Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? s. 6"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? s. 6 Kotioloissa sitä ei haittaa - muualla täytyy hävetä - tutkimus sisarusten asemasta adhd-perheessä s. 19 Huhki aivosi kuntoon aivopeleillä s. 16

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh Tiedottaja Helin Vesala Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutussuunnittelija Helena Kurki Puh Projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija Liisa Pitzén Puh ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Uusia työntekijöitä 6 Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? 9 Liitto ilmoittaa 11 Adhd-liitto ja Aivoliitto yhdistävät voimansa - syntyy uusi lehti 12 Yhdistysväki verkostoitui Riihimäellä 13 Adhd-liiton Porina-projektin terveiset 14 Kirjaesittelyt 15 Lyhyesti 16 Huhki aivosi kuntoon aivopeleillä 19 Kotioloissa sitä ei haittaa - muualla täytyy hävetä - tutkimus sisarusten asemasta adhd-perheessä 24 Tämä tauti ei tartu 26 Kymmenen vuotta poweria Pauloista 27 Etelä-Savon yhdistys järjestää adhd-oireisille lapsille maksutonta ratsastustoimintaa 28 Jäsenyhdistykset Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI Nordea: FI Osuuspankki: FI ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2

3 p ä ä k i r j o i t u s Ovi auki kesään! Adhd on puhuttanut lehdistössä kevään aikana monesti. Lehtijuttuja on voinut seurata myös ADHD-liiton Facebook-sivujen kautta, jossa ihmiset vierailevat aktiivisesti. ADHD-liitossa tehdään kovasti työtä asiallisen ja oikean tiedon välittämiseksi eri kanavien kautta. Tällä hetkellä liitossa työstetään adhd-aikuisesitettä, joka valmistunee syksyllä. Tänä vuonna olemme erityisesti kiinnostuneet nuorisotakuusta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Nuorisotakuu lupaa kaikille alle 25-vuotiaille sekä vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Seuraamme aktiivisesti uutisointia nuorisotakuusta, josta voisi olla apua myös meidän jäsenillemme. Nuorten palkkatuki eli Sanssi-kortti on yksi hallituksen toimista, joilla pannaan toimeen nuorten työllisyyden parantamiseksi tarkoitettua nuorisotakuuta. Sanssi-kortin avulla työnantajalla on mahdollisuus saada palkkatukea alle 30-vuotiaan työttömän nuoren työllistämiseen. Palkkaamalla nuoren, työnantaja saa tuoreita näkemyksiä ja motivoituneen työpanoksen sekä auttaa nuorta työuran alkutaipaleella. Nuori työntekijä saa puolestaan arvokasta työkokemusta. Syksyllä tulemme näkymään erilaisissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa, jotka ovat suunnattu ammattilaisille, itse oireisille ja heidän lähipiirilleen. Yhteistyö jäsenyhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa on kantavana voimana useissa tilaisuuksissamme. Siellä näemme! Vuodenaikojen vaihtelu on lahja, josta on helpoin nauttia näin kesän kynnyksellä. Täällä liitossa se tarkoittaa kiireisen kevään hiljenemistä ennen kesälomia. Toimisto hiljenee juhannuksen jälkeen pikkuhiljaa, kun toimiston väki jää lomille ja palaa takaisin taas elokuun alkupuolella. Kesä on valon aikaa. Meille avautuu samalla mahdollisuus imeä itseemme luonnon voimia ja sen antimia. Myös lepo ja ihmisten kanssa yhdessäolo ovat voimakkaasti läsnä kesällä. Etenkin me suomalaiset nautimme kesästä pitkän talven jälkeen. Kesällä syntyy myös usein niitä kauneimpia muistoja, joita kannamme mukanamme. Mikä voisi olla siis parempaa kuin vastaanottaa kesä ja kaikki sen tuoma hyvä avoimin mielin. Koko ADHD-liiton toimiston väki niin täällä Helsingissä kuin Oulussakin toivottaa kaikille lukijoille oikein kaunista kesää! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kuva KP Juurikkala, Hyvinkää Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri Helin Vesala puh taitto Helin Vesala Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Helin Vesala tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh faksi (09) Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L ISSN

4 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Kesä, vuodenaika täynnä odotuksia! Kesälomallahan rentoudutaan, unohdetaan aikataulut ja dieetit, nautitaan auringosta ja ystävistä, matkustellaan. Haaveemme vilkuttelevat meille iloisesti myös aikakauslehtien otsikoissa. Ihmedieetit lupaavat vartalon pikavauhtia bikinikuntoon. Grillausvinkit ja pihajuhlien ruokaohjeet käyvät sydämeen vatsan kautta kaikilla mausteilla. Kermavaahtopilvi mansikan poskella ja rapeaksi paahtuneen makkaran tuoksu Ruoka liittyy elämäämme eri tavalla kuin vanhemmillamme. Liitämme ruokaan tunteita ja odotuksia, vaatimuksiakin. Ruokaa muokataan mieleiseksemme. Ruoka on kenties eniten mainostettu tarvikkeemme. Mainoksissa elämme onnen hetkiä sinisen suklaan seurassa, nostamme kuntomme tappiin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden avulla, saamme ruista ranteeseen! Varmuuden vuoksi napsimme vitamiineja ja lisäravinteita, kun mainokset lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Nykyinen ravitsemus- ja terveystutkimus on avannut meille tien tietoon siitä, miten omilla ruokavalinnoillamme voimme vaikuttaa terveyteemme. Vaikka tieto muuttuu ja tarkentuu, aina palataan samaan tuttuun teemaan: lautasmalliin, ravintoympyrään ja kohtuullisuuteen. Monissa meissä asuu halu uskoa mainosten lupauksiin, ehkä myös halu päästä vähän helpommalla. Meille ei saa tuputtaa tietoa. Haluamme päättää itse omista valinnoistamme, emmekä halua, että meitä syyllistetään valinnoistamme. Tämä on niin kovin ymmärrettävää ja totta. Tokihan saamme päättää itse, mitä valitsemme, mihin uskomme tai emme usko. Valintojemme pohjaksi meillä on kuitenkin lopulta vain tieto, se, mitä on kriittisesti tutkittu ja mitä tällä hetkellä tutkimusten kautta tiedetään. Tulevaisuus saattaa tuoda lisää tietoa esimerkiksi perintötekijöiden osuudesta. Ehkäpä geenimme ohjaavatkin aineenvaihduntaa oletettua yksilöllisemmin tai ne vaikuttavat alttiuteemme reagoida tai saada oireita - tai hyötyä - lisäravinteista. Aika näyttää. Toivotan kaikille lukijoille onnellista ja rentouttavaa kesälomaa. Nautitaan surutta kermavaahdosta ja mansikoista, grillauksesta, löhöämisestä ja auringonotosta, mutta kohtuudella! Liisa Virkkunen hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry

5 u u s i a työntekijöitä Kaisa kehittää adhd-oireisten aikuisten vertaistukea Aloitin ADHD-liitossa helmikuussa projektipäällikkönä uudessa Porina-projektissa. Projektissa kehitämme adhd-oireisten nuorten aikuisten ja aikuisten voimavarakeskeistä vertaistukea vuosien aikana. Työparikseni saan syyskuussa Marjo Hodjun, jonka työpiste tulee olemaan Kuopiossa. Olen koulutukseltani terveydenhoitaja sekä kriisi- ja traumapainotteinen erityistason perheterapeutti. Olen työskennellyt vuosien varrella terveydenhoitajana eri työsektoreilla, pisinpään neuvolatyössä. Viimeiset runsaat neljä vuotta työskentelin Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeessa. Olin mukana kehittämässä pienten lasten vanhempien sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita. Ensi talven aikana jatkan vielä opiskelua ja erikoistun paripsykoterapeutiksi. Elli toi väriä ADHD-liittoon Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa, ulkoilen paljon koiramme Pepin kanssa, tapaan ystäviä sekä nautin taiteesta, erityisesti musiikista, elokuvista sekä kuvataiteesta. Opiskelu lohkaisee myös ison osan vapaaajastani. Luonnossa liikkuminen on minulle erityisen tärkeää, mikään ei voita viikonloppuaamuisin aikaista lenkkiä koiran kanssa metsässä! ADHD-liitossa on ilo työskennellä. Tunnelma on meillä innostunut, ammattitaitoinen ja positiivinen. Toivon, että myös projektiimme saamme saman hengen puhaltamaan. Projektissa tarvitsemme myös teidän jäsenten ja muiden adhd-asioista innostuneiden aikuisten ideoita ja kommentteja. Yhdessä pystymme kehittämään adhdoireisille aikuisille tarkoituksenmukaista, innostavaa ja pysyvää vertaistoimintaa. Pidetään yhteyttä! Kaisa Humaljoki projektipäällikkö ADHD-liitto ry Maaliskuusta toukokuuhun AD- HD-liiton väki sai lisävahvistusta 21-vuotiaasta työharjoittelija Elli Mäkelästä. Elli opiskelee kolmatta vuotta Keskuspuiston ammattiopistossa ja on mukana työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa. Ellillä oli ADHD-liittoon tullessaan toimistotyön kokemusta jo useammasta paikasta, muun muassa Autismi- ja Aspergerliitosta, Orton Invalidisäätiöstä ja Keskuspuiston ammattiopiston kehittämis- ja palvelukeskuksesta. Hän tuli liittoon työharjoitteluun saamaan lisäkokemusta, sillä jatkossa hän haluaisi työskennellä toimistotöiden parissa. ADHD-liitossa Ellin työtehtäviin kuului infopakettien kokoamista, työskentelyä Excel-ohjelmalla ja tiedonhakua internetistä. Elli itse piti hauskimpana tehtävänä toimistoseinän maalaamista. Seinästä saatiin näin liitutaulu. Maalauspäivänä koko toimistossa vallitsi iloinen kuhina, kun kaikki työntekijät kävivät vähän väliä ihmettelemässä, kuinka ripeästi työ eteni. Liitossa oli tiedossa, että Elli pitää kovasti eläimistä. Niinpä työntekijöiden koirat Kusti ja Mauno kävivät parina päivänä ilahduttamassa sekä työharjoittelijaamme että muuta toimistoväkeä. Elli itse oli sitä mieltä, että ADHDliitossa oli kivaa olla työharjoittelussa, sillä työtoverit olivat mukavia. ADHD-liitto kiittää Elliä hyvästä työpanoksestaan ja toivottaa onnea jatkoon. Teksti ja kuva Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry 5

6 r u o k a v a l i o Onko väliä, mitä adhd-oireisten lastemme lautasella on tai ei ole? Purkistako jotain lisää? Voiko ravintolisien käytöllä tai dieeteillä lievittää adhd-lasten oireita? Siitä puhutaan paljon ja siitä kuulee monenlaisia mielipiteitä. Kokenut lastenlääkäri ja lasten adhd:n Käypä hoito työryhmän jäsen Liisa Virkkunen kävi läpi aiheeseen liittyvää tutkimustietoa ja tuli johtopäätökseen, että lisäravinteiden tai eliminaatiodieettien todellisesta hyödystä adhd:n hoidossa ei ole näyttöä. Adhd-oireiset lapset ja nuoret hyötyvät eniten terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta. Meillä hyvinvoivassa Suomessa ei juuri nähdä nälkää, enemmän ongelmia tuntuu aiheuttavan ylensyönti, väestömme lihoo. Ravitsemustottumuksiamme pyritään ohjaamaan terveyttä edistävään suuntaan. Monipuolinen ravinto riittää tavalliselle suomalaiselle eikä D- vitamiinia lukuun ottamatta lisäravinteita tarvita. Kuitenkin ravinnon lisäaineet ja mahdolliset puutteet puhuttavat. Teollisesti valmistetun ruoan säilyvyyden ja ulkonäön parantamiseksi sekä houkuttelevuuden lisäämiseksi käytetään runsaasti lisäaineita, joita tuoretuotteista itse valmistetussa ruoassa ei ole. Käsitellyn ruoan osuus ravinnossamme on lisääntynyt, samoin sokerin, rasvan ja valkoisen viljan käyttö. Usein käytetään termiä länsimainen ravinto, kun tarkoitetaan nykyistä energiapitoista, käsiteltyä ruokaa. Amerikkalaislapset käyttivät päivittäin lähes 200 g sokeria jo kymmenisen vuotta sitten (viite nro 3). Kulutus ei liene ainakaan vähäisempää nykyisin ei ehkä kovin paljon jää jälkeen meilläkään. Hyvinvoivissa maissa adhd-oireet tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja levottomuus ovat yleistyneet (5,3% ikäluokasta), mikä on aiheuttanut lisääntyvästi huolta. Adhd:n taustalla on sekä perintö- että ympäristötekijöitä. Ei liene sattuma, että ravinnon köyhtyneen koostumuksen ja lisäaineiden mahdollista yhteyttä adhdoireisiin on pohdittu. Taustaa pohdinnalle Tieto ravintoaineiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille on lisääntynyt. Tiedämme, että ravitsemus vaikuttaa hermoston kehitykseen ja toimintaan. Tiedämme, että allergiset sairaudet ovat lisääntyneet ja osa etenkin pienistä lapsista saa oireita myös ravintoaineista. Tiedämme, että on ravintoaineita, joita elimistömme tarvitsee ravinnosta toimiakseen hyvin, esimerkiksi paljon huomiota saaneet omega-3 ja omega-6-rasvahapot. Omega-3-rasvahapoista alfalinoleenihappo ja omega-6-rasvahapoista linolihappo ovat elimistölle välttämättömiä. Elimistö ei pysty tuottamaan niitä, vaan ne on saatava ravinnosta. Kyseiset rasvahapot ovat tärkeitä keskushermoston solukalvo- 6

7 Oligoantigeeninen ruokavalio tarkoittaa sitä, että päivittäisestä ravinnosta poistetaan suuri osa ruoka-aineista siten, että ruokavalio sisältää esimerkiksi vain paria lihar u o k a v a l i o jen rakenteiden osia. Myös sinkillä, raudalla ja magnesiumilla on omat tärkeät tehtävänsä keskushermoston toiminnassa. Omega-3-rasvahappoja on runsaasti rasvaisissa kaloissa, kasvisöljyissä, vihreissä vihanneksissa, pähkinöissä ja siemenissä; ravinnossa, joka joidenkin lasten ruokavaliossa saattaa jäädä niukaksi. Omega- 6-rasvahappojen saanti on yleensä riittävää. Osalla adhd-lapsista on mitattu matalampia veren rasvahappopitoisuuksia (32, 33), veren sinkki- (4, 5, 14), varastorauta- (4, 6) tai magnesiumpitoisuuksia (7, 24) kuin terveillä ikätovereilla. Adhd:n hoitoon käytettävät lääkkeet vaikuttavat monilla ruokahalua vähentävästi. Adhd-lapsilla tavalliset aistiyliherkkyydet saattavat johtaa poikkeaviin ruokailutottumuksiin. Adhd-oireisten tyttöjen riski syömishäiriöihin saattaa olla ikätovereita suurempi (20). Tutkimusten mukaan adhd-lapset näyttävät olevan myös ikätovereita painavampia (1, 2). Tiedonhankinta ravintoaineista on helppoa, vai onko? Tiedonhankinta internetin aikakaudella tuntuu helpolta. Hakukoneet löytävät luettavaksemme artikkeleita ja tutkimuksia melkein aiheesta kuin aiheesta. Aina ei ole kuitenkaan helppoa nähdä, mihin saatu tieto perustuu ja kuinka luotettavia saadut tutkimustulokset ovat. Informaatiotulvassa kaupalliset mainokset ja asiallinen tieto ovat iloisessa sekamelskassa. Ravitsemukseen liittyviä tutkimuksia ei ole helppo tehdä. On helppo mitata aineiden pitoisuuksia elimistöstä, mutta kaikille mitattaville aineille ei ole selkeitä viitearvoja. Ei ole selvää, onko verestä tai kudoksista mitattu pitoisuus suorassa yhteydessä sen elimen toimintaan, johon tutkitun ravintoaineen oletetaan vaikuttavan, eikä tiedetä, millainen pitoisuuden muutos vaikuttaa toimintaan. Eri puolella maailmaa paikalliset olosuhteet ovat yhteydessä joidenkin aineiden saantiin. Puhutaan endeemisistä, kotoperäisistä ilmiöistä. Muistanemme kaikki seleenin, jota Suomen maaperässä on vähän, niinpä sitä nykyään lisätään ravintoomme. Ruokavalioon liittyvät tutkimukset Kun halutaan tutkia jonkun ravintoaineen merkitystä ruokavaliossa, käytetään tavallisimmin menetelmää, jossa tätä ravinnetta annetaan tietty aika puolelle ryhmää. Toinen puoli ryhmästä saa lumetta eli ravintoa, josta kyseinen aine on poistettu. Tutkimuksen alussa ja lopussa mitataan toimintoja, joihin ravinteen oletetaan vaikuttavan. Muutokset mittauksissa kertovat, onko hoidolla ollut vaikutusta vai ei. Kun halutaan tutkia ravinteen tai aineen vaikutusta tiettyyn sairauteen, sairauden diagnoosin tulee olla asianmukaisesti tehty. Esimerkiksi adhd-diagnoosin pitää olla tehty sovittujen diagnoosikriteerien mukaisesti. Kaikkia tutkimuksessa tärkeitä osatekijöitä ei ole helppoa vakioida. Ei myöskään ole helppoa muokata ruokaa siten, ettei muutosta huomata. Ei ole aina selvää, miten paljon tutkittavaa ainetta pitäisi antaa mahdollisen vaikutuksen saamiseksi. On ravintoaineiden imeytymiseen ja kohde-elimeen pääsyyn vaikuttavia seikkoja. Mielenkiintoinen on esimerkiksi aivojamme suojaava veri-aivoeste, joka säätelee aineiden pääsyä verenkierrosta aivosoluihin. Veri-aivoeste on tärkeä huomioida, kun tutkitaan aineiden vaikutusta keskushermostoon tai kehitetään keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita, myös adhd:n hoitoon käytettäviä lääkkeitä. Myös lume vaikuttaa: jopa prosentilla lumelääkettä saaneista oireet lievittyvät (4). Siis kun uskomme, paranemme. Käytetäänkö ruokavaliohoitoja tai lisäravinteita? Suomalaisia lukuja ruokavaliohoitojen tai lisäravinteiden käytöstä adhd-oireiden hoidossa ei liene saatavissa, mutta mainonnan runsauden ja keskustelun määrän perusteella kiinnostus lisäravinteita kohtaan on mittavaa. Vuonna 2005 Australiassa vuotiaiden adhd-oireisten lasten perheille tehdyssä kyselytutkimuksessa kolmasosa perheistä kertoi käyttäneensä jotain ruokavaliohoitoa. Kuudesosa käytti vitamiini- tai hivenainelisiä ja joka kymmenes käytti ravintoa täydentäviä valmisteita. Erilaisia vaihtoehtohoitoja käytti kaiken kaikkiaan 67,7 % perheistä (5). Lukuja voitaneen pitää meilläkin ainakin suuntaa antavina. Adhd-oireisten lasten ravinnon osalta tutkittua Keskeisimpiä adhd:hen liittyviä ravintotutkimusten kohteita ovat lisäravinteiden käyttö sekä eliminaatiodieetit eli ravinnon lisäaineiden, allergeenien ja sokerin poistaminen ruokavaliosta. Lisäravinteina käytetyistä aineista eniten huomiota ovat saaneet elimistölle välttämättömät rasvahapot eli omega-3-rasvahapot, mutta myös rauta, magnesium ja sinkki. Eliminaatiodieetit 1970-luvulla Yhdysvalloissa sai adhd:n hoidossa huomattavaa suosiota dieetti, jossa keinotekoiset väri-, maku- ja tietyt säilöntäaineet sekä salisylaatti oli poistettu. Myöhemmin ilmeni, ettei tästä Feingolddieetistä voitu osoittaa olevan hyötyä (6). Sittemmin adhd-oireiden ja väriaineiden välille on löydetty jossain määrin yhteyttä, mutta tulosta ei voi pitää luotettavana heikkolaatuisten tutkimusten vuoksi (11). Toisaalta keinotekoiset väriaineet ja säilöntäaine natriumbentsoaatti saattavat lisätä terveidenkin lasten impulsiivisuutta, tarkkaamattomuutta ja levottomuutta (12). Tietyillä geenimuutoksilla saattaa olla yhteyttä edellä mainittuun vaikutukseen (13). 7

8 r u o k a v a l i o laatua, paria hiilihydraattilähdettä, paria vihannesta ja paria hedelmää. Tämänkaltaisesta ruokavaliosta ei ole todettu hyötyä yleisesti adhd-oireiden hoidossa, mutta osalla pieniä lapsia, joilla on sekä allergiaoireita että levottomuutta, levottomuus on saattanut vähentyä, kun allergisoivat ruoka-aineet on poistettu (15, 16, 17, 18). Sokerin (sakkaroosin) tai makeutusaineiden poistaminen adhd-lasten ruokavaliosta ei vähennä adhd-oireita (19) huolimatta useiden vanhempien päinvastaisesta oletuksesta. Lisää sinkkiä ja rautaa lautaselle? Sinkin lisääminen ruokavalioon on vähentänyt adhd-oireita (22) tai tehostanut lääkityksen vaikutusta (22, 23) Turkissa ja Intiassa eli alueilla, joissa on endeemistä sinkin puutetta. Siellä tehtyjen tutkimusten tuloksia siten ei voi yleistää koskemaan esimerkiksi Suomea, jossa puutetta ei ole. Joissakin tutkimuksissa adhd-lapsilla on todettu ikätovereitaan matalampia magnesiumpitoisuuksia ja oireiden vähenemistä magnesiumin lisäämisen jälkeen, mutta hyviä kontrolloituja tutkimuksia magnesiumin merkityksestä adhd-oireisten lasten hoidossa ei ole (25). On tutkimuksia, joissa adhd-oireisilla lapsilla on todettu matalia veren varastorauta-arvoja ja adhd-oireiden lievittymistä rautahoidon jälkeen (27). Rautahoidon tulokset yleisesti adhd-oireiden hoidossa ovat kuitenkin ristiriitaisia (28) eikä riittävää tutkimusnäyttöä hyödystä ole. Välttämättömät rasvahapot: omega-3- ja omega-6-rasvahapot Näiden elimistölle välttämättömien rasvahappojen, erityisesti omega- 3-rasvahappojen merkitystä kehityksellisten neurologisten häiriöiden - myös adhd:n - oireiden taustalla ja niiden hoidossa on tutkittu melko paljon. Tutkimusten tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tutkimuksissa on käytetty eri rasvahappoja ja/tai niiden erilaisia yhdistelmiä. Annostellut rasvahappomäärät ovat vaihdelleet, samoin hoidon kesto ja menetelmät, joilla tuloksia on arvioitu. Kun on tutkittu asianmukaisesti diagnosoituja adhdoireisia lapsia, myönteistä vaikutusta keskeisiin adhd-oireisiin ei ole voitu osoittaa (29, 30, 31). Tuoreeseen katsaukseen otettiin mukaan tutkimuksia, joissa lasten oirekuva vaihteli eikä adhd-diagnoosia edellytetty. Siinä tulokset olivat hieman parempia (37). Joissakin tutkimuksissa välttämättömien rasvahappojen lisäämisellä ruokavalioon on nähty vähäisessä määrin myönteistä vaikutusta oppimisvaikeuksiin (34, 35), mutta suomalaisille lukihäiriölapsille tehdyssä tutkimuksessa minkäänlaista hyötyä rasvahappohoidosta ei voitu osoittaa (36). Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä? Olisi tavattoman hienoa, jos voisimme saada ravintolisäpurkista apua adhd-oireisten lastemme oirehdintaan tai saisimme lapsemme käyttäytymään paremmin ruokavalion muutoksella. Valitettavasti kummankaan todellisesta hyödystä ei ole tutkimusten valossa näyttöä. On ymmärrettävää, että vanhemmat huolestuvat, jos lapsen ruokahalu on kovin huono, lapsi valikoi syömisiään tai on allerginen useille ruoka-aineille. Saattaa myös olla, että virvoitusjuomat, makeiset tai muut sokeri- ja lisäainepitoiset välipalat ovat hiukan liian usein osa lapsen päivittäistä ravintoa. Työpäivän jälkeen pikaisesti valmistetussa päivällisessä ei aina terveellistä ja monipuolista ateriakoostumusta jaksa ajatella. 8

9 l i i t t o ilmoittaa Miten varmistaa, että lapsi saa kaiken tarvitsemansa? Monipuolinen ruokavalio, jossa on runsaasti kasviksia, kokojyväviljaa, lihaa tai kalaa ja maitotuotteita, yleensä riittää. Sokerin vähentämistä ja runsaasti lisäaineita ja elintarvikevärejä sisältävien syötävien, kuten makeisten ja virvoitusjuomien välttämistä voi suositella kaikille. Sama pätee runsaan valkoisen viljan ja rasvaisten ruokien välttämiseen. Suomalainen huokea rypsiöljy on erinomainen välttämättömien rasvahappojen lähde, samoin rasvaiset kalat. Rautaa kannattaa antaa vain, jos lapsella on todettu raudanpuutetta; sinkkiä tai magnesiumia vain, jos niiden puute on osoitettu. Allergeenien poistamista ruokavaliosta suositellaan vain lapsille, jotka saavat näistä oireita. Adhd-oireisten lasten hoitoon ei suositella välttämättömiä rasvahappoja eli omega-3-rasvahappoja. Ne saattavat ehkä lieventää joitakin adhd-oireita muun hoidon lisänä tai niitä voi käyttää silloin, kun muu hoito ei tule kyseeseen. Tärkeää on muistaa, että myös liiallisilla lisäravinteilla, rasvahapoillakin, on sivuvaikutuksia. Loppulauseeksi voisi mainiosti lainata kuluvana vuonna julkaistusta Pediatrics-lehdestä professori J. Gordon Millichapin sanoja: - Huomion kiinnittäminen vanhempien ja lasten parempaan tietämykseen terveellisestä ruokavaliosta on kenties lupaavin ja käytännöllisin täydentävä tai vaihtoehtoinen adhd:n hoitomuoto (28). Tuntuuko sinusta joskus siltä, että olet yksin ongelmiesi kanssa? Eikö kukaan ymmärrä sinua? Entä jos saisit jutella asioistasi sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat kokeneet samoja asioita ja elävät samankaltaista elämää kanssasi? Sellaiset ihmiset ovat Vertaisia. Kun Vertaiset sille päälle sattuvat, he muodostavat ryhmiä, vertaistukiryhmiä. Ryhmiä on erilaisia ja niissä touhutaan eri juttuja. Useimmissa jutellaan, jaetaan tietoa, syödään pullaa, juodaan kahvia ja nauretaan. Toisissa ryhmissä kokemuksista keskustellaan kerhotiloissa, jotkut tekevät sen lenkkipolulla tai keilahallilla omien heittovuorojensa välissä. Millainen olisi sinun vertaistukiryhmäsi? Haluaisitko perustaa sellaisen? Oletko jo vertaistukiryhmän ohjaaja, mutta kaipaisit vinkkejä jatkoon ja tukea tehtävässäsi? Siinä tapauksessa, merkitse kalenteriisi tämä: Vertaistukiryhmäohjaajien koulutus lokakuuta 2013 Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville että kokeneille ohjaajille. Koulutukseen osallistuvan tulee olla ADHDliiton jäsen. Koulutus järjestetään ensi kertaa yhteistyössä parin muun liiton kanssa ja suunnittelutyö on vielä hieman kesken. Lisätietoa koulutuksesta tullaan julkaisemaan ADHDliiton www-sivuilla elokuussa. Jos et malta odottaa siihen saakka, voit tiedustella asiasta järjestösuunnittelija Henna Niskalalta ). Tämä juttu ja kirjoituksessa käytetyt lähteet löytyvät ADHD-liiton nettisivuilla osoitteessa Teksti Liisa Virkkunen lastenlääkäri, hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 9

10 l i i t t o ilmoittaa Hae sopeutumisvalmennuskurssille! Syksyn kurssien hakuajat päättyvät Töpinää! Perhekurssi 5-7-vuotiaille adhd-piirteisille lapsille perheineen Kohderyhmä: 5-7-vuotiaat adhd-piirteiset lapset perheineen Aika: Paikka: Suvituuli, Turku Hakuaika päättyy: Voimaa arkeen -kurssi aikuisille Kohderyhmä: yli 30-vuotiaat adhd-oireiset aikuiset Aika: Paikka: Spahotel Casino, Savonlinna Hakuaika päättyy: Ihan kuul! Perhekurssi vuotiaille adhd-piirteisille nuorille perheineen Kohderyhmä: vuotiaat nuoret, joilla on tarkkaavaisuuden, toimintakyvyn, käyttäytymisen tai oppimisen haasteita Aika: Paikka: Aitoon koulutuskeskus, Aitoo Hakuaika päättyy: Lisätietoa kursseista ja hakulomakkeet löydät osoitteesta: Voit kysyä lisää myös suoraan ADHD-liiton kuntoutussuunnittelijoilta: ADHD-liiton toimisto on suljettuna kesätauon ajan Lukijaraati jatkuu ADHD-lehden edellisessä numerossa käynnistimme lukijakilpailun. Liiton Facebook-sivuilla mielenkiintoisinta artikkelia ehdotti useampi ihminen. Voittajaksi arvottiin Jaakko Marttila. Onnea Jaakko! Ota meihin yhteyttä, niin voimme lähettää sinulle palkintosi. Lukijaraati jatkuu edelleen! Kerro meille, mikä oli mielestäsi tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Vastanneiden kesken arvomme taas kirjapalkinnon. Voit kertoa mielipiteesi joko ADHD-liiton Facebooksivuilla (www.facebook.com/adhdliitto) tai sähköpostitse 10

11 l i i t o n uutisia ADHD-liitto ja Aivoliitto yhdistävät voimansa - syntyy uusi lehti Vuoden 2014 alussa ADHDlehden ja Kielipolku-lehden lukijoiden postiluukusta tipahtaa uusi upea lehti. ADHD-liiton ja Aivoliiton yhteistyössä syntyy astetta laadukkaampi ja nykyaikaisempi lukupaketti. Yhteinen lehti palvelee Aivoliiton ja ADHD-liiton jäseniä sekä muita lehden lukijoita. Vaikka sisältö uudistuu ja monipuolistuu, lehtijutut käsittelevät asioita, jotka liittyvät adhd:hen ja kielelliseen erityisvaikeuteen. Uusi lehti tehdään, koska lehtien lukijakunta on pitkälti sama ja liittojen jäsenillä on runsaasti yhteisiä teemoja. - Molemmat liitot tekevät muutenkin keskenään paljon yhteistyötä, joten tuntui luontevalta yhdistää voimat ja luoda jotakin uutta, kertoo Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Uusi lehti tulee olemaan enemmän kuin kahden lehden summa. - Pyrimme sisällössä eroon vakiintuneista kaavoista. Joistakin asioista luovutaan, joitakin tulee lisää. Koko konsepti ajatellaan uusiksi. Lähtökohtana on se, että lehti palvelee mahdollisimman hyvin jäseniä, korostaa ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela. Uusi lehti ilmestyy nykyisten lehtien tapaan neljä kertaa vuodessa. Jäsenille uusi lehti tulee edelleen kotiin postitettuna eikä edellytä mitään toimenpiteitä. Sinä voit vaikuttaa lehden nimeen Tällä hetkellä uudella lehdellämme ei ole vielä nimeä. Tarvitsemme nyt teidän lukijoiden apua sopivan nimen löytämiseksi. Erityisesti ilahdumme seuraavanlaisista nimiehdotuksista: - lehden nimellä on jokin merkitys - nimi on positiivinen ja ilmaisee aktiivisuutta - nimi ei liity suoraan adhd:hen tai kielelliseen erityisvaikeuteen Lähetä nimiehdotuksesi viimeistään sähköpostitse osoitteella: Arvomme kaikkien nimiehdotuksia lähettäneiden kesken kolme Lippupisteen lahjakorttia (arvo 50 ). Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, laita mukaan yhteystietosi. Voit myös lähettää ajatuksia ja ideoita lehden sisällöstä. Teemme lehteä teitä lukijoita varten. Uudesta lehdestä voit lukea lisää ADHD-lehden ja Kielipolun vuoden viimeisistä numeroista. Teksti Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry 11

12 l i i t o n uutisia Yhdistysväki verkostoitui Riihimäellä Puheenjohtajapäiville osallistuneita Huhtikuisena viikonloppuna ADHD-liiton ja Aivoliiton jäsenyhdistykset kokoontuivat Puheenjohtajapäiville Riihimäelle. Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui jäsenyhdistysten puheenjohtajia, sihteereitä, muita yhdistysaktiiveja sekä molempien liittojen hallituksen jäseniä ja työntekijöitä. Osallistujamäärä kipusi vähän yli 70:n. Puheenjohtajapäivät avattiin AD- HD-liiton ja Aivoliiton toiminnanjohtajien yhteisellä tervehdyksellä. Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertoi liittojen yhteistyön menneisyydestä ja ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela loi katsauksen tulevaan. Sen jälkeen Puheenjohtajapäivien osallistujat tutustuivat toisiinsa hauskojen leikkien avulla. Puheenjohtajapäivät jatkuivat seuraavana päivänä Piritta Seppälän esityksellä sosiaalisesta mediasta. Runsailla esimerkeillä ja konkreettisilla vinkeillä maustettu esitys sai kiitosta siitä, että aihetta käsiteltiin kuuntelijoiden näkökulmasta. Päivä jatkui vapaaehtoistyön teemalla, kun sen haasteista ja mahdollisuuksista tuli kertomaan Kansalaisareenan hallituksen jäsen Liisa Reinman. Vapaaehtoistyön konkarin viesti oli, että jos haluaa vapaaehtoisia mukaan toimintaan, kannattaa puhua siitä kaikille ja aina kuin mahdollista, vaikka junassa vierustoverille. Useimmilla ihmisillä on halu auttaa, mutta he eivät vaan tiedä miten ja mistä aloittaa. Jos pyytää suoraan, voi yllättyä, miten helposti ihmiset lähtevät mukaan. Yhteisen ohjelman jälkeen pidettiin ADHD-liiton sääntömääräinen kevätkokous. Aivoliiton osallistujat kokoontuivat samaan aikaan kuulemaan oman liitonsa ajankohtaisista asioista. Riihimäen tilaisuus tarjosi jäsenyhdistyksille mielenkiintoista tietoa ja mahdollisuuden verkostoitua. - Tavoitteenamme oli tarjota jäsenillemme mahdollisuus oppia jotain uutta ja tavata muiden yhdistysten edustajia rennossa ilmapiirissä. Iloisesta puheensorinasta päätellen ajatukset vaihtuivat ja osallistujilla oli mukavaa. Tehtävä suoritettu! vetää Puheenjohtajapäivät yhteen ADHDliiton järjestösuunnittelija Henna Niskala. Teksti ja kuvat Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Liisa Reinman kertomassa vapaaehtoistyöstä Piritta Seppälä esitelmöi sosiaalisesta mediasta Yhteisen ohjelman jälkeen pidettiin ADHD-liiton kevätkokous 12

13 Vuoden alussa startannut projekti adhd-oireisille aikuisille on nyt saanut sloganin ja logon. Tunnistat meidät jatkossa nimestä: Porina vertaistukea adhd-aikuisuuteen. Uudella ilmeellä haluamme kuvastaa vertaistuesta nousevaa porinaa - iloa siitä, että on mahdollisuus jakaa yhteisiä kokemuksia kahvikupposten ääressä. Parhaimmillaanhan vertaistuki antaa kokemuksen siitä, että minua ymmärretään ja vastavuoroisesti voin omalla ymmärrykselläni auttaa muita. Porina-projekti on RAY:n rahoittama hanke vuosina Projektin aikana kehitetään yli 18-vuotiaiden adhd-oireisten aikuisten voimavarakeskeistä vertaistukea. Tavoitteena on vahvistaa adhd-oireisten aikuisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä lisätä heidän voimaantumisen tunnettaan ja sosiaalisia suhteitaan. Lisäksi haluamme lisätä tietoisuuden, tiedon ja suvaitsevaisuuden kasvua yhteiskunnassa adhd-oireisia kohtaan. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Helsingissä sekä syyskuun alusta lähtien Kuopiossa projektikoordinaattori Marjo Hodju. Lähestymme pian jäsenyhdistyksiä kyselyllä, jolla kartoitamme olemassa olevien aikuisten vertaistukiryhmien toimintaa, ryhmien onnistumisia sekä haasteita ja toiveita. Saamamme tiedon perusteella teemme vertaisryhmien käyttöön ideakansion, joka yhdessä Vertaisryhmätoiminnan oppaan (A-E Pajunen, M. Koivunen, ADHD-liitto, 2010) kanssa toimii apuna ohjaajille ja ryhmäläisille. Pääkaupunkiseudun jäsenyhdistys sekä Eijsveikeet Kuopiosta ovat lupautuneet kanssamme kokeilemaan uutta vertaisryhmämallia. Porina-projekti on myös mukana kehittämässä vertaistukiohjaajien koulutusta, työnohjausta sekä virkistystoimintaa. Sosiaalisen median vertaistuen kehittämisen aloitamme ADHD-liiton nettisivujen uudistamisella niin, että sivustolle rakennetaan oma osio kaikelle vertaistukeen liittyvälle toiminnalle. l i i t o n uutisia ADHD-liiton Porina-projektin terveiset Suunnitelmissamme on rakentaa ADHD-liiton, jäsenyhdistysten sekä kunnan työntekijöiden kanssa vertaistukikoordinaattoriverkosto. Vertaistukikoordinaattorin tehtävänä olisi toimia alueellisesti vertaistukiryhmien tukena ja tiedon välittäjänä liiton ja ryhmän välillä. Projektin aikana tullaan myös järjestämään adhd-aikuisuuteen liittyviä avoimia yleisötilaisuuksia eri puolella Suomea. Tilaisuuksien tavoitteena on lisätä tietoa aikuisten adhd:stä, herättää keskustelua alueellisista palveluista sekä mahdollisesti toimia lähtölaukauksena paikalliselle vertaistukiryhmälle. Jotta saisimme tärkeät tavoitteemme toteutumaan, haastamme koko lehden lukijakunnan yhteisiin talkoisiin kehittämään aikuisten vertaistukea. Ottakaa meihin yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai Facebookin kautta. Kaikki ideat, kommentit, toiveet ja tarinat ovat meille suuria aarteita! Teksti Kaisa Humaljoki Porina vertaistukea adhd-aikuisuuteen projektipäällikkö ADHD-liitto ry

14 k i r j a e s i t t e l y t Tunne, aisti, toimi! Tuntoaistia tukevia harjoituksia arkeen Maarit Söderena; Early Learning (2013) Alkuvuodesta 2013 ilmestyi Maarit Söderenan kirjoittama ja suomalaisen perheyrityksen Early Learning julkaisema kirja Tunne, aisti, toimi! Tuntoaistia tukevia harjoituksia arkeen. Lapsen levottomuuden ja haasteellisen käyttäytymisen taustalla saattavat olla tuntoaistin häiriöt. Juuri tiedonnälkä ja tarve ymmärtää lapsen käyttäytymistä paremmin innoittivat erityislastentarhanopettaja Maarit Söderenan kokoamaan tämän teoksen. Tunne, aisti, toimi! -kirjassa on perustietoa tuntoaisteista ja sen häiriöistä sekä toimintamalleja arkea helpottamaan. Antoisaksi kirjan tekee muun muassa eri asiantuntijoilta koottu hiljainen tieto ja käytännössä hyviksi todetut leikit ja harjoitukset! Teksti Tuuli Korhonen kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry Ruuhkataidot - iloa vanhemmuuteen Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen; Duodecim (2013) Duodecimin julkaisema kirja Ruuhkataidot - iloa vanhemmuuteen ilmestyi myös alkuvuodesta Kirjan kirjoittajat lääkäri Kaisla Joutsenniemi ja kognitiotieteilijä Veera Mustonen ovat kokemustensa ja kehittämänsä valmennusohjelman pohjalta koonneet kiinnostavan kirjan. Kirja perustuu kognitiivis-behavioristiseen terapiaan ja kymmeneen ohjelmaan ruuhkataidoista. Tarkoituksena on antaa vanhemmille ja lukijoille eväitä arjen sujuvoittamiseksi. Kirjassa on käytännön harjoituksia, joissa kehitetään ajattelu-, tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kirja on suunnattu pikkulasten vanhemmille, mutta muutkin lukijat voivat hyötyä esimerkiksi läsnäolon, tuntemisen, ja optimistisen ajattelun taidoista. Tuuli Korhonen, kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry Pärjää porukassa - sosiaaliset taidot Marianne Kulmala; Nuortentalo (2013) Nuortentalo on julkaissut Marianne Kulmalan kirjoittaman sosiaalisten taitojen oppaan nuorille. Pärjää porukassa -opas on 88-sivuinen värikkäillä ja tilanteisiin sopivilla valokuvilla kuvitettu teos. Kirja käsittelee kattavasti erilaisia sosiaalisia tilanteita. Pärjää porukassa -opas antaa nuorille selkokielellä käytännön ohjeet sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. Oppaassa on neuvoja ja harjoituksia arkielämän sosiaalisiin tilanteisiin, vuorovaikutukseen, seurusteluun ja ystävyyssuhteissa tapahtuviin tilanteisiin. Vaikeistakin asioista kerrotaan, esimerkiksi siitä, mitä seksuaalinen häirintä on tai miten voit tällaiselta suojautua. Olen vakuuttunut siitä, että monet nuoret sekä nuorten ryhmien ohjaajat hyötyvät oppaasta. Pärjää porukassa Sosiaaliset taidot Helena Kurki kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry 14

15 l y h y e s t i Olemme taas mukana Kuluttajaparlamentissa ADHD-liitto osallistuu taas Kuluttajaparlamenttiin. Tänä vuonna Kuluttajaparlamentissa otetaan kantaa muun muassa lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuteen, nuorten asunnottomuuteen sekä lasten ja nuorten talousosaamisen opetukseen. Lisäksi kannanotto tehdään mielenterveyspalveluiden järjestämisestä, vammaispalveluiden kilpailuttamisesta ja palveluseteleiden käytöstä. Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry:n koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Kuluttajaparlamentti kokoaa vuosittain järjestöjä yhteen tekemään kannanottoja aiheista, jotka ovat osallistuvien järjestöjen sekä kuluttajien kannalta merkittäviä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lisäksi tänä vuonna mukaan on kutsuttu lasten ja nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä. Toimintaan osallistuu jo yli 50 valtakunnallisesti merkittävää kansalaisjärjestöä ja säätiötä. ADHD-liitto on yksi niistä. Kuluttajaparlamentin viralliset kannanotot muodostetaan äänestämällä syksyn kahdessa istunnossa; ensimmäinen istunto pidetään vain toimintaan osallistuvien järjestöjen edustajien kesken. Täysistunto on eduskunnan lisärakennuksessa pidettävä kutsuvierastilaisuus. Viime vuonna eduskunnan lisärakennuksessa pidetyssä täysistunnossa muodostettiin kannanotot terveyskeskusten käyntimaksun poistamisesta, alkoholimainonnan täyskiellosta ja kansalaisten oikeusturvasta. Lisätietoa aiempien vuosien kannanotoista sekä toimintaan osallistuneista tahoista löytyy Kuluttajaparlamentin internetsivuilta: Teksti Jenni Vainioranta Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Kuluttajaliitto ry Kansalaisaloite puuttuu kuntoutuksen eriarvoisuuteen Kansalaisaloite.fi -sivustolla kerätään nyt nimiä aloitteeseen, jonka myötä terveydenhuoltolakia tarkennettaisiin kuntoutuspalvelujen järjestämisen osalta. Aloite tähtää siihen, että jokaisella kuntoutujalla olisi oikeus kuntoutuksen yhdyshenkilöön sekä kuntoutusohjaukseen ja -neuvontaan. Kansalaisaloitteen lähtökohtana on, että nykyinen terveydenhuoltolaki jättää kunnille liikaa tulkinnanvaraa. Tämänhetkisen terveydenhuoltolain mukaan kuntoutuksen yhdyshenkilö nimetään vain tarvittaessa. Yhdyshenkilön toimenkuvaa ei ole määritelty, jolloin yhdyshenkilönä voi toimia kuka tahansa. Myöskään kuntoutukseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan järjestämistä ei ole tarkemmin määritelty, jolloin sitä ei välttämättä ole lainkaan tarjolla. Lakiehdotuksen voimaantulo takaisi kaikille kuntoutujille samat lähtökohdat kuntoutuksen ohjauksen, suunnittelun, toteutuksen ja seurannan järjestämiseen. Kansalaisaloitetta voi kannattaa osoitteessa Teksti Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Nykyisestä lainsäädännöstä johtuen kuntoutukseen liittyvä tiedonsaanti ja kuntoutuksen järjestäminen vaihtelee asuinkunnittain ja asettaa näin ihmiset eriarvoiseen asemaan. 15

16 n e u r o g a m i n g Huhki aivosi kuntoon aivopeleillä Neurogaming tekee tuloaan maailmalla ja Suomessa Peliteollisuus on usein nähty isona pahana mörkönä, joka naulitsee nuoret tuntikausiksi tietokoneen ääreen, aiheuttaen peliriippuvuutta ja sekoittaen todellisuustajun. Peleillä voi kuitenkin olla myös päinvastainen vaikutus ne voivat myös hoitaa. Pelikehittäjät ovat lyöneet kättä hermostoa tutkivien neurotieteilijöiden kanssa. Tuloksena on uusi ilmiö - neurogaming eli aivopelaaminen. Neurogamingissa kysymys on peleistä, mutta viihteen sijaan peliteknologiaa hyödynnetään sairauksien hoidossa ja oppimisen edistämisessä. Myös adhd:tä voi hoitaa neurogamingin keinoin. Neurogamingissa perimmäinen idea on, että ihmisen aivoja voi muokata treenaamalla. Toistuvat keskittymisharjoitukset pelien muodossa muokkaavat aivoja. Pelaaja menestyy neuropeleissä hyvällä mielenhallinnalla. Neuropelejä voi pelata hyödyntäen esimerkiksi ihmisen pulssia, aivokäyriä, pupillien liikkumista, tunteiden vaihtelua, mutta myös käsien tai vartalon liikkeitä. Huhtikuun alussa Helsingissä käynyt yhdysvaltalainen neurogamingalan pioneeri Zack Lynch uskoo, että neuropelit mullistavat tulevaisuudessa koko terveydenhuollon. Neuropelejä on jo nyt kehitetty esimerkiksi Parkinsonin taudin ja muistisairauksien hoitoon sekä keskittymiskyvyn parantamiseen. Tällä hetkellä koko ala on kuitenkin vasta lapsenkengissään. Neurogamingista kirjankin kirjoittanut Lynch visioi, että jo 5-10 vuoden kuluttua on kehitetty pelejä, joista voi olla hyötyä esimerkiksi stressihäiriöiden kuntouttamisessa, unenlaadun parantamisessa ja fysioterapiassa. Tulevaisuudessa neuropeleistä voi olla apua myös tupakanpolton lopettamisessa. Jopa autismia ja skitsofreniaa voitaneen hoitaa pelaamalla. 16

17 n e u r o g a m i n g Myös adhd:tä voi hoitaa tietokonepeleillä. Suomessa tätä uutta hoitokeinoa hyödyntää Helsingissä toimiva psykoterapiakeskus Vastaamo, joka tarjoaa asiakkailleen neuroplastisuusterapiaa (engl. neurofeedback), jota voi pitää neurogamingin yhtenä muotona. Terapian tavoitteena on oppimisen kautta luoda aivoissa ja käyttäytymisessä pysyviä muutoksia. Aivojen toimintaa voi mitata sähköimpulsseina eli aivokäyrinä, joita on mahdollista mitata pään pinnalle asetettujen elektrodien avulla. Tutkimuksista tiedetään, että osalle adhdoireisille lapsille on ominaista tiettyjen aivosähköimpulssien poikkeavat taajuusalueet. Neuropeleissä tietokoneohjelman palaute kannustaa henkilöä muuntamaan sähköimpulsseja ennalta määrättyyn suuntaan. Vastaamossa on käytössä erilaisia neuropelejä. On esimerkiksi kaksi erilaista pallopeliä ja labyrinttipeli. Pelit ovat hyvin yksinkertaisia. Toisen pallopelin tavoitteena on nostaa keltainen pallo ilmaan ajatuksen voimalla. Pelaaja yrittää keskittymällä ohjata aivojensa toimintaa tiettyyn suuntaan. Aina kun tietyt aivosähkökäyrästä mitattavat ominaisuudet muuttuvat halutulla tavalla, pallo nousee ilmaan eli pelaaja saa positiivista palautetta toiminnastaan. Kuulostaako hankalalta? Kävin kokeilemassa. Sain päähäni myssyn, josta tulevat johdot kiinnitettiin tarroilla päähäni. Sen jälkeen aivotoimintani mitattiin aivojen levätessä tuijotin pää tyhjänä ruudulla olevaa rastia. Vastasin muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen, ja sen jälkeen ruudulle ilmestyi keltainen pallo. Tehtäväni oli saada pallo ilmaan. Mutta miten? Siihen ilmeisesti ei olekaan selviä ohjeita. Pitää vain kokeilla. Yritin keskittyä ja ajatella sitä, että haluan pallon nousevan ilmaan. Kun pallo nousi, toivoin, että se pysyisi ilmassa mahdollisimman pitkään. Aina silloin tällöin se pomppasikin ylös, mutta tippui ennen pitkää takaisin Zack Lynch kertomassa suomalaiselle yleisölle neurogamingista alas. Vaikka vaikutti siltä, että pallo nousi ilmaan ikään kuin itsestään, se vaati kunnon aivojumppaa ja kovaa keskittymistä. - Jos adhd-oireinen treenaa aivojaan neuropeleillä riittävän paljon, on mahdollista, että aivoissa tapahtuu muutos, jonka ansiosta erityisesti tarkkaamattomuuden ja impulsiivisuuden oireet vähenevät. Myös ylivilkkauden vähenemisestä on lapsilla näyttöä, kertoo Hanna Björkstrand psykoterapiakeskus Vastaamosta. Neuroplastisuusterapian vaikutusta adhd-oireisille lapsille on tutkittu paljon ja sitä suositellaan vaihtoehtoisena hoitomuotona myös adhdoireisten lasten Käypä hoito -suosituksessa. Aikuisten kohdalla terapian vaikutuksista ei ole tutkimusnäyttöä. Vastaamo toteuttaakin parhaillaan tutkimusta, jossa yhteistyössä Helsingin yliopiston kognitiotieteen ja Hanna Björkstrand esitteli neuroplastisuusterapiassa käytettävää myssyä 17

18 n e u r o g a m i n g Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa testataan neuroplastisuusterapian vaikutuksia aikuisiin, joilla on diagnosoitu adhd tai add. Tutkimus päättyy tänä syksynä. Koehenkilöt ovat tuolloin saaneet peliterapiaa 40 kertaa. Sen jälkeen heille tehdään uusi aivokäyrätutkimus ja katsotaan, onko toiminnassa tapahtunut muutoksia terapian ansiosta.tämän tutkimuksen perusteella ei voi vielä varmuudella sanoa, johtuvatko muutokset aivojen toiminnassa nimenomaan neuroplastisuusterapiasta vai esimerkiksi säännöllisestä vuorovaikutuksesta ohjaajan ja pelaajan välillä. Lisää tutkimuksia tarvitaan. Kuitenkin se on askel eteenpäin aikuisten adhdtutkimuksessa. Neuropelialan kehityksen alkuvaiheessa peliterapia on kallista ja sen joutuu usein maksamaan omasta pussista. Vastaamossakin peliterapian kertahinta on 70 euroa. Tuloksia voi odottaa parinkymmenen käyntikerran jälkeen, terapiakeskuksesta kerrotaan. Neuropeliguru Zack Lynch uskoo, että alan kehittyessä yhä useammat ihmiset pääsevät hyötymään siitä. Kun lisää sairauksia voi hoitaa pelaamalla ja tutkimustiedon määrä lisääntyy, valtiotkin alkavat uskoa pelaamisterapian hyödyllisyyteen. Lynch visioi, että joidenkin vuosien kuluttua Kela voi korvata pelisessiot siinä missä apteekista ostettavan pilleripurkin nykyään. Siihen saakka peliterapiaa voivat kokeilla ne, joilla on siihen varaa. Teksti ja kuvat Helin Vesala Tiedottaja ADHD-liitto ry Neuropelin pelaaja ja yksinkertainen pallopeli aivojen treenaamiseen Neuroplastisuusterapia Psykoterapiakeskus Vastaamossa annetaan neuroplastisuusterapiaa ensisijaisesti yli 16-vuotiaille, joilla on adhd:n oireita. Diagnoosia tai lähetettä ei tarvita. Käyntikertojen määrä ja tiheys suunnitellaan henkilökohtaisesti, mutta hoitokertaa näyttää olevan monille sopiva. Yhden käynnin kesto on 1 tunti ja käyntejä tehdään n. 2-4 kertaa viikossa. Hinnat: Aivokäyrätutkimus 110 Neuroplastisuusterapia 70 / kerta 18

19 t u t k i m u s Kotioloissa sitä ei haittaa - muualla täytyy hävetä Haastattelututkimus selvitti sisarusten asemaa adhd-perheessä Sisaruussuhteet ovat voimakkaimpia ja pitkäikäisimpiä suhteita ihmisen elämässä. Sisarussuhteet ovat myös tärkeitä lapsen kehityksessä ja sosiaalisten taitojen oppimisessa. Samalla sisarukset ovat vähän tutkittu tieteellinen osa-alue. Sisarusten asemaan vakavasti sairaan tai oirehtivan lapsen perheessä on alettu kiinnittää erityistä huomiota vasta 2000-luvulla. - Sisarus ottaa hyvin vastuuta, on oppinut siihen, se menee automaattisesti. Olen miettinyt, kärsiikö hän tästä, mutta ulkoisesti ei ainakaan näy. Sisarus on joutunut tottumaan tähän. (vanhempi) Erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisaruksen asemaa perheessä on pidetty hankalana, koska heillä on todettu olevan sopeutumisvaikeuksia ympäristöönsä enemmän kuin muilla. Sisaruksilla on todettu olevan myös matalampi kynnys konflikteihin perheiden sisällä. Sisarusten tulisi ikätasoisesti tunnistaa tilanteita, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi aggressiivisuutta, ja tietää, kuinka heidän olisi hyvä toimia niissä tilanteissa. Adhd-sisaruussuhteella on todettu olevan omat riskinsä. Sisarus kantaa vastuuta Tutkimukseni selvitti, minkälainen on sisarusten asema perheessä, jossa yhdellä lapsista on adhd. Se pohjautui viiden Kelan kuntoutuskurssilla käyneen perheen vanhempien ja lasten haastatteluihin. Perheissä on yhteensä 10 sisarusta, haastatteluhetkellä iältään 3-13 ikävuotta. - No joskus, jos äiti on jossain, niin joko minä tai sisko vahditaan sitä, niin ei sitten kotona tapahdu mitään (sisarus) Kansainvälisesti on raportoitu sisarusten aseman olevan huono adhdoireisen lapsen perheessä, ja tällä on ollut negatiivisia seuraamuksia sisarusten jokapäiväiseen elämään. Sisarukset joutuvat usein, ja liian varhain, ottamaan suurempaa vastuuta oirehtivasta sairaasta sisaruksestaan kuin heille kuuluisi. Sisarusten on todettu luopuvan omista tarpeistaan ja he haluavat auttaa heikompaansa, tukea tarvitsevaa perheenjäsentä. Perheen häpeäminen ja ahdistustilat näkyvät sisaruksista pojilla useimmiten ulkoisena käytöksenä, kun taas tytöt vetäytyvät, masentuvat ja ahdistuvat edelleen. Lapsella on tarve suojella vanhempiaan kaikissa tilanteissa. Mikäli terve sisarus aistii vanhempien ylikuormituksen raskaassa perhetilanteessa, lapsi voi kätkeä surunsa ja ottaa perheessä reippaan sopeutujan roolin vanhempiaan auttaakseen. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö myötävaikuttaa vanhempien asenteissa sisaruksiin myönteisesti tai kielteisesti, jatkuen myös sisarusten aikuisuuteen saakka. Siskon tai veljenkin kuuluu tietää adhd:stä - Adhd. Kyllä on kerrottu..siellä kurssilla ja sitten vanhemmat on kertonut ja sit on tullut katottua muutama ohjelma kyllä mä varmaan tiedän tarpeeksi. (sisarus) Sisarusten kuuluu saada tietoa oireyhtymästä. Tiedon tulee olla sisaruksen ikä- ja kehitystasoisesti ymmärrettävää, ja tietoa tulee kertoa sopivan kokoisina annoksina, ei kaikkea kerralla. Lisäksi tulee käydä läpi, miltä asia sisaruksista tuntuu, ja mitä tulevaisuudessa asian tiimoilta kenties 19

20 t u t k i m u s tulee tapahtumaan. Kun vanhemmat ovat selvittäneet asiat sisaruksille, sisarusten turhat pelot hälvenevät. Avoin aikuisen ja lapsen välinen vuoropuhelu auttaa sisarusta ymmärtämään asiaa. - Sisarus suhtautuu hyvin adhdlapsen erilaisuuteen. Kotioloissa ei niinkään sitä haittaa, muualla täytyy sitten hävetä. (vanhempi) Jokaisessa perheessä oli käsitelty adhd-lapsen oireita ja niitä seuranneita tilanneita. Useampi sisarus viittasi myös aiempaan kuntoutuskurssiin, jossa ammatti-ihmiset kävivät adhd:tä läpi ikä- ja kehitystasoisesti myös sisarusten kanssa. Sisarukset olivat tietoisia, miksi diagnosoitu lapsi toimii joissain tilanteissa eri tavalla, ja se lisäsi adhd-lapsen hyväksymistä ja ymmärtämistä perheissä. Sisarukset ja vanhemmat esittivät yhteneviä näkemyksiä ja perusteluita perheen avoimuudelle ja oireyhtymän käsittelemiselle perheessä. Molemmat osapuolet pitivät tärkeänä ikätasoista tiedon jakamista ja haastavien tilanteiden käsittelemistä perheessä. - Olen yrittänyt siitä asti, kun diagnosoidun käytös alkoi herättämään huomiota ja vaikeudet alkoivat, yrittänyt selittää sisaruksille niiden ikätasoisesti, mistä se johtuu ja siitä, ettei se ole mitään ilkeyttä. Sillä tavalla ymmärtävät, mistä on kyse. (vanhempi) En mä ajattele, että sillä on adhd Sisko tai veli on sisaruksille tärkeä omana itsenään: sisaruksena, ei adhd-oireiden perusteella. Sisarukset kuvasivat ymmärtävänsä paremmin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä kuin kodin ulkopuolinen ympäristö, josta leimaavat nimitykset monesti tulivat negatiivisina lapsen nimitykseksi. Sisarukset olivat hyvin sopeutuneet perheeseen ja adhdlapsen arkeen. Vanhemmat kuvailivat sisarusten merkityksen adhd-lapselle erittäin tärkeäksi. - En mä tiätkö aattele sitä oikein. Ja vaikka sillä menee vähän vilkkaasti, niin en mä aattele, että sillä on adhd. (sisarus) - Sisarusten merkitys diagnosoituun lapseen on erittäin tärkeä. Adhd-sisarus olisi varmaan aika yksinäinen ilman sisaruksia. (vanhempi) Kaikkien tutkimuksen perheiden arkea määrittivät päivittäiset rutiinit: osalla tarkemmat, osalla väljemmät. Perheiden mielestä päivittäin samat toimenpiteet tietyssä järjestyksessä toistuen olivat hyväksi ennen kaikkea adhd-oireiselle lapselle, mutta helpottivat kaikkien perheenjäsenten, myös sisarusten, päivänkulkua. - Struktuurit on pakko olla. Aamut alkaa aina samalla lailla, samassa järjestyksessä tehdään tietyt asiat. No kyllä me lipsutaan sitten kun on lomaa..mutta nukkumaanmenoajat, niistä pidetään tiukkaan kiinni. Adhd-lapsen elämästä ei tule muuten mitään. (vanhempi) Perheiden sisaruksille on annettu ja he ovat itse ottaneet hyvin vastuuta, sopivissa mittasuhteissa. Tässä tutkimuksessa vanhemmat eivät kuvanneet sisarusten psyykkistä oirehdintaa, mutta silti vanhemmat olivat huolissaan oman aikansa ja huolenpidon jakautumisesta epätasaisesti lastensa kesken. Sisarukset taas toivat esiin olevansa perheessä ikuisia kakkosia, vasta adhd-lapsen tarpeiden jälkeen. Sisarukset tunnistivat hyvin vanhempien väsymyksen ja kiireen perheessään, samoin kuin vanhemmatkin kuvasivat. Sisarukset kertoivat ymmärtävänsä kiireen johtuvan adhd-lapsesta, joka tarvitsee enemmän vanhempien aikaa ja huolenpitoa, mutta toivoivat silti lisää aikaa kahden vanhempiensa kanssa. 20

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot