Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2015-2016"

Transkriptio

1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

2 2 (28) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 5 3 VÄESTÖN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 5 4 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT LÄÄKEHUOLTOKESKUS VÄLINEHUOLTO LOGISTIIKKA TIETOJÄRJESTELMIEN JA POTILASTIETOREKISTERIN TOIMIVUUS JA YHTEISKÄYTTÖ Yleistä Sähköinen asiointi Toiminnanohjaus ja logistiikka Yhteistyö HUS-ervassa KUNTOUTUS 14 5 PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ 16 6 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN JA SEN TUEKSI TARVITTAVA TUTKIMUS IKÄIHMISTEN TOIMINTAKYKYYN LIITTYVÄT HANKKEET TUTKIMUSHANKKEET POTILASTURVALLISUUDEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMINEN 19 7 MONIAMMATILLINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ 20 8 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ 20 9 KIIREELLINEN SAIRAANHOITO PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT ETELÄ-KARJALASSA SUUN TERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTINEN PÄIVYSTYS HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA TYÖHYVINVOINTI 23

3 11 YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA HANKKEET JA KUMPPANUUSYHTEISTYÖ 24 3 (28) LIITTEET Liite 1: 34 /Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Liite 2: Työterveyshuolto Eksoten alueella

4 4 (28) 1 Johdanto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksote) perussopimuksessa on määritelty, että kuntayhtymästä käytetään nimeä Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Parikkala. Piiri järjestää Imatran kaupunkia lukuun ottamatta jäsenkuntien puolesta perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa. Imatra on mukana piirissä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelujen järjestämisvastuun myötä kaikki kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveyslautakuntien tehtävät ovat siirtyneet piirille eli reilusti yli puolet kuntien tehtävistä. Näiden palvelujen tarve sekä niiden tarjoamisen mahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti, jolloin palvelurakenteen ohjaaminen on yhä enemmän erityisammattiosaamista vaativaa. Perussopimuksessa, perustamissuunnitelmassa sekä kunnan ja piirin kanssa vuosittain tehtävässä palvelusopimuksessa määritellään, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan sekä turvataan tilaajan valta ja omistajaohjauksen käyttö. Kunta itse päättää, miten se omistajaohjauksen omassa kunnassaan järjestää. Sosiaali- ja terveyspiirin tulee järjestää maakunnan asukkaiden tarvitsemat terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelut valtakunnallisesti vertailtuna korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Asukkaat saavat palvelunsa hoitotakuun, sosiaalihuollon palvelutakuun ja muiden säädösten perusteella. Etelä-Karjalan alueella on kaksi terveyskeskusta. Eksoten Etelä-Karjalan terveyskeskukseen kuuluvat kaikki Eksoten jäsenkunnat paitsi Imatra, jolla on oma terveyskeskus. Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen palvelut yhdistyivät alkaen hyvinvointipalveluiksi. Hyvinvointipalvelut koostuvat lasten ja nuorten palveluista, liikunta- ja kulttuuripalveluista, terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvointipalveluita johdetaan sopimusohjausmallin mukaisesti. Palveluiden järjestäminen ja niiden tuottaminen on erotettu toisistaan. Eksoten palvelutuotannon organisaatiossa on neljä vastuualuetta: perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja vanhustenpalvelut, kuntoutus sekä strategiset tukipalvelut. Vastuualueet jakautuvat tulosalueisiin ja tulosyksiköihin. Vastuualueen jakautumisesta tulosalueisiin päättää Eksoten hallitus. Tulosyksiköistä sekä niiden tehtävistä päättää toimitusjohtaja. Terveys- ja sosiaalipalveluja tuotetaan kolmella vastuualueella. Eksoten terveyspalvelut ovat organisoituneet integroidusti piirin toiminnan täysvaltaisesti käynnistyessä ( ) siten, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto muodostavat yhteisen kokonaisuuden, ja niillä on yhteinen johto. Eksotessa on toteutettu vuoden 2014 alussa organisaatiouudistus. Uudistuksella on saatu palvelujen parempaa integraatiota, jota erityisesti kotihoidon kehittäminen ja nykyresursseilla toteutettava lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttävät.

5 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella valtuustokaudelle ( ) on hyväksytty Eksoten hallituksessa joulukuussa (28) 2 Järjestämissuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta 3 Väestön palvelutarpeen arviointi Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 :n mukaan laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelma tulee hyväksyttää Eksotessa ja se on laadittava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on sovittava Eksoten ja Imatran kaupungin yhteistyöstä. Eksoten ja Imatran on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Suunnitelma koskee myös hoitoon pääsyn toteuttamista ja alueellista yhteistyötä. Suunnitelmassa sovitaan alueellisesta yhteistyöstä ja palveluiden yhteensovittamisesta piirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveysasemien ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. Erityisesti arvioidaan laboratorio- ja kuvantamispalveluiden, lääkinnällisen (toimintakyky) kuntoutuksen ja päivystys- ja ensihoitopalveluiden toiminnallista kokonaisuutta. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palveluiden toiminnalliseen kokonaisuuteen. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet (Terveydenhuoltolaki 34 ). Järjestämissuunnitelman laatimisesta ja seurannasta vastaa Eksoten terveys- ja vanhuspalvelujen johtaja. Laatimista tukee ja koordinoi integraatioyksikkö. Suunnitelman laatijoiden on yhdessä integraatioyksikön kanssa arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Eksotessa seurannasta vastaa edellä mainittujen lisäksi myös kaikki neljä vastuualuetta. Eksotessa suunnitelman hyväksyy Eksoten valtuusto, Imatralla kaupunginvaltuusto. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta tulevaisuudessa. Ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen selvittämiseksi on Eksotessa laadittu useita selvityksiä. Selvitysten taustalla on käytetty erilaisia ennusteita väestön kehityksestä, tietoja alueen sairastavuudesta sekä erilaista valtakunnallista vertailutietoa. Palvelutarpeen arviointia tehdään myös terveydenhuollon avopalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon osalta. Palvelutarpeen ja saatavuuden arviointia tehdään palveluiden määrän, peittävyyden, laadun, resurssien käytön ja kustannusten näkökulmasta. Tarvearvion taustana palveluverkkoa uudistettaessa käytetään esimerkiksi seuraavia tietoja ja tunnuslukuja: väestön ikärakenne, sairastavuustiedot, Kelan korvattavuustiedot, sairauspäivät, sairastamisindeksi, eläketilastot (erityisesti varhaiset eläkkeet), PYLL-indeksi, työttömyystilastot (erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys), kouluterveyskysely, alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH), RAIarvioinnit, 75-vuotiaille suoritettavat hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja SASarvioinnit sekä Imatralla kotona asumista tukevat moniammatilliset kotikäynnit. Li-

6 6 (28) säksi palveluverkon kehittämisessä hyödynnetään vammaispalvelulain 5 :n mukaisen maakunnallisen suunnitelman seuranta- ja arviointitietoja, joissa huomioidaan ikäystävällisen kunnan kriteereiden toteutuminen. Myös tietojohtamisen mallia hyödynnetään palvelutarpeiden ennustamisessa. Eksoten alueella on noin työssäkäyvää työikäistä. Heidän palveluiden tarpeeseen vaikuttavat yleisen ikärakenteen ja työllisyyden muutosten lisäksi työantajien halu järjestää työntekijöilleen kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa lakisääteisen lisäksi. Kelan korvausjärjestelmän uudistus ja voimaan tullut sairauspäivärahan 90 päivän sääntö lisäävät tarvetta painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään suuntaan. Sairauspäivärahan 90 päivän sääntö edellyttää, että työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä, mikä helpottaa todistusten kirjoittamisen taakkaa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Etelä-Karjalan alueella on useita työterveyshuollon palveluntuottajia, joiden kautta työnantajat voivat hankkia työterveyshuollon palvelut. 4 Kuntien välinen yhteistyö Alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi on Etelä- Karjalassa laadittu maakunnallinen hyvinvointistrategia, joka on tullut voimaan Eksotella on koordinaatiovastuu strategian toimeenpanosta ja seurannasta. Maakuntaan on perustettu hyvinvointityöryhmä, jossa on edustus kaikista alueen kunnista (kuntien hyvinvointivastaavat) sekä edustajat keskeisimmiltä yhteistyötahoilta (järjestöt, koulutus, palo- ja pelastustoimi, poliisi). Tämän lisäksi kaikkiin kuntiin on muodostettu hyvinvointitiimit/hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät, joilla on vastuu kuntakohtaisen hyvinvointitoiminnan toteuttamisesta. Tällä toimintarakenteella toteutetaan lainsäädännön määräämiä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä ja kehitetään sähköistä hyvinvointikertomusta yhteiseksi työvälineeksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi Eksoten neljästä pääprosesseista. Maakunnallista sekä Eksoten sisäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa koordinoi Eksoten hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen koordinaattori. Imatralla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kiinteä osa koko kaupungin toimintaa. Vastuuhenkilönä ja koordinaattorina toimii hyvinvointipalveluiden suunnittelija. Etelä-Karjalan väestön perusterveydenhuollosta vastaavat Etelä-Karjalan sekä Imatran terveyskeskukset. Vuonna 2014 Etelä-Karjalan terveyskeskus koostuu 11 asemasta. Näistä kolme on hyvinvointiasemia (Lauritsala, Lemi ja Ruokolahti). Kahdeksan terveysasemaa toimii Lappeenrannan (Armila, Joutseno ja Sammonlahti), Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien alueella. Terveydenhoitajan kiinteitä vastaanottopisteitä on kolme. Näiden lisäksi Mallu-auto toimii liikkuvana hyvinvointiasemana koko maakunnan alueella ja antaa hoitajatasoista palvelua (myös laboratorio- ja suun terveydenhoitopalveluja). Imatralla on Honkaharjussa yksi terveysasema, jonka toiminta on kokonaisuudessaan kaupungin omaa toimintaa. Mansikkalan hyvinvointi- ja sosiaaliasemalla on päivystävän sairaanhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotot sekä laboratoriotoimintaa.

7 7 (28) Eksotessa kansanterveystyö jakaantuu eri tulosalueille organisaation mukaisesti. Työterveyshuolto on yhtiöitetty. Lain mukaista kansanterveystyötä on väestön terveydentilan seuranta, terveyden edistäminen, terveysneuvonta sekä terveystarkastukset, suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, työterveyshuolto, päivystys, avosairaanhoito, kotisairaanhoito, sairaalahoito, mielenterveys- ja päihdetyö. Imatralla kansanterveystyö on osa hyvinvointipalveluiden kokonaistoimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä eri palvelualueiden kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Etelä-Karjalan terveyskeskuksessa asukas voi valita itselleen sopivimman terveysaseman ja suun terveydenhuollon toimipisteen. Asukkaan valitsema palvelupiste ei ole välttämättä oman kotikunnan alueella, vaan se voi sijaita esimerkiksi työssäkäyntipaikkakunnalla tai -alueella. Valinnan voi tehdä myös yksittäisen käynnin osalta. Myös kuvantamis- ja laboratoriopalvelun palvelupisteen voi Eksoten alueella valita vapaasti ja käyntikohtaisesti. Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä sairaalassa annettavaa erikoislääkärien tekemää tutkimusta tai hoitoa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Terveyskeskuksen toimintamallina on alueellinen tiimimalli sekä omahoitajajärjestelmä. Jokaiselle pitkäaikaissairautta sairastavalle potilaalle on nimetty omahoitaja, joka toteuttaa potilaan hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa yhdessä lääkärin kanssa, lääkäri-hoitaja -työparimallin mukaisesti. Kaikilla maakunnan terveysasemilla järjestetään arkipäivisin virka-aikaan sekä kiireellistä että kiireetöntä hoitoa. Maakunnan terveys- ja hyvinvointiasemilla järjestetään vaihtelevalla valikolla kaikki tai osa seuraavista perusterveydenhuollon palveluista: Lääkäri- ja hoitajavastaanottotoimintaa Asiantuntijahoitajien ja -terapeuttien vastaanottoa ja joitakin kuntoutuspalveluja Hyvinvointiasemilla annetaan palveluneuvontaa, lisäksi tarjolla on sähköisten palvelujen (mm. Hyvis) käyttömahdollisuus, tarvittaessa ohjattuna. Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvola toteutetaan lähipalveluina, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Toimintaa ohjaa asetuksen 338/2011 pohjalta tehty toimintaohjelma sekä muut toimintaan liittyvä lait ja asetukset. Suun terveydenhuolto (hammaslääkäri-ja suuhygienistivastaanotot) Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia Mielenterveyspalvelujen avohoitoa ja sosiaalitoimen palveluja Kotihoitoa Ympärivuorokautisen pitkäaikaisen hoivan hoitaja- ja lääkäripalveluja Eksotessa ollaan rakentamassa yhteyskeskusta palveluiden helpomman saavutettavuuden takaamiseksi. Imatralla ajanvaraus sekä hoidon tarpeen arviointi tapahtuu keskitetysti puhelimitse hoitoarvion kautta. Koko maakunnan tarpeisiin mukautettu hoidon porrastus ja hoitavien tahojen yhteistyö tukee oikea-aikaista ja riittävää hoitoa tarkoitukseen nähden oikeassa pai-

8 8 (28) kassa. Tavoitteena on kehittää avopalveluita ja tukea potilaiden pärjäämistä omassa asuinympäristössään. Vuonna 2012 Etelä-Karjalan maakunnan alueelle laadittiin maakunnallinen yhteistoimintamalli eri uhkamalleja varten. Toimintamallissa on huomioitu maakunnan kaikki kunnat sekä eri yhteistoimintatahot, joihin kuuluvat myös Eksote ja Imatra. Jos jokin uhka Etelä-Karjalassa koskettaa vain terveydenhuollon sektoria, muodostetaan tilanteen mukaan tarvittavia ohjaus- ja työryhmiä, joissa on tarvittavat edustajat kummastakin organisaatiosta. Maakunnallisen toimintamallin lisäksi Eksoten sekä Imatran sosiaali- ja terveydenhuollolla on omat valmiussuunnitelmansa, joiden mukaisesti kumpikin organisaatio toimii normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon yhtymäkohdat ja yhteistyömahdollisuudet. Eksoten valmiussuunnitelma koostuu yleisestä osasta ja vastuualueiden osioista. Lisäksi joitakin valmiuden ja varautumisen elementtejä täydennetään kiinteistökohtaisilla pelastussuunnitelmilla. Imatran valmiussuunnitelman rakenne on vastaava. Valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on taata mahdollisimman vakaa ja häiriötön palvelutaso niin normaaliolojen pienissä häiriötilanteissa, erityistilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Perusperiaatteena on, että edellä mainitut tilanteet hoidetaan normaaliolojen organisaatiolla ja vastuilla niin pitkään, kuin se vain on mahdollista. Kokonaisturvallisuus syntyy eri viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyönä. Maakunnassa keskeisesti turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat EU:n ja Suomen ulkoraja, Lappeenrannan ja Imatran alueelle keskittyvä metsäteollisuus sekä alueen rautatiet ja maantiet, Saimaan sisävesisatamat ja lentokenttä Lappeenrannassa, jotka ovat merkittäviä tavara-, kemikaali- ja henkilöliikenneväyliä. Maakunnan alueella on myös paljon vesistöjä sekä vesiliikenneväyliä mm. Saimaan kanava. 4.1 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Eksoten tukipalveluissa laboratoriokeskus huolehtii kaikista kliinisen kemian, mikrobiologian ja patologian näytteiden tutkimisesta sekä näytteenotosta Eksoten ja Imatran alueella. Kliinisen kemian laboratorion näytteenottopisteitä on monien terveys- ja hyvinvointiasemien yhteydessä, Lönnrotinkadun erityispisteessä sekä alueen sairaaloissa. Vuonna 2015 otetaan lisäksi käyttöön liikkuva näytteenottopalveluauto Malla. Tutkimusten tekemistä on keskitetty yhteisesti sovitulla tavalla keskussairaalan, Honkaharjun ja Parikkalan sairaaloiden laboratorioihin. Suurimmilla terveysasemilla tehdään päivystysluonteista diagnostiikkaa. Laboratoriokeskuksella on erityisvastuualueyhteistyön mukaisesti sopimus HusLabin kanssa ostopalvelunäytteistä, joita ei voida paikallisesti tehdä. Useissa erikoistutkimuksissa noudatetaan valtakunnallista linjausta käyttämällä yhdessä sovittuja tutkimuskeskuksia. Alueen verikeskus ja kliinisen mikrobiologian ja patologian laboratoriot sijaitsevat keskussairaalassa. Eksoten alueella tuotettiin yli 1,5 miljoonaa laboratoriotutkimusta vuonna Laboratoriotietojärjestelmä on yhteinen Carean kanssa. Tietotekniikkaa hyödyntämällä vastaukset siirtyvät potilaskertomus- sekä toiminnanohjausjärjestelmään. Myös joukkopapa- ja INR-vastaukset voidaan välittää tekstiviestillä, e-kirjeellä tai suojatulla nettiyhteydellä suoraan kansalaiselle. Vieritestauksen koordinointiin on perustettu työryhmä, jossa on edustajat laboratorion lisäksi avoterveydenhuollosta ja Imatralta.

9 9 (28) Vuoden 2014 aikana siirrytään tuottamaan koko Eksoten alueen EKG:t (sydänfilmit) sähköisessä muodossa, joka on yhteensopiva (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin) HUSin kanssa. Näin saadaan konsultaatiot ja tiedonsiirto sekä arkistointi toteutettua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Kuvantamiskeskukseen kuuluvat radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot huolehtivat alan tutkimusten tekemisestä Eksoten ja Imatran alueella. Radiologian yksiköllä on kuvantamisyksiköt keskussairaalassa sekä Armilan ja Honkaharjun sairaaloissa. Perusterveydenhuoltoa palvelevia suppean palvelun röntgeneitä on lisäksi Eksoten pohjoisella ja läntisellä alueella. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot sijaitsevat keskussairaalassa. Radiologian tietojärjestelmään talletetaan kuvat digitaalisesti. Tietojärjestelmä on yhteinen Carean kanssa. Radiologian yksiköissä tehdään magneetti-, tietokonetomografia-, ultraääni-, varjoaine-, angio- ja natiivitutkimuksia sekä toimenpideradiologiaa. Oman toiminnan ohella käytetään ostopalvelua toiminnan turvaamiseksi mm. keskussairaalan radiologipäivystyksessä, kliinisen fysiologian tutkimuksissa sekä isotooppi- ja neurofysiologian lausunnoissa. Rintasyövän toteamiseksi tapahtuva mammografiaseulonta, kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi tehtävä papakoeseulonta sekä muut tarpeellisena pidetyt seulontatutkimukset järjestetään alueella terveydenhuoltolain ( /1326) 14 :n mukaisesti. Mammografiaseulonnat järjestetään ostopalveluna Eksoten ja Imatran yhteishankintana. Eksoten patologian laboratorio toteuttaa joukkopapaseulonnat keskitettynä toimintana. Suolistosyöpäseulonnat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Eksoten avoterveydenhuolto koordinoi seulontoja yhdessä Pirkanmaan syöpäyhdistyksen kanssa. Kolonoskopiatutkimukset järjestetään omana toimintana Etelä-Karjalan keskussairaalassa. 4.2 Lääkehuoltokeskus Eksoten lääkehuoltokeskus (sairaala-apteekki) huolehtii keskitetysti Etelä-Karjalan kaupunkien ja kuntien yksiköiden turvallisesta ja tehokkaasta lääkehuollosta. Kumppanuussopimuksen mukaisesti lääkehuoltokeskus huolehtii myös puolustusvoimien alueellisesta lääkehuollosta sekä toimittaa tartuntatautilain mukaisia maksuttomia lääkkeitä alueen yksityisille terveysasemille. Potilaiden kustannusvastuulle kuuluvasta lääkehuollosta vastaavat alueen yksityiset apteekit. Lääkehuoltokeskus vastaa ja valvoo, että lääkkeiden ja lääkkeellisten tuotteiden hankinta, varastointi, valmistus, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu, tutkiminen, hävittäminen sekä niihin liittyvä informointi tapahtuvat turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti toimialueella. Lääkehuoltokeskus vastaa myös lääkkeiden kilpailuttamisesta sekä peruslääkevalikoiman laadinnasta yhdessä Eksoten lääkeneuvottelukunnan kanssa. Peruslääkevalikoiman lähtökohtana on kustannustehokas, tarkoituksenmukainen ja ennen kaikkea turvallinen lääkehoito. Eksoten peruslääkevalikoima on nelivuotinen ( ). Hinnoittelumekanismit on määritelty siten, että ne mahdollistavat markkinatilanteen tehokkaan seurannan. Nelivuotinen hankintakausi parantaa lääkitysturvallisuutta vähentämällä tarpeetonta lääkenimikkeiden vaihtuvuutta. Erityisvastuualueiden (erva) yhteishankinnat arvioidaan tapauskohtaisesti. Lääkehuoltokeskuksessa tehdään laajamittaista ja vaativaa lääkevalmistusta, lääkkeiden käyttökuntoon saattamista (esim. solunsalpaajat) sekä potilaskohtaista an-

10 4.3 Välinehuolto 4.4 Logistiikka 10 (28) nosjakelua. Kiinteiden lääkemuotojen potilaskohtainen annosjakelupalvelu soveltuu hyvin pitkäaikaispotilaille. Jatkossa selvitetään palvelun soveltuvuus lyhytaikaisemmille potilaille. Avopalveluiden lääkeannosjakelu toimii yksityisapteekkien kautta. Imatralla annosjakelupalvelu kattaa koko pitkäaikaishoidon, tehostetun palveluasumisen ja osan kotihoidon asiakkaista. Etelä-Karjalan keskussairaalassa on otettu käyttöön konsultaatiopohjainen osastofarmasiapalvelu. Osastofarmaseutin työnkuvaan kuuluu lääkehoidon arviointi, kotiutuvan potilaan lääkehoidon ohjaus, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus. Toiminta on parantanut potilaiden lääkehoidon turvallisuutta sekä laatua. Toiminnan alueellista laajentamista selvitetään. Etelä-Karjalan keskussairaalan välinehuolto antaa välinehuoltopalveluja keskussairaalan hoito- ja tutkimusyksiköille ja osalle Lappeenrannan perusterveydenhuollon toimipisteistä. Sterilointi on keskitetty välinehuoltokeskukseen. Muut välinehuoltoprosessin toiminnot suoritetaan tapauskohtaisesti joko välinehuoltokeskuksessa tai asiakasyksiköissä. Välinehuoltajista noin puolet työskentelee välinehuoltokeskuksen ulkopuolella, kuudessa keskussairaalan yksikössä. Eksoten ulkopuolisena asiakkaana ovat Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n Kahilanniemen ja Joutsenon toimipisteet. Muualla Eksoten alueella välinehuoltotoiminta on perusterveydenhuollon osalta resursoitu ja hallinnoitu hajautetusti. Eksoten suun terveydenhuollon välinehuolto toimii osittain keskitettynä alueen terveysasemilla. Laitekannan vanhentuessa tullaan välinehuolto suun terveydenhuollossa järjestämään keskitetymmin. Imatralla välinehuolto on järjestetty Imatran omana toimintona Honkaharjun sairaalassa. Välinehuolto tuottaa välinehuoltopalvelut kaikkiin Imatran yksiköihin. Välinehuoltoyksikkö tekee yhteistyötä Eksoten välinehuollon kanssa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan välinehuoltopalvelut suositellaan toteutettavasi jatkossa alueellisesti keskitetyn mallin mukaisesti. Eksote on järjestänyt kuljetus- ja varastointipalvelut yhteistyössä kilpailutetun kumppanin kanssa. Hankintalain mukaan kilpailutettu kumppani tuottaa eksotelle kuljetuspalveluja ja tuottaa terminaalissa jakelua hoitotarviketoimituksiin. Lappeenranan kaupungin teknisen toimen alle sijoittuva logsitiikkayksikkö tuottaa eksotelle kuljetuspalvlut Lappeenrannan alueella. Seutureittien perusrunko ja aikataulutus muodostuu Eksoten näytekuljetustarpeiden pohjalta, eksoten ja kumppanin yhteisellä hallinnoinnilla. Etelä-Karjalan keskussairaalan sisäinen logistiikka koordinoidaan jatkossa yhden keskitetyn Seutureittien perusrunko ja aikataulutus muodostuu Eksoten näytekuljetustarpeiden pohjalta, Eksoten ja kumppanin yhteisellä hallinnoinnilla. Etelä-Karjalan keskussairaalan sisäinen logistiikka koordinoidaan jatkossa yhden keskitetyn yksikön kautta ja siinä hyödynnetään kehitettyjä tietojärjestelmiä. Yksikkö hoitaa keskussairaalan logistiikkaa, kuten esimerkiksi tavarakuljetukset, potilaskuljetukset (myös Imatran osalta) sekä potilaille tilattavat ulkopuoliset kuljetukset. Imatran logistiikkaratkaisut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Eksoten logistiikkaratkaisun kanssa siten, että logistiikkakokonaisuus palvelee optimaalisesti maakunnassa toteutettavaa ns. kaksinapaista sote-palveluverkkoratkaisua. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan HYKS-ervaan perustetaan yhteinen hankinta- ja logistiikkatyöryhmä, ja alueella pyritään toteuttamaan yhteis-

11 11 (28) hankintoja volyymietujen saavuttamiseksi. Myös tuotekokonaisuuksia pyritään yhdenmukaistamaan ja käytettävää nimikkeistöä standardoimaan. HUS-logistiikka tulee toimiman HYKS-ervan hankintarenkaan yhteishankintayksikkönä. Eksotella hankintoja hallinnoi kaksi hankinta-asiantuntijaa tässä yhteistyöryhmässä. Pääpaino yhteishankinnassa on erikoissairaanhoitopainotteisilla tuotteilla mutta myös mahdollisuuksien mukaan muut terveydenhuollon tarvike-, laite- ja palveluhankinnoilla. Imatra on mukana hankinnoissa Eksoten kanssa tekemänsä hankintayhteistyösopimuksen perusteella erikoissairaanhoidon osalta. Tulevaisuuden logistiikkaa suunniteltaessa tulee huomioida, että Imatra liittynee osaksi Eksotea myös perusterveydenhuollon osalta. 4.5 Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö Yleistä Etelä-Karjalan alueella Eksote ja Imatran kaupunki käyttävät terveydenhuollon tietotekniikkapalveluiden tuottamiseen samaa potilastietojärjestelmää (terveyseffica), joka käsittää niin potilashallinnon kuin kliinisen kirjaamisen. Eksote ja Imatra käyttävät samoja järjestelmiä myös kuvantamisen ja laboratoriotoiminnan osakokonaisuuksissa. Eksoten ja Imatran kaupungin potilastietojärjestelmäasennukset ovat omia kokonaisuuksiaan (kumpikin toimii itsenäisenä rekisterinpitäjänä). Aluekatselutoiminnallisuuden kautta sekä Eksotella että Imatralla on olemassa olevan lainsäädännön, lupakäytäntöjen sekä toimintamallien puitteissa mahdollista katsella toisen organisaation hallinnoimaa potilastietoa. Potilastietojärjestelmien käyttö mahdollistetaan tarvittaessa myös mobiilikäyttönä, jolloin potilastiedot ovat liikkuvien yksiköiden, esimerkiksi Mallun tai kotihoidon sairaanhoitajien, käytössä. Sosiaalitoimen osalta Eksotella ja Imatralla on käytössä samanmerkkiset, mutta teknisesti ja organisatorisesti erilliset asiakastietojärjestelmät (sosiaalieffica). Eksote vastaa omasta asiakastietojärjestelmästään ja Imatra vastaa omastaan. Sosiaalitoimen lainsäädäntö ei salli vastaavassa määrin sähköistä tietojenvaihtoa kuin terveydenhuollon tietotekniikkapalveluita reguloiva lainsäädäntö. Järjestelmien kehittämisessä ja versioiden käyttöönotossa pyritään Eksotessa ja Imatralla kuitenkin yhteiseen toimintaan tulevaisuutta varten. Eksoten ja Imatran käytössä myös erimerkkisiä järjestelmiä joissakin kliinisissä toiminnoissa (mm. kotihoidon toiminnanohjaus) sekä hallinnon tukijärjestelmissä (mm. johdon raportoinnissa). Eksote on organisoinut ICT-palveluidensa tuottamisen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Tilaajana toimii Eksoten keskitetty tietohallinto, joka on Eksoten toimitusjohtajan suorassa ohjauksessa. Tuottajana toimii pääsääntöisesti kaksi erillistä inhouse-yhtiötä, Medi-IT Oy (Medi-IT) sekä Saimaan talous ja tieto Oy (Saita). Eksoten osalta terveydenhuollon ICT-palveluiden tuottajana toimii Medi-IT, joka on Eksoten, Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän, Keski- Suomen sairaanhoitopiirin, Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän omistama yhtiö. Medi-IT tuottaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvät palvelut keskitetysti Eksotelle ja Imatralle. Eksote ostaa terveydenhuollon ICT-palvelut, perustietotekniikkaa ja hallinnon tietojärjestelmiä lukuun ottamatta, Medi-IT:ltä. Tietojärjestelmien osalta Medi-IT on

12 12 (28) annettu vastuu olemassa olevien järjestelmien uusien versioiden käyttöönoton koordinoinnista. Maakunnallisena tavoitteena on, että Eksote ja Imatran kaupunki käyttävät yhdenmukaisia ohjelmaversioita, jolloin voidaan taata yhdenmukainen toiminnallisuus ja toiminta näiden kahden organisaation kesken. Imatran kaupunki täydentää oman tietohallintonsa palveluiden tuotantoa ostamalla soveltuvin osin palveluita Medi-IT:ltä. Uusia toimialajärjestelmiä hankittaessa hankinnat tehdään pääsääntöisesti Medi- IT:n kautta, jolloin samanlaiset järjestelmät voidaan kertahankinnalla saada sekä Eksoten että Imatran kaupungin käyttöön. Perustietotekniikan ja hallinnon tietojärjestelmäpalvelut Eksote ostaa Saitalta, joka on Eksoten, Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan kuntien omistama yhtiö. Voimassa oleva terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa rekisteripitäjyyden siirtämisen Eksoten vastuulle Etelä-Karjalan alueella, kuitenkin niin, että organisaatiot jatkavat erillisinä potilastietojärjestelmän käyttäjinä. Vuosina tehtiin selvitys Imatran potilastietorekisterin siirtäminen osaksi Eksoten potilasrekisteriä. Selvityksessä tuli esille hyötyjä tämän tyyppisen projektin toteuttamisesta suhteessa investointikustannukseen. Yhteinen tekninen ratkaisu olisi mahdollistanut suoraviivaisen tavan liittää Etelä-Karjala yhtenä kokonaisuutena rakenteilla olevaan kansalliseen, Kelan hallinnoimaan earkistoon lainsäädännön määräämissä aikataulupuitteissa. Yhteiseen rekisteriratkaisuun ei kuitenkaan päädytty. Kumpikin toimija on jatkanut täysin erillisinä rekisterinpitäjinään ja liittyvät kansalliseen earkistoon omina kokonaisuuksinaan. Eksote liittyi earkistoon marraskuussa Sähköinen asiointi Eksote on yhteistyössä Medi-IT:n sekä tämän omistajien Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa kehittänyt yhteisen kansalaisten sähköisten sotepalveluiden palvelualustan (www.hyvis.fi ). Myöhemmin Hyvis.fi -palveluiden kehittämiskonsortioon on liittynyt mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri. Myös muutama muu piiri tutkii liittymismahdollisuutta Hyviksen. Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat valinneet Hyvis.fi -alustan yhdeksi kolmesta keskeisimmästä kehitysalueesta SADe-hankkeen puitteissa. Hyvis.fi -alusta on rakennettu kansalliseksi ratkaisuksi, joka toimii maakunnan alueella yhdistävänä tekijä kansalaisen sähköisen asioinnin suhteen. Hyvis.fi:n tämänhetkisiä palvelukokonaisuuksia ovat muun muassa julkinen portaali luotetun hyvinvointitiedon jakamiseen, anonyymi neuvonta, tunnisteinen neuvonta, portaali henkilökohtaisten e-palveluiden käyttämiseen. Näitä ovat kansalaisen ajanvaraus, sähköiset lomakkeet, INR-vastauksien välittäminen Marevan itsesäätelypotilaille, turvallinen viestinvälitys, hoitosuunnitelman välittäminen kansalaiselle ja laboratoriovastauksien välittäminen kansalaisille. Käyttöönotossa on sähköinen OmaTerveys-ratkaisu, jonka kautta kansalaiset voivat syöttää terveystietojaan (esim. vitaalisuureita kroonisten sairauksien hoidossa) terveydenhoidon ammattilaisten tietoon Toiminnanohjaus ja logistiikka Tietologistiikka on Eksotessa järjestetty tietojärjestelmien yhteiskäytöllä sekä siten, että suojattujen yhteyksien avulla jakamalla jaetaan tietoa liikkuviin yksiköihin tai potilaalle. Sähköisellä tiedon hallinnalla (asiakkaan ilmoittautumisesta potilastietoon ) päästään tehokkaaseen toimintaan ilman viiveitä. Tietologistiikassa on Eksotessa meneillään useita kehityshankkeita, jotka käyttäjälähtöisesti parantavat ja

13 13 (28) helpottavat tiedon saantia tai kirjaamista järjestelmiin. Näin päästään tuottamaan hyvinvointia hoitoketjussa entistä tehokkaammin ja kustannustietoisesti. Eksote on kehittänyt toimintansa tueksi prosessipohjaisuuteen perustuvia toiminnanohjausjärjestelmiä ns. räätälöityinä ratkaisuina. Ensimmäinen ja tunnetuin näistä ratkaisuista on SAS- ohjelma. Ohjelma on alun perin Eksoten kehittämä, mutta se on levinnyt järjestelmän ohjelmoineen yrityksen kautta noin kymmenelle eri kuntatoimijalle Suomessa. Vastaavia muita ohjelmia terveydenhuoltoon ovat mm. mielenterveysalueelle toteutetut ADHD-potilaiden hoitoa tukevat prosessit. Eksote on kehittänyt prosessi- ja roolipohjaisen järjestelmän sisäisten ja ulkoisten potilaskuljetusten hallinnointiin. Sisäinen potilaskuljetusjärjestelmä tullaan laajentamaan siten, että se käsittää myös sisäiset materiaalikuljetukset. Eksote tulee toteuttamaan vastaavalla teknologialla uudistuvan oppilashuollonlainsäädännön vaatiman rekisterin yhdessä Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen kanssa. Kaupungin kasvatus- ja opetustoimi on lainsäädännön mukainen rekisterinpitäjä tälle rekisterille. Eksotessa on käytössä tällä hetkellä yhteinen materiaalihallinnon ja varastohallinnan tietojärjestelmä, Sonet, Lappeenrannan kaupungin kanssa. Eksote on kilpailuttanut nykyaikaisen järjestelmän, joka kykenee merkittävissä määrin tehokkaampaan automaatioon kuin Sonet, tilauksien hallinnointiin, inventaarioon, kulutuksen seurantaan jne. Järjestelmän hankinta ja myöhemmin rakentaminen ja kehittäminen pyritään tekemään niin, että järjestelmä voidaan levittää alueelliseksi tai tulevaisuudessa kytkeä osaksi esimerkiksi HUS- Logistiikan kanssa tapahtuvaa hankintaketjua Yhteistyö HUS-ervassa Voimassa olevan terveydenhuollon lainsäädännön ja sen määrittelemän ervakoordinaation mukaisesti Eksote ja HUS ovat organisoineet useita eri työryhmiä toimintansa koordinoimiseen. Yksi näistä ryhmistä liittyy ICT-yhteistyön koordinoimiseen. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti Eksote ja HUS toteuttivat sähköisen lähete-palauteliikenteen HUS-ervan toiminnan tueksi. Samaa ratkaisua käytetään Eksoten puolelta tiedonsiirtoon yksityisten terveyspalvelutuottajien kanssa. HUS ja Eksote ovat rakentaneet tiedonvaihdon tehostamiseksi integroidun Lync- viestintäratkaisun pikaviestintään, kevyisiin videoneuvotteluihin ja - kokouksiin. Eksote on myös sitoutunut selvittämään Navitas -viitetietokannan käyttöönottamisen mahdollisuudet HUS- yhteistyössä. Tämä liittyy radiologisten kuvien välittämiseen puolin ja toisin. Varsinainen kliininen tieto välitetään kansallisen earkiston kautta. Vuoden 2014 aikana siirrytään tuottamaan koko Eksoten alueen EKG:t (sydänfilmit) sähköisessä muodossa EKG-arkistoon, jonka HUS tuottaa Eksotelle palveluna. Kumpikin toimija toimii rekisterinpitäjä oman toimintansa osalta. Näin saadaan konsultaatiot ja tiedonsiirto sekä arkistointi toteutettua tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Eksoten leikkaus- ja anestesia- sekä välinehuollon tietojärjestelmät ovat samanmerkkiset HUSin kanssa. Tämä helpottaa mahdollisesti myöhemmin eteen tulevaa syvällisempää, toiminnallista yhteistyötä. HUSin kanssa on alustavasti keskustelu radiologisten kuvien pitkäaikaisen arkistopalvelun ostamisesta HUSilta sen jälkeen, kun HUS on saanut rakennettua arkistoratkaisunsa (XDS) omaan toimintaansa valmiiksi. HUS on esittänyt myös näkemyksensä ensihoidon yhteisen tietojärjestelmän tarpeellisuudesta HUS-ervassa. Tätä

14 14 (28) keskustelua jatketaan HUS- yhteistyön koordinointiryhmissä. Eksote on esittänyt HUSille pohdittavaksi mahdollisuuden, jossa HUS rupeaisi tuottamaan laboratorioja röntgentietojärjestelmät Eksotelle palveluna. Tätä keskustelua jatketaan HUSyhteistyön koordinointiryhmissä. 4.6 Kuntoutus Terveydenhuoltolain 29 :n mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Vaativa sairaalatasoinen kuntoutus on koko maakunnassa keskitetty Armilan kuntoutuskeskuksen osastolle 3. Osasto palvele myös imatralaisia (toiminnot ovat erikoissairaanhoitoa). Aluehallintovirasto asetti nelivuotiskaudelle Kaakkois- Suomen alueellisen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan. Asiakasyhteistyöryhmä käsittelee yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita ja suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista. Eksoten edustajina työryhmässä toimii erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen edustajat, lisäksi varajäsenenä on perusterveydenhuollon edustaja. Eksote nimesi Lappeenrannan, Taipalsaaren, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen alueen asiakasyhteistyöryhmään edustajat ajalle Imatran kaupunki perusti paikallisen asiakasyhteistyöryhmän sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ( / 9) vuosille Työryhmä käsittelee myös Eksoten Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan alueen kuntoutuksen asiakasyhteistyön asiakasasioita. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on ollut kunnissa ja kuntayhtymissä tarkastelussa Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annettu laki. Kuntoutusasiain neuvottelukuntaa koskevat säännökset jäisivät kuitenkin voimaan nykyisen Kuntoutusasiain neuvottelukunnan toimikauden päättymiseen 1 päivään lokakuuta 2015 asti. Työvoiman palvelukeskuksissa tehdään aiempaa tiiviimpää työvoimahallinnon, Kansaneläkelaitoksen ja sosiaalityön yhteistyötä, jossa toteutuu myös asiakasyhteistyö, ja tältä osin kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa tarkoitetut lakisääteiset yhteistyörakenteet voidaan poistaa. Nykyisten asiakasyhteistyöryhmien asiakkaat on tarkoitus siirtää yhteiseen käsittelyyn työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakkaiksi työvoiman palvelukeskuksissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Eksoten, Kansaneläkelaitoksen (Kela), Imatran kaupungin, Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia), työ- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen (TYP) organisaatioiden kesken luotiin Etelä-Karjalan maakunnallinen kuntoutuksen strategiatyöryhmä. Strategiatyöryhmän tehtävänä on kehittää kuntoutuksen viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja, sopia viranomaisten ja palvelujen järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista, huolehtia yhteistyön toteuttamiseksi tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta sekä käsitellä muita kuntoutuksen järjestämistä koskevia yhteisiä asioita. Lisäksi työryhmän toimeksiantoon sisältyvät maakunnallisen hyvinvointistrategian kuntoutusta koskevien painotusten sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän ja työvoiman palvelukeskuksen roolien selkiyttäminen ja asiakaskeskeisten kuntoutusprosessien edistäminen.

15 15 (28) Näiden lisäksi on Eksotessa käynnistetty neljän työryhmän työ kartoittamaan alueen kuntoutuksen nykytila ja kehitysehdotukset. Työryhmät ovat: 1. lasten ja nuorten kuntoutus, 2. työikäisten kuntoutus, 3.ikäihmisten kuntoutus ja 4. vaikeavammaisten kuntoutus. Työryhmät ovat olleet moniammatillisia ja niissä on ollut edustajia Eksoten eri vastuualueilta, Kelasta, TE-keskuksesta, TYPistä sekä yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Kuntoutuksen työryhmät ovat jättäneet väliraporttinsa. Työn tuloksia on mahdollista jatkossa hyödyntää kuntoutuksen maakunnallisen yhteistyörakenteen luomisessa. Kuntoutus.docx Alueellinen apuväline- ja toimintakykykeskus Alueellinen apuväline- ja toimintakykykeskus sekä Eksoten alueen terveysasemat muodostavat toimintakokonaisuuden, jossa on sovittu vastuun- ja työnjaosta. Apuväline- ja asunnonmuutostyöpalvelut järjestetään sekä keskitettyinä että hajautettuina sen mukaan, mikä on kokonaistaloudellisesti edullisin tapa tuottaa palvelut. Apuvälinekeskukseen on keskitetty pääasiassa erityisosaamista vaativat, esimerkiksi lasten, hengityssairaiden, kommunikoinnin sekä sähköiset liikkumisen apuvälineet, protetisoinnin apuvälineet ja osa asunnonmuutostöistä. Perusapuvälineitä löytyy myös alueen terveysasemilta. Imatralaiset erikoissairaanhoidon potilaat saavat tarvittavat apuvälineensä Eksotelta, muutoin Imatra käyttää Eksoten kilpailuttamia kausisopimuksia. Terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen lisäksi apuvälinekeskus kilpailuttaa keskitetysti apuvälineet ja niihin liittyvät apuvälinepalvelut sekä asunnonmuutostöiden palveluntuottajat, järjestää hankinnat, rekisteröinnin, logistiikan, huollot ja korjaukset sekä suunnittelee ja seuraa hankintojen vuosittaista toteutumista ja huolehtii maksuliikenteestä. Keskukseen on keskitetty Eksoten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden määrärahat lukuun ottamatta silmätautien ja kuulokeskuksen määrärahoja sekä Imatran terveyskeskuksen perusapuvälineiden määrärahoja. Apuvälinekeskuksen kuntalaskutusperuste on väestöpohjainen laskutus ja apuvälinepalvelut sisältyvät kuntien maksuosuuksiin. Tämä mahdollistaa joustavan apuvälineiden kierrättämisen. Keskuksella on käytössään myös hoiva- ja vammaispalveluista sekä lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahoista yhdistetty pienimuotoisten asunnonmuutostöiden määräraha. Joustavasti, ilman turhaa byrokratiaa käytettävissä olevan määrärahan avulla potilaan kotiutuminen osastoilta nopeutuu ja kuntalaisen selviytyminen apuvälineiden kanssa kotona mahdollistuu. Keskuksessa suunnitellaan, järjestetään, koordinoidaan ja seurataan myös vammaispalvelulain mukaisia apuvälinepalveluja ja asunnonmuutostöitä tiiviissä yhteistyössä vammaispalvelun kanssa. Yhteisen APUVA-myöntämisperusteiden; lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun, vammaispalvelun koneiden/välineiden/ laitteiden, kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun sekä asunnonmuutostöiden myöntämisperusteiden myötä toiminnasta on tullut läpinäkyvää myös kuntalaisille (http://www.eksote.fi/fi/terveyspalvelut/kuntoutusjaapuvalineet/apuvalineet/siv ut/default.aspx). Ohjeistusten myötä myös henkilöstön päätöksenteko on helpottunut ja yhdenmukaistunut. Palvelun laadun varmistamiseksi eri ammattiryhmät käyttävät myös sovittuja tarkastuslistoja asiakkaan toimintakyvyn ja esteettömyyden arvioinnissa asiakkaan kotona ja yhteenvedon kirjaamisessa. Keskuksen tavoitteena on turvata potilaiden/asiakkaiden yhdenvertaisuus, kierrättää apuvälineitä sekä vammaispalvelun välineitä ja laitteita tehokkaasti sekä järjestää palvelut yhteisesti sovitun toimintamallin pohjalta kokonaistaloudellisesti.

16 16 (28) Iso apu-palvelukeskuksessa on Eksoten Toimiva huusholli-piste, jossa kuntalainen voi käydä tutustumassa erilaisiin päivittäisiä toimintoja helpottaviin apuvälineisiin, laitteisiin sekä palveluihin. Eksoten alueella apuvälinekeskus käyttää Effector-tietojärjestelmää, joka mahdollistaa apuvälinepalveluiden, vammaispalvelun koneiden, välineiden ja laitteiden, asunnonmuutostöiden sekä huoltojen/korjausten yhtenäisen dokumentoinnin ja seurannan. Tieto potilaan/asiakkaan käytössä olevista apuvälineistä sekä asunnonmuutostöistä löytyy näin yhdestä rekisteristä. Tiedot ovat kaikkien potilasta/asiakasta hoitavien Eksoten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden käytössä. Imatralla tätä järjestelmää ei ole käytössä eikä rekisteritietoa ole siten saatavilla. Apuväline- ja toimintakykykeskuksella sekä vammaispalvelulla on yhteinen erikoisammattimies, joka koordinoi vammais-, vanhus- ja terveydenhuollon asunnonmuutostöitä koko Eksoten alueella. Toiminnalla pyritään mahdollistamaan potilaan kotiutus osastolta oikeaan aikaan ja kotona selviytyminen apuvälineiden kanssa. Vuoden 2014 alussa on käynnistynyt HYKS:n erityisvastuualueen yhteisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden tekeminen, jossa käytetään pohjana Eksoten APUVA-myöntämisperusteita. Lisäksi tiettyjen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineryhmien yhteiskilpailutus on aloitettu Carea-Eksote-HUSalueella. 5 Perusterveydenhuollon yhteistyö Etelä-Karjalan ja Imatran kaupungin terveyskeskukset tekevät yhteistyötä lääkärien koulutuksen osalta, sillä niillä on Helsingin yliopiston kanssa sopimus perusterveydenhuollon koulutusylilääkärin koordinoimasta toiminnasta. Etelä-Karjalan terveyskeskuksen terveysasemien ohjaaja- ja kouluttajalääkärit ovat saaneet HUS PTH-yksikön yleislääketieteen yksikön kouluttajakoulutuksen. He huolehtivat yleislääketieteen erityiskoulutuksessa ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa olevien lääkärien ohjauksesta ja koulutuksesta koulutusylilääkärin tukemina. Imatran terveyskeskuksessa ei toistaiseksi ole kouluttajalääkäriä, jolla olisi yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen koulutusoikeudet. Perusopintojaksoja suorittavia lääketieteen opiskelijoita tulee terveysasemille kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista, eniten Itä-Suomen yliopistosta (Kuopio). Eksoten suun terveydenhuolto toimii hammaslääkäritutkintoon kuuluvan käytännön harjoittelun suorituspaikkana. Opiskelijoiden ohjaajana toimii koulutushammaslääkäri. Sosiaali-ja terveysalan ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston käytännön harjoittelupaikat koordinoidaan Eksoten henkilöstöpalveluiden kautta. Opiskelijoiden ohjaajina toimii työyksiköiden henkilökunta. Opiskelijaohjauksesta vastaaville järjestetään Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa harjoittelunohjauksen koulutusta. Saimaan ammattiopisto (Sampo) järjestää työssäoppimisen harjoittelupaikkojen ohjaajille arviointikoulutusta. Eksoten ja alueen kuntien kasvatus- ja opetustoimien edustajista koottu neuvottelukunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Jatkossa kokoonpanoa laajennetaan kuntien esiopetuksen ja nuorisotoimen, Saimaan ammattiopiston sekä Imatran kaupungin edustajilla. Tämä laajennettu neuvottelukunta toimii oppilas- ja opiske-

17 17 (28) luhuoltolain edellyttämänä maakunnallisena monialaisena oppilashuollon ohjausryhmänä. Eksotessa kuntien järjestämisvastuulla olevat työterveyshuollon palvelut järjestetään ostopalvelusopimuksella Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n kautta. LIITE 2 Imatra ostaa työterveyshuollon palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta (Attendo). 6 Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja kuntien terveyskeskukset, sittemmin Eksote ja Imatra, ovat olleet mukana Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON aloittamassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jatkamassa valtakunnallisessa perusterveydenhuollon kehittäjäverkostossa eli ROHTO-verkostossa vuodesta 2004 lähtien. Toimintaa alueella koordinoi ja tukee Rohto-aluevastaava (yhteistyöylilääkäri työparinaan kehittämissuunnittelija). Alueella on Rohdon valmentamia kehittäjälääkäreitä ja -hoitajia eri terveysasemilla, ja he ovat järjestäneet moniammatillisia Rohto-pajoja esimiestensä tukemana. Perusterveydenhuollossa pajoilla kehitetään ja edistetään rationaalista hoitoa, hoito- ja toimintakäytäntöjä sekä potilasturvallisuutta ja laatua. Aiheet kumpuavat sekä potilaiden, henkilökunnan että alueen yhteisistä tarpeista. Perusterveydenhuollon kehittämistä on Eksotessa tehty monissa kansallisissa hankkeissa. Etelä-Karjalan terveyskeskus on ollut mukana Hyvä vastaanotto - hankkeessa (nykyisin Hyvä Potku - hanke). Hankkeessa kehitetään terveysasemien toimintatapoja paremman palvelujen saatavuuden turvaamiseksi sekä tuottamaan asiakkaille enemmän terveyshyötyä. Eri ammattihenkilöiden työnjakomalleja, lääkäri-hoitaja -työparityötä ja sairaanhoitajien itsenäistä vastaanottotoimintaa on kehitetty ja laajennettu johdonmukaisesti. Koulutuksessa rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneet sairaanhoitajat lisäävät entisestään sairaanhoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan laatua. Eksoten suun terveydenhuolto on mukana valtakunnallisessa suun terveydenhuollon SUHAT-kehittämishankkeessa. Väestön suun terveyden edistämisessä ja suusairauksien ehkäisyssä olivat kohderyhmänä vuosina toteutetussa Ristohankkeessa yli 65-vuotiaat. Vuosina terveyden edistämisen painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Hoidon saatavuuden ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi jatketaan ajanvarauspalveluiden ja henkilöstön välisen työnjaon kehittämistä. Nyt jalkauttamisvaiheessa olevista Eksoten monihuonevastaanottomalleista on valmistumassa kauppatieteellinen tutkimus, mutta jatkossa tarvitaan edelleen tutkimusta työnjaon vaikutuksista palveluiden kustannustehokkuuteen. Väestön erikoishammaslääkäripalvelujen saatavuutta parannetaan erikoisalojen yksikön toimintaa kehittämällä. Mallu-auton toiminta on poikkihallinnollista, ja palveluvalikoimaa laajennetaan jatkuvasti suun terveydenhuollon välineistöllä. Mallu-auto on mukana hyvinvointiasema- pilotoinnissa, jossa testataan muun muassa etälääkäriyhteyksiä. Liikkuvien palvelujen kehittämisessä on ollut mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimia. Teleterveydenhuollon kehittämishankkeissa on kehitetty mm. nettineuvontaa ja terveysvalmennusta sekä telemonitorointia.

18 18 (28) SADe-Hyvis -hankkeessa ( ) tavoitteena on keskittyä sähköisten palvelujen lisäämiseen ja asiakkaiden valintamahdollisuuksien parantamiseen sekä oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon ja seurannan tehostamiseen. Tavoitteisiin pyritään hoitoon ja palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltamisella sekä parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta uudenlaisilla yhteydenpitomuodoilla. 6.1 Ikäihmisten toimintakykyyn liittyvät hankkeet 6.2 Tutkimushankkeet Ikäihmisten kotona asumisen tueksi ja vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseksi on tehty ja tehdään toimenpiteitä useassa hankkeessa. Voimaa Vanhuuteen - hankkeessa on koulutettu tutoreita liikkumisen tueksi ja aktivoitu ikäihmisiä liikunnan avulla. Muistikuntoutuksen toimintamalleja on kehitetty vuosina Tekesin rahoittamassa MuistiApu-hankkeessa, jossa hyödynnettiin asiakasraateja kehittämistyössä. Sujuva arki kotihoidossa asiakaslähtöisellä resursoinnilla SAKARI -hankkeessa ( ) kehitetään ja jalkautetaan uusi asiakaslähtöinen resursoinnin toimintamalli, jonka avulla voidaan vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään ja siten edistää uuden vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Vanhuspalvelulain (VaPl5 ) toimeenpanoa tukevat lisäksi muun muassa KASTE - hankkeet Kotona kokonainen elämä ja RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn. Vuosina käynnissä olevassa Kotona kokonainen elämä - hankkeessa päätavoitteena on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Toiminnalliset osakokonaisuudet ovat palvelutarpeen arviointimenetelmien ja arviointiosaamisen lisääminen, kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen, muistisairaiden palvelujen kehittäminen sekä saattohoidon kehittäminen. Saattohoito osana hyvää elämää - osahankkeen keskeisimmät alueet Eksotessa ovat selkeän ja yhtenäisen toimintamallin luominen palliatiivisen ja saattohoitopotilaan hoitoon, palliatiivisen poliklinikan toiminnan kehittäminen ja osaamisen sekä yhteistyön vahvistaminen koulutuksella. RISTO -hankkeen ( ) päätavoitteena on terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistäminen. Eksoten toiminnallisessa osakokonaisuudessa laaditaan ikääntyneiden ravitsemustilan arvioinnin ja toiminnan malli, vahvistetaan ikäihmisten ja heidän omaistensa sekä laitoksissa ja kotihoidossa työskentelevien sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten ravitsemusosaamista. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään sähköisiä ja liikkuvia palveluita yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä. Eksotessa toteutetaan myös erilaisia tutkimushankkeita. Vuosina Eksotessa on muun muassa käynnissä satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (KELA - hanke) akuutin sairaalahoidon jälkeen toteutetun pitkäkestoisen kotikuntoutuksen yhteydestä lonkkamurtuma- tai HRO-potilaan palvelutarpeeseen ja toimintakykyyn. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kotona toteutettavan ja yksilöllisesti suunnitellun fysioterapian vaikutusta sairaalasta kotiutuvien ikäihmisten terveydentilaan, toimintakykyyn, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön ja kotona selviytymiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat lonkkamurtuman kokeneet tai hauraus-raihnausoireyhtymää sairastavat henkilöt.

19 19 (28) Eksotessa toteutettaviin kehittämishankkeisiin voi perehtyä tarkemmin Internetsivuilla: 6.3 Potilasturvallisuuden ja laadun kehittäminen Potilasturvallisuuden edistämistä koordinoi Eksoten alueella laatu- ja potilasturvallisuuspäällikkö. Terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu vuoden 2012 aikana. Suunnitelmassa käsitellään seuraavia asioita: Eksoten laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmä, turvallisuusriskien hallinta, raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä henkilöstön, potilaan ja läheisten osallistuminen. Suunnitelmaan on kuvattu myös potilasturvallisuusyhteistyö Imatran sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Suunnitelma päivitetään vuoden 2015 alussa. Imatra on laatinut vuoden 2013 aikana oman laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmansa. Potilaan/asiakkaan turvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointia varten on Eksotessa käytettävissä Haipro-järjestelmä. Järjestelmään tulee kirjata kaikki potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet aiheuttaa potilaalle/asiakkaalle haittaa. Ilmoitukset tehdään anonyyminä ja niiden käsittelystä vastaa yksiköiden esimiehet. Haipro-järjestelmä on kaikkien eksotelaisten käytettävissä. Laatu- ja potilasturvallisuuspäällikkö järjestää Haipron käyttökoulutuksia muutaman kerran vuodessa. Imatralla vaara- ja läheltä piti - tapahtumat ilmoitetaan paperilomakkeella Imatran turvallisuuspäällikölle. Eksotessa toimii toimitusjohtajan nimeämä laatutyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kuntoutusjohtaja. Laatutyöryhmän jäsenet edustavat Eksoten ja Imatran eri vastuualueita. Laatutyöryhmä käsittelee kaikkia Eksoten toiminnan laatua koskevia asioita. Työryhmän tehtävänä on: ylläpitää toimintakäsikirjaa organisoida menettelyohjeiden ja toimintaohjeiden laadintaa ylläpitää rekisteriä Eksoten ohjeista seurata laadun toteutumista Eksotessa tehdä aloitteita Eksoten toiminnan laadun parantamisesta organisoida Eksoten sisäisiä toiminnan katselmuksia 6.4 Lääkehoidon kehittäminen Lääkehoitoa ja verensiirtoja koskevat yleiset ohjeet ja periaatteet ovat samat kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon julkisilla ja yksityisillä toimintayksiköillä sekä lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla (paikoissa, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei kuulu perustehtävään, esim. päivähoidossa). Toimintayksiköiden lääkehoidon toteuttaminen perustuu yksikön tekemään lääkehoitosuunnitelmaan, josta ilmenee lääkehoidon ja verensiirtohoidon kannalta oleelliset tekijät ja prosessit eri vaiheineen (kattaa yksikön lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen sekä siinä tapahtuneiden poikkeamien seurannan ja raportoinnin). Lääkehoitosuunnitelma on osa toimintayksikön johtamisjärjestelmää ja laadunhallinnan keskeinen osa. Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön johdolla. Eksotella on laadittu ohjeet yksiköiden lääkehoitosuunnitelman laatimiseksi. Vuonna 2015 laaditaan koko Eksoten kattava lääkehoitosuunnitelma. Kaikissa Imatran yksiköissä on päivitetyt lääkehoitosuunnitelmat, jotka on tehty turvallisen lääkehoito-ohjeistuksen mukaisesti.

20 20 (28) 7 Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus, ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Perusterveydenhuollon yksikön tulee antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta (Terveydenhuoltolaki 35 ). Eksotessa on integroitunut organisaatio erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen kanssa. Monet perusterveydenhuollon yksikölle laissa määritellyt tehtävät on sovittu Eksoten perustamissopimuksessa. Eksotessa perusterveydenhuollon yksikkö on nimetty integraatioyksiköksi. Yksikkö toimii terveys- ja vanhustenpalvelujen johtajan alaisuudessa, ja sen ohjausryhmänä toimii Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtoryhmä. Johtoryhmään kutsutaan aina integraatioyksikön asioita käsiteltäessä mukaan myös Imatran nimeämät edustajat. Integraatioksikköä johtaa Eksoten yhteistyöylilääkäri. Etelä-Karjalan perusterveydenhuollon yksikön eli integraatioyksikön tehtävänä on: 1. koordinoida alueellisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista sekä huolehtia suunnitelman päivittämisestä. 2. koordinoida ja antaa asiantuntemusta alueellisten hoitoketjujen ja vastaavien ohjeiden (esim. lääkehoidon kirjaaminen) laadinnassa, julkaisussa ja päivittämisessä. Hoitoketjujen tavoitteena on edistää ja parantaa potilaiden hoitoa ennen kaikkea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä näiden sisällä ja selkeyttää työnjakoa eli hoidon porrastusta kuntoutus mukaan lukien. 3. antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan täydennyskoulutusta yhdessä Eksoten koulutuspalveluiden kanssa. 4. antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen perusterveydenhuollon tutkimusta yhdessä Eksoten kehittämisyksikön kanssa. 5. antaa asiantuntemusta ja koordinoida alueen perusterveydenhuollon kehittäjäverkoston (Rohto-verkosto) kehittämistyötä. 6. osallistua kansalliseen perusterveydenhuollon kehittämisverkostoon ja valtakunnalliseen perusterveydenhuollon yksiköiden yhteistyöhön. 7. tukea alueellaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja integraatiota sekä edistää kansalaisten omahoidon tukemiseen ja sähköiseen asiointiin tähtäävä työtä. 8 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Eksoten suun terveydenhuollon erikoisalojen yksikössä tuotetaan väestölle erikoissairaanhoidon palveluita, ja vastaavasti erikoistuvat leukakirurgit jalkautuvat keskushammashoitolaan hoitamaan sellaisen vaativan suu- ja hammassairauksien hoidon tarpeessa olevia potilaita, jotka eivät täytä erikoissairaanhoidon kriteerejä.

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2015-2016

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2015-2016 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2015-2016 2 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 5 3 VÄESTÖN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 5 4 KUNTIEN VÄLINEN

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät 19.5.2008 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri (tilanteen 6.5.2008 mukaan) Perustuslaista Julkisen vallan, valtion ja kuntien turvattava

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Taina Jaako Eksote, hoivajohtaja 29.8.2016 Valvanne Symposium IV Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot