LOMMILA OSANA ESPOON KESKUKSEN KOKONAISUUTTA
|
|
- Risto Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ote animaatiosta Havainnekuvia vuodelle 2050 Arkkitehdit Tommila Oy 2010 LOMMILA OSANA ESPOON KESKUKSEN KOKONAISUUTTA RAPORTTI ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS
2 2
3 4 JOHDANTO ALUEELLISIA LÄHTÖKOHTIA 1.1. Maakuntakaava 1.2. Yleiskaava 1.3. Espoon keskuksen kehittämisohjelma 1.4. Asukasmääräennusteet 1.5. Ympäristövaikutusselvitys (YVS) SISÄLLYSLUETTELO ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNE 2.1. Espoon keskuksen kehittämistoimet 2.2. Espoontori - Entresse kauppakeskushanke 2.3. Virastokeskuksen palvelurakenteen ja palveluiden uudistaminen 2.4. Espoon asema - Lommila akseli 2.5 Nimismiehenpellon kehittäminen 2.6. Espoon keskuksen alueen liikenteellinen tavoiteverkko 2.7. Jalankulku- ja polkupyöräreitit 2.8 Joukkoliikenteen kehittäminen 2.9. Liikenneverkoston kehittäminen KAUPALLINEN KOKONAISUUS JA MUUT PALVELUT 3.1. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 3.2. Lommilan kauppakeskuksen markkina-alue 3.3. Palveluverkko ja ostovoima 3.4. Työpaikat 3.5. Lommilan kauppakeskuksen liiketilajakauma 3.6. Alueen palvelutarjonta 28 TYÖRYHMÄ 3
4 JOHDANTO Raportin tarkoituksena on antaa kokonaiskuva siitä miten Espoon keskuksen eri osa-alueiden suhde tulee kehittymään tulevina vuosina. Tähän raporttiin on kerätty aineistoa, joita on teetetty Espoon keskuksen kehittämisalueelle eri hankkeiden yhteydessä. Lisäksi raporttiin on kerätty aineistoa jotka kuvaavat osaa niistä kehittämistoimenpiteistä, joilla Espoon kaupunki toteuttaa kaupunginhallituksen v hyväksymää Espoon keskuksen kehittämisohjelmaa erityisesti niiltä osin, jotka koskevat Lommilan ja asemanseudun muodostamaa kaupunki- ja palvelurakenteellista kokonaisuutta. Sisältö jakautuu kolmeen osaan: Espoon keskuksen suunnittelun lähtökohtia taustoittavaan osioon, alueen tulevan kaupunkirakenteen ja liikenteellisiä tavoitteita kartoittavaan osioon, ja lopuksi osioon, jossa kuvataan alueen tulevia kaupanrakenteen vaikutuksia ja palveluita. 4
5 1. ALUEELLISIA LÄHTÖKOHTIA 5
6 1.1. Maakuntakaava Voimassa oleva ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava sallii merkitykseltään seudullisen päivittäistavarakaupan suuryksikön toteuttamisen Lommilan alueelle. Päivittäistavarakaupan määrityksen osalta maakuntakaava on määräävä. Valmisteilla olevassa toisessa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Lommilan alueen kaupallisten palveluiden enimmäismitoitukseksi on esitetty k-m². Maakuntahallitus päätti kokouksessaan, että maakuntakaavaan tullaan Lommilassa esittämään enimmäismitoitus päivittäistavarakaupalle ( k-m2). Maakuntavaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen ja sen vahvistaa ympäristöministeriö (arviolta vuonna ). Asemakaavaehdotuksessa Lommilan kauppakeskuksen päivittäistavarakaupan enimmäismäärä on k-m² ja kauppakeskuksen koko on k-m². Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta
7 1.2. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Voimassa olevassa Espoon pohjoisosien yleiskaavan osassa I Espoon aseman seutu on pääosin keskustatoimintojen aluetta, C, julkisen palveluiden ja hallinnon aluetta, PY, ja kerrostalovaltaista asuntoaluetta, AK. Espoonjoen laakso on pääosin virkistysaluetta, V. Lommilan sekä Nimismiehenpellon alueet ovat yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta, PK. Jokilaakso lähiympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä ja lisäksi tuomiokirkon ympärillä on hautausmaa-aluetta, EH. Alueella on myös joitakin pääulkoilureittivarauksia, joista osa on jo toteutunut. Ote Espoon pohjoisosien yleiskaavasta
8 1.3. Espoon keskuksen kehittämisohjelma Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt , on päätetty Lommilan osalta, että: Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie-Espoonportti-Kirkkokatu-Nimismiehenpelto -katukokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisella keskusalueella radanvarsikeskusta kehitetään alueellisten palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta kehitetään seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä. teksti ja kuva: Espoo keskuksen kehittämisohjelma 2003 KH
9 1.4. Asukasmääräennusteet Vuonna 2010 Vanhan-Espoon väkiluku oli noin Vanha-Espoo on asukasmäärältään Espoon neljänneksi suurin suuralue. Ennusteiden mukaan suuralueen väkiluku tulee vuosina kasvamaan toiseksi eniten Espoon suuralueista, noin 6200 asukkaalla. Väestö ja väestömitoitus Espoon suuralueilla, Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 (2011) 9
10 1.5. Ympäristövaikutusselvitys (YVS) Lommilan kauppakeskuksen yhteydessä on teetetty ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty suunnittelun tarkentuessa. Vaikutusten arvioinnin lopputuloksissa ja johtopäätöksissä (s. 52) todetaan mm., että: Lommilan asemakaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä Uudenmaan maakuntakaavan ja Espoon pohjoisosien yleiskaavan mukainen. Lommilan asemakaava mahdollistaa Lommilan kehittämisen seudullisestikin merkittäväksi kaupalliseksi alueeksi, joka tulee olemaan myös tärkeä työpaikka-alue. Espoon keskuksesta ja Lommilasta on mahdollista kehittää toimiva aluekeskus. Edellytyksenä on, että keskusta-akselia ja alueiden välistä yhteyttä kehitetään ja kaupunkirakennetta tiivistetään samanaikaisesti Lommilan rakentamisen kanssa. (Lommilan kauppakeskus asemakaava, Ympäristövaikutusselvitys vaihtoehto B, WSP / Trafix Oy , päivitys ) ASEMAN SEUTU MIKKELÄ NIMISMIEHENPELTO LOMMILA Aseman seutu - Nimismiehenpelto - Lommila -akseli 10
11 2. ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNE 11
12 2.1. Espoon keskuksen kehittämistoimet Espoon keskuksen kehittämisohjelman 2003 lisäksi on Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksymässä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelmassa esitetty kymmenen alueen keskeisintä hanketta, joilla ohjataan kaupunkirakenteen tiivistymistä: 1. Suviniitty Alueesta rakennetaan lähivuosina tiivis ja kaupunkimainen uusi kaupunginosa, jonne on mahdollista muuttaa lähes 2000 uutta asukasta. 2. Suvela Suvelan kehittämistä jatketaan syksyllä 2011 valmistuneen vision mukaisesti. 3. Espoontori-Entresse kauppakeskushanke Tavoitteena on laajentaa kauppakeskuksia siten, että kauppakeskukset yhdessä muodostavat toimivan ja vetovoimaisen kaupallisen yksikön. 4. Lommilan kauppakeskushanke Hankkeen myötä Lommilan ja ympäristön väyliä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan huomattavasti. Hanke toimii merkittävänä kehityssysäyksenä Espoon keskuksen kaupunkiuudistukselle. 5. Aseman matka- ja palvelukeskus Valmistautuminen kaupunkiradan rakentamiseen. Luodaan edellytykset hyville liikenneyhteyksille kaikilla kulkumuodoilla. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman seurantaraportti 2012 KSK
13 6. Virastokeskuksen palvelurakenteen ja palveluiden uudistaminen Alueen viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liikeja julkisrakentamista. 7. Omnian kampushanke Omnian laajentumismahdollisuudet ja nykyisen kampuksen kehittäminen sekä InnoOmnian toimintaedellytysten parantaminen. 8. Suvela-Lommila akseli Tutkitaan akselin liikenneyhteyksien kehittämistä laatu- ja palvelutasoltaan korkeatasoisiksi siten, että yhteydet rakennetaan akselin palvelutarjontaan kiinteästi kytkeytyvinä. 9. Kirkkojärven ja Espoonjoen ympäristö Puistosta muodostuu monipuolinen viher- ja virkistysalue Espoon keskuksen kaupunkirakenteessa. Kirkkojärvenpuiston kautta kulkee alueellinen kevyenliikenteen pääreitti. 10. Keskuksen kaupunkirakenteen eheyttäminen Espoon keskuksen alueella tutkitaan mahdollisia täydennysrakentamisen paikkoja ja muita toimia siten, että keskuksen kaupunkirakenne eheytyy ja keskukselle tulee selkeämmin havaittavat rajat. Saapuminen eri suunnista Espoon keskukseen tehdään selkeämmäksi. Entresse, kauppakeskus ja kirjasto v. 2008, Arkkitehtitoimisto HKP Oy Kirkkojärven koulu v. 2010, Verstas Arkkitehdit Oy 13
14 2.2. Espoontori-Entresse kauppakeskushanke Siltakadun ympäristöä vahvistetaan keskustamaisena kaupan ja muiden palvelujen keskuksena. Espoontorin kauppakeskuksen ja rautatien väliin sijoitetaan kaupunkirataan liittyen liityntäbussien terminaali. Radan pohjoispuolelle puolestaan suunnitellaan kaukobussien terminaalia. Tulevaisuudessa Entressen ja Espoontorin kauppakeskukset yhdistävä kauppakäytävä liittää Siltakadun eri puolet luontevasti toisiinsa ja parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä siten, että palveluiden kautta muodostuu korkeatasoinen reitti Entresse - Espoontori - Asema. Erillisten kauppakeskusten yhdistäminen yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja laajentaminen yhteensä noin m²:n yksiköksi parantaa palveluja entisestään ja vahvistaa aseman seudun kaupallista vetovoimaa kilpailussa muiden aluekeskusten kanssa ja Lommilan tulevia kaupallisia palveluja ajatellen. Päivittäistavarakaupan määrä kasvaa kysyntää vastaavaksi. Espoon keskus - Kiinteistön kehittämissuunnitelma luonnos D (CapMan) 14
15 2.3. Virastokeskuksen palvelurakenteen ja palveluiden uudistaminen Valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista. Tavoitteena on parantaa jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä asemalta Espoonjokilaaksoon ja Omnian kampukselle. Laajemmin selvitetään myös radanvarren kehittämistä kaupunkimaiseksi ympäristöksi. Kulkuyhteydet Lommilaan ja pohjoisen suuntaan aina Nuuksioon saakka huomioidaan suunnittelussa. Asemalle tavoitellaan sujuvien yhteyksien lisäksi mm. laadukkaita sääsuojattuja pyöräpysäköintipaikkoja. Espoon keskukseen tavoitellaan 500 liityntäpysäköintipaikkaa ajoneuvoille ja 600 polkupyörille. Katusuunnittelussa huomioidaan käyttäjien sujuvat vaihtoyhteydet joukkoliikennevälineestä toiseen. Virastokeskuksen ja ympäristön tavoitteet KSK Virastokeskus, havainnekuva asemakaavanmuutos KSK
16 2.4. Espoon asema - Lommila akseli Osa-alueita yhdistää keskeinen Kirkkokatu. Katua jaksottavat kaupunkimaiset tilat, joiden ympärille sijoittuu alueen tärkeitä palveluita ja keskeisiä toimijoita, sekä Espoonjokilaaksoon avautuvat pitkät näkymät sillan kohdalla. Lommilan ja Nimismiehenpellon kehittyessä puistokatu ohjataan kulkemaan Nimismiehenpellon alueen kautta suoraan Lommilaan. Reitin kokonaispituus on noin 1,6 km. Selvityksissä on tutkittu Kirkkokadun liikenneyhteyksien kehittämistä laatu- ja palvelutasoltaan korkeatasoisiksi siten, että yhteydet rakennetaan akselin palvelutarjontaan kiinteästi kytkeytyvinä. Kirkkokadun kehittäminen puistokatumaiseksi yhteydeksi mahdollistaisi esimerkiksi entistä sujuvammat pyöräily- ja jalankulkureitit kadun yhteyteen. Liikenteen lisääntyessä on mahdollista erotella jalankulku ja pyöräily toisistaan erillisille väylille tai kaistoille myös rakenteellisesti. Kulkumuotojen erottelu parantaisi mm. pyöräilyn nopeutta ja jalankulkijoiden turvallisuutta. Helsinki: Hietalahden tori - kauppatori 1,6 km N Kirkkokatu välillä Espoonportti - Espoontie, periaatteellinen liikennekaavio Kirkkokadun poikkileikkaus, nykytilanne ja kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys
17 2.5. Nimismiehenpellon kehittäminen Nimismiehenpellon maankäyttö on nykyisin pääosin osoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakentamiselle. Tulevaisuuden tavoitteena on muuttaa alueen nykyistä painopistettä monipuolisemmaksi, mm. uudella asuinkortteleiden vyöhykkeellä, palveluita lisäämällä ja vähitellen poistamalla alueelta teollisuus- ja varastotiloja. Maankäyttö samalla tehostuu olemassa olevan rakenteen pohjalta tulevan puistokadun varrelle. Nimismiehenpelto muuttuu Lommilan kehityksen myötä. Alueelle tehtyjen kehityskuvien ja visioiden pohjalta Lommila ja Nimismiehenpelto kehittyvät tulevaisuudessa tiiviiksi ja kaupunkikuvaltaan ehjäksi kokonaisuudeksi. Välittömästi Kehä III sisäpuolelle sijoittuvalla alueella on myös merkitystä pääkaupunkiseudun porttina lännestä saavuttaessa. Nimismiehenpelto, Espoo Havainnekuva, Ratkaisumalli 2, (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Nimismiehenpelto-Muurala, Espoo Ideatarkastelu, Vaihtoehto A, (Linja Arkkitehdit Oy) seuraava sivu: Nimismiehenpelto: Toimenpiteet Espoon keskus, Visio 2030, (luonnos) (Helsinki Zürich Office Oy) 17
18 18
19 2.6. Espoon keskuksen alueen liikenteellinen tavoiteverkko Tavoiteverkko on vuodelle Tavoiteverkon mukaan varaudutaan tulevaisuuden yhteystarpeisiin kaikilla liikennemuodoilla. Tavoiteverkossa on huomioitu mm. Espoon raideliikennevision mukainen varautuminen pikaraitiotieyhteyteen Jorvista Lommilan kautta Espoon keskukseen, josta jatketaan Suvelan kautta Tapiolan suuntaan. raitiotien toteutumiseen saakka sujuvat bussiyhteydet mm. Espoon asemalle pyöräily- ja kävely-yhteydet ovat turvalliset ja luontevat yhteydet muodostavat laadukasta ja viihtyisää jalankulkuympäristöä hyvät kävely-yhteydet pysäkeille sujuvat yhteydet ulkoilu- ja virkistysreiteille sujuvat ajoneuvoliikenteen yhteydet ympäröivään katuverkkoon ja yhteydet pääväylille Selitykset Espoon keskuksen alueen liikenteellinen tavoiteverkko, KSK
20 2.7. Jalankulku- ja polkupyöräreitit Espoossa on käynnistynyt v pyöräilyn edistämisen suunnitelma, jonka tarkoituksena on laaja-alaisesti tutkia pyöräilyn suunnitelmien tarpeita ja tavoitteita. Espoon keskuksen aseman seudun kaavoissa otetaan huomioon mm. pyöräpysäköintipaikat sekä sujuvat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Pyöräily- ja kävely-yhteyksiä ja -järjestelyjä aseman seudulle ympäröiviltä alueilta, myös Lommilan suunnasta, kehitetään huomattavasti. Polkupyörien liityntäpysäköinnille varataan vähintään 600 ympäristöltään laadukasta, säänsuojassa olevaa pysäköintipaikkaa. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet aseman seudun ja Lommilan välillä ovat sujuvat. 1,6 km:n etäisyys on erityisesti pyöräilijöille houkutteleva. Koko yhteysvälillä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Yhteys on toimiva, suora ja turvallinen. Risteämistä ajoneuvoliikenteen kanssa on vain 1-2 kohdassa. Lommilasta Espoontien ja Lehtimäen kautta pääsee kulkemaan pyörällä ja jalan Kirkkokadulle ja edelleen asemalle. Reitillä on idylliset näkymät Espoonjokilaakson suuntaan. Suuri osa reitistä on osa valtakunnallista pyörämatkailureittiä. Lommilan alueelta on yhteys myös alikulkua pitkin Turunväylän ali Nimismiehenpellon alueelle. Lommilan toteuttamisen yhteydessä jalankulku- ja polkupyöräyhteyksiä kehitetään ja parannetaan edelleen. Lommilan pyöräpysäköintipaikkojen määrä kaavan mukaan on vähintään 600 paikkaa kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen. Pyöräily-yhteydet Espoon aseman ja Lommilan välillä Näkymä Lommilaan johtavan pyöräilyreitin varrelta Lehtimäeltä 20
21 2.8. Joukkoliikenteen kehittäminen Bussiliikenteen palvelutarjonta alueella on nykyisellään hyvä ja monipuolinen. Lommilan kaava-alueelta on kattavat bussiyhteydet eri suuntiin ja erityisen hyvät yhteydet Espoon keskukseen. Matka-aika on noin viisi minuuttia ja vuoroväli tiheä. Nykytilanteessa Espoon keskuksen ja Jorvin välillä on hyvä palvelutaso. Lommilan kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä on suunniteltu joukkoliikenteen toimenpiteitä mm. Espoontielle. Kaista- ja pysäkkijärjestelyjä kehitetään joukkoliikenteen luotettavuuden parantamiseksi. Parantamistoimenpiteiden myötä varmistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytykset myös jatkossa. Erityisesti hyviin yhteyksiin Jorvin sairaalan suuntaan on suunnittelussa kiinnitetty huomiota. Joukkoliikenteen järjestämisedellytykset ovat riittävän suuri käyttäjäjoukko linjan palvelualueella ja riittävä käyttäjätiheys. Tärkeintä on jo suunnitteluvaiheessa varmistaa riittävä asiakaspohja alueella. Jos esitetty järjestelmä on arvioitu asiakasjoukoltaan riittävän suureksi, syntyy mahdollisuus ekotehokkaaseen liikkumiseen ja lisäksi yhteydet alueen ulkopuolelle osana PKS:n koko liikennejärjestelmää. Joukkoliikennejärjestelmän edellytyksiä ja siten myös sen ekotehokkuutta parantavat myös hyvä yhteydet seudun muihin keskuksiin (erityisesti pääkeskukseen). Espoon asemalla varaudutaan matkakeskukseen kaupunkiradan myötä. Espoon raideliikennevisio -selvityksen mukaisesti varaudutaan pikaraitiotieyhteyteen alueella. Linja kulkisi Jorvista Lommilan ja Nimismiehenpellon kautta Espoon keskukseen, josta edelleen Suvelan kautta Tapiolan suuntaan. Kävelykaupunki Espoon keskus, Visio 2030, Lommilan linja-autoliikenteen aamuvuorot vuonna
22 2.9. Liikenneverkoston kehittäminen Lommilan toteutuessa alueen liikenneverkostoa kehitetään kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaisesti. Alueen kokoojakatu liittyy olevaan katuverkkoon Espoontielle kaksikerroksisen kiertoliittymän kautta, Nimismiehenpeltoon Turunväylän ali, ja Kehä III:n ali uudella Nupurintieltä tulevalla yhteydellä. Kaava mahdollistaa myös toisen yhteyden Turunväylän ali Nimismiehenpeltoon. Yhteys yhdistäisi tulevaisuudessa kaavaalueen puistokatuna Kirkkokadulle ja siitä edelleen Espoon keskukseen. Kaavassa mahdollistetaan kauppakeskuksen pysäköinti maan alla kolmessa tasossa. Kaavassa on myös varattu tilaa saattoja liityntäpysäköinnille. Moottoriteille (Kehä III ja Turunväylä) on yhteydet Lommilasta Espoontien ja Nupurintien kautta. Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Pysäkit ja joukkoliikennekaistat vaativat uudelleen järjestelyjä kaavan rakentumisen myötä Espoontiellä ja Nupurintiellä. Kaavaehdotuksessa on huomioitu mahdollinen pikaraitiotie Espoon keskuksesta. Pikaraitiotievaraus sijoittuu asemakaavaalueella Lommilankadun varteen, josta se jatkaa kohti itää Jorvin sairaalan suuntaan. Pikaraitiotiepysäkki voidaan sijoittaa Lommilankadulle kauppakeskuksen keskeisen sisäänkäynnin läheisyyteen. Katukartta, Lommilan kunnallistekniikan yleissuunnitelma Ramboll Oyj
23 3. KAUPALLINEN KOKONAISUUS JA MUUT PALVELUT 23
24 3.1. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Laskelma kertoo kunkin alueen kaupallisesta omavaraisuudesta, eli siitä miten kaupallinen omavaraisuus toteutuu alueella. Kartassa alueet, joille siirtyy ostovoimaa muualta on väritetty punaisella ja alueet, joilta ostovoima siirtyy muualle, on esitetty sinisellä. Nykytilanteessa ostovoima siirtyy Vanhan- Espoon alueelta muualle: 46 % päivittäistavarakaupan ostoksista tehdään muualla, erikoiskaupan osalta osuus on 75 %. Lommilan kauppakeskuksen toteutuessa kokonaisuudessaan, autolla ajettavat kilometrit vähenevät pääkaupunkiseudulla noin 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa Lommilan kauppakeskuksen markkina-alue Lommilan kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha-Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähi-alueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä alueita ovat Kauklahti, Viherlaakso-Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II -markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi kauemmista alueista lähimmät eli Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät Espoon tilastoalueilla vuonna 2009, Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 (2011) 24
25 3.3. Palveluverkko ja ostovoima Ennusteet perustuvat olemassa oleviin, tiedossa oleviin hankkeisiin ja niistä tehtyihin selvityksiin. Ennusteiden tarkkuus pienenee mitä kauemmaksi tulevaisuuteen katsotaan. Liiketilanlisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Oheisessa kuvassa on liiketilanlisätarve oletettu kasvavan tasaisesti tarkastelujakson ajan. Näin vuonna 2015 vähimmäistarve on yli k-m² ja enimmäistarve k-m². Vuonna 2020 liiketilan lisätarve on yhteensä k-m². Lommilan kauppakeskus vastaa alueen tarpeeseen vuonna 2016, mutta heti tämän jälkeen tarve kasvaa Lommilaa suuremmaksi eli antaa perusteita myös muiden hankkeiden toteuttamiseen. (Lommilan kaupallinen selvitys 2009, Tuomas Santasalo Ky) Tämän hetkinen arvio Lommilan liikekeskuksen ensimmäisen osan ( k-m²) toteutumiselle on vuosina , mahdolliset valitukset ja rakennuslupaprosessi mukaan lukien. Vähimmäistarve Enimmäistarve Lommilan kauppakeskus (2. toteutusvaiheen jälkeen yhteensä k-m²) Kauppakeskuksen arvioitu 1. toteutusvaiheen ajankohta ( k-m²) 3.4. Työpaikat Kauppakeskus synnyttää valmistuttuaan noin tuhat uutta palvelualan työpaikkaa Espoon keskukseen. Rakennusaikana työllistämisvaikutus on noin miestyövuotta. Lommilan päämarkkina-alueen liiketilan lisätarve vuosina Lommilan kauppakeskus, Markkina-analyysi, Santasalo
26 3.5. Lommilan kauppakeskuksen liiketilajakauma Kauppakeskusten pinta-ala painottuu päivittäistavara- ja tavaratalokauppaan. Elintarvikekauppaa ei näistä luvuista pysty erottamaan. Toinen merkittävä painotus on pukeutumisella eli muotikaupalla. Kauppakeskuksissa on myös muita erikoisliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita sekä kaupallisia ja julkisia palveluita. Lommilan osalta kaupallisia palveluita ei alustavassa suunnitteluvaiheessa ole erotettu muusta erikoiskaupasta. Lommilan kauppakeskus eroaa vertailussa olevista kauppakeskuksesta sen suurella tilaa vaativan kaupan ja sisustuskaupan osuudellaan. Ainoastaan Lempäälässä painotus on tähän toimialaan yhtä suurta. Muiden kauppakeskusten tarjonta painottuu Lommilaa enemmän muotikauppaan ja muuhun erikoiskauppaan sekä palveluihin. Tavoitteena on, että Lommilan kauppakeskus erottuu muista markkina-alueen kilpailijoista, jolloin se tavoittaa omaa aluetta laajemman asiakaskunnan varsinkin huonekalukaupan ja muun sisustuskaupan tarjonnallaan. Tarjonta täydentää Lommilan alueen nykyistä palvelutarjontaa ja muodostaa alueesta merkittävän huonekalu- ja sisutuskaupan keskittymän pääkaupunkiseudulla. Lommilassa sisustuskaupan tarjonta on keskitettyä Lommilan kauppakeskukseen sekä viereiseen Ikeaan ja Glomson Retail Parkiin. (Lommilan kaupallinen selvitys 2009, Tuomas Santasalo Ky) Liiketilajakauma kauppakeskuksissa 2008 Vuokrattavaan liikepinta-alaan perustuva jako Muut kauppakeskukset: Vapaa-aika ja muu erikoiskauppa saattaa sisältää pieniä määriä tilaa vaativaa kauppaa. Lommilassa kaupallisia palveluita ei ole erotettu erikoiskaupasta. Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry (Lommilan kaupallinen selvitys 2009, Tuomas Santasalo Ky) 26
27 3.6. Alueen palvelutarjonta Espoon keskus on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Alueen palvelutarjonta on jo nyt hyvää, Aseman seudulle on keskittynyt kaupungin hallinto tähän liittyvine palveluineen. Espoon keskuksen julkisia palveluja ovat nykyisin mm. kauppakeskus Entressen yhteydessä toimiva kirjasto, lukion yhteydessä toimiva uimahalli, terveyskeskus ja Keski-Espoon urheilupuisto. Muista palveluista keskeisimpiä ovat ammatillista koulutusta ja erilaisia palveluja tarjoava Omnia, sekä kirkon yhteyteen liittyvät palvelut. Espoon keskuksen lähipalvelut kasvavat asukasmäärän lisääntyessä. Tavoitteena on edelleen parantaa alueen palvelutasoa nykyisiä lisäämällä. Terveyspalveluita kehitetään Samarian alueella. Suunnitellun Perheiden talon toimintaidea on parantaa palvelujen saatavuutta. Palveluihin kuuluvat mm. perheneuvola, lastensuojelu ja siihen kuuluva perhetyö, lasten terapia- ja erityispalvelut sekä äitiys- ja lastenneuvola. Urheilupuistoa kehitetään entistä houkuttelevammaksi eri ikäisille. Lommilan asemakaava mahdollistaa sellaisten suurempien liikuntatilojen (5500 k- m², esim. jäähallin tai salibandyareenan) rakentamisen kauppakeskuksen yhteyteen, joiden sijoittaminen aseman viereen on järkevän kaupunkirakenteen vuoksi vaikeaa. Toteutuessaan Lommilan liikuntatilat täydentäisivät Espoon keskuksen liikuntapalveluja. Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma 2030, Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 (2011) 27
28 TYÖRYHMÄ Raportin on koonnut työryhmä: Mikko Kivinen projektinjohtaja, Espoon keskus -projekti, Espoon kaupunki Liisa Ikonen aluearkkitehti, Kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon kaupunki Silja Savolainen suunnitteluinsinööri, Kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon kaupunki Hanna-Maria Virtanen arkkitehti, Arkkitehdit Tommila Oy 28
Espoon kaupunki Päätös 1 / 5
Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 179/10.03.01/2011 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 8 7.2.2011 8 Alueiden varaaminen Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Citycon Oyj:lle Espoon keskuksesta kauppakeskus
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 60
01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotMartinlaakson asemanseudun täydentäminen
VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu / NKo 20.10.2006 Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Asemakaavan muutos nro 001936, Martinlaakso Osallistumis- ja
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotVähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija
Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotTYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT
TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke
MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 18
03.02.2014 Sivu 1 / 1 179/10.03.01/2011 55 3.6.2013 18 Alueiden varauksien jatkaminen Espoon keskuksesta Citycon Finland Oy:lle, Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle
LisätiedotNimismiehenmäki I 47. kaupunginosa, Muurala Osa puistoaluetta. Asemakaavan muutos. Kirskumäki, Fallåker
1 (35) 2.1.2013 Asianumero 664/10.02.03/2011 Aluenumero 630102 Lommila 64. kaupunginosa, Karvasmäki Korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030
LisätiedotVanhan-Espoon asukasfoorumi Liisa Ikonen p
Vanhan-Espoon asukasfoorumi 14.3.2017 Liisa Ikonen p. 043-8251183 liisa.ikonen@espoo.fi 14.3.2017 2 14.3.2017 3 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, POKE Asukastilaisuus tulossa 30.3.2017 Vanhan-Espoon
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa
LisätiedotJoukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe
Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.2.2019 Kuva Sigge Arkkitehdit Oy Raitiotiehanke ei ole vain joukkoliikennehanke, vaan merkittävä kasvua tukeva strateginen
LisätiedotKUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat
LisätiedotLiikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö
Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 161. Kaupunginhallitus 26.05.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 26.05.2014 Sivu 1 / 1 664/10.02.03/2011 161 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102 Valmistelijat
LisätiedotEsimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari
Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,
LisätiedotLähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio
Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000
LisätiedotUUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN
Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotKaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.
Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita
LisätiedotMiilukorpi II asemakaavaehdotus. Asukastilaisuus Valtuustotalon kahvio
Miilukorpi II asemakaavaehdotus Asukastilaisuus 22.8.2017 Valtuustotalon kahvio Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta paikalla Harald Arlander, arkkitehti, asemakaavayksikkö Katariina Peltola, maisema-arkkitehti,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotMalmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa
Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan
LisätiedotUUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN
Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotMarja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella
Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA
LisätiedotKARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS
KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-
LisätiedotSuunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
1 (6) Virastokeskus Asemakaavan muutos Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 4693/10.02.03/2011 Aluenumero 610501 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen
LisätiedotSELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA
ULKOPUOLELLA ESPOOSSA 1 (5) SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA Taustaa Espoon Kehä III:n sisäpuolisen alueen lähibussien linjastosuunnitelma hyväksyttiin HSL:n
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotSaukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 396 Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma HEL 2014-014704 T 08 00 00 Hankenro2361_2 Esitys esitti kaupunginhallitukselle Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelman
LisätiedotLausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto
Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt
LisätiedotRaitiotiehankkeen eteneminen
23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 148. Valtuusto 12.10.2015 Sivu 1 / 1
Valtuusto 12.10.2015 Sivu 1 / 1 570/10.02.03/2015 Kaupunginhallitus 294 28.9.2015 148 Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102, 64. kaupunginosa, Karvasmäki Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotESPOON KESKUKSEN LÄHITULEVAISUUS Vanha-Espoon asukasfoorumi Torsti Hokkanen, kaupunkisuunnittelujohtaja
ESPOON KESKUKSEN LÄHITULEVAISUUS 20.3.2018 Vanha-Espoon asukasfoorumi Torsti Hokkanen, kaupunkisuunnittelujohtaja ENNAKOLTA ANNETTUJA ALUSTUSTEN JA KESKUSTELUN TEEMOJA Mitkä ovat Espoon keskuksen tavoitteet
LisätiedotMYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS
Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet
LisätiedotESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIUUDISTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2020
TOIMENPIDEOHJELMA 2011-2020 1(16) Tyt / projektit / T.Hokkanen 27.2.2011 ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIUUDISTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2011 2020 ESPOON KAUPUNKI ESPOON KESKUKSEN KEHITTÄMISPROJEKTI PL 49 02070
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Limingantullin kaupunginosan korttelia 23 ja katu- ja puistoalueita sekä Äimäraution kaupunginosan korttelia 2 ja rautatiealuetta koskevan asemakaavan muutos ja katusuunnittelu
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 1 / 1 3045/10.02.03/2013 47 Nihtisilta, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 130137, 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat /
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotKeran osayleiskaava-alueen suunnittelutilanne. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus
Keran osayleiskaava-alueen suunnittelutilanne Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 11.6.2013 Perustiedot osayleiskaavasta Kuulutettu vireille 24.4.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivätty 24.4.2013
LisätiedotFOCUS-LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 3508 VALMISTELUAINEISTO
FOCUS-LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 3508 VALMISTELUAINEISTO ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavalla tarkennetaan ylempiasteisissa kaavoissa (maakuntakaava ja yleiskaava) määriteltyjä alueen
LisätiedotLänsi-Suviniitty (613300) Itä-Suviniitty (613400) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Asemakaavaselostuksen LIITE 2
1 (5) Länsi-Suviniitty (613300) 40. kaupunginosa, Espoon keskus Korttelit 40382 ja 40384, katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 1020/10.02.03/2013 Aluenumero
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotEspoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo
Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa
LisätiedotHelsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,
LisätiedotLeppävaara Lähtökohdat ja tavoitteet
Leppävaara Lähtökohdat ja tavoitteet Asukastilaisuus 19.12.2017 Tilaisuuden kulku Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja, Jouni J. Särkijärvi Leppävaaran keskustan suunnittelussa huomioitavia seikkoja
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall
Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (5) 84 Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma HEL 2016-014135 T 08 00 02 Hankenumero 0855_11 Esitys päätti esittää kaupunginhallitukselle Hernesaaren raitiotien
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotLausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue
Lausunto 1 (13) Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta, Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102
LisätiedotKaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie
Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie Valtion näkökulma Liikenne ja maankäyttö 9.10.2019, johtava asiantuntija/ Helsingin seutu Esityksen sisältö o Vihdintien (seututie
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotRAISION KAUPUNKI MERI-NUORIKKALA 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. KAUPUNGINOSA (NUORIKKALA)
RAISION KAUPUNKI MERI-NUORIKKALA 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. KAUPUNGINOSA (NUORIKKALA) RAISION KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS MAANKÄYTTÖPALVELUT 2.10.2012
LisätiedotKAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen
KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta
LisätiedotEsteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu
Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä
LisätiedotAsuntorakentamista Ojapuistoon
Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 4.9.2014 Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Asuntorakentamista Ojapuistoon Asemakaavamuutos nro
LisätiedotValkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari
Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008
Lisätiedot