EI PILLERI ÄIDIN IKÄVÄÄ PARANNA Opas kristillisen huumehoitokodin perustajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EI PILLERI ÄIDIN IKÄVÄÄ PARANNA Opas kristillisen huumehoitokodin perustajalle"

Transkriptio

1 EI PILLERI ÄIDIN IKÄVÄÄ PARANNA Opas kristillisen huumehoitokodin perustajalle Vesa Mäki Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Mäki, Vesa. Ei pilleri äidin ikävää paranna. Opas kristillisen huumehoitokodin perustajalle. Järvenpää, kevät 2008, 112 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoite on tuottaa käytännöllinen opas järjestöille, jotka suunnittelevat kristillisen huumehoitokodin perustamista Suomeen. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Turun Katulähetys ry: n valitseman työryhmän kanssa. Oppaan viitekehys käsittelee huumausaineongelmaa valtakunnallisella tasolla sekä päihdehuollon suomalaista mallia. Valtakunnallisen tason tarkastelusta siirrytään kuvailemaan Turun kaupungin huumetilannetta ja hoitojärjestelmää. Kirkon ja kristillisten järjestöjen tekemän päihdetyön tutkistelun jälkeen perehdytään hoitofilosofian merkitykseen. Seuraavaksi mielenkiinnon kohteena on kaksi pitkään toiminutta kansainvälistä kristillisen päihdehoitotyön mallia. Nämä ovat Teen Challenge ja Betel. Oppaan aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja analysoitu laadullisesti teemoittelemalla. Teen Challenge-hoitoa koskevat tiedot kerättiin internet-julkaisuista. Haastattelujen kohdejoukoksi valittiin kristillisten päihdejärjestöjen keskusliiton eli Sininauhaliiton jäsenjärjestöjä sekä Betel. Haastateltavaksi valittiin sellaisia järjestöjä, joiden hoitoideologia vastasi Turun Katulähetyksen työryhmän valitsemaa lähestymistapaa. Haastatellut henkilöt olivat päihdehoitokotien perustajia ja toiminnanjohtajia. Haastattelun teemat olivat perustamisprosessi, sijainti ja toimitilat, rahoitus, lainsäädäntö ja juridiset reunaehdot, asiakasvalinta ja henkilökunta, turvallinen arki sekä tulokset, tulevaisuus ja toimintaympäristön muutos. Oppaassa käsitellään haastatteluteemojen lisäksi kristillistä hoitoideologiaa, lääkkeetöntä hoitoa, lääninhallituksen toimilupia sekä yhteisöhoitoa. Huumeisiin liittyvien kuolemantapausten määrä kasvaa edelleen Suomessa. Kansainväliset kristilliset päihdehoitojärjestöt levittäytyvät nopeasti ympäri maailmaa. Samanaikaisesti päihdehaittojen vähentämiseen tähtäävät korvaushoito-ohjelmat nauttivat kasvavaa kannatusta julkiselta sektorilta. Osittain tämän johdosta yhteisöhoitoon ja kristillisyyteen perustuvia hoitopaikkoja uhkaa asiakaspula. Käytännön kokemus päihdehoitotyöstä osoittaa että korvaushoitojärjestelmän laajeneminen johtaa päihteiden sekakäyttäjien määrän lisääntymiseen. Hoitoideologisesti Suomi on ikään kuin vedenjakajalla. Painopisteen siirtyessä korvaushoidon puolelle kristillisten päihdejärjestöjen tulee aktiivisesti rakentaa kunnallisesta rahoituksesta riippumatonta hoitopaikkajärjestelmää. Evankelisluterilaisen kirkon ja muiden kristillisten seurakuntien tulee toimia tiiviissä yhteistyössä olemassa olevien ja uusien päihdejärjestöjen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vertaistukeen ja ammatillisuuteen perustuva hoitokotiverkosto sellaisille päihteiden ongelmakäyttäjille, joita korvaushoitojärjestelmä ei ole tavoittanut tai kyennyt auttamaan riittävästi. Asiasanat: kristillisyys, hoitokodit, lääkkeetön hoito, järjestöt, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Mäki, Vesa A Pill Will Not Replace Mother. A Guide For Founding Christian Drug Care Home. 112 p. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this study is to produce practical information for people and organizations considering or planning to start a Christian drug care home in Finland. This thesis is made in co-operation with Turun Katulähetys ry (Turku Street Mission). The theoretical framework for this thesis firstly deals with contemporary drug problem and the model of intoxicant abuse care in Finland and in the city of Turku. Secondly, the theoretical framework consists of work done among the drug addicted people by the Evangelical Lutheran Church of Finland and the Christian organizations. After the local and national picture, the study is thirdly focuses on two large and successful models of international Christian drug care work, namely Teen Challenge and Betel. These models show how Christian individuals and churches respond to drug problem on global level. The data for this thesis was collected by using theme interview. Founders and operational managers of the Christian care homes were interviewed. The interview consisted of seven themes which were starting process, location and requirements for the facilities, funding, legislation and juridical problems, safe everyday life, clients and personnel, results, changes and future of the drug care field. Teen Challenge treatment model was studied via the internet. A guide based on the interviews was produced as a result of this study. In addition to interview themes, the work deals with such issues as Christian values, philosophy of treatment, non-medical approach, provincial government permissions and community treatment. The number of drug related deaths is on the increase in Finland. Christian drug care work is rapidly expanding internationally and the same vision is inspiring the Finnish Christians. At the same time, the medical approach and harm reduction concept is more and more adopted by politicians and public sector. Even though, the basic idea behind medical replacement treatment may be good, the practical experience shows that it is causing more and more people to become poly drug users and that few people are able to withdraw from it. Other than municipal funding should be developed by Christian organizations unless tidal change from medical to non-medical approach takes place. The Evangelical Lutheran Church of Finland could start a close co-operation with existing and new organizations in order to provide care and hope for the hopeless. Key words: Christian drug care, Christian organizations, non-medical approach, theme interview, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 TÄHTÄIMESSÄ KOKO TALO HUUMAUSAINEONGELMA SUOMESSA Huumeidenkäyttö ja päihdehuollon suomalainen malli Turun huumetilanne ja huumeidenkäyttäjien hoito KRISTILLINEN PÄIHDETYÖ Kirkon päihdetyö Kristillinen päihdekuntoutus järjestöissä Hoitofilosofian merkitys OPINNÄYTETYÖSKENTELYN VAIHEITA KANSAINVÄLINEN KRISTILLINEN HUUMEKUNTOUTUS Teen Challenge Uskoon perustuva työnote Tutkimustuloksia Betel TARVE JA HOITOIDEOLOGIA Hengellisen päihdehoidon tarve Lääkkeettömyys päihdehoidon lähestymistapana LAINSÄÄDÄNTÖ JA JURIDISET REUNAEHDOT Päihdehoitotyön lainsäädännöllinen kehys Hoitotyön oikeudellisia ongelmia RAHOITUS Kilpailutus, markkinointi, verotus ja taloudelliset riskit Tulot - erilaisia rahoitusmahdollisuuksia Omavarainen rahoitus SIJAINTI, TOIMITILAT JA -LUVAT ASIAKKAAT JA HENKILÖKUNTA Asiakkaan hoitoon ohjautuminen Henkilökunta haasteellisessa ihmissuhdetyössä TURVALLINEN ARKI HUUMEKUNTOUTUKSESSA Yhteisöhoito Kokonaisvaltainen kuntoutuksen tarve Arki- ja viikkorytmi Turvallisuus, säännöt ja rangaistukset Hoitosuunnitelma, hoidon kesto ja hoitomotivaatio Jälkihuolto ja läheiset HUUMEHOIDON VAIKUTTAVUUS JA TULEVAISUUS VEDENJAKAJALLA LÄHTEET...109

5 1 TÄHTÄIMESSÄ KOKO TALO On sanottu, ettei hyvä tutkimus tutki ovea eikä oven kahvaa, vaan kahvassa olevaa tahraa. Tämä sanonta ymmärtääkseni korostaa sitä, että hyvä tutkimus pyrkii selvittämään jonkin tarkasti rajatun ilmiön mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi. Huolimatta siitä, että kirjoitin työni perinteisen tutkimusraportin muotoon, opinnäytetyöni lähtökohdat ovat edellä mainittuun sanontaan nähden jossakin määrin päinvastaiset. Tarkoituksena on työelämän määrittämistä lähtökohdista käsin hahmottaa laajaa kokonaiskuvaa kristillisen päihdehoitokodin käytännön perustamistoimista sekä päihdekuntoutustyössä mahdollisesti eteen tulevista haasteista. Luvussa kaksi tämä kuva sijoitetaan suomalaiseen kontekstiin tutustumalla maamme huumausaineongelmaan ja päihdehuollon malliin. Valtakunnalliselta tasolta siirrytään paikallistasolle perehtymällä Turun kaupungin huumetilanteeseen ja sen hoitoon. Luvussa kolme katse käännetään julkiselta sektorilta kolmannelle sektorille kirkon ja kristillisten järjestöjen tekemään päihdetyöhön. Luvussa neljä kuvaan opinnäytetyöskentelyn eri vaiheita. Luvussa viisi mielenkiinnon kohteena on kaksi kansainvälisesti tunnettua ja pitkään toiminutta kristillistä huumehoitomallia. Nämä ovat Yhdysvalloissa New Yorkissa syntyneet Teen Challenge sekä Espanjan Madridista maailmalle lähtenyt Betel. Kansainvälisten hoitomallien välityksellä on mahdollista saada uusia ideoita sekä laajempi kuva kristillisestä huumehoitotyöstä. Niiden työn laajuus, edullisuus ja tuloksellisuus pakottavat kysymään, miten ja missä määrin heidän omaksumansa kristilliset toimintaperiaatteet ovat sovellettavissa suomalaiseen huumekuntoutukseen. Opinnäytetyöskentelyni tarkoitus on toimia taustatyönä huumehoitoyksikön perustamistoimille. Haastattelujen ja muun tiedonhankinnan kautta keräsin tietoa, jonka avulla Turun Katulähetyksen työryhmä voi edetä hoitokodin suunnittelussa. Työn tärkein tavoite on kuvata ja jäsentää kristillisestä päihdetyöstä saatuja kokemuksia päihdehoitokodin perustamiseen ja hoitokotityöhön liittyen. Luvussa viisi esitetyt Beteliä koskevat tiedot sekä lukujen 6 12 tiedot perustuvat tätä opinnäytetyötä varten tehtyihin teemahaastatteluihin sekä joihinkin muihin keskeisiin lähteisiin kuten päihdepalveluiden

6 6 laatusuosituksiin ja päihdelainsäädäntöön. Edellä mainituissa luvuissa lähdeviitteen puuttuminen osoittaa, että tieto perustuu haastatteluun. Voisi sanoa, että työni ei pyri kuvaamaan pelkästään ovea eikä vain yhtä seinää vaan antamaan lukijalle mahdollisuuden vilkaista koko taloa. Tämä lähestymistapa on työn kannalta tarkoituksenmukainen, mutta pakottaa samalla käsittelemään suuren määrän asioita vain pintapuolisesti. Jokaisesta tämän opinnäytetyön alaluvusta voisi epäilemättä tehdä erillisen opinnäytetyönsä.

7 7 2 HUUMAUSAINEONGELMA SUOMESSA 2.1 Huumeidenkäyttö ja päihdehuollon suomalainen malli Kansainvälisen huumetuotannon ja huumekaupan organisoituminen loivat edellytyksiä 1990-luvun toiselle huumeaallolle (Partanen 2002, 23). Se muistuttaa 1960-luvun ensimmäistä huumeaaltoa esimerkiksi siinä, että molemmissa musiikin kansainväliset muotivirtaukset ovat olleet merkittävä tekijä. Toinen huumeaalto on kuitenkin huomattavasti ensimmäistä laajempi ja siihen sisältyy useampia eri huumeita, joiden tarjonnasta vastaa järjestäytynyt kansainvälinen huumerikollisuus. (mt., 25.) Toisen huumeaallon ei arvioida laantuvan samalla tavoin kuin ensimmäisen, joka edusti erillistä protestiluonteista alakulttuuria (Seppälä & Salasuo 2001, 71 75). Vuosien 1995 ja 2001 välisenä aikana huumetilanne paheni Suomessa lähes kaikkien mittarien mukaan. Tuona aikana lisääntyivät kokeilut, ongelmakäyttö, terveyshaitat, sairaudet, kuolemat, rikollisuus ja takavarikot. Vuosien 2001 ja 2006 välisessä kehityksessä on nähtävissä tasaantumisen merkkejä. Huumausainekuolemien määrä on kuitenkin edelleen selvästi noussut vuoden 2001 tasosta. (Rönkä & Virtanen (toim.) Perälä & Vihmo 2007, 3.) Vuonna 2001 huumausaineet liittyivät 152 ihmisen ja vuonna 2006 jo 183 ihmisen kuolemaan ruumiinavauksissa tehtyjen ainelöydösten perusteella. Kannabista löydettiin 99 tapauksessa, amfetamiinia 64 tapauksessa ja eri opiaatteja 30 tapauksessa. Bubrenorfiinin päihdekäyttö todettiin 88 tapauksessa. (mt., ) Huumausainekuolemien aiheuttaja on 2000-luvulla ollut yhä useammin bubrenorfiini, jonka uhrit ovat pääasiassa olleet nuoria (mt., 2). Huumausaineiden aiheuttama sairastavuus lisääntyi vuoden 1991 noin 300 tapauksesta vuonna 2000 terveydenhuollossa rekisteröityihin yli 2200 tapaukseen. Samalla aikavälillä huumerikoksista epäiltyjen määrä kasvoi vajaasta 2000 henkilöstä lähes henkilöön (Hakkarainen 2002, ). Vuoden 2006 väestökyselyn mukaan vuotiaista joskus kannabista kokeilleiden osuus oli 13 %. Määrä on 3 % korkeampi kuin vuonna Huumausaineiden ongelmakäyttäjien määrää arvioidaan Suomessa amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjien määrällä, joka oli vuonna 2005, mikä tarkoittaa 0,5 0,7 % kaikista suomalaisista vuotiaista. Eniten ongelmakäyttäjiä oli vuotiaiden ikäryh-

8 8 mässä. Lähes 80 % ongelmakäyttäjistä oli amfetamiinin käyttäjiä ja miesten osuus oli myös lähes 80 %, (Rönkä & Virtanen (toim.) Perälä & Vihmo 2007, 2.) Jopa 90 % miesvangeista on jokin päihderiippuvuus ja 65 % naisvangeista huumeriippuvuus (mt., 5). Opioidiriippuvaisia henkilöitä arvioitiin vuonna 2005 olevan koko Suomessa Vuoden 2008 alussa opioidikorvaushoidon piirissä oli noin 1000 henkeä. (STM muistio 2008, 1.) Vuonna 2005 valtio ja kunnat käyttivät huumeongelman hoitoon rahaa yhteensä 180 miljoonaa euroa, josta haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito oli noin 70 %. Ennaltaehkäisevään työhön ja hoitotyöhön käytettiin siis selvästi vähemmän julkisen sektorin varoja. (Rönkä & Virtanen (toim.) Perälä & Vihmo 2007, 2.) Hoitoon hakeutuneiden ensisijaisia päihteitä olivat kannabis, opiaatit, stimulantit, alkoholi ja huumeiden sekakäyttö. Bubrenorfiini on eniten lisääntynyt hoitoon hakeutuneiden päähuumeena. Myös gamman ja lakan käyttö on lisääntynyt. Hoitojaksot päihdehoitolaitoksissa ovat pidentyneet, mikä kertoo huonokuntoisemmista asiakkaista ja aineiden sekakäytöstä. Hoidon saatavuus ja jonotusajat vaihtelevat paikkakunnittain. (mt., 4.) Vuonna 2006 huumehoidon asiakkaista 62 % oli työttömiä ja 11 % asunnottomia (mt., 5). Suomessa päihdehoidon piiriin hakeutuneista suuri enemmistö on ollut ensisijaisesti alkoholin käyttäjiä tai lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjiä. Päihdehuollon hoitomallit ja -menetelmät ovat suurelta osin kehittyneet heidän tarpeisiinsa ja niiden on arveltu soveltuvan myös huumeriippuvuuksien käsittelyyn. Menneinä vuosikymmeninä suomalaista päihdehuoltojärjestelmää on pidetty jopa kansainvälisesti ainutlaatuisena sen eilääkinnällisestä lähestymistavasta johtuen luvulla huumeiden käyttäjien osuus hoitoon hakeutuneista alkoi hitaasti kasvaa. Samalla alettiin kehitellä huumeriippuvuuden hoitoon tarkoitettuja lääkepainotteisia hoitomalleja, jotka haastoivat perinteiset lääkkeettömät hoitomallit. Osittain taloudellisen laman seurauksena huumeongelmaisten tarvitsema kuntouttava hoito jäi usein toteutumatta, kuva huumehoidosta alkoi kaventua ja päihdeongelmaisten sosiaaliset pulmat alettiin määritellä lääketieteellisten käsitteiden avulla. (Murto 2002, , 172.) 2000-luvulle tultaessa yhteisöhoidon ja lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen puolustajia ja päihdeongelman sosiaalisen ulottuvuuden korostajia kuunneltiin julkisuudessa selvästi

9 9 vähemmän kuin lääkehoidon edustajia. Psykososiaalisista hoidoista on tehty huomattavasti vähemmän tutkimuksia kuin lääkehoidoista. Lääkehoitotutkimuksissa aineisto on ollut usein valikoitua eli ainoastaan lääkekorvaushoidossa olevia henkilöitä. Lisäksi lääkehoitojen tehoon on kohdistunut epärealistisia odotuksia. Median välittämän lääkemyönteisen kuvan seurauksena on alettu uskoa, ettei huumeriippuvuudesta voi päästä irti ilman korvaavaa lääkitystä. Samalla on unohdettu hoitokokemuksiin perustuva fakta, ettei hoitoprosessin kriittisin kohta ole huumeista irti pääseminen vaan aineista irti pysyminen. Irti pysymisen kannalta oleellinen kuntoutustehtävä on huumeidenkäyttäjän elämäntapoihin, elämän olosuhteisiin ja sosiaalisiin verkostoihin vaikuttaminen. Suomalaisen ei-medisiinisen hoitomallin säilyminen päihdeongelman määrittelijänä ja käsittelijänä edellyttää sen arvo- ja tietopohjan täsmentämistä sekä tiedonkeruu- ja analyysivälineiden terävöittämistä. (Murto 2002, ) Suomessa huumehoitopalveluita järjestävät julkisen sektorin lisäksi sekä yksityinen että kolmas sektori. Tämän pirstaleisuuden myönteinen puoli on mahdollisuus monipuolisten ja yksilöllisten palveluiden tuottamiseen. Järjestelmän heikkous on puolestaan huumehoitoon hakeutumisen hankaluus. Myös pitkäjänteisiä, tuloksellisia hoitopolkuja on hankala toteuttaa. Huumetyön kentässä esiintyvät ristiriitaiset mielipiteet erilaisten huumehoitomuotojen toimivuudesta ovat hidastaneet päihdepalvelujärjestelmän kehittymistä. Järjestöillä on Suomessa pitkät perinteet huumetyön tekijöinä ja uusien työmenetelmien kehittäjinä. Järjestöt kykenevät julkista sektoria nopeammin ja joustavammin vastaamaan monimuotoistuvan huumekentän haasteisiin. (Järjestöjen huumausaineohjelma , 4, 8.) Päihdepalveluita järjestetään sekä yleispalveluissa, kuten sairaalassa, terveyskeskuksessa ja sosiaalitoimistossa, että erityispalveluissa, kuten A-klinikoilla, päiväkeskuksissa ja kuntoutuslaitoksissa. Päihdepalvelut voidaan jakaa myös avo-, välimuotoisiin ja laitospalveluihin. Vielä kolmanneksi päihdepalveluiden voidaan katsoa edustavan primääri-, sekundääri- tai tertiääripreventiota. Päihdehaittojen ehkäisy perustasolla on primääripreventiota. Asiakaskohtainen ehkäisevä ja kohtaava työ sekä varhainen toteaminen ovat sekundääriprevention toimia. Korjaavat työmuodot, kuten hoito ja kuntoutus, ovat tertiääripreventiota. (Niemelä 2002, )

10 Turun huumetilanne ja huumeidenkäyttäjien hoito Turussa käytetään paljon päihteitä. Taustasyitä runsaaseen päihteidenkäyttöön ovat kaupungin suuri koko, satamakaupunkisijainti, opiskelijakaupunkiluonne ja väestörakenne sekä runsas ravintolatarjonta, erilaiset kesäfestivaalit ja kaupunkitapahtumat. Vuonna 2006 huumausaineisiin liittyviä puheenaiheita olivat heroiinin pelätty paluu katukauppaan sekä gamman ja alkoholin vaaralliset yhteisvaikutukset. On huomattu, että virallisia huumausainetilastoja ajankohtaisempaa tietoa huumetilanteesta saadaan huumeidenkäyttäjiä kohtaavilta hoitotyöntekijöiltä. (Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006, 1.) Vuonna 2005 noin 7,5 % turkulaisista 8. ja 9. luokan oppilaista kertoi kouluterveyskyselyssä kokeilleensa ainakin kerran jotakin laitonta huumetta. Koko maan vastaava prosenttiluku oli vajaat puoli prosenttia alhaisempi. Huumekokeilut ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Valtakunnallisesti 8.- ja 9.- luokkalaisten huumekokeilut ovat laskeneet noin 2 % vuosituhannen vaihteesta. Turkulaisten vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöön liittyvät sairaalahoitojaksot olivat vuonna 2005 lähes puolet yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin. (Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006, 3,5.) Vuonna 1998 Turussa todettiin 8 huumemyrkytyskuolemaa ja vuonna 1999 huumemyrkytykseen kuoli 11 henkeä, joista yhdeksän oli alle 25-vuotiaita. Vuosina huumemyrkytyskuolemia oli Turussa vuosittain vain yksi tai ei yhtään. Huumeisiin liittyviä kuolemantapauksia oli edellä mainittuina vuosina kuitenkin huomattavasti useampia. Kesäkuussa 1999 Turun Sanomat kertoi, että alkuvuoden aikana jo 17 ihmistä oli kuollut kaupungissa huumeisiin, erityisesti heroiiniin. (Hakkarainen 2002, ) Turun kaupungin päihdetyön koordinoinnista vastaa päihdetyön yhteistyöryhmä, jonka jäsenet koostuvat eri hallintokuntien päihdeasioista vastaavista virkamiehistä. Ryhmän toiminta painottuu ehkäisevään päihdetyöhön, Turun kaupungin päihdeohjelman seurantaan ja yhteistyön kehittämiseen. Aikaisemmin ryhmä toimi päihdetyön johtoryhmän nimellä ja sen keskeinen tehtävä oli päihteiden käyttäjien hoito- ja kuntoutusverkoston rakentaminen ja hoitopolkujen kehittäminen. Vuonna 2006 ryhmä kokoontui kaksi kertaa ja sen nimeksi muutettiin päihdetyön yhteistyöryhmä. Uusi nimi kuvaa paremmin

11 11 ryhmän toimintaa muuttuneessa tilanteessa. (Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006, 6 7.) Turun kaupungin päihdeohjelman painopiste on lapset ja nuoret, joiden tervettä ja päihteetöntä kasvua ja kehitystä pyritään edistämään. Vahvasti Turkustrategiaan nivoutuva päihdeohjelma linjaa päihdetyön suuntaviivoja paikallistasolla ja korostaa ehkäisevää päihdetyötä. Huumeiden osalta tärkeää on lasten ja nuorten huumekokeilujen vähentäminen, koulujen huumeettomuus, huumeiden käytön varhainen tunnistaminen ja tehokas puuttuminen, matalan kynnyksen huumehoito ja laadukkaan huumekuntoutuksen riittävyys. Ohjelman visio on Turku, jossa lasten ja nuorten elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia edistetään luomalla turvallinen fyysinen ja henkinen elinympäristö, tukemalla perheitä näiden ohjatessa nuoriaan ottamaan vastuu omasta elämästään sekä tarjoamalla heille monipuolisia ja kehittäviä vaihtoehtoja ja harrastusmahdollisuuksia päihteiden käytön sijaan. (Turun kaupungin päihdeohjelma , 2 3, 6.) Alaikäisten päihdepalveluihin kuuluu ennaltaehkäisy, kokeiluihin ja varhaiseen käyttöön puuttuminen sekä ongelma- ja riippuvuuskäyttöön puuttuminen. Aikuisten päihdepalvelut kattavat riskikäyttäjien havaitsemisen, avohoitoyksiköt, katkaisu- ja kuntoutushoidot, asumispalvelut sekä haittojen vähentämisen. (Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006, 7 9.) Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekevät opetus-, nuoriso- ja terveystoimi sekä noin 30 yhdistystä, jotka saavat työhön avustuksia eri lautakunnilta ja kaupunginhallitukselta. (mt., 15). Päihteiden käyttäjien hoito jakautuu Turussa sosiaalitoimen ja terveystoimen sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kesken. Sosiaalitoimi toteuttaa päihteiden käyttäjien hoidon neljässä omassa päihdehuollon yksikössään sekä ostopalveluina. Ostopalveluina hankitaan asumispalveluja, polikliinista päihdehoitoa, katkaisuhoitoa, kuntoutushoitoa sekä tuettua asumista kuntoutushoidosta palaaville. Asumispalveluiden tuottajat vuonna 2006 olivat Turun Katulähetys ry, Turvatupa ry ja Pelastusarmeijan säätiö, jotka ylläpitivät neljää hoitokotia. (Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006, 18.) Polikliiniset päihdepalvelut ja katkaisuhoitopalvelut hankittiin vuonna 2006 Turun A-klinikkatoimelta, joka ylläpiti Turun A- klinikkaa, Turun nuorisoasemaa, katkaisuhoitoasemaa ja nuorten hoitoyhteisöä. Katkaisuhoitoasema eli KATKO on yli 18-vuotiaille päihdekierteen katkaisuun ja vieroi-

12 12 tusoireiden hoitoon tarkoitettu palvelulaitos. Nuorten hoitoyhteisö eli NUOHO oli vuotiaille tarkoitettu lääkkeetön katkaisuhoitopaikka. (mt., 20.) Nuorten hoitoyhteisö lakkautettiin vuoden 2007 lopussa, koska lääkkeettömälle hoidolle ei ollut riittävästi kysyntää nuorten päihdeongelman luonteen muutoksen vuoksi. Toiminnan alkuvuosina hoitoon hakeutui enimmäkseen alaikäisiä nuoria huumeiden kokeilijoita. Nykyään hoitoon hakeutuu enemmän nuoria aikuisia, joilla on takanaan jo vuosien huumeiden käyttö. (Turun A-klinikkatoimi 2008.) Huumehoitotyön kentällä NUOHO: n työtä arvostettiin suuresti. Turussa selkeesti paras paikka on lopetettu.. NUOHO.. lääkkeetön katko. Sinne kaivattaisiin toista NUOHOA.. sinne henkilökunnalle muodostui sellainen oma ammattitaitonsa nuorten kohtaamiseen.. kun ei ollut lääkettä niin oli empatiaa.. ne pärjäs niitten nuorten kanssa.. NUOHO: stä karsiutui pois ne, joille olisi tullut vaikeita somaattisia vieroitusoireita lääkkeettömässä hoidossa. (Seppo Helle, henkilökohtainen tiedonanto ) Maksusitoumuksella Turun ulkopuolelta ostettujen kuntoutushoitojen määrärahat ovat kolminkertaistuneet vuosien välisenä aikana. Samalla aikavälillä kuntoutettavien määrä on kasvanut 67 henkilöstä 102 henkilöön. Vuonna 2006 keskimääräinen kuntoutusaika oli kaksi kuukautta. Huumekuntoutuksen hoitoajat ovat 3 6 kuukauden pituisia, ellei kuntoutus jostain syystä keskeydy. Turun kaupungin vuonna 2006 eniten käyttämät yksiköt olivat Järvenpään sosiaalisairaala, Kankaanpään A-koti, Villa Hockey, Kitkakoti ky, Kalliola, Koivulehto, hoitokoti Tuhkimo ja Pyhäntähoito. Luolavuoren kaupunginosassa sijaitseva 10-paikkainen Luotsi-talo toimi puolimatkantalona kuntoutushoidosta palaaville henkilöille. (Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006, 22.) Terveystoimen alaisuudessa toimii päihdepsykiatrian yksikkö, terveysneuvontapiste Milli, Nuorten selviämisasema sekä lasten ja nuorten päihdepoliklinikka. Päihdepsykiatrian yksikköön kuuluu päihdepsykiatrian poliklinikka, päihdepsykiatrian osasto A3 ja korvaushoitopoliklinikka. Muita huumeidenkäyttäjien hoitoyksikköjä ovat lasten ja nuorten psykiatriset työryhmät, TYKS ja ensikoti Pinja (Huumeidenkäyttäjien hoitoonohjauskäytännöt Turussa 2002, 22 23, 26). Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän päihde- ja kriminaalityö kohtasi vuonna 2006 noin 500 turkulaista (Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006, 28).

13 13 Turun päihdehuollon johtoryhmä julkaisi vuonna 2002 oppaan huumeidenkäyttäjien hoitoonohjauskäytännöistä. Oppaan tarkoitus on selkiyttää käytäntöjä. Se on tarkoitettu päihteidenkäyttäjien kanssa työskentelevien viranomaisten ja muiden toimijoiden työvälineeksi. Opasta uusitaan kevään 2008 aikana (Niina Lindström, henkilökohtainen tiedonanto ). Turussa huumeiden käyttäjien hoito on porrastettu viiteen vaiheeseen siten, että eilääkkeelliset opioidittomat vieroitushoidot ovat aina ensisijaisia nuorten ja huumeita vasta lyhyen aikaa käyttäneiden kohdalla. Ensimmäisen vaiheen menetelmiä ovat yhteisöhoito, erilaiset psykoterapeuttiset hoidot ja rentoutusmenetelmät. Toinen vaihe on eiopioidillinen lääkkeellinen hoito, joka toteutetaan yleensä suljetussa osastohoidossa laskevin lääkeannoksin. Kolmas vaihe on osittain osastohoitona ja osittain avohoitona toteutettava alle kuukauden opioidivieroitushoito. Turussa on rajattu bubrenorfiinin hoidollinen käyttö alle kuukauden vieroitukseen huomattavan väärinkäyttöriskin vuoksi. Alaikäisille kolmas vaihe on viimeinen kyseeseen tuleva hoitovaihe. Neljäs vaihe on yli kaksi kuukautta kestävä opioidikorvaushoito, jota jatketaan niin kauan kuin kuntoutettava haluaa. Viides vaihe on opioidiylläpitohoito ilman kuntoutussuunnitelmaa. Ylläpitohoitoon siirrytään vain, mikäli kuntoutettava ei pääse irti huumeista hoidoista huolimatta. Vaiheesta toiseen siirrytään vasta sitten kun edellinen vaihe on riittävään kliiniseen näyttöön perustuen todettu tehottomaksi. (Huumeidenkäyttäjien hoitoonohjauskäytännöt Turussa 2002, 9 10,13.) Potilaan kulkuun hoitoketjussa vaikuttaa huumeriippuvuuden laadun lisäksi ikä, mahdollisten psyykkisten häiriöiden vaikeus ja erityistilanteet, kuten vankeus, HIV tai raskaus. Hoitopaikan valintaa ohjaa esimerkiksi se, ettei stimulanttien, kuten amfetamiinin ja kokaiinin, aiheuttamaan riippuvuuteen tunneta korvaavaa lääkitystä. Amfetamiiniriippuvaisille ei myöskään tule aineenkäytön lopetuksen yhteydessä huomattavia somaattisia vieroitusoireita, joten heitä voidaan auttaa tukea antavalla hoitosuhteella ja pitkällä psykososiaalisella kuntoutuksella. (Huumeidenkäyttäjien hoitoonohjauskäytännöt Turussa 2002, 9.)

14 14 3 KRISTILLINEN PÄIHDETYÖ 3.1 Kirkon päihdetyö Evankelisluterilaisen kirkon piirissä on noin sata pää- tai sivutoimista päihde- ja kriminaalityöntekijää. Osa kirkon muusta henkilöstöstä kohtaa päihdeongelmaisia oman työnsä kautta. Kirkon toimintatilastojen mukaan vuonna 1997 päihdetyön ryhmiä oli eri seurakunnissa 212 ja niissä oli 1956 osanottajaa. (Niemelä 1999, 166.) Kristillinen päihdetyö ulottuu seurakuntakenttää laajemmalle. Kristillinen arvopohja yhdistää myös monia päihdealan kolmannen sektorin toimijoita. Tämän strategian tarkoituksena onkin sanoittaa seurakunnille ja kristillisille järjestöille yhteisiä tavoitteita ja linjauksia päihdetyön painotusten asettamiseksi. (Kirkon päihdetyön strategia 2005, 3.) Suomen evankelisluterilaisen kirkon päihdetyön strategia ottaa kantaa kirkon ja päihteiden väliseen yhteyteen, päihdehaittojen ehkäisyyn ja niiden hoitoon, seurakuntien ja järjestöjen päihdetyön laajuuteen sekä kirkon päihdetyön haasteisiin. Strategiassa todetaan että on tärkeää, että kirkko pitää esillä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden lisäksi hengellisyyden merkitystä päihdeongelmista vapautumisessa (Kirkon päihdetyön strategia, 4). Vastoin uusliberalismin opetusta ihmisen arvo ei riipu hänen suorituksistaan, laadustaan, asemastaan tai hyödyllisyydestään. Ihmisarvo on kaikille sama ja se määrittyy Jumalan luomistyöstä ja pelastustyöstä käsin. Yhteisöllisyyden puutteesta johtuva sosiaalinen eristyneisyys johtaa henkiseen kodittomuuteen. Tällä maaperällä päihteiden käyttö sekä rikollisuus kasvavat. (Kirkon päihdetyön strategia, 4 5.) Evankeliumi on sanoma osallisuudesta, vieraantuneen ja syrjäytyneen ihmisen mahdollisuudesta päästä osalliseksi Jumalan valtakunnasta ja sen avaamasta uudesta ihmisyydestä. Kirkon tarkoitus ja olemassaolon oikeutus on yksinomaan siinä, että se kutsuu ja liittää ihmisiä Jumalan armon osallisuuteen ja siihen perustuvaan keskinäiseen elämänyhteyteen ja jakamiseen. (Kirkon päihdetyön strategia, 6.) Kristillisen päihdetyön lähtökohtana on ihmisen ainutkertaisen arvoin tunnustaminen. Työn tarkoituksena on auttaa ihmistä elämänsä tarkoituksen etsinnässä ja ratkaista syyl-

15 15 lisyyden ongelma. Kirkon rooli päihdehaittojen ehkäisyssä ja hoidossa on siinä, että se pitää esillä armon sanomaa ja toivon näkökulmaa kaikissa olosuhteissa. (Kirkon päihdetyön strategia, 6.) Ehkäisevässä päihdetyössä, josta aikaisemmin käytettiin nimitystä raittiustyö, kirkolla on tärkeä rooli toimia arvovaikuttajana, koska sillä on laaja kosketuspinta suomalaisiin (Kirkon päihdetyön strategia, 6). Ehkäisevän päihdetyön tärkein ulottuvuus on siinä, että kirkko auttaa yksilöitä ja yhteisöjä arjessa selviytymisessä ja vaikuttaa päihteetöntä elämää tukevien rakenteiden syntymiseksi. Päihdehaittojen ehkäisyn tulisi läpäistä kaikki kirkon toiminta. (Kirkon päihdetyön strategia, 7 8.) Päihderiippuvuudesta toipuminen on kärsivällisyyttä ja toisten tukea vaativa prosessi. Myös riippuvaisen henkilön perheenjäsenet ja muut lähipiirissä elävät tarvitsevat tukea. Riippuvuudella on taipumus siirtyä seuraavalle sukupolvelle ja tämän ketjun katkaiseminen on yksi päihdehoitotyön suurimpia haasteita. Päihderiippuvuus voi korvata psyykkisen, hengellisen ja sosiaalisen työn elämänhallinnan ylläpitämisessä ja estää mielekkäämpien kokemusten etsimisen. Päihdehoidon tavoitteena ei siksi ole pelkästään kuntoutus vaan kokonaisvaltainen parantuminen. Päihteettömän elämän aloittaminen vaatii identiteetin uudelleen rakentamista, mihin evankeliumin sanoma antaa mahdollisuuden. (Kirkon päihdetyön strategia, 9 10.) Evankelisluterilaiset seurakunnat tekevät laajaa päihdetyötä. Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyön yksikkö (KDY) vastaa seurakunnallisen päihdetyön koordinaatiosta. Ennaltaehkäisevän päihdetyön ja varhaisen puuttumisen alueella kirkon kasvatus ja nuorisotyön yksiköllä (KKN) on merkityksellinen tehtävä. Seurakuntien erityisnuorisotyö tekee etsivää, kohtaavaa ja korjaavaa päihdetyötä. Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksissa ja ennaltaehkäisevässä aviopari- ja perhetyössä alkoholiongelma on yksi vakavimmista pahoinvoinnin oireista. Diakoniatyössä kirkon päihdetyön tehtävänä ei nähdä kuntoutuspalveluiden tai taloudellisen avun tarjoamista. Diakoniatyön tehtävänä on toimia asianajajina näiden etuuksien saamiseksi ja tuoda esille sitä hätää ja avun tarvetta, mitä diakoniatyössä kohdataan. Yleisen seurakuntatyön lisäksi päihdetyö on erillinen seurakuntien ja seurakuntayhtymien työmuoto sekä useiden kristillisten järjestöjen toimiala. (Kirkon päihdetyön strategia, 11.)

16 16 Kristillisen päihdetyön avohuollon palveluita on laaja kirjo. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset ryhmät, leirit, piirit ja kerhot, katkaisu- ja talkooleirit, retket, teetuvat, katulähetystoiminta, nuorisokahvilat, päiväkeskukset, asuntovälitys ja normaaliasumisen mahdollistaminen. Ryhmistä osa toimii AA-periaatteiden ja osa selkeästi kristillisen toipumistyön periaatteiden pohjalta. (Kirkon päihdetyön strategia, 11.) Kristillisen päihdehuollon niin sanottuja välimuotoisia palveluja ovat tukiasuntotoiminta, palveluasumisyksiköt, tuetun itsenäisen asumisen ja päiväkeskustoiminnan yhdistelmät, huoltokodit ja vastaanottoyksiköt. Laitosmaista päihdetyötä tehdään hoitokodeissa ja kuntoutusyksiköissä. Erityiskuntoutusta tapahtuu työllistämisprojekteissa sekä suojatyöyksiköissä. (Kirkon päihdetyön strategia, 12.) Päihdetyössä on nähtävissä julkisen vallan roolin kapeneminen ja järjestökentän roolin kasvu. Kristillistä päihdetyötä tekevät järjestöt ovat järjestäytyneet Sininauhaliiton kautta. Ruotsinkielisen kristillisen päihdetyön yhteistoimintajärjestönä toimii Kran. Katulähetysliiton jäsenjärjestöt tekevät päihdetyötä. Muita suurempia kristillisen päihdetyön toimijoita ovat Pelastusarmeija, diakonissalaitokset, diakoniasäätiöt, Setlementtiliike ja Valkonauhaliitto. Kirkkopalvelut ry:n alainen Tyynelän kehittämiskeskus Pieksämäellä toimii kirkon päihdetyön valtakunnallisena kehittämiskeskuksena. Kirkon Ulkomaanavun tukemiin työmuotoihin kuuluu myös ehkäisevä ja korjaava päihdetyö. (Kirkon päihdetyön strategia, ) Kirkon ja seurakuntien päihdetyö on löytämässä vuoropuhelun kristillisten päihdejärjestöjen kanssa. Kirkon ja seurakuntien työ on merkityksellistä ja kirkko antaa julistuksellaan vahvan tuen myös kristillisille päihdejärjestöille. (Valkoniemi 2006, 40.) 3.2 Kristillinen päihdekuntoutus järjestöissä Ismo Valkoniemi tutki kahdeksankymmenen Suomessa toimivan kristillistä päihdetyötä tekevän järjestön julkaisemia materiaaleja, esitteitä ja internet-sivuja sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen alkuperäinen tutkimusjoukko oli 100 järjestöä, mutta 20 järjestön osalta selvittelyä ei voitu jatkaa julkaistun materiaalin puuttuessa. Valkoniemi tuli siihen tulokseen että 2000-luvulla arjen kristillisyys toteutuu selkeästi 50 % kristillistä

17 17 päihdetyötä tekevien järjestöjen toiminnassa. Kristillisyys näkyy erilaisina hengellisinä tilaisuuksina, kristillisenä arvoperustana, käsityksenä uskon muuttavasta voimasta, evankeliumia julistavana, sielunhoitoa tarjoavana, yhteistyötä kristillisten seurakuntien kanssa tekevänä ja kansalaisia lähimmäisten tukemiseen aktivoivana. Niillä järjestöillä, joiden kristillisyys näkyy vain yhtenä merkintänä säännöissä, ammatillinen työote ja osaamisen korostaminen ovat keskeinen osa aineistoa. Jako ei ole mustavalkoinen. Tähän välille sijoittuu selkeästi joitakin järjestöjä, joiden ammatillisen työotteen lisäksi korostetaan selkeästi kristillisyyden läsnäoloa yhteisön elämässä. (Valkoniemi 2006, 29, 40.) Jorma Niemelä tutki kaikkia sellaisia suomalaisia kristillisiä päihdehuollon kuntoutusyksikköjä, joiden tavoitteena on antaa pidempiaikaista hoito- ja kuntoutustoimintaa ja jotka käyttävät toiminnastaan käsitteitä hoito ja kuntoutus (Niemelä 1999, 169). Nämä ehdot täyttäviä yksikköjä oli tutkimuksen tekemisen aikaan yhteensä 24, josta rajattiin pois niin sanotut välivaiheen yksiköt, jotka eivät katsoneet tarjoavansa pitempiaikaista kuntoutusta tutkimuksen tarkoittamassa mielessä. Toiseksi pois rajautuivat ne yksiköt, jotka olivat ennalta valinneet jonkin toisen maailmankatsomuksellisen hoitoideologian kristillisyyden lisäksi. Näitä olivat AA-perustaiset, niin sanottuun Minnesota-malliin tukeutuvat yksiköt. Kolmanneksi tutkimusjoukosta rajattiin pois voimakkaassa muutosvaiheessa olevat yksiköt. Näiden rajausten jälkeen lopullinen tutkimusjoukko käsitti yhteensä 19 eri yksikköä. (mt., ) Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa Niemelä tyypitteli 19 yksikön tutkimusjoukon nelikenttään ja antoi kullekin tyyppiluokalle sitä kuvaavan nimen. Näin kristillisen päihdehoidon erilaisiksi toteutusmalleiksi saatiin elämänkatsomus-, palvelu-, yhdistelmä- ja ammatillinen malli. Elämänkatsomusmalli kuvasi parhaiten yhdeksää, palvelumalli neljää, yhdistelmämalli kolmea ja ammatillinen malli kolmea tutkimusjoukon yksikköä. (Niemelä 1999, 194.) Seuraavaksi tutkija tutustui tarkemmin neljään tyyppiyksikköön havainnoimalla ja haastattelemalla henkilökuntaa ja asiakkaita paikan päällä sekä läpikäymällä hoitoon liittyviä dokumentteja (Niemelä 1999, ). Niemelä antoi tutkimilleen paikoille kuvitteelliset nimet. Elämänkatsomusmalli nimettiin Uskolaksi, palvelumalli Palvelulaksi, yhdistelmämalli Eheäläksi ja ammatillinen malli Kuntoutulaksi. (Niemelä 1999, 194.)

18 18 Elämänkatsomusmallissa pääasiallisena tavoitteena on uskonnollinen auttaminen ja menetelmänä elämäntavallinen lähestyminen. Siihen liittyy henkilökunnan selkeämpi vakaumuksellisuus ja omakohtainen sitoutuminen raittiuteen uskonnollisista tai esimerkillisistä syistä. Henkilökunnan parissa on jossain määrin enemmän henkilökohtaista kokemusta päihdeongelmista ja niistä toipumisesta. Toipuneilla on merkittävä osuus hoitoyhteisöjen luomisessa, vaikka omakohtainen toipuminen ei olekaan välttämätön ehto yhteisöjen muodostamiselle. Elämänkatsomusmallissa keskusteluja ei ole ajoitettu tiettyihin vastaanottoaikoihin. Toimintaan liittyy kodinomaisuus, yhdessä eläminen ja tietty tasa-arvoisuus, yhteinen kilvoittelu. Perustana ja tavoitteena on pyrkimys yhteiseen kristilliseen elämänkatsomukseen, josta käsin päihteetön elämä voi alkaa. (Niemelä 1999, 195.) Uskolassa uskonnollisen auttamisen sivutuotteena nähdään erilaisten elämänongelmien ratkeaminen. Uskonnollisella muutoksella on arvoa, vaikka elämänongelmat eivät ratkeaisikaan heti. Fyysinen tilaratkaisu muistuttaa kristittyä kotia. Uskonnollista toimintaa, johon edellytetään kaikkien osallistumista, on kolmannes yksikön tarjoamasta intensiiviajasta. Samalla uskonnollisuus läpäisee yhteisön elämää kaikessa toiminnassa. Yhteisön toiminta tarjoaa runsaasti uskonnollisia osallistumismahdollisuuksia, joiden käyttöön asiakkaat ovat motivoituneita jatkossakin. (Niemelä 1999, 226.) Toinen kulmakivi Uskolan hoidossa on elämää ja sen rytmiä normalisoiva työ, jonka kautta pyritään palauttamaan asiakkaan omanarvontuntoa. Alkoholi- tai huumeongelma nähdään yksittäisinä seurausongelmina, jotka johtuvat elämän perusongelmasta. Elämän perusongelma ratkeaa Jumalan löytämisellä ja siksi tarkastelukulmaa pyritään siirtämään yksittäisistä seurauksista elämän perusongelman ratkaisuun korostamalla uskoa, toivoa ja rakkautta. (Niemelä 1999, 226.) Palvelumallissa uskonnollinen auttaminen ei ole ensisijaista. Pääasiallinen tavoite on lähimmäisen auttaminen tämän päihde- ja elämänongelmissa kristilliseltä pohjalta. Menetelmänä on elämänkatsomusmallin tapaan elämäntavallinen lähestyminen. Yksiköissä ei ole systemaattista hoitoa tai terapiaa välttämättä lainkaan vaan peruspalveluita tarjoamalla luodaan perustaa omaehtoiselle kuntoutumiselle. Henkilökunnalle ei aseteta vakaumusedellytystä eikä elämäntapakriteeriä esimerkiksi alkoholin käytön suhteen. (Niemelä 1999, 194.)

19 19 Palvelulan fyysinen tilaratkaisu kuvastaa tehokasta asumispalveluiden tuotantoa ja henkilökunta arjen ja sen peruspalveluiden sujumista. Elämänongelmia ja arjen sujumista tulkitaan maallikkokehyksestä käsin. Uskonnollinen tarjonta on suunnattu vain asiasta kiinnostuneille ja sitä on viikko-ohjelmassa vähemmän kuin kaikissa muissa toteutusmalleissa. Kuitenkin osa henkilökunnasta pyrkii hengellisiin keskusteluihin asiakaskunnan kanssa. (Niemelä 1999, ) Yhdistelmämallissa työn keskeisenä tavoitteena on uskonnollinen auttaminen ja menetelmällisenä lähestymistapana on ammatillisuus. Juuri uskonnollisen auttamisen tavoite erottaa yhdistelmämallin ammatillisesta mallista. Yksikön tavoitteena on elämän eheys sekä uskonnollisesti että terapeuttisesti. (Niemelä 1999, 195.) Eheälässä asioiden käsittely voi tapahtua terapeuttisena, uskonnollisena tai terapeuttisuskonnollisena tapahtumana. Fyysinen tilaratkaisu viittaa kyläyhteisön idylliin ja yhteisökasvatukselliseen hoitoyhteisön toimintaan. Sekä terapeuttisesta että uskonnollisesta tarjonnasta vastaa uskovainen koulutuksellisen pätevyyden hankkinut henkilökunta. Päiväohjelmassa uskonnollinen tarjonta näkyy uskonnollisina tapahtumina ja rituaaleina. Se näkyy myös viittauksina terapeuttisessa hoito-ohjelmassa, mikä mahdollistaa uskonnollisen puolen syventämisen niiden kanssa, jotka ilmaisevat kiinnostusta pohtia hengellisiä kysymyksiä. Työssä käytetään rinnakkain terapeuttista ja uskonnollista viitekehystä. Sosiaalityötä ja terveydenhuoltoa varten on alan koulutuksen omaavat henkilöt, jotka käyttävät asioiden hoidossa omia tulkintakehyksiään. (Niemelä 1999, 242.) Ammatillisessa mallissa työn tavoitteena on päihdeongelmassa tai elämänlaadun parantamisessa auttaminen ja menetelmänä ammatillinen lähestyminen. Henkilökunnalta vaaditaan ammattipätevyyttä, mutta ei välttämättä vakaumuksellisuutta tai raittiutta. Hoito on systemaattista ja voi perustua useisiin eri hoitoideologisiin lähtökohtiin. (Niemelä 1999, 195.) Kuntoutula haluaa ottaa huomioon koko ihmisen ja tarjoaa siksi myös uskonnollista palvelua. Hoitoyhteisön arkeen liittyy kuitenkin vain vähän uskonnollista tarjontaa. Fyysinen tilaratkaisu ilmentää laitosmaisuutta ja terapiapalveluiden tehokasta tuotantoa. Henkilökunta koostuu ammatti-ihmisistä, joiden valintakriteerinä on koulutuksellinen pätevyys. Puolet työntekijöistä otti esille uskonnolliset kysymykset tulohaastatteluissa,

20 20 jonka pohjalta asiakkaan kuntoutumissuunnitelmaa alettiin laatia. Vallitseva lähestymistapa on terapeuttinen tulkintakehys. Uskonnollisissa, sosiaaliasioissa ja terveydenhuollossa on käytössä niiden omat tulkintakehyksensä. (Niemelä 1999, 259.) 3.3 Hoitofilosofian merkitys El Kharrat selvitti vertailututkimuksessaan hoitofilosofian merkitystä neljässä englantilaisessa päihdehoitoyhteisössä. Tutkimukseen osallistuneet ryhmät olivat 12-askeleen ohjelmat, kristilliset ohjelmat, Concept House -ohjelmat sekä metadonikorvaushoito avohuollossa. Kolme ensin mainittua hoitomuotoa ovat asuntolatyyppisiä. Toinen tutkimukseen osallistuneista kristillisistä ohjelmista on tämän opinnäytetyön luvussa 5.2 esitelty Betel. Tutkimukseen osallistui yhteensä 230 asiakasta ja 89 henkilökuntaan kuuluvaa yhdeksästä eri hoitopaikasta. Jokainen osallistuja vastasi neljään kyselylomakkeeseen, jotka olivat COPES (Community Oriented Programmes Enviroment Scale), DPQ (Drug Problem Questionnaire), PIL (Purpose In Life scale) ja SPPQ (Substance misuse Programme Philosophy Questionnaire). (El Kharrat 2003, 2.) Tutkimustulokset osoittivat että hoidon filosofialla on suuri merkitys hoitoprosessissa ja että merkitystä voidaan tieteellisesti mitata. Hoitofilosofia vaikuttaa hoitoilmapiiriin, henkilökunnan käytökseen, asiakkaiden väliseen vuorovaikutukseen ja läpäisevästi lähes kaikkiin hoitopalveluihin. Hoitofilosofiaan linkittyy vahvasti myös näkemys elämän tarkoituksesta. (El Kharrat 2003, ) SPPQ-kyselyn tulosten vertailu osoitti että 12-askeleen ohjelmaan kuuluvat uskoivat merkittävän paljon täysraittiuteen, hengellisyyteen, ryhmiin, Korkeampaan Voimaan ja toipuvien narkomaanien roolin eivätkä he korostaneet työterapian merkitystä. Tutkimus antoi samalla joitakin viitteitä siitä, että 12-askeleen ryhmät vetävät puoleensa lievemmin huumeriippuvaisia henkilöitä. Kristillisiin ohjelmiin kuuluvat korostivat käytännön hengellisyyden terapeuttista arvoa ja työterapiaa. He antoivat painoarvoa hengellisyydelle yhtä paljon kuin 12-askeleen ohjelmiin kuuluvat ja usko Korkeampaan Voimaan merkitsi heille jopa enemmän kuin 12-askeleen ohjelmassa mukana oleville. Ryhmiä puolestaan ei nähty kristillisissä ohjelmissa keskeisinä. Concept House -ohjelmiin osallistuneet pitivät merkittävinä työterapiaa ja ryhmiä. Kaikkia kolmen edellä mainitun

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain 1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain LIITE 1 Palautettujen tietoja alle 10 tietoja 10 29 Betlehem-koti 122 Ensikoti Helmiina 124 Forssan seudun terveydenhuollon

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta päihdetyön ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta päihdetyön ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta päihdetyön ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Savikkomaa Veera [SYKSY 2013]

Savikkomaa Veera [SYKSY 2013] EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YKSIKKÖ VANTAAN KAUPUNKI KHAT -KYSELY MITEN SOMALITAUSTAISTEN ASIAKKAI- DEN PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ NÄ- KYY VANTAAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA. Savikkomaa Veera [SYKSY

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot