohdalla on keskimäärin 461 ajoneuvoa/vrk ja Koivustentien risteyksen kohdalla 197 ajoneuvoa/vrk Väestö Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen rakennukset ovat loma-asuntokäytössä. Suunnittelualueen läheisyydessä on useita käyttötarkoituksen muutoksella toteutettuja ympärivuotista asutusta. Mm. muutettavaan ranta-asemakaavaan sisältyvälle tilalle on jo myönnetty käyttötarkoituksen muutos ympärivuotiseen asumiseen Palvelut Alueella ei ole palveluita. Julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Uudenkaupungin kaupungin keskustassa reilun 20 km:n päässä Maanomistus Alueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa Kaavaa koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen maakuntakaavaan, joka on vahvistettu Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien osalta. Maakuntakaavassa suunnittelualueet on osoitettu maa- ja metsätalous-/retkeily- /virkistysalueeksi (MRV). Kaavamerkinnän mukaan alue on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Aluetta voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn sekä harkitusti hajaasutusluonteiseen pysyvään asutukseen. Suunnittelumääräys: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisemaja ympäristökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 13(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

14 Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu hyväksyttyyn Uudenkaupungin yleiskaavaan. Suunnittelualue on osoitettu lähes kokonaan loma-asuntoalueeksi (RA) ja tilan Äärilä osalta osin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta. Punaiset ympyrät kuvaavat suunnittelualueen sijaintia. LOMA-ASUNTOALUE (RA) Loma-asutusta varten varattu alue, jolle voidaan sijoittaa loma-asuntoja siten, että rakennusoikeus määräytyy tilan pinta-alan ja rantaviivan pituuden perusteella oheisten mitoitusohjeiden mukaisesti. Rakentaminen on sijoitettava puuston suojaamana ja siten, että rakennusten sivuräystäät ovat pääsääntöisesti rannan suuntaiset. Vaja- ja saunarakennukset on sijoitettava loma-asuntojen lähelle ja ne on suunniteltava yhtenäisesti. Kaikessa rakentamisessa sekä laiturien ja muiden rakenteiden teossa on luonnontilainen maisema mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. Alue kuuluu yleiskaavan loma-asutuksen mitoitusluokkaan I/mv, 4 las/rantakm tai 1 las/ 3 ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 14(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

15 Asemakaava Tilalla Haapala 11:4 Kiveistenmaalla on voimassa ranta-asemakaava ( vahvistettu Raudainen Koivunen Kiveistenmaa rantakaava). Muualla suunnittelualueella ei ole asemakaavaa/ranta-asemakaavaa. Suunnittelualueen lähiympäristössä on useita ranta-asemakaavoja. Tila Haapala 11:4 on osoitettu Raudainen Koivunen Kiveistenmaa rantakaavassa loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-2) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M-1), jossa ei ole rakennusoikeutta. Ote Raudainen Koivunen Kiveistenmaa rantakaavasta. RA-2 määräyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen lomaasuntorakennuksen, vierasmajaksi soveltuvan enintään 25 m 2 suuruisen erillisen rakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle saa edellä sanotun lisäksi rakentaa puutarhaviljelyä palvelevia talousrakennuksia osoitetulle rakennusalalle kerrosalaltaan enintään 160 m 2. Rakennuspaikalle saa siis rakentaa yhteensä 345 k-m 2 (rakennuspaikan enimmäiskerrosala, joka sisältää kaikki rakennuspaikalle rakennettavat rakennukset): 120 k-m 2 loma-asuntorakennuksen, 25 m 2 saunan (s), 40 m 2 venevajan (v) sekä 160 m 2 puutarhaviljelyä palvelevia rakennuksia (rt). Suunnittelualueen ja sen lähialueen ranta-asemakaavatilanne. Kartan viivoitetuilla alueilla on voimassa ranta-asemakaava. Raudainen Koivunen Kiveistenmaa rantakaava (vahv ) on osoitettu keltaisella viivoituksella. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 15(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

16 Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys määrittää rakentamista kunnan alueella. Rakennusjärjestys on hyväksytty Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa Pohjakartta Luonnosvaiheen pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen maastokarttaa joko mittakaavassa 1:2000 tai 1:4000. Uusi pohjakartta / pohjakartan tarkistus on tekeillä kaikilla ranta-asemakaavamuutoksen ja laajennuksen osa-alueilla ja se valmistuu kaavan ehdotusvaiheeseen. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen ja laajennuksen lähtökohtana on päivittää olemassa olevaa kaavaa ja laatia kaavan laajennus vastaamaan uusia vakituisen ja loma-asumisen tarpeita huomioiden toteutunut rakentaminen. Kaavassa tutkitaan loma-asuntojen korttelialueen rakennuspaikkojen rakennusoikeuden määrää ja loma-asumisen tarpeita, joka vastaavat teknologian kehitykseen ja työelämän muuttumiseen sekä ympärivuotiseen lomaasumiseen. Mahdollistamalla työskentelyn loma-asunnolla voidaan aikaa myöten saada pysyviä asukkaita Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää Äeskarin rantaasemakaavan laatimisen maanomistajien Matti ja Heikki Salosen hakemuksesta. Äeskarin ranta-asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin Uudenkaupungin Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli yleisesti nähtävillä Myöhemmin ranta-asemakaava-alueeseen liitettiin yksityisessä omistuksessa olevat kiinteistöt Raudastenmaalta ja Kiveistenmaalta yksityisten maanomistajien hakemuksesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kaupungin hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat Uudenkaupungin kaupungin hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo sekä muut, joita hanke saattaa koskea Vireilletulo Ranta-asemakaava on tullut vireille KH 355. Ranta-asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin (ks. kappale 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset). Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 16(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

17 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan yhtä aikaa ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnoksen kanssa nähtäville Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Varsinais-Suomen ELYkeskuksessa (liite 5) Ranta-asemakaavan tavoitteet Alueelle laadittava ranta-asemakaavan muutos ja laajennus reagoi yleiseen kehityksen suuntaan, elintason nousuun eli huomioi laadulliset ja määrälliset tarpeet ja toiveet loma-asumiselle. Kasvava ympärivuotinen loma-asuminen on lisännyt tarvetta paremmin ja monipuolisemmin varustelluille vapaa-ajan-asunnoille, kun ihmiset viettävät mökeillään yhä enemmän vapaa-aikaansa sekä tekevät etätöitä. Rakennuspaikkojen koko on yli 5000 m 2 ja RA- tonteille on osoitettu 200 k-m 2 rakennusoikeutta. Kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun on päästy tarkemman tonttikohtaisen tutkimisen pohjalta alueen erityispiirteet huomioon ottaen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Maa- ja metsätalouden lisäksi aluetta voidaan käyttää asumiseen, matkailuun, retkeilyyn ja haja-asutusluonteiseen pysyvään asumiseen. Yleiskaavassa alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi ja pienin osin maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole suojeluohjelmia, jotka ohjaisivat suunnittelua. Kaavoituksen tavoitteena on päivittää alueen toimintoja maakuntakaavan ja yleiskaavan suunnittelumääräyksiä noudattaen Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ratkaisu ja perustelut Perustelut rakennusjärjestystä korkeammille rakennusoikeuksille ranta-asemakaavoissa Rakennusjärjestys ei ohjaa ranta-asemakaavan laatimista tai sisältöä, jolloin rantaasemakaavan ei tarvitse pohjautua tai perustua rakennusjärjestykseen. Rakennusjärjestys ei voi kategorisesti määrätä ennalta kaavaan rakennusoikeuksia, koska rakennusjärjestykseen kirjatut rakennusoikeudet eivät perustu mihinkään olosuhteisiin eivätkä paikan erityispiirteisiin. Rakennusoikeuden määrä ranta-asemakaavoissa voi siis poiketa rakennusjärjestyksen määräyksistä. Ranta-asemakaavamuutosta laadittaessa on rakentamisen määrä ja sijoittelu suunniteltu rakennuspaikkakohtaisesti maisema ja luonnonympäristö sekä rakennettu ympäristö huomioiden. Mm. näitä elementtejä ei koko kuntaa koskevan rakennusjärjestyksen valmistelussa ole vastaavasti tutkittu. Kaavamuutosluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun on päästy nimenomaan huolellisen suunnittelun kautta alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Edellä mainittua joustavuuden periaatetta soveltaen suunnitelma vastaa maanomistajien tarpeisiin ja varmistaa keskenään verrannollisessa, samanlaisessa, asemassa olevien maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Joustavuuden periaattella kyetään huomioimaan erikokoiset rakennuspaikat ja olosuhteiden eroavaisuudet vertailukelpoisina lähtökohtina. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 17(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

18 Perustelut vakituisen asumisen sijoittumiselle ja rakennusoikeuden korottamiselle: Suunnittelualue sijaitsee sisäsaaristossa, jolla on pitkät perinteet vakituisen asumisen ympäristönä. Yhteiskunnalliset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Uudenkaupungin kaupungissa reilun 20 km:n päässä. Saaret ovat hyvin saavutettavissa kiinteitä siltayhteyksiä pitkin ja suunnittelualueen läheisyyteen on tehty useita käyttötarkoitusten muutoksia vakituiseen asumiseen. Rautalan ja Keskirannan tiloilla on asuttu jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Kaavassa vakituiseen asumiseen osoitetuilla tiloilla on joko valmiudet vesi- ja viemäriliittymään tai ne on jo rakennettu. Vakituisen asumisen osoittaminen asemakaavoittamattomille alueille, mikäli se sijoittuu etäälle taajamista ja kylistä, hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Alueelle on jo kuitenkin myönnetty useita käyttötarkoituksen muutoksia ympärivuotisen asumisen järjestämiseksi ja kaavamuutoksessa ja laajennuksessa osoitettava asumisen määrä on vähäistä. Lisäksi alueen sijainnillinen saavutettavuus on hyvä ja palvelut ovat lähellä. Rakennuspaikkakohtaiset perustelut AO-tonttien rakennuspaikat ovat olemassa olevia lomarakennuspaikkoja ja soveliaita asumiselle: Rakennuspaikat ovat riittävän suuria eli kooltaan ne täyttävät Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen mukaisen m 2 :n vaatimuksen vakituisen asumisen rakennuspaikasta. Rakennuspaikat ovat myös kelvollisia maaperältään. Lisäksi vapaaajanasumisen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi vakituiset asunnot voivat tukea olemassa olevaa lomarakentamista tuoden helpotusta esimerkiksi ympärivuotiseen ja vuorokautiseen valvontaan ja huolenpitoon alueella. Suunnittelualueelle osoitetaan kuusi (6) loma-asumisen rakennuspaikkaa ja kolme (3) vakituisen asumisen rakennuspaikkaa. Uusien loma-asuntorakennuspaikkojen (4 kappaletta) osoittaminen perustuu laadittuun emätilaselvitykseen ja mitoitusperiaatteisiin (liite 4), joilla on pyritty varmistamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavan rakenne ja mitoitus perustuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja tiestöön sekä suunnittelualueelle laadittuun emätilatarkasteluun, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä 4. Jo rakennetuille tiloille muodostetaan joko loma-asuntojen (RA) tai erillispientalojen (AO) rakennuspaikat. Yhteensä ranta-asemakaavan muutosalueelle on osoitettu kolme (3) uutta vakituisen asumisen mahdollistavaa AO-rakennuspaikkaa. Kahdelle (2) jo olemassa olevalle vapaa-ajan asunnolle on osoitettu loma-asuntojen rakennuspaikat (RA). Uusia loma-asuntojen omarantaisia rakennuspaikkoja on osoitettu kaavaan neljä (4). Uudet rakennuspaikat sijoittuvat luontevasti olemassa olevaan rakenteeseen. Yleiskaavan määräysten mukaisesti vapaata rantaviivaa on jätetty yli 60 % mitoitusrantaviivasta. Kaikkien rakennuspaikkojen koko on vähintään 5000 m². Äeskarissa olemassa oleva tie halkaisee tilan 7:19 (Kaunisrannan) pihapiirin itä-länsisuunnassa venevajan ja saunan jäädessä tien pohjoispuolelle. Kaavamuutoksessa tien pohjoispuoli on osoitettu M-alueeksi, jolle on osoitettu rakennusoikeutta venevajalle ja saunalle. Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on yhteensä n. 3,5 ha ja vakituiselle asumiselle osoitettua korttelialuetta (AO) yhteensä n. 3,2 ha. Ranta-asemakaavan muutoksen kokonaispinta-ala on n. 24,2 ha. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 18(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

19 Äeskari (karttaosa 1) Äeskariin on osoitettu yksi pysyvän asumisen rakennuspaikka, jolla ympäristö säilytetään (AO-2/s). Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen sekä yhden sivuasunnon ja lisärakennuksia. Kerrosluku on Iu½ ja rakennusoikeus 300 k-m 2. Rakennuspaikan koko on m 2. /s merkintä johtuu rakennuspaikalla olevasta rakennusryhmästä, joka on rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokas. Äeskariin on osoitettu myös yksi loma-asunnolle tarkoitettu rakennuspaikka (RA), jolla kerrosluku on I ja rakennusoikeus 200 k-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 125 k-m 2 :n suuruisen loma-asunnon, yhden enintään 25 k-m 2 :n suuruisen saunarakennuksen, yhden enintään 25 k-m 2 :n suuruisen vierasmajan sekä kolme talousrakennusta, joiden pinta-alat sisältyvät rakennuspaikan kokonaiskerrosalaan. Rakennuspaikan koko on m 2. Maa- ja metsätalousalueelle (M) kaava-alueen pohjoisrannalle on osoitettu rakennusalat ja oikeudet rantasaunalle ja venevalkamalle (rs25 ja ve60). Raudastenmaa (karttaosa 2) Raudastenmaalle on osoitettu neljä loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA) ja yksi rakennuspaikka pysyvään asumiseen (AO-4/s). Loma-asuntojen rakennuspaikoilla kerrosluku on I ja rakennusoikeus 200 k-m 2. Kullekin RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 125 k-m 2 :n suuruisen loma-asunnon, yhden enintään 25 k-m 2 :n suuruisen saunarakennuksen, yhden enintään 25 k-m 2 :n suuruisen vierasmajan sekä kolme talousrakennusta, joiden pinta-alat sisältyvät rakennuspaikan kokonaiskerrosalaan. RA-rakennuspaikkojen koko vaihtelee välillä m m 2. Erillispientalojen korttelialueelle saa rakentaa yhden enintään 150 k-m 2 :n suuruisen asuinrakennuksen sekä yhden sivuasunnon ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 550 k-m 2. Kerrosluku on Iu½. Rakennuspaikan koko on m 2. /s merkintä johtuu rakennuspaikalla olevasta rakennusryhmästä, joka on rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokas. Kiveistenmaa (karttaosa 3) Kiveistenmaalle on osoitettu yksi rakennuspaikka pysyvälle asumiselle (AO-3) ja yksi rakennuspaikka loma-asunnolle (RA). AO-3 -rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 200 k-m 2 :n suuruisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen, yhden enintään 25 k-m 2 :n suuruisen vierasmajan sekä kolme talousrakennusta, joiden pinta-alat sisältyvät rakennuspaikan kokonaiskerrosalaan. Kerrosluku on I ja kokonaiskerrosala on 345 k-m 2. Rakennuspaikan koko on m 2. RA -rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 125 k-m 2 :n suuruisen loma-asunnon, yhden enintään 25 k-m 2 :n suuruisen saunarakennuksen, yhden enintään 25 k-m 2 :n suuruisen vierasmajan sekä kolme talousrakennusta, joiden pinta-alat sisältyvät rakennuspaikan kokonaiskerrosalaan. Rakennuspaikan koko on m Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alueen kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tulee noudattaa voimassa olevaa valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksella ehkäistään lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, kiinteistön on liityttävä kaupungin vesijohtoon ja viemäriin, ellei liittymisestä ole myönnetty vapautusta. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi myöntää ympäristö- ja lupalautakunta. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 19(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

20 5.3. Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset pohjautuvat ympäristöministeriön voimassa olevaan asetukseen kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. Äeskari Raudastenmaa Kiveistenmaa Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 20(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

21 Samankaltaiset merkinnät kaikissa karttaosioissa: Yleiset määräykset: 5.4. Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavan muutos- ja laajennusalueella ja sen ympäristössä sijaitsee enimmäkseen lomaasuntoja. Vakituiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuksia on siellä täällä lomaasutuksen lomassa. Lähimmät kyläalueet ovat Edväinen ja Kammela n. 3,5 4,5 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Osa vakituiseen asumiseen tarkoitetuista rakennuksista on entisiä loma-asuntoja, joiden rakennuspaikan käyttötarkoitus on muutettu pysyvälle asumiselle. Kaavan muutokseen ja laajennukseen osoitetut neljä uutta loma-asuntojen rakennuspaikkaa sijoittuvat luontevasti olemassa olevaan rakenteeseen. Lähialueella on entuudestaan vakituista asumista. Haitalliset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäiset. Tonttikohtaisella (RA) 200 k-m 2 :llä tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,04 puolen hehtaarin tonteilla. Noin 24,2 ha suunnittelualueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2480 k-m 2. Uudisrakentaminen sijoittuu väljille tonteille eikä näy maisemassa. Nykyiset olosuhteet eivät juurikaan muutu suhteessa naapurustoon. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 21(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

22 Loma-asunnot ja vakituiset asunnot suunnittelualueella ja sen läheisyydessä. Suunnittelualue punaisella Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kaavan alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai yksittäisiä kohteita. Tilojen Rautala (5:3) ja Keskiranta (9:8) rakennukset on inventoinnissa arvotettu rakennushistoriallisesti tai ympäristöllisesti arvokkaiksi. Niillä on myös maisemallista ja paikallista arvoa. Kaavamuutoksella ja laajennuksella on positiivisia vaikutuksia tilojen rakennuskannan säilymisen kannalta. Tiloille on annettu kaavamerkintä /s: /s Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella tehtävät korjaus- ja muutostyöt sekä uudisrakentaminen on suunniteltava siten, että rakennuskokonaisuuden rakennushistorialliset ja ympäristölliset arvot eivät heikkene. Alueella suoritettavista korjaus- ja muutostöistä on oltava yhteydessä Varsinais- Suomen maakuntamuseoon Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavamuutoksen ja laajennuksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys, jonka pohjalta ranta-asemakaavamuutokseen ja laajennukseen on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo). Merkintä tähtää puuston, kasvillisuuden ja rantamaiseman säilymiseen ko. alueilla. Emätilaselvitys ja sen pohjalta laadittu kaavan muutos- ja laajennusalueen mitoitus jättää riittävästi ranta-aluetta myös rakentamatta. Vapaat alueet on merkitty kaavaan maaja metsätalousalueiksi (M). Omarantaisilla loma-asuntotonteilla rakennusalat on määritelty siten, että ne vastaavat Uudenkaupungin rakennusjärjestykseen määriteltyjä lomaasuntorakennusten ja saunarakennusten etäisyyksiä rantaviivasta. Maisemalliset vaikutukset jäävät tällöin vähäisiksi. Uusi rakentaminen ei heikennä vedenlaatua eikä vaaranna vesiympäristöä. Kaavassa on annettu yleinen määräys jätevesien käsittelystä: Kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä noudatetaan voimassa olevaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä Liikenteelliset vaikutukset Uudisrakentaminen on niin vähäistä, että merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia ei synny. Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 22(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

23 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutus on mahdollista, kun kaavamuutos ja -laajennus on saanut lainvoiman. Rakentamisalueiden toteuttaminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikatauluista. Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista. Porissa REJLERS FINLAND OY Isolinnankatu 22 A Pori Anne Karlsson, arkkitehti SAFA YKS Kaija Maunula, arkkitehti YKS Osan Äeskari, Raudastenmaa, Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 23(23) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

24 RAUDAINEN-KOIVUNEN-KIVEISTENMAA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , päivitetty Kunta Kylä Kiinteistöt Kylä Kiinteistöt Kaavan laatija Hakija Uusikaupunki (895) Kammela (480) 5:56 (Äeskari) 6:26 (Äeskari) 7:19 (Kaunisranta) Hallu (478) 1:28 (Äärilä) 5:3 (Rautala) 9:8 (Keskiranta) 10:5 (Lammashaka) 11:2 (Männynoksa) 11:4 (Haapala) 13:9 (Itäranta) REJLERS FINLAND Oy Maanomistajat OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa esitellään seuraavat asiat: Mihin suunnitellaan (sijainti) Kaavoituksen tavoitteet ja lähtökohdat Mitä vaikutuksia kaavalla saattaa olla ja miten niitä arvioidaan Miten ja missä vaiheessa osalliset voivat vaikuttaa kaavan valmisteluun Miten kaavan valmistelu ja päätöksenteko etenevät Mistä saa tietoa kaavoituksesta Sivu 1(9) REJLERS FINLAND OY Y-tunnus

25 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Äeskarissa (tilat 5:56, 6:26 ja 7:19), Raudastenmaalla (tilat 1:28, 5:3, 9:8 ja 13:9) sekä Kiveistenmaalla (tilat 10-5, 11-2 ja 11:4) noin 20 kilometriä Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Suunnittelualue muodostuu kymmenestä tilasta, jotka ovat Äärilän (1:28), Äeskarin (5:56), Lammashaan (10:5) ja Männynoksan (11:2) tiloja lukuun ottamatta rakentuneita: (Äeskari) (Äeskari) (Kaunisranta) (Äärilä) (Rautala) (Keskiranta) (Lammashaka) (Männynoksa (Haapala) (Itäranta) Kaavoituksen tavoitteet ja lähtökohta Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on mahdollistaa vakituinen asuminen jo toteutuneille rakennuspaikoille muuttamalla kaavan käyttötarkoitusta. Jo toteutunut rakentaminen ja rakennuspaikkojen koko vastaavat vakituisen asumisen vaatimuksia. Kaavan laadintatyön yhteydessä tutkitaan myös lomaasutuksen täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja sijoittuminen sekä rakennusoikeuden määrä huomioiden suunnittelualueen ja ympäristön maisema sekä luonnonolot. Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on tarkoitus laatia siten, että se reagoi yleiseen kehityksen suuntaan, elintason nousuun eli huomioi laadulliset ja määrälliset tarpeet ja toiveet loma-asumiselle. Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus laaditaan siten, että se huomioi maanomistajien ja kaupungin maankäyttötavoitteet. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueelle laaditaan kantatilaselvitys sekä luontoselvitys. OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 2(10)

26 Äeskari Tiloille Äeskari 5:56 (pinta-ala 0,498 ha), Äeskari 6:26 (pinta-ala 0,612 ha) ja Kaunisranta 7:19 (pinta-ala 1,245 ha) ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavaa. Tilat ovat yksityisomistuksessa. Rantaviivaa tiloilla on seuraavasti: tila 7: m, tila 6:26 53 m ja tila 5:56 41 m eli yhteensä 268 m (rantaviivan pituudet tarkentuvat uuden pohjakartan valmistuttua ehdotusvaiheeseen). Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on n. 2,35 ha. Tilalle 6:26 on rakennettu vapaa-ajan asunto (37 m²), sauna (30 m²), vierasmaja (12 m²), puuvaja (25 m²) sekä venevaja (21 m²). Rakennusten kerrosala on yhteensä 125 m². Tilalle 7:19 on rakennettu päärakennus (80 m²), vierasmaja (28 m²), sauna (15 m²), liiteri ja navetta (62 m²) sekä verkko- ja venevaja (37 m²). Rakennusten kerrosala on yhteensä 222 m². Tila 5:56 on rakentamaton. Kaunisrannan tilan 7:19 venevaja. OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 3(10)

27 Raudaistenmaa Tiloille Äärilä 1:28 (pinta-ala 7,352 ha), Rautala 5:3 (pinta-ala 0,8815 ha), Keskiranta 9:8 (pinta-ala 2,153 ha) ja Itäranta 13:9 (pinta-ala 3,836 ha) ei ole aiemmin laadittu rantaasemakaavaa. Tilat ovat yksityisomistuksessa. Rantaviivaa tiloilla on seuraavasti: tila 9:8 199 m, tila 13:9 522 m. tila 5:3 0 m ja tila 1: m eli yhteensä 1178 m (rantaviivan pituudet tarkentuvat uuden pohjakartan valmistuttua ehdotusvaiheeseen). Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on n. 14,2 ha. Tilalle 5:3 on rakennettu kaksi vapaa-ajan asuntoa (valmistunut 1900, 55 m² ja valmistunut 1998, 26 m²) sekä lato (25 m²). Rakennusten kerrosala on yhteensä 106 m². Tilalle 9:8 on rakennettu asuinrakennus (valmistunut 1915, 81 m²), karjarakennus (142 m²), karjahuone (79 m²), kanala (64 m²), riihi/lato (54 m²) sekä varasto (29 m²). Rakennusten kerrosala on yhteensä 449 m². Tilalle 13:9 on rakennettu ELY-keskukselta saadulla poikkeamispäätöksellä vuonna m² suuruinen vapaa-ajan asunto. Tila 1:28 on rakentamaton. Rautalan tilan omenapuutarhaa. OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 4(10)

28 Kiveistenmaa Tilalla Haapala 11:4 on voimassa Roudainen Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asemakaava. Tilan pinta-ala on 3,3 ha. Tilalle on rakennettu 117 m² asuinrakennus, 90 m² varasto ja 15 m² grillikatos, yhteensä 222 m². Lisäksi tilalle 11:4 on myönnetty rakennuslupa 12 m² kesäkeittiön rakentamiselle. Tilan asuinrakennusta on laajennettu ja muutostyöt on tehty vakituisen asunnon vaatimusten mukaisiksi. Alueella on paikallisen vesiosuuskunnan tarjoamat vesi- ja viemäripalvelut, joihin kiinteistö on liittynyt. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa tilan käyttötarkoitus loma-asuntojen korttelialueesta (RA) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Lisäksi kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuus omarantaiseen loma-asunnon rakennuspaikkaan. Tiloille Lammashaka 10:5, pinta-ala 2,288 ha ja Männynoksa 11:2, pinta-ala 0,570 ha laaditaan ensimmäinen ranta-asemakaava eli ranta-asemakaavan laajennus. Tilat 10:5 ja 11:2 ovat rakentumattomia. Rantaviivaa tiloilla on seuraavasti: tila 10:5 237 m, tila 11:2 61 m, tila 11:4 443 m eli yhteensä 741 m (rantaviivan pituudet tarkentuvat uuden pohjakartan valmistuttua ehdotusvaiheeseen). Tilat ovat yksityisomistuksessa. Taustalla olevat suunnitelmat Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen maakuntakaavaan, joka on vahvistettu Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien osalta. Maakuntakaavassa suunnittelualueet on osoitettu maa- ja metsätalous-/retkeily- /virkistysalueeksi (MRV). Kaavamerkinnän mukaan alue on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Aluetta voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn sekä harkitusti haja-asutusluonteiseen pysyvään asutukseen. OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 5(10)

29 Suunnittelumääräys: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasta haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti ympyröity punaisella. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu hyväksyttyyn Uudenkaupungin yleiskaavaan. Suunnittelualue on osoitettu lähes kokonaan loma-asuntoalueeksi (RA). Lisäksi osa kiinteistöstä Äärilä on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta. Punaiset ympyrät kuvaavat suunnittelualueen sijaintia. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueet on osoitettu yleiskaavassa lomaasutusta varten varatuksi alueeksi (RA), jolle voidaan sijoittaa loma-asuntoja siten, että rakennusoikeus määräytyy tilan pinta-alan ja rantaviivan pituuden perusteella oheisten mitoitusohjeiden mukaisesti. Rakentaminen on sijoitettava puuston suojaamana ja siten, että rakennusten sivuräystäät ovat pääsääntöisesti rannan suuntaiset. Vaja- ja saunarakennukset on sijoitettava loma-asuntojen lähelle ja ne on suunniteltava yhtenäisesti. Kaikessa rakentamisessa sekä laiturien ja muiden rakenteiden teossa on luonnontilainen maisema mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 6(10)

30 Alue kuuluu yleiskaavan loma-asutuksen mitoitusluokkaan I/mv, 4 loma-asuntoa / rantaviivakm tai 1 loma-asunto / 3 ha maa-aluetta. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Lisäksi yleiskaavassa on määräys, jonka mukaan ranta-asemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää. Asemakaava Haapalan tilalla on voimassa vahvistettu Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu lomaasuntojen korttelialueeksi (RA-2) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M-1), jolla ei ole rakennusoikeutta. RA-2 rakennuspaikkaa koskevan määräyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asuntorakennuksen, vierasmajaksi soveltuvan enintään 25 m² suuruisen erillisen rakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. kokonaisrakennusoikeus on 120 k-m². Rakennuspaikalle saa edellä sanotun lisäksi rakentaa puutarhaviljelyä palvelevia talousrakennuksia (rt) osoitetulle rakennusalalle kerrosalaltaan enintään 160 m². Lisäksi alueelle on osoitettu 25 m² saunalle (s) ja 40 m² venevajalle. Ote Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavasta (kartta 2). Muulla suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys määrittää rakentamista kunnan alueella. Rakennusjärjestys on hyväksytty Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kaupungin hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat Uudenkaupungin kaupungin hallintokunnat, joiden toimialaa kaava koskee Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Sekä muut, joita hanke saattaa koskea OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 7(10)

31 Vuorovaikutus Kaavoituksen käynnistäminen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan käynnistää Äeskarin rantaasemakaavan laatimisen yksityisten maanomistajien hakemuksesta (kiinteistöt 5:56 ja 6:26). Äeskarin ranta-asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin Uudenkaupungin Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli yleisesti nähtävillä (MRL 6, 62, 63 ) Myöhemmin ranta-asemakaava-alueeseen liitettiin yksityisessä omistuksessa olevat kiinteistöt Raudastenmaalta ja Kiveistenmaalta yksityisten maanomistajien hakemuksesta ja ranta-asemakaavan nimeksi tuli Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. Luonnosvaihe Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnos on nähtävänä vähintään 30 vuorokauden ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitään kaavan muutos- ja laajennusluonnoksesta sen ollessa julkisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot luonnoksesta. (MRL 63, MRA 30 ) Ehdotusvaihe Ehdotus on julkisesti nähtävillä vähintään 30 päivän ajan. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan erikseen kaupungin www-sivuilla ja sanomalehdissä. Kuntalaiset ja osalliset voivat nähtävilläoloajan kuluessa tehdä kaavaa koskevia kirjallisia muistutuksia. Kaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Muistutuksista ja lausunnoista laaditaan yhteenveto ja niihin annetaan kirjalliset vastineet. Kirjallinen vastine toimitetaan niille osallisille, jotka muistutuksen jättäessään ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa. (MRL 65 ) Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Mikäli ehdotusta olennaisesti muutetaan nähtävillä olon jälkeen, asetetaan tarkistettu ehdotus uudelleen nähtäville. Ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksen hyväksyminen Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksyy Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto. Kaupunki ilmoittaa hyväksymistä koskevasta päätöksestä niille kaupungin jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa sekä saattaa päätöksen yleisesti tiedoksi. Päätöksestä voi valitusajan puitteissa valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavamuutos tulee voimaan valitusajan päätyttyä tai valitusten ratkaisemisen jälkeen, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on yleisesti kuulutettu. (MRA 93 ) Kaavoituksen suunnitteluprosessiin liittyvät ilmoitukset tullaan julkaisemaan Uudenkaupungin Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa, Aluesanomissa, Uudenkaupungin ilmoitustaululla sekä yhteispalvelupiste Passarin ilmoitustaululla. Kuulutukset julkaistaan myös Uudenkaupungin kaupungin kotisivuilla Mahdollisista yleisötilaisuuksista tullaan myös ilmoittamaan kyseisillä tavoilla. OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 8(10)

32 Kiveistenmaan koillisrantaa. Arvioitavat vaikutukset Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan ranta-asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen toteuttamisen vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön. Vaikutuksia arvioidaan myös rakennetun ympäristön ja kulttuurihistorian kannata. Erityistä huomioita kiinnitetään täydentävän rantarakentamisen sijoittumiseen olemassa olevaan aluerakenteeseen. Aikataulu Suunnitteluprosessin aikana järjestetään tarvittavat viranomaisneuvottelut. Aikataulu on tavoitteellinen ja sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. TALVI - KEVÄT 2018 Vireilletulo ( ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavan muutosluonnoksen asettaminen nähtäville KEVÄT 2018 Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin Asemakaavaehdotus nähtävillä Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin KESÄ - SYKSY 2018 Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen Uudenkaupungin kaupunginhallituksen käsittely, kaavan hyväksyminen ja vahvistaminen OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 9(10)

33 Palaute ja yhteystiedot Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot osoitetaan luonnos- ja ehdotusvaiheessa Uudenkaupungin kaupungille: Uudenkaupungin kaupunki Välskärintie 2 C PL Uusikaupunki Tiedustelut kaavoituksen etenemisestä: Leena Arvela-Hellèn, kaupunginarkkitehti Kaavan laatija: REJLERS FINLAND Oy Anne Karlsson, arkkitehti SAFA YKS Kaija Maunula, arkkitehti YKS OAS Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Sivu 10(10)

34 Uusikaupunki Raudastenmaa, Majamaanholmi Luontoselvitys 2016 Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2016

35 2 (16) Sisältö 1. Selvitysalue Osa-alueiden kuvaukset ja tulokset Linnusto ja muut luontoarvot Yhteenveto Lähteet Kansikuva: Hulkinnokan eteläisin niemi (kuvio 2). (LL/ )

36 3 (16) 1. Selvitysalue Kartta 1 Selvitysalueet sijaitsevat Uudessakaupungissa, kaupungin keskustasta luoteeseen, makeavesialtaan luoteisessa osassa. Neljästä kartoitetusta osa-alueesta kolme sijaitsee Edväisten kaakkoispuolella Raudastenmaalla ja yksi Kukaisten koillispuolella Majamaanholmilla. Selvityskohteet ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 21,6 hehtaaria. Selvitysalueiden sijainnit on esitetty kartalla 1. Selvitys tehtiin Maastotyöt tekivät luontokartoittaja (eat) Lotta Lindholm ja ympäristöinsinööri Pekka Alho, jotka ovat laatineet myös raportin. Kartta 1. Punaisella karttaan merkityt selvitysalueet sijaitsevat Uudenkaupungin makeavesialtaalla. (Maastokartta sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa 08/2016)

37 4 (16) 2. Osa-alueiden kuvaukset ja tulokset Osa-alue A. Kiveistenmaa Kartta 2 Raudastenmaan itäkärjessä on 3,3 ha kokoinen mökkitontti, jonka pohjois- ja itäosa ovat luonnontilan kaltaista metsikköä. Pohjoisosassa on sekapuustoista tuoretta kangasta, jossa mustikka on kenttäkerroksen valtalaji. Täällä kasvaa myös hietakastikkaa ja sananjalkaa. Ylispuuna ovat vanhat koivut, kuuset ja männyt. Puusto on harvakasvuista (kuva 1). Pensaskerroksessa esiintyy puiden taimia sekä pihlajia ja katajaa. Lähempänä itärantaa kenttäkerros vaihettuu tuoreen, keskiravinteisen lehdon kasvillisuudeksi, missä käenkaali ja kielo ovat valtalajeina. Kenttäkerroksesta löytyy myös lillukkaa, metsäorvokkia, metsätähteä ja oravanmarjaa. Pensaskerroksessa vallitsevat tuomi ja taikinamarja. Puusto on samankaltaista kuin mustikkakankaalla. Rantavyöhykkeen valtalajina on tervaleppä. Koillisnurkan rantakaista on loiva ja hyvin kivikkoinen. Kivien seassa kasvaa taikinamarjaa ja nuorta haapaa tervaleppien lisäksi. Kovapohjainen metsikkö jatkuu vesirajaan saakka. Kenttäkerroksessa esiintyvät kurjenmiekka, luhtavuohennokka, ranta-alpi, luhtakastikka ja suoputki. Pensaslajeista paatsama on valtalajina. Itäranta on tiheäkasvuista, riukurunkoista lehtipuiden taimikkoa, jossa myös pihlajat, paatsamat ja tuomi viihtyvät. Ylispuina esiintyvät edelleen harvakasvuisena mänty ja koivu. Kenttäkerros on tuoretta, keskiravinteista lehtoa. Rannan tuntumassa on paikoin kosteampia tervaleppävaltaisia painanteita, joissa suo-orvokki ja kurjenjalka viihtyvät. Kuvio 1. Etelärannassa on hakamaisen harvahko ja hiukan muuta maastoa korkeampi kivikkoranta, jolla kasvaa iäkkäitä koivuja ja kilpikaarnaisia mäntyjä (kuva 2). Kivikko on sammalpeitteinen ja täällä esiintyy myös mustikkaa ja katajaa. Rantaviivalla on kapeahkoa ja harvahkoa järviruokokasvustoa, joka laajenee ja tihenee kohti länttä. Muun alueen hoidetun piha- ja puutarhamaan lomassa kasvaa tervaleppävaltaisia ryhmiä, joissa kataja ja tavanomainen rantakasvillisuus tai mustikkakankaan kasvillisuus viihtyy. Metsikössä on niukasti lahopuuta. Tulokset: Osa-alueella on niukasti maininnanarvoisia luontoarvoja, paitsi iäkkäät koivut ja männyt eteläisellä kivikkorannalla (kuvio 1).

38 5 (16) Kartta 2. Kiveistenmaan kartoitusalueen raja on merkitty vihreällä. Kuviolla 1 esiintyy joitakin vanhoja puita. Kiinteistörajat näkyvät punaisella. (Maastokartta sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa 08/2016) Kuva 1. Kiveistenmaan kartoitusalueen pohjoisosan harvapuustoinen metsikkö. (LL/ )

39 6 (16) Kuva 2. Kiveistenmaan kaakkoisniemen vanha puusto. (LL/ ) Osa-alue B. Hulkinnokka Kartta 3 Hulkinnokan osa-alue koostuu pohjoisosassa olevista rakennetuista tonteista, joiden lomassa on tuoretta kangasta. Maasto laskee kohti eteläistä rantaa, jossa myös kenttäkerros rehevöityy ja muuttuu paikoin tuoreesta, keskiravinteisesta lehdosta kosteaksi, runsasravinteiseksi lehdoksi. Osa lehdoista on vanhaa peltomaata. Suuri osa niemen etelä- ja keskiosan puustosta on hakattu. Rantaviivalla kasvaa jonkin verran ruovikkoa. Osa-alue on kokonaisuudessaan noin 8,5 hehtaarin kokoinen. Osa-alueen läpi kulkeva hiekkatie, Raudastentie, erottaa eteläisen puustoisen niemen pohjoisen puoleisesta tiheämmin rakennetusta alueesta. Pohjoinen rakennettu alue koostuu hoidetuista pihoista, joiden pohjois- ja itärajalla on kangasmetsämaata. Täällä esiintyy sekapuumetsikköjä, joilla kasvaa ylispuina järeät, kauniit männyt. Myös kuusta ja koivua esiintyy sekä puiden taimia, pihlajaa ja katajaa latvakerroksen alla. Lahopuuta esiintyy niukasti. Puusto on kerroksellinen ja luonnontilaisen kaltainen. Metsiköt jatkuvat kartoitusalueen ulkopuolella. Pohjoisen pihojen ja Raudastentien välissä on vanhoja, kostean lehtomaan peltoja, joiden sarkaojissa kasvaa tervaleppiä ja koivuja. Puiden välissä kasvaa rehevästi tuomea, punaherukkaa, vadelmaa, nokkosta ja mesiangervoa. Hiekkatien eteläpuoleisen niemen puusto on suurilta osin hakattua. Hakkuualalla kasvaa tiheästi nuorta lehtipuutaimikkoa, missä koivu on valtalajina. Osa-alueen laidat ovat vielä puustoiset. Kuvio 1. Heti Raudastentien eteläpuolella niemen koillisnurkassa on lahdelma, jonka rannalla on tervaleppävaltainen, pieni metsikkökuvio. Sen pohjakasvillisuus on suurilta osin kosteata, runsasravinteista lehtoa, laidoilla ja kuivemmilla paikoilla on tuoretta, keskiravinteista lehtoa. Runsasravinteisimmilla kohdilla viihtyvät vadelma,

40 7 (16) nokkonen, nurmilauha, mesiangervo, ranta-alpi, suoputki, punaherukka ja tuomi. Kuivimmissa kohdissa kasvavat käenkaali ja oravanmarja. Kosteimmassa kohdassa on pieni saniaislehtolaikku, missä valtalajeina ovat hiirenporras ja metsäalvejuuri sekä rönsyleinikki ja suo-orvokki (kuva 3). Kuvion länsiosassa kukkii joitakin yksittäisiä jättipalsameita (kuva 4). Vieraslaji on syytä poistaa niin kauan kuin kasvusto on hallinnassa. Kuvion läpi kulkee vanha, umpeenkasvanut ajoura, jonka pohja on lehdon kostein osa. Lehtolaikulla on niukasti lahopuuta. Kuvio edustaa Metsälain 10 :n tarkoittamaa erityisen tärkeätä elinympäristöä; luonnontilan kaltaiset tuoreet ja kosteat lehtolaikut. Lehtokuvion (kuvio 1) länsipuolella on piilokoju ja riistanruokinta sekä nuolukivi pienellä aukealla, joka on vanhaa peltomaata. Piilokojun vierestä kulkee hiekkatie, jonka laidalla on suuria sorakasoja. Piilokojun ympäristö on kulttuurivaikutteinen ja täällä esiintyy runsaasti nokkosta. Lehtokuviosta (kuvio 1) länteen on koivu- ja tervaleppävaltaista vanhaa, kovapohjasta peltomaata, jonka sarkaojat ovat vielä näkyvissä. Vanha peltomaa on muuttumassa lehdoksi ja heinikkoisessa kenttäkerroksessa esiintyy sekä lehdolle että niitylle tyypillistä kasvillisuutta. Puusto on pääosiltaan harvakasvuista, tasaikäistä koivua. Kohti etelää itärannan lehtolaikun (kuvio 1) alava maasto nousee. Kuvion eteläpuolella metsäinen osa kapenee ja kenttäkerros muuttuu lehtomaiseksi kankaaksi ja mustikkakankaaksi. Aivan itärannan tuntumassa on kapeasti lehdon kasvillisuutta. Puustossa vallitsevat yksittäiset kookkaat männyt ja kuuset. Alla kasvaa muun muassa monirunkoisia koivuja, katajaa ja pihlajaa sekä puiden taimia. Vieressä oleva hakkuuala on vaikuttanut kapean metsikön kasvillisuuteen kuivattavana. Niemen kaakkoisosassa on mökki ja sen pihamaa. Hakkuuala jatkuu mökin länsipuolelta etelään ja länteen. Kuvio 2. Mökkipihan eteläpuolella on niemen kaikkein eteläisin kärki, joka on hakamaista, tuoretta, keskiravinteista lehtoa. Täällä kuviolla kasvaa muutama yksittäinen varsin iäkäs, käkkyräinen koivu (ks. kansikuva). Lahopuuta on niukasti, mutta sitä esiintyy vanhojen koivujen maarunkoina. Ylispuina on mäntyjä ja rantaviivalla tervaleppiä. Kenttäkerroksen valtalajit ovat käenkaali, kielo, oravanmarja ja metsäorvokki, mutta myös hakamaan niittykasvillisuutta on, kuten niittysuolaheinää, aho-orvokkia ja ahomansikkaa. Kuvio edustaa Metsälain 10 :n tarkoittamaa erityisen tärkeätä elinympäristöä; luonnontilan kaltaista tuoretta lehtolaikkua. Kapea puustoinen rantaviiva, joka jatkuu niemestä (kuvio 2) länteen, koostuu kangasmaan ja tuoreen lehdon pohjakasvillisuudesta, jolla mänty ja koivu sekä tervaleppä ovat ylispuina. Rannassa on toisen tonttialueen mökki tuoreen kankaan metsikkörinteessä, jolla kasvaa ylispuina vanhoja, kookkaita mäntyjä ja kuusia sekä koivuja. Niemen hakattu ala kiertää mökkitontin itä- ja pohjoisrajaa. Pohjoisrajan tuntumassa, niemen korkeimman kohdan pohjoisrinteessä, on pieni puustoinen mustikkakangas, jonka puustoa on hakkuun yhteydessä säästetty. Täällä kasvaa korkeakasvuista, vanhahkoa kuusta. Puusto on suhteellisen tasaikäistä ja lahopuuta on niukasti. Osa-alueen luoteisrajalla on tasaikäistä tervalepikkoa, jonka kenttäkerroksessa kasvaa kostean, runsasravinteisen lehdon suurruohokasvillisuutta. Osa kenttäkerroksesta on mesiangervovaltaista, osa on nokkosen ja vadelman valtaamaa. Pensaskerroksessa esiintyy punaherukkaa ja pihlajaa. Joitakin koivuja esiintyy myös. Puuston lat-

41 8 (16) vakerros ei ole monikerroksellinen, minkä takia puuston alla tulee salimainen tunnelma. Lahopuuta esiintyy niukasti. Metsikkö jatkuu osa-alueen ulkopuolella. Tulokset: Osa-alueella on kaksi maininnanarvoista laikkua; kuviot 1 ja 2, jotka edustavat Metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöä; luonnontilan kaltaiset tuoreet ja kosteat lehtolaikut. Tuoreet, keskiravinteiset ja kosteat runsasravinteiset lehdot ovat Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantuneet (VU) Etelä-Suomessa. Muuten alue on kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään tavanomainen. Kartta 3. Hulkinnokan (B) kartoitusalueen rajat on merkitty vihreällä sekä huomionarvoiset kuviot 1 ja 2 vaaleanpunaisella. Kiinteistörajat näkyvät punaisella. (Maastokartta sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa 08/2016)

42 9 (16) Kuva 3. Kostea runsasravinteisen lehdon kosteimmassa kohdassa on pieni hiirenporrasvaltainen laikku (kuvio 1). (LL/ ) Kuva 4. Kosteassa lehdossa kasvaa jättipalsamia (kuvio 2). (LL/ )

43 10 (16) Osa-alue C. Raudastenmaa Kartta 4 Raudastenmaan osa-alue on kauttaaltaan mäntyvaltaista talousmetsää, jolla esiintyy eri-ikäisiä männyn ja kuusen kasvustoja (kuva 5). Osa alueesta on hyvin harvaa, tasaikäistä männikköä, osa hiukan tiheämpää männikköä, osa kuusikkoa ja osa koivun ja männyn nuorta tiheäpuustoista taimikkoa. Osa-alue on kooltaan noin 7,4 hehtaarin kokoinen. Pohjoisrannalla kasvaa hyvin kapea tervaleppä- ja koivuvaltainen puukaistale. Kangasmetsämaa ulottuu rantaviivaan saakka. Eteläisellä rannalla on pieni niemi, jolla kasvaa ylispuina mäntyä, tervaleppää ja koivua. Alla esiintyy paikoin tiheäkasvuista kuusta. Kenttäkerros on lehtomaista kangasta, missä lillukka on valtalajina. Puustoinen rantakaista on muuten kapea ja täällä kasvaa pääosin tervaleppää, joiden alla kangasmaiden varvut viihtyvät. Alkuperäisen rantakaistan ulkopuolella on kivikkoinen penger, jolla kasvaa tiheästi nuorta puustoa, pääosin tervaleppää (kuva 6). Penkereen ja alkuperäisen rantaviivan välissä on kosteapohjainen ja ruovikkoinen alue, jossa kurjenjalka ja muu kostean maaston kasvillisuus viihtyy. Osa-alueen etelärannan ulkopuolella on pieni saari, jonka sekapuusto on suhteellisen nuorta. Täällä esiintyy mäntyä, kuusia ja koivua sekä rannoilla tervaleppää. Saaren itäniemeä on jatkettu suurilla kivillä. Osa-alueen kaakkoisnurkasta on tehty vastaava kivipenger kohti saarta. Raudastenmaan ja saaren välissä kasvaa runsaasti järviruokoa. Tulokset: Osa-alue on kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään tavanomaista talousmetsää. Kartta 4. Raudastenmaan (C) kartoitusalueen rajat on merkitty vihreällä. Kiinteistörajat näkyvät punaisella. (Maastokartta sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa 08/2016)

44 11 (16) Kuva 5. Suurin osa alueesta on talousmetsämännikköä. (LL/ ) Kuva 6. Etelärantaa on pengerretty kivillä. (LL/ )

45 12 (16) Osa-alue D. Äeskari Kartta 5 Majamaanholmin itäkärjessä on pieni noin 2,4 hehtaarin kokoinen osa-alue, joka on suurilta osin rakennettu. Mökkien ja talojen piha- ja puutarhamaat ovat hoidettuja. Pihat ulottuvat rantaan saakka. Osa-alueen itärajalla on kapea puustoinen osa, jolla kasvaa harvakseltaan koivua. Koivun lisäksi metsikössä esiintyy katajaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksessa viihtyvät lehtomaisen kankaan kasvillisuus, kuten kielo, sananjalka, mustikka, käenkaali ja oravanmarja. Paikoin kenttäkerros on hyvin heinikkoinen, paikoin rehevöitynyt, jolloin vadelma, maitohorsma ja nokkonen muodostavat tiheitä kasvustoja. Osa metsikköalueesta on sen länsipuolella olevan mökkipihan nurmikkoa ja hyötypuutarhaa. Rakentamaton pohjoisranta on vadelmien ja maitohorsmien valtaama ja rantaviivalla kasvaa joitakin yksittäisiä tervaleppiä (kuva 7). Etelärajalla on mustikkakangasta, jonka pensas- ja puukerros on samankaltaista kuin itälaidan (kuva 8). Täällä esiintyy kuitenkin myös haapaa. Joitakin saarnen- ja tammentaimia löytyi myös. Ne voivat kuitenkin olla peräisin pihoilla kasvavista istutetuista puista. Tulokset: Osa-alue on kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään tavanomainen. Kartta 3. Äeskarin kartoitusalueen rajat on merkitty vihreällä. Kiinteistörajat näkyvät punaisella. (Maastokartta sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa 08/2016)

46 13 (16) Kuva 7. Äeskarin rakentamaton rantakaista on vadelman ja maitohorsman valloittama. (LL/ ) Kuva 8. Alueen metsiköt ovat harvapuustoista lehto- tai kangasmaata. (LL/ )

47 14 (16) 3. Linnusto ja muut luontoarvot Alueen linnustoa kartoitettiin vesi- ja ranta-linnustoa painottaen kesän 2016 aikana makeavesialtaan laajemman linnustoselvityksen ohessa (12.4., 8.5., 2.6. ja 13.7.). Kartoitus tapahtui veneestä käsin, rantojen tuntumaa hiljaa ajaen, välillä pysähdellen, katsellen ja kuunnellen. Teitse paikalla käytiin kertaalleen katsomassa liito-oravan ja mahdollisten linnustolle otollisten habitaattien varalta ja samalla riittävän kokonaiskuvan muodostamiseksi. Raudastenmaan Kiveistenmaan niemen kolmen kaavakohteen, kuten koko niemen alueen laajemminkin, osalta ranta- ja vesilinnusto oli makeavesialtaalle eli karuhkolle järvelle tyypillisesti melko niukkaa. Niemen pohjoispuolinen matala Kolkansalmi (kartta 4) on kuitenkin laajemmin ottaen makeavesialtaan linnustollisesti monimuotoisimpia kokonaisuuksia, jossa tavataan paitsi pesivää linnustoa, myös mm. levähtävää vesilinnustoa. Selvitysalueen pohjoisella, osin varjoisalla rantaviivalla ei liiemmälti linnustoa kuitenkaan tavattu, vaan linnut viihtyivät Kolkansalmen vastapuolella, sekä keskiosan matalikolla. Pitkänomaisen Kolkansalmen veneliikenne kulkee ilmeisesti tästä välistä, muodostaen tavallaan jakolinjan karumman Raudastenmaan puolen ja rehevöityneemmän Kamminkarin puolen rantaviivan kanssa. Kartta 4: selvitysalueet on rajattu punaisella, linnustollisesti oleelliset alueet vihreällä. Majamaanholmin lähellä sijaitseva kalasääsken pesä on jätetty kartasta pois suojelusyistä. (Maastokartta sisältää Maanmittauslaitoksen aineistoa 08/2016) Yllä olevalla kartallakin hyvin näkyvä, Kolkansalmen pohjoispuolella sijaitseva Lamminjärvi, on linnustollisesti arvokas ja kuuluu Natura-alueeseen Uudenkaupungin saaristo (FI ). Järveä suosiva vesilinnusto käyttää kokonaisuuteen kuuluvana toisinaan myös Kolkansalmea ja Kursilansalmea levähdys- ja kerääntymisalueena.

48 15 (16) Kolkansalmen pesimälajistoon kuuluivat mm. 2 kurkiparia, silkkiuikku, merihanhi, punasotka, rantasipi (Raudastenmaan kartoitusalueen rannalla), sekä useampia pareja tavallisimpia vesilintulajeja, kuten telkkä, isokoskelo ja heinäsorsa. Näistä muita arvokkaampana lajina on pidettävä punasotkaa, jonka tuorein uhanalaisluokitus on pitkäaikaisen vähenemisen vuoksi erittäin uhanalainen (EN). Kolkansalmen itäisellä osalla, Knuutinkarinlahdella oli kaulushaikaran ja laulujoutsenen reviirit, ja mitä ilmeisimmin myös onnistuneet pesinnät. Kiveistenmaan kaakkoispuoliset pienet luodot, erityisesti Sydänkarta vesikivineen, olivat pesivien vesi- ja rantalintujen käyttämiä. Arvokkain pesimälaji oli selkälokki, joka on luokiteltu tuoreimmassa lintujen uhanalaisuus luokituksessa (2015) erittäin uhanalaiseksi (EN). Kalalokkeja luodolla pesi 2 paria, samoin merihanhia, kalatiiran pesintä jäi mahdolliseksi. Luotoryhmä sijaitsee tavallaan veneiden sisääntuloväylän varressa ja ei siten ole täysin häiriötön, mutta maihin nousemista ja muuta käyttöä tulisi välttää pesimäaikaan touko-heinäkuussa. Majamaanholmin osalta vesistön rannat ovat pitkälle mökitettyjä ja Vintrinrauman sulkuportille johtava Suutinrauma linnustollisesti oleellisesti vähäarvoisempi. Majamaanholmin eteläpuolella on kuitenkin käytössä oleva kalasääsken pesä. Jo pitkälle rakennetun suunnittelualueen osan suhteen saaressa sijaitsevalla pesällä ei kuitenkaan ole tätä kaava-aluetta rajoittavaa merkitystä. Liito-oravalle erityisen sopivaa habitaattia tai kolopuustoa oli kartoitusalueella niukasti, eikä esiintymisensä lounaisimmalta reunalta hupenevan (jo hävinneen?) lajin esiintymisestä tai sille hyvistä edellytyksiä ollut nähtävissä merkkejä. Kuva 9: Kalasääskiemo pyörähti tarkastamassa ohiajavaa venettä Majamaanholmin tuntumassa sijaitsevan pesäpaikan ilmatilassa Pekka Alho

49 16 (16) 4. Yhteenveto Raportissa huomioidut kaksi pienialaista luontotyyppiä ja Sydänkartan luoto saaristolinnuston pesimäpaikkana huomioiden, kaavakohteilla ei muutoin ole tavanomaisessa asuin- ja mökkikäytössä nähtävissä mainittavia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, lähimpiin Natura-alueisiin tai muihin suojelukohteisiin (kuten kalasääsken pesä). 5. Lähteet Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. 572 s. Saatavilla: FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontotyyppikohtaiset_ raportit. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s.

50 UUSIKAUPUNKI RAUDAINEN KOIVUNEN KIVEISTENMAA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS MITOITUSPERIAATTEET / EMÄTILASELVITYS REJLERS OY Y-tunnus

51 1. JOHDANTO EMÄTILAPERIAATE MITOITUSPERIAATTEET Mitoitusluokka Muunnettu rantaviiva EMÄTILATARKASTELU JA MUUNNETTURANTAVIIVA YHTEENVETO...10 Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 2(10) REJLERS OY Y-tunnus

52 1. JOHDANTO 2. EMÄTILAPERIAATE Emätilaselvitys ja mitoitusperiaatteet kuuluvat osana Uudenkaupungin kaupungin Kammelan ja Hallun kyliin tiloille Äeskari 6:26. Äeskari 5:56, Kaunisranta 7:19, Äärilä 1:28, Itäranta 13:9, Keskiranta 9:8, Rautala 5:3 ja Haapala 11:4 laadittavaan Raudainen Koivunen Kiveistenmaa ranta-asemakaavan muutokseen ja laajennukseen. Mitoitusperiaatteiden tarkoituksena on määrittää tilakohtaisesti kaava-alueen rantarakennuspaikkojen lukumäärä maanomistajia tasapuolisesti kohtelevalla tavalla sekä ympäristö, maisema ja virkistysarvot huomioiden. Mitoitettavien alueiden rantarakennusoikeus määritetään kappaleessa (Kappale 3) esitettyjen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi käytetään emätilaperiaatetta, jonka mukaan rakennusoikeus määritetään tietyn poikkileikkausajankohdan mukaisille tiloille, joista käytetään nimitystä emätila. Emätilatarkasteluissa yleisesti käytetyt poikkileikkausajankohdat ovat rantakaavalainsäädännön voimaantulo ( ) tai rakennuslain voimaantulo ( ). Uudenkaupungin kaupungissa emätilatarkastelun lähtökohta ja leikkausajankohtana on vuosi Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen kyseistä poikkileikkausajankohtaa (mitoitusvuosi). Emätilan rakennuspaikkojen enimmäismäärään vaikuttaa tilan rantaviivan pituus (rantaviivan pituus muunnetaan mitoitusrantaviivaksi) sekä alueen mitoitusnormi. Näitä on käsitelty seuraavassa kappaleessa. Emätilan rantaalueelle poikkileikkausajankohdan jälkeen muodostetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi ja ne vähennetään emätilan rakennusoikeudesta. Ranta-alueen ulkopuolella (yli 200 m etäisyydellä rantaviivasta) sijaitsevat rakennuspaikat eivät vaikuta rakennusoikeuden määrään. Käytetty rakennusoikeus vähennetään emätilan rakennusoikeudesta. Yhdeksi käytetyksi rakennusoikeudeksi katsotaan: rakennettu ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikka, rakennettu loma-asunnon rakennuspaikka tai erillinen sauna, rakennettu maatilakeskuksen rakennuspaikka, joka sisältää ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennuspaikan. Emätilat muodostettiin kiinteistöraja-aineiston ja kiinteistörekisterin muodostumisluettelon tietojen perusteella perustuen poikkileikkausajankohtaan. Kaava-alueella sijaitseville nykyisille tiloille selvitettiin tilakohtaisesti emätilat poikkileikkausajankohtana. 3. MITOITUSPERIAATTEET Mitoitusperusteilla tarkoitetaan periaatteita, joiden mukaan emätilakohtainen rakennusoikeus lasketaan. Emätilan rakennuspaikkojen enimmäismäärään vaikuttaa tilan rantaviivan pituus (pituus muunnetaan mitoitusrantaviivaksi) sekä alueen mitoitusluokka Mitoitusluokka Kaavoitettava alue kuuluu Uudenkaupungin yleiskaavaan. Ko. kaavassa suunnittelualue kuuluu loma-asutuksen mitoitusluokkaan I/mv, 4 las / mitoitusrantaviivakm, tai 1 las / 3 ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 3(10) REJLERS OY Y-tunnus

53 Lisäksi kaavamääräyksessä on sanottu, että rantaviivasta vähintään 60% tulee jättää vapaaksi ja, että rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää. Edellä mainitun pohjalta suunnittelualueen mitoitusluokka on 4 rakennuspaikkaa/mitoitusrantaviiva km Muunnettu rantaviiva Emätilojen enimmäisrantarakennusoikeus muodostuu kunkin tilan muunnetun rantaviivan pituudesta ja käytettävästä mitoitusnormista. Muunnetun rantaviivan laskennassa on käytetty erilaisia menetelmiä. Etelä-Savon seutukaavaliitossa kehitetty ns. Etelä-Savon malli (kts. Kuva 1) on yksi eniten käytetyimmistä muuntomenetelmistä. Mallin pääperiaatteena on, että kapean vesistön rannalle voidaan sijoittaa vähemmän rakentamista kuin leveän vesistön rannalle, koska lähekkäin sijoittuvat loma-asunnot häiritsevät toisiaan. Rannoille annetaankin kertoimia kuvan 1 esittämän periaatteen mukaisesti. Muunnetun rantaviivan määrittämiseksi rantaviiva lasketaan rannan muodon ja etäisyyksien perusteella. Esimerkiksi lähekkäin sijoittuvat loma-asunnot häiritsevät toisiaan ja siten kapean niemen tai lahden rannalle voidaan sijoittaa vähemmän rakentamista kuin leveiden lahtien ja niemien rannalle. Kapeissa, alle 50m leveissä, niemissä huomioidaan vähintään niemen kanta rantaviivana. Kuva 1. Muunnetun rantaviivan määritys (Etelä-Savon seutukaava). Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 4(10) REJLERS OY Y-tunnus

54 4. EMÄTILATARKASTELU JA MUUNNETTU RANTAVIIVA Emätilatarkastelu ja muunnettu rantaviiva -laskelmat on laadittu maanomistajittain ja esitetty seuraavissa taulukoissa (Taulukot 1-5) ja kuvissa (Kuvat 2-8) Äeskari (6:26) Tila Äeskari (6:26) muodostuu vuonna 1931 muodostuneesta Äeskari (6:1) tilasta. Äeskari (6:1) tilasta on muodostunut myös toinen tila Suolakkamäki (12:0), joka on rakennettu ja jolla ei ole rantaviivaa. Emätilalla ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Taulukko 1. Tilan Äeskari (6:26) laskelmat. Ranta-alueiden mitoituskertoimet ja emätilojen sijainnit on esitetty kartoissa (Kuvat 2-4). Äeskari (5:56) Tila Äeskari (5:56) muodostuu vuonna 1931 muodostuneesta Äeskari (5:3) tilasta. Lisäksi Äeskari (5:3) tilasta on muodostunut kaksi muuta tilaa: Rakennettu Suolakkamäki (12:0), jolla ei ole rantaviivaa ja rakentumaton Lehtiranta II (11:0). Emätilalla ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Taulukko 2. Tilan Äeskari (5:56) laskelmat. Ranta-alueiden mitoituskertoimet ja emätilojen sijainnit on esitetty kartoissa (Kuvat 2-4). Kaunisranta (7:19) Tila Kaunisranta (7:19) muodostuu vuonna 1919 muodotuneesta Kaunisranta (7:1) tilasta. Kaunisranta (7:1) tilasta on muodostunut myös toinen tila Aunela (7:18), joka on rakennettu. Emätilalla ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Taulukko 3. Tilan Kaunisranta (7:19) laskelmat. Ranta-alueiden mitoituskertoimet ja emätilojen sijainnit on esitetty kartoissa (Kuvat 2-4). Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 5(10) REJLERS OY Y-tunnus

55 Kuva 2. Vuoden 1968 tilajaotuskartta, jonka päälle on tuotu tarkasteltujen kiinteistöjen kiinteistörajat ja tunnukset. Kuva 3. Vuoden 1968 tilajaotuskartta ilman nykytilanteen kiinteistörajoja. Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 6(10) REJLERS OY Y-tunnus

56 Kuva 4. Rantojen mitoituskertoimet Rautala (5:3), Keskiranta (9:8), Äärilä (1:28) ja Itäranta (13:9) Tila Rautala (5:3) muodostuu vuonna 1942 muodostuneesta Rautalan (5:1) tilasta. Rautalan (5:1) tilasta on muodostunut myös toinen tila Pohjanranta (5:2), jolla on rantaviivaa ja jonne on rakennettu loma-asunto. Emätilalla ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tila Keskiranta (9:8) muodostuu osin vuonna 1942 muodostuneesta Likelän (9:1) tilasta ja vuonna 1942 muodostuneesta Keskelän (2:1) tilasta. Likelän tilasta on muodostunut myös kaksi muuta tilaa: Likelä (9:2) ja tila Lepola (16:0), jolla ei ole rantaviiva ja jolle on rakennettu loma-asunto. Keskelän tilasta on muodostunut myös toinen tila Keskelä (2:2), joka on rakentumaton. Rakentamaton Äärilän (1:28) tila muodostuu kolmesta emätilasta: Vuonna 1942 muodostuneista Jänesluoman (4:5), Luotolan (5:7) sekä Äärilän (1:1) tiloista. Äärilän tilan maksimi rakennusoikeus on 0,838 ja koska tila sijaitsee yleiskaavan RA-alueella, voidaan tilalle osoittaa yksi rakennuspaikka. Tila Itäranta (13:9) muodostuu vuonna 1942 muodostuneesta Itärannan (13:1) tilasta (ja pienin osin Länsirannan (15:1) tilasta, jolla ei ole rantaviivaa). Molemmille emätiloilla sijaitsee yksi lomarakennuspaikka. Mitoituksen mukaan tilan Itäranta maksimirakennusoikeus on 1,672 ja koska alue sijaitsee yleiskaavan RA-alueella, voidaan tilalle osoittaa yksi uusi rakennuspaikka. Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 7(10) REJLERS OY Y-tunnus

57 Taulukko 4. Tilojen Rautala (5:3), Keskiranta (9:8), Äärilä (1:28) sekä Itäranta (13:9) laskelmat. Ranta-alueiden mitoituskertoimet ja emätilojen sijainnit on esitetty kartoissa (Kuvat 5-7). Kuva 5. Vuoden 1968 tilajaotuskartta, jonka päälle on tuotu tarkasteltujen kiinteistöjen kiinteistörajat ja tunnukset. Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 8(10) REJLERS OY Y-tunnus

58 Kuva 6. Vuoden 1968 tilajaotuskartta ilman nykytilanteen kiinteistörajoja. Kuva 7. Rantojen mitoituskertoimet 4.3. Haapala (11:4) Tila Haapala (11:4) muodostuu vuonna 1942 muodostuneesta Haapala (11:1) tilasta. Lisäksi Haapalan (11:1) tilasta on muodostunut kaksi rakentumatonta tilaa Männynoksa (11:2) ja Jyrkälä (10:10). Emätilalla on yksi rakennuspaikka ja rakennusoikeutta kahdelle rakennuspaikalle. Tila Haapala sijaitsee yleiskaavan RA-alueella ja tilalla on mitoitusrantaviivaa 390 metriä. Tilat Jyrkälä ja Männynoksa sijaitsevat kaavan M-alueella ja Jyrkälä tilalla on mitoitusrantaviivaa 290 metriä ja Männynoksa tilalla 70 metriä. Koska Haapalatilalla on suhteessa eniten rantaviivaa, tulisi Haapala tilalle osoittaa 2 rakennuspaikkaa ja Jyrkälätilalle yksi. Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 9(10) REJLERS OY Y-tunnus

59 Taulukko 5. Tilan Haapala (11:4) laskelma. Ranta-alueiden mitoituskertoimet ja emätilojen sijainnit on esitetty kartoissa (Kuvat 6-8). 5. YHTEENVETO Kuva 8. Vuoden 1968 tilajaotuskartta, jonka päälle on tuotu tarkasteltujen kiinteistöjen kiinteistörajat ja tunnukset. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatetta. Kaavassa mukana oleville tiloille on tehty emätilatarkastelut ja laskettu tiloilla mitoitusrantaviivat. Laskelmien mukaan perusteet kolmen uuden rakennuspaikan osoittamiseen kaava-alueella on olemassa. Mikkelissä REJLERS Oy Graanintie Mikkeli Jenni Oksanen, diplomi-insinööri Mitoitusperiaatteet ja emätilatarkastelu Sivu 10(10) REJLERS OY Y-tunnus

60 Projekti OSA RAUDAINEN-KOIVUNEN-KIVEISTENMAA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Aihe: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Aika: klo Paikka: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Itsenäisyydenaukio 2, Turku Neuvotteluhuone Majakka (3.kerros) Läsnä: Tuomo Knaapi ELY-keskus Leena Arvela-Hellén Uudenkaupungin kaupunki Leena Vilen Uudenkaupungin kaupunki Jukka Valopaasi maanomistaja (11:4) Kari Santavuori maanomistaja (1:28,5:3,9:8,13:9) Anne Karlsson Rejlers Oy Liite 1: Suunnittelualue /kiinteistöt MUISTIO lopullinen Neuvottelun tarkoitus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa oli tarkoitus arvioida ja täsmentää ranta-asemakaavan rajausta ja RA-, AO kaavamerkintöjen sekä määräyksien tarkempaa sisältöä. Lisäksi tarkoituksena oli kuulla maanomistajien toiveet ja lähtökohdat halutun mukaiselle kaavaratkaisulle sekä saada niihin virnanomaisnäkökulmaa reunaehtoineen. Suunnittelualue sijaitsee Äeskarissa (tilat 6:26, 5:56 ja 7:19), Raudastenmaalla (tilat 1:28, 13:9, 9:8 ja 5:3) ja Kiveistenmaalla (tila 11:4), noin 20 kilometriä Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. (Liite 1) 2. Osanottajat ja järjestäytyminen Tuomo Knaapi avasi kokouksen ja toimi puheenjohtajana. Sovittiin, että konsultti (Rejlers) laatii muistion. 3. Kaavan laadinnan lähtökohdat Anne Karlsson kävi läpi kaavan laadinnan lähtökohdat. Suunnittelualueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu Loimaan, Turunmaan ja Vakka- Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien osalta. Maakuntakaavassa suunnittelualueet on osoitettu maa- ja metsätalous-/retkeily- /virkistysalueeksi (MRV). Suunnittelualue kuuluu hyväksyttyyn Uudenkaupungin yleiskaavaan. Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavassa lähes kokonaan loma-asuntoalueeksi (RA). Lisäksi osa kiinteistöstä Äärilä on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alue kuuluu yleiskaavan loma-asutuksen mitoitusluokkaan I/mv, 4 las / rantakm tai 1 las / 3 ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60% tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää.

61 Haapala tilalla on voimassa vahvistettu Raudainen Koivunen Kiveisten-maa rantakaava. Kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi (RA-2) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M-1), jossa ei ole rakennusoikeutta. Uudenkaupungin rakennusjärjestys määrittää rakentamista kunnan alueella. Rakennusjärjestys on hyväksytty Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa Uudenkaupungin rakennusjärjestystä uudistetaan parhaillaan ja rakennusjärjestys on asetettu uudelleen nähtävillä kesäkuussa Uudessa rakennusjärjestysehdotuksessa ollaan korottamassa lomarakennuspaikan rakennusoikeus 150 k-m²:stä 200 k-m²:iin. Leena Arvela-Hellén muistutti, että tapauskohtainen harkinta on edelleen käytössä eli rakentamisen määrä voi olla pienempikin, riippuen rakennuspaikan pinta-alasta ja ympäristöstä. Rakennuspaikan koko tulee olla vähintään 5000 m², jotta rakennuspaikalle voidaan toteuttaa riittävä veden saanti ja jätevesien käsittely rakennusjärjestyksessä esitetyllä tavalla. Suunnittelualue on rakentunut lukuun ottamatta Äeskarin yhtä tilaa sekä Raudastenmaalla sijaitsevaa Äärilän tilaa. 4. Kaavan tavoitteet Karlsson esitteli keskustelun pohjaksi alustavat luonnosratkaisut VE1 ja VE2 sekä ajatellut RA- ja AO- merkintävaihtoehdot kiinteistökohtaisesti. Arvela pyysi tarkentamaan vapaan rantaviivan laskemaa ja sen yleiskaavan mukaista toteutumista. M-alueet, joille on osoitettu rakentamista ei lasketa vapaaksi rantaviivaksi. Muuten M-alueelle kohdennetut rakennusoikeudet olemassa oleville rakennuksille ovat tarkoituksenmukaisia ja näin ollen perusteltavissa. Alustavan kantatilalaskelman yhteydessä keskusteltiin emätilojen rakennuspaikkaoikeudesta. Esitetyt laskelmat perustuivat ajatukseen, jossa jokaiselle emätilalle kuuluvaksi lähtökohtaisesti 1.rakennuspaikka. Rantaviivojen muunnossa on käytetty Etelä-Savon seutukaavan mallia. Varsinais- Suomen ELY huomautti, että emätiloille ei kuulu automaattisesti yhtä rakennuspaikkaa. Laskemat tullaan tarkistamaan tältä pohjalta. Esille tuli tulkintakysymykset mm. rakennuspaikkoja koskevien lukujen pyöristyksissä sekä rantaviivan pituuksien yhteen laskemisessa/ yhdistämisessä eri kantatilojen välillä suunnittelualueella. Kolme kantatilaa, joista on muodostettu yksi kiinteistö, kuten tässä tapauksessa on vaikea perustella kolmea rakennuspaikkaa. Kaavan laatijan tulee tehdä kiinteistön omistajien näkökulmasta tasapuolinen ja perusteltu kaavaratkaisu. Knaapi totesi, että rakennuspaikan siirto on mahdollista. Arvela piti mahdollisena, että rakennuspaikan siirrolla Äeskarin rakentamattomallekin kiinteistölle voidaan näin osoittaa rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus, mikäli käyttämätöntä rakennusoikeutta on ja maanomistajat pystyvät siitä kirjallisesti sopimaan. Kaavaselostukseen tulee kirjata selkeästi mahdolliset siirrot.

62 Esille tuli myös ranta-asemakaavalla ratkaistavien AO paikkojen lukumäärä. Alustavissa luonnoksissa oli esitetty neljä (4) Erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja neljä-kuusi (4-6) Lomaasuntojen korttelialuetta (RA). Knaapi kehotti tuomaan esille kaavassa osoitettujen AO paikkojen tueksi laajemmin kaava-alueen lähialueille myönnetyt/ saadut poikkeamiset pysyvälle asumiselle. Keskustelun edetessä Rautalan maanomistaja Santavuori ehdotti, että ko kiinteistölle voidaan osoittaa RA- merkintä. Maanomistajien toiveet Valopaasi (11:4): Kaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa RA merkintä AO:ksi. Kiinteistölle on tavoitteena muuttaa pysyvästi asumaan. AO paikan kokonaisrakennusoikeus voidaan määritellä olemassa olevan kaavan mukaisen rakennusoikeuden mukaan. Kaavamuutoksen yhteydessä on hyvä tarkistaa rakennuksien käyttötarkoitukset vastaamaan nykytilannetta ja ennakoimaan tulevia tarpeita. (talousrakennus, rantasauna) Santavuori (1:28,5:3,9:8,13:9): Tiloille on tarkoitus laatia ensimmäinen kaava. Kaavaan osoitettavassa rakennusoikeuden määrässä tulisi huomioida nykyisten rakennusten lukumäärä ja lisärakentamisen/ laajentamisen mahdollisuus päärakennuksen osalta. Kiinteistölle on tarkoitus muuttaa pysyvästi asumaan. Santavuori pohti, että tuleeko s-merkinnästä rakennusten säilyttämisvelvollisuutta tai muuta rasitetta kiinteistön omistajalle. Karlsson selvitti, että Turun maakuntamuseon Rakennusinventoinnin inventointikortin mukaan kohde Keskiranta on rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokas (Arvotus: Paikallinen) ja Rautala on ympäristöllisesti arvokas (Arvotus: Maisemallinen). Inventoinnin arvotus ei suosita rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä, mutta luonnosvaiheessa pyydetään museon lausunto, jotta saadaan varmistus, miten inventointitiedot tulee huomioida kaavamääräyksissä. Arvela ehdotti, että AO:lle kaavassa osoitettu kokonaisrakennusoikeus voidaan perustella siten, että se tulee suoraan olemassa olevista rakennuksista. Lisäksi nykyisten rakennuksien korjaaminen ja päärakennuksen laajentaminen voidaan selittää sillä, että kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu ja se otetaan pysyvään asumiskäyttöön uudelleen. Kaavaa laadittaessa rakennusjärjestyksen rakennusoikeudet ovat ohjeena. Äeskarin kiinteistöjen (6:26,5:56) osalta todettiin, että rakennuspaikan siirrolla voidaan ratkaista kiinteistöjen omistajan tavoitteet. Tiloille on tarkoitus laatia ensimmäinen ranta-asemakaava. Osa rantaviivasta tulee jättää kiinteistön 5:56 kohdalla M-alueeksi. Arvela painotti, mikäli omistajat päätyvät yhden RA paikan ratkaisuun (ei siirtoa) niin RA määräyksen sisältö tulee olla linjassa rakennusjärjestyksen kanssa eli vierasmajalle ei voi kohdentaa loma-asunnoksi tulkittavaa rakennuksen kerrosalaa. Knaapi korosti, että silloin tämä tarkoittaisi käytännössä yhdelle kiinteistölle kahta loma-asuntoa/ lomarakennuspaikkaa.

63 Kiinteistölle (7:19) voidaan osoittaa lähtökohtaisesti täydentävää rakentamista. Tilalle on tarkoitus laatia ensimmäinen kaava ja osoittaa se AO:ksi. Selvitetään lisärakentamisen määrä ja sijoittuminen alueelle tarkemmin kaavaprosessin edetessä. Tarvittaessa tarkennetaan museon lausuntojen pohjalta. 5. Kaavaan liittyvät selvitykset Arvela tähdensi, että luontoselvitys tulee laatia koko alueelta, koska suunnittelualueelle laaditaan pääosin ensimmäinen kaava. Emätilaselvitystä tulee täydentää ja tarkentaa mm. rantaviivan pituuden laskennan ja uusien rakennuspaikkojen lukumäärän osoittamisen osalta. 6.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Karlsson kävi läpi OASin täydennyksien osalta. Todettiin, että kaava-alueen rajauksen laajentaminen voidaan hyväksyä, mutta koko alueen kaavakartta tulee esittää erillisinä karttalehtinä kolmen eri alueen osalta sekä yleislehdellä kokoavasti. 7.Jatkotoimenpiteet Emätilaselvityksen tarkennus ja luontoselvitys laaditaan kaavamateriaalin liitteeksi sekä rakennuspaikkojen siirron tarkistus/ selvitys emätilalaskelmiin perustuen. Knaapi päätti neuvottelun klo

64 LIITE 1 Suunnittelualue