Alan uutuudet ja uutiset. menestyt.

Transkriptio

1 Alan uutuudet ja uutiset Nro 2/2008 Langattomuus yleistyy tunnistuksessa Lisää mausteita laivamatkailuun Ole seurallinen, utelias, reipas ja rahanahne, niin menestyt TRUKKI GROUP täyden palvelun trukkitalo s. 30

2 K Excellence by COOPERATION Vuosaaren satamakeskus avataan marraskuussa

3 &L Langattomuus yleistyy tunnistuksessa 6 2/2008 Ammatinharjoittajakulttuurista liiketoimintakulttuuriin 10 Vanhentuneita ennakkoluuloja puolin ja toisin 13 Venäjän jakelurakenteiden kehittyminen ja vaikutukset 15 Ensimmäinen LM Trac luovutettiin Pietariin 18 Ole seurallinen, utelias, reipas ja rahanahne, niin menestyt 20 Vahvaa kasvua tavara-autojen varustelussa 25 Lisää mausteita laivamatkailuun 40 Suomessa mutta ulkomailla 44 Helsinki-Pietari-Moskova moottoritie Krokotiili Gena unelmoi tutussa lastenlaulussa helikopterilla saapuvasta taikurista, joka lahjoittaa viisisataa jäätelöä syntymäpäiväänsä viettävälle lapselle. Lapselle 500 jäätelöä olisi varmasti unelmien täyttymys. Ihmisillä ylipäätänsä täytyy olla unelmia, sillä ne antavat toivoa ja uskoa huomiseen. Minäkin unelmoin Helsinki-Pietari-Moskova moottoritiestä, mutta kaikkien suomalaisten kannalta ensisijainen hanke tulisi olla kuitenkin Helsinki- Pietari pikaratayhteys, jolla jonain päivänä sujahtaisi Helsingistä Pietariin alle kolmessa tunnissa. Helsingistä Pietariin on maanteitse matkaa alle 400km, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomen kuudenneksi suurimpaan kaupunkiin, Pohjois-Suomen väestökeskittymään Ouluun. Oulussa on asukkaita vähän yli , Pietarissa puolestaan asuu saman verran asukkaita kuin koko Suomessa, yli 5 miljoonaa. Olisi naivia olettaa, että ihmisten liikkuminen ja keskittyminen kaupunkeihin rajoittuisi pelkästään kansallisvaltioiden rajoihin, vaikka sitä kuinka yritettäisiin hidastaa tai jopa estää poliittisin päätöksin. Venäjästä on tullut lyhyessä ajassa taas Suomen suurin vientimaa ja toiseksi suurin kauppakumppani. Suomessa vieraili viime vuonna yli 4 miljoonaa venäläisturistia, jotka myös kuluttivat Suomessa ollessaan yli 450 miljoonaa euroa. Venäläisturistien kasvava määrä ja kiinnostus ylipäätänsä Suomesta kertoo Venäjän viime vuosien vahvasta talouskasvusta ja keskiluokan elintason noususta, erityisesti Pietarin alueen, minkä mahdollisuudet suomalainen talouselämäkin on huomannut. Suomalaiset yritykset hakevat tällä hetkellä kasvupohjaa Venäjältä. Stockmannin neljäs tavaratalo avattiin viime vuonna Moskovassa ja viides avataan tämän vuoden puolella. Yhtiön tavoitteena on nostaa ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta ja liikevoitosta viidessä vuodessa nykyisestä neljänneksestä puoleen. Moskovan seudun kymmenissä miljoonissa asukkaissa riittää asiakaspotentiaalia myös lisäinvestoinneille. Vahva valtiontalous on Venäjän talouskasvun kivijalka. Öljyn pitkään jatkunut korkea maailmanmarkkinahinta ja öljytulojen tiukka verotus ovat kasvattaneet Venäjän vakautusrahastoa suunnattomasti. Venäjä maksoi toissa vuona Suomelle ennenaikaisesti viimeiset erät Neuvostoliitolta perimistään veloista (17 mrd. euroa) ja Venäjästä on hyvää vauhtia tulossa maailman valuuttamarkkinoillakin suurvalta. Valtionvelka Suomelle olisi erääntynyt vasta vuonna Tosin kolikolla on aina kääntöpuolensakin, jonka Venäjä on viime aikoina näyttänyt Euroopalle omalla energiapolitiikallaan. Pikaratayhteyttä ja moottoritietä odotellessa joudumme tyytymään unelmointiin. Laukaamme siis yhdessä: Jalankulkijat juoskoot, astukoot lätäköihin, kiiltäköön asvaltti vetinen! Eihän tietää voi kansa, joka märkänä kulkee, miksi oon tänään niin iloinen Kirjoittanut Jussi Salonranta Kuljetus & Logistiikka TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, Turku, puh PÄÄTOIMITTAJA M-T. Saarinen, puh , lehti@kuljetusjalogistiikka.com TOIMITTAJAT puh MYYNTI puh , Tiina Tocklin, puh , tiina.tocklin@luukku.com PAINOPAIKKA Painola, Piispanristi JAKELU Itella Oyj Kuljetus&Logistiikka 2/2008 3

4 Tie logistisen ketjun hallintaan Wanha Satama LOGISTICS 2008 tarjoaa jälleen viimeisimmät ratkaisumallit tilaus- ja toimitusketjun johtamiseen ja informaation hallintaan. Alan johtavat yritykset esittelevät laadukkaita palvelujaan sekä terävintä osaamista tiedonsiirrossa. Miten uusi Vuosaaren satama siirtää liikenteen painopisteitä ja muuttaa tavaravirtojen käsittelyä? Miten liikenne tulee kulkemaan Kehä III:lla? Entä kuinka hallita Venäjälle suuntautuvat toiminnot ja niiden jatkuva kehitys? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia LOGISTICS-seminaareissa. Aika: Torstai klo Paikka: Wanha Satama Pikku Satamakatu 3 5, Helsinki Sisäänpääsy: Veloituksetta kutsukortilla tai ilmoittautumalla ennakkoon osoitteessa Löydä toimiva tie logistisen ketjun hallintaan! Pääyhteistyökumppani: Päämedia: Järjestäjä:

5 Kuormaliinat RULLALLE Sikin sokin lojuvat kuormaliinat ovat tuttu ongelma monelle rekkamiehelle. Kun aikataulut ovat tiukkoja, niin liinojen käärimiselle ei tahdo jäädä aikaa. Tämä kostautuu kuormia sidottaessa, jolloin liinojen selvittely vie oman aikansa ja kuorman sitominen hidastuu. Kuormatilan lattialla liinat myös likaantuvat ja kastuvat, mikä senkin aiheuttaa ongelmia. Liminkalainen keksijä Osmo Rantapelkonen tarttui ongelmaan nähdessään poikansa ajaman rekan liinaröykkiöt. Kun auto palasi Suomeen pitkältä Euroopan reissulta, niin kiireisten purkujen vuoksi useita kymmeniä liinoja oli kapellirekan nurkassa. Ennen uutta lastausta liinat oli saatava ojennukseen. Muutaman illan suunnittelun ja tekemisen jälkeen ensimmäinen liinaveivin prototyyppi näki päivänvalon. - Jo ensimmäinen LIVE -liinaveivin prototyyppi oli todella hyvä. Rekkamiehet, niin koti- kuin ulkomailla, katselivat hilpeinä kun satuin joskus rekkaparkeissa veivailemaan liinoja rullalle. Lyhyen tutustumisen jälkeen kaikkien palaute oli myönteinen ja jokunen liinaveivi jäikin jo prototyyppinä kiertämään Eurooppaa, sanoo rekkamies Lassi Rantapelkonen. Prototyypistä saatujen käyttäjäkokemusten myötä Suvannon Koneistamo käynnisti liinaveivin sarjatuotannon. LIVE -liinaveivi pintakäsitellään kuumasinkityksellä, joten se kestää hyvin kosteita meri-ilmastoja ja muuta kosteutta. Tuote sopii kiinnitettäväksi ruuvilla vaikka kapellirekan lautalaitaan tai sitten kaappiautojen kiinnityskiskoihin. - En suostuisi enää käärimään käsin liinoja rullalle. Säästän mieluummin senkin ajan ajoon, vakuuttaa tällä erää ajohommia vähentänyt Lassi. Tuotteen myynti on käynnistynyt mukavasti ja tulevaisuudessa suomalaiseen LIVE -liinaveiviin voi törmätä ympäri maailmaa liikkuvien rekkamiesten ansiosta melkein missä tahansa. Tuote on suojattu hyödyllisyysmallisuojalla. Kuljetus&Logistiikka 2/2008 5

6 Pienenpieni langaton anturi voidaan integroida vaivattomasti erilaisiin kohteisiin. WST Master -yksikön näytön kautta voidaan seurata esimerkiksi kuljetustiloista kerättyä tietoa lämpötilasta sekä valita sopiva kuljetusyksikkö ajoneuvoyhdistelmään. Teksti: Toimittaja Tero Tuisku Langattomuus yleistyy tunnistuksessa Langattomille ohjausjärjestelmille ennustetaan ruusuista tulevaisuutta kuljetus- ja logistiikka-alalla. Langattomien tiedonkeruu-, ohjaus- ja paikannusjärjestelmien johtavaksi kehittäjäksi Suomessa noussut Controlmatic Oy on toimittanut ensimmäiset sovelluksensa tuotantokäyttöön. L angaton sensoriverkko pitää sisällään upouutta teknologiaa, jota muissa vastaavanlaisissa järjestelmissä ei ole. Controlmatic Oy:n järjestelmä perustuu erittäin pienten, langattomien anturien eli tunnisteiden käyttöön. Niitä luetaan langattomasti jopa 300 metrin etäisyydeltä elektroniikkalaitteella nimeltä WST WST-10 edustaa niin sanottua aktiivista RFID-tunnistusta. Tavallinen RFID on perinteisen EAN-viivakoodin jatke eli sitä voidaan kutsua passiiviseksi RFID:ksi, Controlmatic Oy:n toimitusjohtaja Jukkapekka Asikainen kuvailee. Aktiivinen RFID-teknologia tulee esiin WST-10:n ominaisuuksista. Pienestä koosta huolimatta laitteeseen on saatu mahtumaan sulautettu käyttöjärjestelmä, radio, prosessori, erilaisia muisteja, digitaalisia ja analogisia ulostuloja sekä sisäinen virtalähde. WST-10: n ominaisuuksiin kuuluvat muiden muassa tunnistaminen, muistaminen, anturointi ja paikannus. Tehokkaan akun ja pienen virrankulutuksen ansiosta laitteen toiminta-aika voi olla jopa useita vuosia. Vahvuutena muuntautumiskyky WST-10:n etuihin kuuluu myös joustava muuntautumiskyky. Kokoonpanoa ja ohjelmistoa muuttamalla laite voi toimia esimerkiksi anturina, tukiasemana ja reitittäjänä. 6 Kuljetus&Logistiikka 2/2008

7 Aktiivisen RFID:n ohella Controlmaticin järjestelmä voi perustua esimerkiksi GPS:n, GPRS:n ja WLAN:in hyödyntämiseen. Järjestelmä sopii varastoihin, satamiin, tehtaisiin, kiinteistöihin ja muihin vastaaviin kohteisiin, joissa tarvitaan esimerkiksi tuotteiden, konttien tai ajoneuvojen tunnistusta. Pienikokoiset, langattomat anturit voidaan integroida helposti erilaisiin kuljetus- ja varastointipakkauksiin sekä koneisiin ja laitteisiin. - Anturi pystyy ilmaisemaan esimerkiksi elintarvikkeiden lämpötilan. Näin asiakasyritys voi todentaa kylmäketjun säilymisen pitkässäkin logistisessa ketjussa uuden EUsertifikaatin määräämällä tavalla. Controlmatic perustettiin vuonna Ensimmäiset langattomat sovellukset tulivat kaupalliseen levitykseen Nykyinen WST-10:n ja aktiivisen RFID:n käyttöön perustuva asiakassovellus tuli markkinoille kuluvan vuoden alussa. - Vielä toistaiseksi meillä ei ole Suomessa kilpailijaa tämäntapaisen sovelluksen valmistajana. Lähinnä kilpailemme asiakkaiden investointiresursseista. Tosin tietoa tuotteista ja laitteista kerätään nytkin monella tavalla, manuaalinen tiedonkeruu mukaan lukien, Asikainen sanoo. Tehoa kuljetuskaluston käyttöön Hiljattain vahvistettiin, että Suomen Kiitoautot Oy ottaa käyttöön Controlmatic Oy:n toimittaman langattoman anturointi-, ohjaus- ja sensorijärjestelmän, josta käytetään nimeä WST Platform. - Järjestelmän avulla Suomen Kiitoautot Oy pystyy tehostamaan langattomasti kuljetuskaluston käyttöä. Siihen kuuluu kaikkiaan yli 800 yksikköä. Perävaunujen ja muun kuljetuskaluston sijainti määritetään GPS-paikannuksen sekä langattoman anturiverkon avulla. Näin voidaan paikallistaa esimerkiksi yksittäiset perävaunut laajalla terminaalialueella sekä milloin mikäkin vaunu on sinne tullut. Juuri tämä tarkka tunnistus erottaa meidän järjestelmämme kilpailijoiden tuotteista. Toinen asiakasyritys on Onttolassa toimiva Kotileipomo Riikonen, joka toimittaa raakapakasteita eli lähinnä pakastettuja karjalanpiirakoita maanlaajuisesti. - Olemme toimittaneet yritykselle langattoman kiinteistönvalvonta- ja lämpötilanvalvontajärjestelmän. Se siis varmistaa, että lämpötila on täsmälleen oikea piirakoiden valmistuksen ja varastoinnin aikana. Tarvetta tietotekniikan osaajista Controlmatic työllistää 14 henkilöä ja uutta henkilöstöä haetaan kaiken aikaa. Tarvetta on korkeatasoisen tietotekniikan osaajista. Yrityksen päätoimipaikka on Joensuussa, missä vastataan teknologiasta, tuotekehityksestä sekä hallinnosta. Vantaan toimipaikassa työskentelee lähinnä myyntihenkilöstöä. - Käymme parhaillaan neuvotteluja suurimpien kuljetus- ja logistiikka-alan yritysten kanssa mahdollisesta järjestelmätoimituksesta. Lisäksi selvitämme sensoriverkkoteknologiamme toimivuutta muilla toimialoilla kuten kiinteistövalvonnassa, Asikainen paljastaa. Controlmatic Oy:n toimitusjohtaja Jukkapekka Asikainen toteaa, että yrityksen kotikaupungissa Joensuussa kehitetty langaton sensoriverkko skaalautuu helposti monenkokoisten ja monenlaisten yritysten tarpeisiin. Kuljetus&Logistiikka 2/2008 7

8 Ammatinharjoittajakulttuurista liiketoimintakulttuuriin Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana palvelujen osuus kokonaistuotannosta on EU:ssa ja Yhdysvalloissa kasvanut merkittävästi. Suomessa palvelualojen tuottavuus on kuitenkin EU:n keskiarvon alapuolella ja palvelusektorin palkkakulujen osuus on kasvanut nopeammin kuin muilla aloilla. Kustannuksista 70 % on palkkamenoja, joten tässä tilanteessa yritysten ei kannata keskittyä epäolennaiseen vaan keskittää voimavarat työn tuottavuuden parantamiseen. Numeron Oy on suomalainen palvelusektorille toiminnanohjausjärjestelmiä tuottava ohjelmistotalo. Yritys toimittaa ohjelmistoja henkilöstövaltaisille toimialoille kuten pelastustoimeen, joukkoliikenteeseen ja logistiikkaan. Numeronin järjestelmät keskittyvät organisaation ydintoimintojen kokonaisvaltaiseen hallintaan. Hallinnan kokonaisvaltaisuus sisältää töiden suunnittelun, henkilöstön osaamisenhallinnan, operatiivisen työn ohjauksen ja seurannan. Kun nämä osa-alueet saadaan hoidettua yhdellä järjestelmällä, niin yrityksen liiketoiminnan kehittämismahdollisuudet nousevat kokonaan uudelle tasolle. Ovatko suomalaiset palveluyritykset valmiita siirtymään ammatinharjoittajakulttuurista liiketoimintakulttuuriin? Suomalaisissa palveluyrityksissä kehityshaluja Globalisaation mukanaan tuoma suuryritysten maastapako on luonut varjonsa koko yritysmaailmaan. Numeronissa nähdään kotimaisen palvelusektorin tulevaisuus kuitenkin valoisana. Palvelualoillakin eletään nyt murroksen aikaa. Yritysten toimintaedellytyksiä halutaan tosissaan kehittää ja valtiovalta tukee suoraan palveluyrityksiä muun muassa kotitalousvähennyksen muodossa. Tämä on osaltaan kasvattanut pienten palveluyritysten lukumäärää ja luonut kasvupotentiaalia isommille. Samalla vähentyy harmaan toiminnan osuus ja luodaan paremmat mahdollisuudet koko sektorin kehittymiselle, sanoo Numeron Oy: n toimitusjohtaja Seppo Varpukari. Näyttääkin siltä että halukkuutta yrityksen toiminnan kehittämiseen ja kasvuun on. Kilpailussa pärjääminen edellyttää panostusta Palvelualoilla kilpaillaan toiminnan tehokkuudella ja palvelun laadulla. Yrityksen merkittävin käyntikortti on asiakaspalvelua suorittava työntekijä ja henkilöstön hyvinvointi heijastuu asiakaspalvelun laatuun sekä hyvässä että pahassa. Yksittäisen työntekijän viihtyminen ja tuottavuus koostuu monesta eri tekijästä. Hyvin tehty suunnittelu takaa mielekkäät teh- 8 Kuljetus&Logistiikka 2/2008

9 Numeron Oy Toimitusjohtaja Seppo Varpukari. tävät ja työrytmin. Henkilön erityistaitojen ja - ominaisuuksien hyödyntäminen motivoi työn tekemistä ja edistää viihtyvyyttä. Apuja haasteisiin löytyy tietotekniikasta. Hyvällä järjestelmällä suunnitellaan nopeasti tehokkaat työvuorot. Hyvä suunnittelu mahdollistaa paremman työntekijän henkilökohtaisen osaamisen hyödyntämisen. Hyvä suunnitelma motivoi työntekijää sekä parantaa työn laatua ja tuottavuutta. Riihikuivaa rahaa säästetään myös silloin, kun ohjelmalla voidaan seurata työntekijöiden työaikakertymiä jakson kuluessa, eikä vasta sitten kun virhe on jo tapahtunut. Pelivälineet ovat olemassa, niitä vain pitää osata käyttää. Kuljetusala kulkee eturintamassa GFM on palvelualoille tarkoitettu toiminnan-ohjausjärjestelmä joka sisältää liiketoimintaprosessin kokonaisvaltaiseen ohjaukseen tarvittavat osat Työvuorosuunnittelu Tilausten vastaanotto Töiden järjestely Tehtävien välitys liikkuvan yksikköön Navigointi Viestinvälitys Yksiköiden seuranta kartalla Työaikaseuranta Laskutus ja talouden seuranta Suomalaisista palvelualoista ainoastaan kuljetus ja logistiikka ylittävät tuottavuudessa EU:n keskiarvon. Hämeen Tavara Taxi on aikataulua ja tarkkuutta vaativiin pikakuljetuksiin erikoistunut tamperelainen kuljetusyritys. Yritys on viime vuonna ottanut käyttöönsä Numeron Oy:n kehittämän GFM toiminnanohjausjärjestelmän (ERP), joka keskittyy palveluliiketoiminnan kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. ERP (Enterprise Resource Planning) on nimitys ohjelmistokokonaisuudelle, jonka avulla voidaan hallita liiketoiminnan eri osa-alueet yhdellä järjestelmällä. Se mahdollistaa tehokkaan operatiivisen toiminnan, Kuljetus&Logistiikka 2/2008 9

10 Tietojärjestelmän hankinnassa tärkeätä ovat myös hyvät suhteet toimittajaan, ja että ohjelmiston ylläpito-, tuki- ja kehitysvastuu sekä toimialatuntemus ovat kotimaista, Hämeen Tavara Taxi Oy:n toimitusjohtaja Jorma Niemi sanoo. toimintavarmuuden sekä nopean seurannan ja raportoinnin. Yrityksessämme mietittiin todella tarkkaan ohjelmistojen hankintoja ja niistä saatavia hyötyjä. Päädyimme ainoaan markkinoilla olevaan toiminnanohjausjärjestelmään, joka vastaa meidän kaltaisen palveluyrityksen tarpeita. Niin itsestään selvältä kun se jälkikäteen vaikuttaakin, niin näin voimakkaasti työvoimavaltaisessa yrityksessä tehostamistoimenpiteiden täytyy keskittyä ensisijaisesti ihmisten tekemän työn parempaan suunnitteluun ja ohjaamiseen. Parhaaseen lopputulokseen päästään kun toimintoja ohjataan keskitetysti työvuorosuunnittelusta laskutukseen saakka, toimitusjohtaja Jorma Niemi sanoo. Kokonaisjärjestelmämme sisältää reaaliaikaisen ajoneuvojen GPS-paikannuksen sekä ajoneuvojen kertymien seurannan ja paljon muitakin toiminnallemme tärkeitä joskin ydintoimintojen hallinnan kannalta toisarvoisia asioita. Uuden järjestelmän ehdoton päätehtävä on kuitenkin hallita palveluprosessin dokumentit sähköisesti ja tarjota työntekijälle parhaat edellytykset työn onnistuneeseen suoritukseen. Vasta tällä saamme investointimme kohdistettua oikein. Tietojärjestelmän hankinnassa tärkeätä ovat myös hyvät suhteet toimittajaan, ja että ohjelmiston ylläpito-, tuki- ja kehitysvastuu sekä toimialatuntemus ovat kotimaista, Niemi jatkaa. VILLE MÄKINEN Lähde OECD/STAN Julkisten palvelualojen tuottavuus suurempi savotta Suuressa organisaatiossa kuten julkishallinnon yksiköissä palveluiden tuottavuuden kasvattaminen on kertaluokkaa suurempi haaste. Vaikka pelikenttä ja tavoitteet tuottavuuden kasvattamisessa ovat samat, niin miksi julkishallinto ei ole edelläkävijä kehittyneiden toiminnanohjausjärjestelmien käyttämisessä? Kuten monessa muussa julkishallinnon ostopalvelujen hankinnassa, myös tietojärjestelmien hankinnasta ja sopimusten laadinnasta puuttuu usein rutinoitunut ja ammattimainen ote. Uskalluksen puutteessa julkisen sektorin hankintapäättäjät ovat tukeutuneet vanhoihin ohjelmistotoimittajiin ja tietojärjestelmiin, joilla on käytännöllisesti katsottuna monopoli useille keskeisille julkishallinnon toimialoille Suomessa. Aidon kilpailun puuttuessa valtion ja kuntien käytössä olevien tietojärjestelmien ei tarvitse kehittyä. Eihän ohjelmistotoimittajalla ole juurikaan motivaatiota panostaa tuotekehitykseen jos tuote menee kaupaksi joka tapauksessa. Vanhat tietojärjestelmät pitävät toiminnan vuosikymmeniä vanhoissa käytännöissä ja haittaavat henkilöstön tehokasta suunnittelua, osaamisen hyödyntämistä ja esimerkiksi työaikajärjestelmien soveltamisen innovointia työyhteisössä. Yksityisellä sektorilla henkilöstöresurssien tehokkaaseen hallintaan ja osaamisen hyödyntämiseen on jo kauan sitten herätty. Kasvavien kustannuspaineiden alla yritysten liiketoimintaprosessit on virtaviivaistettu ja nykyaikaiset älykkäät ja helppokäyttöiset ohjelmistot ohjaavat ja seuraavat päivittäistä toimintaa. Hyväkuntoisilla suomalaiset palveluyrityksillä onkin jo julkista sektoria paremmat valmiudet ottaa vastuuta myös julkisten palvelujen tuottamisessa. 10 Kuljetus&Logistiikka 2/2008

11

12 Lataa ja varmista. Tiedostot talteen sinulle parhaalla tavalla. Kattava valikoima helppokäyttöisiä VDO -tuotteita digitaalisille ajopiirtureille eri kokoisille yrityksille. Digipiirturit: Monipuolinen valikoima Digitaalisia ajopiirtureita, antureita ja asennustarvikkeita esim. jälkiasennuksiin. Varmista oikea piirturi meiltä. Tulostinpaperi Alkuperäinen, huippulaadukas paperi kaikkiin Digipiirtureihin. Downloadkey X Suuren suosion saavuttanut tuote lainmukaisiin kuljettajakortti -ja massamuistilatauksiin ja arkistointiin. TIS-Compact Plus A2C Helppokäyttöinen ja todella monipuoliset raportointiominaisuudet omaava tuote kuljettajakortti ja massamuistilatausten arkistointiin ja analysointiin. Tiedostot tulostettavissa. Latausterminaali X Toimii itsenäisenä tallennusvälineenä kuljettajakortti- ja massamuistilatauksille, tai voidaan liittää suoraan PC:hen, mu kana toimitettavan USB -johdon tai verkkojohdon avulla. TIS-Office Modulaarinen tietokantaohjelma kuljettajakortti- ja massamuistilatauksille. Ohjelman avulla saat monipuolisia raportteja ladatuista tiedostoista, myös arkistointi ja muistutustoiminnot. TIS-Web Starter Kit A2C Digipiirturitiedostojen käyttäjäystävällinen ja huoleton tallennus ja analysointipalvelu Internetissä. Erittäin suosittu ja nykyaikainen tapa lainmukaisten tiedostojen arkistointiin ja analysointiin. TIS-Web sisältää monia yrittäjien arvostamia ominaisuuksia. Oy Kaha Ab Ansatie 2, PL 117, Vantaa Puh (09) Fax (09) Lisätiedot ja jälleenmyyjät:

13 Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen Venäläisten ja suomalaisten kaupantekoa häiritsevät sitkeästi stereotypiat. Helsingin kauppakorkeakoulun kymmenvuotiaan Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT:in tutkimuspäällikkö KTT Päivi Karhunen on huomannut, että käsitykset naapurimaan käytännöistä menevät yllättävästikin pieleen. Venäjältä ei juuri löydy yrittäjyyden opetusta: VANHENTUNEITA ENNAKKOLUULOJA riittää puolin ja toisin Meikäläisen rekkajono- ja puutullikeskustelun aikana voi olla viisasta tarkastella myös erilaisia yrittäjyyteen liittyviä kulttuurieroja. Yrittäminen oli Neuvostoliiton aikana vielä rikollista puuhaa, joten yrittäjyyden rakenteiden luominen vie oman aikansa. Venäläiset kritisoivat meitä suomalaisia jahkailusta ja siitä, että kaiken pitäisi olla pilkun päälle. Venäläiseen kauppakulttuuriin kuuluu, että asioista tehdään puitesopimus ja yksityiskohtia voidaan sen jälkeen sopia puhelimessakin, Päivi Karhunen muistuttaa. Hän kertoo esimerkin itäsuomalaisesta metalliyrityksestä, joka oli vastannut venäläisyrityksen tarjouspyyntöön ja unohtanut asian. Toimitusjohtaja heräsi asiaan uudelleen, kun huomasi venäläisten maksaneen jo tuotteista rahat tilille. Suomalaisia hämmentää venäläisten tapa olla vastaamatta heti vaikkapa sähköposteihin. Venäläisen kulttuurin mukaan vaietaan niin kauan, että on jotakin sanomista ja asia on hoidettu. Venäläiset eivät lähettele väliaikatietoja. Suomalaisille voi sitten tulla täytenä yllätyksenä, että pitkän hiljaisuuden jälkeen alkaa sitten tapahtua rytinällä. Toki suomalainen voi kysyä välillä, että onko asiassa jotakin tapahtumassa ja milloin. Venäläiset pitävät meitä myös jäykkinä ja joustamattomina. He sanovat, että suomalaisilta tippuu kynä kädestä neljältä iltapäivällä, kun venäläisten tapana on tehdä asiat loppuun asti, vaikka päivä sitten venyisikin. Kuulin paikallisesta kauppaketjusta, joka teettää työntekijöillään jopa 70 tunnin työviikkoja, Karhunen kuvaa. Siinä kun suomalaisissa oppilaitoksissa yrittäjyys on tuttu oppiaine, Venäjältä sitä saa vielä hakea. Kuljetus&Logistiikka 2/

14 CEMAT selvitti yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen kanssa yrittäjyyskasvatuksen tilaa Luoteis-Venäjällä ja Kaakkois-Suomessa. Tutkimuksen mukaan venäläisistä yliopistoista löytyy tosin laitoksia, joiden nimessä esiintyy yrittäjyys, silti opetustarjonnasta puuttuvat suoraan yrittäjyyteen liittyvät kurssit. Yrittäjyyskoulutus on Venäjällä myös hajanaista. Oppiaineen nimi voi olla yrittäjyys, vaikka opintojakson sisältö olisikin puhtaasti markkinointia. Venäjällä yrittäjyyskasvatusta tarjoavat samassa merkityksessä lähinnä ulkomaalaisrahoitteiset organisaatiot. Toisaalta osaamisintensiiviseen yrittäjyyteen liittyviä kursseja, kuten innovaatiojohtamista, tarjotaan osana yleisiä johtamisen aineen ohjelmia. Tiloista ja väestä jo pulaa Toisaalta Venäjällä pk-yritykset odottavat julkiselta sektorilta toimia, jotka meillä Suomessa leimattaisiin kilpailun rajoittamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi esille tulleet toiveet halvemmista toimitiloista. CEMET:in tutkimusten mukaan venäläisissä pk-yrityksissä etenkin vanhempi yritysjohto haluaa pysyä kaukana julkisesta rahoituksesta, koska he eivät halua avata yrityksensä toimintaa viranomaisille. Venäläiset kritisoivat meitä suomalaisia siitä, että meillä on vanhentunut kuva heistä. Toisin kuin kuvittelemme, Venäjällä toimitilat ovat nykyään kalliita ja työvoimasta on pulaa. Pk-yritysten verotusta on kuitenkin yksinkertaistettu tavalla, josta meillä vasta puhutaan, Karhunen linjaa. Reilun vuosikymmenen Venäjän markkinoita tutkineella Karhusella riittää esimerkkejä kaupankäyntiin liittyvien kulttuurien eroista. Hän arvioi, että venäläisyrityksistä löytyy yleisellä tasolla jo hyvin tietoja erilaisista rekistereistä ja internetistä. Venäjän markkinoille aikova suomalaisyritys ei kuitenkaan saa unohtaa oman jalkatyön merkitystä ja siksi Venäjän-markkinoille meno ei ole halpaa. CEMAT:in tutkimustulosten mukaan suomalaisyrittäjät toivovat tukea erityisestä yhteistyökumppanin löytämiseen. Venäläisyritykset puolestaan tarvitsevat tukea kansainvälistymisen yleisemmällä tasolla. Venäläisillä yrityksillä taas ei ole käsitystä siitä, mistä ja miten suomalaisia partnereita voisi hakea. Meillä taas ei ole kovin tavallista kääntää yrityksen kotisivuja myös venäjäksi, emmekä ole kovin hyviä myymään omaa osaamistamme. Myös kielitaito on puolin ja toisin ongelma. Vaikkakin englanti on tulossa neuvottelukielenä rinnalle, Venäjällä myytäessä kaupan kielen on hyvä olla aina venäjä, vaikkakin tulkkauksen kautta, Karhunen sanoo. Opiskelijoille yhteistä koulutusta HSE Pienyrityskeskus suunnittelee uudentyyppisen yrittäjyyskoulutuksen aloittamista Pietarissa yhdessä Pietarin valtiollisen talousja finanssiyliopiston (FinEc) kanssa. Nuorille yrittäjille suunnatusta Young Business Academy koulutusohjelmasta on tavoitteena luoda venäläisiä yliopisto-opiskelijoille sopiva oma rinnakkaisohjelma kaksivuotisessa Tacis-hankeessa. CEMAT toteuttaa venäläisopiskelijoille kyselyn, joka kartoittaa opiskelijoiden asenteita yrittäjyyteen sekä heidän valmiuksiaan. Koska meillä on vastaavanlaista tutkimustietoa suomalaisopiskelijoista, pääsemme vertailemaan käsityksiä yrittäjyydestä. Ideana on myös luoda suomalaiselle ja venäläiselle ohjelmalle yhteinen verkostoitumisjakso, jonka aikana nuoret yrittäjät voisivat vaihtaa ajatuksia ja purkaa ennakkoluuloja jo yritystoimintansa alkuvaiheessa, Karhunen kertoo. faktaa Yritysten suurimmat ongelmat toimintaympäristössä Kaakkois-Suomessa: - henkilöstön ja muiden resurssien saatavuus - kova kilpailu - rahoitus (perustamisvaiheessa) - korkeat työvoimakustannukset Luoteis-Venäjällä: - kohtuuhintaisten liiketilojen saatavuus - rahoitus - työvoiman saatavuus ja kustannukset - viranomaisbyrokratia Yritysten koulutus- ja tukitarpeet Kaakkois-Suomessa: - myynti- ja markkinointiosaaminen - oman toimialan koulutus - yhteistyökumppaninen etsiminen Luoteis-Venäjällä: - julkinen rahoitus - tuki toimitilojen hankintaan - oman toimialan koulutus - kansainvälistymisen tuki Pk-yrittäjyys on Venäjällä vielä uusi asia, johon vasta muokataan pelinsääntöjä. Pietari näyttää suuntaa. Lisätietoja: Päivi Karhunen-Erja Kettunen-Visa Miettinen-Tiinamari Sivonen: Determinants of knowledge-intensive entrepreneurship in Southeast Finland and Northwest Russia. Helsingin kauppakorkeakoulu. Mikkeli Business Campus Publications N-77. HSE Print ISBN CEMAT netissä: 14 Kuljetus&Logistiikka 2/2008

15 Teksti: Johan Hackman VENÄJÄN jakelurakenteiden kehittyminen ja vaikutukset logistiikkaan Perinteiset neuvostovenäläiset jakelurakenteet olivat varsin moniportaisia. Maan suuresta koosta sekä vähittäiskaupan kehittymättömyydestä johtuen kaupalliset rakenteet koostuivat mitä erilaisimmista maahantuojista, dealereistä, jakelijoista, tukkureista, alueellisista tukkureista ja jakelijoista sekä suuresta joukosta paikallisia jakelijoita, tukkureita ja vähittäiskauppiaita. Vähittäiskauppaporras oli erittäin hajallaan ja sen konsolidointi on vasta hiljattain alkanut. Y hä edelleen maan vähittäiskaupasta merkittävä osa tapahtuu pienissä korttelikaupoissa ja kioskeissa sekä Venäjälle tyypillisillä Yarmarka ulkomarkkinoilla. Valtionhallinnon yhä voimakkaammat toimenpiteet harmaata kauppaa vastaan Hajautuneet käteiskanavat ovat omiaan lisäämään harmaata kauppaa ja rinnakkaisten, epävirallisten tuonti- ja jakelukanavien merkitystä. Venäjän hallitus on viime vuosina yhä määrätietoisemmin pyrkinyt vähentämään harmaata maahantuontia ja veronkiertoa. Tämä on johtanut siihen, että jakelijat, joiden lisäarvo on ollut nimenomaan harmaassa maahantuonnissa ovat joutuneet ahtaalle. Osa on vapaaehtoisesti muuttanut kaupankäyntitapojaan, osa on häviämässä markkinoilta avaten näin markkinat lyhyemmille jakelukanaville. Samaan suuntaan vaikuttaa myös kansainvälisten toimittajien kiihtyvät toimenpiteet omissa tai auktorisoitujen maahantuojien nimissä tapahtuvan maahantuonnin lisäämiseksi. Kun maahantuonti tapahtuu virallisia kanavia pitkin suoramyynti vähittäiskaupalle ja valtakunnal- Käynnistyneeseen konsolidointiin lisille jakelijoille helpottuu ja harmaiden kanavien merkitys markkinoilla pienenee. Viimevuosien pelko laillisen maa- ja kehitykseen vaikuttavat useat hantuonnin kilpailukyvystä suhteessa tekijät aina harmaatuontiin on osoittautunut ylimitoitetuksi. Jakelukanavat vaativat lisääntyvästi laillista maahantuontia koska se valtionhallinnon toimista omaan suojaa niitä harmaatuonnin vääristävältä osaamiseen saakka kilpailulta ja yhdessä toimittajien kanssa on luotu hinnoittelumalleja, jotka ovat kilpailukykyisiä. Vaikutukset logistiikkaan ovat merkittäviä. Kansainväliset kaupan ketjut ja toimittajat ovat lyhyen ajan sisällä alkaneet luoda läpinäkyviä toimintamalleja. Tähän on vaikuttanut niin kansainvälisten brandien imagolliset tekijät kuin valtiovallan toimet, jotka ovat osoittaneet, ettei muodollisesti laillinen toiminta ulkomailla takaa ongelmista välttymisen Venäjällä, mikäli venäläiset yhteistyökumppanit toimivat harmaassa sektorissa. Viimeisen parin vuoden aikana useat yritykset ovat saaneet kärsiä siitä, ettei niiden jakelukanava kokonaisuudessan ole toiminut säädösten mukaisesti. Sekä ulkomaiset, että venäläiset yritykset ovat myös huomanneet, että läpinäkyvä toimintamalli logistisesti toimii luotettavammin ja pystyy ylläpitämään tavaroiden saatavuuden myös huippusesonkeina ilman häiriöitä toimitusketjussa. Vaikka suuretkin kansainväliset brandit ovat empineet siirtymistä omaan maahantuontiin ja täysin läpinäkyviin jakeluratkaisuihin kehitys on kiihtynyt voimakkaasti viimeisen vuoden aikana kun hyvän esimerkin luoneet yritykset ovat saaneet seuraajia. Kiristynyt kilpailu ja markkinoiden lisääntyvät tehokkuusvaatimukset Vähittäiskaupan kehittyessä, sekä kansainvälisten yritysten mahihinnousun takia, että venäläisten ketjujen nopean kehityksen ansiosta, tehottomat, moniportaiset rakenteet murenevat. Vähittäiskaupan keskittyessä suora hankinta toimittajilta lisääntyy ja paikallisten tukkureiden rooli muuttuu yhä enemmän logistiikkapalvelujen tuottamiseksi. Tämä tuo uutta tarjontaa ja kilpailua logistiikkamarkkinoille ja lisää samalla logistiikkapalveluihin kohdistuvaa vaatimustasoa. Jo nyt eräät kaupan ketjut edellyttävät toimittajiltaan suoria toimituksia kauppaan. Heikot lenkit jakeluketjussa häviävät kun vahvemmat kilpailijat osaamisellaan ja rahallisilla resursseillaan syövät markkinoita. Toisaalta isot jakelijat toimivat nykyisin vähittäiskaupan rajoittajina Kuljetus&Logistiikka 2/

16 koska tavarantoimittajat eivät suostu kaupan vaatimiin pitkiin maksuaikoihin. Ulkoistamispalveluiden nopea kehitys Venäjällä viimevuosina mahdollistaa myös jakelukanavien yksinkertaistamisen koska paikallisten tukkureiden ja jakelijoiden palvelut voidaan korvata ostetuilla palveluilla esimerkiksi logistiikassa ja esillepanossa. Ulkoistamalla päällekkäisyyksiä jakelukanavissa voidaan poistaa. Asiantuntevat huolintapalvelut ja luotettavat kuljetuspalvelut lisäävät merkitystään jakelukanavien suoristuessa. Vaikka kehitys onkin nopeaa tuntuu että kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin mikä luonnollisesti vaikuttaa ulkoistettujen logistiikkapalveluiden hinnoitteluun Venäjällä. Kasvavat laatuvaatimukset Venäjän vaurastuessa ja kansainvälisten yritysten luodessa uusia malleja ja esimerkkejä asiakaskunta, sekä kuluttajat että vähittäiskauppa, vaativat yhä parempaa laatua ja kontrollia mm. kylmäketjun hallinnassa, päiväyksien seurannassa, tuotteiden aitouden varmistuksessa sekä dokumentoinnin oikeellisuudessa ja paikallistamisessa. Näihin vaatimuksiin eivät yksittäiset toimijat ja pienet jakelijat pysty vastaamaan ja myös vastuukysymykset ovat hankalia pitkissä jakelukanavissa. Venäjän kehittyvät jakelukanavat ovat haasteellisia kansainvälisille toimijoille. On väärin uskoa, että paikalliset kaupan ketjut ovat kehittymättömiä. Varsinkin federatiiviset ketjut toimivat nykyisin erittäin ammattimaisesti ja ovat vaativia asiakkaita, jotka edellyttävät toimittajiltaan laatua, hyviä rahoitus- ja toimitusehtoja, myynnin ja markkinoin tukea sekä vahvaa brandia. Myös pienempien, alueellisten ketjujen joukossa on vaativia, ammattimaisia yrityksiä. Lisää haasteita tuovat mm. lainsäädännön vaatimukset, joiden seuraamista valvotaan erityisen tehokkaasti ulkomaisten yritysten osalta sekä suuren maan logistiset ulottuvuudet ja asiakkaiden toivomus jättää yhä suuremman osan logistiikasta toimittajien huoleksi. Venäläiset jakelukanavat kehittyvät nopeasti suuntaan, joka yhä enemmän muistuttaa sekä rakenteeltaan että vaatimuksiltaan länsieuorooppalaisia malleja. Tämä tuo mukanaan haasteita, mutta samalla se mahdollistaa läpinäkyvän toiminnan, ennustamisen, ketjun ja brandin hallinnan ja oman myyntiorganisaation toiminnan tehostamisen ja toimivien palkitsemismallien luomisen. Oman kilpailukyvyn varmistamiseksi kuvattuihin muutoksiin Venäjän kaupallisissa rakenteissa on reagoitava nyt. 16 Kuljetus&Logistiikka 2/2008

17 Satamalaki uudistetaan Liikenne- ja viestintäministeriö alkaa uudistaa satamalakia. Tavoitteena on saada satamatoiminnalle ajantasainen ja toimiva lainsäädäntö, jossa alan erityispiirteet otetaan huomioon. Selvitettäväksi tulee mm. se, onko tarpeen ja missä määrin ohjata satamatoimintaa pykälin ja toimiluvin. Pohdittavana on myös, miten satamien viranomaistoiminnot tulisi hoitaa. Lisäksi on tarpeen selvittää, tulisiko lain kattaa sekä yksityiset että yleiset satamat. Ministeriö asettaa kevään aikana työryhmän selvittämään uudistamistarpeita. Työryhmään kutsutaan viranomaisten ja satama-alan toimijoiden edustajia. Tavoitteena on, että uusittu lainsäädäntö olisi voimassa vuoden 2010 alusta. Nykyisellään satamalainsäädäntö on epäselvää ja hajanaista ja aiheuttaa tulkintaongelmia. Ministeriön tarkoitus oli alun perin ajoittaa muutos EU:n satamadirektiivin toimeenpanon yhteyteen. Direktiivin käsittely kuitenkin raukesi. Näin ollen uudistus tehdään kansallisista lähtökohdista. Suomessa on yli 50 satamaa, joissa on kansainvälistä liikennettä. Näistä 23 on niin sanottuja talvisatamia, joihin valtio pitää väylät auki ympäri vuoden. Sisälogistiikan ammattilaiset saavat viimeinkin oman foorumin Suomen ensimmäiset Sisälogistiikkapäivät Aulangolla Logistep-ketju järjestää toukokuussa Aulangolla maamme ensimmäisen puhtaasti sisälogistiikkaan keskittyvän tapahtuman. Sitä on jo odotettu, koska alan ammattilaisille ei ole ollut omaa foorumia, jossa tavata kollegoja eri yrityksistä. Päivistä onkin tarkoitus kehittää säännöllinen tapahtuma. Sisälogistiikalla tarkoitetaan yrityksen sisällä ja pihamaalla tapahtuvaa logistiikkaa, joka yhdistää eri materiaalinkäsittelytoiminnot tuotannon, varastoinnin ja lähetystoiminnot. Jo ensimmäisten päivien ohjelma on monipuolinen ja laadukas. Ohjelmaa on tarjolla erittäin runsaasti läpi koko sisälogistiikkakentän. Rinnakkaisten työpajojen ansiosta jokainen voi valita itseään eniten kiiinnostavan ohjelmakokonaisuuden. Varasto ja lähettämöpalvelut Suoritehinnoiteltu kokonaisuuksien hoitamiseen suunniteltu resurssiratkaisu; Vastaanotto Hyllytys Keräily Lähettämöpalvelut Kalusto sisällytettävissä palveluun. TURVALLISUUS 2008 Turvallisuusalan kansainväliset ammattimessut Turvallisuus kohti maailman kärkeä Turvallisuus-messut kokoaa yhteen alan ammattilaiset jo yhdennentoista kerran. Turvallisuus-messut ovat saavuttaneet Suomessa johtavan aseman ja messut ovat Pohjoismaiden laajimmat alan ammattimessut. Turvallisuus-messujen kanssa järjestetään samanaikaisesti myös suositut Kiinteistöturvallisuus sekä Työhyvinvointi -tapahtumat. Yhdessä nämä kolme tapahtumaa keräävät saman katon alle laajasti turvallisuuden ja työhyvinvoinnin koko kentän. Suomen Transval Oy Pakkasraitti 2, Tuusula Puh Kuljetus&Logistiikka 2/

18 Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen Mikkeliin rakennetaan konekeskus syksyllä: Ensimmäinen LM Trac -monitoimikone luovutettiin Pietariin Mikkeliläiset Venäjän-kaupan osaajat avaavat ovia suomalaisvalmisteisille kiinteistöhuollon LM Trac -monitoimikoneille Pietarin ja Moskovan markkinoille. Ensimmäinen kone luovutettiin juuri Pietariin. Syksyllä rakennetaan Mikkeliin konekeskus vientikoneiden huoltoketjun ja asiakkaiden koulutuksen varmistamiseksi. Suomalaisesta kesä- ja talvikunnossapitotekniikasta on saatu hyviä kokemuksia Pietarin kaupungin katujen kunnossapidossa ja kiinteistöhuoltoalan yrityksissä. Mikkeliläiset ovat neljän vuoden aikana välittäneet Venäjälle myös muiden valmistajien monitoimikoneita. LM TRAC -koneiden myyntiä kehitetään parhaillaan Itä- Suomessa, jotta venäläisasiakkaat saavat mahdollisimman joustavat huoltopalvelut. Itä-Suomen pääkaupunkiin Mikkeliin rakennetaan viitostien varrelle Pitkäjärvelle koneille ja varaosille suuri keskusvarasto. Jari Ikonen ja Golbino-kunnossapito-osaston kunnossapitojohtaja Andrei Isaev paiskaavat kättä ensimmäisen koneen luovutustilaisuudessa Pietarissa Kuva: Mayt Oy:n kuva-arkisto 18 Kuljetus&Logistiikka 2/2008

19 Suomalaiskoneiden kautta poikkeaa kilpailijoistaan siinä, että koneille taataan nopea huolto, varaosapalvelu sekä käyttökoulutus. Meidän vahvuutemme on mahdollisuus kouluttaa asiakkaat käyttämään uutta kalustoa ja tekniikkaa, pystymme takaamaan huollon sekä varaosapalvelun, mikkeliläiset Mayt Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Leppänen ja Amados Markkinointi Oy:n johtaja Jari Ikonen sanovat. Raumalla on valmistettu LM Trac -koneita vuodesta 1987 alkaen. Koneet valmistavassa suomalaisessa Oy LAI-MU Ab:ssä työskentelee noin 60 metallialan ammattilaista Suomessa, ja koneiden omavaraisuusaste on korkea. Lisälaitteita syntyy yhteistyössä Suomalaista kunnossapito-osaamista on hyödynnetty myös kehitettäessä lisälaitteita yhdessä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehitämme venäläisten yhteistyökumppaneidemme kanssa koneisiin lisälaitteita, jotka sopivat sikäläisiin työskentelyolosuhteisiin. On oleellista pystyä takaamaan nopea ja tehokas huoltopalvelu, jotta asiakkaiden työskentelyyn ei tule katkoksia. Perehdytämme asiakkaamme koneiden käyttöön ja Venäjällä ei kannata myydä sanoen meillä olisi tällaisia tuotteita vaan pitää pystyä kertomaan, mitä tuotteet ovat ja mitä ne sisältävät, sanoo vuodesta 1992 Venäjän-kauppaa konsultoinut mikkeliläisen Mayt Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Leppänen. tutustutamme heidät alan kehitykseen Suomessa, Leppänen ja Ikonen kertovat. Koska töitä tehdään venäläismetropoleissa ruuhkien keskellä ja tarvittaessa ympäri vuorokauden, koneiden huollon ja varaosatoimitusten on toimittava. Tässä on meidän vahvuutemme. Perustamme myös Pietariin tämän vuoden aikana huoltokeskuksen. Huollamme siellä myös muiden länsimaisten yritysten konekantaa. Varaosatoimitukset takaamme nopeasti Mikkelin kautta tänä vuonna valmistuvan keskusvaraston avulla, Ikonen kuvaa. Neuvonta ja koulutus korostuvat Johtaja Jari Ikosen kokemuksen mukaan aito läsnäolo ja henkilökohtaiset tapaamiset selittävät monen suomalaisen pk-yrityksen menestyksen Venäjällä. Olemme tuottaneet viime vuosina havainnollisia DVD-aineistoja, joilta saa Haluamme satsata neuvontaan ja koulutukseen sekä opastamaan käyttämään koneita tehokkaasti, sanoo Amados Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja JariIkonen. hyvän käsityksen tuotteiden ominaisuuksista Pidän venäläisestä kaupantekokulttuurista, johon kuuluvat yhdessäolo ja viihtyminen. Tapaamme asiakkaitamme usein ja juttelemme myös muuta kuin bisnestä ja käymme vaikkapa kalassa yhdessä, Jari Ikonen kuvaa. Suomalainen kaupantekotavat poikkeavat hieman venäläisestä, mutta olemme pyrkineet aina löytämään ratkaisun, joka tyydyttää molempia osapuolia. Haluamme satsata neuvontaan ja koulutukseen sekä opastamaan kokeiden käytössä tehokkaaseen työskentelyyn. Amados Markkinointi Oy ja Mayt Oy ovat tehneet yhteistyötä kesä- ja talvikunnossapito- teknologian siirtämiseksi Venäjän markkinoille yli viiden vuoden ajan. Amados Markkinointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Urpo Koivisto, joka on guru pohjoiseurooppalaisen kunnossapitotekniikan kehittäjänä. Nyt hän on mukana kehittämässä myös Suomen nykyaikaisinta LM TRAC -konetta. Pietarissa Tuomo Leppäsen ja Jari Ikosen työparina työskentelee Leena Hakkarainen. Mayt Oy konsultoi pieniä ja keskisuuria yrityksiä vienti- ja tuotekehityshankkeissa, kehittää omia koulutusmallejaan Itä-Suomessa sekä tuotteistaa uusia innovaatioita. Mayt Oy toimii Mikkelin keskustassa liki Saimaan rannalla Teknograanissa, ja sillä on myös oma konsultti Richard Lundin Baselissa Sveitsissä. Kuljetus&Logistiikka 2/

20 - Autolla ajaminen on minulle omaa aikaa miettiä asioita. Ajellessa kuuntelen myös radiota ja se tietomäärä, minkä sieltä kuunnellessa saa, ei sitä muualta ehtisi koskaan saamaan. 20 Kuljetus&Logistiikka 2/2008