Lumikirkko poljettiin pystyyn talkoovoimin s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lumikirkko poljettiin pystyyn talkoovoimin s. 12"

Transkriptio

1 s. 5 Loukattiinko kulttuuriperintöämme teatterissa? Lue maallisen veljen kolumni. s. 11 Harrastuksella voi auttaa naisten työllistymistä. s. 12 Jeesus tulee pääsiäisenä. s. 16 Mitä kaupunginjohtaja ajattelee seurakunnasta. TAMMIkuu Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat Lumikirkko poljettiin pystyyn talkoovoimin s. 12 Ihanat ja kamalat nuoret s. 6 Moderni pyhis houkuttelee mukaan perheitä s. 7

2 Jumala sanoi vielä: Kun annan pilvien nousta taivaalle ja sateenkaari näkyy pilvissä, muistan liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaiken elollisen kanssa: vedet eivät koskaan paisu tuhotulvaksi hukuttamaan kaikkea elävää. UUSI KASVO YHTYMÄ Gallup 3 1. Moos. 9:12 16 Pääkirjoitus Rasismiko rasitteena? Ihmisten yhdenvertaisuus ja kaikille kuuluvat ihmisoikeudet ovat osa kristillisen elämäntavan ja kulttuurin ydintä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Siksi on merkillistä, että kristityissä maissa rasismi ja muukalaisviha nostavat aika ajoin päätään hyvin voimakkaasti. Onko Suomessa rasismia? Voiko lapsikin joutua avoimen muukalaisvihan kohteeksi? Viime aikojen vilkkaassa julkisessa keskustelussa on jakauduttu kahteen ryhmään: niihin, jotka tilittävät kokemuksiaan rasismista, ja niihin, jotka eivät näe ongelmaa polttavana, vaikka korjattavaa onkin. Nyt olisi aika itse kunkin esittää nämä kysymykset henkilökohtaisesti vastattaviksi. Onko minulla ennakkoluuloja muualta tulleita ja ihonväriltään erilaisia kansalaisia kohtaan? Jos ja kun ilmeisesti kuitenkin on, olenko silti valmis tutustumaan toisenlaisiin ihmisiin? Haluanko oppia heiltä jotakin vai tarraudunko omiin mielipiteisiini? Lähes jokainen meistä löytää itsestään sekä sen ennakkoluuloisen että myös suvaitsevaisen puolen. Kumpi pääsee voitolle, ratkaistaan arkisissa tilanteissa. Jos kuulen ja näen jotakuta solvattavan r- tai n-alkuisella nimityksellä, kävelenkö ohi vai puutunko asiaan? Uskallanko sanoa mielipiteeni ja saanko muilta ohikulkijoilta tukea? Jos nuo solvaukset kohdistuvat lapseen, jätänkö aikuisena puuttumatta asiaan? Sitäkin voisimme toinen toisiltamme ja edustamiltamme toimijoilta, järjestöiltä, elinkeinoelämältä ja seurakunnilta edellyttää, että edistäisimme yhteisymmärryksen lisääntymistä konkreettisin toimin. Kirkko ja seurakunnat voisivat tarjota turvapaikan sanan monessa merkityksessä ahtaalle joutuneille ja jopa vainotuille uusien kynnysten ja suljettujen sisäpiirien sijasta. Ilmaista myötätunnon kermavaahtoa on helppo jakaa: sen sijaan itsensä likoon paneminen vaatii rohkeutta ja luottamusta siihen, että Jeesuksen opetuksia kannattaa noudattaa. Mikko Ojanen Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Jos nuo solvaukset kohdistuvat lapseen, jätänkö aikuisena puuttumatta asiaan? Luottamushenkilöltä Seurakunnan tehtävä miksi olemme olemassa? Muuttuvassa maailmassa mietimme, mikä on seurakunnan tehtävä tänä päivänä? Sen perustehtävä ei ole muuttunut, vaikka aika ja ihmisten ajattelutapa muuttuvat. Ihminen pysyy sisimmältään samana. Jokainen meistä pohtii jossakin vaiheessa elämänsä tarkoitusta. Seurakunta on saanut tehtävänsä korkealta taholta. Jeesus antoi sen sanomalla: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. (Matt. 28:18 20) Jeesuksen antama lähetyskäsky on voimassa edelleen. Lappeenrannan seurakuntayhtymän viisi seurakuntaa toimivat tämän lähetyskäskyn mukaisesti. Siitä kumpuaa jokainen seurakunnan toimintamuoto. Seurakunnat kutsuvat ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuomalla elämään kestävän perustan ja rohkaisemalla välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Seurakunnan toimintaa ohjaavat arvot perustuvat Raamattuun, Jumalan kunnioittamiseen, lähimmäisistä huolehtimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja totuudellisuuteen. Eri työmuodot, viran- ja toimenhaltijat sekä seurakuntien vapaaehtoiset toimijat toteuttavat näitä tehtäviä koulutuksensa ja lahjojensa mukaan. Seurakuntayhtymän viisi seurakuntaa tarjoavat hyvin monipuolista toimintaa. Seurakunnissa tehdään paljon arvokasta työtä lasten, nuorten, aikuisten sekä vanhusten hyväksi. Seurakunta haluaa olla siellä, missä ihmiset ovat. Se on siis meitä kaikkia varten, koko elämän ajan. Lähetystyö on seurakunnan perustehtävä, ja sen piirissä on paljon vapaaehtoisia tekijöitä. Diakonia, palvelu, lähimmäisistä huolehtiminen on puolestaan seurakunnan vanhimpia toimintamuotoja.tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän vapaaehtoisia ihmisiä, jotka voivat tehdä ilman palkkaa erilaisia palvelutehtäviä. Antaessaan työpanostaan, saa myös itse paljon. Uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita diakonia-, lähetys-, askartelu- ja raamattupiireihin, pyhäkoulun opettajiksi, kuoroihin ja muihin erilaisiin tehtäviin seurakunnissa. Jos sinulla on halu ja mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä, ota yhteyttä seurakunnan työntekijöihin. Tule rohkeasti mukaan. Tervetuloa myös kirkkoon. Jumalanpalvelus on seurakunnan keskeisin yhteinen juhla, jossa voi tulla itse hoidetuksi sanan ja sakramenttien kautta sekä kokemaan seurakuntayhteyttä toisten kanssa. Jumalan siunausta alkaneelle vuodelle 2013! Haastan seuraavaksi yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen Lasse Jutilan kertomaan, mitä seurakunta hänelle merkitsee. Kaarina Sinkkonen Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Seurakuntayhtymän johtava toimistosihteeri Marjatta Alatalo ei pelkää uudistaa. Marjatta Alatalo, johtava toimistosihteeri, Lappeenrannan seurakuntayhtymä Uudet tuulet puhaltavat keskusrekisterissä Ajankohtaista Seurakuntaan liittynyt saa lahjakortin Lappeenrannan seurakuntayhtymän keskusrekisteri sai tammikuun alussa uuden johtavan toimistosihteerin. Pestin otti vastaan kotikunnastaan Ylämaalta Lappeenrantaan 80- luvun puolivälissä muuttanut Marjatta Alatalo. Alatalo vastaa keskusrekisterin toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä keskusrekisterin toimistosihteereille. Hänen työtehtäviinsä sisältyvät muun muassa jäsen- ja väestörekisteriasioiden hoito ja kirkollisten toimitusten ajanvaraukset. Alatalon tulee esimiesroolissa pohtia myös yksikkönsä toimintatapoja. Yhteiskunta muuttuu ja sitä samaa muutosta joutuvat seuraamaan seurakunnatkin, Alatalo kertoo. Työssä pitää tarkastella mitä tehdään ja millä tavalla. Alatalo on tehnyt sosiaalitoimen puolella koko työhistoriansa. Hän siirtyi toimistovirkailijan tehtävistä Ylämaalta vuonna 1986 Lappeenrannan kaupungille sosiaali- ja terveysvirastoon. Sosiaali- ja terveysvirastolla hän toimi apulaiskanslistina, kanslistina ja toimistonhoitajana. Vuoden 2010 alussa Alatalo siirtyi Eksotelle, missä hän työskenteli toimistonhoitajana ja taloussuunnittelijana. Alatalo on iloinen päästessään seurakuntayhtymällä asiakaspalvelutyöhön. Itseään hän kuvailee helposti lähestyttäväksi ja yhteistyökykyiseksi. Olen omasta mielestäni tullut toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Työyhteisön vaihtumisen Eksoten reilusta 4000 työntekijästä seurakuntayhtymän reiluun 200:een Alatalo näkee positiivisena asiana. Tällainen pienempi yhteisö on helpommin hallittavissa. Vapaa-ajalla Alatalon pääharrastus on lenkkeily. Hän käy ehtiessään myös jumpissa. Omasta kunnosta huolehtiminen on itselleni tärkeää. Kesäisin Alatalo viihtyy Ylämaalla mökillä. Kotipiirissä aika vierähtää pihatöiden parissa, puutarhassa ja kasvihuoneessa. Kaikkea täytyy yrittää. Lappeenrannan seurakuntayhtymä huomioi jatkossa kirkon jäseniksi liittyvät tai kirkosta eroavat henkilökohtaisella viestillä. Jokaisen yhtymään kuuluvan viiden seurakunnan uudet jäsenet kirkkoon aiemmin kuulumattomat saavat seurakuntayhtymän tervetulotoivotuksena lahjakortin sekä uunituoreen esitteen. Ensimmäinen posti liittyneille lähtee helmikuun 2013 alussa. Lappeenrantaan ja sen sisällä muuttavia kirkon jäseniä seurakunnat muistavat edelleen omalla tiedotusmateriaalillaan. Vuosittain postitettavia esitteitä ja lahjakortteja on noin 140. Niiden myötä seurakuntaa, sen toimintaa ja työntekijöitä tehdään tutuiksi kirkkoon liittyneille. Lisäksi yhteydenotolla halutaan toivottaa uusi seurakuntalainen tervetulleeksi ja tarjota hänelle kokemus omasta seurakunnasta. Kymmenen euron suuruisen lahjakortin voi käyttää Joutsenon, Lauritsalan tai keskustan lähetysmyymälässä, jossa on tarjolla runsas valikoima laadukkaita käyttöesineitä sekä lahjatavaroita. Seurakunnasta eroavia yhtymä lähestyy viestillä, jossa kiitetään jäsenyydestä sekä muistutetaan mahdollisuudesta liittyä elämäntilanteen muuttuessa takaisin seurakuntaan. 1. Oletko käynyt pyhäkoulua? 2. Minkälainen muisto pyhäkoulusta jäi? 3. Voisitko viedä omat lapsesi pyhäkouluun tai osallistua äitien/ isien pyhäkouluun? Kaisa Hyytiäinen 1. Mikä on pyhäkoulu? Minulle sana ei ole tuttu. 3. Pyhäkoulu kuulostaa ihan mukavalta toiminnalta, joten mikä ettei. Paavo Houni 1. Kävin pyhäkoulua 75 vuotta sitten Lautalan kylässä rajan toisella puolella. 2. Minulla on lämpimät muistot pyhäkoulusta. Siellä kävivät kylän kaikki lapset. Kotona ja pyhäkoulussa on rakennettu se, mikä on täällä sisällä. Kerran jäin pyhäkouluun tunnin rästiin, kun rytkytimme opettajan ovea. Ollin kanssa emme ehtineet karkuun, kun opettaja tuli paikalle. Henkilöstöuutiset Pia Tiainen 1. Kävin lapsena. 2. Pyhäkoulussa askarreltiin, leikittiin ja luettiin Raamatun kertomuksia kuvaavia lastenkirjoja. 3. Toki. Pyhäkoulusta on hyvät muistot. Lauritsalan seurakunta: Vs. seurakuntapastori Markku Liukkonen siirtyi pois seurakunnan palveluksesta Vs. seurakuntapastori Hannu Kähärän viimeinen työpäivä seurakunnassa on Katja Kerkkänen työskentelee Lauritsalan seurakunnan vs. seurakuntapastorina ajalla Keskusrekisteri: Marjatta Alatalo aloitti keskusrekisterin johtavana toimistosihteerinä Lapsityö: Lastenohjaaja Minna Hirsimäen työsuhde päättyi Hanni Tikkanen on valittu avoinna olleeseen lastenohjaajan tehtävään. Seurakuntatervehdys π , tammi maaliskuu 46. vuosikerta Oppilaitostyö: Sari Kosonen jatkaa oppilaitospastori Minna Jaakkolan sijaisena. Lappeenrannan evankelis-luterilaisten seurakuntien tiedotuslehti Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri puh Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta Toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen,, ja Marja Talikka Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä Seuraava numero ilmestyy Aineistot lehteen voi toimittaa sähköpostitse mennessä. Kannen kuva Veijo Kantele Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Heta Halme puh Arja Husso puh Päivi Imeläinen puh Merja Luhtanen puh Maarit Vento puh sähköpostiosoite Paino Saimaan Lehtipaino Oy Lahjakortteja on painettu viidellä eri värillä eli kunkin seurakunnan tunnusvärin mukaisesti. Kuvassa Lappeenrannan seurakunnan oma lahjakortti. Perheasiain neuvottelukeskus: Vastaanottosihteeri Kaarina Hämäläinen siirtyy eläkkeelle alkaen ja Riika Muuronen aloittaa vastaanottosihteerin tehtävässä. Päihde- ja kriminaalityö: Pekka Jarosen työsuhde päättyi Päivi Tolonen on aloittanut päiväkeskustyön ohjaajana ja jatkaa määräaikaisena saakka.

3 4 KIRKKOMUSIIKKI VAPAAEHTOISTYÖ 5 NEUVOTTELUPÄIVÄT Kanttorit näkyvät ja kuuluvat Lappeenrannassa Noin 400 kanttoria kokoontuu helmikuun alussa neuvottelupäiville Lappeenrantaan voimaantumaan uusista virikkeistä ja kollegoiden tapaamisesta. Kanttorit esittelevät kirkkomusiikkia myös kaupunkilaisille. Työn moninaisuus on yksi kanttorin tehtävän tämän hetken haasteista. Siksi järjestäjätahot päättivät kanttoreiden vuoden 2013 neuvottelupäivien teemaksi Hyvillä mielin. Kirkossa kaikki musiikin osa-alueet ovat käytössä ja kanttorilta edellytetään yhä monipuolisempaa ammattitaitoa. Kanttorin pitäisi olla hyvä laulaja, loistava urkuri ja mahtava kuoronvetäjä, mutta tietää myös esimerkiksi, mikä mikserin piuha vedetään minnekin, kertovat opintopäivien yhteyslinkeiksi paikallisseurakunnan ja järjestäjätahojen välille lupautuneet kanttorit Anu Piutula-Heinonkoski ja Toni Pussinen. Itsellä on oltava työstä selkeä kuva, jotta sekamelskasta selviää, Piutula-Heinonkoski vahvistaa. Oma persoona pelissä Piutula-Heinonkosken ja Pussisen mukaan yksi teeman juonne ja päivien tavoite on, että kanttorit voisivat kotiin lähtiessään tuntea olevansa riittävän hyviä omalla paikallaan. Tätä tavoitetta kohden kuljetaan hiljentymisen, musiikin tekemisen sekä ammattillisen osaamisen jakamisella. Jokainen voi vanuttaa virrestä omannäköisensä version. VIRSIPUU Virsi 454 antaa arvon erilaisuudelle Juttusarjassa Lappeenrannan seurakuntayhtymän kanttorit esittelevät vuorollaan heille merkityksellisen virren, ja kertovat, minkä suomalaisen puun oksalta sen laulaisivat laululinnun tavoin. Vuoden 2013 avaa virsivalinnallaan kanttori Liisa Teräslahti Lauritsalan seurakunnasta. Seuraavan Virsipuu-vuoron hän tarjoilee Timo Lampiselle. Itse toivon, että päivät olisivat tankkauspiste omaan työhön, Piutula-Heinonkoski kertoo odottavaisena. Kanttorin ammattia on harjoitettu virallisesti vuodesta 1878 alkaen. Pussinen ja Piutula-Heinonkoski kuvaavat tehtävää ennen kaikkea jumalanpalvelusviraksi. Lappeenrannassa kanttorit ovat saaneet myös panostaa vahvimmin siihen osaan työtä, jonka kukin tuntee omimmakseen. Oma kalenterini täyttyy jumalanpalvelusten ja toimitusten hoitamisesta, musiikkikasvatuksesta esimerkiksi kouluissa sekä kuorojen johtamisesta, Piutula-Heinonkoski kertoo. Minä puolestani olen saanut keskittyä Joutsenossa kirkon urkurakennusprojektiin sekä sävellys- ja sovitustyöhön, Pussinen iloitsee. Kirkkomusiikin toinen tuleminen Kirkkomusiikin ja virren elinvoima on noteerattu viimeistään nyt, kun esimerkiksi Samuli Edelmann ja Jukka Perko ovat omilla levyillään edistäneet niiden comebackia. Pussisen mukaan myös kypsempään ikään tullutta virsikirjaa uudistetaan piakkoin lisävihkolla. Vanhat mielikuvat kirkkomusiikista tylsänä, raskaana ja hitaana ovat Pussisen ja Piutula-Heinonkosken mukaan aikansa eläneitä. Kristinuskosta kertova musiikki on nykyisin hyvin moninaista. Musiikin merkitys seurakunnissa on huima. Musiikki vetää ehkä eniten väkeä yhteen, myös nuoria. Meillä ovat vielä tuoreessa muistissa kauneimmat joululaulut osoituksena tästä. Musiikki myös kokoaa seurakuntiin suurimman vapaaehtoisten joukon eli kuorolaiset. Piutula-Heinonkosken mielestä virren elinvoima löytyy sen taipuisuudesta. Jokainen voi vanuttaa virrestä omannäköisensä version. Virsipuun juurella nojaudun Raamatusta tutun puun runkoon. Virren 454 teema yhteydestä ja ykseydestä on ajankohtainen. Se muistuttaa meitä eri suuntiin rimpuilevia kristittyjä ainoasta mahdollisuudestamme saada todellinen kosketus toisiimme seurakuntaa kannattelevan rungon, Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Virren viidessä säkeistössä esitetyt Uuden testamentin jakeisiin perustuvat vertaukset luovat kuvan sallivasta, moni-ilmeisestä Kristuksen seurakunnasta. Laulamme kuuluville meidän jokaisen oikeuden olla läsnä itsemme näköisinä ja kokoisina niin hengellisesti kuin muinekin ominaisuuksinemme. Monenlaiset ja eri tavoin lepattavat liekit saavat voimansa samasta valon lähteestä. Kaikkiin ilmansuuntiin harottavat oksat imevät elinvoimansa viinipuun rungosta. Yksi Henki, Herran Henki, antaa meille erityiset lahjat, joita katsoo seurakuntansa tarvitsevan. Yhtä Herraa palvelemme kukin omalla tavallamme. Viimeinen säkeistö tiivistää paketin: uskovat yhdessä ovat yksi ruumis, yksi seurakunta. Olen pitänyt tästä virrestä lähinnä sen melodian takia siitä asti, kun tutustuin siihen nykyisen virsikirjan kokeiluvaiheessa. Kitaransoittajana minulle oli mieluisaa löytää tämä veisu raikkaana tuulahduksena perinteisten, joskin paljon rakastamieni virsien rinnalle. Ensimmäisen säkeistön valo loistaa melodiassa läpi virren. Se kohdistaa sanoman suoraan laulajien ja kuulijoiden mieleen. Helposti omaksuttavana virrestä on tullut suosittu yhteislaulu. Ruotsalaisten Anders Frostensonin kirjoittama ja Olle Widestrandin säveltämä virsi julkaistiin Kirkkojen Maailmanneuvoston VI yleiskokouksen lauluvihkossa vuonna Virrestä tuli yksi suosituimmista Kanadan Vancouverissa tuolloin käytetyistä lauluista. Sitä kautta meillekin tiensä löytäneenä virsi pääsi rikastuttamaan nykyistä virsikirjaamme Tapio Saranevan suomentamin ja virsikirjavaliokunnan muokkaamin sanoin. Minun laulupuuni on viinipuu, enimmäkseen köynnöksenä tunnettu. En välitä kiivetä korkeisiin puihin, ja siksi on ihan mukavaa asettua laulamaan tätä virttä hyvin hoidetun viinitarhan äärimmäiselle laidalle samalla toivoen köynnösten seassa piileskelevien lintujen yhtyvän lauluuni aamuauringon valossa. Liisa Teräslahti. Anne-Mari Välikauppi Oranssi reppu on paikallisten kanttoreiden merkkinä neuvottelupäivillä. Reppua kantamalla he ilmoittautuvat olemaan palveluksessa eli auttamaan tarvittaessa päivien vieraita. Kanttoreiden 6. opintopäivät Järjestäjätahot: Kirkon jumalanpalveluselämä ja yhteiskunta -yksikkö, Suomen Kanttori-urkuriliitto, Mikkelin hiippakunta, Lappeenrannan seurakuntayhtymä, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Teologit ja kirkkomuusikot ry sekä Seurakuntien Lapsityön Keskus. Kaikille avoimet konsertit: Tiistai 5.2. u Noste Quintet klo 21 Lappeen kirkossa, Valtakatu 35. Konsertin promoottorina on Antti Vuori Suomen Lähetysseurasta. Vapaa pääsy, ohjelma 5. usonus Borealis klo 21 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu 1. Johtajana Johannes Vesterinen. Vapaa pääsy, ohjelma 5. Keskiviikko 6.2. ulaulutervehdys Lauluna sen kosket kuohuu klo kauppakeskus Iso-Kristiinassa ja Oprissa. Mukana 175 kanttoria. ulappeenrannan kaupunginorkesterin konsertti klo 19 Lauritsalan kirkossa, Kauppalankatu 1. Kapellimestari Tibor Boganyi. uopintopäivien päätösmessun radiotaltiointi laskiaissunnuntaina klo 10 YLE Radio 1:n taajuudelta. Messussa ovat mukana piispa Seppo Häkkinen, kanttori Toni Pussinen, saksofonisti Jukka Perko sekä Lappeenrannan rovastikunnan kanttorikuoro. Seija Huipero VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoistyön pankki hakee työvoimaa Lappeenrannan seurakuntayhtymä avasi joulukuussa vapaaehtoistehtäviä esittelevät Suurella sydämellä -sivunsa. Palvelu on käytössä vajaalla 30 paikkakunnalla. Sen käyttöönotto ei ole sujunut aina ongelmitta. Kouvolassa sivut otettiin käyttöön vuonna Alkutaival on kestänyt vähän oletettua pidempään, palvelun pyörittämisestä vastaava Sami Kosola kertoo. Innostus ei ole laantunut, mutta emme ole riittävästi pystyneet rummuttamaan palvelua seurakunnan sisällä saadaksemme lisää työtehtäviä tarjolle. Toisaalta vapaaehtoisten hankkimiseen ei ole vielä panostettu tarpeeksi. Kosola kuitenkin uskoo toiminnan virkistyvän pian uusien käyttäjätunnuksien luomisen myötä. Salon seurakunnassa Suurella sydämellä käynnistyi syyskuussa Diakoniatyöntekijä Sanna Saramo on pitänyt haasteellisena työajan jakamista niin, että sivujen päivittämiselle jäisi aikaa. Innostava juttu, vaatii vain työtavan muutosta vapaaehtoistyössä koko seurakunnan työntekijöiden joukossa. Sen sisäistäminen vie aikaa. Kokemusten jakaminen tärkeää Vantaa lähti mukaan palveluun vuonna Projekti oli aluksi hyvin toiminnallista ja keskittyi uusien vapaaehtoisten löytämiseen. Projekti määriteltiin uudestaan 2012 ja nyt luomme Vantaan seurakuntiin brändin, jossa seurakuntien koko vapaaehtoistoiminta luetaan Suurella sydämellä -toiminnaksi, kertoo projektikoordinaattorina toimiva Heikki Heikurinen. Haastetta on saada seitsemän seurakuntaa sekä yhteiset seurakuntapalvelut luomaan vapaaehtoissävelmää, mutta eteenpäin ollaan menty. Tärkeintä on kokemusten jakaminen ja yhdessä oppiminen. Heikurinen toivoo seurakunnilta useampia vapaaehtoistyön Lastu Suurella sydämellä pyrkii tuomaan yhteen vapaaehtoiset ja avun tarvitsijat. koordinaattoreita, jotka keskittyisivät pohtimaan vapaaehtoisten kysymyksiä, koulutusta sekä virkistäytymistä. Vaikka seurakuntien strategiat esittävät vapaaehtoistyön tärkeäksi nyt ja entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa, niin suodaanko toiminnalle oikeasti niitä resursseja joita tarvitaan vapaaehtoistoiminnan ylläpitoon, hän kysyy. Haasteena työntekijöiden innostaminen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä otti sivut käyttöön elokuussa Vapaaehtoistyön toiminnanohjaajana diakoniakeskuksessa toimiva Suurella sydämellä -koordinaattori Kaisa Lunden kertoo sivujen keränneen kahden ja puolen vuoden aikana yli 400 uutta vapaaehtoista. Haastavinta on ollut rohkaista työntekijöitä laittamaan erilaisia Maria Manelius tehtäviään auki sivustolle. Kaikki paikkakunnat eivät ole lämmenneet palvelulle. Pori ja Rauma päätyivät sulkemaan omat sivunsa. Rauma oli mukana palvelussa kolme vuotta. Suurella sydämellä palveli vapaaehtoistyön tiimin pyrkimyksiä rekrytoida vapaaehtoisia kaikille seurakuntamme työaloille, Rauman seurakunnan lapsityönohjaaja Tiina Kaukonen kertoo. Saimme muutaman vapaaehtoisen, työmäärään nähden liian vähän. Tarjosimme liian vähän ja liian harvoin vaihtuvia työtehtäviä. Hieno idea ja hienoa että toimii toisaalla, Kaukonen toteaa Suurella sydämellä -palvelusta. Raumalla siirryttiin Suurella sydämellä -palvelusta sähköisen Katrina-kalenterin sidosryhmiin ja henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Mika Kolehmainen Maallinen veli Vaarallisia suhteita Keskustelin vuosia sitten kaupunginteatterin taloudenhoitajan kanssa. Pitkän uran myötä kokemus oli kartuttanut ammattitaitoa. Hän oli kantapään kautta oppinut, että jos näytelmä käsittelee uskonnollista aihetta, kolmannes katsojista jää kotiin. Sama pätee, jos esitystä markkinoidaan termillä ooppera tai rock-esitys. Eräs kaupunginteatterin kautta aikain loistokkaimmista esityksistä on ollut rock-oopperana markkinoitu Jeesus Kristus Superstar. Esitys oli mahtava, mutta se ei löytänyt yleisöään. Syyn arvannette. Juha Jokela on nuori kirjailija-teatteriohjaaja, joka toimii Kansallisteatterin nimikkokirjailijana. Joitain vuosia sitten näin hänen teoksensa Fundamentalisti Tampereen Työväenteatterissa. Aihe käsitteli rippikoululeirin miespastorin ja hänen naispuolisen isoisensa suhdetta läpi vuosikymmenien. Yleisölle paljastettiin kaksi uskossaan epäröivää, joiden tiet lähtivät eri suuntiin. Toisen elämä juuttui äärisuuntaan, toinen luopui papinvirastaan. Näytelmä ei ollut kummankaan puolella ja ehkä juuri siksi jäi kaivertamaan. Myöhemmin Jokela sai teoksesta Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon. Me kaupunginteatterin katsojat saimme menneellä näytäntökaudella kokea Lea Klemolan Vaarallisia suhteita. Esitystä markkinoitiin sanoilla Uskallatko tulla katsomaan. Moni ei uskaltanut, koska katsomo kumisi tyhjyyttään. Ilman vuodenlopun menestysmusikaalia teatterin talousjohto olisi joutunut tosi ahtaalle. Olin tilaisuudessa kuulla teatterinjohtajaa. Kerroin Klemolalle, että täällä maakuntakaupungissa jokainen näyttämöltä lausuttu vittu vie sata katsojaa. Kadoksi tuli useita tuhansia. Näen vuosittain kymmeniä teatteriesityksiä, yhteismäärä saattaa jo lähennellä tuhatta. En ole koskaan lähtenyt teatterista väliajalta, koska rakastan teatteria. Kaupunginteatterin Vaarallisia suhteita -esityksestä tuli poikkeus. Olin niin rohkea, että uskalsin lähteä väliajalta kotiin. Jokin esityksen sisällössä loukkasi niin sisintäni, että väliaikakahvien jälkeen minusta ei ollut enää avaamaan Thalian temppelin ovea. Jos esityksen sisältö olisi ilkkunut islamilaisten arvoille, se ei olisi päässyt julkisuuteen. Sitä olisi pidetty rasistisena. Jos vaadimme tasapuolisuutta, sen tulee koskea myös omaa kulttuuriperintöämme, joka syvästi liittyy kristillisyyteen. Olen tavannut teatterinjohtajaa toistamiseen. Voimme olla helpottuneita, sillä ohjelmistoa on kritiikin seurauksena reivattu moniarvoisemmille vesille. Luvassa on lähiaikoina tosi mielenkiintoisia esityksiä. On syytä edelleen rakastaa oman kaupungin teatteria. Iso osa lappeenrantalaisista kuuluu kirkkoon Lappeenrannan evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuuluu vuodenvaihteen tilastotietojen mukaan jäsentä. Lappeenrannan kaupungin asukkaasta 83 % on kirkon jäseniä. Jäsenmäärältään suurin seurakunta on Lappeenrannan seurakunta jäsenellään. Pienin jäsenmäärä puolestaan on Joutsenossa, jossa seurakuntalaisia on Lappeenrannassa kirkkoonkuulumisprosentti on huomattavasti korkeampi kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. Suomalaisista 76 % eli yhteensä henkilöä on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Viime vuonna kirkosta erosi henkilöä. Vuonna 2011 eronneiden lukumäärä oli Lappeenrannan seurakuntayhtymän jätti vuoden aikana jäsentä. Vastaava luku edellisvuonna oli 680. Kirkkoon liittyneiden uusi ennätys rikottiin myös vuoden 2012 aikana, sillä kirkko vahvistui uudella jäsenellä. Lappeenrannassa kirkkoon liittyi 144 henkeä. Gallub Ecclesiastica 2011 tutkimuksen mukaan neljälle viidestä kirkon jäsenestä diakoniatyö on tärkeimpiä syitä kirkkoon kuulumiselle.

4 6 TYÖMUOTO YHTYMÄ 7 Nuorten luottamus tulee ansaita. Ei voida vain mennä sinne, missä nuoria on ja laittaa plakaatti, että voit tulla kertomaan minulle kaikki huolesi, Eija Alatalo kertoo. ERITYISNUORISOTYÖ Nuoret on kivoja ja kauheita Vuodesta -85 Lappeenrannan seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaajana toimineen Eija Alatalon mielestä erityisnuoria ei ole. Nuorilla on vain erityisiä kysymyksiä. Nuorille tulee pulmia. Heidän tulee ottaa kantaa, miten suhtautuvat päihteisiin ja kuinka selviävät kavereiden kanssa, perheessä tai koulussa. Jotkut nuoret ottavat ongelmallisia tapoja ratkaista asioita, jolloin he tarvitsevat apua. Eija Alatalo toimii erityisnuorisotyössä toisen viranhaltijan kanssa. Hänellä on taustalla tehtäviä diakoniatyössä, sosiaalityössä päihdehoitolaitoksessa ja terapeutin sijaisena A-klinikalla. Hän on käynyt läpi erityisnuorisotyön ja sielunhoidon pitkät koulutukset. Kutsumukseni on ollut nuorten pariin ja seurakunnallista sosiaalityötä eli nuorisodiakoniaa tekemään. Alatalo pyrkii luomaan työssään pienryhmiä, joissa nuorilla on mahdollisuus olla oma itsensä ja tulla kuulluksi. Pienryhmissä nuori voi kertoa hänelle itselle merkittävävästä asiasta ja päästä alkuun, löytää omaa tietään ulos vaikeista kuvioista. Tästä minulla itselläni on kokemus nuorena: tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Eikä ehkä kukaan muu ryhmässä huomannut, että minulle tapahtui jotain merkittävää. Nuorena ei ole helppoa Nykypäivänä on todella vaikeaa olla nuori, taustasta riippumatta, Alatalo kertoo. Vaikka kotiolot olisivat hyvät, ryhmän luomat paineet esimerkiksi irroitteluun tuottavat nuorille vaikeuksia. Nuorten pahoinvointi ilmenee eri tavoilla. Ei ole kunnioitusta oikein kehenkään tai mihinkään. Välinpitämättömyys ja oman arvottomuuden kokeminen vaivaavat usein nuoria. Jos ajattelee lasta, joka syntyy perheeseen, missä hän joutuu kuuntelemaan, että tääkin synty tä hän, sen takia mentiin yhteiseen kämppään ja menetin oman asunnon, Nykypäivänä on todella vaikeaa olla nuori, taustasta riippumatta. kasvaako siinä omanarvontunto? Alatalo pitää perheiden rikkoutumista merkittävänä ongelmana. Se täältä taustalta paistaa, että perhe vain hajoaa, ja isejä tulee ja äitejä menee, hän kertoo. Nuori ei saa sellaista kuvaa, että pitäisi valita, pysyä jossakin valinnassa ja rakentaa sen pohjalle. Alatalo kehottaa vanhempia olemaan ajan tasalla lapsistaan. Yhteyden säilyminen on tärkeää, vaikka olisi hankaluuksia ja pahaa mieltä. Angstivaihe menee joskus ohi, välien ei pidä antaa katketa. Nuoret on kivoja ja kauheita, Alatalo hymyilee. Vuorovaikutus tärkeää Erityisnuorisotyössä tehtävät ovat monipuolisia ja päivät eroavat paljon toisistaan. Yhteistyötä tehdään lukuisten eri tahojen kanssa. Näitä ovat muun muassa Eksoten ehkäisevä päihdetyö ja perheja sosiaalityön yksikkö, koulujen kuraattorit ja erityisopettajat sekä paikallisseurakuntien nuorisotyö. Yhteistyötä koulujen kanssa tehdään kattavasti koko kaupungin alueella. Ohjaajat tapaavat kuukausittain pienryhmäluokkaa, jotka käsittävät nuorta. Pienryhmien tapaamisissa pohditaan asenne- ja arvokysymyksiä, miksi valintoja tehdään ja mihin ne johtavat. Mukana on myös kristillisen kasvatuksen puoli, teemoina esimerkiksi lähimmäisenrakkaus, anteeksiantamus ja toivo. Koulujen kanssa on järjestetty yhteistyössä myös Keep cool -tiimejä, joissa käsitellään nuorten väkivaltaista käyttäytymistä ja kiusaamista. Yksilötyössä pyritään olemaan tukena niin, että nuori saa helpotusta mielelleen. Erityisnuorisotyö on vastuussa viikoittaisesta avointen ovien toiminnasta Mäntylän kerhotiloissa, missä nuorille on tarjolla pelejä ja kahvia. Paikalla ovat ohjaajat. Merkittävintä on vuorovaikutus, mikä siellä syntyy, Alatalo kertoo. Siellä käy nuoria, joita ei toivoteta tervetulleeksi moniinkaan paikkoihin. Etsivässä katutyössä nuoria kohdataan heidän omalla reviirillään. Muistan yhdenkin pojan, jota ei muuten tavattu, mutta aina perjantaiöisin hän istui Linnoituksella tykin juurella, missä meillä oli keskustelu. Katupäivystyksen merkitys on pienentynyt vuosien saatossa nuorten viettäessä vähemmän aikaa ulkona. Jeesus-allergiaa Välillä erityisnuorisotyön seurakuntatausta synnyttää ennakkoluuloja nuorissa. Joillakin on ihan Jeesus-allergia. He eivät retkellä voi juoda mehua, kun se on kuitenkin jotain Jeesus-mehua. Toisaalta se kertoo myös siitä, että nuoret tunnistavat perustan, jolta työmme nousee. Onnistumisen tunne työssä syntyy kun nuoreen pystyy luomaan uskoa, että hän on tärkeä, ja asiat voivat mennä hyvin eteenpäin. Alatalon mielestä paras osa työtä on nuorten kohtaaminen ja näiden luottamuksen saaminen. Ikäviä tunteita synnyttävät negatiivisella asenteella liikkeellä olevat nuoret. Kun tulee oikein vastahankaista porukkaa, se pistää miettimään. Mutta sitten muistan, että en kai minä olisi erityisnuorisotyössä, jos haluaisin aina myötäkarvaista porukkaa. Se haaste on minusta ihan myönteinen. perheasiain neuvottelukeskus Vastaanottosihteeri helpottaa asiakkaan oloa Vastaanottosihteeri on usein asiakkaan ensikontakti perheasiain neuvottelukeskukseen. Neuvottelukeskuksessa 39 vuoden mittaisen työuran tehnyt Kaarina Hämäläinen siirtyy eläkkeelle helmikuun myötä. Toisinaan asiakkaat vuodattavat huolensa sihteerille ennen kuin aikaa päästään varaamaan. Puolenkaan tunnin mittaiset puhelut eivät ole ennenkuulumattomia. Siinä kuuntelee, mikä on sellainen väli, milloin voi kysellä asiakkalta, haluaisikohan hän varata ajan perheneuvojalle, Kaarina Kati Hämäläinen kertoo. Perheasiain neuvottelukeskuksen vastaanottosihteeri siirtyy lomien kautta virallisesti eläkkeelle helmikuussa. 39 vuotta työelämässä olleen Hämäläisen läksiäisiä vietettiin joulukuussa, jolloin hänet kyyditettiin kotoaan töihin hevosen vetämässä kelkassa. Hevosajelu oli aivan loistava, Hämäläinen kiittelee. Hämäläinen aloitti perheasiain neuvottelukeskuksessa osa-aikaisena toimistoapulaisena vuonna 73 ja työskenteli vuodesta 76 lähtien iltapäivät päiväkerhotoimistossa toimistotehtävissä. Samaan aikaan hän opiskeli Lauritsalassa iltalukiossa. 80-luvun alussa hän siirtyi perheasiain neuvottelukeskukseen kokopäiväiseksi työntekijäksi. Ajankohtaista Lappeenrannan seurakunta täyttää pian 100 vuotta Kevään 2013 juhlaohjelma Lappeenrannan kirkossa, Mannerheiminkatu 1: Konsertti 7.3. klo 18 (alasali). Maria Kuusiniemi, laulu, Alexei Kalatchev, sello, Natalia Grabár, piano. Vanitatum vanitas gregoriaanista kirkkolaulua su 7.4. klo 17. Kamarikuoron konsertti su klo 17. Sound of Faith gospelkonsertti su 5.5. klo 17. Harmonikkaorkesterin konsertti su klo 17. Tenorissimon konsertti su klo 17. Reijo Ikonen ja Lasse Riutamaa sekä avustavat muusikot. Torstaitiima klo 18 (alasali). Toimittaja, kirjailija Kaarina Kati Hämäläinen tuotiin läksiäisiinsä hevoskyydillä. Lappeenrannan seurakunta saavuttaa sadan vuoden iän Juhlavuoden teemaksi on valikoitunut virren 197 ensimmäinen säkeistö: Ajasta aikaan varjellut Herra on kirkkoamme, sanallaan meitä ohjannut kaikissa vaiheissamme. Seurakunnan sadan vuoden merkkipaalua juhlistetaan ensi vuonna monin tavoin. Koska musiikilla on seurakuntaelämässä tällä hetkellä tärkeä osuus, erilaisia musiikkitilaisuuksia toteutetaan pitkin juhlavuotta, kuvailee Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherra Juha Tiihonen. Juhlavuoden huomioimisen painopiste on kuitenkin kevätajassa ja erityisesti toukokuussa, jolloin toimitetaan myös juhlamessu Tapahtumien lisäksi juhlavuoden kunniaksi julkaistaan tietokirjailija ja toimittaja Antti O. Arponen seurakunnan vaiheista kirjoittama 100-vuotishistoriikki sekä välähdyksiä seurakunnan historiasta tarjoava valokuvanäyttely. Myös seurakuntalaiset voivat toimittaa vanhoja valokuvia Lappeenrannan seurakunnan toiminnasta, työntekijöistä tai luottamushenkilöistä viimeisten 50 vuoden ajalta kirjaa sekä valokuvanäyttelyä varten seurakuntasihteeri Anne-Mari Välikaupille, os. Kirkkokatu 10 A, LAPPEENRANTA. Hyvä työyhteisö antaa voimia Vastaanottosihteerin työ on muuttunut vuosien varrella. Kun alussa sihteeri hoiti vain ajanvarauksen, koulutuksen myötä vastaanottohaastattelu astui mukaan. Haastattelussa asiakkaalta tiedustellaan syytä, jonka vuoksi hän haluaa tulla neuvottelukeskukseen ja tarvittaessa ohjataan oikeampaan auttamispisteeseen. Vaikka asiat ovatkin vaikeita, asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut ovat olleet antoisia. Itselle on jäänyt hyvä olo, jos on voinut vähänkin helpottaa asiakkaan oloa. Hämäläinen kiittelee työympäristöään. Meillä on pieni työyhteisö ja siinä on ollut tärkeää, että yhteistyö kaikkien kanssa on sujunut hyvin. Hyvä työyhteisö antaa voimia vaikeissakin tilanteissa. Hämäläistä ei ole haitannut asiakkaiden vaikeuksien kuuntelu. Samalla hänellä ei kuitenkaan ole lupaa tai taitoa neuvoa heitä, hän huomauttaa. Pariskuntien määrä asiakaskunnassa on viime vuosina lisääntynyt ja yksilöasiakkaiden vähentynyt. Aikaa itselle Eläkkeelle siirtyminen 39 vuoden uran jälkeen vaatii totuttelua. Hämäläinen kertoo eläköitymiseen liittyvän haikeutta, kun tuttuja työkavereita ei näe enää päivittäin. Toisaalta eläkkeellä olemisessa on hyvätkin puolensa. Olen nauttinut ennen kaikkea aamuista, hän kertoo. Hämäläisen kaksi tiibetinspanelia, 15 vuotta täyttävä Mira ja 13 täyttävä Susa herättävät yhä samaan aikaan kuin ennenkin. Aamulenkin ja koirien ruokkimisen jälkeen Hämäläinen voi lukea rauhassa lehden aamukahvin kera ja jatkaa halutessaan unia. Myös lapsenlapsien näkemiselle on nyt enemmän aikaa, hän lisää. Pia Nikkinen Aino Suholan teemana Olen suuri ihme. Riparilaulujen ilta pe (alasali), kellonaika avoin. Avoimet ovet seurakunnan toiminnan esittelyä sekä valokuvanäyttely la klo 16 alkaen. Rukoushetki päivän päättyessä (Jukka Kankaisen Kompletorio) la klo 21. Kamarikuoro. Juhlamessu su klo 10. Toimittajina piispa Seppo Häkkinen ja avustajat. Klo juhlavuoden puun istutus kirkonmäellä. Kirkkokahvit klo 12 Koulukatu 10:ssä, valokuvanäyttely kiinteistön aulassa. Pääjuhla klo 13 Koulukatu 10:n isossa salissa. Juhlapuhe ja historiikki Antti O. Arponen. KIRJA-ARVOSTELU Finlandiapalkinnon voittajateos Jää Kun sain käteeni kirjailija Ulla-Lena Lundbergin kirjan Jää, ihailin heti sen kantta. Kannessa on salkku. Koin sen jotenkin mystisenä. Tiesin, että sillä on kirjassa tärkeä paikkansa, se kertoi jotakin. En halua kuitenkaan paljastaa kirjan tapahtumia, sillä tiedän, että monella on kirja vielä lukematta. Jos on nähnyt kuinka maisema muuttuu, kun näköpiiriin tulee vene, ei mitenkään voi ajatella, ettei yksittäisen ihmisen elämällä ole merkitystä. Sellainen rauha lepää veden ja maan yllä. Ihmiset antavat katseen liukua yli satamalahden, lepuuttavat silmiään ja katsovat pois. Kaikki on niin kuin aina. Jokaisen rinnassa on jonkin muun kaipaus, ja kaikki mitä kaivataan tulee veneellä. Kirjan alku lähtee soljumaan melkein kuin runomuodossa. Mieleen nousee jopa kansalliskirjailija Juhani Ahon kaunis kerronta. Kirjan kursiiviset kohdat ovat postimies Antonin. Kirja kertoo saaristoon saapuvasta nuoresta papista Petter Kummelista, hänen perheestään ja kirkkosaarta ympäröivien ihmisten elämästä Luodoilla. Kirjassa eletään jatkosodan jälkeisiä vuosia, taistelut ovat loppuneet. Saarien muodostamalle paikkakunnalle voi saapua vain veneellä. Papin perhe on täynnä uskoa tulevaisuuteen. Pappilasta huokuu elämänmaku, ilo ja välittäminen. Neuvostoliitosta loikannut tohtori Gyllen tuo kertomukseen oman mukavan lisämausteensa. Kirjassa annetaan tilaa niin ihmisten erilaisuudelle, kuin heidän kyvylleen kohdata toisia ihmisiä. Lundberg ei revittele sensaatioilla, kirja vie eteenpäin hienovireisesti ja konstailemattomasti. Kyläyhteisön ja saariston elämänmeno ja tunnelma on kuvattu niin mestarillisesti, että lopulta lukijasta tulee osa kyläyhteisöä. Sen aikaista aikaa, paikkaa ja olosuhteita on myös kuvattu hyvin uskottavasti, hienoviritteisesti ja kauniisti. Talvi pyyhkäisee yli Luotojen, kokoaa kinoksia mutta lakaisee ne pois ennen kuin kukaan ehtii lapioida. Puhuri ulvoo talon nurkissa, ja matot ja ikkunaverhot lepattavat. Lundberg hallitsee ja tuntee aihealueensa. Kirja on aiheeltaan sellainen, että sen voi antaa huoletta luettavaksi kenelle tahansa. Kirjassa on monia hienoja kuvauksia. Joissakin kohden niitä olisi mielestäni voinut hieman tiivistää. Se onkin ainoa miinus, jonka kirjalle tahdon antaa. Kirjan kääntäjän valinta on osunut oikeaan. Suomentaja Leena Vallinsaari on osannut tuoda hyvin esille kirjan sävyt, värit ja kielen. Tarja Lappalainen

5 8 LAPSET JA PERHEET LAPSET JA PERHEET 9 PYHÄKOULU Pienten ja isojen pyhis Vaikka pyhäkoulu on totuttu tuntemaan alakouluikäisten omana jumalanpalveluksena, lapsityö kutsuu sinne nyt myös äitejä ja isiä. Yhä toiminnallisemmassa pyhäkoulussa voidaan tempaista järjestämällä vaikkapa Pelastakaa kotiäidit einesjoululta -te ta tai viettämällä koko perheen yhteinen retkipäivä. Lapsena meillä toimi kotona pyhäkoulu. Äiti olisi halunnut joskus pitää vapaan pyhän, mutta lapset tulivat silloinkin. Ja niin pyhäkoulu pidettiin. Elettiin erilaista aikaa. Ihmisillä oli aikaa. Oli myös pyhän tuntu. Musapyhis, nettipyhis, kirjepyhis, pyhäkoulu kirkolla, kotona tai koululla, pyhis päiväkodissa tai leikkimökkikirkossa. Olisiko pyhäkoulun 1700-luvun Englannissa perustanut toimittaja Robert Reikes arvannut, että työläislasten opetus- ja hartaushetkeksi syntynyt toiminta säilyy satoja vuosia ja sitä ylläpidetään joskus myös sähköisissä kanavissa, virtuaalikirkon muodossa? Pyhäkoulun ydin on olla edelleen lasten oma kirkko, vaikka pyhäkouluun osallistuttaisiin nyt esimerkiksi kotona tai tietokoneen ääressä. Jotain vanhaa, jotain uutta Pyhäkoulu on yhtä aikaa sekä moderni että perinteinen tapa osallistua kristillisen seurakunnan toimintaan. Työmuodosta Lappeenrannassa vastaavan lapsityönohjaaja Laura Toivasen mukaan pyhäkoulun, kuten muunkin lapsityön, peruslähtökohtana on Jeesuksen kastekäsky. Pyhäkoulu tukee lapsen kasvua turvalliseen jumalasuhteeseen. Aikuisille se tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi hiljentymiseen sekä äitiyden tai isyyden kokemusten jakamiseen. Myös pyhyyden tunnistaminen on jokaiselle tärkeä opittava asia. Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityön pyrkimys on sopeuttaa pyhäkoulu oman kaupunkimme lasten ja perheiden tarpeisiin soveltuvaksi. Pyhäkoulut kokoontuvat nyt sekä arkisin että sunnuntaisin. Yksityisissä kodeissa ja kirkolla pidettävien pyhäkoulujen lisäksi monet seurakunnat ovat käynnistäneet verkkopyhäkoulun. Lappeenrannassa omaa verkkopyhäkoulua ei tällä hetkellä ole, mutta internetistä löytyvällä aineistolla, kuten askartelutehtävillä ja opetusmateriaalilla, rikastutetaan pyhäkoulujen sisältöä. Lapsityö mahdollistaa pyhäkoulun käymisen myös kirjeitse. Kirjepyhäkoululaisia on tällä hetkellä 60. Rinkiin kuuluvat saavat postin mukana pyhäkoululehden, kirjeen, tarran ja tietoa seurakuntien tulevista tapahtumista sekä retkistä. Myötätunnon eväitä Vaikka pyhäkoulu-sanalla on vanhahtava klangi, se on tunnettu ja siinä mielessä hyvä brändi, kommentoi Suomen Ev.- Pyhäkoulu on lasten kirkko, jossa jumalanpalveluksen elementit eli rukoilu, laulu ja Raamatun tutkiminen ovat läsnä. lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n (SLK) pastori Anita Ahtiainen. Sana on vanhaa perua englannin Sunday Schoolista, mutta onneksi käännös ei ole sentään sunnuntaikoulu. Se olisi terminä vielä rajaavampi. Ahtiaisen mukaan mielikuvat pyhäkoulusta vaihtelevat paljon. Osalla ne ovat negatiivisia, osalla ihanteellisia, jopa unenomaisia. On myös joukko, joilla ei ole mitään mielikuvaa pyhäkoulusta, Ahtiainen tiivistää. Ahtiaisen omaan työhön kuuluvat pyhäkouluun liittyvien toimintamenetelmien kehittäminen sekä koulutusten vetäminen, Pyhäkoululehden päätoimittaminen sekä Pyhäkoulusymposiumin järjestäminen. Ahtiainen kokee, että seurakuntien velvollisuus on tarjota entistä enemmän paikkoja kuten pyhäkouluja kristillisen ja hengellisen elämän toteuttamiselle. Hän näkee pyhäkoulutyöllä myös diakonisen ulottuvuuden. Pyhäkoulussa lapset oppivat, miten olla hyvä ihminen eli myötätuntoa toisia kohtaan. Haasteellisissa oloissa elävä lapsi voi saada pyhäkoulusta myös tukea elämäntilanteeseensa. Markku Pihlaja Lappeenranta yllättää Pyhäkoulun ohjelma rakentuu esimerkiksi musiikista, askartelusta, Raamatun kertomuksiin tutustumisesta ja lyhyestä hartaudesta kulloinenkin kohderyhmä huomioiden. Tärkeä osa pyhäkoulua on kuluneen viikon tapahtumista keskusteleminen. Välillä tyypillisempää kokoontumiskaavaa rikotaan vaikkapa vierailemalla lumikirkossa tai haastamalla kaikki äidit piirakkatalkoisiin. Mielikuva pyhäkoulusta, jossa lapset istuvat hiljaa ringissä, on todistettu vääräksi jo monta kertaa, Toivanen hykertelee. Pyhäkouluopettajien ja lapsityön aktiivisuus työkentällä on avannut myös ovia ekumeniaan ja kirkkokuntien rajojen ylittämiseen. Jo viime keväänä järjestimme yhteiskristillisen pyhäkoulupäivän Kaupungissa tuulee -tapahtumissa mukana olleiden kumppaneiden, Helluntaiseurakunnan, Vapaaseurakunnan ja Kansanlähetyksen kanssa. Yhteinen kokemus onnistuneesta tapahtumasta antoi pontta päivän järjestämiseen myös tänä vuonna. Anita Ahtiainenkin ilahtuu aina uusista, luovista toimintamuodoista, kuten Kokkolassa suunnitteilla olevasta pyhäkoulun ohjaamisen lukiokurssista. Hän yllättyy, kuullessaan, että Lappeenrannassa kokoontuvat myös äitien ja pian isien pyhäkoulut. Siinä onkin ihan jutun paikka. Pyhis sydämellä Useimmat pyhäkoulut saavat tukea seurakunnalta tai ovat seurakunnan järjestämiä, vaikka pyhäkoulua voi pitää kuka tahansa kristitty. Lappeenrannassa lapsityön vastuulla olevia pyhäkouluja pyörittää 10 vapaaehtoista opettajaa. Lisäksi lastenohjaajat pitävät säännöllisesti pyhäkouluhetkiä Lappeenrannan kaupungin lähes jokaisessa päiväkodissa, Toivanen iloitsee. Vaikka seurakunnat ovat ryhtyneet tarjoamaan myös harrastepyhäkouluja, pyhäkoulusta tulee suosittu usein nimenomaan kivan vetäjän ja lämpimän tunnelman vuoksi. Toivasen mukaan pyhäkoulun opettajat tekevät vapaaehtoistyötä sydämestänsä. Monet hankkivat esimerkiksi askartelumateriaalia itse tai leipovat tarjottavat pyhäkouluun, mitä kukaan ei tietenkään odota. Se pistää hiljaiseksi. Pastori Anita Ahtiaisen mukaan pyhäkoulu ei ole helppo ylläpidettävä, vaan vaatii vapaaehtoiselta jatkuvaa aktiivisuutta. Pyhäkoulun aseman vahvuus vaihteleekin paljon kaupungeittain. Mutta työ on myös palkitsevaa ja pyhäkoulun kautta tavoitetaan usein lapsia, joita ei ehkä muuten saataisi mukaan seurakunnan toimintaan. Lastenohjaajat pitävät säännöllisesti pyhäkouluhetkiä Lappeenrannan kaupungin lähes jokaisessa päiväkodissa. Tilastotietoa vuodelta 2011: Pyhäkoulut Lappeenrannassa: pyhäkoululaisten ryhmiä on yhteensä 10 ryhmiin kokoontui 180 pyhäkoululaista pyhäkouluopettajina toimii 10 vapaaehtoista Pyhäkoulut valtakunnallisesti: pyhäkouluryhmiä koko Suomessa oli 1305 pyhäkouluissa kävi lasta lapsi on tilastoitu kävijämääriin käytyään pyhäkoulussa kahdeksan kertaa Pyhäkoulut Lappeenrannassa: Lauantaisin: joka toinen lauantai klo Partalassa, Pienmäenraitti 2, seuraava kokoontuminen 9.2. Pyhinä: joka sunnuntai klo 10 Sammonlahden kirkolla, Hietakallionkatu 7 (ei perhekirkkojen aikana) joka sunnuntai Joutsenossa (lisätietoja Etelä-Saimaan viikkotapahtumista) joka toinen sunnuntai klo 11 Kasukkalassa, Vainikkalantie 253, puhelin , seuraava kokoontuminen joka toinen sunnuntai klo pienkerrostalon asukastilassa Kanavansuulla, Taaplaajankatu 4 a, seuraava kokoontuminen Äitien ja lasten pyhäkoulu: joka kolmas viikko Kourulan seurakuntakodilla, Katajakatu 12, seuraava kerta Isien pyhäkoulu: käynnistyy 3.3., seuraavat kokoontumiset 7.4. ja 5.5. Piiluvan saunalla, tarkempia tietoja toiminnasta antaa Martti Lähteenmäki, puh Kirjepyhäkouluun voi ilmoittautua lapsityönohjaaja Laura Toivaselle, puh tai Pyhäkoulu kokoontuu kesä elokuussa leikkimökkikirkossa, keskuspuistossa, Lappeen Marian kirkon vieressä jumalanpalveluksen aikana Pyhäkoulun opettaja on lapselle turvallinen aikuinen, joka tukee vanhempia kristillisessä kasvatuksessa. KOLUMNI Pyhäkoulu miehille? Pyhäkoulu on maailman ikään suhteutettuna suhteellisen nuori sovellus. Silti sitä leimaa sanana vanhanaikaisuus ja lapsellisuus. Kuka nyt pyhäkoululainen tahtoisi olla? Minä ainakin. Pyhäkoulua on näillä seuduin pidetty ainakin runsaat 150 vuotta. Vain pari sukupolvea aiemmin alkoi pyhäkoululiike Englannista. Pyhäkoulun juuret ovat kuitenkin vielä syvemmällä, sillä uskonpuhdistajat pitivät lasten opettamista tärkeänä ja Luther kirjoitti sitä varten oppikirjankin, Katekismuksen. Pohjimmiltaan kyse on kirkon kasteopetuksesta. Tekiväthän sitä jo apostolitkin. Pyhäkoulu on hiljentymistä ja pohdiskelua Raamatun äärellä. Pyhäkoulussa lauletaan ja leikitään, käytetään sanoja, joita lapset ymmärtävät. Pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus. Pyhäkoulu on siis paikka, jossa opitaan puhumaan vakavia, katsomaan elämää tosissaan ja eikä unohdeta tuonpuoleista. Missä kouluikäiset oppivat puhumaan vakavia? Kodeissa? Kyllä, jotkut oppivat sen kodinperintönä. Iso joukko lapsia on mukana seurakunnan kerhoissa ja leireillä, jotkut saavat kokemuksen vasta rippikoulussa. Mutta paljon on myös niitä, jotka oppivat sen aikuisen elämän vaiheissa ja kolhuissa. Opettaako liikunnanopettaja jalkapalloa luettamalla sääntökirjaa ja näyttämällä kuvia otteluista? Ei, sillä jalkapalloa opitaan pelaamalla, ja potkimalla palloa saadaan tuntuma itse asiasta. Kukin voi sitten itse ratkaista, pitääkö jalkapallosta. En pitänyt. Pyhäkoulusta voisin pitää. Missä raavaat äijät sitten pohtivat vakavia? Saunassa, baaritiskillä, erätulilla. Kun annetaan sopivat raamit ja puhutaan kieltä, mitä mies ymmärtää, voi sydän avautua ja jotain pyhää tulee yhteiseksi jaettavaksi, Eikö se silloin ole pyhäkoulua? Ja osaahan iso mieskin laulaa ja leikkiä, vaikka sitten palloa potkien tai SaiPaa katsoen. Siis miesten pyhäkoulu, miksikäs ei? Haastan nyt teidät lappeenrantalaiset miehet: perustetaan oma pyhäkoulu, joka on naisilta ja lapsilta kielletty. Lämmitetään sauna, grillataan makkarat ja puhutaan vakavia, tosissaan, ajan kanssa, mutta selvin päin. Ja jos huvittaa, potkitaan sitä palloa tai telmitään painissa. Aloitetaanko jo kello Piiluvassa? Martti Lähteenmäki nuorisotyönohjaaja Lappeen seurakunta

6 10 KULTTUURI SEURAKUNTATERVEHDYS Tammikuu 2013 teatteri Linjuriauto ei vielä jarruta Teatteriyhdistys Kesy ry:n tuottama Linjuriauto-esitys kiitää sata lasissa eri estradeilla. Tammikuun alkupuolella Linjurin kyytiin oli hypännyt jo 3400 matkustajaa. musiikkimatkalle Lappeenrannasta Viipuriin vievän Linjuriauton menestys on ollut yllätys esityksen päärooleissa nähtäville Timo Mattilalle, Matti Rangille, Aarni Metsälle ja haastatteluhetkellä Helsingissä olleelle Marja Haapaselle. Timokaan ei käsikirjoittajana varmasti uskonut, että tästä tulee tällainen tai sitten se huijasi meitä, Matti Ranki nauraa takana 76 onnistunutta Viipurin matkaa. Kuka starttasi Linjurin? Jo ennen Linjuria Mattila, Metsä ja Ranki istuivat tuhansia kilometrejä samassa bussissa, nimittäin turistimatkalla Etelä-Afrikassa. Matti oli ottanut reissuun mukaan laulumonisteita. Kaksi silloisista bravuurinumeroistamme, kappaleet Kukko on kuollut ja Iso-Iita, yleisö kuulee myös Linjuri-esityksessä. Ranki ja Metsä ovat konkareita vanhainkotiviihdyttämisessä ja matkan jälkeen he halusivat saada Mattilan joukkoonsa. Timo pöllytti koko homman uusiksi. Kun näimme ensimmäisen kerran käsikirjoituksen, ajattelimme, että hyvänen aika, onko tästä nyt näin komea homma rakentumassa. Mattila kertaa esityksen syntyvaihdetta. Musiikkimatkan tarina syntyi käänteisessä järjestyksessä, sillä ensin valitsimme kappaleet, joiden sanoissa oli jotakin sellaista, johon tarttua. Linjurin penkillä istuessa yleisö kuulee radion 40- ja 50-lukujen soittolistojen tarttuvia iskelmiä, muistoja sekä Mattilan, Metsän että Rangin lapsuudesta. Niiden vaikuttavuuden Mattila huomasi istuessaan äitinsä vierellä dementiakodissa. - Kun en saanut viimeisinä tapaamiskertoina äitiini muuta yhteyttä, pidin häntä kädestä ja lauloin. Tehdessäni lähtöä, äiti puristi edelleen kättäni ja kyyneleet kiilsivät silmissä. Ilmainen matka ikäihmisille Linjurin laulu- ja puheosuuksia tahdittavat lupsakan karjalaismiehen, kuski- Matin hanuri sekä salaperäisen Reissumiehen eli Metsän viulu. Kaivaapa tampereen murretta puhuva rahastaja-jussikin eli Mattila välillä taskustaan huuliharpun. Maksullisilla esityksillä, joista noin puolet on ollut Etelä-Karjalan museolla, on katettu hyvästä sydämestä - polttoaineena pelkkä kahvi - vanhainkodeissa ja laitoksissa pidettyjen musiikkimatkojen kuluja. Mennessämme esiintymään Parikkalan Mikkolanniemeen, tiedustelimme, löytyisikö matkalta vanhainkotia. Esiinnyimme päivällä vanhuksille ja illalla Mikkolanniemen yleisölle, Mattila kertoo esimerkkinä. Eri yhteisöt ovat voineet tilata Linjurin hyrisemään myös omiin tilaisuuksiinsa. Sadannen matkansa tämä menopeli on päättänyt tehdä Viipurin pyöreään torniin. Tuokin oli aluksi puolihuuli. Nyt kuitenkin suunnittelemme matkaa yhteistyössä Saimaa Travelsin kanssa. Onko bussi yskinyt? Onko Linjuri sitten koskaan yskinyt tai jopa hyytynyt? Vaikka matkan varrella on sattunut pieniä haavereita, Mattilan mielestä ne ovat ennen kaikkea terästäneet roolisuoritusta. Kerran Linjuri ajoi pimeässä, sillä kansakoululta menivät sähköt. Onneksi kolaria ei tullut, vaan matka jatkui otsalampun varassa. Muille kuin Mattilalle tuli yllätyksenä myös se, kuinka tarkkaa peliä vakavasti otettavan teatterin tekeminen on. Minulla on aina oltava just samat kengät jalassa ja sama paita yllä, Ranki selventää. Yksi motivaatiotekijä tässä onkin ollut tutustuminen teatterityöhön ja siihen, mitä kaikkea se vaatii, Metsä lisää. Jotta yhteispelillä on kuljettu näinkin kauas, kysyy se esiintymishalua ja innostusta kulttuurin tekemiseen, vähättelemättä vanhuksille heidän elämäntyöstään kiitoksena lahjoitettua elämystä. Tämä antaa eläkeläiselle kivasti motivaatiota, kipinää ja haastetta, Ranki kuvailee. Porukalla olemme joskus vitsailleet, että meidän meininki on samantyyppistä resuamista kuin Helismaalla ja Rautavaaralla aikoinaan. Kiitos kyydistä Matti Ranki uskoi harjoitusten loppusuoralla, että esitys tulee iskemään kuin häkä. Toiset vähättelivät kommenttia vedoten kaverinsa amatööriuteen. Mutta etiäinen osoittautui oikeaksi. Esitykselle oli sosiaalinen tilaus. Sosiaalisella tilauksella Mattila tarkoittaa Linjurin yhteyttä suurten ikäluokkien lapsuusaikaan ja muistoihin. Esitystavassa on jotakin sellaista, joka vetoaa noihin tunteisiin luvulla myös joka töllissä oli radio. Kansakunnan muisti sen ajan iskelmistä ja ralleista on yhteinen. Kun Linjuri käynnistettiin, ajateltiin sen kone pitää kaksi vuotta lämpimänä. Viimeistään lokakuussa Linjuri hautautuu Fuengirolan santoihin. Suostuuko Linjurin siis enää käynnistymään? Aarni Metsä on ainakin valmis harkitsemaan tilausajoa. Yksittäisiä Viipurin reissuja voimme heittää, jos riittävän mielenkiintoinen ehdotus esitetään. marinella ruutu Huimin kutsu, jonka Linjurin Timo Mattila, Aarni Metsä, Marja Haapalainen ja Matti Ranki ovat saaneet, tuli Raahen kulttuurilautakunnalta, joka kutsui heidät kolmen viikon iltamakiertueelle Oulun lääniin. järjestöyhteistyö Sammonlahdessa veisataan kolme päivää Sammonlahden kirkolla maaliskuussa järjestettävään valtakunnalliseen Herättäjä- Yhdistyksen Talviveisuutapahtumaan odotetaan noin 300 osanottajaa ympäri Suomen. Leivässä saavu nimellä kulkevat kahdennettoista Talviveisuut ovat Lappeenrannassa nyt ensimmäistä kertaa. talviveisuiden tavoitteena on Herättäjä- Yhdistyksen aluesihteeri Urpo Karjalaisen mukaan ns. kyljen kääntö. Sydäntalven taittuessa on hyvä pöyhiä ajatuksia, tulla yhteen ja puhua tärkeistä asioista, joilla on yleistäkin merkitystä. Viime vuonna Herättäjä-Yhdistys täytti 100 vuotta. Talviveisuiden teema on jatkoa juhlavuoden esiin nostamalle arjen hallelujalle. Veisuilla ei pyritä hengellisesti yleviin julkilausumiin, Karjalainen selventää sitaatin merkitystä. Teema lähestyy myös kirkkovuodessa samaan aikaan esillä olevia leipäsunnuntain aiheita. Veisuiden ohjelmasta Karjalaisen on vaikea nostaa esiin yksittäistä tilaisuutta. Uutena vieraana veisuille tulevalle hän kuitenkin suosittelee Histan veisaajien konserttia. Se on vastaansanomaton. Herännäisyys on mielentila Talviveisuut Sammonlahden kirkolla, Hietakallionkatu 7 Perjantai 8.3. Nuorten konsertti klo 18, Jaakko Löytty ja Mika Nuorva. Vapaa pääsy. Lauantai 9.3. Veisuut klo 13, tervehdyspuhe Sammonlahden kirkkoherra Jukka Lehtinen. Herännäisyyden asema kirkossa klo 14, toiminnanjohtaja Simo Juntunen. Histan veisaajat konsertti klo 16, ohjelma 10. Iltaseu rat klo 18.30, puhujina Pekka Laamanen, Minna Ruuttunen ja Pirjo Makkonen. Iltamusiikki klo 20, Olli-Pekka Paakkonen, sello ja Anu Piutula-Heinonkoski, urut. Herännäisyys on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä. Herättäjä-Yhdistys on liikkeen kattojärjestö. Herännäisyys eli körttiläisyys on Karjalaisen mielestä ennen kaikkea mielentila tai olemisen tapa. Hän luonnehtii herännäisyyttä myös hiljaiseksi ja kansakirkkoa tukevaksi liikkeeksi, joka ei nouse barrikadeille. Se on uskonto, jota ei oikein voi selittää ja joka vaatii pitkää harrastuneisuutta. Atmosfääriin pääsee, kun istuu penkille ja alkaa kinnata Siionia. Siionilla Karjalainen viittaa herännäisten omaan laulukirjaan Siionin virsiin. Veisuuperinne on herännäisten keskuudessa hyvin vanha. Jo Kalajoen käräjillä vuonna 1839 kansa nousi veisaamaan oikeudenkäynnissä heränneitä vastaan. Perinne elää vahvana esimerkiksi seuroissa eli körttiläisten hartaustilaisuuksissa, jossa vuorottelevat laulu ja lyhyet, spontaanit puheenvuorot. Iltaveisuut klo Sunnuntai Aamuveisuut klo 9. Messu klo 10, saarna aluesihteeri Urpo Karjalainen, Sammonlahden seurakunnan kuorot esiintyvät. Esitelmä Lappeenrannan seudun herännäisyyden vaiheista klo 12.30, Heimo Lipiäinen. Päätösseurat klo 13, puhujina Kalle Hiltunen, Antti Vanhanen, Kaisa Rönkä ja Jorma Taipale. Talviveisuiden aikana Sammonlahden kirkolla on Veisuunurkka, jossa tarjoutuu mahdollisuus opetella uusia ja vanhoja virsiä. Omalla äänellä veisaamisessa on hämmästyttävän kova voima. Veisuuta on käytetty silloin, kun muita aseita ei enää ole ollut apuna, Karjalainen kuvailee. marinella ruutu

7 SEURAKUNTATERVEHDYS Tammikuu 2013 SANOMA 11 kehitysyhteistyö Soili Hämäläinen-Mujo elämänlanka Pyhäkoulumuistossa muistan kesäiset pyhäaamut lapsuudestani. Asuin mummolassa pienessä maalaiskylässä Etelä-Pohjanmaalla. Pyhäaamuna, hieman ennen aamukymmentä, minua lähdettiin viemään pyhäkouluun. Pyhäkoulua pidettiin Kaarina-tädin pienessä mökissä. Usein Kaarina toimi itse pyhäkouluopettajana. Joskus opettajana toimi Anja-täti. Meitä pyhäkoululaisia kokoontui Kaarinan kodin tupaan noin puolenkymmentä. Tupa oli niin pieni, että ei sinne juuri enempää olisi mahtunutkaan. pyhäkoulussa laulettiin ja leikittiin, luettiin Raamatun kertomuksia ja joskus askarreltiin. Vaikka en kovin tarkasti muista pyhäkoulutapahtumia, niin jotakin sieltä on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Sitä ei oikein voi kuvata niin, että olisin oppinut jotakin ja muistaisin tuon oppimani. Se, mitä pyhäkoulusta minuun jäi, on muistia ja tietoisuutta syvemmällä tasolla. Läpi pyhäkoulun jälkeisen elämäni olen muistanut tai pitäisi ehkä sanoa tuntenut - noiden hetkien rauhallisen, levollisen, seesteisen ja hartaan tunnelman. Mukaan klubiin voi tulla, vaikka ei olisikaan vielä himoneuloja. Opittuja taitoja ja käsityövinkkejä klubilaiset, kuten Anu Piutula-Heinonkoski, jakavat mielellään. Sukilla saa sakset parturille Naisten Pankin neuleklubi tukee kehitysmaiden naisten työllistymistä ja ammatin harjoittamista. Joka toinen tiistai-ilta Sammonlahden kirkon takkahuoneessa kokoontuva neuleklubi on toiminut syksystä Neuleklubi on tukenut ensimmäisenä lappeenrantalaisena tahona Naisten Pankin projekteja kehitysmaissa, kuten Angolassa, Quatemalassa ja Sierra Leonessa. Yhteistyökumppaneidensa lahjoituksilla Naisten Pankki rahoittaa kohdemaiden naisille myönnettyjä pienlainoja, ammattikoulutusta sekä yrittäjyyteen tähtääviä kehityshankkeita. Idea klubista syntyi heitosta Sammonlahden seurakunnan työntekijöiden kahvipöytäkeskustelussa jo perustamisvuotta edeltäneenä keväänä. Huomasimme, että moni meistä oli käsityöharrastaja. Samaan aikaan Naisten Pankki oli ollut näkyvästi esillä lehtien palstoilla, ja keksimme auttaa harrastuksen kautta niukoilla taloudellisilla puitteilla eläviä naisia, kuvailee Neuleklubia perustamassa ollut Anu Piutula-Heinonkoski. Agendalla yhden ihmisen auttaminen armi auttaa Mitä eroa on messulla ja sanajumalanpalveluksella? Kuuluuko messu roomalaiskatolisen kirkon lisäksi myös luterilaiseen kirkkoon? vuoden 2000 jumalanpalvelusuudistuksesta lähtien messu-nimityksellä on tarkoitettu evankelisluterilaisessa käytännössä ehtoollisjumalanpalvelusta. Sanajumalanpalvelus puolestaan on ilman ehtoollista vietetty jumalanpalvelus. Messu-sanan juuret ovat roomalaiskatolisessa messussa ja siinä käytetyssä latinankielisessä lauseesta ite, missa est. Sen käännös menkää, messu on päättynyt on muuttunut suomalaisen messun lähettämissanoiksi lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten. Roomalaiskatolisesta messusta peräisin on myös esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon liturgiassa eukaristisen rukouksen lopussa oleva lause hänen kauttaan, hänen kanssaan ja hänessä kuuluu sinulle, kaikkivaltias Isä, Pyhän Hengen yhteydessä kunnia ja kirkkaus aina ja ikuisesti. Martti Luther oli alkujaan roomalaiskatolisen Neuleklubi kerää käsitöiden, kuten sukkien, lapasten ja huivien myynnillä rahaa erityisesti naisten ammatin harjoittamisen edistämiseen. Kirkon Ulkomaanavun hallinnoimaa Naisten Pankin rahastoa klubi on kerryttänyt pian 600 eurolla. Jokainen klubin jäsen lahjoittaa käsityömateriaalit ja oman työpanoksensa hyvään tarkoitukseen. Piutula-Heinonkoski myöntää, että tavoitteet ovat hienoja, mutta klubilaiset eivät kurkota tähtiin. Sulka on hatussa aina, kun saamme muutamat sukat myytyä, ja sukilla esimerkiksi sakset parturiksi aikovalle. Klubi on ennen kaikkea käsityöharrastajien tapaamispaikka. Tärkeä osa klubia on käsillä tekemisen ja hyvien töiden lisäksi sosiaalinen jutustelu klubiin kuuluvien eri-ikäisten osanottajien kesken. Neuleklubin tuotteita on kaupan esimerkiksi Sammonlahden kirkolla, myyjäisissä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Piutula-Heinonkoski vinkkaa, että klubin käsityötaitoisilta osaajilta voi myös tilata toiveiden mukaisia neule- tai virkkaustöitä eli kaikkea, mitä langasta saa syntymään. Naisten Pankin neuleklubi joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo 18 Sammonlahden kirkon takkahuoneessa. kirkon jäsen, kunnes vuonna 1517 käynnistyneen uskonpuhdistuksen aikana paavi julisti opillisten erimielisyyksien seurauksena Lutherin pannaan ja tämä irtautui roomalaiskatolisesta kirkosta. Maalliset messut, kuten matkailumessut ovat saaneet nimensä Keski -ja Etelä-Euroopan jumalanpalveluspäiviltä, joihin saapui kauppiaita myymään tuotteitaan ihmisten ollessa joukolla koolla. Palstalla ratkotaan seurakuntalaisten esittämiä kysymyksiä seurakuntien toimintaan ja käytäntöihin liittyen. Voit toimittaa oman kysymyksesi Lappeenrannan seurakuntayhtymän tiedotustoimistoon joko postitse PL 45, Lappeenranta tai sähköpostin välityksellä lappeenranta. marinella ruutu vaikka pyhäkoulussa puhuttiin Jumalasta, siellä ei saarnattu, vaikka siellä luettiin ja toimittiin, siellä ei opetettu eikä kuulusteltu, vaikka siellä laulettiin ja rukoiltiin, siellä ei suoritettu eikä vaadittu. Sanotaan, että aika kultaa muistot. Näin se voi olla, mutta tänään yksi kultaisimmista muistoistani mielessäni ja sydämessäni on noista pyhäkouluaamuista se, miten Kaarina ja Anja olivat läsnä. Usko tuli todeksi ennen kaikkea läsnäolossa, välittämisessä ja yhteydessä. muutamia vuosia sitten löysin pyhäkoulutodistukseni. Siitä näkyi, että olin käynyt pyhäkoulussa ahkerasti, melkein joka kerta. Koko ajan minulla on ollut tallessa vihreäkantinen Raamattu, jonka sain matkaevääksi pyhäkouluvaiheen päätyttyä. Tärkeimpänä oppina pyhäkoulusta minulla on kuitenkin säilynyt kokemus siitä, miten usko Jumalaan tulee todeksi ja kutsuu uskoon välittämisessä ja elämän jakamisessa, keskustelemalla ja kuuntelemalla, rohkaisemalla ja lohduttamalla. Kuin paimen kantaa olallaan pienintä karitsaa niin Jeesus seurakunnassaan myös hoitaa horjuvaa. (Vk. 498:2) hyvä ystävä, sinä joka viet lapsesi pyhäkouluun, teet hyvin. Sinä, joka annat aikaasi pyhäkouluopettajana, teet arvokasta työtä. Sinä, joka muistat omaa pyhäkouluaikaasi, olet ehkä lähteen äärellä. Sinä, joka lähdet pyhäkouluun, olkoon sinun pyhäkoulutielläsi varjelus! Jumala teitä siunatkoon! ari riuttaskorpi sairaalapastori Meijän kylän toinen vuosi käyntiin lappeen ja lappeenrannan seurakuntien Meijän kylä hanke keräsi viime vuonna Etiopian Kaffan läänissä sijaitsevalle Sailemin alueelle reilu euroa. Kolmen vuoden keräystavoitteena on euroa, jolla parannetaan alueella asuvien, syrjittyjen mandsa-kansalaisten elinoloja. Olemme todella tyytyväisiä tulokseen, sillä pääsimme aloittamaan hankkeen kunnolla vasta syksyllä, kertoo Lappeenrannan seurakunnan lähetyskasvatussihteeri Maarit Berg. Meijän kylästä on innostuttu vauvasta vaariin. Esimerkiksi lapsityö on järjestänyt perhekerhoissa ja tapahtumissa mahdollisuuden tukea kanssasisariaan Etiopiassa. Lappeen seurakuntasalissa (Kirkkokatu 10) järjestetään 4. helmikuuta klo 18 Meijän kylä ilta. Se on kiitosilta ja uuden ideoinnin ilta, Berg toteaa. Illassa kerrotaan muun muassa keräystilanne ja kuulumisia Etiopiasta. Etiopiassa miehensä Riston kanssa työskentelevä, hanketta valvova Kirsi Leikola on viettänyt paljon aikaa Sailemin asukkaiden seurassa. Viralliset kokoukset ovat tärkeitä, mutta tavallinen yhdessäolo ja jutustelu eivät ole mikään lisäjuonne. Niissä luodaan rakenteita ja suhteita, joille sitten voidaan perustaa luottamusta, Leikola kertoo. Suomen talven vaikeat olosuhteet kiinnostavat Leikolan mukaan etiopialaisia. Miten lehmät pärjäävät? Miten lumessa voi liikkua? Kun kerromme Suomen talvesta, ymmärtää miten tärkeää suunnittelu ja ennakointi voi olla. atso suopanki

8 12 KIRKKOVUOSI TAPAHTUMAKALENTERI 13 AJANKOHTAISTA Lumikirkko kohosi jälleen Linnoitukselle Lumesta ja jäästä rakennettu kirkko tarjoaa vierailijalle elämyksen. PÄÄSIÄINEN Viime vuonna ensimmäistä kertaa Linnoitukselle kohonneen lumikirkon avajaisia vietetään lumen päivänä, lauantaina 2. helmikuuta. Idea lumikirkosta syntyi Sammonlahden kirkkoherra Jukka Lehtisen käymistä keskusteluista Kimmo Frostin kanssa. Joutsenosta kotoisin oleva Frost on mies Lappeenrannan alkuperäisen Hiekkalinnan takana. Lumikirkko päätettiin rakentaa paikkaan, jossa Lappeen kirkko oli sijainnut ennen siirtymistä Valtakadulle luvun lopulla. Se nousi paikalla olevan muistomerkin viereen tänäkin vuonna. Palaute positiivista Jukka Lehtiselle jäi viimevuotisesta lumikirkosta hyvät muistot. Museovirasto, alueen liikeväki ja kaupungin viranomaiset suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti. Lehtinen arvioi paikalla käyneen satoja ihmisiä. Palaute oli sataprosenttisesti positiivista. Laskiaistapahtuman yhteydessä viime vuonna avattu lumikirkko haluttiin nyt ottaa käyttöön aiemmin ja pidemmäksi aikaa, kevätpäivän tasaukseen saakka. Tämän jälkeen kirkko puretaan. Lumikirkko nousee talkoovoimin polkemalla lunta muotteihin, joihin se tiivistyy. Kirkko on tänä vuonna suurin piirtein samankokoinen kuin edellisvuonna. Sisälle mahtuu noin 50 henkeä, eikä istumapaikkoja ole. Alttari on valmistettu lumesta, ikkunat jäästä. Lumikirkossa pidetään hartauksia päivisin ja iltaisin, tosin ei joka päivä. Ryhmät voivat tehdä kirkkoon varauksia. Hiljainen hetki kirkossa Viime vuonna historia ja nykyaika kohtasivat kirkossa, Jukka Lehtinen kertoo. Pyrimme poimimaan joitakin historian välähdyksiä siitä, mitä paikalla oli ollut. Tänä vuonna kirkon yhteyteen nousee lumiseinä, johon heijastetaan kuvia, joilla on kytkös historiaan. Lumikirkossa käynti eroaa tavallisesta muutenkin kuin viileämmän lämpötilan osalta, Lehtinen huomauttaa. Elämyshän se on omalta osaltaan, vaikkei kirkko olekaan kooltaan kauhean iso. Yksittäinen kävijä voi kokea pienen hiljaisen hetken, jos käy illalla kirkossa. Toisaalta kirkon tekoprosessi on hyvin yhteisöllinen. Kun sitä poljetaan yhdessä, mukana ei ole vain hurskas pieni piiri vaan se on yhteinen juttu. Rohkea, räväkkä ja rakas Ristin tie Klassinen, muttei pyhäkoulumainen. Näin näyttelijäohjaaja Arto Myllärinen kuvailee seuraavaa ohjaustyötään, vanhassa synnyin- ja kotikaupungissaan Lappeenrannassa esitettävää Via Crucista. Via Cruciksessa seurataan Jeesuksen kärsimystietä Lappeenrannan katumaisemassa Keskuspuistosta Linnoitukseen. Lappeenranta on Arto Myllärisen mielestä kutkuttava paikka kyseisen spektaakkelin järjestämiselle. Kaupungissa tuntee historiallisen sykkeen kaikin tavoin. Ristin tie saa Linnoitukseen elämään. Lappeenrannan Ristin tiellä on klassisuuden ohella lähtökohtana myös paikallisuus. Ristin tie toteutetaan kaupungissa jo olevaa osaamista ja taitoa hyödyntäen. Rekrytointi rooleihin ja muihin tehtäviin, kuten puvustukseen ja lavastukseen jatkuu helmikuulle, tapahtuman paikallinen organisaattori, kirkkoherra Jukka Lehtinen kertoo. Ristin tien järjestämisen toivotaan mahdollistavan laajamittaisen yhteistyön kotikaupungissamme. Valta ja syyllisyys Myllärinen luottaa pitkäperjantaina esitettävässä Ristin tiessä tarinan syvyyteen ja kuolemattomien tosiasioiden kertaamiseen. Via Cruciksen keskeiset sisällölliset teemat käsittelevät vallankäyttöä sekä oikean ja väärän välistä tematiikkaa. Myllärinen ei halua päästää katsojaa Via Crucis on sytyttänyt sekä ohjaaja Arto Myllärisen (oik.) että pääosanäyttelijä Timo Mikkolan. Innostuksen huomaa tauottomasta puheripulista. Lumikirkko rakennettiin tammikuussa vapaaehtoisten avustuksella. helpolla, vaan avaa ohjauksessaan myös näkökulmia syyllisyyteen sekä haastaa pohtimaan kysymystä totuudesta. Vaikka ohjaaja lupaa yleisölle räväkkää meininkiä, Lappeenrannassa on turha odottaa radikaaleja taidejuttuja. Toteutuksessa käytetään ammattiteatterin keinoja, mutta samalla kunnioitetaan seurakunnan kontekstia. Ristin tien ensimmäiset kohtaukset sijoittuvat Lappeen kirkon ja keskuspuiston kulmille. Sinne rakentuvat viimeinen ehtoollinen, Juudaksen häipyminen sekä Getsemanen puutarha. Historiallisella vallan paikalla, Raatihuoneen portailla, Kaifas käy tutun syyllistämismittelön. Pusupuiston lavalle kohoaa puolestaan Pontius Pilatuksen palatsi. Kun Linnoituksen portista astutaan sisään, tunnelma muuttuu. Kaupungin vilinä jää taakse, hiljaisuus ja syvyys aukeavat silmien eteen, Myllärinen kuvailee. Kärsimystien päätepiste, Golgata, sijaitsee museon vieressä. Myös järvelle on luvassa yllätysdramatiikkaa, mutta siitä ohjaaja ei paljasta vielä mitään. Jeesuksen kolmas tuleminen Itse niin ohjaajana, näyttelijä kuin katsojana Via Cruciksen läpikäynyt Myllärinen uskoo kärsimystien vaikuttavuuteen kokemuksena. Jostain syystä liikkuminen tavallisena ihmisenä Jeesuksen perässä keskellä kaupunkia on monelle merkityksellinen niin omasta hengellisestä viitekehyksestä kuin yhteisöllisyyden näkökulmasta katsottuna. Myllärinen on varma, että matkan varrella tapahtuu myös monenlaista yllättävää. On vain kiva, jos paikalliset katselevat esitystä esimerkiksi pubeissa ja reagoivat, miten reagoivat. Toteutuksessa on elämänmakua. Via Cruciksen pääroolia Myllärinen tarjosi omien sanojensa mukaan vahvalle harrastenäyttelijälle, savitaipalelaiselle Timo Mikkolalle. Soitin Timolle, että anna tukan kasvaa. Hänellä on jo valmiiksi Jeesuksen habitus. Myllärisen mukaan monet näyttelijät haluavat heittäytyä uransa aikana Jeesuksen rooliin, vaikka se on vaikea. Mikkolakin myöntää haasteen suureksi, vaikka hän ei astukaan ensimmäistä, vaan kolmatta kertaa tämän henkilöllisen suuruuden saappaisiin. Mikkelissä Ristin tie toteutettiin sisätiloissa. Nyt kärsimystiellä kuljetaan ulkona, ison väkijoukon ympäröimänä. Jeesuksen roolin edessä Mikkola on ennen kaikkea nöyrä. Koetan tavoittaa edes jotakin Jeesuksen kokemuksesta Via Cruciksella. Via Crucis Ristin tie Pertti Kakkonen kenraaliharjoitukset kiirastorstaina klo 21 itse tilaisuus pitkäperjantaina klo 21 alkaen tiedustelut ja esimerkiksi roolituksia koskevat yhteydenotot kirkkoherra Jukka Lehtinen, puh , Tapahtumakalenteri joutsenon srk Jumalanpalvelukset Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1: Messu su 3.2. klo 10. Helena Vartiainen, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist, Henry Sinitalo, kirkkokuoro. Messu su klo 10. Sakari Kalliomaa, Helena Vartiainen, Henry Sinitalo. Messu su klo 10. Sanna Marin, Tero Kalpio, Henry Sinitalo. Messu su klo 10. Sakari Kalliomaa, Osmo Kontinen, Toni Pussinen. Konfirmaatiomessu su 3.3. klo 10. Tero Kalpio, Osmo Kontinen, Sirpa Kiviniemi-Rosqvist, Toni Pussinen. Sanajumalanpalvelus su klo 10. Helena Vartiainen, Henry Sinitalo. Jumalanpalvelukset muissa toimipisteissä: Messu su klo 15 Korvenkylän srk-kodilla, Harmaakalliont. 2. Osmo Kontinen, Toni Pussinen. Pyhäkoulut: Sunnuntaisin klo 12 Liuskan kodissa, Rumput. 10. Lähetys: Laskiaisen hernekeittolounas ti klo srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Hernekeittoa mahdollista ostaa myös kotiinviemisiksi. Lähetyskauppa Viisari ja kirppari auki torstaisin klo srk-keskuksessa. Askartelu- ja nikkaripiiri maanantaisin klo 18 srk-keskuksessa. Korvenkylän lähetyspiiri parillisen viikon tiistaina alk klo 12 Korvenkylän srk-kodilla, Harmaakalliont. 2. Pulpin lähetyspiiri parillisen viikon maanantaina klo 13 Pulpin srk-talolla, Linjat. 11. Diakonia: Tiistaikerho parittoman viikon tiistaina klo 12 Korvenkylän srk-kodilla, Harmaakalliont. 2. Poikkeuksena viikko 9, jolloin ei ole kerhoa. Kuorot: Cantate Domino-kuoron harjoitukset maanantaisin klo 18 srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Joutsenon kirkkokuoron harjoitukset tiistaisin klo 18 srk-keskuksessa. Kerhot ja piirit: Lampikankaan raamattupiiri maanantaisin klo 18 Lampikankaan toimipisteessä, Piranapolku 1. Keskuspappilan raamattupiiri tiistaisin klo 18, Penttilänt. 7. Kristilliset eläkeläiset parillisen viikon tiistaina klo srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Muut tilaisuudet: Yhteisvastuulounas ja keräyksen aloitus su 3.2. klo srk-keskuksessa, Penttilänt. 5. Korvenkylän Yhteisvastuu -talvitapahtuma ti Sanan ja rukouksen ilta su klo 18 Joutsenon kirkossa. Elonkaari (vk 51/ /2013): Kastettu: Viivi Ella Adele Kuokkanen, Viivi Katriina Pasanen, Jasper Daniel Gröhn, Suvi Hannele Pursiainen, Eevi Ester Amanda Haakana, Amanda Aino Aurora Ahtiainen, Aada Riitta Elviira Heikka, Laura Minna Susanna Pekkinen, Manu Sakari Latto, Viivi Aurora Mattinen. Kuollut: Hilkka Kaarina Pelkonen 80 v., Matti Kalevi Kaipia 56 v., Harry Soini Tapani Taskula 59 v., Eeva Johanna Hallikas 96 v., Jouni Markku Olavi Saarikivi 54 v., Ritva Sinikka Hyttinen 73 v., Sirpa Marjatta Aronen 56 v. Lappeen srk Jumalanpalvelukset Lappeen Marian kirkossa, Valtak. 35: Messu su 3.2. klo 10. Anni Paukkala, Mika Lehtola ja Maria Kuusiniemi. Kasukkala-Antamoisen kinkeripiiri avustaa. Messu su klo 10. Timo Rosqvist, Harri Silvolahti ja Sauli Ruskeepää. Kylväjäpäivät, nimikkolähettien siunaaminen. Messu su klo 10, Meijän Pyhä. Harri Silvolahti, Mika Lehtola ja Marjo-Riitta Lehtonen. Messu su klo 10. Hanna Kilkkinen, Mika Lehtola ja Maria Kuusiniemi. Sanajumalanpalvelus su 3.3. klo 10. Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi. Rukousryhmä avustaa. Messu su klo 10. Mika Lehtola, Hanna Kilkkinen ja Sauli Ruskeepää. Partala-Saarnialan kinkeripiiri avustaa. Talvisodan päättymisen muistopäivän jumalanpalvelus ke klo 15. Timo Rosqvist, Mika Lehtola ja Sauli Ruskeepää. Jumalanpalvelukset Ylämaan kirkossa, Koskentie 1: Messu su klo 10. Mikko Pisilä, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Messu su klo 10. Anna Eklund, Anni Paukkala ja Johanna Kälviäinen. Sanajumalanpalvelus su klo 10, hiihtokirkko. Anni Paukkala ja Marjo-Riitta Lehtonen, lapsityö. Jumalanpalvelukset Nuijamaan kirkossa, Tassiant. 9: Sanajumalanpalvelus su 3.2. klo 10. Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää. Messu su 3.3. klo 10. Harri Silvolahti ja Sauli Ruskeepää. Pyhäkoulut: Su 3.2., ja klo 12, Simolassa, Rikkiläntie Lähetys: Lähetystalkoot to 31.1., to 7.2., to 14.2., to 21.2., to ja to 7.3. klo 11 keskustassa, Valtak.38, 2. krs. Lähetystalkoot ti 5.2., ti ja ti 5.3. klo Nuijamaan seurakuntatalolla, Tassiant. 7. Kylväjän päivät Lappeen srk-salissa, Kirkkok. 10 A. Diakonia: Yhteisvastuu 2013: Tule mukaan lipaskerääjäksi marketteihin ja kutsu ystäväsikin talkoisiin! Ilmoittaudu diakoniatyöntekijöille, p ja p Tähkäkerho ja Ilottula-Hartikkala-Muukkolan lähetyspiiri ti 5.2. klo 13 Pontuksen srk-kodilla, Juustenink. 29. Minna Koistinen tuo terveisiä Bangladeshista. Tähkäkerho ti ja 5.3. klo 13 Pontuksen srkkodilla, Juustenink. 29. Tähkäkerho ti 12.2., ja klo 13 Vainikkalan srk-talolla, Rikkilänt. 38. Kinkerit: Ylämaan yhteiset kinkerit su klo 14 Ylämaan seurakuntasalilla, Koskent. 1. Harri Silvolahti ja Maria Kuusiniemi. Kiiala-Penttilä-Piutula-Sunila-Taalikkala su klo 14 Mikko Tammisella, Toukot. 40, Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää. Toivarila ti klo 18 Tuula ja Seppo Vihtosella, Korkea-ahont. 1998, Harri Silvolahti ja Maria Kuusiniemi. Saaret ke klo 18 Matias ja Johanna Törmäsellä, Vehkataipaleent. 749, Timo Rosqvist ja Marjo-Riitta Lehtonen. Haapajärvi I-Ruohiala ke klo 13 Haapajärven kylätalolla, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Vainikkala- Ruohiala to klo 18 Vainikkalan srk-talolla, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Korkea-aho ti klo 18 Korkea-ahon koululla, Harri Silvolahti. Armila-Hiessilta-Kourulanmäki-Karhuvuori- Ruukinmäki-Tirilä-Sinkkola-Karkkola ke klo 18 Karhuvuoren srk-talolla, Karhuvuorenk. 19, Hanna Kilkkinen ja Maria Kuusiniemi. Ruoholampi-Rutola- Rännikorpi-Tilsala-Märkälä-Muntero-Iitiä-Turkkila su klo 14 Jussi Vesasella, Torppakylänt. 175, Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi. Hujakkala- Husu-Jokimies-Nurmela-Väkevälä ti klo 18 Hujakkalan koululla, Harri Silvolahti ja Maria Kuusiniemi. Kauskila-Annikkala-Hyypiälä to klo 18 Kirsti ja Jouni Kempillä, Annikkalant. 75, Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää. Metsäkansola su 3.3. klo 14 Terttu ja Kari Talonpojalla, Nuijamaant. 1260, Timo Rosqvist ja Maria Kuusiniemi. Pahloinen-Lensula-Myllylä ke 6.3. klo 18 Ritva Anneli Rikkisellä, Ylämaant. 372, Anni Paukkala ja Sauli Ruskeepää. Lappeen yhteiset kinkerit su klo 12 Lappeen srk-salilla, Kirkkok. 10, Hanna Kilkkinen ja Sauli Ruskeepää. Muut tilaisuudet: Rukoushetki jumalanpalveluksien puolesta sunnuntaisin klo 9.30 Lappeen lähetystoimistossa, Valtak. 38, aina ennen jumalanpalvelusta. Avoin kaikille. Sanan ja rukouksen ilta su klo 18 Lappeen srk-salilla, Jukka Repo. Elonkaari (vk 51/ /2013): Kastettu: Samu Jaakko Johannes Keränen, Vilho Juhani Partanen, Helmi Aava Vilhelmiina Rautio, Väinö Johannes Mikael Uski Kuollut: Martta Toikka 91 v. Mätöltä, Mirjam Järvelä 89 v. Ylijärveltä, Liisa Inkeri Oikkonen 85 v. Tapavainolasta, Martti Hiiri 84 v. Säämälästä, Esko Kullervo Vanhoja 82 v. Pentin kylästä, Erkki Matias Piepponen 81 v. Pajarilasta, Lauri Mäkelä 79 v. Ruohialasta, Pauli Matti Hovi 78 v. Hovista, Helge Sauli Varis 75 v. Turkkilasta, Paavo Olavi Suhonen 73 v. Ylämaan kirkonkylästä, Jukka Antero Kokkonen 59 v. Korkea-ahosta. LAPPEENRANNAN SRK Jumalanpalvelukset Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1: Kynttilänpäivän messu su 3.2. klo 10. Juha Tiihonen, Tiina Huikuri, Seija Tapanainen ja Kamarikuoro. Körökörö-kirkkoon su 3.2. klo Reetta Karjalainen ja Jarkko Lavaste. Laskiaissunnuntain messu su klo 10. Reetta Karjalainen, Laura Liikanen ja Jarkko Lavaste. Tuhkakeskiviikon messu ke klo 18. Mikko Ojanen, Jarkko Lavaste ja Seurakuntakuoro. Messu su klo 10. Laura Liikanen, Juha Tiihonen ja Seija Tapanainen. Sanajumalanpalvelus su klo 10. Mikko Ojanen, Tiina Huikuri ja Heidi Kunttu. F5-jumalanpalvelus su klo 17. Jorma Susi ja Arto Auranen. Messu su 3.3. klo 10. Tiina Huikuri, Laura Liikanen ja Jarkko Lavaste. Messu su klo 10. Juha Tiihonen, Reetta Karjalainen ja Seija Tapanainen. Jumalanpalvelukset muissa toimipisteissä: Kynttilänpäivän sanajumalanpalvelus su 3.2. klo 12 Ristikankaan kappelissa. Mikko Ojanen ja Jarkko Lavaste. Alakylän aluejumalanpalvelus su klo 13 palvelutalo, Kauppak Pirkko Hänninen ja Seija Tapanainen. Pyhäkoulut: Su ja klo 11 Kilpukkak. 12, Kivisalmi. Lähetys: Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 10 Eilan Kamarissa, Kouluk. 10 A. Kylväjän lähetyspiiri ma 4.2. klo 14 Lähetyssopessa, Kouluk. 10 A (parilliset viikot). Runo ja keskustelupiiri ti klo 13 Eilan Kamarissa, Kouluk. 10 A. Runoja naisen elämästä Ritva Asikainen ja Ritva Gerdt. Ilonpisara-lähetyspiiri ti klo 13.30, Savonk. 34 (parittomat viikot). Neulo ja näprää-piiri ma 4.2. klo 14 18, Kouluk. 10 A. Teemme käsitöitä Lähetyssoppeen (joka kuun ensimmäinen arkimaanantai). Lähetyssoppi auki ti, ke, to klo 11 16, Kouluk. 10 A. Myynnissä villasukkia ym. käsitöitä, adresseja, arpoja. Kahvit. Diakonia: Peittokerhot: ti 5.2. klo 13, Savonk to 7.2. klo 13, Mäntylänt. 7 - ti klo 13, Savonk to klo 13, Mäntylänt. 7 - ti 5.3. klo 13, Savonk to 7.3. klo 13, Mäntylänt. 7. Eläkeläisten kerho ti klo 14, Saarenk. 3:n kerhohuone, ma klo 14 (huom. päivä!). Yhteisvastuukeräys alkaa su 3.2. Tule lipaskerääjäksi markettiin viikolla 6 ( ). Ilm. pe mennessä Marika Gustafssonille, p Konsertit: Pyhä Maria musiikissa to 7.3. klo 18, Lappeenrannan kirkon alasali. Maria Kuusiniemi laulu, Alexei Kalatchev sello, Natalia Grabár piano. Ohjelma 5 musiikkityölle. Lapset ja perheet: Hiihtolomakerho alakouluikäisille klo 9-14, Kouluk. 10. Ilm mennessä titta. tai p Tule viettämään hiihtolomapäivät yhdessä ystävien kanssa leikkien, pelaten, autoradalla ajaen yms. Päivät ovat ilmaisia. Omat eväät mukaan. Varhaisnuoret: Tyttökerho: tiistaisin klo 17 18, Nurmelank. 14. Tyttöjen liikuntakerho: keskiviikkoisin klo 16 17, Kouluk. 10. Shakkikerho: keskiviikkoisin klo (aloittelijat) ja klo (edistyneemmät), Kouluk. 10. Sählykerho tytöille: torstaisin klo 16 17, Voisalmen koulu. Sählykerhot pojille: tiistaisin klo 17 18, Kouluk. 10, perjantaisin klo , Kesämäen koulu. Isä (mies)-poika sähly: Isä-poikasähly keskiviikkoisin klo 17 18, Kouluk. 10. Ura-autokerho: Ura-autokerho: torstaisin klo , Kouluk. 10. Mies-poika ura-autokerho: keskiviikkoisin klo (16.1 alkaen), Kouluk. 10. Kokkikerho tytöille ja pojille: keskiviikkoisin klo 17 19, Kouluk. 10. Legokerho tytöille ja pojille: torstaisin klo , Kouluk. 10. Lautapelikerho tytöille ja pojille: tiistaisin klo 18 19, Kouluk. 10. Lapsi- ja nuorisokuoro Lauluvarpuset: Lauluvarpuset: klo (3. lk) ja klo (ekarit-2. lk). Lauluvarpuset kokoontuu Lappeen seurakuntasalissa, Kirkkok. 10 A. Lisätietoja Lappeen kanttori Marjo- Riitta Lehtoselta p , marjo-riitta. Kerhot ja piirit: Raamattu ajassamme to 7.2. klo Lappeenrannan kirkon kappelissa. Ilmestyskirja, Nainen, lohikäärme ja kaksi petoa. To klo Lappeenrannan kirkossa. Ilm. 14: 1-13, Siionin vuorella. To 7.3. klo Lappeenrannan kirkossa. Ilm. 14: 14 20, Sadonkorjuu. Leirit ja retket: Hiihtolomaretki alakouluikäisille ja heidän perheilleen Korkeasaareen ja Huimalaan ke Retken hinta 30 (alle 3 v. 15 ja alle 1 v. maksutta). Ilm. nettilomakkeella mennessä: lappeenranta/ilmoittautumiset Lisätiedot: Kirsi Lampi p , Janne Pehkonen p Muut tilaisuudet: Raamattuopiston ilta - miten elää lähimmäisen kanssa? to 7.2. klo 18 Lappeenrannan kirkon alasalissa. Mukana Heikki Mikkonen ja Juha Hasanen. Sanan ja rukouksen ilta su klo 18 Lappeen seurakuntasalissa, Kirkkok. 10 A. Mukana Pentti Smeds, Jukka Repo ja Eero Pyysalo. Ilo - naisten päivä la klo Lappeenrannan kirkossa ja alasalissa. Mukana Ritva Olkkola-Pääkkönen ja Anna-Maija Uski. Erillinen ohjelma. Elonkaari (vk 51/ /2013): Kastettu: Adeliina Ava Nevaeh Friman, Aleksi Leo Ilmari ja Topi Jarmo Petteri Hokkanen, Elias Aatos Mikael Hyväri, Viljo Olavi Inkilä, Väinö Oskari Inkilä, Maija Kristiina Kangas, Milla Meri Olivia Kettunen, Lucia Eleonora Dariia Kilpi, Lassi Elmeri Kiviluoma, Mila Silja Kaarina Könönen, Eliel Aake Otso Lavikkala, Milena Helmi Eveliina Makkonen, Antti Elias Partamies, Eemeli Veikko Vihtori Poropudas, Tuukka Olavi Pulliainen, Anita Saarinen, Aaron Veikka Siitonen, Siiri Sofia Sirkiä, Sanni Neea Matilda Takala, Maya Adele Vatanen, Verneri Emil Volanen, Emma Ilona Vuorela, Viola Tiitu Alina Väisänen. Kuollut: Maj Linnea Snellman-Mikkola 96 v., Elli Margareetta Piutula 92 v., Eila Sirkka Synnöve Strengell 90 v., Elma Eliina Oikkonen 89 v., Bertta Irene Tikka 89 v., Erkki Johannes Kälviäinen 90 v., Niilo Ilmari Karhu 88 v., Liisa Kaarina Hulkkonen 87 v., Impi Ilona Kuntola 87 v., Kalevi Kurvinen 87 v., Vieno Sirkka Pohjonen 87 v., Irja Inkeri Pöysti 87 v., Lauri Laihanen 86 v., Katri Paulina Ikonen 85 v., Airi Anneli Pusa 83 v., Maina Ananjeva 83 v., Lauri Hämäläinen 82 v., Jorma Ilmari Jokinen 80 v., Leevi Kalevi Frilander 79 v., Aini Elina Vehkanen 77 v., Lahja Helena Riekkinen 73 v., Toivo Antero Rusokallio 73 v., Arvi Antero Ryhänen 70 v., Marju Sisko Hannele Heiskamo 65 v., Rauno Kalervo Hyttinen 62 v., Pirkko Kaarina Mutanen 51 v.

9 14 TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI 15 Miten sinä valitset oman välittäjäsi? Haluatko suuren yrityksen myyntivoimaa vai pienen yrityksen ihmisläheistä palvelua? Mikset ottaisi molempia? Soita meille ja pyydä tarjous. Jukka Rusanen, yrittäjä, LKV puh Pia Rusanen, myyntineuvottelija puh Välityspalkkiomme esim. kiinteistöt 4,00% + alv. 24% = 4,96%, tai sopimuksen mukaan, minimipalkkio 2500 sis. alv. 24%. Kohteemme näkyvät joka paikassa oikotie.fi etuovi.com jokakoti.fi huom.fi Kauppakeskus Galleria 3. krs Kauppakatu 40 Paras Kevätwire Fysiowirestä! Kolottaako jäseniä, vaivaako stressi, väsymys? Erikoisosaamisalueita mm: Alaraajaongelmien ratkaisut! Kliinisellä jalkaterapialla hoidamme: Asiat mallillaan VVO-kotikeskus Ainonkatu Lappeenranta Avoinna ma-pe Puh Paikka, jossa erikoistuttu ikääntyneiden kuntoutukseen! Meillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä! Puh Tietäjänkatu 2, LAPPEENRANTA Yksilöllinen fysioterapia lääkärin lähetteellä. VVO:n asunnossa sinulla on omistusasumista vastaava asumisturva ja vakuusmaksu on vain 250. Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: Yritysnumeroihimme ( xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu +7snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu +17 snt/min. LAURITSALAN SRK Jumalanpalvelukset Lauritsalan kirkossa, Kauppalank. 1: Messu su 3.2. klo 10. Pentti Berg, Timo Lampinen. Viikkomessu ke 6.2. klo 10. Katja Kerkkänen, Timo Lampinen. Sanajumalanpalvelus su klo 10. Katja Kerkkänen, teol. harj. Markus Kallatsa, Timo Lampinen. Kotikylän messu su klo 16. Katja Kerkkänen, teol. harj. Markus Kallatsa, Timo Lampinen, Houseband. Lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa, iltakahvit. Messu su klo 10. Pentti Berg, Antero Kokko. Viikkomessu ke klo 10. Pentti Berg, Timo Lampinen. Messu su klo 10. Leena Haakana, Antero Kokko. Naistoimikunnan kirkkokahvila. Vironkielinen sanajumalanpalvelus su klo 16. Leena Haakana, Timo Lampinen. Vanhanajan messu, eläkeläisten kirkkopyhä su 3.3. klo 10. Jorma Taipale, Timo Lampinen. Viikkomessu ke 6.3. klo 10. Pentti Berg, Timo Lampinen. Sanajumalanpalvelus su klo 10. Pentti Berg, Timo Lampinen. Kotikylän messu su klo 16. Katja Kerkkänen, Timo Lampinen, Houseband, lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa, iltakahvit. Pyhäkoulut: Su 10.2., 24.2., klo Kanavansuulla, Taaplaajank. 4 A. Arkipyhäkoulu ti ja pe 8.3. klo 9.30, Hallitusk. 15 as.1. Vetäjänä Anne Seino. Naisten ilta: To 7.2. ja 7.3. Tuosassa. Sauna klo 17.30, iltapala ja illan ohjelma klo Kyytiä tarvitseville lähtö Lauritsalan kirkolta klo Elonkaari (vk 51/ /2013): Kastettu: Elli Anna Maria Hivonen, Sara Martta Eveliina Koponen, Tuisku Johannes Ahola, Kyösti Olavi Kalanen, Neea Aliisa Vento, Pihla Hilda Aurora Märkälä. Kuollut: Väinö Armas Hirvisaari 91 v., Salli Sanelma Happonen 88 v., Eelis Edvard Muhonen 87 v., Seppo Johannes Turunen 79 v., Ensio Pääkkönen 75 v., Juha Veli Vammaskoski 68 v., Markku Antti Kalevi Myllärinen 65 v., Timo Pekka Simpanen 55 v., Juha Rainer Maine 54 v. SAMMONLAHDEN SRK Jumalanpalvelukset Sammonl. kirkossa, Hietakallionk. 7: Kynttilänpäivän Valon messu su 3.2. klo 10, toteutettamassa teol.opiskelijoiden ryhmä Jukka Lehtisen johdolla, Anu Piutula- Hautakivet Kaiverrukset Kivikokko Oy Mentulantie 17, Lappeenranta, puh , , fax Kysy tarjous! Huoneistoremontit Sauna- ja kylpyhuoneremontit Vahinkosaneeraukset Uudisrakennukset Sähkö- ja LVI-työt Puh , Ilmainen arviointikäynti Heinonkoski, Heijastus-kuoro, Yhteisvastuukeräyksen avaus. Messun jälkeen kirkkokahvit. Sanajumalanpalvelus su klo 10. Mari Metsävainio, Kukka- Maaria Kalpio, Heidi Kunttu, Seurakuntakuoro. Tuhkakeskiviikon messu ke klo 17. Messu su klo 10. Jan Pohjonen, Jukka Lehtinen, Anu Piutula-Heinonkoski. Nuorten iltamessu to klo Kukka-Maaria Kalpio, Timo Lampi, nuoret. Messu su klo 10. Jukka Lehtinen, Kukka-Maaria Kalpio, Anu Piutula-Heinonkoski. Messu su 3.3. klo 10. Kukka-Maaria Kalpio, Samuli Suolanen, Heidi Kunttu. Talviveisuihin liittyvä Herättäjän kirkkopyhä, messu su klo 10. Jukka Lehtinen, saarna Urpo Karjalainen, Anu Piutula-Heinonkoski, Heidi Kunttu, Eero Untamala sello, seurakunnan kuorot. Pyhäkoulut: Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10 Sammonlahden kirkolla. Lähetys: Naisten hiihtoretki Kittilään. Vetäjinä Marita Smeds ja Pirkko Varis. Lähetyspiiri parillisten viikkojen tiistaina klo 13 Sammonlahden kirkolla. Puuhapajassa, kirkon alakerrassa on mahdollisuus kutoa ja ommella lähetystyön hyväksi tai itselle. Saatavana myös valmiita tai tilauksesta erilaisia käsitöitä, kuten liinoja, mattoja ja ompelutöitä. Lähetyssihteeri Marita Smeds, puh , fi. Päivystys kirkolla tiistaina klo ja keskiviikkona klo Konsertti: Histan Veisaajat konsertti la 9.3. klo 16 Sammonlahden kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Iltasoitto la 9.3. klo 20, Sammonlahden kirkko, Olli-Pekka Paakkonen, sello, Anu Piutula-Heinonkoski, urut. Vapaa pääsy. Kuorot Sammonlahden kirkolla: Varkkarikuoro torstaisin klo Lapsikuoro torstaisin klo Heijastus-kuoro torstaisin klo Tavikset-kuoro maanantaisin klo 18. Seurakuntakuoro keskiviikkoisin klo 18. Nuoret: Pizza & Bible ilta yläkouluikäisille pe 1.2. klo Majakassa, Sammonlahden kirkolla. Jaska ja Miksu konsertti pe 8.3. klo 18, Jaakko Löytty ja Mika Nuorva esiintyvät erityisesti nuorille. Vapaa pääsy. Kerhot ja piirit: Raamattu- ja keskustelupiiri torstaisin klo Vetäjät Timo Puonti ( ) ja Kaarina Pesonen ( ). Hopeakerho tiistaisin klo parittomilla viikoilla Sammonlahden kirkolla. Naisten pankin neuleklubi tiistaisin klo 18 parittomilla viikoilla Sammonlahden kirkolla. Torstaikahvit torstaisin klo 13 parittomilla viikoilla Kourulan srk-kodilla, Katajak. 12. Leirit ja retket: VÄLÄHDYS -hiihtolomaleiri lk tytöille ja poijille Kuusirannassa, Nuijamaalla. Hinta 25. Ilm. pe 8.2. mennessä Anja Kytölä, tai puh LEIMAHDUS -leiri lk tytöille ja pojille Kesärannassa, Joutsenossa. Hinta 30. Ilm. pe mennessä Eija Väkeväinen, evl.fi tai puh Ilmoittautuessa lapsen nimi, osoite, ruoka-aineallergiat, huoltajan nimi ja puhelinnumero. Muut tilaisuudet: Valtakunnalliset Herättäjän Talviveisuut Elonkaari vk (51/ /2013): Kastettu: Daniel Maksim Grigoriev, Lauri Aarre Johannes Junna, Henrik Anton Leonard Löf, Sebastian Jari Matias Nikkanen, Siiri Helmi Aurora Pesari, Tiiu Amanda Antintytär Rasanen, Pihla Aurora Rämö, Siiri Anna Sofia Salmijärvi, Amanda Soile Anita Utriainen, Vilma Eveliina Ylä-Outinen. Kuollut: Toini Elina Kinnunen 98 v, Katri Maria Ruuskanen 96 v, Helka Vieno Tuulikki Hyppänen 87 v, Lea Kelovesi 87 v, Esko Ahonen 86 v, Marita Raili Irmeli Mänttäri 78 v, Matti Eino Ilmari Ruuskanen 74 v, Vilho Samuli Hänninen 68 v, Helka Marja Autio 58 v, Kari Kalevi Tapio Mikkonen 54 v. Seurakuntien yhteiset tilaisuudet Jumalanpalvelus: Lappeenrannan Mielenterveysseuran Valon messu kynttilänpäivänä su 3.2. klo 18 Lappeenrannan kirkossa. Mukaan on tullut myös Lappeenrannan Irti huumeista alueosasto. Kaikille avoimen messun toimittavat Antero Aalto ja Mikko Ojanen, lukijoina Mielenterveysseuran ja Irti huumeista -vapaaehtoiset. Bluegrass-gospelia esittävät Antti Taipale ja Sami Kääriä sekä Manu Nummela, laulu. Lähetys: Nikkaripiiri miehille keskiviikkoisin klo Kaartin kulmassa, Kaartink. 6 C. Yhteislähtö kyytiä kaipaaville Koulukatu 10:n edestä klo Tee elämäsi kotikaupat nyt! Tunnelmallinen YIT Koti on kuin toteutunut unelma meille suomalaisille. Tämäkin talo on omalla tontilla. YIT Rakennus Oy Myllymäenkatu 21, Lappeenranta Ari Lötjönen, asuntomyyjä LKV, p , Meijän Kylä -ilta ma 4.2. klo 18 Lappeen srk-salilla, Kirkkok. 10. Miten keräys sujui vuonna 2012? Mitä kuuluu kylällemme Etiopiassa? Mitä vuosi 2013 tuo mukanaan? Tarjolla etelän hetelmiä ja kahvia. Lähetysyhdistys Kylväjän päivät Sinun Sanaasi minä turvaan Lappeen srk-salilla, Kirkkok. 10. Lauantaina klo päivien avaus Maarit Berg ja Raamattuopetus Reijo Huuskonen, klo 15 Ikkuna lähetyskentille Joel Norrvik, klo Viisikielinenlaulukirjan lauluja Seija Tapanainen. Sunnuntaina klo Raamattuopetus Reijo Huuskonen, klo 15 Jeesus maailmalle -lähetysjuhla, Joel Norvik, Riitta ja Risto Valjakka, Reijo Huuskonen, Reetta Karjalainen, Risto Rauhala, Seija Tapanainen. Diakonia: Omaishoitajien ryhmä to 14.2 ja to klo 13 Lappeen srk-salissa, Kirkkok. 10 A. Leirit ja retket: Pietarin ja Pietarhovin matka Sitovat ilmoittautumiset mennessä osoitteessa etela-saimaa.sekl.fi/pietari tai Marita Smeds, p ensimmäistä mahtuu mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Matkan hinta omalla viisumilla sisältäen kuljetuksen ja majoituksen vain 100 (+ mahdollinen ryhmäviisumi n. 65 ) sekä ruoat 60. Vennon bussin reitti ja lähtöajat selviävät netistä ilmoittautumislomakkeesta. Yövymme Kelton koulutuskeskuksessa. Lisätietoja Marita Smeds, p tai Jorma Susi p Järj. Lappeenrannan seurakuntayhtymän ystävyysseurakuntatyöryhmä ja Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys ry. Miesten hiihtoretki Saariselälle, Tievan leirikeskukseen. Retkimaksu 500, sisältää matkat ja täysihoidon. Ilm mennessä. Retken vetäjä Jukka Lehtinen, p tai Muistellaan menneitä! Hei 1960-luvun nuori Lappeenrannassa! Olitko mukana luvun loppupuolella (n ) Lappeenrannan seurakunnan nuorisotoiminnassa, leireilit Piiluvassa tai nuorisomajalla, olit lähetyspiirissä, lauluryhmissä tai muussa toiminnassa? Viikonvaihteessa toukokuuta on tarkoitus kokoontua muistelemaan menneitä. Katsellaan kuvia ja kolutaan tuttuja muistipaikkoja. Laita ajankohta mieleesi, tarkempaa tietoa myöhemmin. Yhteyshenkilönä Jukka Lehtinen, p tai Lappeenrannan Suonionkatu 16 Kerrostalo, muuttovalmis Esim. krs mh. vh. 2 h+k+s 54,0 m² h+kk+s 56,0 m² h+k+s 71,0 m² h+k+s 73,0 m² autopaikat alk KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Alan ammattitaitoista palvelua Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1928 Kauppakatu 53 Lappeenranta, puh. (05) , fax (05) ANTENNIASENNUS MIKKOLA Antenni-, satelliitti- ja laajakaista-antennien asennukset ja vikapalvelu. Omakotitalot, taloyhtiöt ja kesämökit. Puh TURVAPUHELIMET & TEKNISET APUVÄLINEET Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH Kun omat voimat ei riitä! Myynti Vuokraus Asennukset Huollot Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTA LEIKKAA TALTEEN Imatran TurvaHoiva Oy palvelutalo kotipalvelut sairaanhoitopalvelut lääkehuolto ja Siivouspalvelut: ja TurvaTuote Saitseff Oy yksinasuvien ja vanhusten turvapuhelimet/apulaitteet turvapuhelinkeskus 24 h vuokraus ja huolto Puh

10 16 YHTYMÅ TYÖNTEKIJÄ HARRASTAA Harrastukset pitävät kehon ja mielen virkeänä Lappeenrannan seurakuntayhtymän kiinteistösihteerinä työskentelevä Eeva Pylkkö saa tanssimisesta hyvää oloa ja yhteisöllisyyden tunnetta mukavien ihmisten seurassa. Pylkkö on aina ollut tanssin ystävä. Maalta kotoisin olevana harrastin nuorisoseuratyötä ja siihen liittyivät kansantanssit. Eeva Pylkkö. Muuttaessaan Lappeenrantaan vuonna 1979 voimistelusta tuli hänelle aktiivinen harrastus. Vuosien saatossa Pylkkö työskenteli Lappeenrannan Naisvoimistelijoissa voimistelun ohella myös rahastonhoitajana ja puheenjohtajana. Hän ehti työskennellä yhtymän sisällä monessa paikassa, kuten palkanlaskennassa ja kirjanpitopuolella ennen kiinteistötoimistoon asettumista. Aamupäivisin työskentelevän, osa-aikaeläkkeellä olevan Pylkön työpäiviin sisältyy yleensä kiinteistöpuolen laskujen tiliöintiä, avainten käsittelyä ja muita tyypillisiä toimistotehtäviä. Tiskin takana istuva Pylkkö saa myös palvella paikalle sattuvia asiakkaita. Minusta on kiva auttaa ja opastaa ihmisiä, hän kertoo. Tanssimista liikunnan ilosta Pylkkö on ollut latinalais- eli lattaritanssien harrastaja jo noin 15 vuotta. Tanssin ihan liikunnan ilosta. Hän käy kahdella eri lattaritunnilla, jotka kokoontuvat kerran viikossa pariksi tunniksi. Toisessa harrastetaan Suomen tanssiurheiluliiton kehittämää bailatinoa, toisessa fyysisesti rasittavaa latino-sportia. Molemmissa tanssitaan ohjaajan ohjeistuksen mukaan ilman paria. Pylkkö ei ole loukannut koskaan itseään tanssiessa. Joskus nilkat ja polvetkin ovat lujilla, mutta varsinaista tapaturmaa ei ole tullut. Pylkkö suosittelee tanssista kiinnostuneita liittymään tanssin alkeiskurssille. Kunto kohenee ja tulee se tanssin ilo. Jooga rentouttaa Pylkkö on harrastanut kymmenisen vuotta joogaa, sitäkin kerran viikossa ohjatussa ryhmässä. Vaikka joogan taustat ovatkin hindulaisuudessa, tällä ei ole mitään kytköstä Pylkön joogaharrastukseen. Minulle se on kehon huoltoa. Jooga tekee selälle ja hartioille hyvää, Pylkkö kertoo. Siinä saa puolitoista tuntia ihan itselleen, voi rauhoittua ja saada kropan toimimaan. Kuten tanssissa, myös joogassa uuden harrastajan on lähdettävä alkeista liikkeelle. Joku voi ajatella, ettei tässä tapahdu mitään, kun ei osaa käsitellä kehoaan. Vie aikansa, että oppii tuntemaan kehonsa. Aamukahvilla Uusia veronmaksajia voi houkutella yhteistyöllä Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mielestä seurakuntien rooli kuntaliitoksissa on sivuutettu liian kevyesti. 1. Mitkä ovat olleet keskeisimmät työtehtävänne vuoden 2013 alussa? Mitkä haasteet Lappeenrannassa ovat nyt ajankohtaisia? Uusi valtuusto ja hallitus ovat kokoontuneet yhden kerran, ja etsimme luottamushenkilöiden kanssa suuntaa yhteistyölle. Lisäksi olemme pohtineet, miten kaupungin uuden strategian työstäminen käynnistetään. Kaupungin toimialoista suurimpaan eli kasvatus- ja opetustoimeen kohdistuu lukuisia haasteita. Tietyissä taloudellisissa raameissa meidän on taattava hyvät ja terveelliset koulutilat lapsille sekä henkilökunnalle. Lisäksi äskettäin käynnistyi selvitys siitä, miten Eksoten toiminta sekä kaupungin ja kuntien taloudelliset voimavarat saadaan tasapainoon. 2. Presidentti Kekkosen jälkeen vasta nykyinen presidentti Sauli Niinistö vieraili Lappeenrannassa. Tuliko aloite vierailuun presidentin kansliasta vai pystyittekö vaikuttamaan vierailuun kaupungin toimesta? Lappeenrannan kaupunki lähetti presidentille viime vuoden aikana kuusi yleistä kutsua eri tilaisuuksiin. Olemme olleet aktiivisia yhteydenotoissa. Nyt tämä ajankohta sopi presidentille, ja aloite vierailuun tuli presidentin kansliasta. Hän ei ollut täällä suoraan kaupungin, vaan yliopiston vieraana, mutta päivän ohjelmaan kuului lisäksi kansalaisten tapaamista sekä rajaan tutustuminen. 3. Kunnissa ja seurakunnissa on viime vuosina ollut paljon muutoksia esimerkiksi liitosten myötä. Onko kaupunkiin odotettavissa mitään isoa muutosta vuoden 2013 aikana? Vaikka vuodet olivat aktiivista aikaa liitosten osalta, uskon, että lähivuosina kuntarakenteen muutoksessa nähdään vielä voimakkaampi aalto. Seurakuntien rooli kuntaliitoksissa on sivuutettu mielestäni liian kevyesti, eikä niitä ole osattu ottaa mukaan selvitystyöhön. Kuntarakennetta ehkä vielä haastavampi on sosiaali- ja terveystoimen uudistus, jonka linja on vielä epäselvä ja täsmentyy toivottavasti lähiaikoina. 4. Miten seurakuntanne otti teidät vastaan uutena lappeenrantalaisena? Entä näkyykö seurakuntayhtymä riittävästi julkisessa keskustelussa vai pitäisikö sen profiilia nostaa? Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva piti varsin toiveikkaan uudenvuoden puheen, vaikka kuntataloudessa on jo pitkään ollut haastava aika. Parempaa vastaanottoa ei voisi toivoa. Sain kirkkoherralta henkilökohtaisen kirjeen, jossa esitettiin myös vierailukutsu. Seurakunta puhuttelee tavallista ihmistä arjessa ja on siinä mielestäni näkyvässä roolissa. Seurakunnilla on tärkeä rooli myös palveluiden ja kulttuurin tuottamisessa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. 5. Seurakuntayhtymä on Lappeenrannassa merkittävä työnantaja, mutta myös maanja kiinteistöjen omistaja. Miten kaupunki ja seurakuntayhtymä voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi kaupungin keskustan kehittämisessä? Sekä kaupungin että seurakunnan etu on alueiden kehittäminen sekä uusien asukkaiden ja veronmaksajien saaminen. Esimerkiksi Kurikassa kävimme kaupungin ja seurakunnan maanomistukset yhdessä läpi. Kaupunki osti asumiseen maata seurakunnalta ja seurakunta taas kaupungilta maa-alueita, jotka sijaitsivat hautausmaan vieressä. 6. Matkailu tuo kotikaupunkiimme euroja ja vireyttä. Silti jurputus venäläisten käyttäytymisestä on julkinen salaisuus. Miten voisimme lisätä toinen toistemme ymmärrystä? Tunteminen ja vuorovaikutus vähentää ennakkoluuloja, ja siinä on tapahtunut paljon muutosta kaupungin kansainvälistymisen myötä. Myös venäläisillä tiedotusvälineillä on ennakkokäsityksiä ja selkeää tietämättömyyttä. Esimerkiksi yleisten wc-tilojen on oletettu tulleen maksullisiksi vilkkaan rajaliikenteen myötä. Yhteisvastuukeräys Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys on Suomessa yli vanhusta kokee itsensä yksinäiseksi. Lappeenrannan seurakunnan diakonissa Pirkko-Liisa Ojanen tietää, miten tärkeää kontakti toiseen ihmiseen vanhukselle on. Ensimmäinen askel ulos yksinäisyydestä on auttaa eristäytyneitä vanhuksia kiinnostumaan jälleen elämästä. Vasta tämän jälkeen vanhus voi uskaltautua ottamaan osaa yhteisöihin ja palveluihin. Monesti vanhuksen luona piipahtavat kotisairaanhoito ja ruoan tuoja, mutta nuo käynnit ovat jo luonteensakin puolesta lyhyitä. Yksinäisten vanhusten auttamisessa diakoniatyön tekemät kotikäynnit ovatkin avainasemassa. Diakoniatyöntekijän kanssa voi jutella ja hän voi neuvoa asioiden hoitamisessa tai viedä vanhuksen asiaa eteenpäin. Ojasen mukaan Lappeenrannan seurakunnan diakonityöntekijät kokevat tärkeänä tiiviin yhteydenpidon kotisairaanhoitoon, vapaaehtoiskeskus Kuutinkulmaan sekä IsoApu-palveluneuvontapisteeseen, jonka avulla tuetaan ikääntyneen kotona asumista ja hyvinvointia. Esimerkiksi leskeksi jääminen on suuri muutos varsinkin, jos on tottunut liikkumaan edesmenneen puolisonsa kanssa tiiviisti yhdessä. Ryhmätoimintaan, jota seurakuntakin paljon tarjoaa, voi olla tuolloin vaikea mennä mukaan. Teksti Jessi Luotola ja Yhteisvastuukeräys 2013 Käynnistyy 3.2. ja viikolla 6 Lappeenrannan marketeissa, Prismassa, Citymarketissa, Myllykeskuksessa ja Iso-Kristiinassa, näkyy lipaskerääjiä. Yhteisvastuu-tiedotteita jaetaan myös postilaatikoihin; paikallisseurakunnan viitenumeroa käyttämällä lahjoitus ohjautuu omaan seurakuntaasi. 20 % yhteisvastuutuotosta käytetään Suomessa yksi jääneiden heikko-osaisten vanhusten tilanteen selvittämiseen ja heidän auttamiseensa. Kirkon Ulkomaanavun kautta kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun ohjataan 60 % tuotosta: vuoden 2013 avun kohteena ovat Kambodžassa yksin jääneet vanhukset, joiden asema on hyvin heikko maasta puuttuvan eläkejärjestelmän ja tukipalveluiden vuoksi. facebook.com/yhteisvastuu

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki 1 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI Kokousaika Keskiviikkona 21.8.2013 kello 18.00 Kokouspaikka Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki Osanottajat

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

lapset - nuoret - perheet

lapset - nuoret - perheet lapset - nuoret - perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2013 1 PERHEMESSUT 01.9. Koululaisten kirkkopyhä Hyvinkään kirkko klo 10 15.9. Perhemessu Martin srk-talo klo 15 29.9. Mikkelinpäivän perhemessu

Lisätiedot

Valtuutetut vastaavat

Valtuutetut vastaavat Valtuutetut vastaavat osa 4 Kirkkovaltuusto on seurakunnan korkein päättävä elin. Kysyimme nykyisiltä valtuutetuilta asiaan liittyviä asioita. Jutut ovat luettavissa marraskuisiin vaaleihin asti. Tuulikki

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2015 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 13.9. Hauho-päivän messu, liturgia ja saarna Tapani Vanhanen, kanttori Taina Kujanen. Mukana Hauhon kirkkokuoro ja vieraita

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015

Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 Mäntsälän Voimistelijat Aikuisten ryhmäliikunnan palautekysely 2014-2015 1. TAUSTATIEDOT Kuinka vanha olet? 10 8 6 4 2 58,6 % 31,0 % 10,3 % alle 19 v 19-25 v 26-45 v 45-60 v yli 61 v Kaikki (KA:3.79, Hajonta:0.61)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2014 1 PERHEMESSUT 7.9. Hyvinkään kirkko klo 10.00 (koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 14.9. Martti klo 15.00 (päiväkerholaisten

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa kevät 2016 1 PERHEMESSUT 17.1. Vehkojalla klo 11.00 Perhebrunssi klo 9.30 alk. 24.1. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (rippikoulusunnuntai) 31.1. Vauvakirkko

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot