Gasetti4. Kynttilät tehdään käsityönä. Maakaasun hintakehitys maltillista. Puhtaampi Itämeri. Joutilaisuus on hyväksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gasetti4. Kynttilät tehdään käsityönä. Maakaasun hintakehitys maltillista. Puhtaampi Itämeri. Joutilaisuus on hyväksi."

Transkriptio

1 Gasetti Gasum-konsernin sidosryhmälehti Maakaasun hintakehitys maltillista Puhtaampi Itämeri Joutilaisuus on hyväksi Maria Drockila Kynttilät tehdään käsityönä

2 PÄÄKIRJOITUS Epävarmuuden ajasta eteenpäin Kulunut syksy on ollut monenlaisen epävarmuuden aikaa erityisesti maailmantalouden kehityksen osalta. Globaalissa taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Valtion verotulojen lasku pakottaa hallitukset etsimään uusia tulon lähteitä. Energian verotuksen kiristäminen on asia, josta tuntuu vallitsevan poliittinen yksimielisyys. Myös kansalaiset hyväksyvät sen osana ilmastonmuutoksen " torjuntaa ja keinona kannustaa energiatehokkuuteen. Näin on käynyt myös meillä Suomessa. Hallitus päätti kerätä työnantajien KELA-maksujen poistamisessa menetetyt 750 miljoonaa euroa energiaveroina. Aiemmin energian verotusta koskevat päätökset valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä, jolla on ymmärrys energia-alasta, esimerkiksi siitä, miten pitkäaikaisista investoinneista alalla on kysymys. Tällä kertaa verouudistuksen valmistelusta vastasi valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön päähuomio lienee ollut verouudistuksen iskaalisen tavoitteen, eli riittävän verokertymän, saavuttamisessa. Verouudistuksen vaikutuksia polttoaineiden kilpailukyvyn muutoksiin, ja sitä kautta esimerkiksi energian tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrään ei riittävästi tutkittu eikä tunnistettu. Vasta tästä aiheesta käydyn vilkkaan julkisen keskustelun jälkeen veroesitykseen tehtiin korjauksia. Ainakin lyhyellä tähtäimellä ne vahvistivat energiatehokkaalle, ympäristöystävälliselle maakaasulle roolin suomalaisessa energiantuotannon kokonaisuudessa. Energiaveron uudistamisessa ehdotettu uusi, joustavampi malli ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että meillä maakaasun Maakaasun osalta poliittinen toimintaympäristö on muuttunut. osalta poliittinen toimintaympäristö on muuttunut. Tähän tosiasiaan on myös Gasumin ja sen liiketoiminnan sopeuduttava. Se edellyttää meiltä uudenlaista joustavuutta sekä toimintatapojen ja Gasumin rakenteen kehittämistä niin, että yhtiö säilyy kehityskykyisenä ja elinvoimaisena. Kun käynnistämme tarvittavat muutokset ajoissa ja tosiasiat tunnustaen, lopputulos on sekä henkilöstön, asiakkaiden että muiden yhteistyötahojemme kannalta paras mahdollinen. Kiitän asiakkaitamme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä ja gasumlaisia heidän työpanoksestaan kuluneen vuoden aikana. Oikein rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille Gasetin lukijoille! Antero Jännes toimitusjohtaja Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula ja Tommy Mattila Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Markku Ojala Painos: kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, Espoo. GasettiJulkaisija: Ympäristömerkitty painotuote,

3 " Energisiä tapahtumia kaupunkikaasun 150-vuotissynttäreillä. 26 Tässä lehdessä KUVASTIN Aukusti Heinonen kuvaa kotikaupunkiaan. MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA LÄMMINHENKINEN ORIMATTILAN KEHRÄÄMÖ VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi pohtii Venäjän pakkasia. GASETTI TEEMA: Tavoitteena puhtaampi Itämeri. GASUMILLA TAPAHTUU IDEA: Mitä löytyy kuusen alta? JOUTILAISUUS ON HYVÄKSI Jouluna kannattaa levätä. 20 MARKKINAT Odotettavissa vuonna GASSI ARTO PUHDAS LIIKENNE ANU KERKKÄNEN SELVITTI MITEN KUNNISSA TEHDÄÄN ILMASTOTYÖTÄ 25 SINUNKAUPAT Jani Sepän kanssa. 26 LYHYESTI " MITÄ KUULUU NOORA NIINIMÄKI? Muinaistulet syttyvät puhtaamman Itämeren puolesta. Anu Kerkkäsen mielestä kunnat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. KUVA PERTTU SAKSA

4 4

5 KUVASTIN TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI AUKUSTI HEINONEN, 25, on helsinkiläinen valokuvataiteen opiskelija Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta. Hän on kiinnostunut maiseman henkilökohtaisesta kokemisesta ja näkemiseen liittyvistä ilmiöistä. Kaupunkimaisemassa Aukusti Heinosta viehättävät korkeat tarkastelupisteet. Käyn säännöllisesti katsomassa kotikaupunkiani jostain korkealta. Se rauhoittaa ja antaa vapauden tunteen. Katuvalot syttyivät Helsingissä 150 vuotta sitten Me olemme jo tottuneet siihen, ettei kaupungissa tarvitse pelätä pimeää, koska syrjäisimmälläkin kujalla palavat katuvalot. Toista oli ennen. Tuskin osaamme kuvitella, miltä tuntui, kun 14. marraskuuta 1860 nykyisen Mannerheimintien varrella syttyivät ensimmäiset kaasukäyttöiset katulyhdyt. Tai, kun keskustan taloihin saatiin kaasuvalot, jotka vastasivat satoja jopa tuhansia kynttilöitä. Yhä edelleen kaupunkikaasu on osa Helsingin keskustan arkipäivää. Niin kotien kuin ravintoloidenkin keittiöissä valmistuvat joulun herkut kaasuliedellä. Pääkaupunkiseudun koteja lämmitetään maakaasusta tehdyllä kaukolämmöllä. Maakaasu antaa polttoaineen myös voimaloiden sähköntuotantoon. Joulussa yhdistyy pimeä tunnelmallisuus ja lämmin valo. Helsingissä Aleksanterinkadulla sytytettiin marraskuun lopulla yli kahdeksan watin lamppua valaisemaan kaupunkilaisten joulun aikaa. Vaikka katuvaloissa ei enää ole elävää liekkiä, voi kaasusoihtujen tunnelmasta nauttia esimerkiksi Palace Kämpin edustalla. 5

6 MEDIA Maakaasun käytöllä voitaisiin merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa tavoitteita esimerkiksi Itämeren osalta. Raskaaseen polttoöljyyn verrattuna nestemäisestä maakaasusta aiheutuu prosenttia vähemmän hiilioksidipäästöjä, 85 prosenttia vähemmän typpioksidi- ja 100 rikkioksidipäästöjä. toimitusjohtaja Mikael Backman viking Line, transport news Varsinais-Suomessa lähdetään muuhun maahan verrattuna takamatkalta, sillä Turun seudulla on pitkälti tukeuduttu hiilellä tuotettuun kaukolämpöön. turun yliopiston lehtori timo vuorisalo varsinais-suomen ilmasto- ja energiastrategian laadinnasta, yle Viime aikoina olen kuullut aivan liikaa valittelua ja pelottelua siitä, miten mikään ei tule onnistumaan ja kaikki on hankalaa. Kiitos, riittää. Minä haluan nähdä ja kuulla päättäjiä, jotka lupaavat suojella minua ilmastonmuutokselta konkreettisin toimin. Greenpeacen ilmastoneuvonantaja Kaisa Kosonen, KUVA LEHTIKUVA "Mitä, jos tehtäisiin kivihiilirannikosta maakaasurannikko?" REPLIIKKI työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö ( alk.) EsA härmälä esitti haastavasti tampereen Energiapäivillä paneelikeskustelun johdantopuheenvuorossa, Kauppalehti MAAILMALTA KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME EU määritteli tärkeimmät kaasukäytävät Euroopan komissio määritteli marraskuussa maakaasukäytävät, joiden kehittämistä se pitää ensisijaisina. Eteläinen käytävä tuo kaasua Kaspianmereltä Eurooppaan. Toinen käytävä yhdistää Baltian maiden ja Suomen energiamarkkinat Keski- ja Kaakkois-Euroopan markkinoihin. Kolmas on läntisen Euroopan pohjoisen ja etelän välinen käytävä, jonka tehtävä on poistaa pullonkauloja ja mahdollistaa ulkoisten varantojen käy ttö. Pienet maat halutaan liittää Euroopan energiamarkkinoiden yhtey teen siitä huolimatta, ettei yhdyskäytävän rakentaminen ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Siksi tarvitaan myös julkista rahoitusta. Prioriteettien määrittelyn pohjalta tehdään myöhemmin lupa- ja tukipäätöksiä. IEA ennustaa kaasun kulta-aikaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n uusimmassa World Energy Outlook -raportissa arvioidaan, että kaasun kysyntä kasvaa 44 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen Tämä on keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa. Eniten kaasunkäyttöään kiihdyttää Kiina, jonka energiankulutus on muutenkin voimakkaassa kasvussa. Markkinoille odotetaan uusia kaasuntuottajia, sillä valtaosa tuotannon kasvusta on muuta kuin perinteistä maakaasua. Kaasun tuotantomäärät saavuttavat pian lakipisteensä. Suuret tuotantomäärät lisäävät painetta vähentää kaasun hinnan riippuvuutta öljyn hinnasta etenkin Euroopassa. Entistä alhaisempi hinta voi vahvistaa kaasun asemaa verrattuna muihin energianlähteisiin. Energiakomissaari lämmittää maakaasulla EU:n energiakomissaari Günther oettinger kertoo Bild-lehden haastattelussa lämmittävänsä talonsa maakaasulla. Hän toteaa energiankulutuksensa muuttuneen entistä järkevämmäksi sen jälkeen, kun hän aloitti nykyisessä toimessaan. Oettingerin kotona sammutetaan nykyään valot tyhjistä huoneista eikä tv:tä pidetä valmiustilassa, vaan se suljetaan kokonaan, kun sitä ei katsella. Hehkulampun simahtaessa sen tilalle vaihdetaan energiansäästölamppu. Oettinger valvoo usein myöhään ja käynnistää pyykinpesukoneen kello kaksi yöllä, kun teollisuuden ja kotitalouksien sähkönkulutus on alhaisimmillaan. 6

7 AJANKOHTAISTA GASUMILLA KOONNUT MINNA OJALA KUVAT JUKKA ISOKOSKI Lempäälä Kangasala-putki rakennetaan paikallisin voimin Gasumin Lempäälä Kangasala maakaasuputken rakennustyöt käynnistyvät vuodenvaihteessa. Putkilinjan pituus on noin 34 kilometriä. Pääurakoitsijana toimii KVL-Teknikka Oy Orivedeltä. Maakaasuputket toimittaa Oy KWH Pipe Ab Vaasasta. On hienoa, että pääosa investointikustannuksista pysyy Suomessa. Kaikki mukana olevat toimijat ovat kotimaisia ja putken rakentaja Pirkanmaalta, kertoo Gasumin projektipäällikkö Fred Lindfors. Putken kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Sen työllistämisvaikutukseksi arvioidaan noin 100 henkilötyövuotta, josta rakentamisen osuus on runsaat puolet. Gasum esitteli putken alustavan linjauksen maanomistajille reilu vuosi sitten. Maanomistajilta saadun palautteen jälkeen tehtiin tarkentuneelle linjaukselle ympäristöselvitys. Viime kesänä linjauksella tehtiin maaperä- ja arkeologisia tutkimuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo valvoo myös jatkossa rakentamistöitä arkeologisesti merkittäväksi tunnistetuilla alueilla. Valtioneuvosto myönsi Gasumille lunastusluvan rakentamiseen tarvittavien maiden lunastamiseen syyskuussa. Varsinaiset rakennustyöt maastossa käynnistyvät tammikuun alkupuolella. Putken on tarkoitus olla käyttövalmiina ensi vuoden syyskuussa. Uuden putkiyhteyden avulla toimitetaan maakaasua Kangasalan Lämmölle ja Saarioisten tehtaille Sahalahteen. Sopimukset kattavat vuositasolla yhteensä noin 200 GWh toimitukset. Maakaasun myötä tehtaiden rikkipäästöt poistuvat lähes kokonaan ja hiilidioksidipäästöt vähenevät noin tonnia vuodessa. Uusi putkiyhteys lisää maakaasun siirtokapasiteettia Kangasalle, jossa kunnan energiayhtiö Kangasalan Lämpö käyttää maakaasua kaukolämmön tuotannossaan ja jakelee kaasua verkostonsa kautta muille loppukäyttäjille. Sari Siitonen väitteli energiatehokkuudesta Järven pohjaan lasketaan betonipinnoitettuja teräsputkia. Hiidenveden alitustyöt jäihin Mäntsälä-Siuntio-maakaasuhankkeeseen liittyvä siirtoputken rakentaminen Hiidenveden alitse sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesiluvan lokakuun lopussa. Suunnitelmat rakennustöiden aloittamiseksi Hiidenvedellä olivat jo pitkällä. Marraskuussa Gasum järjesti infotilaisuuden, jossa asukkaille kerrottiin työn toteutustavasta ja valvonnasta. Tavoitteena oli saada putken uitto- ja asennustyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Marraskuun pakkaset olivat kuitenkin odotettua kovemmat, ja työt on toistaiseksi keskeytetty. Putken lasku siirtyy, mutta urakka valmistuu viimeistään huhtikuun aikana. Maakaasuputken linjaus sijoittuu Hiidenveden Nummelanselälle. Vesistönalituksen kokonaispituus on noin 2,7 kilometriä. Vesialueen syvyys on 2 5 metriä. Ranta-alueilla putki kaivetaan vähintään metrin syvyyteen. Vesistöalueella putken yläpinta on vähintään järven pohjan tasossa. Betonipinnoitetut teräsputket asennetaan erikoiskalustolla.valittu tekniikka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa veden laadulle. Rakentamisen aikaisesta veden laadun tarkkailusta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Gasumin teknologiapäällikkö Sari Siitosen tuoreessa väitöskirjatyössä on tutkittu, kuinka energiatehokkuuden parantaminen teollisuuslaitoksissa vaikuttaa hiilidioksidipäästövähennysten saavuttamiseen. Energiatehokkuuden parantaminen johtaa useimmiten päästöjen vähenemiseen. Tutkimuksen mukaan päästövähennykset saattavat kuitenkin teollisuuslaitoksen näkökulmasta vaikuttaa joko suuremmilta tai pienemmiltä kuin mitä valtakunnan tasolla saavutetaan. Erityisesti jos teollisuuslaitoksessa säästetään lämpöä, joka on tuotettu sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa, päästövähennyksiä arvioitaessa on otettava huomioon myös muutokset sähkömarkkinoilta ostettavan sähkön määrässä ja sen vaikutukset päästöihin. Energian ja päästöoikeuksien hintavaihtelut vaikeuttavat energiansäästöinvestointien kannattavuuden arviointia. Suojautuakseen hintamuutosten aiheuttamilta riskeiltä toimijat pyrkivät lisäämään päätöksenteon joustavuutta esimerkiksi laajentamalla voimalaitoksen polttoainevalikoimaa. Tämä vaikeuttaa päästövähennyspotentiaalin arvioimista eikä välttämättä johda sen saavuttamiseen täysimääräisesti. Olo on toisaalta helpottunut, kun väitöskirjaprojekti on onnellisesti ohi. Kun teki tutkimustyötä työn ohella, ei ollut ainakaan vapaa-ajan ongelmia. Nyt on toiveissa, että jäisi enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille, kertoo Sari Siitonen. Energiatehokkuuden parantaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ohjaavat myös Gasumin liiketoiminnan kehitystä. Tutkimus siis jatkuu, sillä koordinoin työssäni Gasumin T&Khankkeita ja olen mukana muun muassa suunnittelemassa CLEEN Oy:n tutkimusohjelmaa, joka liittyy energiankäytön tehokkuuteen. Ohjelmassa Gasumin mielenkiinto kohdistuu tulevaisuuden energiaketjujen, kuten synteettisen maakaasun (bio-sng) ja vedyn, energiatehokkuuteen. Sari Siitosen väitöstilaisuus oli marraskuun lopulla. 7

8 Lämminhenkinen Orimattilan Kehräämö TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MARKKU OJALA 8

9 Harrastuksesta tuli työ, kun Maria Drockila perusti kynttiläpajan vuonna Hän on kokenut yrittäjyyden vuoristoradan kaikki vaiheet. Äitiysloma toi tauon yrityksen johtamiseen, mutta nyt on toiminta taas saatu uuteen nousuun. Joulumyynnin sujumista Maria Drockila ei halua ennakoida, mutta odotukset ovat korkealla. Yli satavuotias kehräämörakennus on Orimattilassa herännyt uudelleen eloon kekseliäiden omistajien ja aktiivisten vuokralaisten avulla. Vanhat seinät antavat tunnelmallisen taustan muun muassa Maria Drockilan kynttiläpajalle ja ihanan olon Hellimölle. Entisöity puuvillakehräämö lämpiää maakaasulla. 9

10 Olli Mäkelä on yksi Orimattilan Kehräämön kolmesta omistajasta. Yli satavuotiaan kiinteistön kunnostukseen on mennyt paljon rahaa ja aikaa, mutta miehet uskovat Kehräämön toiminnan kannattavuuteen. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie. Puuvillan kehräys aloitettiin alueen ensimmäisessä rakennuksessa vuonna Vähitellen rakennuksia tuli lisää ja toiminta laajeni luvulla Orimattilan kehräämö oli yksi maamme suurtehtaista. Alueen omistajat ovat vaihtuneet ja viimeksi tekstiiliteollisuutta on rakennuksessa harjoittanut Sellgren-Tekstiili Oy luvun alussa kiinteistö oli Kapitaalin omistuksessa. Kiinnostuin kohteesta sijoitusmielessä. Myös Orimattilan kaupunki mietti kiinteistön ostamista, mutta totesi sen omissa tutkimuksissaan kannattamattomaksi. Veljeni Kalle Mäkelä, Hannu Tuominen ja minä päätimme sitten yhdessä ostaa rakennuksen. Näin kiinteistö pysyi paikallisessa omistuksessa, kertoo Olli Mäkelä. 65 yritystä vuokralla Miesten tarkoituksena oli kunnostaa tiloja vähitellen ja vuokrata isoja kokonaisuuksia eteenpäin. Kun Maria Drockila kiinnostui rakennuksesta ja päätti tuoda kynttiläpajansa sinne, muuttuivat myös omistajien suunnitelmat. Rakennus päätettiinkin entisöidä niin, että pienyritykset, käsityöläiset ja muut kulttuuriharrastajat sekä hyvän olon yritykset voivat vuokrata tiloja käyttöönsä. Rakennuksessa on neliötä tilaa, joista vuokrattavaa on neliötä. Tontti on neljä hehtaaria. Vuokralaisia on noin 65, joista yrityksiä on noin 40. Rakennuksesta löytyykin muun muassa verhoomo, pienkonekorjaamo, kirjapaino, kirpputori, autokauppa, kuntosali, atk-yritys, ravintoloita ja fysioterapeutti. Tunnetuin yrittäjämme on Maria Drockila, jonka kynttiläpaja on vetovoimainen matkailukohde. Hemmotteluun erikoistuneessa Hellimössä on tarjolla monenlaisia palveluja ja mahdollisuuksia hemmotteluun. Meillä on myös seudun suurin tanssiparketti, mainostaa Olli Mäkelä. Huolellisuus säästää eniten Vaikka vanha teollisuuskiinteistö tuntuu romanttiselta, ja Olli Mäkelä kertoo yrittäjien toimivan hyvässä yhteistyössä ja Kehräämö-hengessä, ei kiinteistön ylläpitäminen ole helppoa. Mäkelä kiteyttää asian haasteellinen-sanaan. Tienpuoleinen ulkosivu ja piippu ovat suojeltuja. Me koemme suojelun vain eduksi, koska on tärkeää vaalia kokonaisuutta ja ilmapiiriä. Olemme investoineet entisöintiin merkittävästi. Remonttia on tehty vaihe vaiheelta ja nyt kokonaisuus on saatu hallintaan. Lämmitykseen valitsimme heti maakaasun, koska se oli selkeä ja helppo tapa saada lämmitys näin suureen rakennukseen. Kehräämöä lämmittää kaksi Högforssin valurautakattilaa, joi - den tehot ovat 215 ja 700 kw. Ne hankittiin käytettynä Keravan Energialta. Maakaasu ostetaan Orimattilan lämmöltä. Kehräämön maakaasun käyttö on noin MWh:ta vuodessa. Seuraamme maakaasun hinnan kehitystä, mutta eniten kustannuksissa säästetään, kun kaikki muistavat olla huolellisia. Jos meillä jää ikkuna tai ovi raolleen tai lämpö on jäänyt päälle käyttämättömään tilaan, kertyy näistä paljon enemmän kuluja kuin pienestä hinnan noususta, miettii Olli Mäkelä. Maria Drockila viihtyy Kehräämössä Maria Drockila on tyytyväinen toimitiloihinsa Orimattilan kehräämössä. Vanha kiinteistö sopii hyvin yrityksen tuotteille, jotka tehdään käsityönä. Olen yrittäjäperheestä ja -suvusta kotoisin, joten yrittäminen tuntui itsestään selvältä valinnalta. Äidilläni oli kukkakauppa ja ajattelin, etten ainakaan kukkakauppiaaksi ala, mutta en tiedä ovatko kynttilät yhtään sen kummempia. No, niistä ei synny ainakaan niin paljon hävikkiä, miettii Maria Drockila iloisesti. Orimattilan lisäksi kynttilätuotantoa on Ulvilan toimitilois- 10

11 " Maakaasu oli selkeä ja helppo lämmitysratkaisu näin suureen rakennukseen. sa. Myös Porvoossa on myymälä. Shop in Shopeja ja jälleenmyyjiä on kymmeniä ympäri Suomen. Joulun sesonkiajaksi pystytetään myös joulupajoja Lempäälään, Helsinkiin, Kotkaan ja Poriin. Minulla on vakituisia työntekijöitä kahdeksan ja nyt jouluna työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Joulu on tärkeää aikaa, koska puolet vuoden myynnistä tehdään kuudessa viikossa. Myös tuotteilla on merkitystä. Esimerkiksi enkeli-kynttilä on muodostanut 20 prosenttia koko joulumyynnistä. Uutuuksia tulee kehittää, mutta klassikot pitävät pintansa, Maria Drockila kertoo. Suomalainen tuote on arvovalinta Yrityksen kynttilät tehdään kokonaan käsityönä. Jokaisella kynttilällä on oma reseptinsä ja tekotapansa. Pääperiaatteet ovat valaminen, kastaminen ja erilaisilla koverrustekniikoilla koristeleminen. Koverrettujen enkeli-, kuusi- ja tonttukynttilöiden lisäksi suosittuja ovat utukynttilät, joiden koristeet tulevat näkyviin vasta kynttilän palaessa. Kynttilän valmistukseen menee kolme vuorokautta eri työvaiheineen ja jäähtymisineen. Kynttilä on ekologinen valinta, se palaa pitkään eikä siitä jää jätettä. Suomessa tehdyn tuotteen ostaminen on arvovalinta, jolla tukee niin työllisyyttä kuin luontoakin. Suomalaisten käsityötuotteiden brändääminen on tärkeää menestymiselle. Käsintehdyt kynttilät luovat joulun tunnelmaa. Jälleenmyyjillä paljon haasteita Myyntipäällikkö Voitto Rihun jäädessä eläkkeelle siirtyy Gasumin maakaasun jälleenmyyjiä ja lämpöyhtiöitä myyntipäällikkö Sonja Hellén-Niemisen asiakkaiksi. Kaksikko onkin syksyn aikana vieraillut jälleenmyyjien luona kartoittamassa tilannetta ja kyselemässä kuulumisia. On ollut kiinnostavaa tutustua jälleenmyyjäkenttään. Kaikki asiakkaat ovat todella mukavia ja toivon voivani palvella heitä yhtä hyvin kuin Voitto on tehnyt. Tuntui hienolta, kun sain yhdeltä uudelta asiakkaalta sähköpostia, jossa hän sanoi olevansa maakaasun ystävä, Sonja Hellén-Nieminen kertoo. " Maakaasun kilpailukyky säilyy edelleen tällä sektorilla. Kehräämössä toimii monenlaisia yrityksiä. Suomessa käsityöläiset voivat toimittaa tuotteet nopeasti, koska kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Jos tilaa esimerkiksi kynttilöitä tai sisustustuotteita Aasiasta, menee toimitukseen rahteineen ainakin kaksi kuukautta. Meiltä saa mallin seuraavana päivänä ja koko tilauksen parissa viikossa, selittää Maria Drockila. Marraskuun lopulla haastattelua tehtäessä Maria Drockila ei halunnut lähteä ennakoimaan joulun myyntiä, koska sesonkia oli kulunut vasta pari viikkoa. Odotukset olivat korkealla. Syksyn kierroksella on ollut mielenkiintoista nähdä, miten monenlaisten haasteiden parissa maakaasun jälleenmyyjät painivat. Näistä tärkein on maakaasun hinta, johon uudet, vuoden alussa nousevat energiaverot tuovat ikävän korotuksen. Onneksi kilpailevan polttoaineen eli öljyn energiaverot nousevat myös tuntuvasti. Maakaasun kilpailukyky säilyy edelleen tällä sektorilla. Mielestäni tärkeä tehtävämme on jälleenmyynnin tukeminen. Jos vain aika riittää, olisi hyödyllistä vierailla myös jälleenmyyjien asiakkaiden luona. Maria Drockilan kynttiläpaja on yksi tällainen tuleva vierailukohde. Joulun Sonja Hellén-Nieminen aikoo viettää sukulaisten luona. Espoon kodissamme tehdään perusremontti ja muutamme siksi aikaa evakkoon vanhempieni luo Helsingin Puu-Käpylään. Joulupukin toivomuslistalla on lumettomia pakkasöitä. Joulun pyhinä olisi hyvää aikaa retkiluisteluun luonnonjäillä. 11

12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteriinstituutissa. Hän johtaa valtakunnallista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Venäjän talvi TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN " Energian Talvi tuli, yllätti autoilijat perinteiseen tapaan ja aiheutti rengasliikkeissä tavanomaisen kaaoksen. Alkutalvi näyttää normaalia kylmemmältä, mutta toistuuko viime talven tilanne, sitä ovat pohtineet eri maiden meteorologian laitokset. Venäjällä talven tulo ei poikkea juurikaan Suomen kokemuksista, ja viime talvena siellä hytistiin kuten Suomessakin. Moskovassa laskettiin talven olleen kolmen kylmimmän joukossa viimeisten 50 vuoden aikana. Lumiennätyksetkin rikottiin reippaasti: neljän päivän aikana Moskovassa satoi 55 senttiä lunta. Länsi-Siperiassa talvi oli yhden mittauslaitoksen mukaan toiseksi kylmin sitten vuoden 1900, jolloin tilastointi aloitettiin. Kaksi kuukautta elohopea pysytteli yhtäjaksoisesti 20 pakkasasteen alapuolella. Kylmempi talvi on koettu vain vuonna Itä-Siperiassa tehtiin samaan aikaan lämpöennätyksiä. Maapallon kylmyysnavassa Oimjakonissa oli historian lauhin helmikuu. Parhaimmillaan keskipäivän lämpötila oli ollut vain -15 C. Siperian talvi ei siis aina ole kylmä. Entinen Yleisradion kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä kertoi olleensa talvella 1978 kuvausmatkalla Baikalin Amurin rautatien maisemissa Jakutiassa. Kamera oli kuulemma toiminut jotenkuten silloin, kun pakkanen hellitti -50 C lämpimämmälle puolelle, mutta akku piti pitää takin sisällä, jotta virta riitti. Eikä 48 asteen pakkanen estänyt jääpallo-ottelun järjestämistä. Siinä on asennetta! Viime talvena energiaa riitti Venäjällä kotimaan tarpeisiin ja sopimusten mukaiseen vientiin, eikä katastrofeja koettu. Öljyn ja kaasun toimitusvarmuuteen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota lähinnä Ukrainan ja Valko-Venäjän kaasuputkikiistojen jälkeen. säästö ei naapurissa kuulu käytännön prioriteetteihin. Energian säästö ei naapurissa kuulu käytännön prioriteetteihin, vaikka siitä kyllä puhutaan kuluttajille suunnatussa viranomaisinformaatiossa. Lämmitysjärjestelmät eivät ole kovin kustannustehokkaita, mutta haitanneeko tuo, kun kerran öljyä, kaasua ja kivihiiltä riittää. Kaukolämpöverkostot falskaavat monin paikoin runsaasti, mikä näkyy kaupungeissa sulina kaistoina siellä täällä. Pahin ongelma kokemukseni mukaan on kerrostalojen lämminvesiputkistojen rakenne. Siellä käytetään vain yksiputkijärjestelmää, jolloin kuuma vesi kiertää koko talon putkistossa. Asuntokohtaisia venttiilejä ei ole, ja jos olisi, niin venttiilin jälkeiset asukkaat kärsisivät kylmästä. Siksi kaikilla on yhtä kuumaa asunnoissaan, tasapuolisesti. Yleensä nimenomaan kuumaa. Asuntoja viilennetään pitämällä ikkunaa auki. Kaupungeissa rakennusten lämpöhukat näkyvät räystäillä. Yläpohjien eristeet vuotavat, ja vuotolämpö sulattaa katolla olevan lumen valtaviksi jääpuikoiksi räystäillä. Moskovassa jääpuikkojen putoaminen aiheutti viime talvena vammoja yli 50 ihmiselle. Kaupungin tarkastajat pitävät silmällä kattoja ja antavat huomautuksia uhkasakkojen kera kiinteistöille, jotka eivät pudota lunta katolta. Talvi kuuluu kuitenkin normaaliin vuodenkiertoon, ja pohjoisella pallonpuoliskolla se on kylmä ja pimeä. Silti venäläiset pitävät lumitalvesta ja pakkasista. Tämähän näkyy Suomessakin uuden vuoden tienoilla, jolloin kymmenet junat kuljettavat venäläisiä turisteja joulun viettoon. Ortodoksisessa kalenterissahan joulua vietetään uuden vuoden jälkeen, ja uuteen vuoteen kuuluu olennaisena osana Pakkasukko (Ded Moroz), joka seuralaisensa Lumihiutaletytön (Snegurochka) kanssa jakaa lapsille lahjoja uuden vuoden aattona. Sydäntalven pimeään aikaan saadaan näin valoa ja iloa varsin samaan tapaan kuin meillä Suomessakin. 12

13 TEEMA Tavoitteena puhtaampi Itämeri TEKSTIT JOHANNA PELTO-TIMPERI JA PIRKKO SOININEN KUVA DREAMSTIME GasettiTeema Itämeri silta Eurooppaan Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä väylistä, jolla seilaa noin 15 prosenttia maailman rahtiliikenteestä. Liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan 20 vuoden aikana. Suomelle Itämeri on silta Eurooppaan. Haavoittuvalla merialueella tulee taata luonnon monimuotoisuuden säilyminen väylän turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi. Itämeren alueen taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on riippuvainen merellisen ekosysteemin huolehtimisesta ja vastuullisesta toiminnasta. Itämeren kansainvälisessä toiminnassa ovat mukana muun muassa Itämeren suojelukomissio eli HELCOM, jossa myös Venäjä on edustettuna. Merenkulusta vastaa osaltaan Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. HEL- COMin ja EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Liikennettä kasvattavat niin rahtialukset kuin risteilijätkin. Myös alusten koko suurenee. Aluetta rasittavat lisäksi maatalouden ja teollisuuden päästöt sekä rakentaminen. Itämerta kutsutaankin maailman saastuneimmaksi mereksi. Laivaliikenteen arvioidaan kasvavan alueella noin viisi prosenttia vuodessa. Nyt Itämerellä liikennöi alusta kuukaudessa. HELCOMin mukaan alueella on yhtä aikaa noin kookasta alusta eli öljytankkereita, rahtialuksia ja suuria matkustajalaivojakin. Suomenlahdelta lähtee noin 50 alusta päivittäin, joista joka viides on säiliöalus. Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että Itämeren tilan palauttamisessa yksi vaihtoehto on nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö polttoaineena lähimerenkulussa ja Itämeren laivakuljetuksissa ja erityisesti linjaliikenteessä. LNG:tä käyttävän laivan rikkipäästöt ovat nolla ja hiilidioksidipäästöt huomattavasti alhaisemmat kuin öljypitoisten polttoaineiden päästöt. Tällä on myönteiset terveys- ja ympäristövaikutukset ja se hillitsee ilmastonmuutosta. ITÄMERI LUKUINA: pinta-ala noin m 2 vesitilavuus m 3 keskisyvyys 54 m (valtamerissä jopa m) veden keskisuolaisuus alle 1 % (valtamerissä noin 3,5 %) valuma-alue noin nelinkertainen pinta-alaansa nähden alueella noin 85 miljoonaa asukasta LÄHDE ITäMERIPORTAALI 13

14 Uuden sukupolven risteilyalus Viking Line ja STX Finlandin Turun telakka solmivat lokakuussa aiesopimuksen nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävästä risteilyaluksesta. Nyt neuvotellaan ympäristötuista ja LNG-toimituksista. Aiesopimuksen mukaan uusi risteilyalus valmistuu vuoden 2013 alussa. Alukseen on suunniteltu monipolttoainemoottoreita. KUVA VIKING LINE Pitkään suunniteltu ja odotettu aiesopimus uuden laivan rakentamisesta oli myönteinen uutinen niin Turun telakalle kuin Itämerellekin. Nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävä alus on uuden sukupolven alus, koska LNG ei sisällä rikkiä eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Sen käyttö vähentää myös typpi- ja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. STX:n mukaan mahdollisen uuden laivan päästöt mereen on voitu poistaa kokonaan ja " Päästöt ilmaan ovat minimaaliset meridieselmoottoreihin verrattuna. päästöt ilmaan ovat minimaaliset verrattuna nykyisiin meridieseliä käyttäviin moottoreihin. Alukseen on suunniteltu monipolttoainemoottoreita. Aiesopimuksen mukaan laiva valmistuu vuoden 2013 alussa. Viking Line on sitonut hankkeen toteutumisen valtion ympäristötukeen ja polttoaineen saatavuuteen. Valtioneuvosto päätti marraskuussa laivojen ympäristötuen ehdot ja se on nyt haettavissa. Ympäristötuki suosittaa vaihtoehtoisia polttoaineita Viking Linella on hyvät edellytykset saada valtiolta ympäristötukea hankkeeseen. Tukien suuruus olisi kymmeniä miljoonia euroja. Valtion ympäristötuen ehtoina on esimerkiksi se, että varustamon tulee olla rekisteröity Suomeen. Hankkeen tulee merkittävästi parantaa ympäristöä esimerkiksi teknisten ratkaisujen, vaihtoehtoisten polttoaineiden tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian avulla. LNG on käytössä jo monissa aluksissa esimerkiksi Norjassa. LNG:n vaihtoehtoja olisivat lähinnä kallis rikitön polttoöljy tai laivoihin asennettavat pakokaasuja puhdistavat rikkipesurit. Gasumin arvioiden mukaan aluskannan uudistuessa LNG:n käyttö tulee kasvamaan. Risteilyalusten lisäksi LNG sopii esimerkiksi saariston autolauttoihin ja rajavartiolaitoksen aluksiin. LNG-toimituksista neuvottelut meneillään Hanke on kesken ja nyt etsitään erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi siihen, miten nesteytetty maakaasu saadaan kohtuullisin kustannuksin uuden aluksen käyttöön. LNG-säiliön rakentaminen tulisi maksamaan noin 40 miljoonaa euroa. Rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa vain yhden aluksen tankkaukseen. Viking Line on ilmoittanut käyvänsä neuvotteluja LNG:n toimittamisesta Gasumin lisäksi ruotsalaisen AGAn ja norjalaisen GasNorin kanssa. Neuvottelut vaihtoehdoista ovat kesken eikä päätöksiä ole tehty. Gasumin alustavissa selvityksissä LNG-säiliölle on etsitty paikkaa muun muassa Naantalista ja Pansiosta. Viking Linella seitsemän alusta Viking Linella on nyt seitsemän alusta reiteillä Suomi Ahvenmaa Ruotsi ja Suomi Baltia. Varustamon toimintaan kuuluvat reitti- ja virkistysmatkat sekä rahti. Laivamatkailun suosio on kasvanut ja matkustajamäärät ovat nousseet niin vuonna 2009 kuin kuluvana vuonnakin. Esimerkiksi Viking Linen laivoilla matkustajamäärät kasvoivat viime kesänä. Kesäkuukausien aikana varustamon laivoissa kulki matkustajaa, mikä oli matkustajaa enemmän kuin edellisenä kesänä. Rahtiyksiköiden määrä kasvoi 5,8 prosenttia ja henkilöautojen 2,5 prosenttia kesäkaudella. Myös joulu ja vuodenvaihde ovat suosittua risteilyaikaa. Viking Bufet on katettu 26. joulukuuta asti. Herkkuja notkuvat noutopöydät ovat olleet olennainen osa Viking Linen laivamatkoja vuodesta 1950 lähtien. 14

15 TraFi kannustaa maakaasun käyttöön uusissa aluksissa Liikenteen Turvallisuusvirasto (TraFi) kannattaa raskaan polttoöljyn korvaamista nestemäisellä maakaasulla uusissa aluksissa. Viraston mielestä näin voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä ja saavuttaa esimerkiksi rikki- ja typpioksidien kansainväliset päästötavoitteet. Tällä hetkellä lähimmät kaasukäyttöiset alukset löytyvät Norjasta. TraFi tukee aktiivisesti keinoja, joilla myös Suomessa saadaan maakaasu uusiin aluksiin. TraFi on mukana Norjan vetämässä maakaasun käyttöä koskevan merenkulun kansainvälisen ohjeistuksen laatimisessa. Virasto osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön kanssa kansainväliseen, Tanskan vetämään hankkeeseen, jossa selvitellään, millaista infrastruktuuria maakaasun käyttö laivojen polttoaineena Itämeren alueella edellyttää ja mitä ongelmia siihen liittyy. Suomen omarahoitusosuus on euroa. Päästöt kuriin " Polttoaineen laadun paraneminen vaikuttaa vähentävästi myös hiukkaspäästöihin. Turku 2011 mukana Itämeren suojelussa Vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku on antanut oman Itämeri-sitoumuksensa Baltic Sea Action Groupille. Kulttuuripääkaupunki pyrkii nostamaan elokuisen Muinaistulien yön koko Itämeren alueen juhlaksi, jossa sitoudutaan toimimaan Itämeren hyväksi. Tavoitteena on, että Muinaistulien yötä vietettäisiin koko Itämeren rannikolla. Muuttopalvelu Niemi Oy puolestaan luovuttaa WWF:n ja Pelastuslaitoksen käyttöön kolme jalkalavakonttia, joihin tullaan varastoimaan WWF:n vapaehtoisille tarkoitettua öljyntorjuntavälineistöä. Niemi on lupautunut myös kuljettamaan kontit onnettomuuspaikalle ja pystyttämään pelastusleirin. Tallink-yhtiö taas kerää henkilökunnastaan vapaaehtoisia auttamaan öljyntorjunnassa. Myös Gasum on tehnyt oman Itämeri-sitoumuksensa BSAGin kanssa. Gasum on sitoutunut kehittämään mahdollisuuksia käyttää LNG:tä meriliikenteen polttoaineena. Baltic Sea Action Group (BSAG) eli Elävä Itämeri -säätiö perustettiin vuonna 2008 vastaamaan maailman saastuneimman meren suojeluyhteistyöstä. Säätiö pyrkii nopeuttamaan konkreettisia Itämeren suojelutoimenpiteitä yhdistämällä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin voimavarat. Säätiö ei toteuta yksin hankkeita, vaan se käynnistää ja koordinoi niitä. Tähän mennessä 157 tahoa on antanut oman Itämeri-sitoumuksensa. Nesteytetty maakaasu sopii saariston autolauttojen polttoaineeksi. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on suositellut alueellisia päästörajoja ja rikittömiin polttoaineisiin siirtymistä vuoteen 2020 mennessä Itämerellä. Alusten typen oksidipäästöjä (NOx) on tarkoitus rajoittaa vaiheittain. Ensi vuoden alussa tai sen jälkeen aluksiin asennettavien dieselmoottoreiden päästöjä vähennetään noin 20 prosenttia nykytasosta. Vuonna 2016 ja sen jälkeen rakennettavien alusten dieselmoottoreiden typen oksidipäästöjä tulee vähentää 80 prosenttia nykyisestä, jos alus liikennöi valvonta-alueella. Myös olemassa olevien alusten dieselmoottoreiden typen oksidipäästöille asetetaan rajoituksia. Polttoaineen rikkipitoisuutta (SOx) alennetaan maailmanlaajuisesti vuoden 2012 alusta 3,5 prosenttiin nykyisestä 4,5 prosentista sekä 0,5 prosenttiin vuoden 2020 alusta. Viime kesästä lähtien on rikkipitoisuustaso ollut 1,0 prosenttia ja vuoden 2015 alusta se on 0,1 prosenttia. Valvonta-alueita ovat tällä hetkellä Itämeri ja Pohjanmeri. Nykyinen polttoaineen rikkipitoisuuden enimmäisraja on 1,5 prosenttia. Polttoaineen laadun paraneminen vaikuttaa vähentävästi myös hiukkaspäästöihin, jotka ovat erityisen haitallisia terveydelle. Elävä Itämeri -säätiö ajaa Itämeren asiaa. Talkoissa ovat mukana niin Gasum kuin kulttuuripääkaupunki Turkukin. KUVA JOHaNNa PeLtO-tIMPerI KUVA Perttu SaKSa Gasettiteema 15

16 GASUMILLA TAPAHTUU Energinen synttärijuhla TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA Mitä löytyy kuusen alta? Pääkaupunkiseudun kaasuasiakkaille oli tarjolla liikuntaa ja taideelämyksiä kaupunkikaasun 150-vuotisjuhlan tilaisuuksissa. Rautatientorin jääpuistotapahtumassa kirpeä pakkanen siivitti nuoria ja vähän kokeneempia luistelijoita 28. marraskuuta. Isänpäivänä isät ja lapset pääsivät ilmaiseksi uimaan Mäkelänrinteen uintikeskukseen. Liikunnallinen iltapäivä houkutteli altaan täyteen väkeä. Maakaasubussilla matkustettiin 21. marraskuuta EMMAan eli Espoon modernin taiteen museoon. Monelle matka oli ensimmäinen vähäpäästöisen maakaasubussin kyydissä. Energiakaasujen käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa ja liikenteen polttoaineena parantaa kaupunki-ilman laatua ja on kaikkien asukkaiden etu. Siitä voi iloita joka päivä. Gasetin toimitusneuvoston jäsenet raottavat joulun salaisuuden verhoa ja kertovat, mitä joulupukin kontista löytyy. Ideoita saa vapaasti hyödyntää. Iloa pojalle ja isälle Minulla on kuusivuotias poika Kasper. Voin paljastaa tässä hänen lahjansa, koska lukeminen ei häneltä vielä onnistu, mutta onnistuu varmasti jo ensi vuonna, kun koulu on alkanut. Tähän aikaan vuodesta postissa tulee yksi sun toinenkin leluluettelo ja niistä löytyy valtaisa määrä eri vaihtoehtoja pukinkonttiin. Onneksi Kasperin toivomuslista on kohtuullinen. Nyt ykköstoiveena on Legon lentoasema. Uskon että pukki tuo Kasperille kyseisen lentoaseman, koska hän on ollut sen verran kiltti. Aseman rakentamisesta on iloa myös iskälle. Tommy Mattila Rautatientorin Jääpuistossa oli kengurumeininki. Ja kaikki halukkaat saivat nimikirjoituksen. Ohjelmassa oli myös rusettiluistelua ja muodostelmaluistelunäytös. 16

17 KUVAT DREAMSTIME JA VALMISTAJAT IDEA Kirjan ja ruusun joulu Kummitädin keräilyprojekti Joulupukki on jo useana jouluna muistanut kummitytärtäni hopeisilla ruokailuvälineillä. Ruokailuvälineisiin on kaiverrettu saajan nimikirjaimista sommiteltu monogrammi. Sarja täydentyy vähän kerrallaan. Jotta lahja ei olisi aivan yllätyksetön, on paketissa aina mukana myös jotain pientä ikäkauteen sopivaa. Lahjasta on kummityttärelle iloa toivottavasti vielä vuosienkin kuluttua. Tuija Dag Historiaa joka kuukausi Olen tilannut eläkkeellä olevalle ja historiasta kiinnostuneelle appiukolle Historia-lehden. Lehti ilmestyy kerran kuussa, ja näin lahja ilahduttaa häntä pitkin tulevaa uutta vuotta. Nina Perttula Rokkaavaa joulua siskolle Tänä vuonna oli helppo päättää, mitä annan rakkaalle siskolleni Riitalle lahjaksi. Henkilökuntakerhomme Maakaasuttajat avitti päätöstäni, sillä sopivasti pahimpien joululahjatoiveiden miettimisen aikaan tuli ilmoitus ensi kesän Bon Jovi -konsertista. Ei muuta kuin liput tilaukseen. Onni oli myötä ja sainkin kaksi tikettiä. Toisen niistä paketoin isoon pakettiin "Rokkaavaa joulua" toivotuksin. Anne Poikolainen Kummini ovat vuosien ajan muistaneet minua monilla hienoilla lahjoilla kuten hopealla. Samalla tavalla kuin toimitusneuvostomme Tuija. Ihan pikkutyttönä ihailin enemmän kaunista pumpulia, johon lusikat oli pakattu. Teini-iässä vähän korpesi, kun walkmanien sijaan rippilahjaksi tuli hopeinen kakkulapio. Nyttemmin katan jo ihan iloisena ja ylpeänä hopealusikat sunnuntaikahvipöytään. Vastalahjan keksiminen kummeille on kova koitos, koska heiltä tietysti jo löytyy kaikki mahdollinen. Viime vuosina olen suosinut jouluisia kukkakimppuja, joiden hankkiminen on yksi joulun suosikkirituaaleistani. En yleensä asioi Helsingin keskustan kalleimmilla loristeilla, mutta joulun kunniaksi käyn vakiokukkakaupassani hypistelemässä eksoottisia kukkakaunottaria. Pohdin myyjän kanssa, onko tämän joulun trendi kenties jouluruusu, kielo vaiko sittenkin tasetti. Leikkokukissa on se hyvä puoli, että ne väkisin kuihtuvat ja ne voi kätevästi heti joulun jälkeen hävittää biojätteenä, toisin kuin esimerkiksi sitkeät joulutähdet. Kukat tosin taitavat saapua maahan lentorahtina, joten niiden hiilidioksidijalanjälki ei oikein kestä tarkastelua. Tavaran lisäksi olen saanut kummeiltani myös korvaamattoman arvokasta apua kahdessakin remonttihankkeessa. Arkkitehti-kummisetäni osaa paitsi suunnitella, myös rakentaa. Kummitätini kanssa heistä hioutui vuosien myötä erittäin ammattimainen remonttiryhmä. Nyt en enää tohtisi vaivata heitä remonttihommiin. Muistona yhteisistä maalaus- ja muista urakoista ajattelin ostaa kummeille Perinnemestarin remonttikirjan (WSOy), jossa kerrotaan vanhojen talojen kunnostuksesta. Kukkakimppukin kuuluu edelleen lahjakokonaisuuteen, mutta jos siitä nauttii ehkä enemmän kummitäti, kirjasta toivottavasti erityisesti kummieno. Minna Ojala Kirjasta paljon iloa Perheeseeni kuuluvat puolisoni lisäksi jo kotoa poismuuttaneet aikuiset lapset. Olemmekin sopineet, että annamme toisillemme vain 1 2 lahjaa. Lapsiltani pyydän ehdotukset ns. tilauslahjasta, joka liittyy joko asumiseen tai harrastuksiin ja näin varmistan, että lahjat tulevat tarpeeseen ja käyttöön. Kirjat ovat kuuluneet lahjavalikoimaani jo useita vuosia ja jatkan samalla tyylillä tulevana jouluna. Helppo ja elämyksiä antava ratkaisu, ja kun kirjat vielä kierrätetään, niin lukunautinnoista saavat nauttia useat henkilöt. Veli-Heikki Niiranen 17

18 Työterveyslääkäri Marja Korpelan mukaan on tärkeää, että yritykset ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa työterveyshuoltoa. Näin päästään parhaaseen tulokseen. Joutilaisuus on hyväksi TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TARMO VALMELA JA DREAMSTIME Työterveyslääkäri Marja Korpelan mielestä loppuvuoden juhlapyhät kannattaa ottaa rennosti. Jouluna voi myös huoletta herkutella. Marja Korpela kiittelee heti haastattelun aluksi sitä, että Gasum on hyvä asiakas, koska yrityksessä ymmärretään työterveyshuollon tärkeys ja osataan myös hyödyntää sen tarjoamia palveluja. Ihmisten työkyvyn tukemisessa ja edistämisessä tarvitaan molempien osapuolten panostusta. Gasumissa työterveyshuollon tavoitteet ovat suureksi osaksi samat kuin muissakin yrityksissä eli terveellisen ja turvallisen työympäristön takaaminen, toimivan työyhteisön luominen, vaaratilanteiden ja muiden haittojen ennaltaehkäisy ja nopea puuttuminen mahdollisiin ongelmiin. Yksinkertaisesti sanottuna Gasumin työntekijöiden tulee olla fyysisesti ja psyykkisesti hyvässä kunnossa, miettii Marja Korpela. Hän on Gasumin suurimman eli Kouvolan yksikön työterveyslääkäri. Terveystalo hoitaa keskitetysti myös muiden yksiköiden työterveyshuollon. Ei ammattitauteja Vaikka Gasumilla tehdään hyvin monenlaisia töitä, ei se Marja Korpelan mielestä eroa keskiverrosta suomalaisesta yrityksestä. Mitään tiettyjä ammattisairauksia ei esimerkiksi ole. Kunnossapitotyö vaatii tekijöiltään hyvää fyysistä kuntoa ja voimaa, toimistoissa pakertavat taas kärsivät niska- ja hartiavaivoista muiden tapaan. Tarkkaan keskittymiseen perustuva valvomotyökään ei ole aiheuttanut esimerkiksi stressioireita. Kaikissa töissä on välillä kuormitusta ja stressiä, mutta se voi myös olla hyväksi ja nostaa suoritustasoa. Stressitila ei kuitenkaan saa pitkittyä. Sinnikkäästi läpi laman Taantuma on näkynyt työterveyshuollossa. Irtisanomiset ahdistavat ja töihin jääneiden työtaakka on kasvanut. Kiristynyt tilanne on aiheuttanut myös sen, että työntekijät olivat välillä liiankin sinnikkäitä, eivätkä jääneet sairauslomalle. Nyt on selvästi jo positiivisempi aika alkanut. 18

19 Ihmisystävällinen polttoaine " Työhyvinvointiin ei ole olemassa taikatemppuja. On ollut mukava huomata, että työterveyshuollosta osataan etsiä tukea myös muissa kuin fyysisissä sairauksissa. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaita, mutta on hienoa, että nykyään voidaan pahasta olosta puhua myös oikeilla nimillä. Enää ei ole selkä tai hartiat jumissa, kun oikeasti ahdistaa. Työyhteisön tuki tärkeä Työhyvinvointiin ei ole olemassa taikatemppuja. Jaksamisen ja työssä viihtymisen taustalla on se, että työympäristössä kaikki on kunnossa. Tähän kuuluvat niin työmenetelmät kuin johtaminenkin. Onnistumisen kokemusta tuo se, kun saa toteuttaa omaa osaamistaan ja saa tekemästään työstä palautetta. Avoin ja keskusteleva työyhteisö tukee ja nostaa esiin epäkohtia. Avoimuus on työhyvinvoinnin yksi kulmakivi. Marja Korpela korostaa, ettei työ saa olla elämän ainut kunniakenttä. Työ pitää rajata muun elämän ulkopuolelle. Työn ulkopuolinen sosiaalinen verkosto harrastuksineen on tarpeen kokonaisuuden luomisessa. Aikaa itselle ja läheisille Loppuvuoden juhla-aika pikkujoulut, itsenäisyyspäivä, joulu ja sen odotus sekä uusi vuosi tuo mukavasti valoa ja iloa pimeään aikaan. Marja Korpelan mielestä juhlista saa myös nauttia. Kun on vapaata, kannattaa antaa aikaa itselle ja läheisille. Tehdä sitä, mikä tuntuu mukavalta, ja antaa sija myös levolle. Jouluna saa herkutella ja nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta. Kyllä joulustressikin on oikeasti olemassa. Ehkä meidän pitäisi pikkuhiljaa oppia, että joulu tulee, vaikkei kaikkia kaappeja olisikaan siivottu ja ikkunoita pesty. Pitäisi osata vaan nauttia. Marja Korpela kannustaa luovaan joutilaisuuteen, koska se synnyttää uutta ja lataa akkuja. Eikä joutilaisuudesta ainakaan saisi kantaa huonoa omatuntoa. Me kaikki olemme erilaisia. Jos joku haluaa puuhastella vapaalla koko ajan vaikkapa mökillä, voi se olla yhtä rentouttavaa, kuin se, että toinen tykkää lukea dekkaria aurinkovarjon alla. " Kaasuauton pakokaasussa ei ole pienhiukkasia kuten muissa autoissa. Gasum ja maakaasu olivat Marja Korpelalle tuttuja jo ennen kun hänestä tuli yrityksen työterveyslääkäri. Marja Korpelalla on jo toinen maakaasuauto ajossa, koska hän valitsi edellisessä työpaikassaankin maakaasuauton työsuhdeautoksi. Perheen omakotitalo lämpiää maakaasulla. Minulle kertyy yli kilometriä vuodessa, joten sillä on merkitystä, millä polttoaineella ajaa. Valinnassa painoi tietysti polttoaineen hinta, mutta myös maakaasun ympäristöystävällisyys. Kaasuauton pakokaasussa ei ole pienhiukkasia kuten muissa autoissa. Pienhiukkaspäästöt aiheuttavat merkittävän ongelman kaupunkien hengitysilmassa ja lisäävät sairastuvuutta sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin sekä hengityselinsairauksiin. Minulle maakaasu on ihmisystävällinen polttoaine, naurahtaa Marja Korpela. Tankkauskin on sujunut hyvin, kun tankkauspisteitä on niin kodin kuin työpaikankin lähellä. Perhe rakensi 20 vuotta sitten omakotitalon Karhulaan ja siihen valittiin ennakkoluulottomasti maakaasulämmitys. Kaasua on riittänyt muiden pelotteluista huolimatta. Ja maakaasullahan on todella vaivatonta lämmittää, vakuuttaa Marja Korpela. Marja Korpela on ollut tyytyväinen maakaasukäyttöiseen autoonsa. Hänelle tulee kilometriä vuodessa, joten polttoaineen hinnalla ja varsinkin päästöillä on merkitystä. 19

20 MARKKINAT KOONNUT MINNA OJALA JA SATU RAIKASLEHTO KUVAT DREAMSTIME Odotettavissa vuonna 2011: Lisää puhetta energiaveroista Vuonna 2010 teollisuus toipui taantumasta, ja pitkähkö, viileä ja luminen talvikausi kasvatti energian kulutusta ja kaasun myyntiä. Hellekesänä maakaasua taas kului viime vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Keskustelunaihe ylitse muiden maakaasumarkkinoilla vuonna 2010 oli energiaverotus ja sen uudistaminen. Vuosi 2010 on ollut vaihteleva alusta loppuun. Myös marraskuusta muodostui poikkeuksellisen kylmä, maakaasun kulutus kasvoi 22 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna. Valtiovarainministeriö esitteli alustavia suunnitelmia energiaverotuksen kehittämiseksi maaliskuussa Kommenttikierrosten jälkeen ministeriö sai valmiiksi varsinaisen ehdotuksensa, josta pyydetiin lausunnot kuluvan vuoden heinäkuussa. Elokuussa hallituksen budjettiriiheen tuotiin varsinainen ehdotus. Korjattu ehdotus saatiin syyskuussa. Vielä marraskuun lopussa ei ollut täyttä varmuutta siitä, miten energiaa lähivuosina verotetaan. Alkuperäinen valtiovarainministeriön ehdotus olisi kiristänyt maakaasun verotusta tuntuvasti ja muuttanut rajusti energian tuotannossa käytettävien polttoaineiden kilpailusuhteita. " Nyt ehdolla oleva, portaittain nouseva malli on maakaasun kannalta hieman joustavampi. Gasum on esittänyt asiantuntijalausunnoissaan, että päätös tehtäisiin vain veroportaan ensimmäisestä korotuksesta, ja jatkoa tarkasteltaisiin markkinoiden kehittymisen mukaan. Verotuksen ohella energiamarkkinoita tulevat ohjaamaan myös uusiutuvalle energialle suunnitellut erilaiset tuet. Kahvikupposen ääressä yksi Gasumin asiakas kertoi näkevänsä jo untakin risupaketista, mikä kuvannee toimialan tunnelmia yleisemminkin. Maakaasu on kaukolämmön tuotannon tärkein polttoaine. Veron vaikutus vaihtelee käyttökohteissa Tätä kirjoitettaessa verolakeja ei oltu vielä vahvistettu eduskunnassa. Seuraavassa verojen vaikutusta on arvioitu käytettävissä olleiden veroehdotusta koskevien tietojen perusteella. Arviot perustuvat Gasumin jakelu- ja liikennekaasuhintoihin. Kaasuliesillä kokkaavien kaasulaskuun on odotettavissa noin 5 euron vuosikorotus. Kaasuautoilijoille veromuutos aiheuttaa 12snt/kg korotuksen liikennekaasun julkiseen hintaan. Kilohinta olisi siis 1,24 euroa, eli ekvivalenttilitrahintana noin 0,80eur/ekviv.l. Polttoaineena liikennekaasu tulee siis olemaan jatkossakin puhtauden lisäksi edullinen vaihtoehto. Kaasuautoille ehdotettu käyttövoimavero on tätä kirjoitettaessa eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esityksen mukaan käyttövoimavero tulisi voimaan vuonna 2013, Gasum ja muut alan toimijat ovat esittäneet siirtymäaikaa vuoteen Kaasuautojen käyttövoimavero tulisi joka tapauksessa olemaan dieselin käyttövoimaveroa alhaisempi. Kerrostaloasukkaan kukkarossa energiaveron korotukset tuntuvat yhtiövastikkeessa, jossa on mukana asunto-osakeyhtiön lämmityskustannus. Kerrostaloasunnon kaukolämmön kustannusnousuksi maakaasua, kivihiiltä tai öljyä pääpolttoaineena käyttävien yhtiöiden toiminta-alueilla Energiateollisuus ry arvioi euroa vuodessa. Omakotiasukkaiden lämmityskaasun hinta nousee arviolta noin 15 euroa kuukaudessa. Valtiovarainministeriön esittämien arvioiden mukaan öljy- ja sähkölämmityksen hinta nousee noin 21 euroa kuukaudessa. Maakaasun kilpailukyky säilyy ja jopa paranee niihin verrattuna. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kaukolämmitetyn pientalon lämmityskustannukset nousisivat euroa vuodessa, jos kaukolämmön pääpolttoaine on maakaasu, öljy tai kivihiili. Yritykset käyttävät maakaasua eri tarkoituksiin ja hyvinkin erilaisia määriä. Gasumilla on tarkasteltu hintakehitystä esimerkiksi Gasumin Tempo- ja Tehotempo-tuotteissa, jos käsittelyssä oleva veroehdotus toteutuu. Tällöin esimerkiksi kuution kulutuksen veromuutos kuukaudessa olisi 6,924 prosentin mukaan laskettuna 577 euroa. Jos kulutus on kuutiota on veromuutoksen osuus 289 euroa kuukaudessa kuution kulutus olisi näin euroa. Maakaasu on kaukolämmön tuotannon tärkein polttoaine, jonka ominaisuudet ovat parhaimmillaan yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Yhdyskuntien voimalaitoksissa maakaasun verotus kohdistuu kaukolämmön tuotannon polttoaineisiin. Sähkövero kannetaan lopputuotteesta, sähkön tuotantoon käytettävät polttoaineet ovat verottomia. Gasumin Pöyryllä teettämä selvitys osoitti, että äkillinen veromuutos olisi saattanut lyhyelläkin aikavälillä muuttaa kivihiilen ja maakaasun käyttösuhdetta ja lisätä energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämmön kilpailukyvyn heikkeneminen muihin lämmitysmuotoihin verrattuna voi johtaa energiatehokkuudeltaan huonompien vaihtoehtojen yleistymiseen. Suurteollisuus käyttää maakaasua polttoaineena ja raaka-aineena. Raaka-ainekäytössä kuten tuotettaessa maakaasusta vetyä, maakaasun käyttö on verotonta. Teollisuuden sähkön ja lämmön tuotantoa verotetaan samalla tavoin kuin yhdyskuntien voimalaitoksissa. Teollisuuden energiaverotaakkaa pyritään keventämään niin sanotulla energiaveroleikkurilla, joka keventää paljon energiaa tarvitsevien yritysten verorasitusta. 20

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot