Jani Kallungille pronssia Pekingin paralympialaisista

Transkriptio

1 >> Olympialaiset >> Chikara kohentaa imagoaan >> Kristiinankaupunki ja Närpiö Sinettiseuraksi SUOMEN JUDOLIITON JÄSENLEHTI NRO 3/2008 IPPON Jani Kallungille pronssia Pekingin paralympialaisista

2 P Ä Ä K I R J O I T U S 3 / Yhteistyöllä Lontooseen Judoliiton 50 vuotisjuhla lähestyy. Tapahtuman kunniaksi Judoliitto julkaisee Jouko Marttilan toimittaman historiikin. Sain esimakua kirjasta ja silmäilin siitä arvokisojen mitalitilastoa. Yllätyin. Suomalaisten judokoiden arvokisamitalien määrä on peräti 42. Huomionarvoista on se, että mitaleita ovat saaneet sekä miehet että naiset kaikissa ikäluokissa. Jos lukuun lisätään erityisryhmien Special Olympics -mitalit, päästään reilusti yli 50:een arvokisamitaliin. Kirja lohdutti minua, kun katselin televisiosta Pekingin kisoja. Tiedämme tulokset. Olympiamitali ei somista juhlavuotta viettävän liiton sankaritaulua. Jani Kallungin pronssit vuosilta 2004 ja 2008 odottavat edelleen seuraa. Tilanteeseen ei kukaan saa olla tyytyväinen. Toisaalta ei pidä alentua surkutteluun eikä syyllisten etsintään. Valmennustiimit ja urheilijat ovat tehneet hyvää systemaattista työtä, ja sitä pitää arvostaa korkealle. Teemme kuten Marttila kirjoittaa historiikin esipuheessa: Judoliitossa ja seuratasolla voidaan katsoa menneisyyteen pää ylväästi pystyssä ja kiittää kaikkia judon eteen töitä tehneitä henkilöitä. Näin teemme, sillä meillä on osaamista ja menestystä. Keräämme menneestä parhaat opit ja yhdistämme voimavarat samalla kun käännämme katseen luottavaisena kohti Lontoota. Tämä lehti on olympianumero. Sivuilla on tarinaa olympialaisista monesta eri näkökulmasta. Koska kerrottavaa on paljon eivätkä kaikki tarinat mahdu kansien väliin, olemme perustaneet lehdelle verkkosivut Judoliiton kotisivuille. Jotkut jutut kuvineen julkaistaan osin painetussa lehdessä, osin verkkosivuilla. Osa tarinoista julkaistaan kokonaisuudessaan vain verkkosivuilla. Nyt juttuja ja tarinoita voidaan julkaista enemmän. Seuraava lehti on Judoliiton juhlanumero. Toivonkin siihen paljon kirjoituksia, juttuvinkkejä ja kuvia mahdollisimman monelta lajin ystävältä ja harrastajalta. Lehti julkaistaan 50 vuotisjuhlan kynnyksellä. Toivotan Sinut lehden lukijana lämpimästi tervetulleeksi judokoiden yhteiseen juhlaan. Erkki Kokkonen päätoimittaja judolehti@judoliitto.fi Urheilu tekee maailmasta paremman Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) perustettiin vuonna Se on itsenäinen (ei valtiollinen) organisaatio, jota johtaa 115 vapaaehtoista jäsentä eri maista. Organisaation päämaja on Lausannessa Sveitsissä. KOK ja sen 205 kansallista olympiakomiteaa edustavat ja kehittävät olympia-aatetta ja olympialiikettä kaikkialla maailmassa päämääränään urheilun myötävaikutuksella ja nuorisoa valistamalla rakentaa rauhanomaista ja parempaa tulevaisuutta. KOK valitsee myös kaupungin, jossa kisat järjestetään ja koordinoi kisajärjestelyjä yhteistyössä eri tahojen kanssa. KOK toimii yhteistyössä monien eri organisaatioiden kanssa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tavoitteenaan urheiluharrastuksen edistäminen. Päätavoitteena on kuitenkin viestiä maailmalle olympia-aatetta, johon sisältyvät määritelmät erinomaisuus, kunnioitus ja ystävyys. Olympismi on elämänfilosofia, joka jalostaa kehon tahdon ja mielen ominaisuuksia ja yhdistää ne tasapainoiseksi ja vahvaksi kokonaisuudeksi. Olympialiike haluaa osallistua rauhanomaisen ja paremman maailman rakentamiseen kasvattamalla nuorisoa olympiahengessä ilman rajoja, mikä edellyttää keskinäistä ymmärrystä ystävyyden, solidaarisuuden ja fair playn eli reilun pelin hengessä. Olympialiikkeen toiminta, jota symboloi viisi yhteen liitettyä rengasta, on luonteeltaan maailmanlaajuista ja pysyvää. Se kattaa kaikki viisi mannerta ja huipentuu kesä- ja talvikisojen aikana suurissa urheilujuhlissa, jotka tuovat kilpakentille maailman parhaimmat urheilijat. KOK:n peruskirjassa todetaan, että urheilun harjoittaminen on ihmisoikeus. Jokaisella yksilöllä tulee olla mahdollisuus harjoittaa urheilua ja liikuntaa omien tarpeidensa mukaisesti. Olympialiikkeen korkein johtava ja päättävä elin (KOK) kokoontuu kerran vuodessa sekä kesä- ja talvikisojen aikana. Komiteaan kuuluu sääntöjen mukaan 115 jäsentä, joista 70 on niin sanottuja itsenäisiä jäseniä, 15 kansainvälisten urheiluliittojen edustajia ja 15 edustavat aktiiviurheilijoita. Aktiiviurheilijajäsenet valitaan kisojen aikana olympiakylissä. Saku Koivu valittiin Torinon kisoissa 8 vuodeksi. Tänä päivänä KOK:ssa on jäseniä 76 eri maasta, mikä samalla tarkoittaa, että 129 maalla ei ole jäseniä. Italialla ja Sveitsillä on kummallakin 5 jäsentä ja Suomella 2. KOK kokoontui edellisen kerran 5 7. elokuuta Pekingissä. Peter Tallberg KOK:n jäsen Kuva: Lehtikuva J u d o l e h t i I p p o n 3 / Teemana olympiajudo. Tässä lehdessä palaamme vielä Pekingin olympialaisiin sekä suomalaiseen olymnpiajudohistoriaan. päätoimittaja Erkki Kokkonen Toimituspäällikkö Ralf Ahlskog Toimittajakunta Marita Kokkonen, Pekka Lehdes, Erkki Kokkonen, Henry Lipponen, Ralf Ahlskog, Reino Fagerlund, Esa Vakkilainen Toteutus Markkinointiviestintä Ralf Ahlskog ralf.ahlskog@kolumbus.fi Painos Forssan Kirjapaino Oy, 2008 Julkaisija: Suomen Judoliitto Radiokatu 20, SLU Kuvat Jani Kallungista: Otto Faven ISSN Vastuu virheistä: Judolehti Ipponissa esitetyt näkemykset ovat yksittäisten kirjoittajien esittämiä näkemyksiä ja mielipiteitä. Judoliiton näkemys lehdessä esitettyihin näkökantoihin tulee tarkistaa erikseen. Osoitteenmuutokset: oman seuran jäsenrekisterin hoitajalle. TÄSSÄ NUMEROSSA Yhteenveto olympialaisista s. 4 Olympialaisten historia s. 5 Ensimmäinen suomalainen olympiajudoka s. 6 Viisien olympialaisten judoka Juha Salonen s. 8 Valmentajalla kolme judokaa samoissa olympialaisissa s. 10 Vapaaehtoisena olympialaisissa s. 12 Tampere valmistautuu nuorten olympiafestivaaliin s. 13 Suomen judossa ei ole dopingia s. 14 Jani Kallunki s. 16 Tekniikkasarja s. 18 Tikkurilan askel ammattimaisuuteen s. 22 Chikara uuteen nousuun s. 24 Syö oikein! s. 26 Kuusankosken judoseura s. 28 Päivyri s. 30 Urheiluministeri Kristiinankaupungissa s. 32 Koulutuspäällikkö tiedottaa s. 34 Tapahtumakalenteri s

3 Kuva: Markku Ulander, Lehtikuva Olympialaisten kova arki Olympiajudon ottelukaaviot kertovat karua kieltään turnauksen vaatimuksista. Arvonta oli tuonut Johanna Yliselle samaan ottelukaavioneljännekseen Kuuban Driulis Gonzalezin (kolminkertainen maailmanmestari ja olympiavoittaja), Itävallan Claudia Heillin (olympiahopeamitalisti, EM-hopeamitalisti), Iso-Britannian Sarah Clarkin (Euroopan mestari) ja Taipein Chin-Fang Wangin (Aasian mestaruuskisojen hopeamitalisti). Nina Koivumäki olympiatatamilla vastassaan Kiinan Yan Xu. Miesten alle 90-kiloisissa avauskierroksella Sydneyn olympiavoittaja Hollannin Mark Huizinga voitti Ateenan olympiavoittajan Kreikan Ilias Iliadiksen. Toisella kierroksella Huizinga hävisi sveitsiläiselle MM-hopeamitalistille ja kaksinkertaiselle Euroopan mestarille Sergei Aschwandenille, joka puolestaan hävisi ottelunsa pääsystä välieriin. Näin kaksi olympiavoittajaa karsiutui alkukierroksilta. Olympialaisissa saavutettua tulosta ei voi selitellä tai perustella arpaonnella. Ottelukaavion kaikkiin neljänneslohkoihin riittää MM-, EM- tai olympiamitalitason urheilijoita, joiden voittaminen on mitalin edellytys. Pekingin olympialaisiin kohdistui aiempia kisoja suurempia judo-odotuksia. Olihan kisoihin pitkästä aikaa selviytynyt kaksi suomalaisjudokaa kovien karsintojen kautta ilman villin kortin apua. Nina Koivumäki oli sijoittunut vuosi ennen Pekingiä viidenneksi MM-kisoissa. Johanna Ylinen oli kerännyt olympiapaikkaan oikeuttavat ranking-pisteet napsimalla mitaleita maailmancupeista. Olympialaisten judon suomalaissaldoksi kertyi lopulta yksi otteluvoitto ja sen tuoma 16. sija. Huolellinen, pitkä ja raskas valmistautuminen kisoihin ei tuonut toivottua tulosta - pistesijaa tai jopa mitalia. Jos jäi Suomen judomenestys olympialaisissa alle penkkiurheilijoiden odotusten, helppoa ei ollut monella perinteisesti Suomea menestyneemmälläkään judomaalla. Mitaleitta jääneiden maiden lista on mielenkiintoinen: Venäjä, Iso-Britannia, Espanja, Portugali, Puola, Unkari, Belgia, Viro Kokemus on valttia etenkin olympialaisissa. Koko urheiluhullun maailman ja median huomion kohdistuminen tapahtumaan ja urheilijoihin sekä olympialaisten valtavat puitteet eivät voi olla vaikuttamatta tuloksiin. Nina Koivumäellä ja Johanna Ylisellä parhaat menestysvuodet ovat vielä edessäpäin. Jo vuosia jatkunut kova työ ei valu hukkaan, kun katseet suunnataan alkavaan olympiadiin. Tarkemmat otteluselostukset osoitteessa Olympiaperheen tapahtumat Nykymuotoisia kesäolympialaisia on järjestetty vuoden 1896 Ateenan kisoista lähtien. 1. ja 2. maailmansodan aikoihin kisoja ei pidetty. Suomalaiset osallistuivat ensimmäisen kerran kesäolympialaisiin 1906 ns. Ateenan välikisoissa, jotka eivät koskaan saaneet KOK:n tunnustusta virallisina olympialaisina. Ensimmäiset viralliset kesäolympialaiset, joihin Suomi osallistui, olivat Lontoon 1908 kisat. Niissä kilpaili jo 65 suomalaista urheilijaa. Talviolympialaisia on järjestetty vuoden 1924 Chamonix n kisoista lähtien. Talviolympialaisiinkin tuli tauko 2. maailmansodan vuoksi. Suomella oli ensimmäisissä talviolympialaisissa 19 urheilijan joukkue. Suurimmillaan Suomen joukkue on ollut luonnollisesti Helsingin 1952 kisoissa, jolloin 260 suomalaisurheilijaa kamppaili mitaleista. Tukholman 1912 olympialaisiin Suomesta osallistui 164 urheilijaa. Pekingin olympialaisiin osallistui 58 suomalaisurheilijaa. Nuorten Euroopan Olympiafestivaalit (EYOF) on Euroopan Olympiakomiteoiden luoma ja Kansainvälisen Olympiakomitean suojeluksessa järjestettävä monilajinen kilpailutapahtuma eurooppalaisille nuorille urheilijoille. Ensimmäiset EYOF kesäkisat järjestettiin 1991 Brysselissä. Judoka Ismo Mikkonen oli Brysselin kisojen ainoa suomalainen kultamitalisti. Ensimmäiset EYOF talvikisat järjestettiin 1993 Italian Aostassa. Vuoden 2001 EYOF talvikisat järjestettiin Vuokatissa. Vuonna 2010 Kansainvälinen Olympiakomitea on päättänyt aloittaa nuorten olympialaiset. Ensimmäiset nuorten kesäolympialaiset käydään Singaporessa. Kuopio on ehdokkaana vuoden 2012 talvikisojen järjestäjäksi. Kansainvälisen Olympiakomitean tunnustamat tapahtumat Paralympialaiset eli vammaisurheilun kansainvälinen monilajinen huippu-urheilutapahtuma on järjestetty vuodesta 1960 lähtien. Ensimmäiset paralympialaisten kesäkisat järjestettiin Roomassa. Talvikisat tulivat mukaan ohjelmaan 1976 Ruotsin Örnsköldsvikissä järjestettyjen kisojen myötä. Nykyisin paralympialaiset järjestetään olympiakaupungeissa ja olympialaisten kisapaikoissa. Paralympialaisista vastaa Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC). Special Olympics on kehitysvammaisille suunnattu, alun perin USA:sta lähtöisin oleva, kansainvälinen monilajinen urheilutapahtuma. Ensimmäiset Special Olympics -kesäkisat järjestettiin 1968 Chicagossa. Ensimmäiset talvikisat pidettiin Coloradossa vuonna Vuoden 1993 Itävallan talvikisat ja 2003 Irlannin kesäkisat olivat ensimmäiset, jotka järjestettiin USA:n ulkopuolella. Special Olympicsit järjestetään olympialaisten tapaan joka neljäs vuosi. Tapahtumista vastaa Special Olympics -järjestö (SO). Universiadit eli opiskelijoiden olympialaiset on Kansainvälisen Opiskelijaurheiluliiton (FISU) alainen monilajinen tapahtuma, joka on järjestetty ensimmäisen kerran 1959 Torinossa. Universiadit jakautuvat myös kesä- ja talvikisoihin. Universiadit on järjestetty joka toinen vuosi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vuoden 1970 talviuniversiadit järjestettiin Rovaniemellä. Paralympialaiset, Special Olympics ja Universiadit ovat Kansainvälisen Olympiakomitean tunnustamia tapahtumia. 04

4 Simo Akrenius ensimmäinen suomalainen olympiajudoka Suomalaisen judon pioneerisukupolveen kuuluva Simo Akrenius sai kunnian olla ensimmäinen suomalaisjudoka olympiatatameilla, kun vuonna 1972 judosta tuli Münchenin kisojen myötä pysyvä olympialaji. 06 Innostuin judosta oikeastaan olympiakisojen hengessä, sillä vuonna 1963 lehdissä oli useita artikkeleita seuraavana vuonna Tokiossa pidettävistä olympialaisista ja jotkut kirjoitukset käsittelivät siellä kilpailtavaa uutta itämaista lajia judoa. Judokirjoitusten takana oli silloiselle suppealle judopiirille tuttu henkilö Jussi Ikonen (5 dan), joka harjoitteli lajiamme Japanissa ja hän toimi myös Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana, Simo Akrenius kertoo. Ikonen vietti Japanissa kaikkiaan kaksi vuotta ja hänen matkansa kokemukset toivat muutamille suomalaisille judokoille rohkeutta Japaniin suuntautuvalle harjoittelumatkalle. Vuoden 1968 lopulla Erkki Nupponen ja hänen vaimonsa Airi sekä Pertti Pimiä ja Jussi Hakkarainen matkustivat Tokioon. Seuraavan vuoden keväällä Simo matkasi itse Simo Akrenius Syntynyt: 1949 Seura: Ping-Viinit, Nurmijärvi, aikaisemmat seurat Meido-Kan, Judotaito Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista tytärtä Ammatti: Yrittäjä Asuinpaikka: Nurmijärvi, Klaukkala Parhaat judosaavutukset: - MM-kisojen seitsemäs EM-kisojen viides Esiolympialaisten viides Kanadan avointen voitto 1974 ja Suomen mestaruudet 1971, 1973, 1975 Lempitekniikat: Seoinage, uchi-mata, sasae-tsurikomi-ashi, osotogari, ouchigari Luottamustehtävät: Ping-Viinien puheenjohtaja, Suomen Sumoliiton perustaja, Judon Tuki ry:n hallituksen jäsen Vyöarvo: 5. dan viidenneksi harjoitteluporukkaan. Jorma Kivinen saapui Tokioon keväällä Harjoittelimme judoa eri paikoissa päätoimisesti puolentoista vuoden ajan. Aamulla kävimme lenkillä keisarillisessa puistossa, jossa sijaitsee Budokan halli. Tokion 1964 judokisat käytiin tässä hallissa, Simo muistelee. Simo palasi Suomeen alkuvuodesta 1971 ja sijoittui saman vuoden syksyllä seitsemänneksi Saksan Ludwigshafenin MM-kisoissa, minkä perusteella hänet valittiin Münchenin 1972 olympiakisoihin. Kisasin silloisessa alle 80 kilon painoluokassa ja sain avausvastustajakseni englantilaisen Euroopan mestarin Brian Jacksin, jolle hävisin kahdella waza-arin arvoisella heittosuorituksella. Jacks voitti oman lohkonsa sijoittuen kisoissa lopulta pronssille ja pääsin näin ollen ottelemaan keräilyeriin. Siellä kohtasin Länsi-Saksan mestarin Gert Eggerin, jonka olin kukistanut edellisen vuoden MM-kisoissa. Saksalainen oli valmistautunut kotikisoihinsa paremmin ja hävisin hänelle uuvuttavan uusintakisamme. Olin silloin vain 22- vuotias, enkä osannut kääntää ottelua edukseni kokenutta kehäkettua vastaan. Sarjan voitti Japanin Shinobu Sekine, joka kuitenkin hävisi alkuotteluissa Etelä-Korean Seung-Lip Ohille. Näissä kisoissa ei yksi tappio vielä merkinnyt kultamitalin menetystä, sillä keräilyerien voittajat ottelivat vielä toisen lohkon voittajaa vastaan ja voitto takasi uuden mahdollisuuden voittajaksi. Kisojen kuningas oli Hollannin Willem Ruska, joka voitti sekä raskaan että avoimen sarjan kultamitalit. Ruskakin tosin hävisi avoimessa sarjassa Neuvostoliiton Kuznetsoville ja nousi keräilyerien kautta finaaliin, jossa voitti sidonnalla samaisen neuvostoliittolaisen. Muuten kisat olivat unohtumaton kokemus, vaikka ne päättyivät varsin surullisesti palestiinalaisen terroristiryhmän hyökättyä Israelilaisten urheilijoiden kimppuun kisakylässä. Terroristit menettivät lopulta itsekin henkensä heidän helikopteriinsa heitettyyn käsikranaattiin. Kansainvälinen Olympiakomitea neuvotteli pitkään mahdollisesta kisojen peruuttamisesta, mikä ei lopulta toteutunut. Vasalan yhtä ja Virenin kahta kultamitalia tietysti juhlittiin suomalaisten kisakylässä, Simo kertoo ja jatkaa: Olen kiitollinen siitä, että sain olla ensimmäinen suomalaisjudoka olympiatatameilla. Samalla tein silloin pienen budolajimme tunnetuksi urheilujärjestöjen ja Olympiakomitean päättäjien piirissä. O ly m p i a m u i s t o j a: Jaakko Saari väärään sarjaan Kaikkien aikojen suomalaisten olympiamokien TOP kympin joukkoon kuuluu varmasti Jaakko Saaren ilmoittaminen väärään painoluokkaan Moskovan olympialaisissa Alle 95-kiloisissa otellut Saari ilmoitettiin vahingossa raskaaseen sarjaan. Olympiakomitean sihteeri veti ilmoittautumiskaavakkeeseen rastin väärään ruutuun eikä sitä Judoliitostakaan kukaan huomannut oikaista, Saari muistelee. Tieto virheestä tuli hyvissä ajoin ennen kisojen alkua, mutta muutosta ei voitu tehdä, koska arvonnat oli siinä vaiheessa jo suoritettu. Motivaation puutteesta huolimatta Jaakko saatiin suostuteltua osallistumaan raskaaseen sarjaan, mutta seuraava moka tapahtui sitten punnituksessa. Sääntöjen mukaan raskaaseen sarjaan ilmoitetun judokan tuli painaa yli 95 kiloa. Jaska oli kärsinyt ennen kisoja lievästä ruokamyrkytyksestä, joten paino oli punnituspäivänä rajamailla. Jaakko tuli punnitukseen vesipullo mukanaan tarkoituksena nostaa paino tarvittaessa juomalla. Punnituspaikalla oli vaakoja ympäri salia ja toisessa päässä oli tuomareita tarkistamassa punnituksia. Ajattelimme päävalmentaja Jorma Kivisen kanssa tarkistaa painoni yhdellä niistä sivulla olleista vaa`oista. Totesimme painoksi 94,6 kiloa, joten aloin juomaan vettä. Silloin paikalle tuli tuomari ja totesi, että olympiasääntöjen mukaan vaa`alle saa nousta vain kerran ja koska painoni ei ylittänyt vaadittua rajaa, minut diskataan. Me tietenkin ihmettelimme, kun siinä vaa`alla ei ollut ketään, mutta tuomari ilmoitti kaikkien salissa olevien vaakojen olevan virallisia kisavaakoja. Ei siinä auttanut sitten enää mikään, edes Kivisen raivo, Saari muistelee nyt jo huvittuneena. Jaakko Saari saatiin houkuteltua ottelemaan lopulta avoimessa sarjassa, jossa tuli kuitenkin yukon tappio avauskierroksella. 07

5 Nimi: Juha Pupu Salonen Syntynyt: 1961 Perhe: Avovaimo ja kolme tytärtä Asuinpaikka: Espoo Ammatti: Yrittäjä Harrastukset: Seuratoiminta Helsingin Chikarassa Parhaat judosaavutukset: - MM-pronssi EM-kultaa EM-pronssia 1983 ja Nuorten EM-pronssia 1979 ja Opiskelijoiden MM-hopea Olympialaisten 7. vuonna Suomenmestaruudet 1980, 1981, 1983, 1984, 1985, 1988, 1991, British Open kultaa 1983 Viisien olympialaisten judoka Juha Salonen Kaikkien aikojen menestynein suomalaisjudoka Juha Pupu Salonen otti varaslähdön olympiauralleen jo vuoden 1980 Moskovan olympialaisten yhteydessä järjestetyllä nuorten leirillä. Olympiajoukkueen jäsenenä Salonen on ollut kolmasti urheilijana ( ) ja kahdesti valmentajana ( ). Hyviä muistoja on jäänyt kaikista kisoista. Barcelonan kisat ovat kuitenkin jääneet mieleen parhaiten hienon yleisönsä vuoksi. Ranskan läheisyys ja Espanjan menestys toivat judohalliin aivan hulvattoman menon ja metelin, jollaista en ole missään muualla nähnyt, Juha Salonen muistelee. Parhaan tulokseni tein Soulissa Barcelonan kisojen alla minulla oli ruokamyrkytys ja jouduin sairaalaan tiputukseen. Oli vähällä, että olisin jättänyt kisat kokonaan väliin. Hävisin ekan matsin hollantilaiselle. Neljän minuutin kohdalla joku sammutti meikäläiseltä valot. En tiedä, olisinko täydessä kunnossakaan kaveria voittanut. Käymistään kisoista Juha pitää Sydneyn olympialaisia parhaiten järjestettynä tapahtumana. Barcelona nousee rankingissa kakkoseksi. Eksyksissä Atlantassa Atlantan kisoissa järjestelyt ontuivat pahasti. Ongelmat alkoivat jo avajaisista. Vapaaehtoishommissa ollut bussikuski, jonka piti viedä joukkue arvontaan, oli Chicagosta kotoisin eikä tuntenut kaupunkia lainkaan, vaan eksyi. Arvonta oli lähellä mennä ohi. Atlantan viralliset judotulokset saatiin Judoliittoon noin vuosi kisojen jälkeen Juan Antonio Samaranchin pahoittelukirjeen kera. Kaikissa kisoissa itse judoturnaus on sujunut hyvin. Systeemihän on se, että Kansainvälisen liiton tirehtöörit tulevat kisapaikalle ja ottavat johtovastuun paikallisilta järjestäjiltä. Sitten homma etenee kuin juna. Urheilijalle ja etenkin judokalle olympialaiset eroavat muista kisoista valtavan huomioarvonsa ja mediakiinnostuksensa vuoksi. Soulin kisoista lähtien suomalainenkin media ehkä joukkueen tiedottajan Risto Niemisen ansiosta alkoi kiinnostua vähän tasapuolisemmin eri lajeista. Losin 1984 kisoissa en tainnut antaa yhtään haastattelua ja olin sentään ollut muutamaa vuotta aiemmin MM-kolmonen. Tänä päivänä kaikkien lajien suomalaisurheilijat pääsevät esille. Valmentaja joutuu hoitamaan kisoissa kaikenlaista protokollaa, joten Juha on joutunut kiinnittämään huomioita myös kisajärjestelyihin. Urheilijan roolissa keskittyminen on ollut omassa tekemisessä. Olympialaisissa on kaikki parhaat paikalla, mutta nykyisellä karsintasysteemillä etenkin Euroopasta jää kisojen ulkopuolelle tosi kovia urheilijoita. Suomalaiset judokat olympialaisissa Suomella on ollut olympiajudossa edustus vuodesta 1972 lähtien, jolloin judosta tuli pysyvä olympialaji. Kaikkiaan 20 suomalaisjudokaa on osallistunut olympialaisiin joukkueen jäsenenä. Suurimmillaan judojoukkue on ollut 1992 Barcelonassa, jolloin matkalla oli 9 henkilöä. München 1972 Simo Akrenius, urheilija Vesa Reilimo, joukkueen johtaja Montréal 1976 Markku Airio, urheilija Jouko Heikkilä, joukkueen johtaja Moskova 1980 Seppo Myllylä, urheilija Reino Fagerlund, urheilija Jaakko Saari, urheilija Jorma Kivinen, valmentaja Los Angeles 1984 Seppo Myllylä, urheilija Juha Salonen, urheilija Antti Hyvärinen, urheilija Jorma Kivinen, joukkueen johtaja Soul 1988 Juha Salonen, urheilija Jukka-Pekka Metsola, urheilija Jaakko Saari, valmentaja Barcelona 1992 Jorma Korhonen, urheilija Marko Korhonen, urheilija Marko Haanpää, urheilija Juha Salonen, urheilija Annikka Mutanen, urheilija Heli Syvävirta (os Syrjä), urheilija Anne Åkerblom, urheilija Seppo Myllylä, valmentaja Jaakko Saari, joukkueen johtaja Atlanta 1996 Pasi Laurén, urheilija Juha Salonen, joukkueen johtaja Valtteri Jokisen pikakomennus Pienen judomaan ongelmat ovat tuttuja meille suomalaisille. Kun urheilija nousee kansainväliselle tasolle, riittävän tasokkaita harjoitusvastustajia ei aina ole riittävästi. Israel onnistui saamaan Pekingiin kolmen judokan joukkueen, jolle värvättiin valmistautumisharjoituksiin harjoitusvastustajat ulkomailta. Israelin alle 60-kiloisissa otelleelle Gal Yekutielille hankittiin sparraajaksi Valtteri Jokinen Suomesta. Kaveri otti yhteyttä Facebookin kautta Heinäveden leirin aikoihin ja pyysi sparraajaksi. Israelin olympiakomitea maksoi koko lystin. Muutaman tarkentavan kysymyksen jälkeen lähdin matkaan Turun leirin päätyttyä. Treenijakso kesti kolme viikkoa, Valtteri Jokinen kertoo. Olen ollut usein tämän kaverin kanssa vaikeuksissa matseissa ja ajattelin, että tämähän on hyvä tilaisuus päästä vähän kärryille, millä eväillä hänet voisin voittaa. Gal Yekutiel sijoittui Pekingissä viidenneksi. Lue lisää tarinaa Israelista Valtterin nettiblogista, johon pääset Judoliiton kotisivujen kautta. -> Judotähtiä -> Valtteri Jokinen. Sydney 2000 Maarit Kallio, urheilija Juha Salonen, joukkueen johtaja Ateena 2004 Timo Peltola, urheilija Reino Fagerlund, valmentaja Peking 2008 Nina Koivumäki, urheilija Johanna Ylinen, urheilija Mika Mukkula, valmentaja Vuoden 1996 kisoihin judokoille oli maailmanlaajuiset karsinnat ensimmäisen kerran. Tietolähde: Suomen Olympiakomitea

6 Rakennusmestari rakensi huippu-urheilijoita Barcelonassa 1992 olympiamitaleista kamppaili kuusi suomalaista judokaa. Heistä puolet oli kajaanilaisen Harry Haltun valmentamia. Kolme yksilöurheilijaa samoissa olympialaisissa on varmaan valmentamisen Pohjoismaiden ennätys. Harry piiskaa jälleen Jorma Korhosta: tee heitto loppuun saakka, tempoa! Kyseessä on demonstraatio lajivoimaharjoittelusta. Ensin levytangolla tempaistaan lajinomainen liike, jonka jälkeen sama tehdään käytännössä parin kanssa. Miehet esitelmöivät Pajulahden lajivoimaseminaarissa. Esitykselläkin on voimaa, sillä Jorman palkintokaapissa on EM -värisuora: kulta, hopea ja pronssi. Jorma puolestaan paljastaa, että Harry osasi rekillä kipin ennen häntä mutta ei muuta. Yleisö nauraa Jorkin paljastuksille, mutta Harry saa entisen suojattinsa aisoihin lisäämällä harjoitusesitykseen tahtia. Nyt ei näytetty voimisteluliikkeitä, mutta niitä tehtiin aikoinaan paljon. Harry imi oppia voimisteluvalmentajilta ja kopioi tietoja Neuvostoliiton maajoukkueen suunnitelmista. Lisäksi sain oppia Ranskasta, Puolasta, Hollannista, Saksasta ja 10 Lue Jorkin, Roopen ja Sinin haastattelut lehden verkkosivuilta. Gruusiasta, kuittaa Harry nopeasti vaikka katsekontakti on tiukasti Jorman suorituksessa. Nousujohteinen valmentajakoulutusjärjestelmä on edelleen paras tähän mennessä kehitetty, mies miettii ja muistelee käyneensä B-perusosan 1992, lajiosan 1993 ja A-tasot hieman myöhemmin. Myös kestävyys-, taito- ja voimaosat tuli käytyä. Systemaattinen valmennus alkoi 1984 Otin palkatonta vapaata koulutuksiin, kisoihin ja leireille. Vapaa-ajat Useita arvokisamitaleita voittaneen Jorma Korhosen valmentaja Harry Halttu ennusti elokuussa, että Kiinasta tulee yksi mitali ja pistesija. Pieleen meni. menivät salilla ja usein joku lapsistani oli mukana. Valmennussuunnitelmat tein yöllä lasten nukkuessa. Saadakseen aikaan tuloksia pitää olla yhtä sitoutunut tavoitteisiin kuin urheilija. Mutta kun olet poissa perheen luota, on kaipuu rakkaiden luokse valtava. Siinä tilanteessa punnitsee usein asian järkevyyttä. Kun vapaa-aika ei enää riittänyt valmentamiseen, menin Itä-Suomeen töihin päätoimiseksi aluevalmentajaksi, Halttu muistelee. Mestari opastaa valmentajauraa suunnittelevaa nuorta käymään alueja kesäleireillä oppimassa judotaitoja ja sitoutumaan tekemisiinsä. Minkä teet, tee tavoitteellisesti. Opiskele, sillä sekä valmennuksessa että kilpasuorituksessa tarvitaan 30 % hauista ja 70 % olkapäiden yläpuolisia lihaksia, tykittää kajaanilainen ja osoittaa etusormella hieman harmaantuvaa ohimoaan. Koulu ja urheilu eivät sulje pois toisiaan. Hakeudu paikkakunnalle, HARRY HALTTU Vyöarvo: 5. dan Ammatti: rakennusmestari Seura: Kajaanin Judokerho ry Ennustus elokuussa: Kiinasta tulee yksi mitali ja pistesija. Valmennettavat: Jorma Korhonen Marko Korhonen Heli Syrjä Juha Keränen Riitta Vuolteenaho Tiina Aaltonen Urheilijoiden saavutukset: - 3 edustajaa Barcelonan olympialaisissa Joukkue SM EM 3. nuoret EM MM EM EM EM EM EM MM parhaan joukossa EM / MM-kilpailuissa useita kertoja mitalia kaikki SM-, PM-, EM-mitalit yhteen laskettuna missä molemmat olosuhteet ovat kunnossa, mestarivalmentaja painottaa. Ruskeat silmät katsovat menneeseen Vuosien mittaan luulen oppineeni tavan, jolla saan urheilijat uskomaan itseensä. Tiedän, että paljon voisi korjata. Jos vaimo eläisi, hän osaisi neuvoa minua lisää, sillä urheilijan ja valmentajan suhde on kuin avioliitto: pitää sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja sopimuksiin sekä seistä toisen rinnalla niin myötä kuin vastoinkäymisissä, veistelee Harry. Lajivoimaesitys päättyy. Urheilija puuskuttaa, valmentaja ei. Katsojien tiedonnälkä on kasvanut valtavaksi. Onneksi on lounaan aika. Jorma Korhonen oli 1992 lähellä olympiamitalia Jorma Korhonen on tuonut Suomeen viimeisimmän aikuisten judon arvokisamitalin, EM pronssin Ateenasta alle 71 kilon sarjasta vuonna 1993, paralympialaisista ja erityisjudosta on toki mitaleita tullut. Vuotta aikaisemmin Jorkki oli ehkä lähempänä kuin kukaan muu suomalaisjudoka saavuttaa myös olympiamitalin. Jorma Korhosen kotikisoissa saavuttamaa Euroopan mestaruutta 1989 saatettiin pitää onnekkaana, mutta viimeistään seuraavan vuoden EM-hopeallaan Jorkki todisti epäilijöille, ettei kyse ollut mistään onnenkantamoisesta. Kovassa kunnossa Korhonen oli myös olympiavuonna Toukokuussa järjestetyissä EM-kisoissa Jorkki hävisi pronssiottelunsa ja sijoittui viidenneksi. Tähtäin oli kuitenkin Barcelonan olympialaisissa heinäkuussa. Olin melko hyvässä kunnossa, mutta kolme viikkoa ennen olympialaisia satutin harjoituksissa rintalastani, johon tuli lievä repeämä. Lääkityksillä ja hoidoilla pystyin kuitenkin ottelemaan, Korhonen muistelee. Arpaonni ei ollut kuitenkaan kovin suotuisa, sillä ensimmäiseksi vastaan asettui saman vuoden Euroopan mestari Itävallasta. Korhonen voitti ottelun tuomariäänestyksellä. Seuraava vastustaja tsekeistä kukistui selvin pistein. Kolmannella kierroksella vastaan asettui saksalainen Stefan Dot, jonka Korhonen oli kaksi kuukautta aiemmin EM-kisoissa voittanut. Voitto tuossa ottelussa olisi vienyt minut vähintään pronssiotteluun. Hävisin sen kuitenkin tuomariäänin. Se harmittaa vieläkin, Korhonen tunnustaa. Keräilyerissä tuli tappio ensimmäisellä kierroksella ja sijoitus oli lopulta 9. Lue lisää Jorkista netistä 11

7 vapaaehtoista Ateenan olympialaisissa Tampere valmistautuu Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleihin 2009 Olin aiemmin seurannut olympiakisoja vain televisiosta. Halusin tietää, miten olympia-organisaatio toimii kisojen aikana. Mitä tapahtuu kulisseissa? Miten paletti pysyy kasassa? Lisäksi ajatuksena oli hakea oppia Helsingin 2005 Yleisurheilun MM-kisoihin, jonka logistiikasta vastaisin työni puolesta. Päätin hakea Ateenaan vapaaehtoistöihin. Olympiahenkeen kuuluu koota ihmisiä yhteen kaikkialta maailmasta Pari vuotta ennen kisoja avautui tapahtuman nettisivut, jonka kautta haettiin vapaaehtoisia toimijoita. Pekingin kisoihin vaatimuksena oli kiinan kielen taito, joka varmasti karsi hakijoita. Ateenassa ei vaadittu kreikan kielen osaamista; hakemuksen kielitaito -kohtaan täytin suomen, englannin ja ruotsin. Aikaisempi kokemus -sarakkeeseen listasin Judo Finnish Openin lisäksi yleisurheilun EM- ja jääkiekon MM-kisat. Majoituksen maksoin itse Muutaman kuukauden kuluttua järjestäjän edustaja soitti ja pyysi haastatteluun Ateenaan. Samalla hän kertoi vapaaehtoisten majoitusongelmasta. Kävin haastattelussa 8 kuukautta ennen kisoja. Sovimme yksityiskohdista, ja omien kulujeni vastapainoksi sain kolme vaatekertaa ja muita olympiatuotteita sekä ruokailut ja kuljetukset kisapaikoille. organisaation jäsenelle perille, jotta kaikki toimisivat samalla tavalla. Näinhän on toimittava, kun kyseessä on suuri joukko erimaalaisia ja -kulttuurisia ihmisiä. Timo Peltolan matsipäivänä vapaalla Kisapäivät sujuivat hyvin. Tehtäväni liittyivät opastamiseen, auttamiseen, kulkuoikeuksien valvontaan ja muihin turvallisuusasioihin. Jokaiseen päivään mahtui kommelluksia. Niistä selvisin yleensä huumorilla. Ainoan suomalaisjudokan Timo Peltolan otellessa olin vapaalla ja seurasin matseja tatamin laidalta. Yleensä kisoja ehti katsomaan ainoastaan illalla tv:stä. Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit järjestetään Tampereella Nuoret kilpailevat yleisurheilussa, käsipallossa, koripallossa, lentopallossa, tenniksessä, voimistelussa, pyöräilyssä, judossa ja uinnissa. Kilpailupaikkoina ovat mm. Tampereen stadion, uintikeskus sekä messu- ja urheilukeskus Pirkkahalli. European Youth Olympic Festivals (EYOF) on Euroopan Olympiakomiteoiden (EOC) luoma ja Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) suojeluksessa järjestettävä kilpailutapahtuma eurooppalaisille nuorille urheilijoille. Joukkueita tulee kaikista Euroopan Olympiakomiteoitten (EOC) jäsenmaista, joita on tällä hetkellä 49. Kaikkiaan kisaan odotetaan akkreditoituja joukkueiden jäseniä yli EYOF:n judo otellaan vuoden 2006 EM-kisoista tutulla areenalla Tampereen Hakametsän jäähallissa. Ottelut käydään kolmella ottelualueella. Judon ottelupäivät ovat tiistaista perjantaihin heinäkuuta. Järjestävällä maalla on oikeus asettaa kilpailija jokaiseen painoluokkaan. Muilla mailla maksimiedustus on viisi poikaa ja viisi tyttöä. Judossa otellaan syntyneiden ikäluokassa eli B-nuorissa. EYOF:n judoturnauksen järjestelyistä vastaa Tampereen Judo vuoden 2006 EM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Jouko Rantasen johdolla. Judoliiton puheenjohtaja Tapio Mäki on kisojen päätoimikunnan jäsen. EYOF 2009 Tampere kisatunnuksen on suunnitellut tamperelainen graafikko ja kirjailija Juha Siro. Kisatunnuksessa on viisi hahmoa, joka on sama määrä kuin olympiarenkaita. Hahmot symboloivat eri kansallisuuksia, joita urheilu yhdistää. Valkeapohjaisen kuvion heraldiset värit ovat samat, joita yhdistelemällä syntyvät myös kaikki Euroopan valtioiden liput. Hahmoissa voi erottaa sekä tyttöjä että poikia. Hahmoista välittyy riemu yhteen kokoontumisesta ja yhteisestä tekemisestä iloisessa festivaalihengessä. Judotoimitsijaksi en päässyt Työtehtäviä sai toivoa. Laitoin judon ykköseksi. Eniten tarvetta oli kuitenkin päästadionin Spectators services hengen osastolle, johon lupauduin. Kevään 2004 aikana sain postissa ohjeita ja koulutusaikatauluja. Koulutusta Ateenassa viikko ennen kisoja Kouluttajina toimivat vuoden 2000 Sydneyn toimijat sekä Ateenan vastuuhenkilöt, joiden oma valmennus alkoi kaksi vuotta aiemmin. Koulutuksista päällimmäisenä jäi mieleen, kuinka jokainen yksityiskohta piti saada jokaiselle Kreikkalaisjudokan epäselvä kuolema puhutti Paikallisten puheenaiheita olivat pääsihteerin erottaminen ja uudelleen palkkaaminen. Kreikkalaisten yleisurheilijoiden doping-käry ja kreikkalaisjudokan epäselvä kuolema ihmetyttivät. Monia harmitti kisarakentamisen aiheuttamat ongelmat sekä rakennustöissä sattuneet 13 kuolemaa vapaaehtoista Toimijatehtäviin hakeneista : sta valittiin Omassa osastossani oli tekijöitä 20 maasta siviiliammatin vaihdellessa opiskelijasta asianajajaan. Myös paralympialaisiin oli työpaikkoja tarjolla. Jos sinulla ei ole mahdollisuuksia kilpailla olympialaisissa, suosittelen kisakokemuksen hankkimista vapaaehtoisena toimijana. Esa Niemi Tikkurilan Judokat Raha auttoi? Raha auttaa urheilumenestykseen. Näin ainakin uskoo Mongolian judoliitto. Se järjesti maaottelun Venäjää vastaan Mongolian Ulaanbataarissa 30 maaliskuuta. Mongolialaiset, puheenjohtaja Battulgan johdolla, olivat keränneet yli dollaria jaettavaksi palkintorahoina. Ja tietenkin Mongolian valmentaja Nasantogtokh M a a i l m a lta k u u lt u a uskoo omien menestykseen: Venäjällä on toki joukkueessaan useita EM-kisamitalisteja. Mongolialla ei ole vastaavaa menestystä Aasian kisoista, joten voittoon tarvitaan työtä. Mongolian joukkueen työhaluja haluttiin kohottaa tiedolla, että olympiakullasta maksetaan dollaria. Olisiko tämä ollut taustalla, sillä Tuvshinbayar Naidan voitti maalleen sen ensimmäisen olympiakullan kautta aikain Pekingissä alle 100-kilon sarjassa. Kaukana kullasta eivät olleet myöskään viidenneksi sijoittuneet Nyamkhuu Damdinsuren alle 81-kilon sarjassa ja Tserenkhand Dorjgotov naisten +78 sarjassa. Kuusitoista judokaa kantoi maansa lippua Pekingin Olympialaisten avajaisten joukkueiden sisään marssin aloitti Kreikka. Kreikan lippua kantoi ylpeänä olympiavoittaja Ilias Iliadis. Vuorollaan areenalle astuivat maansa lippua kantavat judokat Turkmenistanista, Maltalta, Kirgiisiasta, Guamilta, Libyasta, Arubasta, Tunisiasta, Bosnia ja Herzegovinasta, Samoasta, Tunisisasta, Eestistä, Haitista, Sloveniasta, Etelä Koreasta, Kamerunista ja Mongoliasta. Yleisurheilun jälkeen judo oli yhdessä uinnin kanssa, yleisin lipunkantajan urheilulaji. Ilahduttavaa oli että lipunkantajana oli useampikin naisjudoka. Sen verran raskas urakka lipun kanto oli, että kukaan maansa lippua kantaneista judokoista ei voittanut olympialaista kultamitalia. Oikeastaan vain kolme voitti edes yhden ottelun ja paras oli Etelä-Korean Sung-Ho Jang, Ateenan hopeamitalisti, joka sijoittui kolmella voitolla sarjassa -100 kg kunnialliselle seitsemännelle tilalle. Eli nyt kai yhteinen toivomme olisi tilastojen valossa että ikimaailmassa ei suomalainen judoka kanna Suomen lippua olympialaisissa. Mutta olisi se toisaalta komea näky. 13

8 EJU:n Lauri Malinen: Suomen judossa ei ole dopingia Suomalaiset judokat kamppailevat puhtain keinoin olympialaisissakin. Se on myös valistuksen ansiota. Valistuksen tarkoituksena ei ole opettaa dopingin käyttöä, vaan ohjeistaa urheilija rehtiin dopingista vapaaseen urheiluun. Euroopan judounionin lääkärikomission jäsen Lauri Malinen valvoo mm. dopingtestauksia judon arvokisoissa ja ohjeistaa kisajärjestäjät toimimaan säännösten mukaan. Ohjeistuksiin kuuluu myös järjestäjille jaettava Malisen käsialaa pitkälti oleva lääketieteellinen käsikirja. WADA:n sääntöjen mukaan kansainvälisissä kilpailuissa, kuten World cupeissa, EM- ja MM-kisoissa tehdään aina dopingtestit. Testit tekee yleensä kunkin maan anti-dopingtoimikunta. EJU:n judokilpailuissa testataan aina voittaja ja yksi arvalla valittu mitalisti painoluokittain. Emme panostaneet millään tavoin Pekingin olympialaisiin. On jokaisen maan ja urheilijan oma asia huolehtia siitä, että urheillaan puhtain keinoin. Kansallinen antidopingtoimikunta voi kirjoittaa urheilijalle erivapaustodistuksen tietyistä lääkkeistä, joita urheilija tarvitsee sairauksien tai vammojen hoitoon (ilmoitusmenettely). Näitä ovat esimerkiksi astmalääkkeet ja kortisonit. Tätä menettelytapaa käytetään myös väärin, Malinen tietää. Eri maiden testausjärjestelmien tehokkuudessa on huimia eroja. Kymmentä miljoonaa asukasta kohden lasketuissa vertailuissa Suomessa tehtiin testiä v ja esimerkiksi Kiinassa vain 41. EJU:n lääkärikomission tehtäviin kuuluu myös tilastointi ja raportointi kilpailuissa mahdollisesti sattuneista vammoista. Esimerkiksi tämän vuoden nuorten EM-kisoissa vammaprofiili oli poikkeuksellinen. Tehtävämme on selvittää mistä profiilin muutos johtui ja onko sen vuoksi tarvetta sääntömuutoksiin. Tavoitteena on mahdollisimman turvallinen urheilulaji, Malinen sanoo. Loukkaantumisriski judossa on vuosi vuodelta vähentynyt sääntömuutosten ja otteluaikasäännösten ansiosta. Yksi tärkeä muutos oli Malisen aikanaan ajama junioreiden kuristus ja käsilukkokielto. M a a i l m a lta k u u lt u a Judo sopii vanhalle ja nuorelle Ainahan sitä on kuultu että judo sopii niin vanhalle kuin nuorelle, mutta kuinka totta tämä on? USA:n olympiaedustajat valitaan meistä poikkeavalla tavalla. Kesäkuussa käydään kahdeksan ottelijan karsinnat, joissa kunkin painoluokan parhaat pääsevät edustamaan maataan olympialaisissa. Eli teoriassa rankingin kahdeksas voi päästä karsintaedustuksella olympialaisiin ilman että on matsannut USA:n ulkopuolella kertaakaan. Olympialaisiin pääsy on valtavan tärkeä asia, joten luonnollisesti karsinnoissa on paljon innostunutta väkeä. Ehkä kokenein Pekingiin paikkansa lunastaneista on sarjan -90 kg edustaja Brian Olson joka edusti maataan jo Atlantassa (1996), Sydneyssä (2000) ja Ateenassa (2004). Olson on syntynyt eli on kisoissa yli 35 vuotta. Iältään vanhin oli avoimessa kisannut Brewster Thompson, joka täytti 55 vuotta juuri ennen olympiakarsintaa. Brewster tosin hävisi ensimmäisen matsinsa vastustajalleen Kirk Hoffmannille iältään 24 vuotta. Nuorin osanottaja oli Samantha Martin, joka otteli sarjassa -52 kg. Samanthalla oli pirteistä otteistaan huolimatta opittavaa, sillä hän hävisi molemmat ottelunsa ipponilla. Jos ikää oli vasta 13 vuotta, niin toki aikaa kehittyä on vielä hiukan. USA:lle ainoan mitalin Pekingin judotatamilta toi Ronda Rousey alle 70 kilon sarjassa sijoittumalla pronssille. Münchenissä nuorisoleirillä 1972 Rehtori ei innostunut, kun sanoin lähteväni ylioppilaskirjoitusten lukuvuoden aluksi kuukaudeksi Münchenin olympiakisoihin nuorisoleirille. Vastusteluista huolimatta lähdin matkalle, mutta otin mukaan saksankielen kirjan kuten myös matematiikan ja fysiikan oppikirjat. Kuukauden aktiivisessa kielikylvyssä opin saksankieltä yhtä paljon kuin kotiin jääneet opiskelutoverini koko lukuvuoden aikana. Myös reaalin ja matematiikan kokeet menivät aikanaan kirjoituksissa hyvin. Nuorisoleirillä sain harjoitella mm. Japanin joukkueesta pudonneiden nuorten kanssa, joten silläkin saralla oppia tuli kiitettävästi. Avery Brundagen kanssa VIP-katsomossa Nuorisoleiriläiset saivat Müncheniin saavuttuamme paketin lippuja eri urheilutapahtumiin, minkä jälkeen alkoi kova vaihtoruletti. Judolippujen hinta asettui pörssissä varsin edulliselle tasolle, joten sain hankittua pääsyliput judo-otteluihin yhtä päivää lukuun Kaks suurta silmää Olympialaisten ja Suomen Judoliiton juhlavuoden kunniaksi sallittaneen muistelmat oikeilla nimillä. Porttikielto. Ensimmäinen muistikuvani Pekingin olympialaisiin valitusta Johanna Ylisestä on Johannan ajautuminen B-nuorena ylirasitustilaan. Valmentajien ohjeista huolimatta Johanna ei malttanut pysyä poissa tatamilta, jolloin jouduimme määräämään hänelle kahden viikon porttikiellon urheilutalolle. Kaks suurta silmää. Jukka-Pekka Jokinen ja allekirjoittanut ottivat vastaan B-nuorten liittovalmennuksen Göteborgissa nuorten Ruotsin avoimessa turnauksessa Henry Lipposen siirtyessä A-nuorten valmentajaksi. Kisoja seurannut leiri sekä ruokailu ja majoitus oli järjestetty Göteborgin judoseuran ottamatta. Hätä ei kuitenkaan ollut paha, sillä lippuja sai myös ovelta. Kassajonossa seistessäni joku hyvin pukeutunut herrasmies kysyi, että haluaisinko hänen lippunsa. Yritin selittää, että en tarvitse pimeää lippua, koska saan normaalihintaisen kassalta. Tuntemattomaksi jäänyt hyväntekijä korjasi väärinkäsitykseni ja lahjoitti lippunsa minulle. Halliin astuessani alkoi kova pokkurointi ja minut ohjattiin VIP-katsomon eturiviin kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajan Avery Brundagen viereen. Muina päivinä olin huolissani kaitafilmikamerani linssin riittävyydestä, kun sinä päivänä jouduin pohtimaan kuvaamisen sopivuutta. Päätin piilottaa kamerani melko massiivisen jalan penkkien alle ja kuvata huomaamattomasti käsivaralta. Suomen lippu stadionin kaarteessa Vanhemmat saattavat muistaa itse kisoista ja nuoremmat dokumenteista Münchenin stadionin kaarteessa liehuneen suuren Suomen lipun Virenin ja salille. Järjestely aiheutti hotellikuoleman vaaran varsinkin pojille, jotka tuijottivat viisi Rocky-elokuvaa putkeen salin takahuoneessa. Päätimme järjestää urheilijoille vapaa-ajan ohjelmaa vierailemalla Lisebergin huvipuistossa. Huvipuistossa sain houkuteltua sattumalta ohi kävelleet Satu Huikurin ja Johanna Ylisen ilmaiskonserttiin. Johdatin tytöt parhaille paikoille katsomon keskelle. Kuuluisan sopraanon kajauttaessa ilmoille Emerich Kalmanin operetista Sirkusprinsessa aarian Kaks suurta silmää tytöt huomasivat, että konserttiohjelma ei vastannut heidän musiikkimakuaan. Kiltisti he kuitenkin istuivat puoliaikaan asti, koska eivät muutakaan voineet. Puoliajalla he kohteliaaseen tekosyyhyn vedoten poistuivat omiin rientoihinsa. Hukkaan kevyt Vasalan mitalijuoksujen aikaan. Väitettiinpä mm. jonkun liikemiehen tuoneen lipun kisoihin. Voin kuitenkin tunnustaa, koska rikos on jo varmaankin vanhentunut, että totuus on tarua ihmeellisempi. Tosiasiassa lippu oli nuorisoleiriläisten majoitustilan lakanaan ja samalla lattiaan kunnon öljymaalilla maalattu siniristi, jonka tankona toimi paikallisesta metsiköstä juurineen revitty pieni tammi. Lippua ei muuten saamastamme arvostelusta huolimatta laskettu kierrosten välillä maahan, vaan stadionia ympäröivään vallihautaan. Terroristihyökkäys Kaikki Münchenin muistot eivät kuitenkaan ole iloisia. Palestiinalaississit onnistuivat käyttämään olympiakisojen julkisuutta oman asiansa ajamiseen kaappaamalla israelilaisia urheilijoita vangikseen, mikä kiristi tunnelmia myös nuorisoleirillä. Reino Fagerlund klassinen pläjäys ei kuitenkaan mennyt sillä Johanna muistaa vieläkin aarian Kaks suurta silmää. Harjoituksiin, maksoi, mitä maksoi. Siihen aikaan, kun pihiys oli taidetta, lähdimme Hollolaan leirille tarkoituksenamme nukkua yöt telttalaavussa. Perjantain iltaharjoitusten jälkeen telttapaikan etsintä vei kaatosateessa oman aikansa ja kun paikka lopulta löytyi, huomasimme, että olin vahingossa ottanut mukaan pelkän laavun, jossa ei voi nukkua hyttysaikana. Torkuimme yön autossa ja aamulla menimme ohjelman mukaan harjoituksiin. Onneksi Mika Mukkula ja Hollolan pelastuslaitos tarjosivat meille vuoteet seuraavaksi yöksi. Reino Fagerlund 14 15

9 Jani Kallungille pronssia Pekingistä Jani Kallunki uusi paralympiapronssinsa Pekingissä. Tavoite ja unelma kullasta kirposivat käsistä toisen kierroksen ottelussa kolminkertaista paralympiakultamitalistia, Japanin Satoshi Fujimotoa vastaan. Kuvat: Antti Aimo-Koivisto, Lehtikuva Jani Kallunki PIKKUTORI Syntynyt: Skövde, Ruotsi Asuinpaikka: Vantaa Seura: Meido-Kan, Helsinki Valmentaja: Juha Flobe Vainio Painoluokka: alle 66 kg Pituus: 171,5 cm Näkövammaisluokka: B2 (= vaikeasti heikkonäköinen) Parhaat saavutukset judossa: Paralympiapronssi 2004 ja 2008 Näkövammaisten EM-hopea 2005 Näkövammaisten MM-pronssi 2006 Näkövammaisten EM-kulta 2007 Japanin kolminkertainen paralympiakultamitalisti Satoshi Fujimoto oli Janille ylittämätön este tiellä kultakorokkeelle. Pronssimitalia kirvoitti tuuletukset. Muut urheilusaavutukset: Paralympia kultaa maalipallossa 1996 Paralympia viides maalipallossa 2000 Jani matkalla palkintojen jakoon. Kultaa lähdin hakemaan. Tappio Fujimotolle tuntui tosi pahalta ja mietin siinä jo kaikkia mahdollisuuksia judopuvun myymisestä lähtien, Jani Kallunki kuvaili tuntojaan. En ehkä saanut Fujimotoa riittävästi liikkeelle ja sain varoituksen. Se oikeastaan ratkaisi matsin. Lopussa jouduin ottelemaan kovalla riskillä ja kaveri pääsi sitten kuittaamaan. Jani kertoi heittäneensä tauolla kavereiden kanssa läppää, pelanneensa korttia ja kuunnelleensa musiikkia. Siitä hän sai koottua itseni vielä täyteen matsifiilikseen. Palkinto kaulassa tämä alkaa jo maistua paremmalta. Pidän tätä kovempana juttuna kuin Ateenan pronssia. Taso maailmalla tuntuu nousevan ja kärki levenevän koko ajan. Ei näitä pronssimitaleitakaan joka jannu ole ottanut, Jani muistuttaa ja kertoo Lontooseen jääneen tavoiteltavaa. Jani sanoo miettineensä jo ennen Pekingiä, että jos kaikki taustat saadaan kuntoon, niin Lontooseen jatketaan. Motivaation, talouden ja terveyden pitää silloin olla kohdallaan. Muuten ei menestymisen mahdollisuuksia Janin mielestä ole. Painia, maalipalloa ja judoa Jani on monipuolinen urheilun moniottelija. Hän jäi judoon koukkuun nykyisen seuransa helsinkiläisen Meido- Kan järjestämällä kokeilukurssilla. Olin harrastanut 10 vuotta maalipalloa ja tuntui, että on aika kokeilla jotain muuta. Harrastin nuorempana yhdeksän vuotta painia, joten siitä taustasta oli paljon apua opetellessa judon alkeita. Pari kertaa olin Ruotsin nuorten mestaruuskisoissa pistesijoilla näkevien sarjoissa painissa. Janin elämää vauhdittavat judon lisäksi 4- ja 6-vuotiaat lapset sekä osaaikainen työ kuntohoitajana. Onhan se selvä, että kompromisseja joutuu tekemään, mutta hyvin on löytynyt tasapaino treenaamisen, perheen ja työn väliltä. Opetusministeriön urheilija-apuraha on auttanut siinä, että jonkin verran voi karsia päivätöitään. Monipuolinen harjoittelu sisältää psyykkistä ja fyysistä treeniä Juha Flobe Vainio on vastannut Janin valmennuksesta 5 vuotta ja pa- rivaljakon yhteistyö on ollut tiivistä ja menestyksellistä. Ilman Floben tinkimätöntä asennetta valmentaa ja omistautua vammaishuippu-urheiluun tuskin olisin menestynyt näin hyvin kuin olen tähän mennessä. Jani harjoittelee, leireilee ja kilpailee Suomessa vammattomien kanssa. Valmennukseen kuuluu lajiharjoittelun ohella treenikaudesta riippuen pitkiä lenkkejä tandempyörällä, vesijuoksua, punttisaliharjoituksia, lajikohtaiset vetokumiharjoitteet, pilates sekä psyykkinen harjoittelu, kuten rentoutumis- ja keskittymisharjoitteet. Harjoituskerrat viikossa vaihtelevat riippuen siitä, mikä valmennuskausi on meneillään. Peltoniemi karsiutui Paralympialaisten toinen suomalaisottelija Rauno Peltoniemi karsiutui avausottelustaan. Peltoniemi sai Pekingin kisapaikkansa, kun Kallunki sijoittui hänen painoluokassaan (-73 kg) näkövammaisten maailmankisoissa viidenneksi. Peltoniemi sijoittui vuoden 2007 näkövammaisten EM-kisoissa seitsemänneksi

10 Ja ni Kallunki Kallunki juliste

11 Yokoguruma Yokoguruma kuuluu yokosutemiwazojen (= uhrautumisheitot kylki tatamissa) tekniikkaluokkaan. Liikettä käytetään esimerkiksi uchimatan vastaheittona. Sydneyn olympialaisten alle 81-kiloisten pronssiottelussa Viron Aleksei Budolin pyöräytti tällä liikkeellä useita pistesuorituksia kovana uchimata-miehenä tunnetusta Atlantan olympiavoittajasta Ranskan Djamel Bouras sta. 1 2 Uke saatetaan puskevaan asentoon työntämällä. Torilla vasen jalka edessä, oikea takana. 2b 3 Vapaapainijataustainen Jani Kallunki on kehittänyt oman yokogurumansa tehokkaaksi hyökkäystekniikaksi. Liike vaatii tekijältään voimakkaita keskivartalon kiertolihaksia. Janin ukena kuvasarjassa toimii Judoliiton nuorten olympiavalmentaja Markus Pekkola. Kuvat: Otto Favén. Tori vie vasemman kätensä uken oikean käden alta (kainalosta) kiinni uken judogiin ristiin vastapuolen kaulukseen. 4 Kiertävä liike taaksepäin jatkuu. 5 jatkuu 6 Olympialaiset tuomarin uratavoite Taistelu tuomarin työkomennuksesta olympialaisiin oli yhtä tiukkaa kuin kilpailijoilla. Suomen ainoa kansainvälinen A-tuomari Kari Neuvonen ylsi karsinnoissa viimeiselle kierrokselle. Kilpailuihin pääsi 33 tuomaria, joista vain 7 tuli Euroopasta. Olympiatatamilla ei nähty Suomen edustajaa. Ei ollut vahvojen judomaiden Saksan, Iso-Britannian eikä Venäjän tuomareitakaan. Myös Puola ja Italia jäivät tatamin laidalle. Tavoitellun tuomarikomennuksen Euroopasta saivat Espanja, Ranska, Hollanti, Belgia, Romania, Valko-Venäjä ja Slovenia. Euroopan Judo Unionin (EJU) tuomarikomissio vakuuttui Neuvosen tuomarikyvyistä nähtyään miehen tuomarointia vuosien ajan EM-kilpailuissa. Neuvonen pääsi 13 tuomarin MM-ryhmään, josta valittiin tuomarit Pekingiin. MM-tuomarin tulee tuomita 1 2 MM-kilpailua ennen valintaa olympiakisoihin. Kari tuomaroi sekä Kairossa että Rio de Janeirossa. Kotisohvalta olympiaotteluita katsoessaan Neuvonen koki merkittävänä, että eurooppalaiset olivat päätuomareina useissa finaaleissa. Euroopan tuomareiden taso on vakaata ja tasalaatuista systemaattisen koulutuksen ansiosta laadukkaampaa kuin muissa maanosissa. Euroopan judotuomarit noudattavat yhtenäistä linjaa, joka päivitetään EJU:n vuosittaisessa tuomarikoulutuksessa. Kari Neuvosen tinkimätön työ on loistava esimerkki Suomen tuomareille ja rohkaisu nuorille valitsemaan judossa tuomarinura. Tuomarikin tavoittelee olympiapaikkaa, joka on yhtä arvokas kuin kilpailuedustus. Toivottavasti Neuvosen ura saa jatkoa Lontoon Olympialaisissa. Kari Neuvonen, 5 DAN Savonlinnan Shikata Kuvan 2 tilanne lähikuvana. Heittovaiheessa takajalka eli oikea jalka lähtee eteenpäin uken jalkojen väliin antaen vauhtia torin kiertävään liikkeeseen. Ippon soremade. Liikkeen alussa haettu käsiote uken rinnuksesta pidetään loppuun asti. Jos heitosta ei tule ipponia, uken oikea käsi on jo valmiiksi pitävässä paketissa ja näin tilanne on helppo jatkaa sidontaan. Tuomariuran keskeisimmät saavutukset: 1976 Yawaran kuukausikilpailu, ensimmäinen tuomarointi 1990 Kansallinen B -tuomari 1991 Nuorten EM, Pieksämäki, ensimmäinen kansainvälinen arvokilpailu, 1991 alkaen joka vuosi EM-kilpailut 2001 Kansainvälinen A-tuomari 2004 MM-ryhmään valinta 2005 MM-kilpailut, Kairo 2007 MM-kilpailut, Rio de Janeiro 2008 Olympiaehdokkuus 20 21

12 Tikkurilan askel ammattimaisuuteen Judoliiton suurin jäsenseura vantaalainen Tikkurilan Judokat otti aimo harppauksen kohti seuratoiminnan ammattimaistumista palkkaamalla seurassa pitkään toimineen judokan Matti Ahvenaisen päätoimiseksi toiminnanjohtajakseen. Matti palveli seuraa sitä ennen osa-aikaisena toiminnanjohtajana muutaman vuoden. Seuran toiminta on jo pitkään ollut hyvien ja vähän huonompien aikojen aaltoliikettä. Välillä porukat innostuvat ja asiat hoituvat, mutta sitten tuli niitä notkahduksia, kun kaikki hommat lepäsivät vapaaehtoistyön varassa, kertoo Tikkurilan Judokoiden puheenjohtaja Esa Niemi palkkaamispäätöksen taustoista. Niemen mukaan henki seuran sisällä alkoi hiljalleen kypsyä siihen suuntaan, että haluttiin aloittaa pitkäjänteinen nousu ja kehitystyö. Kun seurassa on aiemmin kaikki hommat hoidettu talkootyönä, oli tietysti aluksi aika vaikeaa perustella ihmisille, miksi yhdelle aletaan maksaa palkkaa. Avoin ja perusteellinen keskustelu ja laaja tiedottaminen saivat ihmiset ymmärtämään, että palkatun henkilön tehtävät ja rooli seuran toiminnassa eroavat selkeästi perinteisestä talkootyöstä. Yllättävän hyvin ihmiset sitten lopulta ottivat tämän muutoksen vastaan, Niemi selvittää. Ahvenaiselle on laadittu toimenkuva ja tehtäväluettelo kirjallisena. Se on tärkeää sekä Ahvenaiselle että seuran jäsenille ja avainhenkilöille, jotta kaikki tietävät mitä toimi edellyttää. Työni tärkein tavoite on saada ihmiset kokemaan seuratoiminta mielekkääksi. Omalla työpanoksellani vapautan seuran judo-osaajien vapaaehtoistyöpanoksen sinne, minne se kuuluukin eli tatamille, Ahvenainen kiteyttää. Jossain on onnistuttu, kun seuran jäsenmäärä kipuaa tasaisesti ylöspäin. Syksyn kaikkien harjoitusryhmien vetäjät olivat tiedossa ja sovittuna jo keväällä. Aikaisempina vuosina vetäjiä on haettu vielä syksyn harjoitusten alkaessa. Tikkurilassa on reilut 40 ohjattua treeniä viikossa. Toimenkuvaani sisältyy myös treeninvetovastuuta. Vedän liikuntaleikkikoulun, tenavajudon, muksujudon ja junnujen treenejä noin 7 kertaa viikossa. Vedän pääsääntöisesti treenejä iltapäiväaikaan, kun työssä käyvien vetäjien on mahdotonta irrottautua vetohommiin. Näin saamme hyödynnettyä iltapäivisin muutoin tyhjillään olevia salivuoroja, Ahvenainen kiteyttää. Tikkurilan Judokat Perustettu: 1976 Perustajat: Yrjö Salsoila, Simo Korpinen ja Reino Mäyrä. Kotipaikka: Vantaa. Puheenjohtaja: Esa Niemi Jäseniä: Vuoden lopussa noin 400. Seuran budjetti: euroa vuonna Salit: Tikkurilan urheilutalo ja Hakunilan väestönsuoja Ohjattuja harjoituksia yli 40/viikko. Valittu Judoliiton vuoden judoseuraksi kahdesti. Nuori Suomi Sinettiseura vuodesta 1992 lähtien. Esa Niemi Syntynyt: 1964 Ammatti: Yrittäjä. Yksi Muuttopalvelu Niemi Oy:n pääomistajista. Judotausta: Toiminut judon parissa noin 20 vuotta; junnuharjoitusten vetäjänä, Finnish Openin varajohtajana, Tikkurilan Judokoiden hallituksessa, Judoliiton työryhmissä, Etelä-Suomen alueen hallituksessa, alueleiri-koordinaattorina jne. Vyöarvo 1 kyu. Matti Ahvenainen Syntynyt: Ammatti: Toiminnanjohtaja Judotausta: Suorittanut keltaisen vyön yhdeksänvuotiaana vuonna Välillä pitänyt harjoittelutaukoa judosta, mutta mukana toiminnassa 27 vuotta yhtäjaksoisesti. Pitkäaikainen junnuharjoitusten vetäjä ja hallituksen jäsen seurassa. Vyöarvo 1 kyu. Harrastukset: Ikämiesten salibandyä SM-tasolla. Golftasoitus 16. Harrastukset: Judo, musiikki, kokkailu ja lukeminen, joista judo vie valtaosan. Tikkurilan Judokoissa olleita tehtäviä; nuorisovastaava, tapahtumapäällikkö, kilpailupäällikkö ja puheenjohtajana viimeiset 7 vuotta. Danien golfmestaruus Lauri Maliselle Palkintojen jaossa vasemmalta Kari Neuvonen, Urpo Varis, Lauri Malinen ja Jari Kuokka. Lauantaina pelattiin Kontiomäellä kolmas Dan Golf SM -kilpailut kauniilla Karelia Golfin kentällä. Kilpailu herätti huomiota ja mielenkiintoa myös Karelia Golfin henkilökunnan parissa erittäin kovista pääsyvaatimuksista johtuen. Klubin kapteeni vertasikin tilannetta siihen, että judokilpailuun vaadittaisiin alle 10 tasoitus golfissa ja vyöarvo judossa. Alustavien suunnitelmien mukaan vuoden 2009 Dan Golf SM-kilpailut pidetään Pieksämäellä. Jos olet suorittanut mustan vyön ja omistat Green Cardin, tervetuloa mukaan ensi vuonna laita sähköpostia Lauri Maliselle osoitteeseen lauri.malinen@pkssk.fi. Tulokset Bogeypisteet 1. Lauri Malinen (1. dan) Urpo Varis (1. dan) Jari Kuokka (1. dan) Kari Neuvonen (5. dan)

13 Puheenjohtaja Robert Perovuon (vas.) ja rahastonhoitaja Juha Salosen on helppo hymyillä Chikaran lähdettyä uuteen nousuun. Chikara haluaa johtavaksi judoseuraksi Helsingin Chikara on viime vuosina nostanut selkeästi profiiliaan. Seuran pr-työ kohentaa judon imagoa myös judoyhteisön ulkopuolella. Siitä esimerkkinä oli viime vuonna Urheilukanavalla televisioitu Suomen avoimen luokan mestaruuskisa, Max Jensen cup. Chikaralla on perinteitä, onhan seura perustettu jo vuonna Chikara (suomeksi vahvuus, voima, tarmo) on alusta asti ollut vahvasti kilpailuun panostava judoseura. Viime vuonna se otti vuosia kestäneen hiljaisemman kauden jälkeen taas paikkansa SM-kisojen parhaana seurana. Vuosituhannen alussa Chikaran toiminta oli muutaman henkilön harteilla ja seura miellettiin pelkistä portsareista koostuvaksi sisäpiirin poppooksi. Muutos alkoi pikkuhiljaa, kun seuraan tuli uusia ihmisiä ja vanhojenkin ajatukset uusiutuivat. Imagoa on lähdetty tietoisesti kirkastamaan ja toimintaa muuttamaan monipuolisemmaksi. Ansioituneita ja pitkän judouran tehneitä vetäjiä Chikaralla on pitkälti toistakymmentä. Hallituksessakin istuu toistakymmentä jäsentä ja heille kaikille löytyy oma roolinsa. Jos vaikkapa junioreiden vanhemmat ovat toiminnastamme kiinnostuneita, otamme heidät mielellämme mukaan erilaisiin projekteihin tai vaikka hallitukseen. Koska kyse on harrastustoiminnasta, kenelläkään ei ole siihen työpäivän jälkeen rajattomasti aikaa. Siksi tehtäviä on osattava delegoida, hallituksen puheenjohtaja Robert Perovuo selvittää. Vaikka Chikarassa riittää puuhamiehiä yhä enemmän, tavoitteena on yhtenäinen linja kaikessa tekemisessä. Kisoihin valmistaudutaan yhdessä, niihin matkustetaan yhdessä ja lämmittelyt kisapaikoilla tehdään yhdessä. Koetamme myös asujen ja varusteiden osalta näyttää yhtenäiseltä joukkueelta, seuran rahastonhoitajana toimiva chikaraikoni Juha Salonen linjaa. Junioreihin panostetaan Chikaran muutamassa vuodessa tapahtunut profiilin muutos näkyy varsinkin junioripuolella. Resursseja on lisätty niin, että valmentajia on junnutreeneissä vähintään kaksi, kisoihin lähtee aina valmentaja mukaan, kyydit järjestetään ja osallistumismaksut maksetaan. Resursseja lisäämällä olemme saaneet aikaiseksi laadukkaampaa toimintaa, mikä kasvattaa myös joukkuehenkeä. Kisoihin on saatu enemmän lähtijöitä, kun toiminta on ollut hyvin organisoitua. Pikku hiljaa kasvanut nuorten menestys näkyy ja se perustuu siihen, että meillä on iso ja innokas ryhmä, josta löytyy harjoitusvastustajia jokaiselle. Uskomme sen poikivan myöhemmin menestystä myös aikuisten sarjoissa, Perovuo ennustaa. Juha Salosen mielestä kilpailu kuuluu olennaisena osana judoon. Niin Jigoro Kanokin on asian aikoinaan miettinyt. Meille on aika luonnollinen juttu, että lähdetään pienestä pitäen kilpailemaan. Monissa seuroissa panostetaan mielestäni liikaa harrastelijapuolelle ja kilpailijat saavat pärjätä omillaan, Salonen tuhahtaa. Talous kunnossa Valtaosa Chikaran toiminnasta toteutetaan talkootyöllä, mutta isolla seuralla on myös pakolliset kulunsa. Merkittävä osa rahoituksesta tulee emoseura Helsingin Tarmolta. Chikara on sen suurin jaosto ja saa rahoista jäsenmääränsä perustella leijonan osan. Tarmo jakaa myös stipendejä aikuisten SM-menestyksen perusteella, henkilökohtaisesta voitosta urheilija saa 400 euroa, hopeasta 300 ja pronssista 200. Chikaralla on 12 sponsoria, jotka tuovat kokonaisrahoituksesta noin 20 prosenttia. Jäsenmaksuista kertyy %. Jäsenmaksu on tänä vuonna junioreilta 180 euroa ja aikuisilta 185 euroa. Jäseniä Chikaralla oli ennen syksyn kurssien alkamista 150. Tulopuolelle on kirjattu viime vuosina myös Helsinki Judo Camp ja Max Jensen Cup. Menoista leijonan osan haukkaa kilpailutoiminta. Siihen budjetoitiin tälle vuodelle euroa. Valmentajille ei kuitenkaan makseta, raha kanavoidaan kilpailumaksuihin, leireihin ja kuljetuksiin. Toinen merkittävä kuluerä on Vallilassa sijaitsevan salin vuokra. Chikaralla on myös uudet ja näyttävät kotisivut, jotka on tehnyt seuran jäsen Pepsi Peitsara SLU:n sporttisaitille. Kursseille ilmoittaudutaan yhä enemmän netin kautta ja viidakkorumpu on toinen merkittävä markkinointikanava. Kurssi-ilmoituksia viedään myös urheiluhalleihin ja -kentille sekä kouluihin. Max Jensen Cup imagorakentajana Chikara on järjestänyt perinteisen avoimen luokan mestaruuskilpailun, Max Jensen Memorial Cupin jo vuodesta Viime joulukuussa kilpailu nousi uuteen arvoon, kun se televisioitiin Urheilukanavalla. Max Jensen on tärkeä osa identiteettiämme. Viime vuonna päätimme tehdä siitä televisioinnin vuoksi viihteellisemmän. Rakensimme tatamien ympärille mustat taustat ja tilasimme erikoisvalaistuksen alan ammattilaisilta. Näin saimme korostettua haluamiamme asioita, kuten Chikaran logoa ja Max Jensen-banderolleja. Väliajoilla soitettiin musiikkia. Teimme tapahtumasta viihteellisen urheilullisia arvoja unohtamatta, Juha Salonen kertoo. Osanottajamäärän rajaaminen 16 mieheen ja 6 naiseen merkitsi sitä, että kisat saatiin päätöksen kahdessa tunnissa. Sen ajan lajia tuntematonkin saattaa jaksaa judokilpailua seurata. Max Jensen Cup onkin malliesimerkki siitä, mihin suuntaan judokilpailuja voi kehittää, jos lajin halutaan kiinnostavan myös suurta yleisöä. Helsinki Judo Camp on jo instituutio Elokuun alussa Helsingin Ruskeasuolla järjestettävä Helsinki Judo Camp on noussut johtavaan asemaan kesän judoleirien joukossa. Alun perin yhdessä Meido-Kanin kanssa järjestetty leiri on jo yhdeksän vuotta ollut Chikaran yksinään järjestämä. Teemme todella ison talkoourakan tapahtuman onnistumiseksi. Sen vuoksi leirin talous on saatu pidettyä plussan puolella. Tämä on hieno tapahtuma suomalaisille judokoille ja omille jäsenillemme, jotka saavat maailmanluokan opetusta ja tasokkaita harjoitusvastustajia, Salonen perustelee. Mitä enemmän Chikaralla on tapahtumia ja mitä enemmän he kiertävät kisoissa, sitä enemmän myös sponsorit saavat näkyvyyttä. Aikaisemmin sponsorisopimukset olivat hyvin tapahtumakohtaisia, nyt Chikara panostaa vuosisopimuksiin, joihin kuuluvat kaikki seuran järjestämät tapahtumat. Tavoitteena olla ykkönen Chikaran pääasiallinen tehtävä on tuottaa kilpailijoita kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Siksi Chikarassa kilpailijoita tuetaan myös taloudellisesti. Chikara on tärkeä tuki myös Mäkelänrinteen urheilulukiolaisille, jotka harjoittelevat kesäisin Chikaran salilla. Meillä on kesällä treenit kolmena päivänä viikossa ja niihin on osallistunut keskimäärin 30 judokaa. Harjoitukset ovat kesällä yhtä laadukkaita kuin talvellakin, Salonen kehuu. Salosella ja Perovuolla on myös selkeä visio siitä, minkälainen seura Chikara on vuonna Jäseniä on 500 ja joku meidän junioreistamme ottelee olympialaisissa, he sanovat

14 Kuvia Helsinki Judo Campistä Syö oikein, niin jaksat! Urheilijan tulee syödä tasaisin väliajoin ja oikein jaksaakseen harjoitella ja palautuakseen kunnolla. Pääasiallinen ravinto tulisi nauttia ennen iltapäivää, jotta polttoainetta riittäisi koko päiväksi. Mitä? Japanilainen ruoka Japanilainen ruoka on judokalle sopivaa, koska se on vähärasvaista ja terveellistä, mutta esim. sushia syödessä on muistettava suosia vähäsuolaista soijaa. Leipä tai muut viljatuotteet Hedelmät, kasvikset, marjat Liha, kala tai kana Kala Riisi, pasta, peruna Maito, jogurtti, viili Juusto Rasva Esimerkki aterioiden rytmittämisestä Yhden harjoituksen päivä klo 7 Aamupala 10 (Pieni välipala) 11 Lounas 14 Välipala 16 Päivällinen Harjoitus 21 Iltapala Kuinka usein? 4:llä aterialla päivittäin Puoli kiloa / pvä 1-2 annosta / pvä 2 kertaa / vko 1-2 annosta / pvä 4-6 dl / pvä 2-3 siivua / pvä Hyvälaatuista leipärasvaa ja ruoanvalmistukseen öljyjä klo 7 Aamupala 10 (Pieni välipala) 11 Lounas 14 Runsas välipala 16 Pieni välipala Harjoitus 20 Päivällinen 21 Pieni iltapala Kanawokki (4:lle hengelle) (Marko Haverisen suositusresepti) Maustamattomia broilerin suikaleita 300 g Pakastettuja wokki-vihanneksia 500 g Risottoriisiä 3 dl Aterioiden ja niistä saatavan energian tulisi jakautua tasaisesti pitkin päivää. Ravintoa tulisi nauttia 3-5 tunnin välein. Näin ravinnon hiilihydraatit ja proteiinit varastoidaan tehokkaammin lihaksiin (hiilihydraatit glykogeeniksi, proteiinit lihakseksi). Tasainen syöminen pitkin päivää turvaa energiansaannin koko päiväksi. Se pitää verensokerin vakaana ja urheilijan vireänä. Suositeltavaa on syödä kolme pääateriaa; aamiainen, lounas ja päivällinen sekä 2-4 välipalaa joka päivä. Vaikka syömishetkiä olisi tasaisesti, mutta aamupäivän ruuat ovat hyvin kevyitä, voi suorituskyky ja harjoituksista palautuminen heikentyä. Lähes puolet päivän energiasta, tai enemmän, tulisi olla syötynä iltapäivään mennessä. Erityisen tärkeää tämä on kahdesti päivässä harjoitteleville urheilijoille. Kovatehoisessa harjoittelussa ainoana mahdollisena tehokkaana energianlähteenä ovat hiilihydraatit, jotka ovat varastoituneet soluihin glykogeeninä. Rasvaa ei anaerobisessa lihastyössä voida käyttää energianlähteenä. Tyhjillä glykogeenivarastoilla harjoittelu johtaa helposti ylirasitustilaan ja aktiivisen lihaskudoksen menetykseen. Energiantarve vaihtelee Päivittäinen energiantarve urheilijalla on hyvin yksilöllinen ja vaihtelee 2000 kcal:sta jopa 8000 kcal:iin riippuen esim. perusaineenvaihdunnan tasosta, johon vaikuttavat mm. sukupuoli, ikä ja kehon koostumus. Energiantarvetta lisäävät huomattavasti fyysinen harjoittelu ja elimistön kasvu. Energiansaanti tulee suhteuttaa harjoittelun ja muiden toimien (arkiaktiivisuus) aikaansaamaan kokonaisenergiankulutukseen. Paista broilerin suikaleet pannulla ja lisää joukkoon wokkivihannekset sekä keitetty riisi. Täydennä ateria porkkanaappelsiinisalaatilla ja ruisleivällä. Ruokajuomaksi rasvaton maito. Porkkana-appelsiiniraaste 80 g Ruisleipä 1 pala Becel kevyt kasvisrasvalevite 1 tl Kalkkunaleike 1 viipale Rasvaton maito 4 dl Suositusten mukaan kokonaisenergiasta hiilihydraattien osuuden tulisi olla %, rasvan % ja proteiinien %. Liika energia, myös proteiini varastoituu rasvaksi. Käytännössä pitäisi syödä monipuolisesti kaikkia ruoka-aineita. Proteiineista kannattaa suosia rasvatonta lihaa, kalaa, kanaa, kananmunan valkuaista ja maitoproteiineja. Rasvoista suosi vähärasvaisia vaihtoehtoja, kuten rasvatonta maitoa ja jogurttia ja noudata muutenkin vähärasvaista ruokavaliota piilorasvoja välttäen. Vältä lyhytketjuisia sokereita ja painota pitkäketjuisten hiilihydraattien ja kuitupitoisten ruokien (hedelmät, kasvikset, leseet) nauttimista. Urheilijalle soveltuva ruokailun muistilista viikoittaisen ruokavalion koostamiseen on esitetty oheisessa taulukossa. Jutun lähteet: Anna Ojala, ravitsemusasiantuntija, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Marko Haverinen, LitM, Liikuntakeskus Pajulahti Marjut Nyström, suurtalouskokkauksen lehtori, Keskuspuiston ammattiopisto Reseptejä ja lisätietoja: wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/ nsf/wtaso1esivut/ravitsemus 26 27

15 Kuusankosken judoseura Kuusankosken junnuja Kouvolan kupeesta Judoleirillä on kaikkein kivointa, kun pääsee heittämään, kisaamaan ja heti haastamaan, kertoo silmät loistaen joukko Kuusankosken Judoseuran nuoria judokoita, jotka ovat tulleet Pajulahteen Eloleirille. Leirillä ovat mukana Eetu Tiensuu, Joonas Vainikka, Sami Petäjäsaari, Suvi Petäjäsaari, Tiia Toikka ja Leevi Harjamaa. Porukkaa luotsaavat viikonlopun ajan tutut koutsit Kari Tiensuu ja Tapio Kokkonen. Kari taitaa olla maskotti, hihkaisee joku junioreista ja nauraa hersyvästi. Porukalla on ilmiselvästi hauskaa keskenään, vaikka judoikää on yhdelle kertynyt vasta puoli vuotta. Muutamat ovat olleet mukana jo viisi vuotta. Judokat vakuuttavat, että harjoittelu sujuu hyvin, vaikka ovat eri aikaan aloittaneet. Nämä junnut ovat tottuneet erilasisuuteen. Ikä, koko, sukupuoli tai näkö eivät haittaa ketään, vaan kaikki harjoittelevat yhdessä. Harjoitella voi vaikka kahestaakin, ei siinä sen kummempaa, junnut toteavat. Joukkoon kuuluu myös Eetu valkoisen keppinsä kanssa. Eetu on näkövammainen nuori, joka on aloittanut judon vuosi sitten. Eetun kanssa saa tatamilla vääntää ihan tosissaan, kun hän on niin vahva. Muuten ei ole mitään pulmaa harjoittelussa, vaikka Eetu ei näe kunnolla. Niin, kyllä me välillä mennään Eetua karkuun. Se ei kyllä ole ihan reilua, mutta se on meistä hauskaa. Eikä Eetu suutu, virnistää Leevi. Judo on kivaa! Nuorilla on hyvin selkeä käsitys judon hauskuudesta. Sitä ei voi selittää, judo on vaan kivaa. Hetken mietinnän jälkeen kiva saa erilaisia määritteitä: treenaaminen, ukemi läsähtää maahan, hyppiminen patjalle, parin vaihdot, ranttu, joku judopeli aina harkkojen lopussa. Harkoissa purkautuu hyvin liika energia, keksii joku. Leevi pohtii myös harjoituksiin lähtemistä. Se tuntuu joskus kurjalle, mutta kun on harkoissa, niin aina sen jälkeen on kuitenkin tosi mukavaa. Tatamilla tekemisen tuoksinassa unohtuvat päivän tahmeudet ja ikävät jutut. Tämän nuorisoporukan mielessä siintävät tavoitteena uudet vyöarvot osaamisen merkkinä. Myös kilpailuissa pärjääminen ja otteluiden voitot kuuluvat luetteloon. Kilpailussa näkee nuorten mielestä myös paremmin hienoja heittoja! Joku muistaa, että tuomarinakin toimiminen voisi olla tulevaisuuden juttu. Toteuta toisin Kuusankosken judoseurassa tehdään asioita toisin. Varsinaisia peruskursseja ei ole. Toimintaan pääsevät mukaan kaikki halukkaat silloin, kun tulijan aikatauluun sopii. Aikuisten sekä lasten ryhmissä löytyy tilaa ja aina opettaja. Tapio Kokkosen mukaan tällainen käytäntö on osoittautunut hyväksi eikä ongelmia ole ollut. Ainoa varsinainen kurssi alkoi näkövammaisille nuorille vuosi sitten. Ryhmässä aloitti seitsemän nuorta. Ei mennyt kauan, kun näkevät nuoret tahtoivat tulla samoihin harjoituksiin. Toki se onnistui eikä kukaan pitänyt tilannetta kummallisena, päinvastoin. Näkövammaiset nuoret saavat ikäistään seuraa ja tukea näkeviltä kavereilta. Näkevät judokat oppivat hahmottamaan asioita näkövammaisten harjoitteiden ansioista aivan eri tavoin. Lisäksi he oppivat avustamaan käytännön tilanteissa näkövammaista pariaan oikein. Tämä porukka testaa rajojaan järjestämällä ensimmäisen leirinsä Pajulahdessa Kutsu löytyy osoitteesta tai H i s t o r i a A Judo tuli Kymenlaaksoon Heikki Hämäläisen myötä 60-luvulla. Hän perusti Kakaran yleisseura Voikkaan Vesan alajaostoksi. Kuusankosken Judoseura erkani omaksi seuraksi vuonna 1981 Arno Holmin johdolla. Ajanjaksolla judoseurassa ei ollut aktiivista toimintaa. Heikki Hämäläinen käynnisti judon uudelleen vuonna Hämäläinen toimi Kuusankosken Judoseuran Perustamisvuosi: 1981 Jäsenmäärä: 35 Kotisivut: puheenjohtajana aina vuoteen 2008, jolloin hänet päästettiin eläkkeelle ja nimitettiin Kunniapuheenjohtajaksi. Kuusankosken Judoseura on pieni seura, jonka tavoitteena on saada nuoret mukaan aktiiviseen liikuntaan. Tässä on Sinulle muutama hyödyllinen syksyn nettilinkkivinkki lasten ja nuorten liikunnasta. Käy tutustumassa osoitteessa Palauta pelisäännöt sähköisesti Pelisääntölomakkeita voi palauttaa sähköisesti Nuoren Suomen nettisivujen kautta. Sivustolta voi imuroida käyttöönsä myös judon oman pelisääntölogon. Kaikki pelisääntömateriaalit voi tilata tai itse tulostaa netistä. Hae kehittämistukea seurallesi Opetusministeriön myöntämää urheiluseuratoiminnan kehittämistukea jaetaan tänä vuonna euroa. Tavoitteena on lisätä seuratoiminnan laatua ja tarjota lisää harrastamisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Hakukriteerit ja -lomakkeet löytyvät Nuoren Suomen nettisivuilta ja hakemus tulee jättää mennessä. Tsekkaa nuorten uudet nettisivut Nuori Suomi avasi syksyllä nuorille omat nettisivut Rekisteröitymällä palveluun nuoret voivat esitellä videolla omaa liikkumista tai lajia. Lisäksi nuoret voivat mainostaa omia tapahtumia, uutisoida muille nuorille tai osallistua itseä kiinnostaviin keskusteluihin

16 P Ä I V Y R I Miika Pirinen * Miika Pirinen kuoli yllättävään sairauteen heinäkuun lopussa. Miika Pirinen aloitti judon vuonna Miika tunnettiin tatameilla ahkerana harjoittelijana, ystävällisenä ukena sekä erittäin mukavana matkaseurana. Miika osallistui lukuisille ulkomaisille leireille ja kilpailuihin tuoden usein mitalin matkaltaan. Paras saavutus Miikan judouralla oli Special Olympics maailmankisojen pronssi sarjassa 73 kg sekä 4. sija Special Olympics Judon EM-kilpailuissa 2005 Belgiassa. Miika saavutti myös monta SM-mitalia antaen tiukkaa vastusta kilpakumppaneilleen. Miikaa jää kaipaamaan avovaimo Anun ja perheen lisäksi suuri judoystävien joukko Lappeenrannan Kamizasta sekä lukuisia muita judon harrastajia ympäri Suomea. Seppo Toroi on poissa Mokusorivissä vierelläni on tyhjä paikka. Kymmenen vuotta vetäjäparinani ollut Seppo on poissa. Aluksi tuntuu, että miten tästä nyt selvitään. Kuka lisää tekniikoiden opettamiseen ne viimeiset ratkaisevat vinkit, joiden avulla niistä tulee entistä tehokkaampia? Kuka keksii uusia leikkejä ja pelejä, jotka kehittävät judokalle tärkeitä ominaisuuksia? Kuka muu voisi keksiä väärinpäin randorin kuin Seppo? Kuka opettaa kataa vyökokeisiin valmistautuville? Kuka tulee kotikisoissa kisa-aamuna ensimmäisenä paikalle valvomaan punnitusta? Seppo oli judokana edelläkävijä. Hän opetti minulle jo yli kymmenen vuotta sitten, että judotekniikat täytyy tehdä liikkeestä. Edes lasten judokoulussa ei heittoja harjoiteltu paikaltaan. Ei edes aluksi. Vastustaja on saatava reagoimaan, Seppo opetti. Kuinka monessa koulutuksessa olenkaan käynyt vain toteamassa, että tuonkin on Seppo minulle jo opettanut. Hän laati seuralle vyöarvovaatimukset, joissa M a a i l m a lta k u u lt u a seuraavaan vyöarvoon kuului tietty määrä leirejä, koulutuksia ja seuran hyväksi tehtyä työtä. Yhteisen hyvän periaate oli hänelle tärkeä. Vaikka Seppo kiersi lukemattomia määriä kilpailuja ja leirejä, en muista koskaan hänen kirjoittaneen seuralle matkoistaan matkalaskua. Sellainen oli Seppo. Koskaan ei mitään pyytänyt, mutta aina oli valmis auttamaan muita. Viimeiset yhteiset jatko 2-ryhmän harjoitukset vedimme Sepon kanssa Porin SM-kilpailujen jälkeisellä viikolla. Harjoitusten aluksi keskustelimme ryhmäläisten kanssa siitä, kuinka Sepon poika Mika oli voittanut kisoissa SM-kultaa. Lapset kysyivät, onko Seppo itse voittanut koskaan kultamitalia. Kun Seppo kertoi, ettei ole, lapset kannustivat: Kyllä sinä Seppo vielä pystyt, jos oikein kovasti yrität. Seppoa kiitollisuudella muistaen Päivi Ronkanen Judoseura Sakura r.y. Kuusi henkilöä sai Kodokanin 9 dan-vyöarvon Onnistuneita ratkaisuja sähköiseen taloushallintoon Sähköistäminen tuo tehokkuutta taloushallintoon monin tavoin: turhat työvaiheet jäävät pois ja aikaa säästyy olennaiseen. Virheiden määrä vähenee. Työtä voi tehdä ja raportteja tarkastella ajasta ja paikasta riippumatta. Muutoksen ei tarvitse olla vaikeaa. Heeroksen helppokäyttöiset ja luotettavat sähköisen taloushallinnon ratkaisut ovat vaivaton tapa siirtyä sähköisiin prosesseihin. Tuoteperheemme sisältää kaikki keskeiset taloushallinnon sähköiset ratkaisut: osto-, myynti- ja matkalaskujen käsittelyn ja arkistoinnin. Olemme alan edelläkävijöitä ja ratkaisujamme käyttävät sadat yritykset eri toimialoilla. Vuosien kokemuksella tiedämme, että ratkaisumme toimivat luotettavasti niin pk- kuin suurissakin yrityksissä ja ovat yhteensopivia lukuisten johtavien taloushallinnon ohjelmistojen ja toiminnanohjausjärjestelmien kanssa. Tuhannet taloushallinnon ammattilaiset käyttävät ratkaisujamme joka päivä. Tehtävänämme on pitää huolta, että työt sujuvat ja aikaa on olennaiseen. Saat ratkaisut käyttöön joko tilitoimistosi kautta tai suoraan Heeroksen asiakkaana. Ota yhteyttä! Jigiro Kanon muiston 70-vuotispäivänä 28. huhtikuuta Kodokanissa korotettiin kuusi senseitä kunniakkaaseen 9 dan vyöarvoon. Korotuksen saivat Morita Shoji, Yoshida Tadanao, Ikeda Tadao, Oda Yuzo, Hasegava Hiroyuki ja Matsushita Saburo. Tilastotietona vyöarvon saaneista voidaan kertoa seuraavaa. Vanhin korotetuista oli 86 vuotta ja nuorin 72 vuotta. Aikaisin 1 dan oli herroilla suoritettu 1938 ja viimeisin Pisimpään promootiota oli odotettu vuodesta Nopeimmin vyön suorittanut oli sitä odottanut vain vuodesta 1987 eli vajaa 21 vuotta. No, hyvää voi odottaa pitempään. Nyt on aika lopettaa: käsin tallennus paperien siirtely mapittaminen mapeista etsiminen laskujen jäljitys ylityöt myynti@heeros.com 30 31

17 Kristiinankaupungin ja Närpiön Judo euroa tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan kehittämiseen Perustettu: 1997, laajeni Närpiöön 2007 Perustaja: Ronny Wahlroos Puheenjohtaja: Martti Toivanen Jäseniä: 52 Kotisivut: Sinettiseura Kristiinankaupungin 1. Sinettiseura Judoliiton 14. Sinettiseura Pohjanmaan 26. Sinettiseura Nuoren Suomen 480. Sinettiseura Hae tukea seuratoiminnan laadun kehittämiseen lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen Urheiluministeri kylässä Hakuaika päättyy Lisätietoja ja hakulomakkeet: Kristiinankaupungin ja Närpiön Judo kirjataan kaupungin historiaan ensimmäisenä urheiluseurana, joka sai Nuori Suomi Sinetin. Sekin on historiaa, että Sinetin luovutti kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Tiukasta aikataulusta huolimatta ministerillä oli aikaa katsoa nuorten napakka judonäytös, kuunnella puheet ja pitää kiitospuhe judoseuran tekemästä laadukkaasta työstä. Wallin painotti Sinettiä laatumerkkinä joka antaa lupauksen, että seura on erityisen hyvä lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun saralla. Sinetti ja ministerin läsnäolo Sinetin luovutustilaisuudessa vakuutti seuran yhteistyökumppanit. Judoseura on saanut taloudellista tukea merkittävästi, mikä mahdollistaa entistä laajemmat resurssit kaikilla seuran toimialueilla. Seuran saama julkisuus on piristänyt myös paikkakunnan muiden urheiluseurojen toimintaa. Jalkapalloilijat ja judokat suunnittelevat yhteisprojektia lähikoulun kanssa. Kesällä muutama judoka kokeili ihan huvikseen yleisurheilua. Hauska harjoitteluun tullut vaihtelu innoitti nuoren kilpajudokan Mika Hietikon lupautumaan syksyllä 100 metrin juoksukilpailuun. Valmentaja, paikkakunnan judon sielu, Ronny Wahlroos korostaa seuran saamaa Sinettiä koko paikkakunnan nuorisourheilun voitoksi. Toukokuun jälkeen muista seuroista ollaan oltu innolla rakentamassa yhteistyötä, mikä on tärkeää pienellä paikkakunnalla. Kun seurat luovat yhdessä harrastamisien mahdollisuuksia nuorille, pysyvät he pidempään urheilun parissa. On aivan sama mitä lajia nuori harrastaa ja missä lajissa menestyy. Tärkeintä on, että nuori tuntee kuuluvansa yhteisöön, jossa arvostetaan nuoren omia valintoja ja tuetaan harjoittelun monipuolisuutta. Nuoren menestys kuuluu kaikille lajista riippumatta. Matka Sinettiseuraksi kasvatti judoseurasta toimivan yhteisön Matka kohti Sinettiä on ollut seuratoiminnan kannalta paljon merkittävämpi vaihe kuin itse Sinetin saaminen. Seuran kehittyminen nuorisourheilun laatuseuraksi vei aikaa parisen vuotta. Ronny on seuran perustaja sekä moniosaaja. Jokaisen ihmisen elämässä tulee vaiheita, ettei aika riitä kaikkeen, vaikka kuinka haluaisi. Tämän ajatuksen vaivaamana ryhdyin pohtimaan erilaisia keinoja innostaa muita seuran toimintaan tiiviimmin mukaan. Koska hyvin alkanut seuratyö ei voinut olla vain yhden ihmisen varassa, pysähdyin tutkimaan Nuoren Suomen pelisääntöjä ja uppouduin yhä syvemmälle pohtimaan Sinettiseuratoimintaa, Ronny selvittää. Kirjoitetut teesit ja tapauskertomukset vahvistivat Ronnyn uskoa Sinettitoimintaan. Hän teki kaikille judoseuran jäsenille Nuoren Suomen sivuilta löytyvän valmiin kyselyn. Jäseniltä ja nuorten vanhemmilta tuli erinomaisia vinkkejä sekä uskoa toiminnan linjaamiseksi entistä vahvemmin sinettiseurojen kriteerejä vastaaviksi. Judoseuran hallitus teki suunnitelman, jonka tavoitteena oli pääsy Judoliiton Sinettiseuraksi. Pienikin seura voi tehdä laadukasta nuorisotyötä ja saada tunnustusta työstään. Haasteita ei pidä pelätä. Pienen seuran pitää näkyä ja olla rohkeasti esillä. Ennen kaikkea hyviä yhteistyökumppaneita tulee muistaa kiittää!, summaa Ronny Wahlroos ja esittelee ylpeänä Sinettitilaisuudessa otettua valokuvaa, joka on kehystettynä lähetetty myös seuran tukijoille muistoksi historiallisesta merkkitapahtumasta. Aikakausi suunnitelmasta Sinettiseuraksi on ollut seuralle hyvin merkittävää kaikkien toimijoiden kannalta. Tänä aikana seurassa ymmärrettiin kaikkien töiden tärkeys. Erityisesti opittiin tekemään yhdessä loppuun saakka se, mitä on suunniteltu. Seuran välittömän yhteishengen ja kaikista harrastajista välittämisen aistii vieraskin tatamilla iloisten kasvonvirneitten seassa hien tuoksuessa. Maksimoi harjoittelusi teho. Treenikassissa kulkee usein mukana banaani, vaikka sen ravintosisältö ei läheskään vastaa sitä proteiini- ja hiilihydraattimäärää, jonka kehosi tarvitsee harjoittelusta palautumiseen. Gainomax Recovery -palautumisjuoma sisältää kaksi kertaa enemmän hiilihydraatteja ja kaksikymmentä kertaa enemmän proteiinia kuin banaani. Visainen yhtälö apinalle, mutta itsestään selvä valinta sinulle, joka treenaat

18 K o u l u t u s p ä ä l l i k k ö Parasta, kun pääsee itse tekemään! Nuorten mielestä koulutuksissa pitää olla teoriaa mutta ei liikaa. Paras tapa kyselyjen mukaan oppimiselle on itse kokeileminen ja tekeminen. Kirjallista materiaalia on hyvä saada muistin tueksi, mutta sitä ei saa olla liikaa. Syksyn tarjonnasta löytyy hyviä koulutuksia nuorille. Peruskoulutuksena tutut Judon perusteet sekä Oppimisen ja opettamisen perusteet alueiden järjestäminä. SLU alueilla on koulutusta lähellä omaa kotipaikkaa. Nuorille on rakennettu loistava Mä oon täällä koulutus, järjestäjänä SLU:n alueet. Muutama nuori judoka on testannut koulutuksen ja todennut sen erittäin hyväksi. Koulutuksen aikana ei istuttu paikallaan vaan kaikki opittiin käytännössä. Ota haaste vastaan Koulutuspäällikkö haastaa judokat Taitoharjoittelu judossa -koulutukseen. Tästä on hyötyä sinulle ohjaajana, valmentajana, kilpailijana ja harrastajana. Saat varmasti uutta tietoa taidon oppimisesta ja opettamisesta. Seuraava koulutus on Varalassa Kouluttajana mm. taitoharjoittelun 34 asiantuntija, liikunnan lehtori Joonas Kalari Turun Yliopistota ja Judoliiton nuorten valmentaja Markus Pekkola. Demojudokoina toimivat A-nuoret. Seura, tartu tarjoukseen! Kysy lisää - anna ideoita Marita Kokkonen, marita.kokkonen@judoliitto.fi Katso myös ja Timo Korpiola Mä oon täällä ja Harrastemanageri -koulutukset ovat erinomainen koulutuspaketti seurojen tulevaisuuden rakentamiseen. Mä oon täällä -koulutus on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Kahtena erillisenä koulutuspäivänä käsitellään seuratoimintaan ja ohjaamiseen liittyviä asioita. Kaikki tapahtuu itse tekemällä yhdessä ryhmän kanssa. Koulutuksen käyneiden judonuorten mukaan oppimismenetelmät olivat erinomaisia. Harrastemanageri-koulutus on suunnattu seuran aikuiselle. Reilun kolmen tunnin aikana pohditaan seuratoimintaa nuorten näkökulmasta sekä miten kaikki tietävä aikuinen voi olla nuoren tukena taustalla ja uskaltaa antaa nuorille tilaa toimia. Sinettiseurojen nuorisovastaavat antoivat saamastaan koulutuksesta mainiota palautetta. Koulutuksen aikana aikuiset saivat konkreettisia malleja mitä kannattaa tehdä toisin ja mistä seuraan saadaan uusia innokkaita toimijoita. Koulutustarjonta löytyy oman SLU-alueesi www-sivuilta. Esimerkiksi = Pohjois-Karjalan Liikunta. Lisätietoa myös Judoliiton koulutussivuilta tai koulutus- ja nuorisopäälliköltä. Syksyn aikana käynnistyy haku myös seuratoiminnan ja johtamisen koulutukseen (3. taso). Seuraa ilmoittelua kotisivuilla. Apua - materiaalia päivitetään Peruskoulutusten materiaaleja päivitetään syksyn aikana. Jos haluat vaikuttaa, niin lähetä toiveesi ja ideasi koulutus- ja nuorisopäällikölle. Viime numerossa kerroimme Timo Korpiolan ajatuksista. Lehdessä jäi kuitenkin kertomatta, kuka Timo on. Tässä faktoja: Syntynyt: 1945 Helsingissä Asuinpaikka: Palojoki, Nurmijärvi Vyöarvo: 6 DAN, Kodokanin myöntämä Seura: Meido-Kan Saavutukset: ja 70-luvulla SM kaikissa painoluokissa, yhteensä 6 kpl, useita joukkue SM- ja PM-mitaleita, 5 kertaa EM- ja kerran MM-edustaja, 2 x vuoden judoka, lukuisia luottamustoimia judossa ja katkeamaton yli 40 vuoden judoura. Lempitekniikka: hidari tai-otoshi Esikuva: Ichiro Abe (Suomen judon isä, 10 DAN) Ammatti: asianajaja, varatuomari Perhe: vaimo ja pojat s ja -75 Motto: Mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa Muut harrastukset: klassisen kitaran soitto ja laulaminen, ruuan laitto, kotipihan hoito, Ranska ja Nizza Tulevia kotimaisia tapahtumia Syys Paikka tapahtuma Kohderyhmä Rovaniemi Itä- ja Pohjois-Suomen alueparileiri Kaikki, myös sovellettu judo 27 Rovaniemi Ruska-shiai M, N, PB, TB, PC, TC, PD, TD, PE, TE 27 Turku Aurajoki-shiai PB, TB, PC, TC, PD, TD Oulu Kata SM-kilpailut Kaikki Loka Paikka tapahtuma Kohderyhmä 4 Nummela Hiiden Shiai M, N, PB, TB 4-5 Mikkeli Mikkeli-shiai PB, TB, PC, TC, PD, TD, PE, TE 9-12 Tampere Valmennusleiri M Tampere Valmennusleiri PB, TB 11 Tampere Eden-shiai M2k, N2k, PB, TB, PC, TC 11 Joensuu Joukkue SM-kilpailut miesjoukkueet Tampere Valmennusleiri M, N, N20 18 Kerava Kerava-shiai M, N, M20, N20, PB, TB, PC, TC, PD, TD, PE, TE 25 Helsinki Max Jensen Shiai, avoin painoluokka M, N (kutsukilpailu) Helsinki SM-kilpailut M20, N20, PB, TB Marras Paikka tapahtuma Kohderyhmä 1 Masku Lasten kisa- ja toimintapäivä TF,PF, TE, PE, TD, PD, TC, PC 8-9 Vantaa (FIN) Finnish Judo Open M, N Tampere Valmennusleiri M Iisalmi Genelec-shiai ja -leiri M, N, PB, TB, PC, TC Tarto (EST) Tarton avoin M, N, PB, TB Kuusankoski (FIN) Finnish Judo Open ja -leiri M20, N20, PB, TB, PC, TC Etelä-Suomi Alueleiri alueet Alueleirit M, N, PC, TC 29 Helsinki Judoliiton syysliittokokous 29 Helsinki Judoliitto 50 v juhla Tulevia koulutustapahtumia Syys Koulutustapahtuma Paikka Paikkakunta Judon perusteet -koulutus Hakunilan dojo Vantaa Oppimisen ja opettamisen perustaidot Sydänmaan koulu Laukaa Nuori Suomi Sinettiseuraseminaari Sinettiseuroille Tampere Loka Koulutustapahtuma Paikka Paikkakunta 4-5 Kuntojudo-ohjaaja Varala Tampere 4-5 Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa Maskun Tempon dojo Masku 18 Graduoitsijakoulutus Meri-Porin lukio Pori Marras Koulutustapahtuma Paikka Paikkakunta 1-2 Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa Etelä-Suomi 1-2 Muksujudo II Varala Tampere Taitoharjoittelu Varala Tampere Judon perusteet TNS-Judon dojo Toijala Joulu Koulutustapahtuma Paikka Paikkakunta Henkilökohtaisten valmentajien koulutuspäivä Varala Tampere Katso kaikki tapahtumat 35

19 Sokos Hotelli Presidentissä Judoliiton 50-vuotisjuhla Judoliiton juhlavuosi huipentuu Helsingissä Sokos Hotelli Presidentissä järjestettävään 50-vuotisjuhlaan. Ohjelmassa: Viihdettä, taidetta, kunnianosoituksia, puheita, juhlaillallinen ja mukavaa yhdessä oloa vanhojen judokavereiden kanssa. Ilmoittautumiset ( mennessä) ja lisäohjeet : Judoliiton kotisivuilla Hinnat (sis. tervetuliaismaljan ja juhlaillallisen juomineen): Majoitus ja illalliskortti per henkilö 1 hengen huoneessa Majoitus ja illalliskortti per 2 henkilöä 2 hengen huoneessa Pelkkä illalliskortti 195 euroa 270 euroa 95 euroa / henkilö Juhla alkaa kello 16.