XX MITEN SOVITTAA YHTEEN TYÖ JA PERHE-ELÄMÄ?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XX MITEN SOVITTAA YHTEEN TYÖ JA PERHE-ELÄMÄ?"

Transkriptio

1 2/2015 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET XX MITEN SOVITTAA YHTEEN TYÖ JA PERHE-ELÄMÄ? Tunnetko vuosilomaan liittyvät oikeutesi? OSAATKO LOMAILLA LOMALLA?

2 2/2015 MITEN SOVITAT YHTEEN TYÖN, PERHEEN JA MUUN ELÄMÄN? LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 4 NUMERONA 3 Puheenjohtajan palsta VUODEN 2015 AIKANA 4 Ajankohtaista 9 Oletko saanut varoituksen? 10 Tunnetko vuosilomaan liittyvät oikeutesi? 12 Työelämän joustot 17 Voiko lomalla oikeasti lomailla? 19 Uusia etuja Liiketalouden liiton jäsenille! 20 Vuoden aikuinen Liiketalouden osaaja 2014 palkintojenjako 22 Odottaa kuin kuuta nousevaa 26 Miten toimin jos jään työttömäksi? 27 VALO kilpailu 28 Jäsenesittely Harri Heinänen 30 Koti-palsta Tavarapaljous stressaa muutossa eniten 31 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 32 Liittokokouskutsu 33 Yhdistykset JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., Helsinki Puhelin: , PÄÄTOIMITTAJA Annina Antell TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ritva Kyynäräinen TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen ULKOASU Kaarina Laanti MARKKINOINTI Jaakko Koskinen Hannele Tamminiemi PAINATUS N-Paino Oy, Lahti Eräässä tv-mainoksessa pikakelataan elämä syntymästä lasten kotoalähtöön. Siinä huristetaan kiireellä läpi vuosien: synnyt, kasvat, itsenäistyt, menet naimisiin, saatte lapsen, menet töihin, otat lainaa, ostat talon, saat lisää lapsia, ostat auton, otat lisää velkaa, ostat suuremman asunnon, käyt enemmän töissä ja kohta huomaat, että lapset ovat muuttaneet pois, ostat pienemmän asunnon, ostat pienemmän auton, käyt töissä Mitä tapahtuu tässä välissä? Miten voit? Jaksatko? Miten yhdistit työn ja perheen? Entä miten ehdit elää sitä muuta elämää? Näihin vastaus löytyy jokaisen oman elämän hallinnasta ja omasta itsensä johtamisesta sekä kyvystä yhteensovittaa työ ja perhe-elämä eri vaiheissa elämää. Itse kuulun siihen tutkimusten mukaiseen valtaosaan työssäkäyvistä, jotka eivät koe suuria vaikeuksia keskittyä työhönsä kotiasioiden vuoksi - asunhan yksin lasten lähdettyä omilleen. Toisaalta en kuulu siihen viidennekseen työssäkäyvistä (naisista 21 % ja miehistä 16 %), jotka huolehtivat oman työnsä ohessa apua tarvitsevasta henkilöstä kuten jommastakummasta vanhemmastaan kerran kuussa vanhempani asuvat toisella paikkakunnalla ja tulevat toimeen paljolti omillaan. Asiani ovat siis hyvin. Silti oman elämäni hallinta on usein haastavaa. Ovat lastenlapset, joita tapaan ja joista huolehdin mielelläni. Ovat ystävät, joita haluaisin tavata useammin. Ovat harrastukset, joita toteuttaisin mieluusti viikoittain. Mielenkiintoinen työ, saadut vastuut sekä yhdistysvelvoitteet verottavat oman osansa ajankäytöstä, mutta antavat myös positiivista energiaa. Hyvää ja voimaannuttavaa kevättä! Ritva Kyynäräinen puheenjohtaja Kuva: Eero Nerelli-Antell Työn, perheen ja muun elämän välinen suhde on parhaimmillaan voimauttavaa. Työ tarjoaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen, perhe ja ystävät puolestaan välittämistä, osallistumista ja turvallisuutta ja harrastukset ja ystävät monimuotoisuutta ja elämänpiirin kasvua. Onko Sinun mahdollista vaikuttaa omaan jaksamiseesi työssä ja kotona? Ehkä saat uusia ideoita lehtemme tämänkertaisen numeron jutuista. 3

3 Teksti: Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelu Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Suomalaisyrityksissä käynnissä OpusCapitan tutkimuksessa 82% pk-yrityksistä raportoi maksuaikaviivästyksistä Teksti: OpusCapita Group VISA on paljon haitallista psykososiaalista kuormitusta, joka jää tunnistamatta Kaupan alalla on nykyään paljon terveyttä vaarantavaa psykososiaalista kuormitusta, mutta työnantajat tunnistavat sen huonosti. Tämä on tullut ilmi Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemissä työsuojelutarkastuksissa ja työsuojeluviranomaiselle tulleissa yhteydenotoissa. Psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat kaupan alalla muun muassa väkivallan uhka, yksintyöskentely, puutteellinen perehdyttäminen, aukioloaikojen pidentyminen, asiakaspalvelun vaatimukset ja jatkuva muutos. Myyjien tehtävänkuva on monipuolistunut, ja usein myyjän tulee hallita hyvin monenlaisia palvelutehtäviä. Kuormitusta aiheuttaa usein myös organisaation ylätasolta tuleva suuri tietomäärä, johon ei ehditä myymälöissä tutustua. Tarkastuksilla havaittiin, että työnantajat näkevät nämä kuormitustekijät alalle tyypillisinä piirteinä, joille ei voi mitään. Näin ei kuitenkaan ole. Kyse on psykososiaalisista kuormitustekijöistä, jotka voivat vaarantaa työntekijän terveyden. Työnantajan tulee hallita niitä yhtä järjestelmällisesti kuin fyysistä työympäristöä ja tapaturmariskejä, sanoo työsuojelutarkastaja Katja Savolainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Kuormitustekijöiden hallitseminen on myös taloudellisesti järkevää. Pahimmillaan psykososiaalinen kuormittuminen voi aiheuttaa työtehon alentumista ja tai jopa pitkiäkin sairauslomia. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2014 lähes 600 tarkastusta tukku- ja vähittäiskaupan työpaikoille. Valvontahavaintojen perusteella psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan kaupan alalla selvästi huonommin kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, toimistotyössä, asiantuntijatyössä ja kouluissa. Kuormitustekijät on arvioitava jokaisessa työssä erikseen Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Terveydelle haitallisten kuormitustekijöiden hallinta alkaa niiden tunnistamisesta. Psykososiaaliset kuormitustekijät vaihtelevat erilaisissa töissä, joten työnantajan on tunnistettava ja arvioitava kuormitustekijät juuri kyseisessä työpaikassa ja eri tehtävissä. Arvioinnin jälkeen työnantajan tulee tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta työ ei vaaranna työntekijöiden terveyttä. Kuormitustekijöiden hallinnassa työterveyshuolto on työnantajan apuna. Työnantajan tulee varmistaa, että työterveyshuolto arvioi työpaikkaselvitystä tehdessään myös työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Kuormitustekijät voivat liittyä työn järjestelyihin, työn sisältöön tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Kun työnantaja tekee työterveyshuollon kanssa tiivistä yhteistyötä, se pystyy puuttumaan ajoissa niihin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden, Savolainen korostaa. OpusCapitan TNS-Gallupilla teettämässä tutkimuksessa tutkittiin yritysten välistä maksukäytäntöjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimuksesta ilmeni, että perinteinen suomalainen yrityskulttuuri, jossa maksuista huolehditaan ajallaan, on muuttumassa. Jopa 82% vastanneista pk-yrityksistä kertoi asiakkaidensa jättävän noudattamatta ennalta sovittuja maksuaikoja. Ruotsalaisista pk-yrityksistä vain 28% raportoi samasta ilmiöstä. Norjassa puolestaan myöhästyneet maksut vaivasivat 38% vastaajista. Lisäksi lähes viidennes vastanneista suomalaisista pk-yrityksistä raportoi lähettämiensä maksumuistutusten määrän lisääntyneen ja luottotappioidensa kasvaneen. - Sovituista maksuajoista ei pidetä kiinni, vaan yhä useampi yritys saa rahansa myöhässä. Tämä on noussut selvästi esiin myös keskusteluissamme yritysten kanssa. Maksuvalmiuden heikko ennustettavuus ja kassavirran epävarmuus lisäävät rasitetta pienten yritysten taloudelliselle tilanteelle ja toimintakyvylle, OpusCapitan johtaja Miikka Savolainen sanoo. Uusi maksuehtolaki käytäntöön Eduskunta hyväksyi 3.maaliskuuta lakimuutoksen, jonka mukaan yritysten välisen maksuajan ei tule ylittää 30 päivää. Kuitenkin vielä ennen lakimuutosta jopa 80% prosenttia haastattelututkimukseen osallistuneista suomalaisista isoista yrityksistä kertoi suunnittelevan maksuaikojen pidentämistä nykyisestä. Jopa 82% vastanneista pk-yrityksistä kertoi asiakkaidensa jättävän noudattamatta ennalta sovittuja maksuaikoja. Lakimuutos yritysten välisistä maksuajoissa astui voimaan Tämän jälkeenkin yrityksillä on mahdollisuus keskenään sopia 30 päivää ylittävistä maksuajoista. Toisaalta OpusCapita on myös tuomassa suomalaisten yritysten ulottuville toimittajarahoitusjärjestelmää, jonka avulla pk-yritys voi saada maksun itselleen muutamien päivien kuluessa, asiakkaanaan olevan suuryrityksen parempaa rahoitusasemaa hyödyntämällä. - Sekä eduskunnan hyväksymä lakimuutos, että uudet, markkinoille tulevat rahoitusjärjestelmät ovat hyviä mahdollisuuksia tukea suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä ja toimintavalmiuksia. Nämä ovat tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan, summaa OpusCapitan Savolainen. 75% OpusCapitan haastattelututkimukseen osallistuneista suomalaisyrityksistä ilmoitti, että maksuaikojen muutoksella tulee jatkossa olemaan merkitystä heidän taloustilanteeseensa. Vastaavasti ruotsalaisista yrityksistä vain 41% arvioi maksuajoilla olevan selvää vaikutusta. Norjalaisista näin arvioi vain 7 prosenttia vastaajista. Haastattelututkimus toteutettiin joulukuussa 2014 ja maaliskuussa Haastateltavat koostuivat suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten yritysten talouspäättäjistä. Yhteensä kolmessa maassa tehtiin 287 haastattelua. 4 5

4 Kesäduunarineuvoja Rina Knape euroa kuukaudessa Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli euroa kuukaudessa. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastotietoihin vuoden 2014 lopussa. Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat. Miehen kokonaiseläke euroa, naisen euroa Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2014 oli euroa kuukaudessa, naisten euroa. Naisten eläke oli 78 prosenttia miesten keskieläkkeestä. Kymmenen vuotta sitten (2004) naisten eläke-euro oli 77 senttiä ja 20 vuotta sitten (1994) 73 senttiä. Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa. Ansiotason lisäksi työuran pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon. Joukossa on myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin eläke muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Suomessa 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa Yhä useamman suomalaisen ostovoima perustuu eläkkeeseen. Jo yli neljännes Suomessa asuvista saa jotakin eläkettä: vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä tai osa-aikaeläkettä. Eläkettä saa yhteensä 1,5 miljoonaa henkilöä. Suomesta maksettiin ulkomaille eläkettä henkilölle. Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 yhteensä noin 27,5 miljardia euroa, joista työeläkkeitä 24,4 miljardia euroa. Vuonna 2014 työeläkettä sai henkilöä. Heistä suurin osa, henkilöä, oli vanhuuseläkeläisiä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien joukko on edelleen jatkanut vähentymistään edellisvuodesta ( ). Osa-aikaeläkettä sai henkilöä. Teksti: Eläketurvakeskus -kampanjassa mukana ennätysmäärä työnantajia Viidettä kertaa järjestettävä Vastuullinen kesäduuni -kampanja on tänä vuonna saavuttanut ennennäkemättömän suosion. Nuorten kesätöiden merkitys on tunnistettu, sillä haasteen laadukkaiden kesätöiden tarjoamisesta on ottanut vastaan jo yli 230 työnantajaa. Vastuullisten kesätyönantajien joukko on kasvanut yli 50:llä viime vuodesta. Kampanjan projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen T- Mediasta arvioi kampanjan suosion kertovan, että huoli nuorten työllistymisestä on todellinen. Myös vastuullisuus on nouseva trendi yritysten toiminnassa. Vastuullisuus on konkreettisia tekoja. Tarjoamalla laadukkaita kesätyöpaikkoja nuorille työnantajat toteuttavat omalta osaltaan yhteiskuntavastuuta ja tekevät hyvän ensivaikutelman tulevaisuuden osaajiin, Salminen-Kultanen huomauttaa. Viime vuonna kesäduunikampanjassa mukana olleet työnantajat työllistivät yli nuorta. Tänä vuonna mukana on suuria ja pieniä organisaatioita monipuolisesti eri toimialoilta, joten tarjolla on kesätyöpaikkoja erilaisissa tehtävissä ympäri Suomen. Kampanja tavoittaa tänä vuonna entistä paremmin itse nuoret, yläkoululaisista korkeakouluopiskelijoihin. Kampanjan siirryttyä TATin ja T-Median vetovastuulle olemme pystyneet hyödyntämään kanaviamme ja verkostoamme nuorten tavoittamiseen. Kampanjasivuston lisäksi kesätyöasiat ja työnantajakumppanien sisällöt näkyvät suositulla Kunkoululoppuu.fi-sivustolla. Myös aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa on lisätty ja videot otettu vahvasti mukaan viestintään, kertoo kampanjan viestinnästä vastaava Vesa Vilenius T-Mediasta. Vastuullinen kesäduuni kampanja vaikuttaa aina kesän loppuun asti, joten vielä ei ole liian myöhäistä lähteä mukaan. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat kuuteen vastuullisen kesätyön periaatteeseen, jotka ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen työhön, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja todistus. Tutustu tarkemmin osoitteessa: Teksti: Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT KESÄDUUNARI-INFO AUTTAA TAAS NUORIA KESÄTYÖASIOISSA Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Toukokuun alussa avattuun maksuttomaan Kesäduunariinfoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä työnantajat. SAK:n, STTK:n ja Akavan palvelu on saanut joka kesä satoja yhteydenottoja. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Kesäduunarineuvoja Rina Knape muistuttaa, että työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena. Ennen kuin allekirjoitat sopimuksen, lue teksti ja käy läpi siinä mainitut työehdot sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Tarkista etenkin luvattujen työtuntien määrä. Epäselvät kohdat on hyvä selvittää ennen sopimuksen allekirjoittamista, Knape jatkaa. Palkkaerittelyn tai muun vastaavan tositteen kanssa tulee olla tarkkana. Lomakorvausta on maksettava muutaman tunnin pituisesta työsuhteesta. Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein, ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset. Huolehdi kesätyön loputtua, että saat oikeat lomakorvaukset, Knape huomauttaa. Kesäduunarineuvoja korostaa, että kesätyöntekijälle kuuluu aina perehdytys työtehtäviin ja työhön. Perehdytys parantaa työturvallisuutta ja vähentää työtapaturmariskiä. Kesäduunari-info aukesi maanantaina 4. toukokuuta ja on avoinna perjantaihin 28. elokuuta saakka. Palvelu on toiminut tähän mennessä jo kymmenenä kesänä. Neuvoja voi kysyä numerosta ja osoitteesta Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa ja Twitterissä https://twitter.com/kesaduunari. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Teksti ja kuva: STTK 6 7

5 OLETKO SAANUT VAROITUKSEN? Varoitus on eri asia kuin työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen. Varoitus ei lakkauta työsuhdetta eikä muuta työsuhteessa noudatettuja ehtoja. Varoituksen aiheellisuutta sellaisenaan ei myöskään voida saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. KKO:1987:113 Työntekijälle oli annettu varoitus työsopimuslain 15 :n rikkomisesta ja huomautus 16 :n rikkomisesta. Työsuhdetta ei niiden johdosta ollut irtisanottu eikä työntekijälle työsuhteen perusteella kuuluvia oikeuksia muutenkaan vähennetty. Työntekijällä ei ollut oikeudellista tarvetta saada tutkituksi kannettaan toimenpiteiden perusteettomuudesta pelkästään sillä perusteella, että työnantaja myöhemmin mahdollisesti vetoaisi niihin Mitä sitten tehdä, jos työnantaja kuitenkin antaa varoituksen, jota työntekijä pitää perusteettomana? Vaikka asiaa ei voidakaan saattaa tuomioistuimeen, on työntekijän varmuuden vuoksi syytä kirjallisesti riitauttaa annettu varoitus. Menettely luo suojaa sitä vastaan, että työnantaja myöhemmin vetoaa varoitukseen esimerkiksi irtisanoessaan työsopimuksen. Jos saat varoituksen, ota yhteyttä liiton työsuhdeneuvontaan: puh tai Teksti: Markku Vuorinen, lakimies Suomalaiset arvostavat työkavereissaan Suomalaiset työyhteisöt pursuavat energisiä, positiivisella asenteella varustettuja hyviä tyyppejä, vaikka työyhteisöistä usein puhutaankin negatiiviseen sävyyn. Työpaikan hyvä tyyppi on tyypillisesti henkilö, joka hoitaa tunnollisesti omat tehtävänsä, auttaa työkaveria kiireen keskellä ja piristää päivää huumorintajullaan. Hänen kanssaan viihdytään myös työajan ulkopuolella. Nämä suomalaisten arvostamat piirteet hyvässä työkaverissa ovat nousseet esiin Baronan #parastyökaveri2015-kilpailussa, jonka tavoitteena on löytää Suomen paras työkaveri. Kilpailu starttasi helmikuun puolivälissä ja maaliskuun loppuun mennessä työkavereita oli ilmiannettu toista sataa. Kilpailuun osallistuttiin valokuvalla ja kertomalla, mikä tekee työkaverista Suomen parhaan. Millainen on paras työkaveri? Hyvän työkaverin kanssa hullutellaan vapaa-ajalla, rampataan ylös alas toimiston portaita tai pohditaan syvällisiä työpaikan taukohuoneessa. Eräs #parastyökaveri2015-kilpailuun osallistunut kuvailee työkaveriaan seuraavasti: Niina on maailman parhain ja luotettavin työkaveri ja hänestä on tullut myös ystävä työajan ulkopuolella. Ollaan yhdessä tosi hyvä pakkipari ja nautitaan arjen pienistä iloista työssä. Parasta Niinassa on se, että hän ehtii aina auttamaan ja tekee oman työnsä todella tunnollisesti. Hyvä porukka on avain yrityksen kasvuun Valokuvien lisäksi Barona on koonnut yhteen kirjoituksia hyvästä työkaveruudesta ja sen vaikutuksesta työyhteisöön. Kirjoitusten perusteella vaikuttaisi siltä, että jokaisen menestyvän yrityksen taustalla on nimenomaan huippuporukka, täynnä hyviä työkavereita. Vuosi sitten perustetun Wunderdogin tuorein tulokas Vivi Brooke toteaa blogikirjoituksessaan osuvasti: Loppujen lopuksi yrityksellä, joka koostuu pelkästään hyvistä tyypeistä, ei voi mennä muuta kuin hyvin! He muokkaavat ja luovat sen työyhteisön, jossa sekä halutaan tehdä töitä että rakastetaan sitä mitä tehdään. Se, että välitetään siitä mitä tehdään, näkyy työn laadussa ja lopputuloksessa, eikä sitä pidä vähätellä. Käy tutustumassa Suomen parhaisiin työkavereihin ja blogikirjoituksiin osoitteessa Teksti ja kuva: Barona Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma yhteisö. Liiton jäsenyydestä on iloa ja hyötyä monissa työelämän tilanteissa: LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA :han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2015, (liiton jäsenmaksu loppuvuodelle 1.7. jälkeen on vain 81 euroa, työttömyyskassajäsenyyden kanssa 105 euroa) saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Kampanja on voimassa ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. 8 9

6 Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Kuva: Lauri Kytömaa Minkä verran minulle kertyy vuosilomaa työsuhteen alussa? TUNNETKO VUOSILOMAAN LIITTYVÄT OIKEUTESI? Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli ajalla lomaa kertyy yhteensä 30 kalenteripäivää. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli mennessä) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsuhteen alussa kannattaa yrittää sopia jo työsopimuksessa siitä, että vuosilomaa kertyisi heti työsuhteen alusta lähtien 2,5 pv/kk. Lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, eli niiltä kalenterikuukausilta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (esim. äitiysvapaan aika on työssäolon veroista aikaa). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Valtiolla, kunnalla ja yliopistolla työskennellessä vuosilomaa kertyy virka- ja työehtosopimuksen taulukkojen mukaisesti palvelusvuosiin pohjautuen. Kuuluuko minulle maksaa lomarahaa? Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin. Lomarahan maksamisesta, joka on useimmiten 50 % lomapalkan määrästä, on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Kertyykö minulle lomaa perhevapaiden ajalta? Vuosilomalain perusteella työssäolon veroisena aikana pidetään mm. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikaa, eli vuosilomaa kertyy näiltä ajoilta täysimääräisesti. Miten vuosilomapalkkani lasketaan, jos olen osan vuotta osittaisella hoitovapaalla? Lomapalkan laskentasääntö määräytyy sen mukaisesti, mitä palkkaustapaa sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Eli jos on työskennellyt koko lomanmääräytymisvuoden kokoaikaisessa työssä, ja jää osittaiselle hoitovapaalle esim , maksetaan kesälomapalkka kesällä 2015 kokoaikatyön palkan mukaisesti. Vastaavasti jos on ollut osittaisella hoitovapaalla koko lomanmääräytymisvuoden, ja jatkaa kokoaikatyössä 1.4., määräytyy vuosilomapalkka osa-aikatyön palkan mukaisesti. Lomapalkka maksetaan prosenttiperusteisesti niissä tilanteissa, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka on 9 prosenttia, tai työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Käytännössä siis jos on jäänyt esim. osittaiselle hoitovapaalle , lasketaan vuosilomapalkka kesälomalla 2015 prosenttiperusteisesti kertyneestä palkasta. Voiko työnantaja pakottaa pitämään kertyneet vuosilomani irtisanomisajalla? Vuosiloma voidaan määrätä pidettäväksi ainoastaan lomakaudella ( ). Käytännössä kesäloman osuus, joka kertyi mennessä, voidaan määrätä pidettäväksi irtisanomisajalla, jos irtisanomisaika sijoittuu ajalle Loman ajankohdasta tulee kuitenkin ilmoittaa kuukautta ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Milloin vuosiloma tulee antaa? Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa 12 arkipäivää ylittävän loman osalta. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Eli työntekijä ja työnantaja voivat sopia siitä, että työntekijä pitää lomaa jo kalenterivuoden alusta ennen lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymistä, tai että hän pitää sen vasta seuraavan kalenterivuoden puolella ennen 2.5. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Eli 30 päivän lomasta voidaan 18 päivää sopia pidettäväksi vasta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Arkipäivät maanantaista lauantaihin kuluttavat vuosilomapäiviä, eli normaalilta arkiviikolta kuluu yhteensä 6 vuosilomapäivää, jos loma pidetään kokonaisena viikkona. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Kuuluuko minulle maksaa luontoisetuudet, kuten lounassetelit myös loman ajalta? Vuosilomalain perusteella palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Esimerkiksi ravintoetu, joka ei ole työntekijän käytettävissä loman aikana, korvataan rahassa. Jos työntekijälle annetaan lounasseteleitä myös loman ajalta, ne arvostetaan nimellisarvoonsa, koska lounasseteleitä voi antaa verotusarvoon vain yhden työpäivää kohden. Saako työnantaja muuttaa jo sovittua vuosiloman ajankohtaa? Jo vahvistettua jo sovittua loman ajankohtaa työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa. Jos työnantaja kuitenkin muuttaa jo sovittua loman ajankohtaa lakisääteisiä ilmoitusaikoja noudattamalla (eli viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua), ja työntekijä on ehtinyt jo varaamaan itselleen esim. lomamatkan, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle täysimääräisesti loman peruuntumisesta aiheutuneet kustannukset. Voinko siirtää vuosilomani ajankohtaa, jos sairastun? Jos sairastut vuosilomalla, tulee vuosiloma pyynnöstä siirtää myöhempään ajankohtaan jo heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Loman siirtoa tulee pyytää nimenomaisesti heti työkyvyttömyyden alkaessa, ja pyydettäessä on toimitettava lääkärintodistus. Siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Mikäli loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella

7 Kuva: Kati Oksman Kuva: Antero Aaltonen Kuva: Liisa valonen Teksti: Kati Oksman Työelämän joustot Anna Kokko Marja Tuomi Anja Lahermaa Pienen yrityksen voi olla vaikeampi joustaa Nykylainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin erilaiset joustoja työelämässä. Eniten on tehtävää asenteiden muuttamisessa työpaikoilla, sanovat Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko ja STTK:n lakimies Anja Lahermaa. Perheystävälllisyys työpaikoilla tarkoittaa asenteita ja tekoja, joilla on myönteisiä vaikutuksia perheiden arkeen ja hyvinvointiin. Perheystävällisyys voi olla pieniäkin tekoja. Esimerkiksi palaveriaikojen muuttaminen ydintyöajalle, jolloin ne eivät mene päällekkäin lapsen päivähoitoon viennin tai noudon kanssa. Keinoja toimia perheystävällisesti on paljon aina työvuorosuunnittelusta etyömahdollisuuksiin. Eri työpaikoille sopivat erilaiset keinot, sanoo Kokko. Perheystävällisyys tarkoittaa eri elämänvaiheessa eri asioita. Yksin elävälläkin voi olla hoivavastuuta esimerkiksi iäkkäistä vanhemmistaan. Nykylainsäädäntö ei aina tunnista erilaisia perhemuotoja. Lahermaa on mukana STM:n asettamassa työryhmässä, joka pohtii, miten lainsäädäntöä voisi muuttaa yhdenvertaisemmaksi yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari ja sijaisperheiden osalta. Yritykset ovat eri lähtöviivalla kyvyssä joustaa riippuen resursseista, kuten koosta, toimialasta, historiasta ja johtamiskulttuurista. Suuryritykset pystyvät usein tekemään paljonkin, jos haluavat. Pienissä yrityksissä, esimerkiksi parturikampaamossa, voi olla suuria haasteita, jos joku sairastuu tai jää perhevapaille. Tällaisissa tapauksissa kyky joustaa voi olla heikompi, vaikka tahto olisi hyvä, Kokko sanoo. Sukupuolella on väliä Suomessa nainen on tyypillisesti pitkään poissa työelämästä äitiyden takia. Pitkät poissaolot syövät naisen työmarkkinaarvoa, osaamista ja pienentävät eläkekertymää. Miehien isyysvapaa on tällä hetkellä 54 päivää, äitiysvapaa on 105 päivää. Vanhempainvapaa, 158 päivää, on jaettavissa molemmille vanhemmille. On surullista, että äidin oletetaan pitävän vanhempainvapaan automaattisesti kokonaan. Jos isä on kotona äidin pikku-apulaisena kaksi viikkoa, se ei vielä paranna naisen työmarkkina-asemaa. Isien pitäisi jäädä lasten kanssa kotiin niin, että äiti voi palata töihin välillä, Lahermaa sanoo. Sukupuolella on merkitystä myös rekrytointipäätöksiä tehtäessä. Anna Kokko mainitsee toukokuussa mediassa esillä olleen Metsä Groupin esimerkin, jossa nuorelle teekkarille oli sanottu, etteivät palkkaa naisia. Asian noustessa julkisuuteen, yhtiö pyysi anteeksi. Nuorille naisillekin on tärkeä päästä kiinni ensimmäisiin oman alan työpaikkoihin. Yritysten rekrytointipäätöksillä on jo varhain suoria ja välillisiä vaikutuksia naisten työuriin ja etenemiseen, palkkaukseen ynnä muuhun., Kokko sanoo. Ihannemaa Hollanti? Vapaaehtoisen, määräaikaisen osa-aikatyön yleistyminen Suomessa helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Lahermaa ja Kokko nostavat esimerkiksi Hollannin, jossa osa-aikatyö on huomattavasti Suomea yleisempää. Siellä perheellinen siirtyy usein osa-aikatyöhön määräajaksi, kun lapsi on pieni. Suomessa joustava hoitoraha alle kolmevuotiaiden lasten hoitamisessa auttaa taloudellisen menetyksen kanssa, kun siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön, Lahermaa muistuttaa. Isoin ongelma osa-aikatyön vähyyteen tuntuu molempien mielestä olevan asenteet. Lisäksi Laherma mainitsee pari käytännön muutosta, jotta osa-aikatyön tekeminen helpottuisi Suomessa. Jotta osa-aikaiseen työhön olisi helpompi siirtyä, tarvitaan lisää joustoa päivähoitomaksuihin ja lakimuutos, joka parantaisi työntekijän vaikutusmahdollisuutta työajan sijoittelussa. Jos toivoo esimerkiksi nelipäiväistä työviikkoa ja työpaikalla ei pääse sopuun osa-aikatyöhön siirtymisen yksityiskohdista, on työaika 30 h/viikko, mutta työntekijä on joka päivä töissä, kuvailee Lahermaa nykyisen työsopimuslain ongelmakohtaa. Myös omaishoitajilla on oikeuksia Lähes jokaisella suomalaisella tulee jossain vaiheessa elämässä eteen tilanne, jossa omainen sairastuu. Suomessa omaisia tai läheisiä auttavia arvioidaan olevan yhteensä noin 1,2 miljoonaa, joista pääasiallisia auttajia on noin Liki työssäkäyvää eli joka kolmas työssäkäyvä huolehtii ansiotyön ohella apua tarvitsevasta läheisestään. Noin suomalaisen arvioidaan toimivan etäomaishoitajina. Tyypillistä etäomaishoitajuudelle on, että hoiva vaatii jatkuvaa sitoutumista ja on usein sekä taloudellisesti että henkisesti varsin raskasta. Omainen voi matkustaa joka viikonloppu huolehtimaan läheisestään auttaen kodinhoidollisissa ja ruokahuollon tehtävissä, ja siten varmistaa läheisensä pärjäämisen seuraavan viikon aikana. Viikolla etäomaishoitaja saattaa olla jatkuvasti yhteydessä läheiseensä puhelimitse tai muita sähköisiä keinoja käyttäen. Omaishoitajat- ja läheiset liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomen mukaan Suomessa on melko paljon mahdollisuuksia erilaisiin työelämän joustoihin. Ongelma on se, ettei niistä joko tiedetä tai tiedoteta työpaikoilla. Omaisen hoitoa pystyy järjestelemään mm. liukuvan työajan, lyhennetyn työajan, osa-aikaeläkkeen, vuorotteluvapaan, omaishoitajien hoitovapaan, säästövapaan tai työaikapankin kautta. Suu auki työpaikalla Tuomen mukaan vain noin puolet hoivaajista kertoo työpaikoilla omasta tilanteestaan, jolloin kaikkia käytössä olevia joustoja ei ehkä tule otettua käyttöön. Avoin keskustelu olisi molempien etujen mukaista: hyvä työntekijä pystyy jatkamaan työssään, poissaolot vähenevät, työnantajan ei tarvitse ryhtyä uusiin rekrytointeihin ja työnantaja saa mainetta hyvänä ja henkilöstönsä hyvinvoinnista kiinnostuneena ja välittävänä työnantajana. Tuomi sanoo

8 1. OTA ASIOITA AVOIMESTI PUHEEKSI Laki mahdollistaa sopimisen paikallisesti monista asioista. Avoin puhuminen on kaiken a ja o ratkaisujen löytämiseksi. Kannattaa uskaltaa ottaa asioita puheeksi lähiesimiehen tai luottamusmiehen kanssa. Jos oma elämäntilanne on haastatava, asian voi ottaa esille avoin mielin ja ideoida vaikka yhdessä työnantajan ratkaisu, Lahermaa vinkkaa. 2. RESURSSEJA TYÖPAIKAN KEHITTÄMISEEN -Työpaikalla on hyvä olla muutama henkilö, jotka voivat kerätä työpaikan kehitysideoita ja viedä niitä eteenpäin toteutukseen, Anna Kokko ehdottaa. -Tasa-arvosuunnitelmat ovat pakollisia yli 30 henkilön työpaikoilla. Niitä on päivitettävä määräajoin ja päivittämisestä on tiedotettava henkilöä. Lahermaa uskoo, että työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat ovat oivia välineitä tasaarvon lisäämiseksi. Tasa-arvosuunnitelmasta voi tehdä työpaikan kilpailuvaltin. Tasa-arvosuunnitelmissa kannattaa huomioida ns. elinkaariajattelu ja se, että eri työpaikoille sopii eri ratkaisut. Ne löytyy yhdessä hakemalla ja miettimällä, Lahermaa painottaa. 3. HYVIN ENNAKOIDUT JA ETUKÄ- TEEN MIETITYT SIJAISRATKAISUT Tämä on tärkeää, jotta työt ei kaadu muiden niskaan, jos joutuu äkillisesti hakemaan sairasta lasta tai katsomaan kaatunutta äitiä kesken päivän. 4. TYÖN JAKAMISEN OPETTELU Liian usein käy niin, että henkilö siirtyy osa-aikatyöhön, mutta mitään tehtäviä ei vähennetä. Silloin osa-aikaiseksi siirtyvä koittaa tehdä samat työt lyhyemmällä työajalla ja pienemmällä palkalla. Tässä on suomalaisilla työpaikoilla opettelun paikka. 5. TASA-ARVO ON YRITYKSEN KILPAILUVALTTI Työnantajat hyötyy joustoista saamalla sitoutuneet työntekijät ja pienemmät sairaspoissaolotilastot. Yrityksien kannattaa brändätä itsensä perheystävälliseksi työnantajaksi. 6. PERHEYSTÄVÄLLINEN YRITYS KAN- NUSTAA MYÖS ISIÄ JÄÄMÄN KOTIIN Yrityskohtaisissa tasa-arvosuunnitelmissa huomioidaan erilaiset vaihtoehdot ja kannustetaan myös isiä pitämään vanhempainvapaita. 7. TASAPUOLISET REKRYTOINNIT Sukupuoli ei ole yksi rekrytointiperusteista. Ei ketjuteta naisia määräaikaisissä työsopimuksissa mahdollisen lisääntymisen tuoman hoivavelvoitteen takia. 8. TASAPUOLISEN KOHTELUN VELVOITTEEN YMMÄRTÄMINEN Tasapuolista ei ole se, että kaikille pitää olla samat edut, ja jos niitä ei ole mahdollista työpaikalla saada kaikille, kukaan ei saa mitään. Tasapuolisuutta voi toteuttaa myös siten, että samassa tilanteessa (esim. sama työtehtävää tekeviä tai samassa perhetilanteessa) olevia kohdellaan samalla tavalla. Silloin ei tule eteen sitä tilannetta, että pärstäkertoimella on väliä, Kokko sanoo. Esimiehillä on oltava hyvää tietotaitoa näistä asioista, jolloin voidaan tehdä hyviä päätöksiä. Tilannekohtaisia linjauksiakin voi tehdä, kunhan on olemassa jotkut yleisemmät linjat ja perusperiaatteet Kuva: Eero Nerelli-Antell VÄESTÖLIITON PERHEYSTÄVÄLLISESTI TÖISSÄ -HANKKEEN SIVU: Sivustolla on testi, jonka avulla voi testata oman työpaikan perheystävällisyyden, esimiehen muistilista sekä linkit lakeihin, jotka säätelevät perheen ja työn yhteensovittamista. Omaishoitajat -ja läheiset liitto ry on paikallisosastojensa toimesta julkaissut oppaat työnantajalle ja työntekijälle. Oppaat on päivitetty LINKKI OPPAISIIN: Omaishoitajat.fiaMateriaalipankkiaKirjat ja oppaata Ansiotyö ja omaishoito - tietoa työnantajille Ansiotyö ja omaishoito - tietoa läheistään hoitaville 14 15

9 Teksti: Sonja vainio Kuva: Maaret Tiensuu Työpaikoilla säästetään lomaresursseista Viime vuosien trendi on ollut, että yritykset odottavat työntekijän hoitavan työasioita lomallaankin. Heinäkuu on yleisin lomakuukausi Suomessa, mutta monissa kansainvälisissä yrityksissä tehdään töitä myös heinäkuussa. Tämä voi aiheuttaa painetta. Lain mukaan lomalla ei kuitenkaan tarvitse tehdä töitä. Jos lomalla joutuu esimerkiksi päivystämään, pitäisi siitä maksaa erillinen korvaus. Käytännössä monilla työpaikoilla säästetään eikä oteta kesätyöntekijöitä. Kussakin työyhteisössä on oma kulttuurinsa ja omat tavat toimia myös lomien suhteen. Mikäli kesätyöntekijää ei palkata, olisi hyvä sopia etukäteen kuka sijaistaa loman aikana ja miten työt jaetaan. PHT-ilmoitus, perhejaksot Ajatus kesälomasta saa hymyn huulille. Kesä on ovella ja pian koittaa useilla myös loman aika. Kesälomaan yhdistyy paljon odotuksia ja osa saattaa kokea jopa stressiä loman suunnittelusta. Kysymyksiä on monenlaisia. Milloin voi pitää lomaa? Kenen kanssa loman viettää? Millaisia suunnitelmia tekee? Milloin on parhaat lomasäät? Onko töistä oikeasti mahdollisuus irrottautua lomalla? Kenelle loma kuuluu lain mukaan? Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia eikä siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Rajojen asettaminen on sinun tehtäväsi Näin sanoo laki, mutta miten asia käytännössä toteutuu? Onko loma työntekijän omaa aikaa, jolloin on mahdollista viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa vai vietetäänkö loma niin, että työnantaja hyötyy siitä? Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. Voi olla vaikeaa sanoa ei, varsinkin jos työpaikalla on ollut taloudellisia haasteita ja esimerkiksi YT:den uhka leijuu ilmassa. Toisaalta 16 17

10 OLETKO LOMAN TARPEESSA? 1. Sinulla on vaikeuksia herätä ja painat aamuisin torkku-nappia. K/E 2. Urheilumotivaatiosi on ollut kadoksissa viimeiset kuukaudet. K/E 3. Olet nähnyt auringonlaskun viimeksi telkkarissa. K/E 4. Työkaverisi/perhe ovat sanoneet, että tarvitset lomaa. K/E 5. Et ole jaksanut juhlia pitkään aikaan. K/E 6. Et muista miltä auringon lämpö tuntuu iholla. K/E varmaa työpaikkaa ei tänä päivänä ole kenelläkään ja kannattaa muistaa, että jos sanot kyllä työnantajalle, samalla sanot ei omalle hyvinvoinnille ja perheellesi. Työnteko loman aikana on pois yhteiseltä perhe- tai parisuhdeajalta. Ilman lomaa ei kukaan jaksa Leikkimielinen testi, joka kertoo oletko loman tarpeessa. Mieti itseäsi viimeisten kuukausien aikan ja vastaa kyllä tai ei kuhunkin kysymykseen. Loman merkitystä terveyteen on tutkittu jonkin verran. Tutkimuksissa on todettu, että loman pitämättä jättäminen nostaa riskiä sairastua sydänoireisiin. Psyykkisen hyvinvoinnin on tutkimuksissa todettu paranevan jo lyhemmänkin loman aikana. Palautumiseen tarvittavan ajan kesto riippuu työntekijän kuormittumisen määrästä. Tutkimuksissa on todettu myös, että mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen. Yllättävää kyllä, loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia. Tästä syystä suositellaan, että lomia kannattaa pitää vuoden aikana useampia. Lomailu hyödyttää myös työnantajaa On lyhytnäköistä ajatella, että yritys säästää, jos työntekijät tekevät töitä lomallaan. Kuten edellä tuli esille, henkinen kuormitus kasvaa, jos työstä ei ole taukoa. Loma ja tauko työnteosta auttavat aivoja toimimaan paremmin, ihmisen energiataso nousee, lepo auttaa kehoa toimimaan paremmin ja vahingollisen stressihormonin taso laskee. Lepotilassa aivot ovat tuottavimmillaan ja uusien ideoiden 7. Pysyt hereillä kahvin voimalla ja juot työpäivän aikana useita kuppeja. K/E 8. Olet itse sitä mieltä, että olet todella loman tarpeessa. K/E 9. Työt kyllästyttävät ja toivot, että voisit karata hetkeksi jonnekin. K/E 10. Elämä tuntuu loputtomalta raatamiselta. K/E 11. Mikäli sait enemmän kuin 2 kyllä vastausta, olet loman tarpeessa. Ota yhteys esimieheen ja sovi lomasta. Ole terveellä tavalla itsekäs, siitä hyödyt eniten sinä itse, mutta myös läheisesi ja yllättävää kyllä, myös työnantajasi. synty on helpompaa. Työn touhussa unohdetaan, että mitä rennompia ja levänneempiä olemme, sitä tehokkaampia itse asiassa olemme. Hyvin levänneet työntekijät ovat työssään tyytyväisempiä, sitoutuneempia ja oma-aloitteisempia sekä oppivat helpommin uusia asioita. Mitä jos työntekijät määräisivät itse milloin ja miten paljon lomaa pitävät? Amerikassa on muutama yritys, joissa työntekijät saavat itse päättää lomansa ajankohdan ja pituuden. Muun muassa Netflix, Evernote ja Groupon ovat pitäneet tälläistä käytäntöä voimassa. Amerikassa lomat perinteisesti ovat lyhyitä ja siellä työntekijä saa pitää yhteensä vain 16 päivää lomaa (sisältäen kansalliset vapaapäivät). Netflixillä lomaa saa pitää miten paljon tahansa, kun pitää huolen siitä että oma vastuualue ja rooli tiimissä on hoidettu jollain tavalla loman aikana. Pelkästään hyvää ei tässäkään järjestelmässä ole, toiset ovat vastuuntuntoisempia kuin toiset ja joillakin loma saattaa jäädä pitämättä kokonaan. Ajatus on kuitenkin kiinnostava. Tulevaisuudessa tullaan menemään yhä enemmän siihen, että työntekijä on vastuussa tietyn osa-alueen tehtävistä ja niiden sujuvuudesta ja samoin itse määrittelee oman työaikansa ja vapaa-aikansa. Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä UUSIA ETUJA LIIKETALOUDEN LIITON JÄSENILLE! Liiketalouden Liiton jäsenille on nyt tarjolla mittava määrä uusia jäsenetuja, kun LTA liittyi mukaan Jäsenedut.fi -palveluun. Käy tutustumassa palvelussa tarjolla oleviin jäsenetuihin osoitteessa Myös uutiskirje kannattaa tilata, jotta saat tiedon uusista eduista ja tarjouksista suoraan sähköpostiisi. Lue tästä ohjeet: MITEN SAAN EDUT KÄYTTÖÖNI? 1. verkkokaupoissa käytettävät koodit ja ohjeet löytyvät tuotesivuilta 2. Henkilökohtaisessa asioinnissa: Jäsenedut.fi -palvelun käyttäjien on esitettävä tunnistekortti saadakseen jäsenedut. LTA:n jäsenkortti, jossa on Jäsenedut.fi logo. HUOM! Uudet jäsenkortit lähetetään alkukesästä kaikille jäsenille! Uutta jäsenkorttia odotellessa henkilökohtaisen asioinnin palvelut ovat käytettävissä tulostettavalla Jäsenedut.fi -kortilla, jonka saat halutessasi sähköpostitse liiton toimistosta. USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ: Yritän kirjautua mutta saan viestin että sähköpostiosoitetta ei löydy. Sinun pitää olla rekisteröitynyt käyttäjä, muuten sähköpostiosoitettasi ei löydy etkä pääse sisään palveluun. Yritän rekisteröityä ja saan viestin että sähköpostiosoite on jo käytössä. Olet jo rekisteröitynyt palveluun, joten Sinun pitää valita kirjaudu sisään -vaihtoehto. Pitääkö minun joka kerta kirjautua? Kun kirjaudut sisään palveluun, voit laittaa rastin ruutuun muista minut, näin pysyt sisään kirjautuneena koko ajan (edellyttäen että käytät samaa konetta/selainta). Unohditko salasanasi? Käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite. Voit kirjautua ja tilata uuden salasanan tämän linkin kautta. Miten voin tilata uutiskirjeen? 1. Olet jo rekisteröitynyt: kirjaudu palveluun, valitse tilin asetukset, ruksaa kohta salli uutiskirje. 2. Et ole vielä rekisteröitynyt: rekisteröidy palveluun ja ruksaa kohta salli uutiskirje. Uutiskirje lähetetään pääsääntöisesti kuukauden alussa. Mikäli kumppanimme tarjous on äkkilähtö -tyylinen, niin saatamme lähettää siitä erillisen ilmoituksen. Voit muuttaa tilin asetuksia tai poistaa rekisteröitymisesi milloin haluat. Miksi minun pitää rekisteröityä nähdäkseni tarjoukset? Jäsenedut.fi-palvelu on suljettu palvelu, jonka tarjouksia voi hyödyntää vain palveluun rekisteröityneet henkilöt. Mukana olevat yritykset eivät myöskään halua, että tarjoukset ovat julkisesti nähtävillä. Samoin verkkokauppojen alennuskoodien jakaminen julkisesti ei ole mielekästä. Suljetun palvelun tarjoukset eivät myöskään päivity hintavertailusivustoille, jossa ne aiheuttaisivat sekaannusta. Miksi edusta pitää kertoa ennen maksua? Kerro aina ennen maksun suorittamista oikeudestasi alennukseen, näin saadaan kerralla kassaan oikea summa. Miksi rekisteritietoihin kysytään sähköpostiosoite ja sähköpostini salasana? Käyttäjätunnuksena on sähköpostiosoite sen vuoksi, että se on helppo muistaa. Salasanaksi ei tule laittaa sähköpostin salasanaa, vaan pitää keksiä jokin muu yli 6 merkkiä pitkä salasana (ei erikoismerkkejä). Jos salasana unohtuu, niin palvelusta voi tilata uuden ja voit vaihtaa sen mieleiseksesi. Tilasin salasanan eikä se enää toiminut toisella kirjautumiskerralla. Kun tilaat uuden salasanan, se tulee vaihtaa heti käyttäjätilin asetusten kautta, sillä salasana on kertakäyttöinen. Asetukset löytyvät heti kun olen kirjautunut palveluun. Sähköpostiosoitteeni vaihtuu miten minun pitää toimia? Laita pyyntö sähköpostiosoitteen muutoksesta marjaliisa.hakli (at)jasenedut.fi Haluan poistaa rekisteritietoni, miten toimin? Laita sähköpostitse pyyntö poistamisesta osoitteeseen marjaliisa.hakli (at) jasenedut.fi. Muista mainita nimesi, liittosi, jäsennumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Tietojasi ei säilytetä poistamisen jälkeen enää rekisterissä. Voit rekisteröityä halutessasi palveluun uudelleen (ehdot täyttämällä). Mihin rekisteritietojani käytetään? Rekisteritietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille, ainoastaan jäsenstatuksen tarkistus suoritetaan ilmoittamastasi liitosta. Uutiskirjeen tilaajista on oma lista ja mobiilimarkkinointilupa kysytään erikseen Onko rekisteröityminen turvallista? On, sivusto on suojattu, eikä palvelussa kysytä henkilö- tai pankkitunnuksia eikä muita vastaavia tietoja. Saako alennuskoodeja jakaa kavereille? Verkkokauppaetuja saa käyttää perheenjäsenet, mutta alennuskoodeja ei saa antaa ulkopuolisille. Tilaukset verkkokauppoihin tulee tehdä kirjautuneena Jäsenedut.fi -palveluun. Teksti: Liiton toimisto Lähde (Usein kysytyt kysymykset): Jäsenedut.fi -sivusto

11 VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2014 Teksti: Liiton toimisto, järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen Kuvat: Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner MERCURIAn Airi Taulos ja VALO 2014: Joni Niittyvuopio Kunniamaininnan saanut Luksian Saila Heinimäki sekä LSR:n Johanna Vesterinen ja OPH:n Seppo Hyppönen Opetushallituksen opetusneuvos Seppo Hyppösen onnittelupuhe Kansanedustaja Antti Kaikkonen piti juhlapuheen Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja-kilpailussa menestyneiden aikuisopiskelijoiden saavutuksia juhlittiin 18.3., kun vietettiin kilpailun palkintojenjakoa. Juhlapaikkana toimi kilpailussa ensimmäisen sijan korjannut MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. Tervetuliaispuheessaan oppilaitoksen rehtori Tiina Immonen mainitsikin, että arvojen mukainen toiminta on näkynyt muun muassa menestyksenä VALO-kilpailussa vuosien varrella. kossakaan pärjäämään. Näyttötutkinnoissa on erityisesti mahdollista käyttää hyväksi jo aiemmin esimerkiksi työelämässä hankittua osaamista. Ennen varsinaista palkintojenjakoa Opetushallituksen opetusneuvos ja VALO-kilpailun raadin puheenjohtaja Seppo Hyppönen piti perinteeksi muodostuneen onnittelupuheensa. Hyppösen mukaan näyttötutkintojärjestelmässä on mahdollista tunnustaa kaikki se osaaminen, mitä aikuisella jo on. Näyttötutkintojärjestelmällä on kolmikantainen arviointijärjestelmä, jonka kaikki osapuolet ovat vahvasti sitoutuneet järjestelmän kehittämiseen. Näyttötutkinnon avulla opiskelijan on mahdollista näyttää muille, että hän täyttää osaamisellaan ne yhdessä sovitut kriteerit, jotka tutkintoa tai sen osaa varten on määritelty. Hyppönen kehui, että 11. kertaa järjestetyn kilpailun esitykset olivat jälleen mitä upeimpia ja Varsinaisesta juhlapuheesta vastasi kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.), joka mainitsi miten hieno koulutus liiketalouden perustutkinto on, koska se tarjoaa mahdollisuudet toimia mitä erilaisimmissa tehtävissä. Liiketalouden perustutkinto avaa siten lukemattomia ovia työelämään. Kaikkosen mukaan Suomi tarvitsee osaamista tulevaisuudessakin, sillä sarjatuotannon kilpailussa ei todennäköisesti tulla jatkaikki kilpailijat olivat erittäin ansioituneita. Tästäkin huolimatta kilpailussa sijoittuneet kuitenkin erottuivat muista. Itse palkittavista paikalle pääsivät MERCURIAn Joni Niittyvuopio, joka valittiin Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi 2014 sekä hänen ohjaajansa Airi Taulos. Lisäksi paikalla oli Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toiseksi sijoittuneen Jaakko Murtomäen ohjaaja Minna Kuusinen. Kolmanneksi sijoittunut Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Maria Puurula-Karjalainen tai hänen ohjaajansa Perttu Huopalainen eivät valitettavasti päässeet paikalle. Sen sijaan raadin kunniamaininnan saanut Luksian Saila Heinimäki oli mukana. Liiketalouden Liiton puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen muistutti juhlapuheessaan Liiketalouden Liiton halusta tukea opiskelua, työelämässä etenemistä ja sitä kautta yhteiskuntamme hyvinvoinnin lisäämistä. Hänen mukaansa yhteiskunta tarvitsee uusia innovaatioita, niiden toteuttajia, pk-sektorin työnantajia sekä niihin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa menestyneet aikuisopiskelijat edustavat juuri tällaisia henkilöitä

12 Uusi kuu aloittaa kasvavan kuun ajan ja tämä on hyvää aikaa ostaa, istuttaa, kylvää ja hoitaa kasveja, jotka tuottavat satoa maan päälle. Keväällä ja alkukesällä mieli halajaa ulos ja puutarhatöihin. Katse kääntyy maahan ja multaan. Aina välillä on kuitenkin hyvä suoristaa selkänsä ja kurkistaa myös ylös taivaalle ja katsoa minkälaista apua sieltä olisi saatavilla kevään ja kesän töihin. Taivaalta nimittäin löytyy kotipuutarhurin, viljelijän ja parvekepuutarhurin verraton apuri; kuu. Teksti ja kuvat Petra Hintikainen Wanhan kansan viisaudet tallessa Ihminen on kautta aikain ollut tietoisesti tai tiedostamattaan tietoinen kuun vaikutuksista. Jokainen huomaa kuun vaikutuksen jossain asiassa. Tuttuja ilmiöitä ovat esim. vuorovesi ja kuuhulluuden aiheuttama ylimääräinen pirteys ja unen tarpeen väheneminen. Kuu vaikuttaa kuitenkin paljon muuhunkin, mm. kasvien kasvuun ja erilaisten töiden onnistumiseen. Perimätieto kuun vaikutuksesta kasveihin ja puutarhanhoitoon painui valitettavasti unholaan teollisten lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja tehoviljelyn myötä. Ei ollut enää tarvetta käyttää ilmaisia apuja, joita kuu, maan lähin naapuri avaruudessa, tarjosi ja tarjoaa. Onneksi tieto on kuitenkin säilynyt ja se voidaan jälleen ottaa käyttöön. Kuun vaiheita seuraamalla voimme säästää sekä rahaa, luontoa että hermoja. Wanha kansa on tiennyt kuun eri vaiheiden vaikutukset aina. Kuun vaiheiden seuraaminen ja erilaisten koti- ja maataloustöiden oikea ajoitus ja onnistuminen on aikanaan ollut suorastaan elinehto. Jos vilja kylvettiin väärään aikaan eikä satoa saatukaan riittävästi, nälänhädän uhka oli todellinen. Väärään aikaan hiivalla nostatettu taikina ei kohonnut tarpeeksi ja kallisarvoiset leipäainekset saattoivat mennä hukkaan. Karjalle tarkoitettu heinä kaadettiin luonnonniityiltä etukäteen tarkistettuun ajankohtaan ja uutta heinää kasvoi runsaasti tuottaen vielä uuden sadon. Suomessa perimätietoa kuusta ja kuun vaikutuksesta on ansiokkaasti pitänyt yllä kansanperinnettä tutkinut Anne Pöyhönen. Anne julkaisee vuosittain Wanhan ajan kuukalenteria sekä kustantaa kuuaiheisia kirjoja. Alan klassikko Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa on jokaisen puutarhaharrastajan perusteos. Wanhan ajan kuukalenterissa on mainiosti kirjattu jokaiselle päivälle sopivat askareet ja puutarhatyöt, mm. perunan istutus, hedelmäpuiden leikkaus, vihdan tekoaika, kukkien mullan vaihto ja joulukuusen kaato. Alakuu illasta, yläkuu aamusta Kuun kierto menee hieman yksinkertaistaen noin kahden viikon sykleissä. Uusi kuu aloittaa kasvavan kuun ajan ja tämä on hyvää aikaa ostaa, istuttaa, kylvää ja hoitaa kasveja, jotka tuottavat satoa maan päälle. Tällaisia kasveja ovat esim. kesäkukat, perennat, yrtit, salaatit, kurkut ja tomaatit. Kasvavan kuun aika päättyy täyden kuun päivään, josta alkaa laskevan kuun aika. Laskevalla kuulla kasvu suuntautuu alaspäin ja laskeva kuu onkin erinomaista aikaa esim. perunan istutukseen, juuresten kylvämiseen ja rikkaruohojen kitke- miseen. Kylvö- ja istutuspuuhissa kannattaa olla asialla kohta täydenkuun jälkeen, ja rikkaruohojen kannalta otollisin aika on päivät juuri ennen uutta kuuta. Wanha kansa puhuu ns. viimeisistä päivistä ja tätä aikaa on käytetty hyväksi mm. vesakoiden raivauksessa. Yläkuulla voi halutessaan tehdä työt aamupäivän aikana, jolloin kuun vaikutus vahvistuu entisestään. Alakuulla työt voi painottaa iltapäivään ja iltaan. Tästä johtuukin vanha sanonta alakuu illasta, yläkuu aamusta. Kokeile ja testaa itse! Itse jossain määrin skeptisenä ja kokeilunhaluisena ihmisenä suoritin testejä kuun vaiheita noudattaen. Istutin mm. muutama vuosi sitten syksyllä kukkasipuleita suureen muoviseen ruukkuun. Multa oli kaikille sipuleille sama ja käytin samaa lajiketta. Istutin astian toisen puolen täyteen sipuleita alakuun viimeisenä päivänä ja toisen puolen sipulit löin multaan pari päivää myöhemmin, uudenkuun alkaessa. Melkein unohdin tekemäni kokeen, kunnes kevät koitti ja ihmettelin ruukussa kasvavien tulppaanien kokoeroa. Se oli valtava! Uudenkuun alussa istutetut tulppaanit olivat varmasti kaksi kertaa suurempia kuin epäedulliseen aikaan istutetut kasvit. Mikään muu kuin istutusaika ei voi selittää kokoeroa, sillä kaikki muut tekijät olivat täsmälleen samat. Juttelin joskus puolitutun miehen kanssa, ja kerroin kuun vaikutuksesta kasvien kasvamiseen. Tuttuni suhtautui asiaan melko epäilevästi, mutta joutui lopulta myöntämään asiassa olevan totuuden siemenen kertoessaan äitinsä perunanistutuksesta. Tavallisesti äiti oli aina saanut päättää perunoi

13 Yläkuu = nouseva kuu = kasvava kuu a uudesta kuusta lähtevä aika, joka päättyy täydenkuun aikaan (valkoinen pallo almanakassa) Alakuu = vähenevä kuu = laskeva kuu a alkaa täydestä kuusta ja päättyy uuden kuun aikaan (musta pallo almanakassa) LISÄTIETOA JA ALAN KIRJALLISUUTTA: Johanna Paungger & Tomas Poppe: Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa Anne Pöyhönen: Yläkuu ja alakuu ajoituksen taito suomalaisessa kansanperinteessä den istutusajankohdan ja satoa oli tullut runsaasti. Jonakin vuotena tuttuni oli saanut päättää ajankohdan ja kuinka ollakaan, perunasato oli jäänyt vaatimattomaksi. Yläkuulla istutetut perunat kasvattavat kyllä komeat naatit, mutta varsinaiset mukulat jäävät määrällisesti vähäisiksi ja kooltaan pieniksi. Aikaisemmissa työpaikoissani taimistoilla törmäsin myös kuun vaiheiden vaikutukseen. Jos asiakkailta tuli valituksia huonosti kasvavista taimista, selvisi melkein järjestään, että taimet oli hankittu ja istutettu alakuulla. Ongelma ratkesi usein yksinkertaisella vinkillä nostaa kasvit ylös mullasta ja istuttaa uudelleen oikeana ajankohtana. Hyödynnä edullisin aika Tänä keväänä lehden ilmestymisen aikaan yläkuu alkaa sopivasti Jos vaan säät sallivat, kannattaa kesäkukkien ja esim. yrttien istutus ajoittaa heti yläkuun alkuun. Oikeaan aikaan istutetut kasvit kasvavat nopeammin ja vahvemmin, kukkivat runsaammin ja tuottavat paremman sadon. Yläkuu päättyy täydenkuun päivään 2. kesäkuuta, mutta aivan viimeisiä uuden kuun päiviä kannattaa välttää istutuspuuhissa. Myöhemmin kesällä kun puutarhan ja parvekkeen kasvit alkavat tuottaa satoa, yläkuu on jälleen hyvää aikaa kerätä satoa. Esim. yläkuulla kerätyt ja kuivatut yrtit säilyttävät värinsä, tuoksunsa ja makunsa huomattavasti paremmin kuin alakuulla kerättäessä. Myös saunavihdat kannattaa valmistaa yläkuulla. Nousevan kuun aikaan kerätyt lehväkset pysyvät kuivattuinakin kauniin vihreinä, tuoksuvina ja notkeina ja vihtoja voi käyttää useamman kerran. Alakuun aika alkaa 3. kesäkuuta ja jatkuu seuraavaan uuden kuun päivään saakka eli 16. kesäkuuta asti. Tuolloin on aika istuttaa perunat ja kylvää porkkanat ja punajuuret. Perunan istutukseen erinomaista aikaa ovat päivät muutama päivä täydenkuun jälkeen, jolloin tulee paras mahdollinen sato. Toki tässäkin asiassa kannattaa tarkastella muutakin kuin kuukalenteria eli lämpimällä etelätuulella kasvu lähtee aina parhaiten käyntiin. Monia pihoja kiusaavat monivuotiset rikkaruohot kitketään myös alakuulla. Kerkiäväisin puutarhuri ehtii kitkeä rikkaruohot jopa kahteen kertaan yhden alakuun aikana; ensimmäisen kerran heti täydenkuun jälkeen ja toisen kerran ns. viimeisinä päivinä eli juuri ennen uutta kuuta. Jopa sitkeät vihulaiset vuohenputki, juolavehnä ja peltokierto on saatu hävitettyä näillä konsteilla yhden kasvukauden aikana. Kärsivällisyyttä tietysti tarvitaan, ja useita kitkemiskertoja kesän ja syksyn mittaan, mutta tällä luonnollisella konstilla ikävät rikkakasvit saadaan hävitettyä ilman vaarallisia ja ihmisellekin haitallisia rikkakasvien torjunta-aineita. Luonto, kuu mukaan lukien, tarjoaa meille ihmisille monia mahdollisuuksia luonnonmukaisempaan elämään. Kuun vaiheita seuraamalla ja ottamalla hyödyn eri vaiheiden tarjoamista eduista voimme omalta osaltamme lisätä kaikenlaista hyvinvointia sekä ihmisille että kasveille. Aikana, jolloin harva hyvä asia on ilmainen ja kaikkien käytettävissä, kannattaa ottaa kaikki ilo irti taivaalla möllöttävän puutarhurin ystävän kosmisista voimista. Onnistumisen iloa omakohtaisten kuukokeilujen merkeissä lukijoille! 24 25

14 MITEN TOIMIN, JOS JÄÄN TYÖTTÖMÄKSI? Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos olet kokonaan tai osittain työtön haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) olet työttömyyskassan jäsen olet täyttänyt työssäoloehdon kassan jäsenyysaikana olet iältäsi vuotias (lomautustilanteessa vuotias). Saadaksesi ansiopäivärahaa sinun on heti työttömäksi jäädessäsi ilmoittauduttava työhakijaksi TE-toimistoon. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi siis viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ota työ- ja palvelutodistus mukaan. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Omavastuuaika (5 pv) siitä, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon siitä, täyttyvätkö laissa ansiopäivärahan maksamiselle määritellyt työvoimapoliittiset edellytykset kohdallasi. Tällainen edellytys on esimerkiksi se, oletko työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, jos TE-toimiston lausunto on esteetön. Jos esimerkiksi opiskelet päätoimisesti tai harjoitat päätoimista yritystoimintaa, oikeutta ansiopäivärahaan ei ole. Tarkempaa tietoa työvoimapoliittisista edellytyksistä ja työnhakijaksi ilmoittautumisesta saat TE-toimistosta. Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston antamia ohjeita ja päivämääriä työnhaun voimassa pitämiseksi. Löydät lisätietoa työnhakijaksi ilmoittautumisesta työvoimahallinnon verkkopalvelusta osoitteesta Muistathan, että voit käynnistää työnhakusi myös sähköisesti. Mikäli et ole täyttänyt ansiopäivärahan jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. TYÖNHAUN VOI ALOITTAA KÄTEVÄSTI VERKOSSA Kun jäät työttömäksi, aloita työnhakusi verkossa osoitteessa Kirjaudu verkkopalveluun pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti, kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. TOIMI NÄIN: Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai Työttömyysetuutta voidaan maksaa aikaisintaan työnhaun aloituspäivästä lukien. Ansiopäivärahan hakeminen Ansiopäivärahaa haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Voit lähettää ensimmäisen hakemuksen omaan työttömyyskassaasi kassan antamia ohjeita noudattaen myös lyhemmältä ajalta. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa ottaa huomioon viisi omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Lue hakemuslomakkeessa olevat ohjeet huolellisesti ja täytä lomakkeen kaikki kohdat! Ansiopäivärahahakemuksen mukana tulee useimmiten toimittaa seuraavat liitteet: Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta. Mahdollinen portaikko- tai muutosverokortti tulee kuitenkin liittää alkuperäisenä hakemukseen. Kun ensimmäinen hakemus on käsitelty, työttömyyskassa lähettää sinulle päätöksen etuuden maksuperusteista, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen ansiopäivärahaa varten. Jos olet tyytymätön päätökseen, voit valittaa siitä päätöksen liitteenä olevan valitusohjeen mukaisesti 30 päivän kuluessa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen. Muista hoitaa jäsenmaksuvelvoitteesi myös työttömyyden aikana! Työttömyyskassan jäsenmaksu tulee aina maksaa, jotta jäsenyys pysyy voimassa. Ansiosidonnaisen päivärahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä työttömyyskassaan suoraan. Lisätietoja on kattavasti myös työttömyyskassojen kotisivuilla (kuten myös easiointi mahdollisuus) sekä työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEYSTIEDOT: JATTK-työttömyyskassa Puh (ma - to klo ) Työttömyyskassa Finka Puh (ma, ti, to ke ) Tekstin lähde: TYJ VALO kilpailussa sijoittuneet palkintojenjaossa 2014 Kuva: Eero Nerelli-Antell Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu, Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja kilpailu järjestetään 12. kerran. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Lukuvuoden 2015 aikana liiketalouden perustutkinnon, merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat. Arviointikriteerit 1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen 2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen 3. Ammatillinen kasvu 4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa 5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon, työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon tai muita vastaavia tekijöitä. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista mennessä. VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2015 Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) LIIKETALOUS

15 Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner. Kuva: Jyke s Studio JÄSENESITTELY LOMAMATKALLE LOMPS! Holiday Clubin jäsenetu Liiketalouden Liiton jäsenille! Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenet saavat vähintään 15 % alennuksen Holiday Club -kylpylähotellien, Villas- ja Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnoista. Mottoni on: Järjestä ei ole hyötyä, jos sitä ei käytä. Jyväskyläläinen Harri Heinänen, 48, nauttii työstään sijoittamispalvelut yhtiön yksikönjohtajana Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:ssä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2010 lähtien.. Jykes Oy:n tavoitteena on auttaa Keski- Suomen alueen ulkopuolisia kasvuyrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Jyväskylän seudulle, eli toisin sanoen auttaa yrityksiä toimipaikan perustamisessa. Harri kokeekin työnsä parhaaksi ominaisuudeksi sen, että hänellä on mahdollisuus toteuttaa käytännön aktiivista elinkeinopolitiikkaa oman kotiseutunsa hyväksi, sekä lisätä hyvinvointia uusien työpaikkojen sekä investointien muodossa. Harri on itse syntyperäinen jyväskyläläinen ja asuu tällä hetkellä Jyväskylän Korpilahdella. Myös hänen vanhempansa asuvat samalla paikkakunnalla. Hän on kotoisin yrittäjäperheestä ja kertoo isänsä olevan eläkkeellä oleva sarjayrittäjä. Harrilla itsellään on takana pitkä työura business to business-liiketoiminnassa, sillä hän on työskennellyt lähes 25 vuotta erityyppisissä tulosvastuullisissa työtehtävissä suoraan koulunpenkiltä lähtien. Tällä hetkellä yksikön vetäjänä toimiva Harri kokee muovautuvansa monenlaisiin eri rooleihin tilanteesta riippuen, sillä työtehtävät ja päivät ovat todella vaihtelevia, eikä varsinaista tyypillistä työpäivää ole. Karkeasti työn voi jakaa kahteen päärooliin: johtoryhmätyöskentelyyn ja operatiiviseen käytännön työhön. Laadukas asiakaspalvelu vaatii myös kenttätyötä kasvuyritysten päätoimipaikoissa, mikä tarkoittaa käytännössä vähintään 50 matkustuspäivää vuodessa ympäri Suomen. Työn vaihtelevuus ja itsenäisyys ovatkin Harrin mielestä juuri ne työn Yritysmaailmassa toimiminen on ehdottomasti minun juttuni. parhaat puolet. Johtajan ammatti on mielestäni ensisijaisesti palveluammatti. Kuuntelemisen taito ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, sekä niihin vastaaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä silloin saavutetaan hyviä tuloksia. Lisäksi on tärkeää ymmärtää ja hahmottaa nopeasti laajoja ja usein kohtuullisen monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Työn haastavimmista puolista kysyttäessä esiin nousee jälleen tämänhetkinen huono taloustilanne. Liiketoimintaympäristö on tietysti kohtuullisen haasteellinen tällä hetkellä monin tavoin ja todennäköisesti myös lähitulevaisuudessa mm. uusien investointien osalta, mutta viihdyn työssäni erittäin hyvin. Ajankäytön hallinta on Harrin mukaan tärkeässä osassa, kun tehtävää on paljon. Hänen lempiteemojaan ovatkin time management ja lean management, joiden avulla pyritään mm. lisäämään tehokkuutta ja tuottavuutta. Harrin mukaan asiat pitää hoitaa oikeaan aikaan liinisti. Vapaa-ajalla Harri viettää aikaa perheensä; puolisonsa Astan, sekä tyttärensä ja poikansa kanssa. Aktiivinen kuntoliikunta yhdessä vaimon kanssa auttaa jaksamaan ja tasapainottaa työelämän kiireitä. Juoksu, kävely, hiihto, pyöräily ja kuntosalilla käynti kuuluvat kaikki Harrin vakio-ohjelmistoon. Myös matkustelu, kodinhoito ja tekniikan parissa puuhastelu auttavat rentoutumaan. Harri on valmistunut vuonna 1990 silloisesta Jyväskylän Kauppaoppilaitoksesta ulkomaankaupan yo-merkonomiksi. Hän koki tarpeelliseksi jatkaa opiskelua myöhemmin työn Alennuksen saa tekemällä majoitusvarauksen sekä maksamalla sen Holiday Clubin verkkokaupassa holidayclub.fi. Varauksen yhteydessä mainitaan alennuskoodi, jonka jonka jäsenet saavat liiton toimistosta tai puh ohessa ja suoritti Jyväskylän Yliopiston johtamiskoulutus yksikössä liikkeenjohdon tutkinnon. MBA valmistui vuonna 2004, erikoistumisalana johtaminen ja markkinointi. Työuralla etenemisen kannalta se on ollut yksi tärkeimmistä päätöksistä koulutuksen suhteen. Lisäksi olen päivittänyt säännöllisesti osaamista erilaisten kurssien ja liikkeenjohdon seminaarien kautta. Olen kokenut opiskelemisen aina mielekkäänä ja tarpeellisena tapana kehittää omaa osaamista myös työn ohella. Tulevaisuudelta toivon terveyttä ja onnellisuutta edelleenkin. Niiden pohjalle on hyvä rakentaa menestystä työssä ja kotona. Liiketalouden Liiton jäsen Harri on ollut jo melko pitkään, vuodesta 1995 asti. Hän kokee, että ammattiliitto tuo jäsenilleen tietynlaista turvaa haasteellisissa tilanteissa, mikäli sellaisia tulee eteen. Erityisen tärkeiksi hän kokee lakimiespalvelut, jotka kuuluvat LTA:n jäsenetuihin. Kysymykset voivat olla isoja tai pieniä, mutta on tärkeää tietää, että tarvittaessa LTA:sta saa pätevää juridista apua. Itse hän kokee saaneensa liitosta vuosien varrella erittäin hyvää neuvontapalvelua ja vastaukset kaikkiin esittämiinsä kysymyksiin. Haluankin esittää tässä yhteydessä kiitokset hyvästä asiakaspalvelusta LTA:lle. Mitä koulutuksiin ja jäsentapahtumiin tulee, uskon, että ihmisiä kiinnostavat edelleen tietyt perusasiat, jotka voisivat helpottaa arjen työtä. Esimerkiksi ajankäyttö ja sen tehokas hyödyntäminen on aina ajankohtainen teema ja se koskettaa kaikkia

16 Ensimmäisen Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailun voittaja Severi Lukkarinen Kuva: Eero Nerelli-Antell VUODEN NUORI MERKONOMI TAVARANPALJOUS stressaa muutossa eniten Teksti: If If tutki* muuttamista ja suomalaisille muuttostressiä aiheuttavia asioita. Ifin tekemän kyselytutkimuksen* mukaan kolmasosa aikuisista on muuttanut viimeisten kolmen vuoden kuluessa. Nuoret aikuiset muuttavat muita useammin: 60 % vuotiaista on muuttanut kolmen viimeisen vuoden aikana. Seuraamme Ifissä ihmisten muuttamista erityisesti kotivakuutuksen hankkimisen näkökulmasta. Kotivakuutus on yksi tärkeistä muutossa muistettavista asioista. Kotivakuutus takaa sen, että omaisuus on vakuutettu myös muuton jälkeen, toteaa Ifin omaisuusvakuutusten johtaja Mika Viipuri. Enemmistö suomalaisista (61 %) suhtautuu muuttamiseen myönteisesti. Naiset suhtautuvat muuttamiseen selvästi miehiä myönteisemmin. Itä- ja Pohjois-Suomessa vastahakoisesti muuttamiseen suhtautuvia henkilöitä on enemmän kuin muualla Suomessa. Vaikka enemmistö kokee muuttamisen myönteisenä, kaksi kolmasosaa kokee muuttostressiä. Tavaranpaljous on yleisin muuttostressin syy. Vanhan ja uuden asunnon siivous on toiseksi yleisin muuttostressin syy. Erityisesti vuotiaille stressin pääsyynä on kaikkien paperitöiden hoitaminen ja huoli siitä, että muistaako tehdä kaiken muuttamiseen liittyvän ajoissa. Ajan varaaminen muuttoon on paras lääke muuttostressiin Valtaosa Ifin kyselyyn vastanneista pitää riittävän ajan varaamista muuttoon ja turhan tavaran myyntiä hyvissä ajoin ennen muuttoa hyviksi keinoiksi estää muuttostressiä. Muuttopalvelun käyttöä suosii neljäsosa vastaajista ja siivouspalveluiden käyttöä vain 11 % vastaajista vuotiailla ratkaisuna muuttostressiin korostuu ystäviltä tai sukulaisilta muuttoavun saaminen. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että vaihtelun saaminen elämään on kolmen mukavimman asian joukossa muuttamiseen liittyen. Finanssialan Keskusliiton selvityksen** mukaan kotivakuutus on 95 prosentilla suomalaisista. Omistusasunnossa asuvat ovat vakuuttaneet kotinsa useammin kuin vuokra-asunnossa asuvat. Omistusasunnossa asuvista 97 %:lla on kotivakuutus. Vuokra-asunnossa asuvilla kotivakuutus on 91 %:lla, mikä on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2012 (67 %). Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2016 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN! LIIKETALOUS

17 Koulutuksen haasteet ja tulevaisuus KOULUTUKSEN HAASTEET JA TULEVAISUUS Kaupallisen Opetuksen Edistämisliiton Johdon Päivät 2015 Kaupallisen Opetuksen Edistämisliiton Johdon Päivät Helsingin Suomalaisella Klubilla Helsingin Suomalaisella Klubilla KUTSU Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry täyttää 65-vuotta Juhlaa vietetään urheilullisesti Oulun Hietasaaressa, Villa Salmenrannassa, osoite Keulapuomintie 12. Tule kuulemaan ajankohtaiset koulutuspolitiikan linjaukset ja tapaamaan liiketalouden koulutuksen, tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon Tule johtajia kuulemaan ja päälliköitä. ajankohtaiset koulutuspolitiikan linjaukset ja tapaamaan liiketalouden koulutuksen, Ohjelma julkaistaan syksyllä sivuilla Klo tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon johtajia ja Alkusoitto päälliköitä. Johdon Päivien yhteydessä pidetään myös Koel ry:n vuosikokous. Ohjelma julkaistaan syksyllä sivuilla Lisätietoja: Ritva Saastamoinen, puh tai Johdon Päivien yhteydessä pidetään myös Koel ry:n vuosikokous. Lisätietoja: Ritva Saastamoinen, puh tai LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS TAMPEREELLA ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen osanottajien ja äänimäärien toteaminen 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen järjestäytyminen 5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 6. Ilmoitusasiat 7. Liiketalouden liitto lta ry:n toimintakertomus vuodelta Käsitellään liiketalouden liitto lta ry:n tilinpäätös vuodelta 2014 ja tilin- ja toiminnantarkastajien lausunnot, vahvistetaan vuoden 2014 tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja toiminnanjohtajalle 9. Käsitellään liiton hallintosääntö 10. Sääntömuutos 11. Päätetään uuteen keskusjärjestöön liittymisestä 12. Liiketalouden liitto lta ry:n toimintasuunnitelma vuodelle Päätetään liittohallituksen puheenjohtajan ja varsinaisten jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista, matkakustannusten korvauksista sekä ansionmenetysten korvaamisesta 14. Vuoden 2016 jäsenmaksut 15. Liiketalouden liitto lta ry:n talousarvio vuodelle Päätetään, kuinka monta jäsentä liittohallitukseen valitaan erovuoroisten tilalle 17. Valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle 18. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille henkilökohtaiset varajäsenet 19. Liittokokoukselle tehdyt aloitteet 20. Kokouksen kiireellisiksi toteamat muut asiat 21. Kokouksen päättäminen Liittohallitus Ohjelma Tervehdykset Esitelmä Hietasaaren huvilakulttuurista klo Ruokailu salaattia, lohikeittoa, kahvia Klo Olympialaiset Klo Savusauna Iltaohjelmassa karaokea, tanssia ym. Yöpymiset esim. Sokos hotelli Edenissä, varauskoodilla; Oulunlaakson Merkonomit 100,00 kahden hengen huone, runsaalla aamiaisbuffetilla. Varaukset , Hinta sisältää myös kylpylän ja kuntosalin käytön. Varauset 7.8. mennessä suoraan Edeniin. Ilmoittautuminen juhlaan mennessä maksamalla 45,00 /hlö Oulunlaakson Merkonomien tilille Nordea FI Hinta sisältää ohjelman, musiikin, ruokailun viineineen, kahvit sekä savusaunan pyyhkeineen. Lisätietoja antaa Seijat; puh , tai com. Tervetuloa ulkoilemaan, urheilemaan, tapaamaan tuttuja ja viihtymään. Ilonpito jatkuu sunnuntaina klo päivätanssien merkeissä Vaaskelassa, Vaaskiventiellä. POMER TIEDOTTAA Pohjanmaan Liiketalous LTA ry tiedottaa PYHÄNIEMESSÄ vko 31 vapaana ( ) ja vko 42 ( ) Lisätiedot ja ilm Käyttöoikeus kaikilla liiton jäsenillä. VEROTUSSEMINAARI jäsenille Ajankohtaiset asiat ja korkeatasoiset luennoitsijat. Merkitse aika allakkaasi ja seuraa sivua. La klo 15 Ryhänen, Anttila ja Hovi viihteellä konsertti Hyvinkää Salissa, omavastuu 15e. Kysy lisää: 32 33

18 liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus PääLTA:n jäsenillä on nyt mahdollisuus oppia lisää sienistä yhteisellä sieniretkellä lauantaina Sotungin maastossa. Saat ilmoittautumisen jälkeen ohjeet, miten tulla yhteiselle tapaamispaikalle klo Lähdemme etsimään sieniä yhdessä Suomen Sieniseuran hallituksen jäsenen Riitta Tammisen kanssa. Ilmoittaudu mukaan nyt heti tai viimeistään maanantaihin mennessä sähköpostilla osoitteeseen Lisätietoja puh /Ritva Kyynäräinen. Käy sieninäyttelyssä virittäytymässä ennen retkeämme! Suuri sieninäyttely Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla Kaisaniemi, kasvitieteellinen puutarha Unioninkatu 44, Helsinki Sieninäyttelyssä on paikalla Suomen johtavia sienija jäkälätuntijoita. Voit viedä myös omia sieniä tunnistettavaksi. Vapaa pääsy. Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut..20 OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten. Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi): Liiketalouden Liitto LTA ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä) Etunimet: Lähiosoite: Sukunimi: Postinumero: Uusi jäsen/liitto Uusi jäsen/työttömyyskassa Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa Osoitteenmuutos tai muu muutos Valtuutus Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Henkilötunnus: Ammattinimike: Työnantaja ja työpaikka: Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus: Jatkuva Määräaikainen Koko-aikainen Osa-aikainen JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi) Haen liiton jäsenyyttä Paikallisyhdistyksen nimi (jos tiedossa) Työsopimus: 20 Varsinainen jäsen Opiskelija Seniori Valmistumisvuosi Koulutus / tutkinto Oppilaitos Haluan maksaa jäsenmaksuni Yhdessä erässä Kahdessa erässä Kolmessa erässä Neljässä erässä Olen toisen ammattiliiton jäsen: En Kyllä Ammattiliiton nimi Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten. TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä) Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä Olen jo JATTK-kassan jäsen Edellisen työttömyyskassan nimi Liittynyt edelliseen kassaan Eronnut edellisestä kassasta VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi) Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki YEL ja MYEL -velvolliset johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30% perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50% HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan. ALLEKIRJOITUS JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU Paikka Päiväys Allekirjoitus Liiketaloudenliitto LTA ry puh Kuortaneenkatu Asemamiehenkatu 13, 2, krs, Helsinki Helsinki -- Päiväys Jäsenhakemus vastaanotettu Hakemus käsitelty JATTK-työttömyyskassa puh Pasilanraitio 9 B, Helsinki -

19 Kanta-Hämeen LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E HÄMEENLINNA puh Imatran Merkonomit ry Kaakkois-Suomen Liiketalous ry Keski-Suomen Liiketalous LTA ry pj. Harri Holttinen PL 88, Jyväskylä Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as KOKKOLA puh Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku VUORELA puh Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula puh. t puh. k Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, HIRVAS Lohjanseudun Merkonomit ry pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D HÄMEENLINNA puh. t puh. k LTA Hyvinkää ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E HYVINKÄÄ puh Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo Merkonomiliitto ry pj. Hannele Tamminiemi puh Merkonomföreningen Modul rf ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C GRANKULLA tel Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh Oulunlaakson Merkonomit LTA ry pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B OULU puh Pohjanmaan Liiketalous LTA ry pj. Raija Väliharju Toimisto PL SEINÄJOKI puh Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C Tuusula puh SLK-Kilta ry pj. Tuija Mäki Kasöörinkatu 4 A Helsinki puh Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A VAASA, puh Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Mäki Liiketalouden Liitto LTA ry Kuortaneenkatu 13, 2 krs Helsinki puh Puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen Tuusula Toiminnanjohtaja Annina Antell Helsinki Järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen Helsinki JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B Helsinki puh Puheenjohtaja Heikki Tuominen Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi Työttömyyskassa Finka Kutomotie 18 B, Helsinki. Puh Puheenjohtaja Sinikka Heiskanen Kassanjohtaja Aija Ståhlberg

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE V/2/2015 27.4.2015 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien)

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) Juhani Salonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosiloman ansainta ja työssäolopäivien veroiset päivät...1 2. Lomakausi, talviloma ja loman antaminen...4

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimusasiantuntija 2 VUOSILOMA KIINTEISTÖPALVELUALALLA Opas perustuu 1.4.2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimusmääräyksiin.

Lisätiedot

18.3.2005/162. Vuosilomalaki 18.3.2005/162. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

18.3.2005/162. Vuosilomalaki 18.3.2005/162. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 11 27/05/2011 11:45 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2005» 18.3.2005/162 18.3.2005/162 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Vuosilomalaki

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014

Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014 Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014 2 Sisällys Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas2014... 1 Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman käsitteitä... 3

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimussihteeri 2 SISÄLTÖ 1. VUOSILOMAN ANSAINTA 3 1.1 Loman pituus 3 1.2 Työssäolon veroinen aika 3 1.3 Vuosilomavapaa 4 2. LOMAN ANTAMINEN 5 2.1 Säästövapaa

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS 2009 1 Sisällysluettelo 1. Vuosiloman käsitteitä 3 Lomanmääräytymisvuosi (lmrv) 3 Lomanmääräytymiskuukausi 3 Lomakaudet 3 Täysi lomanmääräytymiskuukausi/14-päivän

Lisätiedot

Pöytäkirjamerkintä. Soveltamisohje

Pöytäkirjamerkintä. Soveltamisohje LUKU 4 VUOSILOMA Yleiset määräykset LUKU 4. A VUOSILOMA YLEISET MÄÄRÄYKSET 69 Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 1 mom. Vuosilomaoikeus Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto

Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla. Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto Case: Perheystävälliset käytännöt työpaikoilla Projektipäällikkö Anna Kokko, Väestöliitto HENRY FOORUMI 6.11.2012 Euroopassa tavoitteena: VÄESTÖLIITTO Anna Kokko, 6.11.2012 2 Työlainsäädäntö toiminta Perhevapaalainsäädäntö

Lisätiedot

KVTES LUKU IV VUOSILOMA. Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014

KVTES LUKU IV VUOSILOMA. Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014 1 KVTES LUKU IV VUOSILOMA Edunvalvontalinja/Kunta-alan, kirkon ja hyvinvointialojen toimialue 2014 1 Oikeus vuosilomaan ja vuosilomaluvun soveltaminen viranhaltijan/työntekijän vuosiloma määräytyy tämän

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Työttömyyskassan verkkopalvelun kautta voit lähettää hakemuksia tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, laskea päivärahan suuruuden,

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166. Vuosilomalaki. N:o 162. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166. Vuosilomalaki. N:o 162. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 162 166 SISÄLLYS N:o Sivu 162 Vuosilomalaki... 591 163 Laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta... 602

Lisätiedot

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius Vuosilomat-koulutus 3.3.2011 Heidi Lassila Eija Mallenius 3.3.2011 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen työehtosopimus voimaan 1.3.2010 Rakenne muuttunut merkittävästi: vuosilomalaista

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2015

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2015 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas 2015 Sisällys Yksityisen sosiaalipalvelu-alan vuosilomaopas 2015... 1 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2014

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2014 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas 2014 Sisällys Yksityisen sosiaalipalvelu-alan vuosilomaopas 2014... 1 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Sisällysluettelo 1. Loman ansaitseminen 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Lomanmääräytymisvuosi 1 1.3 Lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön mukaan 1 1.4

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Toimihenkilöohjesääntö

Toimihenkilöohjesääntö Toimihenkilöohjesääntö 1 Toimihenkilöt ja toimikaudet Yhdistyksellä voi olla toimihenkilöitä. Toimihenkilöt valitsee hallitus. Yhdistyksen toimihenkilöiden työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot