ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN"

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 999 (111) ASIA HAKIJA Nahkatehdasta koskeva ympäristölupa. Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy Jokilaaksontie 7 PL 515, Kokkola ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on saapunut Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty Länsi Suomen ympäristökeskus on nahkatehtaalle tehdyn tarkastuksen yhteydessä velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan ympäristölupaa. Nahkatehtaan toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 9 a mukaan. Ympäristökeskus on ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 8 a nojalla toimivaltainen lupaviranomainen, kun kyseessä on nahkatehdas.

2 2 LAITOKSEN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta sijaitsee Kokkolan kaupungin Palon kylässä kiinteistöllä RN:o 9:20 osoitteessa Jokilaaksontie 7. Alue on kaavassa varattu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä TY. Alueelle ei kaavamääräysten mukaan saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kokkolan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan nahkatehtaalle. SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ Nahkatehdas sijaitsee noin 3 km etäisyydellä Kokkolan kaupungin keskustasta. Nahkatehtaalta noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsee Jokilaakson koulu. Lähin asuinrakennus on noin 20 metrin etäisyydellä tehtaasta. Perhonjokeen laskevaan Hongabäckeniin on etäisyyttä noin 300 metriä. TOIMINTA Yleistä Toiminta on alkanut nykyisellä paikalla 1950 luvun alkupuolella. Nahkatehdas valmistaa nahkoja noin m 2 nahkapukine ja nahkapientavarateollisuudelle. Nahka valmistetaan pääasiassa raaoista, suolatuista hirven ja lampaanvuodista. Lisäksi käytetään peuran ja poronvuotia sekä puolivalmisteita. Vuodat tuodaan Suomesta ja Ruotsista. Tehtaalla työskentelee noin 10 työntekijää. Tehdas toimii noin 230 päivänä vuodessa. Tehtaassa työskennellään viitenä arkipäivänä viikossa klo Käyttövesi ostetaan vesilaitokselta. Laitoksella on 250 kw kiinteän polttoaineen lämpökattila, joka on valmistettu vuonna Palaturpeelle on stokerisyöttö. Tehtaan sähkönkulutus on MW vuodessa. Raaka aineet Tuotteiden pääraaka aineet ja apuaineet sekä polttoaineet: Keskimääräinen kulutus Suurin kulutus Suurin varasto Raaka aineet: Hirvennahka kpl/a kpl/a kpl Lampaannahka kpl/a kpl/a kpl Puolivalmisteita kpl/a kpl/a kpl Apuaineet: kemikaalit kg/a kg/a kg Polttoaineet: Palaturve 500 m 3 /a 750 m 3 /a 200 m 3 Diesel l/a l/a Polttoöljy l/a l/a l

3 3 Dieselöljyä ei varastoida tehtaalla. Moottoripolttoöljyä käytetään turvekattilan käynnistykseen ja trukeissa. Tehtaalla on kaksi kuution öljysäiliötä, joista toinen on sisätiloissa ja toinen ulkona rakennuksen tienpuoleisella seinustalla. Säiliössä ei ole suoja allasta. Rikki ja muurahaishappo varastoidaan ulkona rakennuksen seinustalla kahdessa kuution kontissa. Konteilla on suoja allas, mutta allas ei ole katettu. Nahan käsittely Vuodat tuodaan tehtaalle pääasiassa puulavoille pakattuina ja suolattuina. Vuodat varastoidaan aluksi tehtaan pihalla, mistä ne vähitellen varastotilavuuden mukaan siirretään sisätiloihin ja edelleen tuotantoon. Nahan valmistus aloitetaan liottamalla vuodista entsyymien ja tensidien avulla suola ja muut epäpuhtaudet sekä palauttamalla vuodan nestetasapaino. Liotus tehdään liotussäiliössä ja se kestää 4 6 tuntia. Karvanpoistossa vuodista poistetaan myös kuollut iho eli keratiini. Niin sanotussa karvaa tuhoavassa menetelmässä käytetään rikkiyhdistettä (Na 2 S) ja kalkkia. Vuodat jälkikalkitaan vuodan kuiturakenteen avaamiseksi ja nahan pehmentämiseksi. Vuodista kaavitaan liha ja rasva pois sekä vuodat syrjätään leikkaamalla niistä ylimääräiset osat. Happokäsittelyä ja parkitusta varten vuodat huuhdellaan vedellä ja aiemmin lisätty kalkki poistetaan ammoniumsulfaatilla. Parkituskemikaalit parantavat nahan käsiteltävyyttä. Happokäsittelyssä käytetään aluksi muurahaishappoa ja suolaa, joka estää nahan paisumisen. Rikkihapolla tehtävä varsinainen happokäsittely kestää 2 12 tuntia. Kun ph arvo lasketaan muurahaishapolla (käyttöliuos 0,3 0,5 %) ph arvosta 12,5 välille 7 9, poistuu vesi ja vuota palautuu normaaliin vahvuuteen. Happokäsittelyssä ph arvo edelleen lasketaan 2,2 ja 3,4 välille, joka estää myöhemmin lisättävän kromin saostumisen parkituksen aikana. Läpikromaus kolmen arvoisella kromisuolalla kestää muutamia tunteja. Tämän jälkeen ph arvo nostetaan magnesiumoksidilla tai soodalla pharvoon 4, jolloin kromi sitoutuu kollageenimolekyyleihin. Nahat ovat tällöin puolivalmiita wetblue nahkoja. Nahka vesiprässätään kahden huovan välissä, jolloin nahan kosteusprosentti putoaa prosenttiin. Nahat halkaistaan ja ohennetaan lopulliseen vahvuuteen, joka on käyttötarkoituksesta riippuen 0,5 4,0 mm. Nahka jälkiparkitaan, neutraloidaan, rasvataan ja värjätään rummussa. Jälkiparkituksella tehdään tietty tuote ja saadaan nahalle haluttu pehmeys ja tasainen värjäytyminen. Jälkiparkituskemikaaleja ovat muun muassa kromisuola (käyttöliuos 3 7 %), syntaani (2 6 %) tai kasviparkit (2 6 %). Neutraloinnissa huuhtoutuu sitoutumaton ylimääräinen kromi veden mukana. Neutralointiin käytetään magnesiumoksidia tai soodaa ja ph arvo nostetaan noin 4,5:sta 7:ään. Rasvauksessa kitka poistuu ja nahasta tulee pehmeä. Laadultaan nahka on puolivalmista crust laatua. Loppukäsittelyssä rumpuun lisätään väriaineet, jotka sitoutuvat kromikomplekseihin. Väriaineina käytetään anionisia värejä, metallikompleksivärejä ja emäksisiä värejä. Värin ja rasvan kiinnittyminen varmistetaan laskemalla ph arvo 3,8 muurahaishapolla. Nahat viimeistellään mekaanisesti käsittelemällä, jotta saavutetaan halutut ominaisuudet. Nahat voidaan myös pintavärjätä.

4 Käytettävät kemikaalit 4 Tehtaalla käytettävät kemikaalit, niiden vuosikulutus, enimmäisvaraston määrä ja kemikaalin käyttötarkoitus sekä arvio kemikaalin joutumisesta tuotteeseen, jätteeseen tai lietteeseen: Kemikaali vuosikulutus varaston määrä käyttötarkoitus kromisulfaatti kg kg parkitus 40 % tuotteeseen, 55 % jätteeseen tensidit kg kg karvanpoisto jätteisiin 70 % natriumsulfidi kg kg karvanpoisto lietteeseen 90 % kalkki kg kg karvanpoisto lietteeseen 80 % ammoniumsulfaatti kg kg kalkinpoisto lietteeseen 90 % rikkihappo kg kg happokäsittely lietteeseen 100 % muurahaishappo kg kg värjäys tuotteeseen 75 % jätteeseen 20 % ammoniakki 800 kg 800 kg värjäys tuotteeseen 30 % jätteeseen 50 % nahkarasvat kg kg rasvaus tuotteeseen 80 % jätteeseen 18 % natriumbikarbonaatti kg parkitus jätteeseen 100 % natriumformiaatti kg parkitus jätteeseen 100 % ammoniumbikarbonaatti kg värjäys jätteeseen 50 % oksaalihappo 200 kg värjäys tuotteeseen 50 % jätteeseen 50 % etikkahappo 150 kg värjäys tuotteeseen 40 % jätteeseen 50 % Tanniinit kg värjäys tuotteeseen 90 % jätteeseen 5 % sooda kg parkitus jätteeseen 100 % merisuola kg parkitus jätteeseen 50 % merisuola kg vuotien suolaus jätteeseen 28 % metsään 70 % homeenestoaine 200 kg parkitus tuotteeseen 49 % jätteeseen 49 % kasvisvärit kg värjäys tuotteeseen 90 % jätteeseen 5 % vesiliukoinen liuotin kg pintakäsittely tuotteeseen 95 % jätteeseen 5 % silikoni 500 kg pintakäsittely tuotteeseen 95 % jätteeseen 5 % happoväri kg värjäys tuotteeseen 90 % jätteeseen 5 % metallikompleksivärit 400 kg värjäys tuotteeseen 90 % jätteeseen 5 % lakat kg värjäys tuotteeseen 95 % jätteeseen 5 % Tensidit ja homeenestoaineet ovat biologisesti hajoavia. Vuotien suolaukseen tarkoitetun merisuolan käyttää metsästäjät muualla kuin tehtaalla.

5 YMPÄRISTÖKUORMITUS, SEN RAJOITTAMINEN JA ARVIO SIIHEN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Jäteveden esikäsittely Jätevettä syntyy noin m 3 vuodessa eli noin 16 m 3 vuorokaudessa. Jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Jätevesien johtamissopimus on vuodelta Nahan käsittelyprosessin eri vaiheissa syntyy jätevesiä, jotka johdetaan lattiakaivojen kautta mekaaniseen esikäsittelyyn. Vedet johdetaan neljän saostuskaivon kautta kaupungin viemäriverkkoon. Ensimmäinen saostuskaivo on tilavuudeltaan 50 m 3 ja se tyhjennetään noin kerran kuukaudessa. Kolme seuraavaa kaivoa ovat kukin tilavuudeltaan 5 m 3 ja ne tyhjennetään kerran viikossa. Lietettä syntyy vuodessa noin 400 tonnia. Vuosina 2004 ja 2005 jäteveden laadunvaihtelu on BOD 7 pitoisuudessa ollut välillä mg/l, fosforipitoisuudessa 2,5 25 mg/l, kiintoaineessa mg/l ja typpipitoisuudessa mg/l. ph arvo on vaihdellut välillä Näytteenottokertoja on ollut seitsemän. 5 Arvio jätevesiin joutuvien kemikaalien määrästä ja kemikaalin pitoisuudesta jätevedessä Kemikaali vuosikulutus jätevesiin, % kg/a mg/l kromisulfaatti kg tensidit kg natriumsulfidi kg kalkki kg ammoniumsulfaatti kg rikkihappo kg muurahaishappo kg ammoniakki 800 kg nahkarasvat kg natriumbikarbonaatti kg natriumformiaatti kg ammoniumbikarbonaatti kg oksaalihappo 200 kg etikkahappo 150 kg Tanniinit kg sooda kg merisuola kg merisuola kg homeenestoaine 200 kg kasvisvärit kg vesiliukoinen liuotin kg silikoni 500 kg happoväri kg metallikompleksivärit 400 kg lakat kg 0 0 0

6 Päästöt ilmaan ja melu 6 Päästöt ilmaan ovat suhteellisen vähäisiä. Hiilidioksidipäästöjä syntyy vuodessa noin 250 tonnia, rikkipäästöjä alle 100 kg ja typenoksideja noin 100 kg. Osa ruiskumaalauskoneella käytetyistä kemikaaleista puhalletaan poistoilman mukana ulos. Poistoilman pitoisuuksia ei ole mitattu. Pihalla varastoitavista raakavuodista voi aiheutua hajua. Jossain määrin hajua aiheutuu myös saostuskaivoista. Toiminnasta aiheutuva melu pysyy pääasiassa rakennuksen sisällä. Poistoilmapuhaltimesta aiheutuu melua ulos. Raskaita ajoneuvoja käy 1 2 päivässä ja henkilöautoja noin 10. Tehtaalla asioivista raskaan liikenteen ajoneuvoista aiheutuu jonkin verran melu ja pakokaasupäästöjä. Kuljetukset pyritään järjestämään päivällä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Tehtaalla on ollut 80 ja 90 luvuilla kaksi tulipaloa, joista ei syntynyt mainittavia ympäristöhäiriöitä. Syntyvät jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely: Jäte Määrä Suurin varasto Käsittely Liete m 3 /a 50 m 3 kaatopaikka Kaavausjäte 46 tn/a 10 tn kaatopaikka Kiinteä nahasjäte 33 tn/a 4 tn kaatopaikka Maali ja lakkajäämät alle 1 tn 120 kg kaatopaikka Tyhjät astiat 50 kpl hyötykäyttö Siirtolavat 200 kpl poltto/hyötykäyttö Paperi erilliskeräys Loisteputket kierrätyskeskus Paristot Ekopiste Tuhka 5 tn/a Lietekaivoissa jätevesien sisältämä kiintoaines laskeutuu kaivon pohjalle. Märkä liete kerätään säännöllisesti pois ja toimitetaan Kokkolan kaupungin kaatopaikalle lietealtaaseen. Liete sisältää muun muassa erilaisia nahan käsittelyssä sitoutumattomia kemikaaleja kuten kalsiumyhdisteitä, liukenemattomia kromi(iii)yhdisteitä, sulfidijäännöksiä sekä erilaisia orgaanisia aineita kuten proteiinia, karvoja ja rasvaa. Vuonna 2006 tehdyn määrityksen mukaan lietteen ph oli 7,3, kuivaainepitoisuus 4,9 prosenttia, kuiva aineessa kromia mg/kg, kuparia 26 mg/kg ja sinkkiä 110 mg/kg. Kuivaamaton liete voi Nahankäsittelyn jätehuolto ja jätevesien käsittely julkaisun (vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 183) mukaan sisältää kromia 0,14 0,42 g/kg. Lietekaivoja tullaan muuttamaan niin, että saadaan kromivapaata lietettä. Samalla jäteveden kiintoainepitoisuus laskee. Liete ajettaisiin sellaisenaan hyötykäyttöön kaatopaikalle. Esimerkiksi Ruotsissa liete hyödynnetään kaatopaikkojen poistamisessa. Nahan käsittelyssä syntyy kaavausjätettä ja muuta kiinteää jätettä, jotka voidaan jakaa parkitsemattomiin ja parkittuihin jätteisiin. Karvotusta vuodasta syntyy parkitsematonta kaavausjätettä, kun vuodista kaavitaan liha, rasva ja sidekalvojäte. Myöhemmin nahan halkaisussa muodostuva hal

7 jas sekä erilaiset trimmaus ja leikkausjätteet ja nahan ohennuspuru ovat parkittuja jätteitä. Jätteet toimitetaan lajiteltuna Kokkolan kaupungin kaatopaikalle. Biologisesti hajoavat jätteet kerätään erilliselle siirtolavalle. Lisäksi toiminnasta syntyy tyhjiä kemikaaliastioita, puisia siirtolavoja, paperia ja vähäisiä määriä ongelmajätteitä kuten loisteputkia, paristoja ja satunnaisesti syntyviä kemikaalijätteitä. Kemikaaliastiat ohjataan pesun kautta yleensä hyötykäyttöön eri asiakkaille tai harvoin kaatopaikalle. Puiset siirtolavat pienitään ja hyödynnetään energiana lämmityskattilassa. Paperi ohjataan kierrätykseen. Paristot ja loisteputket viedään kaupungin kierrätyskeskukseen ja kemikaalijätteet ja akut kaatopaikalle. Ruiskumaalatessa nahkoja syntyy kuivaa maali ja lakkajätettä. Lisäksi syntyy maalipölyä alle 500 kg. Jätteiden määrää on vaikea vähentää. Nahkatehtailla on suunnitteilla yhteishanke siitä, miten jätteitä voisi hyödyntää tai vähentää. Kiinteän jätteen polttaminen voi olla mahdollista esimerkiksi Fortumin polttolaitoksessa, kun lupa saa lainvoiman, tai rakenteilla olevassa kyllästetyn puun polttolaitoksessa (Demolite). TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Viemäriin johdettavan jäteveden laatua tarkkaillaan ravinnekuormituksen osalta. VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN Kemikaalit varastoidaan siten, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Palovaarallisia aineita säilytetään vain pieniä määriä sisätiloissa ja lisää haetaan tarvittaessa ulkoa. Lämpökattilassa on automaattinen sammutusjärjestelmä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kokkolan kaupungissa ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kokkolan kaupungin ympäristötoimistossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta sekä vesi ja viemärilaitokselta. Laitoksen naapureille on tiedotettu asian vireillä olosta kirjeitse. Kuulutus on julkaistu Keskipohjanmaa ja Österbottningen nimisissä lehdissä. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Asiassa ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Kokkolan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa, kunhan ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi asetetaan joitakin määräyksiä. Alueen kaava edellyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa. 7

8 Lautakunta vaatii, että raaka aineet on varastoitava siten, että alueen ilme siistiytyy ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöhaitat pienenevät merkittävästi. Varastointi on tehtävä sisätiloissa. Jätehuollon osalta on selvitettävä esikäsittelyn riittävyys ja noudatettava alueen jätehuoltomääräyksiä. Laitoksen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta on huolehdittava siten, että ei synny tilanteita, jotka lisäävät nykyisestään terveys ja ympäristöhaittojen määrää tai riskiä. Laitoksen liikenne tulee ohjata siten, että raaka aineiden purku tapahtuu päällystetyillä alueilla laitosta ympäröivien aitojen sisäpuolella. Alueen hulevesistä aiheutuu ympäristökuormitusta. Toiminta alueen hulevesien johtamisesta, hulevesiviemäröinnistä sekä siihen liittyvistä erotuskaivoratkaisuista on esitettävä suunnitelma. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava välittömästi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdolliset muutokset ja tarkennukset toiminnassa, päästöissä ja vaikutuksissa tulee ilmoittaa välittömästi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu ja toimenpideraportin yhteenveto on toimitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi kuitenkin siten, että lupaehtojen tarkistamista koskeva esitys on tehtävä mennessä. Kokkolan kaupungin vesilaitos on lausunnossaan todennut, että hakemus ei anna riittävää kuvaa nahkatehtaan toiminnasta. Kun raaka aineena käytetään raakavuotia, prosessiin kuuluu lukuisia osaprosesseja. Niissä käytetään erilaisia kemikaaleja, jotka kuormittavat syntyviä jätevesiä eri tavalla. Riippuen siitä, mitä lopputuotetta valmistetaan, käytettyjen kemikaalien ja jäteveteen jäävien kemikaalien määrät vaihtelevat merkittävästi. Kemikaalien käytön ja jätevesijäämien osalta hakemus on puutteellinen. Nahkatehtaan toiminnassa käytetään hakemuksen mukaan vuosittain muun muassa 200 kg fungisideja ja bakterisideja. Hakemuksesta ei käy ilmi, missä niitä käytetään ja joutuuko niitä ja muita kemikaaleja jäteveteen. Kemikaalitaulukosta 6010b (kemikaaliluettelo kemikaalista päätyy) puuttunee useita liitteessä 8A mainittuja kemikaaleja. Hakemuksesta puuttuvat kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet, joista kemikaalien ominaisuudet, käsittely ja loppusijoitus käyvät selvemmin ilmi. Hakemuksen liitteenä oleva jäteveden laadun tutkimus on toiminnan laatu huomioon ottaen riittämätön uuden ympäristölupapäätöksen pohjaksi. Hakemuksessa ei ole selvitetty tulevan veden laatua eikä esikäsittelyn toimintatehoa, jotka ovat keskeisiä tekijöitä jäännöspitoisuuksien ohella jäteveden käsittelyn riittävyyttä arvioitaessa. Viemäriin johdettavan jäteveden laatu vaihtelee hakemuksessa olevan selvityksen mukaan erittäin paljon, muun muassa jäteveden ph on vuoden 2005 aikana vaihdellut välillä 4,8 ja 12,0. Toiminnanharjoittaja ei ole selvittänyt hakemuksessaan, miksi jäteveden laatuvaihtelut ovat niin suuria, eikä ole esittänyt toimenpiteitä, joilla laatuvaihteluita saadaan tasaisemmaksi ja kuormitusta pienemmäksi. Viemäriin johdettavien jätevesien tulee täyttää ympäristöministeriön mietinnössä asetetut laatuvaatimukset. Mietintö koskee asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtamista yleiseen viemäriin. Nahkatehtaan jätevedet eivät täytä näitä vaatimuksia, muun muassa ph on vuoden 2005 aikana vaihdellut sallittujen rajojen (ph 6:n ja 11:n välillä) molemmilla puolilla. Nahkatehtaalta viemäriin pääsevä kiintoainesmäärä on myös suuri, minkä vuoksi vesilaitos on nahkatehtaan jätevesien mukana tulevan kiintoaineksen vuoksi useasti joutunut huuhtelemaan viemärin. Jätevesien esikäsittely ei tältäkään osin ole riittävä. 8

9 Kuusi kertaa vuodessa nahkatehtaan jätevesistä otettavat näytteet eivät anna riittävää kuvaa tehtaalta viemäriverkkoon johdetun jäteveden kuormituksesta tai kuormitustekijöistä. Ympäristölainsäädäntö (Vnp 365/94, Vnp 363/94, YsL 86/2000, YsA 169/2000, JL 1072/93, VhL 119/2001) edellyttää hakijalta tietämystä syntyvistä jätteistä ja jätevesien koostumuksesta. Lainsäädäntö määrittelee myös, kuuluuko teollisuuslaitos yleensä vesihuoltolain piiriin. Jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös edellyttää tietämystä siitä, minkälaisia vesiä vesilaitos ottaa viemäriverkostoon. Lupahakemuksesta ei ilmene, millaista jätevettä tehtaalla on tarkoitus johtaa viemäriverkkoon. Vesilaitos edellyttää, että ennen ympäristöluvan myöntämistä hakijaa vaaditaan muun muassa esittämään edellä vaaditut täydennykset sekä selvitys jätevesikuormituksen pienentämiseksi, tasaamiseksi ja esikäsittelyn tehostamiseksi. Nahkatehtaan alueelta tulevia hulevesiä ei saa johtaa Kokkolan kaupungin jätevesiviemäriin, vaan ne on käsiteltävä ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla ennen johtamista pois alueelta. Lupaehtoihin vesilaitos esittää seuraavaa: Prosessissa syntyvät jätevedet tulee käsitellä siten, että viemäriverkostoon johdettavan jäteveden ph luku on 6,0 11,0, lämpötila alle 40 astetta, kokonaiskromipitoisuus alle 1 mg/l, sulfaattipitoisuus alle 400 mg/l ja kiintoaine alle 500 mg/l. Jäteveden tarkkailua on lisättävä 12 kertaa vuodessa tapahtuvaksi. Lisäksi teollisuusjätevesien johtamisesta Kokkolan kaupungin jätevesiviemäriverkostoon tulee tehdä liittymissopimus, joka hyväksytetään Länsi Suomen ympäristökeskuksella mennessä. Hakijan kuuleminen ja vastine Kokkolan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan vaatimukseen raaka aineiden varastoinnin ja purkamisen osalta hakija vastaa, että tehdasalueen ympärille on rakennettu aita ja raakavuodat on varastoitu pääosin sisätiloissa. Kaupunki on ottanut tehdaskiinteistön aluetta tiealueeksi, joten kuormien purku tapahtuu osittain tiealueella. Puretut erät siirretään trukilla sisätiloihin. Hakija pyytää selvitystä menetettyjen alueiden korvaamisesta. Jätehuollon esikäsittelyn riittävyydestä hakija toteaa, että kuormitus on vuosittain pienentynyt. Kiintoaine tullaan erottamaan koneellisesti jätevedestä, jolloin käyttöongelmat viemäriverkossa estetään. Alueelta ei tule juurikaan hulevesiä. Kattojen sadevedet on ohjattu räystäskourujen kautta ympärysojaan. Kokkolan kaupungin vesilaitos totesi lausunnossaan, että hakemuksessa ei ole riittävää kuvausta toiminnasta ja erityisesti jätevesistä. Tähän hakija on vastannut liittämällä vastineeseensa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja käyttömäärät. Tiedot viemäriin joutuvasta kemikaalimäärästä ja kemikaalien pitoisuuksista jätevedessä ovat näkyvissä kertoelmaosassa. Jätevesien esikäsittelyn parantamisesta hakija on esittänyt, että yritys hankkii syksyn (2006) aikana tehokkaamman kiintoaineen erotuslaitteen, jolla saadaan yli 1 mm kiinteät partikkelit pois jätevedestä. Jätevedet johdetaan tasausaltaaseen, josta ne pumpataan kiintoaine erottimeen. Sakka viedään toistaiseksi kaatopaikalle, mutta sen polttomahdollisuutta selvitetään vuoden 2007 loppuun mennessä. 9

10 Tarkastus Kromipitoisten jätevesien erilliskäsittelyn mahdollisuutta selvitetään edelleen. Selvitystyö tehdään vuoden 2007 loppuun mennessä. Elokuun aikana on sovittu pidettäväksi yhteistyöpalaveri nahkateollisuuden jätehuollon järjestämisestä Kokkolan alueella. Palaveriin tulee mukaan kaupungin, KOSEKin, ympäristöhallinnon, Oy Ekorosk Ab:n ja nahkateollisuuden edustajat. Hakija raportoi asiasta kokouksen jälkeen. Hirvenvuotien käsittelyssä syntyy tavanomaista enemmän kiintoainetta tuppimaisesta karvasta johtuen. Yhtiö on pystynyt vuosittain tehostamaan jätevesien esikäsittelyä. Kiintoaineen erotusta on tarkoitus tehostaa. Kiintoainepitoisuus on ollut vuonna 2005 keskimäärin mg/l. Hakijan näkemyksen mukaan saavutetaan alle mg/l kiintoainepitoisuus eli noin 90 %:n poistoteho. Nahanvalmistuksessa käytetään lukuisia erilaisia kemikaaleja, joiden suolojen jäännöspitoisuudet nostavat osaltaan kiintoainepitoisuutta. Jäteveden laatu vaihtelee kunkin osaprosessin osalta. Vaihtelun tasaamiseksi on tasausallas, josta liete poistetaan määrävälein. Uusi kiintoaine erotin parantaa edelleen tasausaltaan tehoa. Hakija on valmis lisäämään veden laadun tarkkailua kuten vesilaitos on esittänyt. Jäteveden laadulle asetettavista raja arvoista hakija katsoo, että kromin osalta jäännöspitoisuusvaatimus on kohtuuton, kun otetaan huomioon toiminnan luonne, vähäinen kromin kokonaismäärä ja se, ettei kromista ole ollut haittaa jätevedenpuhdistamon lietteen hyötykäytölle. Käytössä olevan kolmenarvoisen kromin toksisuus ei ole samaa luokkaa kuin kuudenarvoisen kromin. Hakija selvittää kuitenkin teknis taloudellisia mahdollisuuksia kromin poistolle. Kiintoaineen jäännöspitoisuusvaatimus on myös aika tiukka. Pitoisuutta pyritään alentamaan teknis taloudellisin menetelmin. Laitokselle hankitaan kiintoaine erotin. Hakija on valmis neuvottelemaan uuden liittymissopimuksen vesilaitoksen kanssa vuoden 2006 loppuun mennessä. Ympäristölupahakemuksen johdosta laitokselle on tehty tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jäljempänä olevin lupamääräyksin. Nahkatehdas sijaitsee Kokkolan kaupungin Palon kylässä kiinteistöllä RN:o 9:20 osoitteessa Jokilaaksontie 7 tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamassa paikassa. Nahkatehdas valmistaa nahkoja nahkapukine ja nahkapientavarateollisuudelle. Tehtaassa käsitellään enimmillään vuotaa vuodessa. Vuodat ovat pääasiassa hirven ja lampaanvuotia, mutta myös peuran ja poronvuotia sekä puolivalmisteita. Käsittely sisältää muun muassa vuotien liotuksen, karvanpoiston, kalkinpoiston, peittauksen, parkituksen, rasvauksen ja värjäyksen sekä kuivauksen jälkeen viimeistelyn. 10

11 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin 11 Pääosa Kokkolan kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan vaatimuksista hyväksytään lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Liikenteen ohjaaminen aitojen sisäpuolelle on nykyisissä olosuhteissa vaikeaa, joten siitä ei tässä vaiheessa voida antaa määräystä. Tiealueen käytöstä ei voida määrätä ympäristöluvassa. Piha alueen kunnossapidosta annetaan lupamääräys 5. Kokkolan kaupungin vesilaitoksen vaatimuksesta hakija on täydentänyt asiakirjoja kemikaalien ja jätevesien käsittelyn osalta. Vesilaitoksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Liittymissopimuksen tekemiselle asetetussa määräajassa on otettu huomioon jätevesien käsittelyn tehostamisen aikataulu. Rumpusiivilä otetaan käyttöön vuoden 2007 kesään mennessä. Nahkatehtaan alueelta tulevia hulevesiä ei saa johtaa Kokkolan kaupungin jätevesiviemäriin, vaan ne on käsiteltävä ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla ennen johtamista pois alueelta. LUPAMÄÄRÄYKSET Jätevedet 1. Laitoksessa on suunnitelmallisesti pyrittävä vähentämään jätevesien määrää ja jäteveteen joutuvan kiintoaineksen määrää. Luvan saajan on tehtävä viemärilaitoksen kanssa jätevesien viemäriin johtamisesta uusi liittymissopimus vuoden 2007 loppuun mennessä. 2. Toiminnassa syntyvät jätevedet on käsiteltävä ennen johtamista kaupungin viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle. Jätevedestä on erotettava läpimitaltaan yli 1 mm aines rumpusiivilällä, joka on otettava käyttöön mennessä. Ympäristökeskukselle on varattava mahdollisuus tarkastaa rakenteet ennen käyttöönottoa. Jätevedet on johdettava tasausaltaan, rumpusiivilän ja saostuskaivojen kautta viemäriin. 3. Kaupungin viemäriin johdettavan jäteveden ph arvon on oltava välillä 6,0 ja 11 ja lämpötilan alle 40 astetta. Vuorokausikuormitus ei saa ylittää seuraavia ohjearvoja: Haitta aine Kiintoaine Kokonaiskromi Sulfaattipitoisuus Ohjearvo 500 mg/l 1,0 mg/l 400 mg/l Ympäristökeskus voi antaa rajoituksia myös muille aineille lupamääräyksessä 15 vaaditun jätevesien tarkkailun tulosten perusteella. Viemäriin johdettavan jäteveden ph arvo on mitattava päivittäin tehtaan toimintapäivinä ja tuloksista on pidettävä kirjaa. 4. Tasausaltaasta, rumpusiivilästä ja saostuskaivoista ei saa päästä lietteitä viemäriin tai ympäristöön. Allas ja kaivot tulee tyhjentää aina tarvittaessa ja niiden hyvästä toimintakyvystä tulee varmistua tyhjennyksen yhteydessä. Allas ja kaivot on tarkistettava vähintään kerran viikossa tyhjennystarpeen selvittämiseksi. Altaan ja kaivojen tarkkailusta, huollosta ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Altaan ja kaivojen on oltava nestetiiviitä. Tiiveys tarkistetaan tyhjennysten yhteydessä ja korjaukset tehdään tarvittaessa.

12 Sade ja sulamisvesien johtaminen Viimeistään lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä suunnitelma piha alueen kantavuuden ja kuivatuksen parantamisesta sekä sade ja sulamisvesien hallitusta johtamisesta ojaan siten, että vedet kerätään yhteen ja johdetaan tarkastuskaivon kautta ojaan. Piha alueen reunukset ja kallistumat on suunniteltava niin, etteivät vedet keräänny alueelle ja hankaloita alueella liikkumista. Päästöt ilmaan ja melu Jätteet 6. Laitoksen kattilaa, pintavärjäyskoneen puhaltimia ja muita laitteita on käytettävä, tarkkailtava ja huollettava siten, että toiminnasta aiheutuvat hiukkas ja muut ilmaan johdettavat päästöt saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisinä ja toimintaan liittyvät häiriötilanteet ja niiden kesto saadaan mahdollisimman vähäisiksi. Pintavärjäyskoneella syntyvät kemikaalihöyryt tulee johtaa ulos poispäin lähimmistä asuinrakennuksista siten, etteivät koneen puhaltimista aiheutuva melu tai ulos johdettavat aineet aiheuta terveys tai viihtyisyyshaittaa laitoksen läheisyydessä. 7. Jätevesien ja lietteen käsittely on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuvat hajupäästöt ovat mahdollisimman vähäiset. Rakennus, johon rumpusiivilä sijoitetaan on suunniteltava siten, että tarvittaessa poistokaasut voidaan mitata ja käsitellä. Tarvittaessa ympäristökeskus voi velvoittaa hakijan suorittamaan hajumittauksia. 8. Laitoksella asioivien raskaan liikenteen ajoneuvojen turhaa joutokäyntiä laitoksen alueella tulee melu ja pakokaasupäästöjen vähentämiseksi välttää. 9. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa klo 7 ja 22 välisenä aikana A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22 ja 7 välisenä aikana A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 50 db. 10. Toiminta on pyrittävä järjestämään siten, että tuotannossa syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa syntyvät jätteet kerätään, välivarastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Jätteiden lajittelussa on huomioitava alueen jätehuoltomääräykset. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on merkittävä asianmukaisesti. Ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja lukittavassa tilassa. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja ja pintavesiin sekä viemäriin on estettävä rakenteellisin keinoin kuten riittävällä valuma altaalla ja nestetiiviillä alustalla. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin ja ne on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa luvalliseen käsittelyyn. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. 11. Kun jäte sijoitetaan kaatopaikalle, muista kuin asumisessa syntyviin jätteisiin ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan rinnastettavista jätteistä on tehtävä jätejakeittain kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely. Perusmäärittely toistetaan jätteen laadun muuttuessa, kuitenkin viimeistään seuraavaa ympäristölupahakemusta varten. Vuosittain tehdään jokaiselle jätejakeelle vastaavuustestaus, jossa seurataan perusmäärittelyn perusteella valittuja parametrejä.

13 13 Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden toteamiseksi on käytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) liitteen 2 kelpoisuusvaatimuksia. 12. Luvan saajan on mennessä esitettävä ympäristökeskukselle jätelajikohtainen selvitys jätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta. Selvitys on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Selvityksen perusteella on tehtävä esitys jätteiden loppusijoittamisesta ja mahdollisesta hyödyntämisestä. Selvitykseen on sisällytettävä esitys kromipitoisen jätteen lajittelemisesta erilleen muusta jätteestä ja sen loppusijoittamisesta. Varastointi 13. Raakavuotien vastaanotto, varastointi ja käsittely sekä jätevesien esikäsittelyssä syntyvän lietteen varastointi on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu haju, roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään haittaeläinten esiintymistä. Raakavuotien varastointi on järjestettävä katetussa ja tiiviillä pohjalla varustetussa tilassa. Laitokselle tuotavia raakavuotia ei saa varastoida ulkona piha alueella huhti elokuun välisenä aikana. Piha alueelle ei saa muodostua pysyviä raaka ainevarastoja ja raaka aineen määrä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Kuormauksen jälkeen piha alue on siistittävä. Piha alue on pidettävä aidattuna. 14. Tehtaalla käytettävät kemikaalit ja polttoaine on varastoitava katetussa, tiivispohjaisessa ja asianmukaisin turvarakentein ympäristöstä eristetyssä tilassa. Varastointi ja käsittely tulee järjestää siten, etteivät keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit pääse vuototilanteessa kosketuksiin toisten kanssa eikä kemikaaleista aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta tai pohjavesille, epäsiisteyttä eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Säiliöiden ja niiden putkistojen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Havaitut puutteet on korjattava. Kemikaalien ja polttoaineen käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset 15. Luvan saajan on tarkkailtava nahkatehtaan toimintaa ja jätevesien esikäsittelyä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön ja toteutettava tarkkailua seuraavasti: a) Käyttötarkkailu, johon sisältyy toimintaa koskevat tiedot kuten laitoksella vuosittain käytettävien raaka aineiden, apuaineiden ja kemikaalien kulutus sekä laitoksen tuotantomäärät, laitoksen toiminta aika (vrk/v), veden ja energian kulutus, jäteveden määrä ja päivittäinen ph arvo, säiliöiden ja varastojen rakenteiden tarkastukset ja huollot, tasausaltaan, rumpusiivilän ja saostuskaivojen tarkastukset, huollot ja tyhjennykset, poikkeukselliset tilanteet kuten rumpusiivilän käyttöhäiriöt, niiden syyt, korjaustoimenpiteet, kestoaika ja haitan vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet. Jätteitä ja ongelmajätteitä koskevaan kirjanpitoon sisällytetään tiedot vastaanotetun ja käsitellyn sekä varastoidun jäteraaka aineen, toiminnasta syntyvän jätteen ja muualle käsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, kuljettajasta, toimitusajasta ja paikasta. Jätteet kirjataan ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) jäteluettelon mukaisesti. Kaatopaikalle toimitetun jätteen laatutiedot perustuvat lupamääräyksessä 11 edellytettyyn testaukseen.

14 Toiminnassa käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet on kerättävä yhteen ja säilytettävä siten, että ne ovat mahdollisimman nopeasti saatavissa käyttöön. Käyttöturvallisuustiedotteet on pyydettäessä näytettävä ja tarvittaessa lähetettävä valvovalle viranomaiselle. b) Päästö ja kuormitustarkkailu, johon sisältyy: kaupungin viemäriin johdettavasta jätevedestä otetaan kokoomanäytteet vähintään 12 kertaa vuodessa ajankohtina, jolloin laitos toimii normaalisti. Näytteistä tutkitaan kiintoaine, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD 7ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kokonaiskromi, sulfaatti ja rasvat. Joka toinen kerta eli kuusi kertaa vuodessa otetaan jätevedestä näyte ennen rumpusiivilään johtamista ja määritetään kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, kokonaiskromi, sulfaatti ja rasvat. Tulosten perusteella lasketaan rumpusiivilän puhdistusteho ja viemäriin johdettava kuormitus. Tarkkailu on järjestettävä siten, että jätevesien määrästä, laadusta, kuormituksesta ja käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot. Tarkkailu ja kirjanpitotiedot tulee pyydettäessä esittää valvoville viranomaisille. Jätevesien tarkkailutulokset on toimitettava ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa näytteen otosta. Tarkkailun perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmelta viimeiseltä vuodelta. 16. Lupamääräyksen 15 mukaisesta tarkkailusta on laadittava tarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelmassa esitetään kootusti tiedot käyttötarkkailusta, päästö ja kuormitustarkkailusta, käytettävistä standardeista, tarkkailtavista suureista, tarkkailun suorittajasta ja ajankohdasta. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailuohjelmaa voidaan myöhemmin muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 17. Edellisen vuoden tarkkailua ja kirjanpitoa koskeva yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Siihen on lupamääräyksessä 15 edellytettyjen tarkkailutietojen yhteenvedon lisäksi liitettävä selvitys vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa ja ympäristönsuojelussa kuten viemäriin johdettavien päästöjen vähentämisestä. Vuosiyhteenveto ja päästötiedot toimitetaan sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Tässä päätöksessä määrätyt tarkkailut ja selvitykset on tehtävä CEN tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti taikka muutoin yleisesti käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. 18. Luvan saajan on nimettävä laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten laitoksen vastaava hoitaja. Laitoksen hoitajan yhteystiedot on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ne on pidettävä ajan tasalla. Toiminnan muutos ja lopettaminen 19. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on riittävän ajoissa ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lakattua luvan saajan on tyhjennettävä alue jätteistä ja kemikaaleista sekä tarvittaessa kunnostettava ja puhdistettava käytössään olleet alueet. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksessa on esitettävä tarvittavat maaperänsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liittyvät jälkitoimet kuten selvitys varastossa olevien jätteiden toimituspaikoista, alueen maaperän puhtaudesta, käsittely ja varastointitilojen puhdistamisesta sekä toimenpiteiden aikataulusta. 14

15 15 Häiriö ja poikkeustilanteet 20. Luvan saajalla on oltava toimintasuunnitelma ja toimintavalmius häiriö ja poikkeustilanteiden varalta. Poikkeuksellisesta ympäristöön kohdistuneesta päästöstä tai muusta ympäristölle haitallisesta tapahtumasta tai toimintahäiriöstä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöstä viemäriin on heti ilmoitettava jätevedenpuhdistamolle. Luvan saajan on päästön tapahduttua heti ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin haittojen estämiseksi. Tapahtumaan johtaneet syyt on selvitettävä ja tilanteen toistuminen jatkossa on estettävä. Öljy tai kemikaalivuodon varalle laitoksella tulee olla riittävästi imeytysmateriaalia. Muut määräykset 21. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. Lisäksi yhtiön on seurattava markkinoille tulevia uusia ympäristölle haitattomampia kemikaaleja ja niistä saatuja kokemuksia sekä ottaa niitä käyttöön mahdollisuuksien mukaan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen perustelut Toiminta sijaitsee alueella, joka on kaavassa varattu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä TY. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei tällöin aiheudu vaaraa tai haittaa asutukselle, vastaanottopaikan käyttäjälle tai yleiselle turvallisuudelle ja valumavesien pääsy ympäristöön on ehkäisty asianmukaisesti. Toiminnasta ei myöskään aiheudu maaperän pilaantumista tai ympäristön roskaantumista. Lupamääräysten perustelut Jätevesistä kaupungin jätevedenpuhdistamolle aiheutuvien haittojen estämiseksi on tarpeen antaa määräykset 1 4. Nahkatehtaan jätevedet sisältävät karvoja ja muita orgaanisia aineita, jotka voivat tukkia viemärit ja pumppaamot, ylikuormittaa puhdistamoa ja haitata näin kaupungin jätevedenpuhdistamon toimintaa. Nykyinen esikäsittely ei ole ollut riittävää haittojen ehkäisemiseksi. Hakija on esittänyt ottavansa käyttöön rumpusiivilän. Ympäristökeskus pitää esitystä tässä vaiheessa riittävänä ja antaa rumpusiivilää ja jätevesien tarkkailua koskevia määräyksiä sekä ohjearvot jäteveden laadulle. Ohjearvojen mukaisia määrityksiä ei ole aiemmin tehty, eikä jätevesien esikäsittelyn vaikutuksia jäteveden laatuun ole tiedossa. Tämän vuoksi laadusta on annettu tavoitteelliset ohjearvot. Ympäristöluvassa määrätyt ohjearvot eivät estä vesilaitosta asettamasta viemäriin liittymissopimukseen laajempia tai tiukempia vaatimuksia jäteveden laadulle. Puhdistustehokkuuden tarkkailu on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyä varten. Lupamääräys 5 on tarpeen sen takia,

16 että piha aluetta voidaan käyttää asianmukaisesti ja ettei sade ja sulamisvesien mukana joudu lika aineita ympäristöön. Lähimmät asuinrakennukset ovat alle 100 metrin etäisyydellä nahkatehtaasta, joten tietyissä olosuhteissa laitoksen melu, maalihöyry ja pakokaasupäästöistä voi aiheutua naapureille haittoja. Lisäksi läheisyydessä on koulu. Lupamääräyksillä varmistetaan se, että hakija kiinnittää riittävästi huomiota tehtaan ilmapäästöihin ja etenkin jätevedenpuhdistuksessa mahdollisesti syntyvään hajuhaittaan. Melutasolle asetettu raja arvot ovat tarpeen terveyshaitan ehkäisemiseksi ja alueen yleisen viihtyisyyden turvaamiseksi. Melulle asetetut raja arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja sekä myös sosiaali ja terveysministeriön vuonna 1997 antamia melutason terveydellisiä raja arvoja. (lupamääräykset 6 9) Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Toiminnasta syntyvien jätteiden laatu ja loppusijoitus sekä mahdollinen hyödyntäminen on tarpeen selvittää asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Kromipitoinen jäte voi olla tarpeen erottaa, jotta muun jätteen hyötykäyttö tai kaatopaikalle sijoittaminen mahdollistuu. (lupamääräys 10 12) Lupamääräykset varastoinnista on annettu pilaantumisen, hajuhaittojen ja haittaeläinten alueelle kerääntymisen estämiseksi. Laitoksella käytetään vuodessa enimmillään 100 tonnia erilaisia nahkateollisuuden kemikaaleja, joista suurin osa on ympäristölle tai terveydelle haitallisia. Kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä voidaan ehkäistä kemikaalien pääsy ympäristöön ja tätä kautta mahdollisesti aiheutuva maaperän pilaantuminen tai muut ympäristö ja terveysvaikutukset. Tarkastamalla säännöllisesti varastojen ym. rakenteet ja korjaamalla viat välittömästi ehkäistään mahdollisia haittoja. Raakavuotien varastointi laitoksen pihamaalla saattaa aiheuttaa hajuhaittoja sekä ympäristön roskaantumista tai terveyshaittoja laitoksen läheisyydessä. Raakavuotien varastointia on erityisen tarpeellista rajoittaa lämpimänä vuodenaikana. Tarkkailu ja valvontamääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamishakemusta varten. Toiminnan harjoittajaa koskee ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista, riskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Vaikka päästötarkkailussa ei ole edellytetty melutason selvittämistä, valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää melulle asetetun rajaarvon saavuttamisen selvittämistä. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva määräys 20 ja toiminnan lopettamista koskeva määräys 19 annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvontaa varten. Häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tilanteista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 21) 16

17 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta 17 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toimintaa koskevien ympäristölupapäätöksien lupamääräyksissä edellytetyt selvitykset ja tarkkailutulokset sekä suunnitelmat. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa annetun Kokkolan kaupungin rakennusja ympäristölautakunnan ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan nahkatehtaalle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 52, 55 ja 56 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 18, 19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 45, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksua euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista esitetyn maksutaulukon mukaan. Taulukon mukaan nahkatehtaan osalta käsittelymaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan rakennus ja ympäristölautakunta Kokkolan kaupungin vesilaitos Suomen ympäristökeskus

18 Ilmoitus päätöksestä 18 Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kokkolan kaupungin ilmoitustaululla sekä Keskipohjanmaa ja Österbottningen nimisissä lehdissä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Juha Väisänen Ylitarkastaja Päivi Määttä LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.