Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa. Viitasaaren liikkumisen nykytila-analyysin tiivistelmä Päivitetty

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa. Viitasaaren liikkumisen nykytila-analyysin tiivistelmä Päivitetty"

Transkriptio

1 Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa Viitasaaren liikkumisen nykytila-analyysin tiivistelmä Päivitetty

2 Sisällysluettelo Hankkeen esittely ja yleisinfo 3 7 Liikenneturvallisuuskyselyn tulokset 8 11 Päättäjäkyselyn tulokset Työntekijäkyselyn tulokset Työssäkäyntitilastot Onnettomuustilastot Pyöräliikenteen mallinnetut matkamäärät

3 Kestävä liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? Kestävä liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista, sujuvaa, terveellistä, taloudellista ja ympäristöä säästävää liikkumista paikasta toiseen. Pääasialliset kulkumuodot ovat kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja kimppakyydit. Kestävään liikkumiseen kuuluu myös matkojen ketjuttaminen niin, että useita liikkumisen tarpeita täytetään samalla. Liikkumisen ohjaus (mobility management) tarkoittaa erityisesti yksityishenkilöiden kannustamista liikkumaan kestävästi markkinoinnin, kasvatuksen ja viestinnän keinoin, fiksujen liikkumispalveluiden edistämistä ja koordinointia tai muuhun kuin puhtaasti liikenneväyliin tai -linjastoihin liittyvää suunnittelutyötä. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen tukee usean lain ja strategian tavoitteita. Lisäksi viisasta liikkumista tavoitellaan useissa seudullisissa tai kunnallisissa ohjelmissa. 3

4 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä tavoiteltavat hyödyt Kävely ja pyöräily ovat sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta suotuisia liikennemuotoja. Kaupungeilla on tärkeä rooli autoliikenteen kasvun hillitsemisessä ja liikkumisvalintoihin vaikuttamisessa. Hyvinvoinnin, terveyden, fyysisen toimintakyvyn ja kunnon edistäminen Energia-, ympäristöja ilmastopoliittisten tavoitteiden edistäminen Kansantaloudellisten säästöjen saavuttaminen Liikennejärjestelmän toimivuus ja turvallisuus Viihtyisän ja elinvoimaisen ympäristön luominen Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen 4

5 Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa Tavoitteet 1. Käynnistää liikkumisen ohjauksen työ Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungeissa 2. Laatia realistiset kaupunkikohtaiset toimintasuunnitelmat tuleville vuosille 3. Sitouttaa päätöksentekijät, viranhaltijat ja sidosryhmät kuten yhdistykset ja yritykset suunnitelmien toteuttamiseen 4. Laatia seurantamalli, jolla voidaan seurata toiminnan vaikuttavuutta 5. Pilotoida erilaisia liikkumisen ohjauksen toimintatapoja Hanke toteuttaa maakunnan liikennejärjestelmän aiesopimusta sekä integroituu osaksi liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuustoimijatöitä. Hankkeelle myönnettiin Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen hankeavustusta vuodelle 2018 Mukana Keski-Suomen liitto, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat Sitowise Oy (Laura Mansikkamäki) ja Strafica Oy (Tapio Kinnunen). 5

6 Kävelyn ja pyöräilyn taloudelliset vaikutukset Valtakunnallinen periaatepäätös linjaa, että kävelyja pyöräilymatkojen määrää pitäisi nostaa 30 % seuraavien 10 vuoden aikana Viitasaarella tämä tarkoittaisi merkittäviä terveyshyötyjä, joiden taloudelliset vaikutukset pelkästään kuolleisuuden aleneman kautta ovat n. 1,1-2,1 milj. Luvussa eivät ole mukana sairastavuuden vähenemisestä aiheutuvat säästöt 6

7 Yleistä kyselyistä Keski-Suomessa on tehty alkuvuoden 2018 aikana kolme kyselyä liikkumiseen liittyen Liikenneturvallisuuskysely tammikuussa, mukana myös kysely liikkumistavoista ja tyytyväisyydestä olosuhteisiin Kyselyyn vastasi 71 henkilöä Viitasaarelta Kaupunkien päätöksentekijöiden kysely huhti-toukokuussa Kyselyyn vastasi seitsemän henkilöä Viitasaarelta Kaupunkien työntekijöiden liikkumiskysely huhti-toukokuussa Kyselyyn vastasi 94 henkilöä Viitasaarelta 7

8 8 LIIKENNETURVALLISUUSKYSELYN TULOKSET

9 Viitasaaren ongelmakohteet kartalla Vastaajat arvioivat Viitasaaren liikenneturvallisuusarvosanaksi 6,5 (N=71) Kommentteja voi selata osoitteessa: 9

10 N=245 N=128 N=150 N=71 N=243 N=126 N=151 N=70 Liikenneturvallisuuskyselyt: Liikkumiskysely 100 % Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat kävelyolosuhteisiin 42 % 100 % Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat pyöräilyolosuhteisiin 26 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 40 % 30 % 20 % 29 % 10 % 10 % 0 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 0 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 1 = ei lainkaan tyytyväinen = erittäin tyytyväinen 1 = ei lainkaan tyytyväinen = erittäin tyytyväinen 10

11 N=238 N=128 N=153 N=72 N=222 N=124 N=139 N=67 Liikenneturvallisuuskyselyt: Liikkumiskysely 100 % Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat autoiluolosuhteisiin 44 % 100 % Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat joukkoliikenteen olosuhteisiin 5 % 90 % 80 % 90 % 80 % 81 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 20 % 21 % 30 % 20 % 10 % 10 % 0 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 0 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari 1 = ei lainkaan tyytyväinen = erittäin tyytyväinen 1 = ei lainkaan tyytyväinen = erittäin tyytyväinen 11

12 12 PÄÄTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

13 Päättäjäkysely Vastaajamäärä Kyselyyn vastasi yhteensä 52 luottamushenkilöä vastaajaa (87 %) on kaupunginvaltuutettuja Kaikkiaan alueen kaupungeissa on 179 valtuutettua eli heidän vastausprosenttinsa on keskimäärin 25 % Jämsä Saarijärvi Keuruu Viitasaari (ja Pihtipudas) Äänekoski 13

14 Päättäjäkysely Viitasaari 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tyytyväisyys olosuhteisiin Merkittävyys omasta mielestä Arvio merkittävyydestä asukkaan näkökulmasta Merkittävyys valtuuston tavoitteissa N=6-7 14

15 Päättäjäkysely: Rahoitus Päättäjät koko alueelta olisivat valmiita rahoittamaan erityisesti joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen kehittämistä 49 % vastaajista oli sitä mieltä, että kestävän liikkumisen edistämisen pitäisi olla erikseen merkittynä kaupungin talousarviossa (väylät + liikkumisen ohjaus) 29% 24% 18% 29% Kävely Pyöräliikenne Autoliikenne Joukkoliikenne 15

16 Päättäjäkysely: Poimintoja avoimista vastauksista Tarkennuksia kulkumuotokohtaisiin arvioihin En tunnista strategiasta paikallisen liikenteen kehittämisen tavoitteita. Henkilöautoliikenteen kehittäminen tulisi kohdentaa työmatkaliikenteen sujuvuuteen. Miten kaupunki voisi edistää koululaistensa kestävää liikkumista? Koulujen yhteydessä tulee olla toimiva lähiliikuntapaikka. Kaavoittamalla asuinalueita kohtuullisen matkan päähän koulusta (1-2km) Pitämällä kyläkoulut hengissä Miten kaupunki voisi edistää työntekijöidensä kestävää liikkumista? Verkostoitumalla yritysten kanssa, keskustelemalla tarpeista ja jo tarjolla olevista palveluista. Asiointipyöriä eri toimialoille Mitä muita kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä haluaisitte kaupungin edistävän? Retkeilykohteiden lisääminen, kuten laavuja ja reittejä. Näiden rinnalle verkkoon hyvät ohjeet mistä mitäkin löytyy. Yhteiset suuret kävelytapahtumat joissa olisi kaikki kaupungin viranhaltijat, luottamusmiehet, yritysten johtajat ja sivistystoimi rehtoreineen ja opettajineen mukana. 16

17 17 TYÖNTEKIJÄKYSELYN TULOKSET

18 N=781 N=316 N=128 N=103 N=94 N=140 Työntekijäkysely 140 Vastaajamäärä 100 % 90 % 80 % 70 % Toimialat/hallintokunnat % 50 % % 30 % 20 % Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski 10 % 0 % Kaikki kaupungit Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Muu hallinto Vapaa-ajan palvelut Tekninen ja ympäristötoimi Jokin muu 18

19 N=780 N=318 N=126 N=103 N=93 N=140 Työntekijäkysely 46 %:lla työmatka alle 5 km! Kodin ja työpaikan välinen työmatka 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 48 % 51 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki kaupungit Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Alle 1 km 1-3 km 3-5 km 5-10 km km km Yli 50 km 19

20 N=762 N=316 N=127 N=102 N=93 N=129 N=778 N=304 N=120 N=102 N=91 N=131 Työntekijäkysely 31 % kävelee tai pyöräilee päivittäin kesällä 20 % kävelee tai pyöräilee päivittäin talvella siirtymä kävelyyn ja henkilöautoiluun Päivittäiset kulkutavat kesällä Päivittäiset kulkutavat talvella 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 40 % 31 % 50 % 40 % 30 % 20 % 45 % 30 % 20 % 32 % 20 % 10 % 10 % 0 % Kaikki kaupungit Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski 0 % Kaikki kaupungit Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kävellen Polkupyörällä Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) 20

21 Työntekijäkysely Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Viitasaaren kaupungin työntekijöiden työmatkat kesällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen Polkupyörällä Henkilöautolla (kuljettajana) Henkilöautolla (matkustajana) Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Viitasaaren kaupungin työntekijöiden työmatkat talvella 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N=61-87 N=57-89 Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan 21

22 Työntekijäkysely Syyt, joiden vuoksi vastaaja ei kulje kävellen töihin (Alle 3 km työmatkat) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Pääsen pyörällä kätevämmin Tarvitsen autoa tai pyörää työpäivän aikana Tarvitsen autoa tai pyörää ennen työpäivää tai sen jälkeen Sääolosuhteet Omalla autolla kulkeminen on helpointa Mukavuudenhalu Terveydelliset seikat Viitasaari Kaikki N=36 22

23 Työntekijäkysely Syyt, joiden vuoksi vastaaja ei kulje pyörällä töihin (Alle 5 km työmatkat) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Tarvitsen autoa työpäivän aikana Sääolosuhteet Omalla autolla kulkeminen on helpointa Tarvitsen autoa ennen työpäivää tai sen jälkeen Pääsen kävellen kätevämmin Mukavuudenhalu Terveydelliset seikat Viitasaari Kaikki N=47 23

24 Työntekijäkysely Syyt, joiden vuoksi vastaaja ei kulje joukkoliikenteellä töihin (Kaikki työmatkat) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Kodin ja työpaikan välillä ei ole lainkaan joukkoliikenneyhteyttä Omalla autolla kulkeminen on helpointa Tarvitsen autoa tai pyörää työpäivän aikana Joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi työpäiviini Pääsen kävellen tai pyörällä kätevämmin Tarvitsen autoa tai pyörää ennen työpäivää tai sen jälkeen Pysäkki on liian kaukana kotoa Matka joukkoliikenteellä kestää liian kauan Viitasaari Kaikki N=140 24

25 Työntekijäkysely Suurin osa (83 %) kaikkien kaupunkien vastaajajoukosta koki, ettei etätyömahdollisuutta ole (n=774) Vain 7 % on itse tehnyt etätyötä 55 % vastaajajoukosta tekee työasia-matkoja työpäivän aikana (n=776) Pääasiassa työasiamatkoja tehdään joitain kertoja viikossa (31 %) mutta jopa 16 % tekee työasiamatkoja useita kertoja päivässä Useimmiten työasiamatkoja tehdään henkilöautolla 25

26 Työntekijäkysely 43 % kaikkien kaupunkien vastaajajoukosta koki, että työnantajan pitäisi tukea kestävien kulkutapojen käyttöä työ- tai työasiamatkoilla (n=771) 45 % ei osannut sanoa ja vain 12 % suhtautui kielteisesti asiaan 26

27 Työntekijäkysely Toimenpiteet, jotka voisivat helpottaa työntekijöiden kulkemista muilla keinoin kuin omalla autolla 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% Liikuntasetelit tai alennukset urheiluliikkeisiin Muut taloudelliset kannustimet (esim. pyöräilyn km-korvaus) 3. Talvipyöräilyn edellytyksiin panostaminen (väylien auraus, pyöräpysäköinnin puhtaanapito, liukkaudentorjunta ym.) Kannustavan materiaalin ta palvelujen tarjoaminen (pyörän huolto, heijastimet, liukuesteet yms.) Työsuhde- tai virkapyörien ottaminen työntekijöiden käyttöön Etätyömahdollisuuksien parantaminen Joukkoliikennevuorojen lisääminen Sosiaalitilojen parantaminen toimipisteellä Toimipisteelle johtavien pyöräteiden lisääminen tai laadun parantaminen Pyöräpysäköinnin määrän tai laadun (runkolukitus, katos, valvonta yms.) parantaminen toimipisteellä Yhteiskäyttöauto työntekijöiden käyttöön Viitasaari Kaikki N=140

28 Työntekijäkysely Poimintoja avoimista kommenteista työnantajan toimenpiteisiin kestävän liikkumisen edistämiseksi Kaupunki voisi palkita esim. pyörällä/kävellen työmatkojaan tekeviä! Työnantaja voisi myöntää vapaapäiviä, mitä enemmän työntekijä liikkuu kilometreinä. On käytössä Salon terveyskeskuksessa ja koettu hyväksi liikkumiskannustimeksi. Hankkia sateenvarjoja toimipisteisiin Toimipisteiden hajallaan olo eri puolilla kaupunkia syö työaikaa ja aiheuttaa mm. autolla liikkumista Nastarengaskampanja: renkaat ja niiden vaihto työsuhdehintaan. Kiky-ajan käyttö ennaltaehkäisevänä toimena henkilöstön liikuntatottumusten lisäämiseen Toimiston auto käyttöön työtehtävien hoidossa. Kieltää autojen pysäköinnin henkilökunnan ulko-oven välittömässä läheisyydessä ja järjestää siihen kunnon pyöräparkin. Työpaikalla pitäisi olla pyöränhuolto pari kertaa vuodessa tai tarvittaessa Suunniteltaisiin asiakaskäynnit järkevämmin. Liukuva työaika, jolloin ei tarvitsisi herätä hirveän paljon aikaisemmin työmatkan pidemmän keston vuoksi Työnantajalta tarvittaisiin ohjeistusta asiakaskäyntien toteuttamiseen muutoinkin kuin autoillen. Myös toimipiste lähempänä kaupungin keskustaajamaa helpottaisi. 28

29 Työntekijäkysely Poimintoja avoimista kommenteista kaupungin toimenpiteisiin yleensä kestävän liikkumisen edistämiseksi Pyöräteiden kunnossapito (esim. talviajan auraus ja keväiset hiekan poistamiset) Vuokrattavia polkupyöriä tarjolle. Liikuntapaikkojen riittävyys ja kunnossapito. Joukkoliikenteen hinnat alemmaksi, enemmän bussivuoroja. Jos hinnat olisi halvemmat, niin ehkä väki käyttäisi enemmän busseja? Esim pyöräteiden kynnykset risteyskohdissa on paikoin tosi korkeat ja teräväreunaiset, pelottaa että pyörän kumi puhkeaa kun siitä ajaa Kannustaminen kestävään liikuntaan voisi lähteä jo kouluikäisistä, tehdä jotain kilpailuja tm. sellaisia että kouluikäiset käyttäisivät koulumatkoissa pyöriä/scuutteja ja kävelisivät ennemmin kuin kulkisivat esim. bussilla kevät- ja syysaikaan. He yksilöinä tai vaikka koululuokkina voisivat vaikka kerätä kilometrejä pyörämittareilla ja eniten kilometrejä haalineet palkittaisiin jotenkin kunnolla. Ulkoliikuntamahdollisuuksia lisää Kaupunki ja valtiokin voisivat järjestää palvelunsa niin, että ne olisivat kävelymatkan päässä. Sähköautojen latauspaikkojen hankkimista kaupungin toimipaikkojen yhteyteen. Hankkia sähköavusteinen henkilöiden kuljetus pyörä tai pyöriä mummojen ja pappojen kuljetukseen. Sähkö- ja kaasuautoilun edistäminen/mahdollistaminen kaupungissa. 29

30 Työntekijäkysely Poimintoja näkemyksistä, miten vastaaja itse voi lisätä kestävää liikkumista joko työmatkoillaan tai työnkuvansa kautta Pyörällä voisi tulla töihin aina kuin mahdollista. Lapsille voidaan töissä puhua liikkumisesta. Kysellä aktiivisesti kimppakyytejä. Joukkoliikenteen käyttöä voisin lisätä jos aikataulut sattuisivat sopimaan paremmin työpäiviini. Omalla esimerkillä ja mukavuusalueeltani poistumalla (esim. ei antaisi sään haitata). Pyöräilemällä työmatkat myös talvisin Olemme vihreän lipun koulu. Olemme viettäneet päästöttömiä päiviä kerran kuukaudessa. Sähköpyörä Toimipisteessämme on muutama yhteiskäyttöpyörä tarjolla, niiden käyttöä pitäisi lisätä Hissin käytön välttäminen. Työssäni tulee n askelta per päivä. Työmatkat pyöräillen olisi jo liikaa Seuraavaa henkilöautoa hankkiessa voisin harkita sähköautoa, jos latauspaikkoja olisi riittävästi tarjolla. Ehkä siten, etten tulisi koko matkaa autolla/mp:llä, vaan jättäisin auton johonkin kauemmaksi työpaikasta? Asiakkaiden motivointi hyötyliikuntaan, vanhusten motivointi kimppakyyteihin ja seniorikyyteihin mikä lisää myös sosiaalisuutta ja vähentää yksinäisyyttä 30

31 31 TYÖSSÄKÄYNTITILASTOT

32 Työssäkäynti Työssäkäyntitilasto on Tilastokeskuksen vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Työlliseen työvoimaan luetaan vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Koordinaattipohjaiset tiedot on aggregoitavissa aluejakoihin. Tässä työssä on saatu tiedot kunta-kunta -aluejakotarkkuudessa vuosilta 2000, 2005, 2010 ja

33 Työssäkäynti 2015 Työllinen työvoima ja työpaikat Työvoiman kohtaanto Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Kuinka moni käy töissä oman kunnan ulkopuolella? työlliset työpaikat pendelöi % 80% 142 Kuinka suuri osa käy töissä omassa kunnassa? 82% % 72% % 245 Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski 75% Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Keski- Suomessa Jyväskylää n 60% 40% 20% 0% Jämsä Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski 33

34 34 ONNETTOMUUSTILASTOT

35 Viitasaaren liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 30 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Kuolleet Loukkaantuneet 35

36 Viitasaaren liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki) Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet liikkujaryhmittäin Tieliikenneonnettomuuksien uhrien osuudet kulkutavoittain Henkilö- ja pakettiautot Mopot ja moottoripyörät Jalankulkijat ja pyöräilijät Muut ajoneuvot 8% 11% 10% 71% Henkilö- ja pakettiautot Jalankulkijat ja pyöräilijät Mopot ja moottoripyörät Muut ajoneuvot 36

37 Viitasaaren liikenneonnettomuustilastot Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Tilastokeskus (linkki) Tieliikenneonnettomuuksien uhrien ikäjakauma Tieliikenneonnettomuuksien uhrien määrä suhteutettuna kunnan ikäjakaumaan 30 60% 25 50% 20 40% 15 30% 10 20% 5 10% Alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0% Alle 15- vuotiaat vuotiaat18-24-vuotiaat25-65-vuotiaatYli 65-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Ikäluokan osuus väkiluvusta Ikäluokan osuus kaikista uhreista 37

38 Yleistä onnettomuustilastoista Virallinen tilasto tieliikenneonnettomuuksista perustuu poliisin tuottamaan tietoon Mukana ovat siis vain onnettomuudet, joissa poliisi on käynyt paikalla Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus Virallisia tilastoja on vertailtu hoito- ja ilmoitusjärjestelmä HILMOn tietoihin Virallisen tilaston kattavuus on erityisesti pyöräilyonnettomuuksien osalta hyvin heikko Keski-Suomessa tapahtuneista vakavista loukkaantumisista jäi vuosina tilastojen ulkopuolelle 46 % (pyöräilijöiden osalta jopa 77 %) Lievien loukkaantumisten suhteen ero lienee huomattavasti suurempi Tilastoja voidaan täydentää muilla lähteillä Pelastuslaitoksen PRONTO-tietokanta (paikkatieto) Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot työmatkatapaturmista (perustuu tapahtumakuntaan) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot kaatumisista (perustuu potilaan asuinkuntaan) 100 % kattavuutta ei voida saada Etenkin pienissä kunnissa määrät ovat usein liian pieniä tilastolliseen tarkasteluun 38

39 39 PYÖRÄLIIKENTEEN MALLINNETUT MATKAMÄÄRÄT

40 Mallinnettu pyöräliikenne Viitasaarella Kuvaan on mallinnettu pyöräliikenteen päiväkohtainen matkamäärä eri väylillä. Tiedot perustuvat Strafica Oy:n BRUTUS-malliin, joka kuvaa yksilökohtaisia, eri kulkuvälineillä tehtyjä matkoja olemassa olevan maankäytön ja väyläverkon avulla. Lisätiedot mallista: ing.com/brutus/ 40

41 41