Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? s. 6"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? s. 6 Kotioloissa sitä ei haittaa - muualla täytyy hävetä - tutkimus sisarusten asemasta adhd-perheessä s. 19 Huhki aivosi kuntoon aivopeleillä s. 16

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh nina.hoven-korpela@adhd-liitto.fi Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh henna.niskala@adhd-liitto.fi Tiedottaja Helin Vesala Puh helin.vesala@adhd-liitto.fi Toimistosihteeri Arja Salo Puh toimisto@adhd-liitto.fi Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi Kuntoutussuunnittelija Helena Kurki Puh helena.kurki@adhd-liitto.fi Projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Puh kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Liisa Pitzén Puh liisa.pitzen@adhd-liitto.fi ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Uusia työntekijöitä 6 Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? 9 Liitto ilmoittaa 11 Adhd-liitto ja Aivoliitto yhdistävät voimansa - syntyy uusi lehti 12 Yhdistysväki verkostoitui Riihimäellä 13 Adhd-liiton Porina-projektin terveiset 14 Kirjaesittelyt 15 Lyhyesti 16 Huhki aivosi kuntoon aivopeleillä 19 Kotioloissa sitä ei haittaa - muualla täytyy hävetä - tutkimus sisarusten asemasta adhd-perheessä 24 Tämä tauti ei tartu 26 Kymmenen vuotta poweria Pauloista 27 Etelä-Savon yhdistys järjestää adhd-oireisille lapsille maksutonta ratsastustoimintaa 28 Jäsenyhdistykset Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI Nordea: FI Osuuspankki: FI ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2

3 p ä ä k i r j o i t u s Ovi auki kesään! Adhd on puhuttanut lehdistössä kevään aikana monesti. Lehtijuttuja on voinut seurata myös ADHD-liiton Facebook-sivujen kautta, jossa ihmiset vierailevat aktiivisesti. ADHD-liitossa tehdään kovasti työtä asiallisen ja oikean tiedon välittämiseksi eri kanavien kautta. Tällä hetkellä liitossa työstetään adhd-aikuisesitettä, joka valmistunee syksyllä. Tänä vuonna olemme erityisesti kiinnostuneet nuorisotakuusta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Nuorisotakuu lupaa kaikille alle 25-vuotiaille sekä vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Seuraamme aktiivisesti uutisointia nuorisotakuusta, josta voisi olla apua myös meidän jäsenillemme. Nuorten palkkatuki eli Sanssi-kortti on yksi hallituksen toimista, joilla pannaan toimeen nuorten työllisyyden parantamiseksi tarkoitettua nuorisotakuuta. Sanssi-kortin avulla työnantajalla on mahdollisuus saada palkkatukea alle 30-vuotiaan työttömän nuoren työllistämiseen. Palkkaamalla nuoren, työnantaja saa tuoreita näkemyksiä ja motivoituneen työpanoksen sekä auttaa nuorta työuran alkutaipaleella. Nuori työntekijä saa puolestaan arvokasta työkokemusta. Syksyllä tulemme näkymään erilaisissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa, jotka ovat suunnattu ammattilaisille, itse oireisille ja heidän lähipiirilleen. Yhteistyö jäsenyhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa on kantavana voimana useissa tilaisuuksissamme. Siellä näemme! Vuodenaikojen vaihtelu on lahja, josta on helpoin nauttia näin kesän kynnyksellä. Täällä liitossa se tarkoittaa kiireisen kevään hiljenemistä ennen kesälomia. Toimisto hiljenee juhannuksen jälkeen pikkuhiljaa, kun toimiston väki jää lomille ja palaa takaisin taas elokuun alkupuolella. Kesä on valon aikaa. Meille avautuu samalla mahdollisuus imeä itseemme luonnon voimia ja sen antimia. Myös lepo ja ihmisten kanssa yhdessäolo ovat voimakkaasti läsnä kesällä. Etenkin me suomalaiset nautimme kesästä pitkän talven jälkeen. Kesällä syntyy myös usein niitä kauneimpia muistoja, joita kannamme mukanamme. Mikä voisi olla siis parempaa kuin vastaanottaa kesä ja kaikki sen tuoma hyvä avoimin mielin. Koko ADHD-liiton toimiston väki niin täällä Helsingissä kuin Oulussakin toivottaa kaikille lukijoille oikein kaunista kesää! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kuva KP Juurikkala, Hyvinkää Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Helin Vesala puh taitto Helin Vesala Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Helin Vesala tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN

4 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Kesä, vuodenaika täynnä odotuksia! Kesälomallahan rentoudutaan, unohdetaan aikataulut ja dieetit, nautitaan auringosta ja ystävistä, matkustellaan. Haaveemme vilkuttelevat meille iloisesti myös aikakauslehtien otsikoissa. Ihmedieetit lupaavat vartalon pikavauhtia bikinikuntoon. Grillausvinkit ja pihajuhlien ruokaohjeet käyvät sydämeen vatsan kautta kaikilla mausteilla. Kermavaahtopilvi mansikan poskella ja rapeaksi paahtuneen makkaran tuoksu Ruoka liittyy elämäämme eri tavalla kuin vanhemmillamme. Liitämme ruokaan tunteita ja odotuksia, vaatimuksiakin. Ruokaa muokataan mieleiseksemme. Ruoka on kenties eniten mainostettu tarvikkeemme. Mainoksissa elämme onnen hetkiä sinisen suklaan seurassa, nostamme kuntomme tappiin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden avulla, saamme ruista ranteeseen! Varmuuden vuoksi napsimme vitamiineja ja lisäravinteita, kun mainokset lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Nykyinen ravitsemus- ja terveystutkimus on avannut meille tien tietoon siitä, miten omilla ruokavalinnoillamme voimme vaikuttaa terveyteemme. Vaikka tieto muuttuu ja tarkentuu, aina palataan samaan tuttuun teemaan: lautasmalliin, ravintoympyrään ja kohtuullisuuteen. Monissa meissä asuu halu uskoa mainosten lupauksiin, ehkä myös halu päästä vähän helpommalla. Meille ei saa tuputtaa tietoa. Haluamme päättää itse omista valinnoistamme, emmekä halua, että meitä syyllistetään valinnoistamme. Tämä on niin kovin ymmärrettävää ja totta. Tokihan saamme päättää itse, mitä valitsemme, mihin uskomme tai emme usko. Valintojemme pohjaksi meillä on kuitenkin lopulta vain tieto, se, mitä on kriittisesti tutkittu ja mitä tällä hetkellä tutkimusten kautta tiedetään. Tulevaisuus saattaa tuoda lisää tietoa esimerkiksi perintötekijöiden osuudesta. Ehkäpä geenimme ohjaavatkin aineenvaihduntaa oletettua yksilöllisemmin tai ne vaikuttavat alttiuteemme reagoida tai saada oireita - tai hyötyä - lisäravinteista. Aika näyttää. Toivotan kaikille lukijoille onnellista ja rentouttavaa kesälomaa. Nautitaan surutta kermavaahdosta ja mansikoista, grillauksesta, löhöämisestä ja auringonotosta, mutta kohtuudella! Liisa Virkkunen hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi

5 u u s i a työntekijöitä Kaisa kehittää adhd-oireisten aikuisten vertaistukea Aloitin ADHD-liitossa helmikuussa projektipäällikkönä uudessa Porina-projektissa. Projektissa kehitämme adhd-oireisten nuorten aikuisten ja aikuisten voimavarakeskeistä vertaistukea vuosien aikana. Työparikseni saan syyskuussa Marjo Hodjun, jonka työpiste tulee olemaan Kuopiossa. Olen koulutukseltani terveydenhoitaja sekä kriisi- ja traumapainotteinen erityistason perheterapeutti. Olen työskennellyt vuosien varrella terveydenhoitajana eri työsektoreilla, pisinpään neuvolatyössä. Viimeiset runsaat neljä vuotta työskentelin Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeessa. Olin mukana kehittämässä pienten lasten vanhempien sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita. Ensi talven aikana jatkan vielä opiskelua ja erikoistun paripsykoterapeutiksi. Elli toi väriä ADHD-liittoon Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa, ulkoilen paljon koiramme Pepin kanssa, tapaan ystäviä sekä nautin taiteesta, erityisesti musiikista, elokuvista sekä kuvataiteesta. Opiskelu lohkaisee myös ison osan vapaaajastani. Luonnossa liikkuminen on minulle erityisen tärkeää, mikään ei voita viikonloppuaamuisin aikaista lenkkiä koiran kanssa metsässä! ADHD-liitossa on ilo työskennellä. Tunnelma on meillä innostunut, ammattitaitoinen ja positiivinen. Toivon, että myös projektiimme saamme saman hengen puhaltamaan. Projektissa tarvitsemme myös teidän jäsenten ja muiden adhd-asioista innostuneiden aikuisten ideoita ja kommentteja. Yhdessä pystymme kehittämään adhdoireisille aikuisille tarkoituksenmukaista, innostavaa ja pysyvää vertaistoimintaa. Pidetään yhteyttä! Kaisa Humaljoki projektipäällikkö ADHD-liitto ry Maaliskuusta toukokuuhun AD- HD-liiton väki sai lisävahvistusta 21-vuotiaasta työharjoittelija Elli Mäkelästä. Elli opiskelee kolmatta vuotta Keskuspuiston ammattiopistossa ja on mukana työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa. Ellillä oli ADHD-liittoon tullessaan toimistotyön kokemusta jo useammasta paikasta, muun muassa Autismi- ja Aspergerliitosta, Orton Invalidisäätiöstä ja Keskuspuiston ammattiopiston kehittämis- ja palvelukeskuksesta. Hän tuli liittoon työharjoitteluun saamaan lisäkokemusta, sillä jatkossa hän haluaisi työskennellä toimistotöiden parissa. ADHD-liitossa Ellin työtehtäviin kuului infopakettien kokoamista, työskentelyä Excel-ohjelmalla ja tiedonhakua internetistä. Elli itse piti hauskimpana tehtävänä toimistoseinän maalaamista. Seinästä saatiin näin liitutaulu. Maalauspäivänä koko toimistossa vallitsi iloinen kuhina, kun kaikki työntekijät kävivät vähän väliä ihmettelemässä, kuinka ripeästi työ eteni. Liitossa oli tiedossa, että Elli pitää kovasti eläimistä. Niinpä työntekijöiden koirat Kusti ja Mauno kävivät parina päivänä ilahduttamassa sekä työharjoittelijaamme että muuta toimistoväkeä. Elli itse oli sitä mieltä, että ADHDliitossa oli kivaa olla työharjoittelussa, sillä työtoverit olivat mukavia. ADHD-liitto kiittää Elliä hyvästä työpanoksestaan ja toivottaa onnea jatkoon. Teksti ja kuva Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry 5

6 r u o k a v a l i o Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? Voiko ravintolisien käytöllä tai dieeteillä lievittää adhd-lasten oireita? Siitä puhutaan paljon ja siitä kuulee monenlaisia mielipiteitä. Kokenut lastenlääkäri ja lasten adhd:n Käypä hoito työryhmän jäsen Liisa Virkkunen kävi läpi aiheeseen liittyvää tutkimustietoa ja tuli johtopäätökseen, että lisäravinteiden tai eliminaatiodieettien todellisesta hyödystä adhd:n hoidossa ei ole näyttöä. Adhd-oireiset lapset ja nuoret hyötyvät eniten terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta. Meillä hyvinvoivassa Suomessa ei juuri nähdä nälkää, enemmän ongelmia tuntuu aiheuttavan ylensyönti, väestömme lihoo. Ravitsemustottumuksiamme pyritään ohjaamaan terveyttä edistävään suuntaan. Monipuolinen ravinto riittää tavalliselle suomalaiselle eikä D- vitamiinia lukuun ottamatta lisäravinteita tarvita. Kuitenkin ravinnon lisäaineet ja mahdolliset puutteet puhuttavat. Teollisesti valmistetun ruoan säilyvyyden ja ulkonäön parantamiseksi sekä houkuttelevuuden lisäämiseksi käytetään runsaasti lisäaineita, joita tuoretuotteista itse valmistetussa ruoassa ei ole. Käsitellyn ruoan osuus ravinnossamme on lisääntynyt, samoin sokerin, rasvan ja valkoisen viljan käyttö. Usein käytetään termiä länsimainen ravinto, kun tarkoitetaan nykyistä energiapitoista, käsiteltyä ruokaa. Amerikkalaislapset käyttivät päivittäin lähes 200 g sokeria jo kymmenisen vuotta sitten (viite nro 3). Kulutus ei liene ainakaan vähäisempää nykyisin ei ehkä kovin paljon jää jälkeen meilläkään. Hyvinvoivissa maissa adhd-oireet tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja levottomuus ovat yleistyneet (5,3% ikäluokasta), mikä on aiheuttanut lisääntyvästi huolta. Adhd:n taustalla on sekä perintö- että ympäristötekijöitä. Ei liene sattuma, että ravinnon köyhtyneen koostumuksen ja lisäaineiden mahdollista yhteyttä adhdoireisiin on pohdittu. Taustaa pohdinnalle Tieto ravintoaineiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille on lisääntynyt. Tiedämme, että ravitsemus vaikuttaa hermoston kehitykseen ja toimintaan. Tiedämme, että allergiset sairaudet ovat lisääntyneet ja osa etenkin pienistä lapsista saa oireita myös ravintoaineista. Tiedämme, että on ravintoaineita, joita elimistömme tarvitsee ravinnosta toimiakseen hyvin, esimerkiksi paljon huomiota saaneet omega-3 ja omega-6-rasvahapot. Omega-3-rasvahapoista alfalinoleenihappo ja omega-6-rasvahapoista linolihappo ovat elimistölle välttämättömiä. Elimistö ei pysty tuottamaan niitä, vaan ne on saatava ravinnosta. Kyseiset rasvahapot ovat tärkeitä keskushermoston solukalvo- 6

7 Oligoantigeeninen ruokavalio tarkoittaa sitä, että päivittäisestä ravinnosta poistetaan suuri osa ruoka-aineista siten, että ruokavalio sisältää esimerkiksi vain paria lihar u o k a v a l i o jen rakenteiden osia. Myös sinkillä, raudalla ja magnesiumilla on omat tärkeät tehtävänsä keskushermoston toiminnassa. Omega-3-rasvahappoja on runsaasti rasvaisissa kaloissa, kasvisöljyissä, vihreissä vihanneksissa, pähkinöissä ja siemenissä; ravinnossa, joka joidenkin lasten ruokavaliossa saattaa jäädä niukaksi. Omega- 6-rasvahappojen saanti on yleensä riittävää. Osalla adhd-lapsista on mitattu matalampia veren rasvahappopitoisuuksia (32, 33), veren sinkki- (4, 5, 14), varastorauta- (4, 6) tai magnesiumpitoisuuksia (7, 24) kuin terveillä ikätovereilla. Adhd:n hoitoon käytettävät lääkkeet vaikuttavat monilla ruokahalua vähentävästi. Adhd-lapsilla tavalliset aistiyliherkkyydet saattavat johtaa poikkeaviin ruokailutottumuksiin. Adhd-oireisten tyttöjen riski syömishäiriöihin saattaa olla ikätovereita suurempi (20). Tutkimusten mukaan adhd-lapset näyttävät olevan myös ikätovereita painavampia (1, 2). Tiedonhankinta ravintoaineista on helppoa, vai onko? Tiedonhankinta internetin aikakaudella tuntuu helpolta. Hakukoneet löytävät luettavaksemme artikkeleita ja tutkimuksia melkein aiheesta kuin aiheesta. Aina ei ole kuitenkaan helppoa nähdä, mihin saatu tieto perustuu ja kuinka luotettavia saadut tutkimustulokset ovat. Informaatiotulvassa kaupalliset mainokset ja asiallinen tieto ovat iloisessa sekamelskassa. Ravitsemukseen liittyviä tutkimuksia ei ole helppo tehdä. On helppo mitata aineiden pitoisuuksia elimistöstä, mutta kaikille mitattaville aineille ei ole selkeitä viitearvoja. Ei ole selvää, onko verestä tai kudoksista mitattu pitoisuus suorassa yhteydessä sen elimen toimintaan, johon tutkitun ravintoaineen oletetaan vaikuttavan, eikä tiedetä, millainen pitoisuuden muutos vaikuttaa toimintaan. Eri puolella maailmaa paikalliset olosuhteet ovat yhteydessä joidenkin aineiden saantiin. Puhutaan endeemisistä, kotoperäisistä ilmiöistä. Muistanemme kaikki seleenin, jota Suomen maaperässä on vähän, niinpä sitä nykyään lisätään ravintoomme. Ruokavalioon liittyvät tutkimukset Kun halutaan tutkia jonkun ravintoaineen merkitystä ruokavaliossa, käytetään tavallisimmin menetelmää, jossa tätä ravinnetta annetaan tietty aika puolelle ryhmää. Toinen puoli ryhmästä saa lumetta eli ravintoa, josta kyseinen aine on poistettu. Tutkimuksen alussa ja lopussa mitataan toimintoja, joihin ravinteen oletetaan vaikuttavan. Muutokset mittauksissa kertovat, onko hoidolla ollut vaikutusta vai ei. Kun halutaan tutkia ravinteen tai aineen vaikutusta tiettyyn sairauteen, sairauden diagnoosin tulee olla asianmukaisesti tehty. Esimerkiksi adhd-diagnoosin pitää olla tehty sovittujen diagnoosikriteerien mukaisesti. Kaikkia tutkimuksessa tärkeitä osatekijöitä ei ole helppoa vakioida. Ei myöskään ole helppoa muokata ruokaa siten, ettei muutosta huomata. Ei ole aina selvää, miten paljon tutkittavaa ainetta pitäisi antaa mahdollisen vaikutuksen saamiseksi. On ravintoaineiden imeytymiseen ja kohde-elimeen pääsyyn vaikuttavia seikkoja. Mielenkiintoinen on esimerkiksi aivojamme suojaava veri-aivoeste, joka säätelee aineiden pääsyä verenkierrosta aivosoluihin. Veri-aivoeste on tärkeä huomioida, kun tutkitaan aineiden vaikutusta keskushermostoon tai kehitetään keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita, myös adhd:n hoitoon käytettäviä lääkkeitä. Myös lume vaikuttaa: jopa prosentilla lumelääkettä saaneista oireet lievittyvät (4). Siis kun uskomme, paranemme. Käytetäänkö ruokavaliohoitoja tai lisäravinteita? Suomalaisia lukuja ruokavaliohoitojen tai lisäravinteiden käytöstä adhd-oireiden hoidossa ei liene saatavissa, mutta mainonnan runsauden ja keskustelun määrän perusteella kiinnostus lisäravinteita kohtaan on mittavaa. Vuonna 2005 Australiassa vuotiaiden adhd-oireisten lasten perheille tehdyssä kyselytutkimuksessa kolmasosa perheistä kertoi käyttäneensä jotain ruokavaliohoitoa. Kuudesosa käytti vitamiini- tai hivenainelisiä ja joka kymmenes käytti ravintoa täydentäviä valmisteita. Erilaisia vaihtoehtohoitoja käytti kaiken kaikkiaan 67,7 % perheistä (5). Lukuja voitaneen pitää meilläkin ainakin suuntaa antavina. Adhd-oireisten lasten ravinnon osalta tutkittua Keskeisimpiä adhd:hen liittyviä ravintotutkimusten kohteita ovat lisäravinteiden käyttö sekä eliminaatiodieetit eli ravinnon lisäaineiden, allergeenien ja sokerin poistaminen ruokavaliosta. Lisäravinteina käytetyistä aineista eniten huomiota ovat saaneet elimistölle välttämättömät rasvahapot eli omega-3-rasvahapot, mutta myös rauta, magnesium ja sinkki. Eliminaatiodieetit 1970-luvulla Yhdysvalloissa sai adhd:n hoidossa huomattavaa suosiota dieetti, jossa keinotekoiset väri-, maku- ja tietyt säilöntäaineet sekä salisylaatti oli poistettu. Myöhemmin ilmeni, ettei tästä Feingolddieetistä voitu osoittaa olevan hyötyä (6). Sittemmin adhd-oireiden ja väriaineiden välille on löydetty jossain määrin yhteyttä, mutta tulosta ei voi pitää luotettavana heikkolaatuisten tutkimusten vuoksi (11). Toisaalta keinotekoiset väriaineet ja säilöntäaine natriumbentsoaatti saattavat lisätä terveidenkin lasten impulsiivisuutta, tarkkaamattomuutta ja levottomuutta (12). Tietyillä geenimuutoksilla saattaa olla yhteyttä edellä mainittuun vaikutukseen (13). 7

8 r u o k a v a l i o laatua, paria hiilihydraattilähdettä, paria vihannesta ja paria hedelmää. Tämänkaltaisesta ruokavaliosta ei ole todettu hyötyä yleisesti adhd-oireiden hoidossa, mutta osalla pieniä lapsia, joilla on sekä allergiaoireita että levottomuutta, levottomuus on saattanut vähentyä, kun allergisoivat ruoka-aineet on poistettu (15, 16, 17, 18). Sokerin (sakkaroosin) tai makeutusaineiden poistaminen adhd-lasten ruokavaliosta ei vähennä adhd-oireita (19) huolimatta useiden vanhempien päinvastaisesta oletuksesta. Lisää sinkkiä ja rautaa lautaselle? Sinkin lisääminen ruokavalioon on vähentänyt adhd-oireita (22) tai tehostanut lääkityksen vaikutusta (22, 23) Turkissa ja Intiassa eli alueilla, joissa on endeemistä sinkin puutetta. Siellä tehtyjen tutkimusten tuloksia siten ei voi yleistää koskemaan esimerkiksi Suomea, jossa puutetta ei ole. Joissakin tutkimuksissa adhd-lapsilla on todettu ikätovereitaan matalampia magnesiumpitoisuuksia ja oireiden vähenemistä magnesiumin lisäämisen jälkeen, mutta hyviä kontrolloituja tutkimuksia magnesiumin merkityksestä adhd-oireisten lasten hoidossa ei ole (25). On tutkimuksia, joissa adhd-oireisilla lapsilla on todettu matalia veren varastorauta-arvoja ja adhd-oireiden lievittymistä rautahoidon jälkeen (27). Rautahoidon tulokset yleisesti adhd-oireiden hoidossa ovat kuitenkin ristiriitaisia (28) eikä riittävää tutkimusnäyttöä hyödystä ole. Välttämättömät rasvahapot: omega-3- ja omega-6-rasvahapot Näiden elimistölle välttämättömien rasvahappojen, erityisesti omega- 3-rasvahappojen merkitystä kehityksellisten neurologisten häiriöiden - myös adhd:n - oireiden taustalla ja niiden hoidossa on tutkittu melko paljon. Tutkimusten tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tutkimuksissa on käytetty eri rasvahappoja ja/tai niiden erilaisia yhdistelmiä. Annostellut rasvahappomäärät ovat vaihdelleet, samoin hoidon kesto ja menetelmät, joilla tuloksia on arvioitu. Kun on tutkittu asianmukaisesti diagnosoituja adhdoireisia lapsia, myönteistä vaikutusta keskeisiin adhd-oireisiin ei ole voitu osoittaa (29, 30, 31). Tuoreeseen katsaukseen otettiin mukaan tutkimuksia, joissa lasten oirekuva vaihteli eikä adhd-diagnoosia edellytetty. Siinä tulokset olivat hieman parempia (37). Joissakin tutkimuksissa välttämättömien rasvahappojen lisäämisellä ruokavalioon on nähty vähäisessä määrin myönteistä vaikutusta oppimisvaikeuksiin (34, 35), mutta suomalaisille lukihäiriölapsille tehdyssä tutkimuksessa minkäänlaista hyötyä rasvahappohoidosta ei voitu osoittaa (36). Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä? Olisi tavattoman hienoa, jos voisimme saada ravintolisäpurkista apua adhd-oireisten lastemme oirehdintaan tai saisimme lapsemme käyttäytymään paremmin ruokavalion muutoksella. Valitettavasti kummankaan todellisesta hyödystä ei ole tutkimusten valossa näyttöä. On ymmärrettävää, että vanhemmat huolestuvat, jos lapsen ruokahalu on kovin huono, lapsi valikoi syömisiään tai on allerginen useille ruoka-aineille. Saattaa myös olla, että virvoitusjuomat, makeiset tai muut sokeri- ja lisäainepitoiset välipalat ovat hiukan liian usein osa lapsen päivittäistä ravintoa. Työpäivän jälkeen pikaisesti valmistetussa päivällisessä ei aina terveellistä ja monipuolista ateriakoostumusta jaksa ajatella. 8

9 l i i t t o ilmoittaa Miten varmistaa, että lapsi saa kaiken tarvitsemansa? Monipuolinen ruokavalio, jossa on runsaasti kasviksia, kokojyväviljaa, lihaa tai kalaa ja maitotuotteita, yleensä riittää. Sokerin vähentämistä ja runsaasti lisäaineita ja elintarvikevärejä sisältävien syötävien, kuten makeisten ja virvoitusjuomien välttämistä voi suositella kaikille. Sama pätee runsaan valkoisen viljan ja rasvaisten ruokien välttämiseen. Suomalainen huokea rypsiöljy on erinomainen välttämättömien rasvahappojen lähde, samoin rasvaiset kalat. Rautaa kannattaa antaa vain, jos lapsella on todettu raudanpuutetta; sinkkiä tai magnesiumia vain, jos niiden puute on osoitettu. Allergeenien poistamista ruokavaliosta suositellaan vain lapsille, jotka saavat näistä oireita. Adhd-oireisten lasten hoitoon ei suositella välttämättömiä rasvahappoja eli omega-3-rasvahappoja. Ne saattavat ehkä lieventää joitakin adhd-oireita muun hoidon lisänä tai niitä voi käyttää silloin, kun muu hoito ei tule kyseeseen. Tärkeää on muistaa, että myös liiallisilla lisäravinteilla, rasvahapoillakin, on sivuvaikutuksia. Loppulauseeksi voisi mainiosti lainata kuluvana vuonna julkaistusta Pediatrics-lehdestä professori J. Gordon Millichapin sanoja: - Huomion kiinnittäminen vanhempien ja lasten parempaan tietämykseen terveellisestä ruokavaliosta on kenties lupaavin ja käytännöllisin täydentävä tai vaihtoehtoinen adhd:n hoitomuoto (28). Tuntuuko sinusta joskus siltä, että olet yksin ongelmiesi kanssa? Eikö kukaan ymmärrä sinua? Entä jos saisit jutella asioistasi sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat kokeneet samoja asioita ja elävät samankaltaista elämää kanssasi? Sellaiset ihmiset ovat Vertaisia. Kun Vertaiset sille päälle sattuvat, he muodostavat ryhmiä, vertaistukiryhmiä. Ryhmiä on erilaisia ja niissä touhutaan eri juttuja. Useimmissa jutellaan, jaetaan tietoa, syödään pullaa, juodaan kahvia ja nauretaan. Toisissa ryhmissä kokemuksista keskustellaan kerhotiloissa, jotkut tekevät sen lenkkipolulla tai keilahallilla omien heittovuorojensa välissä. Millainen olisi sinun vertaistukiryhmäsi? Haluaisitko perustaa sellaisen? Oletko jo vertaistukiryhmän ohjaaja, mutta kaipaisit vinkkejä jatkoon ja tukea tehtävässäsi? Siinä tapauksessa, merkitse kalenteriisi tämä: Vertaistukiryhmäohjaajien koulutus lokakuuta 2013 Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville että kokeneille ohjaajille. Koulutukseen osallistuvan tulee olla ADHDliiton jäsen. Koulutus järjestetään ensi kertaa yhteistyössä parin muun liiton kanssa ja suunnittelutyö on vielä hieman kesken. Lisätietoa koulutuksesta tullaan julkaisemaan ADHDliiton www-sivuilla elokuussa. Jos et malta odottaa siihen saakka, voit tiedustella asiasta järjestösuunnittelija Henna Niskalalta (henna.niskala@adhd-liitto.fi, ). Tämä juttu ja kirjoituksessa käytetyt lähteet löytyvät ADHD-liiton nettisivuilla osoitteessa Teksti Liisa Virkkunen lastenlääkäri, hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 9

10 l i i t t o ilmoittaa Hae sopeutumisvalmennuskurssille! Syksyn kurssien hakuajat päättyvät Töpinää! Perhekurssi 5-7-vuotiaille adhd-piirteisille lapsille perheineen Kohderyhmä: 5-7-vuotiaat adhd-piirteiset lapset perheineen Aika: Paikka: Suvituuli, Turku Hakuaika päättyy: Voimaa arkeen -kurssi aikuisille Kohderyhmä: yli 30-vuotiaat adhd-oireiset aikuiset Aika: Paikka: Spahotel Casino, Savonlinna Hakuaika päättyy: Ihan kuul! Perhekurssi vuotiaille adhd-piirteisille nuorille perheineen Kohderyhmä: vuotiaat nuoret, joilla on tarkkaavaisuuden, toimintakyvyn, käyttäytymisen tai oppimisen haasteita Aika: Paikka: Aitoon koulutuskeskus, Aitoo Hakuaika päättyy: Lisätietoa kursseista ja hakulomakkeet löydät osoitteesta: Voit kysyä lisää myös suoraan ADHD-liiton kuntoutussuunnittelijoilta: kuntoutus@adhd-liitto.fi ADHD-liiton toimisto on suljettuna kesätauon ajan Lukijaraati jatkuu ADHD-lehden edellisessä numerossa käynnistimme lukijakilpailun. Liiton Facebook-sivuilla mielenkiintoisinta artikkelia ehdotti useampi ihminen. Voittajaksi arvottiin Jaakko Marttila. Onnea Jaakko! Ota meihin yhteyttä, niin voimme lähettää sinulle palkintosi. Lukijaraati jatkuu edelleen! Kerro meille, mikä oli mielestäsi tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Vastanneiden kesken arvomme taas kirjapalkinnon. Voit kertoa mielipiteesi joko ADHD-liiton Facebooksivuilla ( tai sähköpostitse (helin.vesala@adhd-liitto.fi). 10

11 l i i t o n uutisia ADHD-liitto ja Aivoliitto yhdistävät voimansa - syntyy uusi lehti Vuoden 2014 alussa ADHDlehden ja Kielipolku-lehden lukijoiden postiluukusta tipahtaa uusi upea lehti. ADHD-liiton ja Aivoliiton yhteistyössä syntyy astetta laadukkaampi ja nykyaikaisempi lukupaketti. Yhteinen lehti palvelee Aivoliiton ja ADHD-liiton jäseniä sekä muita lehden lukijoita. Vaikka sisältö uudistuu ja monipuolistuu, lehtijutut käsittelevät asioita, jotka liittyvät adhd:hen ja kielelliseen erityisvaikeuteen. Uusi lehti tehdään, koska lehtien lukijakunta on pitkälti sama ja liittojen jäsenillä on runsaasti yhteisiä teemoja. - Molemmat liitot tekevät muutenkin keskenään paljon yhteistyötä, joten tuntui luontevalta yhdistää voimat ja luoda jotakin uutta, kertoo Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Uusi lehti tulee olemaan enemmän kuin kahden lehden summa. - Pyrimme sisällössä eroon vakiintuneista kaavoista. Joistakin asioista luovutaan, joitakin tulee lisää. Koko konsepti ajatellaan uusiksi. Lähtökohtana on se, että lehti palvelee mahdollisimman hyvin jäseniä, korostaa ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela. Uusi lehti ilmestyy nykyisten lehtien tapaan neljä kertaa vuodessa. Jäsenille uusi lehti tulee edelleen kotiin postitettuna eikä edellytä mitään toimenpiteitä. Sinä voit vaikuttaa lehden nimeen Tällä hetkellä uudella lehdellämme ei ole vielä nimeä. Tarvitsemme nyt teidän lukijoiden apua sopivan nimen löytämiseksi. Erityisesti ilahdumme seuraavanlaisista nimiehdotuksista: - lehden nimellä on jokin merkitys - nimi on positiivinen ja ilmaisee aktiivisuutta - nimi ei liity suoraan adhd:hen tai kielelliseen erityisvaikeuteen Lähetä nimiehdotuksesi viimeistään sähköpostitse osoitteella: helin.vesala@adhd-liitto.fi Arvomme kaikkien nimiehdotuksia lähettäneiden kesken kolme Lippupisteen lahjakorttia (arvo 50 ). Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, laita mukaan yhteystietosi. Voit myös lähettää ajatuksia ja ideoita lehden sisällöstä. Teemme lehteä teitä lukijoita varten. Uudesta lehdestä voit lukea lisää ADHD-lehden ja Kielipolun vuoden viimeisistä numeroista. Teksti Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry 11

12 l i i t o n uutisia Yhdistysväki verkostoitui Riihimäellä Puheenjohtajapäiville osallistuneita Huhtikuisena viikonloppuna ADHD-liiton ja Aivoliiton jäsenyhdistykset kokoontuivat Puheenjohtajapäiville Riihimäelle. Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui jäsenyhdistysten puheenjohtajia, sihteereitä, muita yhdistysaktiiveja sekä molempien liittojen hallituksen jäseniä ja työntekijöitä. Osallistujamäärä kipusi vähän yli 70:n. Puheenjohtajapäivät avattiin AD- HD-liiton ja Aivoliiton toiminnanjohtajien yhteisellä tervehdyksellä. Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertoi liittojen yhteistyön menneisyydestä ja ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela loi katsauksen tulevaan. Sen jälkeen Puheenjohtajapäivien osallistujat tutustuivat toisiinsa hauskojen leikkien avulla. Puheenjohtajapäivät jatkuivat seuraavana päivänä Piritta Seppälän esityksellä sosiaalisesta mediasta. Runsailla esimerkeillä ja konkreettisilla vinkeillä maustettu esitys sai kiitosta siitä, että aihetta käsiteltiin kuuntelijoiden näkökulmasta. Päivä jatkui vapaaehtoistyön teemalla, kun sen haasteista ja mahdollisuuksista tuli kertomaan Kansalaisareenan hallituksen jäsen Liisa Reinman. Vapaaehtoistyön konkarin viesti oli, että jos haluaa vapaaehtoisia mukaan toimintaan, kannattaa puhua siitä kaikille ja aina kuin mahdollista, vaikka junassa vierustoverille. Useimmilla ihmisillä on halu auttaa, mutta he eivät vaan tiedä miten ja mistä aloittaa. Jos pyytää suoraan, voi yllättyä, miten helposti ihmiset lähtevät mukaan. Yhteisen ohjelman jälkeen pidettiin ADHD-liiton sääntömääräinen kevätkokous. Aivoliiton osallistujat kokoontuivat samaan aikaan kuulemaan oman liitonsa ajankohtaisista asioista. Riihimäen tilaisuus tarjosi jäsenyhdistyksille mielenkiintoista tietoa ja mahdollisuuden verkostoitua. - Tavoitteenamme oli tarjota jäsenillemme mahdollisuus oppia jotain uutta ja tavata muiden yhdistysten edustajia rennossa ilmapiirissä. Iloisesta puheensorinasta päätellen ajatukset vaihtuivat ja osallistujilla oli mukavaa. Tehtävä suoritettu! vetää Puheenjohtajapäivät yhteen ADHDliiton järjestösuunnittelija Henna Niskala. Teksti ja kuvat Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Liisa Reinman kertomassa vapaaehtoistyöstä Piritta Seppälä esitelmöi sosiaalisesta mediasta Yhteisen ohjelman jälkeen pidettiin ADHD-liiton kevätkokous 12

13 Vuoden alussa startannut projekti adhd-oireisille aikuisille on nyt saanut sloganin ja logon. Tunnistat meidät jatkossa nimestä: Porina vertaistukea adhd-aikuisuuteen. Uudella ilmeellä haluamme kuvastaa vertaistuesta nousevaa porinaa - iloa siitä, että on mahdollisuus jakaa yhteisiä kokemuksia kahvikupposten ääressä. Parhaimmillaanhan vertaistuki antaa kokemuksen siitä, että minua ymmärretään ja vastavuoroisesti voin omalla ymmärrykselläni auttaa muita. Porina-projekti on RAY:n rahoittama hanke vuosina Projektin aikana kehitetään yli 18-vuotiaiden adhd-oireisten aikuisten voimavarakeskeistä vertaistukea. Tavoitteena on vahvistaa adhd-oireisten aikuisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä lisätä heidän voimaantumisen tunnettaan ja sosiaalisia suhteitaan. Lisäksi haluamme lisätä tietoisuuden, tiedon ja suvaitsevaisuuden kasvua yhteiskunnassa adhd-oireisia kohtaan. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Helsingissä sekä syyskuun alusta lähtien Kuopiossa projektikoordinaattori Marjo Hodju. Lähestymme pian jäsenyhdistyksiä kyselyllä, jolla kartoitamme olemassa olevien aikuisten vertaistukiryhmien toimintaa, ryhmien onnistumisia sekä haasteita ja toiveita. Saamamme tiedon perusteella teemme vertaisryhmien käyttöön ideakansion, joka yhdessä Vertaisryhmätoiminnan oppaan (A-E Pajunen, M. Koivunen, ADHD-liitto, 2010) kanssa toimii apuna ohjaajille ja ryhmäläisille. Pääkaupunkiseudun jäsenyhdistys sekä Eijsveikeet Kuopiosta ovat lupautuneet kanssamme kokeilemaan uutta vertaisryhmämallia. Porina-projekti on myös mukana kehittämässä vertaistukiohjaajien koulutusta, työnohjausta sekä virkistystoimintaa. Sosiaalisen median vertaistuen kehittämisen aloitamme ADHD-liiton nettisivujen uudistamisella niin, että sivustolle rakennetaan oma osio kaikelle vertaistukeen liittyvälle toiminnalle. l i i t o n uutisia ADHD-liiton Porina-projektin terveiset Suunnitelmissamme on rakentaa ADHD-liiton, jäsenyhdistysten sekä kunnan työntekijöiden kanssa vertaistukikoordinaattoriverkosto. Vertaistukikoordinaattorin tehtävänä olisi toimia alueellisesti vertaistukiryhmien tukena ja tiedon välittäjänä liiton ja ryhmän välillä. Projektin aikana tullaan myös järjestämään adhd-aikuisuuteen liittyviä avoimia yleisötilaisuuksia eri puolella Suomea. Tilaisuuksien tavoitteena on lisätä tietoa aikuisten adhd:stä, herättää keskustelua alueellisista palveluista sekä mahdollisesti toimia lähtölaukauksena paikalliselle vertaistukiryhmälle. Jotta saisimme tärkeät tavoitteemme toteutumaan, haastamme koko lehden lukijakunnan yhteisiin talkoisiin kehittämään aikuisten vertaistukea. Ottakaa meihin yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai Facebookin kautta. Kaikki ideat, kommentit, toiveet ja tarinat ovat meille suuria aarteita! Teksti Kaisa Humaljoki Porina vertaistukea adhd-aikuisuuteen projektipäällikkö ADHD-liitto ry kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi

14 k i r j a e s i t t e l y t Tunne, aisti, toimi! Tuntoaistia tukevia harjoituksia arkeen Maarit Söderena; Early Learning (2013) Alkuvuodesta 2013 ilmestyi Maarit Söderenan kirjoittama ja suomalaisen perheyrityksen Early Learning julkaisema kirja Tunne, aisti, toimi! Tuntoaistia tukevia harjoituksia arkeen. Lapsen levottomuuden ja haasteellisen käyttäytymisen taustalla saattavat olla tuntoaistin häiriöt. Juuri tiedonnälkä ja tarve ymmärtää lapsen käyttäytymistä paremmin innoittivat erityislastentarhanopettaja Maarit Söderenan kokoamaan tämän teoksen. Tunne, aisti, toimi! -kirjassa on perustietoa tuntoaisteista ja sen häiriöistä sekä toimintamalleja arkea helpottamaan. Antoisaksi kirjan tekee muun muassa eri asiantuntijoilta koottu hiljainen tieto ja käytännössä hyviksi todetut leikit ja harjoitukset! Teksti Tuuli Korhonen kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry Ruuhkataidot - iloa vanhemmuuteen Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen; Duodecim (2013) Duodecimin julkaisema kirja Ruuhkataidot - iloa vanhemmuuteen ilmestyi myös alkuvuodesta Kirjan kirjoittajat lääkäri Kaisla Joutsenniemi ja kognitiotieteilijä Veera Mustonen ovat kokemustensa ja kehittämänsä valmennusohjelman pohjalta koonneet kiinnostavan kirjan. Kirja perustuu kognitiivis-behavioristiseen terapiaan ja kymmeneen ohjelmaan ruuhkataidoista. Tarkoituksena on antaa vanhemmille ja lukijoille eväitä arjen sujuvoittamiseksi. Kirjassa on käytännön harjoituksia, joissa kehitetään ajattelu-, tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kirja on suunnattu pikkulasten vanhemmille, mutta muutkin lukijat voivat hyötyä esimerkiksi läsnäolon, tuntemisen, ja optimistisen ajattelun taidoista. Tuuli Korhonen, kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry Pärjää porukassa - sosiaaliset taidot Marianne Kulmala; Nuortentalo (2013) Nuortentalo on julkaissut Marianne Kulmalan kirjoittaman sosiaalisten taitojen oppaan nuorille. Pärjää porukassa -opas on 88-sivuinen värikkäillä ja tilanteisiin sopivilla valokuvilla kuvitettu teos. Kirja käsittelee kattavasti erilaisia sosiaalisia tilanteita. Pärjää porukassa -opas antaa nuorille selkokielellä käytännön ohjeet sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. Oppaassa on neuvoja ja harjoituksia arkielämän sosiaalisiin tilanteisiin, vuorovaikutukseen, seurusteluun ja ystävyyssuhteissa tapahtuviin tilanteisiin. Vaikeistakin asioista kerrotaan, esimerkiksi siitä, mitä seksuaalinen häirintä on tai miten voit tällaiselta suojautua. Olen vakuuttunut siitä, että monet nuoret sekä nuorten ryhmien ohjaajat hyötyvät oppaasta. Pärjää porukassa Sosiaaliset taidot Helena Kurki kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry 14

15 l y h y e s t i Olemme taas mukana Kuluttajaparlamentissa ADHD-liitto osallistuu taas Kuluttajaparlamenttiin. Tänä vuonna Kuluttajaparlamentissa otetaan kantaa muun muassa lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuteen, nuorten asunnottomuuteen sekä lasten ja nuorten talousosaamisen opetukseen. Lisäksi kannanotto tehdään mielenterveyspalveluiden järjestämisestä, vammaispalveluiden kilpailuttamisesta ja palveluseteleiden käytöstä. Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry:n koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Kuluttajaparlamentti kokoaa vuosittain järjestöjä yhteen tekemään kannanottoja aiheista, jotka ovat osallistuvien järjestöjen sekä kuluttajien kannalta merkittäviä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lisäksi tänä vuonna mukaan on kutsuttu lasten ja nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä. Toimintaan osallistuu jo yli 50 valtakunnallisesti merkittävää kansalaisjärjestöä ja säätiötä. ADHD-liitto on yksi niistä. Kuluttajaparlamentin viralliset kannanotot muodostetaan äänestämällä syksyn kahdessa istunnossa; ensimmäinen istunto pidetään vain toimintaan osallistuvien järjestöjen edustajien kesken. Täysistunto on eduskunnan lisärakennuksessa pidettävä kutsuvierastilaisuus. Viime vuonna eduskunnan lisärakennuksessa pidetyssä täysistunnossa muodostettiin kannanotot terveyskeskusten käyntimaksun poistamisesta, alkoholimainonnan täyskiellosta ja kansalaisten oikeusturvasta. Lisätietoa aiempien vuosien kannanotoista sekä toimintaan osallistuneista tahoista löytyy Kuluttajaparlamentin internetsivuilta: Teksti Jenni Vainioranta Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Kuluttajaliitto ry Kansalaisaloite puuttuu kuntoutuksen eriarvoisuuteen Kansalaisaloite.fi -sivustolla kerätään nyt nimiä aloitteeseen, jonka myötä terveydenhuoltolakia tarkennettaisiin kuntoutuspalvelujen järjestämisen osalta. Aloite tähtää siihen, että jokaisella kuntoutujalla olisi oikeus kuntoutuksen yhdyshenkilöön sekä kuntoutusohjaukseen ja -neuvontaan. Kansalaisaloitteen lähtökohtana on, että nykyinen terveydenhuoltolaki jättää kunnille liikaa tulkinnanvaraa. Tämänhetkisen terveydenhuoltolain mukaan kuntoutuksen yhdyshenkilö nimetään vain tarvittaessa. Yhdyshenkilön toimenkuvaa ei ole määritelty, jolloin yhdyshenkilönä voi toimia kuka tahansa. Myöskään kuntoutukseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan järjestämistä ei ole tarkemmin määritelty, jolloin sitä ei välttämättä ole lainkaan tarjolla. Lakiehdotuksen voimaantulo takaisi kaikille kuntoutujille samat lähtökohdat kuntoutuksen ohjauksen, suunnittelun, toteutuksen ja seurannan järjestämiseen. Kansalaisaloitetta voi kannattaa osoitteessa Teksti Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Nykyisestä lainsäädännöstä johtuen kuntoutukseen liittyvä tiedonsaanti ja kuntoutuksen järjestäminen vaihtelee asuinkunnittain ja asettaa näin ihmiset eriarvoiseen asemaan. 15

16 n e u r o g a m i n g Huhki aivosi kuntoon aivopeleillä Neurogaming tekee tuloaan maailmalla ja Suomessa Peliteollisuus on usein nähty isona pahana mörkönä, joka naulitsee nuoret tuntikausiksi tietokoneen ääreen, aiheuttaen peliriippuvuutta ja sekoittaen todellisuustajun. Peleillä voi kuitenkin olla myös päinvastainen vaikutus ne voivat myös hoitaa. Pelikehittäjät ovat lyöneet kättä hermostoa tutkivien neurotieteilijöiden kanssa. Tuloksena on uusi ilmiö - neurogaming eli aivopelaaminen. Neurogamingissa kysymys on peleistä, mutta viihteen sijaan peliteknologiaa hyödynnetään sairauksien hoidossa ja oppimisen edistämisessä. Myös adhd:tä voi hoitaa neurogamingin keinoin. Neurogamingissa perimmäinen idea on, että ihmisen aivoja voi muokata treenaamalla. Toistuvat keskittymisharjoitukset pelien muodossa muokkaavat aivoja. Pelaaja menestyy neuropeleissä hyvällä mielenhallinnalla. Neuropelejä voi pelata hyödyntäen esimerkiksi ihmisen pulssia, aivokäyriä, pupillien liikkumista, tunteiden vaihtelua, mutta myös käsien tai vartalon liikkeitä. Huhtikuun alussa Helsingissä käynyt yhdysvaltalainen neurogamingalan pioneeri Zack Lynch uskoo, että neuropelit mullistavat tulevaisuudessa koko terveydenhuollon. Neuropelejä on jo nyt kehitetty esimerkiksi Parkinsonin taudin ja muistisairauksien hoitoon sekä keskittymiskyvyn parantamiseen. Tällä hetkellä koko ala on kuitenkin vasta lapsenkengissään. Neurogamingista kirjankin kirjoittanut Lynch visioi, että jo 5-10 vuoden kuluttua on kehitetty pelejä, joista voi olla hyötyä esimerkiksi stressihäiriöiden kuntouttamisessa, unenlaadun parantamisessa ja fysioterapiassa. Tulevaisuudessa neuropeleistä voi olla apua myös tupakanpolton lopettamisessa. Jopa autismia ja skitsofreniaa voitaneen hoitaa pelaamalla. 16

17 n e u r o g a m i n g Myös adhd:tä voi hoitaa tietokonepeleillä. Suomessa tätä uutta hoitokeinoa hyödyntää Helsingissä toimiva psykoterapiakeskus Vastaamo, joka tarjoaa asiakkailleen neuroplastisuusterapiaa (engl. neurofeedback), jota voi pitää neurogamingin yhtenä muotona. Terapian tavoitteena on oppimisen kautta luoda aivoissa ja käyttäytymisessä pysyviä muutoksia. Aivojen toimintaa voi mitata sähköimpulsseina eli aivokäyrinä, joita on mahdollista mitata pään pinnalle asetettujen elektrodien avulla. Tutkimuksista tiedetään, että osalle adhdoireisille lapsille on ominaista tiettyjen aivosähköimpulssien poikkeavat taajuusalueet. Neuropeleissä tietokoneohjelman palaute kannustaa henkilöä muuntamaan sähköimpulsseja ennalta määrättyyn suuntaan. Vastaamossa on käytössä erilaisia neuropelejä. On esimerkiksi kaksi erilaista pallopeliä ja labyrinttipeli. Pelit ovat hyvin yksinkertaisia. Toisen pallopelin tavoitteena on nostaa keltainen pallo ilmaan ajatuksen voimalla. Pelaaja yrittää keskittymällä ohjata aivojensa toimintaa tiettyyn suuntaan. Aina kun tietyt aivosähkökäyrästä mitattavat ominaisuudet muuttuvat halutulla tavalla, pallo nousee ilmaan eli pelaaja saa positiivista palautetta toiminnastaan. Kuulostaako hankalalta? Kävin kokeilemassa. Sain päähäni myssyn, josta tulevat johdot kiinnitettiin tarroilla päähäni. Sen jälkeen aivotoimintani mitattiin aivojen levätessä tuijotin pää tyhjänä ruudulla olevaa rastia. Vastasin muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen, ja sen jälkeen ruudulle ilmestyi keltainen pallo. Tehtäväni oli saada pallo ilmaan. Mutta miten? Siihen ilmeisesti ei olekaan selviä ohjeita. Pitää vain kokeilla. Yritin keskittyä ja ajatella sitä, että haluan pallon nousevan ilmaan. Kun pallo nousi, toivoin, että se pysyisi ilmassa mahdollisimman pitkään. Aina silloin tällöin se pomppasikin ylös, mutta tippui ennen pitkää takaisin Zack Lynch kertomassa suomalaiselle yleisölle neurogamingista alas. Vaikka vaikutti siltä, että pallo nousi ilmaan ikään kuin itsestään, se vaati kunnon aivojumppaa ja kovaa keskittymistä. - Jos adhd-oireinen treenaa aivojaan neuropeleillä riittävän paljon, on mahdollista, että aivoissa tapahtuu muutos, jonka ansiosta erityisesti tarkkaamattomuuden ja impulsiivisuuden oireet vähenevät. Myös ylivilkkauden vähenemisestä on lapsilla näyttöä, kertoo Hanna Björkstrand psykoterapiakeskus Vastaamosta. Neuroplastisuusterapian vaikutusta adhd-oireisille lapsille on tutkittu paljon ja sitä suositellaan vaihtoehtoisena hoitomuotona myös adhdoireisten lasten Käypä hoito -suosituksessa. Aikuisten kohdalla terapian vaikutuksista ei ole tutkimusnäyttöä. Vastaamo toteuttaakin parhaillaan tutkimusta, jossa yhteistyössä Helsingin yliopiston kognitiotieteen ja Hanna Björkstrand esitteli neuroplastisuusterapiassa käytettävää myssyä 17

18 n e u r o g a m i n g Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa testataan neuroplastisuusterapian vaikutuksia aikuisiin, joilla on diagnosoitu adhd tai add. Tutkimus päättyy tänä syksynä. Koehenkilöt ovat tuolloin saaneet peliterapiaa 40 kertaa. Sen jälkeen heille tehdään uusi aivokäyrätutkimus ja katsotaan, onko toiminnassa tapahtunut muutoksia terapian ansiosta.tämän tutkimuksen perusteella ei voi vielä varmuudella sanoa, johtuvatko muutokset aivojen toiminnassa nimenomaan neuroplastisuusterapiasta vai esimerkiksi säännöllisestä vuorovaikutuksesta ohjaajan ja pelaajan välillä. Lisää tutkimuksia tarvitaan. Kuitenkin se on askel eteenpäin aikuisten adhdtutkimuksessa. Neuropelialan kehityksen alkuvaiheessa peliterapia on kallista ja sen joutuu usein maksamaan omasta pussista. Vastaamossakin peliterapian kertahinta on 70 euroa. Tuloksia voi odottaa parinkymmenen käyntikerran jälkeen, terapiakeskuksesta kerrotaan. Neuropeliguru Zack Lynch uskoo, että alan kehittyessä yhä useammat ihmiset pääsevät hyötymään siitä. Kun lisää sairauksia voi hoitaa pelaamalla ja tutkimustiedon määrä lisääntyy, valtiotkin alkavat uskoa pelaamisterapian hyödyllisyyteen. Lynch visioi, että joidenkin vuosien kuluttua Kela voi korvata pelisessiot siinä missä apteekista ostettavan pilleripurkin nykyään. Siihen saakka peliterapiaa voivat kokeilla ne, joilla on siihen varaa. Teksti ja kuvat Helin Vesala Tiedottaja ADHD-liitto ry Neuropelin pelaaja ja yksinkertainen pallopeli aivojen treenaamiseen Neuroplastisuusterapia Psykoterapiakeskus Vastaamossa annetaan neuroplastisuusterapiaa ensisijaisesti yli 16-vuotiaille, joilla on adhd:n oireita. Diagnoosia tai lähetettä ei tarvita. Käyntikertojen määrä ja tiheys suunnitellaan henkilökohtaisesti, mutta hoitokertaa näyttää olevan monille sopiva. Yhden käynnin kesto on 1 tunti ja käyntejä tehdään n. 2-4 kertaa viikossa. Hinnat: Aivokäyrätutkimus 110 Neuroplastisuusterapia 70 / kerta 18

19 t u t k i m u s Kotioloissa sitä ei haittaa - muualla täytyy hävetä Haastattelututkimus selvitti sisarusten asemaa adhd-perheessä Sisaruussuhteet ovat voimakkaimpia ja pitkäikäisimpiä suhteita ihmisen elämässä. Sisarussuhteet ovat myös tärkeitä lapsen kehityksessä ja sosiaalisten taitojen oppimisessa. Samalla sisarukset ovat vähän tutkittu tieteellinen osa-alue. Sisarusten asemaan vakavasti sairaan tai oirehtivan lapsen perheessä on alettu kiinnittää erityistä huomiota vasta 2000-luvulla. - Sisarus ottaa hyvin vastuuta, on oppinut siihen, se menee automaattisesti. Olen miettinyt, kärsiikö hän tästä, mutta ulkoisesti ei ainakaan näy. Sisarus on joutunut tottumaan tähän. (vanhempi) Erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisaruksen asemaa perheessä on pidetty hankalana, koska heillä on todettu olevan sopeutumisvaikeuksia ympäristöönsä enemmän kuin muilla. Sisaruksilla on todettu olevan myös matalampi kynnys konflikteihin perheiden sisällä. Sisarusten tulisi ikätasoisesti tunnistaa tilanteita, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi aggressiivisuutta, ja tietää, kuinka heidän olisi hyvä toimia niissä tilanteissa. Adhd-sisaruussuhteella on todettu olevan omat riskinsä. Sisarus kantaa vastuuta Tutkimukseni selvitti, minkälainen on sisarusten asema perheessä, jossa yhdellä lapsista on adhd. Se pohjautui viiden Kelan kuntoutuskurssilla käyneen perheen vanhempien ja lasten haastatteluihin. Perheissä on yhteensä 10 sisarusta, haastatteluhetkellä iältään 3-13 ikävuotta. - No joskus, jos äiti on jossain, niin joko minä tai sisko vahditaan sitä, niin ei sitten kotona tapahdu mitään (sisarus) Kansainvälisesti on raportoitu sisarusten aseman olevan huono adhdoireisen lapsen perheessä, ja tällä on ollut negatiivisia seuraamuksia sisarusten jokapäiväiseen elämään. Sisarukset joutuvat usein, ja liian varhain, ottamaan suurempaa vastuuta oirehtivasta sairaasta sisaruksestaan kuin heille kuuluisi. Sisarusten on todettu luopuvan omista tarpeistaan ja he haluavat auttaa heikompaansa, tukea tarvitsevaa perheenjäsentä. Perheen häpeäminen ja ahdistustilat näkyvät sisaruksista pojilla useimmiten ulkoisena käytöksenä, kun taas tytöt vetäytyvät, masentuvat ja ahdistuvat edelleen. Lapsella on tarve suojella vanhempiaan kaikissa tilanteissa. Mikäli terve sisarus aistii vanhempien ylikuormituksen raskaassa perhetilanteessa, lapsi voi kätkeä surunsa ja ottaa perheessä reippaan sopeutujan roolin vanhempiaan auttaakseen. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö myötävaikuttaa vanhempien asenteissa sisaruksiin myönteisesti tai kielteisesti, jatkuen myös sisarusten aikuisuuteen saakka. Siskon tai veljenkin kuuluu tietää adhd:stä - Adhd. Kyllä on kerrottu..siellä kurssilla ja sitten vanhemmat on kertonut ja sit on tullut katottua muutama ohjelma kyllä mä varmaan tiedän tarpeeksi. (sisarus) Sisarusten kuuluu saada tietoa oireyhtymästä. Tiedon tulee olla sisaruksen ikä- ja kehitystasoisesti ymmärrettävää, ja tietoa tulee kertoa sopivan kokoisina annoksina, ei kaikkea kerralla. Lisäksi tulee käydä läpi, miltä asia sisaruksista tuntuu, ja mitä tulevaisuudessa asian tiimoilta kenties 19

20 t u t k i m u s tulee tapahtumaan. Kun vanhemmat ovat selvittäneet asiat sisaruksille, sisarusten turhat pelot hälvenevät. Avoin aikuisen ja lapsen välinen vuoropuhelu auttaa sisarusta ymmärtämään asiaa. - Sisarus suhtautuu hyvin adhdlapsen erilaisuuteen. Kotioloissa ei niinkään sitä haittaa, muualla täytyy sitten hävetä. (vanhempi) Jokaisessa perheessä oli käsitelty adhd-lapsen oireita ja niitä seuranneita tilanneita. Useampi sisarus viittasi myös aiempaan kuntoutuskurssiin, jossa ammatti-ihmiset kävivät adhd:tä läpi ikä- ja kehitystasoisesti myös sisarusten kanssa. Sisarukset olivat tietoisia, miksi diagnosoitu lapsi toimii joissain tilanteissa eri tavalla, ja se lisäsi adhd-lapsen hyväksymistä ja ymmärtämistä perheissä. Sisarukset ja vanhemmat esittivät yhteneviä näkemyksiä ja perusteluita perheen avoimuudelle ja oireyhtymän käsittelemiselle perheessä. Molemmat osapuolet pitivät tärkeänä ikätasoista tiedon jakamista ja haastavien tilanteiden käsittelemistä perheessä. - Olen yrittänyt siitä asti, kun diagnosoidun käytös alkoi herättämään huomiota ja vaikeudet alkoivat, yrittänyt selittää sisaruksille niiden ikätasoisesti, mistä se johtuu ja siitä, ettei se ole mitään ilkeyttä. Sillä tavalla ymmärtävät, mistä on kyse. (vanhempi) En mä ajattele, että sillä on adhd Sisko tai veli on sisaruksille tärkeä omana itsenään: sisaruksena, ei adhd-oireiden perusteella. Sisarukset kuvasivat ymmärtävänsä paremmin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä kuin kodin ulkopuolinen ympäristö, josta leimaavat nimitykset monesti tulivat negatiivisina lapsen nimitykseksi. Sisarukset olivat hyvin sopeutuneet perheeseen ja adhdlapsen arkeen. Vanhemmat kuvailivat sisarusten merkityksen adhd-lapselle erittäin tärkeäksi. - En mä tiätkö aattele sitä oikein. Ja vaikka sillä menee vähän vilkkaasti, niin en mä aattele, että sillä on adhd. (sisarus) - Sisarusten merkitys diagnosoituun lapseen on erittäin tärkeä. Adhd-sisarus olisi varmaan aika yksinäinen ilman sisaruksia. (vanhempi) Kaikkien tutkimuksen perheiden arkea määrittivät päivittäiset rutiinit: osalla tarkemmat, osalla väljemmät. Perheiden mielestä päivittäin samat toimenpiteet tietyssä järjestyksessä toistuen olivat hyväksi ennen kaikkea adhd-oireiselle lapselle, mutta helpottivat kaikkien perheenjäsenten, myös sisarusten, päivänkulkua. - Struktuurit on pakko olla. Aamut alkaa aina samalla lailla, samassa järjestyksessä tehdään tietyt asiat. No kyllä me lipsutaan sitten kun on lomaa..mutta nukkumaanmenoajat, niistä pidetään tiukkaan kiinni. Adhd-lapsen elämästä ei tule muuten mitään. (vanhempi) Perheiden sisaruksille on annettu ja he ovat itse ottaneet hyvin vastuuta, sopivissa mittasuhteissa. Tässä tutkimuksessa vanhemmat eivät kuvanneet sisarusten psyykkistä oirehdintaa, mutta silti vanhemmat olivat huolissaan oman aikansa ja huolenpidon jakautumisesta epätasaisesti lastensa kesken. Sisarukset taas toivat esiin olevansa perheessä ikuisia kakkosia, vasta adhd-lapsen tarpeiden jälkeen. Sisarukset tunnistivat hyvin vanhempien väsymyksen ja kiireen perheessään, samoin kuin vanhemmatkin kuvasivat. Sisarukset kertoivat ymmärtävänsä kiireen johtuvan adhd-lapsesta, joka tarvitsee enemmän vanhempien aikaa ja huolenpitoa, mutta toivoivat silti lisää aikaa kahden vanhempiensa kanssa. 20

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään:

Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Tärkeää: Kevätkokouksen kannanotto Aivovammanuoret Instagramissa Tulevia tapahtumia Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 Aivovammaliiton kevätkokouksen kannanotto... 2 Aivovammanuoret Instagramissa...

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA LISÄÄ LIIKUNTAA PÄIVÄÄN JA VIIKKOON VANHEMMAT UIVAT UI KESÄKSI KUNTOON - KAMPANJAN MERKEISSÄ KUUKAUDEN AJAN, TAVOITELLEN VESILIIKUNTAMINUUTTEJA

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sisaruuskortit. Esimerkkiohjeet:

Sisaruuskortit. Esimerkkiohjeet: Sisaruuskortit Sisaruuskortit on luotu avuksi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sisarusten tunteiden tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Kortteja on 48 ja niissä kaikissa on yksi sitaatti. Lisäksi

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15 Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT 1.- 2.LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 1. OLEN (rastita itsellesi oikea vaihtoehto) 6 VUOTTA 7 VUOTTA 8 VUOTTA 9 VUOTTA 1%

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon? ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Ryhmän ehdot: : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmässä lapsenne on mukana) : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu-

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma

Kisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma Kisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme ovat tärkeitä hyvät tavat ja positiivinen ilmapiiri. Päiväkotimme jokaisessa ryhmässä on avoin oppimisympäristö, joka

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot