MERIFOORUMIUUTISET. H vä J u j M es yst Vuo 2016! MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN

Transkriptio

1 MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN MERIFOORUMIUUTISET H vä J u j M es yst Vuo 2016! MKK:n vilkas ja työntäyteinen syyskausi alkaa lähetä loppuaan. On ollut ilahduttavaa, että vuoden mittaan tehty työ on tuottanut tulosta ja jatkuvasti kovenevassa kilpailussa kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta MKK on pärjännyt hyvin. Tärkeimmistä tutkimusaiheista on pystytty löytämään oikeat näkökulmat, luomaan hyvät hankekonseptit ja muodostamaan asiantuntevat konsortiot niitä toteuttamaan. Niinpä uuden alkavan vuoden myötä lähdemme toteuttamaan esimerkiksi kahta EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hanketta liittyen meriturvallisuuteen ja puhtaan merenkulun tutkimukseen. MKK koordinoi molempia uusia hankkeita. Tulevana vuonna on odotettavissa muutakin mielenkiintoista, kuten Suomen meriklusteri hankkeen tulokset ja uudet MKK:n järjestämät laajat täydennyskoulutusohjelmat satamatoiminnoista sekä merituonnista ja -viennistä. Näistä ja muista ajankohtaisista tutkimuksen ja koulutuksen hankkeista olemme koonneet hiukan lisätietoa tähän Merifoorumiuutiset -julkaisuun. Tärkeät päivämäärät tulevista merenkulkualan tilaisuuksistamme on lisäksi listattu uutisten loppuun. Piirun verran kohentuneiden Varustamobarometrin suhdanneodotusten myötä haluamme lähteä tulevaan vuoteen toiveikkain mielin. Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksekästä alkavaa vuotta. Sakari Kajander Yksikönjohtaja Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

2 VARUSTAMOBAROMETRI 2015: MERIKULJETUSMARKKINOIDEN SUHDANTEISSA NÄKYVISSÄ LIEVÄÄ ELPYMISTÄ Varustamobarometrin 2015 mukaan merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilanne on parantunut viime vuoteen verrattuna. Hajonta vastaajien kesken on kuitenkin edelleen suurta. Tulevaisuus nähdään positiivisena, mistä osoituksena on tulevia suhdanteita kuvaavan saldoluvun vaihtuminen negatiivisesta positiiviseksi. Polttoaineen hinnan romahdus näkyy alentuneina rahtihintoina. Teemakysymyksellä kartoitettiin varustamojen älyliikenteen suunnitelmia. Kehityksen oletetaan olevan nopeaa lähivuosien aikana: kolme neljästä vastaajasta aikoo lisätä tietoteknisten (ICT) ratkaisujen käyttöönottoa vuoteen 2020 mennessä. Tiedot ilmenevät MKK:n yhteydessä toimivan Shortsea Promotion Centerin julkaisemasta Varustamobarometristä, joka kartoittaa varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Kuljetuskysynnän saldoluku on edelleen negatiivinen eli heikkenemistä kuvaava. Saldoluvun ennakoidaan kuitenkin kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana hieman positiiviseksi. Vientikuljetusten osalta suhdanne näyttää elpymisen merkkejä ja tulevaisuuden odotukset ovat muuttuneet usean vuoden tauon jälkeen positiivisiksi. Tuontikuljetusten ennusteessa on nähtävissä pientä laskua. Merikuljetusmarkkinoiden kilpailu on edelleen kireää: toteutuneen kauden saldoluku on täysin sama kuin viime vuonna. Vastauksissa on nyt enemmän hajontaa, ja viidennes vastaajista on sitä mieltä, että kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on kiristynyt huomattavasti. Viime vuoden oleelliseen nousuun verrattuna varustamoiden liikevaihdon saldoluku on hieman laskenut. Alan yleinen suhdannetilanne on vaikuttanut eri lailla eri yrityksiin, joihinkin positiivisesti ja joihinkin varustamoihin negatiivisesti. Saldoluku on kuitenkin edelleen keskimääräisesti liikevaihdon nousua kuvaava eli positiivinen. Varustamoiden kapasiteetin käyttöastetta kuvaava saldoluku ja ennusteet ovat lähes muuttumattomia. Talouden yleinen epävarmuus sekä huono hintakehitys olivat edellisen vuoden tapaan merkittävimmät kasvun esteet. Kolmantena esteenä oli kysynnän riittämättömyys. Viime vuoteen verrattuna suurimmat erot esiintyivät Suomen lipun hinnan ja bunkkerin hinnan nousun kohdalla, joiden merkitys kasvun esteenä oli laskenut huomattavasti. Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin 13. varustamobarometri julkistettiin 9. joulukuuta Barometri kartoittaa varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä lokakuussa Kysely lähetettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa suomalaisten varustamojen lisäksi Suomen meriliikenteen kannalta oleellisille ulkomaisille varustamoille. Kriteerinä on, että varustamot kuljettavat rahtitavaraa ulkomaan liikenteessä. Koko Varustamobarometri on luettavissa osoitteessa: Merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on laskenut viime vuodesta ja ennusteen mukaan rahtihinnat pysyvät ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Viime vuonna alkanut polttoaineen hinnan lasku on jatkunut, ja siihen viittaava saldoluku on varustamobarometrin historian selvästi korkein. Polttoaineen hinnan odotetaan seuraavan 12 kuukauden aikana joko pysyvän ennallaan tai nousevan jonkun verran.

3 TURUN YLIOPISTO JA MERILIITTO LAATIVAT AJANKOHTAISTA MERIKLUSTERISELVITYSTÄ Suomen merelliset elinkeinot ovat viime vuosina käyneet läpi merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka ovat johtuneet globalisaatiosta, kansallisista kilpailukykytekijöistä sekä runsaista omistusmuutoksista. Tämän johdosta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelman osana Meriliitto ry yhteistyössä Turun yliopiston kanssa toteuttaa parhaillaan selvitystä Suomen meriklusterin nykytilasta ja sen tulevaisuudesta. Hankkeessa selvitetään meriklusterin nykyinen laajuus, päivitetään sen vaikuttavuusluvut, analysoidaan klusterissa tapahtuneet muutokset, arvioidaan ulkomaisen omistuksen vaikutusta ja Suomen investointi-ilmapiiriä sekä kilpailukykytekijöitä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi analysoidaan meriklusterin nykyistä innovaatiojärjestelmää, arvioidaan Suomen meriklusterin nykyistä osallistumista kansainvälisiin arvo- verkostoihin ja tehdään ehdotuksia alan kehittämiseksi. Työ sisältää myös ehdotuksen järjestelyistä, joilla klusterin tiedot voitaisiin vuosittain päivittää. Tutkijat suorittavat parhaillaan yrityshaastatteluja ja analysoivat yli 2000 alan toimijalle lähetettyjä kyselyitä. Syksyllä teemasta järjestetään alustavien tulosten pohjalta vuorovaikutuksellisia seminaareja. Loppuraportti toimialan tilasta julkaistaan keväällä Meriteollisuus, varustamot ja satamat ovat olleet nopeassa muutoksessa ja niistä on paljon esitetty mielipiteitä myös mediassa. Kuitenkaan käytettävissä ei ole ollut tuoretta, luotettavaa klusterin vaikuttavuustietoa. Siksi on merkittävää, että uusi selvitys on saatu liikkeelle TEM:n ja elinkeinojen yhteistyöllä. Samalla meille on avautunut myös mahdollisuus arvioida klusterin tulevaisuuden menestystekijöitä, korostaa Meriliitto ry:n puheenjohtaja Mikko Niini. UUDET MERENKULUN ENGLANNIN KOULUTUSMODULIT KÄYTETTÄVISSÄ Merenkulussa tapahtuvista onnettomuuksista ja rikkomuksista yli 80 %:ssa takana on inhimillinen tekijä. Yksi merkittävimmistä syistä on puutteellinen merenkulun englannin taito ja sen aiheuttamat väärinymmärrykset. Parantaakseen merenkulun turvallisuutta IMO päätti vuonna 1995, että englanti on merenkulun virallinen ammattikieli. Siitä huolimatta sen osaamiselle ei ole vieläkään asetettu muodollisia pätevyysvaatimuksia, kertoo SeaTalk-hankkeessa mukana ollut suunnittelija Sari Nyroos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta (MKK). Euroopan laajuisesti tarkasteltuna voidaan myös todeta, että alan ammattikielenä merenkulun englannin opetussisältöjä, arviointia ja vertailtavuutta on tarpeen edistää, ja että ajantasaisille merenkulun englannin oppimateriaaleille on kysyntää. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan SeaTalk-hankkeessa, jossa MKK on ollut mukana. Eu:n rahoittamaan hankkeeseen on MKK:n lisäksi osallistunut useita eurooppalaisia oppilaitoksia ja myös alan yrityskumppaneita. Hankkeessa on luotu standardi merenkulun englannin arvioimiseksi sekä tuotettu yhteiseurooppalaiset merenkulun englannin koulutusmoduulit eri ammattikategorioille. Hanke tukee ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) tavoitteiden toteutumista edistämällä opintojen vastaavuutta ja opiskelijoiden liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa. Kaikki koulutusmoduulit ovat ladattavissa netistä hankkeen sivuilta, ja niitä voivat käyttää niin merenkulun englannin opettajat kuin merenkulun ammattilaiset omatoimisesti. Koulutusmoduuleita löytyy 7:lle eri ammattikategorialle, miehistöstä merikapteeneihin asti. Lisätietoa ja koulutusmoduulit:

4 UUSIA TUTKIMUSHANKKEITA MKK menestyi EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman haussa. Haun ensimmäisellä kierroksella MKK:lta hyväksyttiin kaksi hakemusta, joista toinen liittyy meriturvallisuuden parantamiseen (ChemSAR) ja toinen merenkulun ympäristövaikutuksiin (EnviSuM). MKK on molempien hankkeiden pääpartneri. Hankkeet ovat kolmivuotisia ja käynnistyvät vuonna CHEMSAR OPERATIONAL PLANS AND PROCEDURES FOR MARITIME SEARCH AND RESCUE IN HAZARDOUS AND NOXIOUS SUBSTANCES (HNS) INCIDENTS Pelastusviranomaisten ja aiheesta tehtyjen selvitysten mukaan Itämeren alueelta puuttuvat yhtenäiset toiminta- ja johtamisohjeet meripelastusoperaatioille (SAR) kemikaalionnettomuuksien varalta. Itämeren alueella sattuvat vakavat merionnettomuudet vaativat lähes aina usean eri maan meripelastushenkilöstöä, jolloin yhteneväisillä kansainvälisillä käytännöillä ja tieto-taidoilla on suuri merkitys pelastus-operaatioissa. ChemSAR-hankkeen tarkoituksena on luoda yhtenäiset toimintamallit meripelastusoperaatioille kemikaalionnettomuusalueella. Hankkeessa kehitetään myös verkko-opetusmateriaalia parantamaan ja harmonisoimaan operaatioissa mukana olevien tieto-taitoa sekä tietopankki kemikaalionnettomuuksien varalle. Lisäksi hankkeessa järjestetään meripelastusharjoitus. Hankkeen kumppaneina ovat Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (päähakija), Rajavartiolaitos, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi/Sjöfart, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Ruotsin Kustbevakning, Estonian Police and Border Guard Board, Lithuanian Navy/Klaipeda University, Free and Hanseatic City of Hamburg ja Central Command for Maritime Emergencies (Saksa). HELCOMin Repsonse Working Groupin mukaan hankkeen tuotoksista on hyötyä ryhmän toiminnalle, erityisesti HELCOM Response Manual Volume II (chemical spills) -manuaalin päivittämisessä. Lisätietoa: ENVISUM ENVIRONMENTAL IMPACT OF LOW EMISSION SHIPPING: MEASUREMENTS AND MODELLING STRATEGIES Useat varustamot harkitsevat siirtymistä ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin, mutta ratkaisujen vaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa. Envisum-tutkimushankkeessa tuotetaan testattua ja analysoitua tietoa puhdasta merenkulkua tukevien ratkaisujen teknisestä tehokkuudesta sekä sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Varustamot tekevät nyt kukin omia ratkaisujaan, vaikka niiden kannattavuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Hankkeessa mitataan laboratorio-oloissa erilaisten mallien vaikutuksia. Laivojen reitit ja varustukset tiedetään, joten pystytään laskemaan päästöjen yhteisvaikutuksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia, jotka eivät ole vielä käytössä. Hankkeen partnereina ovat MKK:n lisäksi Ilmatieteenlaitos, Chalmers University of Technology, Maritime Development Center of Europe, Norwegian Meteorological Institute, Maritime University of Szczecin, Tallinn University of Technology, City of Gothenburg, University of Gothenburg, Baltic Marine Consult GmbH, Nordkalk Corporation ja Helcom. Lisätietoa:

5 MERMAID MERENKULUN JA MATKAILUN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN IDENTIFIOINTI ARKTISELLA ALUEELLA Kuluvan vuoden aikana MKK on ollut mukana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahoista rahoitettavassa MERMAID-hankkeessa. Hanke tukee Suomen arktisen strategian toimeenpanon suunnittelua ja valmistautumista Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteen Hanke tuottaa Suomelle oleellisia tulevaisuuskuvia arktisen alueen taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kehityksestä. Lisäksi arvioidaan, miten Suomi ulkomaan-, kauppa- sekä innovaatiopoliittisilla toimilla voi vähentää alueen uhkia ja riskejä ja hyödyntää mahdollisuuksia, ja kartoitetaan Suomelle relevantteja ratkaisumalleja ja toimenpiteitä. Hankkeessa ennakoidaan myös koko Euraasian puoleisen arktisen alueen ja erityisesti Venäjälle erittäin tärkeän alueen muutostrendejä. Hankkeen työpajoihin on osallistunut edustajia ministeriöistä, kansalais- ja edunvalvontajärjestöistä, yrityksistä sekä tutkimusmaailmasta. Työskentely on tapahtunut kolmessa teemaryhmässä: arktisen alueen yleinen kehitys, matkailu ja merenkulku. Merenkulun tulevaisuuskuvat on kohdistettu vuoteen Merenkulun osalta työpajakeskusteluissa on kiinnitetty huomiota erityisesti sopimusten ja sääntelyn vaikutuksiin arktisen merenkulun kehitykseen sekä siihen, miten luonnonolosuhteiden muuttumista voidaan ennustaa ja mitkä ovat vaikutukset alueen saavutettavuuteen. Suomen vahvuutena on juuri arktisten olosuhteiden ja arktisiin olosuhteisiin soveltuva teknologinen osaaminen. Erilaiset mahdolliset tulevaisuuskuvat ja niihin johtavat polut edellyttävät, että seuraamme laajasti arktisen alueen hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä, joilla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia. Suomalaisen arktisen teknologiaosaamisen syventäminen edellyttäisi yhteistyötä ja laajempaa verkostoitumista meriklusterin ohella öljy- ja kaasualan sekä raaka-ainetuotantosektorin kanssa. Koulutus, osaamisen terävöittäminen ja uudet innovaatiot ovat tärkeitä eri tulevaisuuskuvissa. Keskusteluissa on noussut myös esille rahoituksen turvaaminen yrityksille erityisesti pilotteihin. Hankkeen loppuvaiheessa keskitymmekin vaihtoehtoisten toimenpide-ehdotusten koostamiseen, toteaa yksikön päällikkö Sari Repka MKK:sta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2016, ja tuloksia esitellään Helsingissä pidettävässä loppuseminaarissa. Hankkeen koordinaattorina toimii Ilmatieteen laitos, ja MKK:n ohella toteuttajia ovat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Rovaniemeltä.

6 SMARTSEA MERTEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN MKK on mukana Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa, Pohjanlahden kestävän hyödyntämisen mahdollisuuksia tutkiva SmartSea-hankkeessa, joka on saanut rahoituksen Suomen Akatemialta. Hankkeessa on mukana 8 tutkimuslaitosta SmartSea-hankkeen tavoitteena on tukea Pohjanlahden seudun merialan elinkeinotoiminnan kasvua. Pohjanlahti on merkittävä resurssi mm. kalankasvatuksen ja tuulivoiman näkökulmasta, ja myös Pohjanlahden geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen on mahdollista. SmartSea-hanke arvioi, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lisäksi hankkeessa selvitetään miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskejä meriluonnolle ja kehitetään uusia menetelmiä kalankasvatukselle. Tärkeä osa hanketta on sinisen kasvun eli mereen liittyvän elinkeinotoiminnan käytännöllisten ja hallinnollisten esteiden tunnistaminen. SmartSea tutkii myös, voidaanko ihmistoiminnan rasitusta meriympäristöön vähentää keskittämällä toimintoja, kuten kalankasvatusta ja tuulivoiman tuotantoa, samoille alueille. Hanke tuottaa merialuesuunnittelutyökalun, jonka avulla eri toimintojen kuten rannikkorakentamisen, luonnonsuojelualueiden ja merelle sijoittuvien offshoretoimintojen riskejä voidaan punnita. Ydinajatus on, että kestävä kasvu saavutetaan vain merialueiden käytön järkevällä suunnittelulla. Samalla pystytään lisäämään toimintojen välisiä synergioita. Hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoitus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin yliopisto, Turun yliopisto (MKK) sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI. SATAMATOIMINNOISTA JA MERIVIENNISTÄ/-TUONNISTA TULOSSA PITKÄT KOULUTUSOHJELMAT Laajat 30 opintopisteen täydennyskoulutusohjelmat Merituonti ja -vienti sekä Satamatoiminnot käynnistyvät uusina maksullisina toteutuksina syyskuussa Molemmat ohjelmat yhdistävät vuoden mittaisessa toteutuksessa teoreettista taustaa käytännönläheisiin merenkulku, satama- ja logistiikka-alan tilanteisiin ja haasteisiin. Koulutusten sisältökokonaisuudet on työstetty yhdessä alan toimijoiden kanssa. Ohjelmiin aiemmin osallistuneet ovat kiittäneet opintoja hyvin rakennetuiksi opintokokonaisuuksiksi, jotka varsinaisen sisällön ohella ovat tarjonneet tiiviin ja tarpeellisen verkoston oman alan toimihenkilöistä ympäri Suomen. Koulutukset on ensisijaisesti tarkoitettu korkeakoulutetuille tai pitkän työkokemuksen omaaville alan työntekijöille, joilla on halu syventää osaamistaan työnteon ohella. Koulutukset toteutetaan monimuoto-opintoina, joihin kuuluu 10 lähipäivän lisäksi ohjattua itseopiskelua verkkoympäristössä, sekä kehittämistöitä ja -projekteja omalle työpaikalle. Satamatoiminnot ja Merituonti ja -vienti -koulutusohjelmat on toteutettu MKK:lla menestyksellisesti viimeksi 2014 ja Haku opintoihin päättyy Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet:

7 POLARCODE POLAARIKOODIN TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖVAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMESSA Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta ympäröivillä alueilla purjehtiville lasti- ja matkustaja-aluksille säädetään muita alueita tiukempia turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä arktisilla alueilla tapahtuvan merenkulun ympäristöhaittojen ja turvallisuusriskien pienentämiseksi. Polaarikoodi tulee voimaan ja Polaarikoodiin liittyvät STCW-sopimusmuutokset Koodin toimeenpano edellyttää turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien erityiskysymysten selvittämistä, uusia toimintatapoja sekä usean hallinnonalan toimintojen yhteensovittamista alkaneen POLARCODE-hankkeen tavoitteena koota yhteen ja tuottaa Polaarikoodin toimeenpanossa tarvittavaa taustatietoa sekä antaa suosituksia erityisesti eri toteutusvaihtoehdoista liittyen alusten turvallisuus- ja ympäristömääräyksiin Suomessa. Selvityksellä pyritään saamaan mahdollisimman kattava käsitys nykytilanteesta, Polaarikoodin toimeenpanon aiheuttamista muutostarpeista sekä olemassa olevista vaihtoehdoista. Erityiskysymyksinä hankkeessa selvitetään mm. miten Polaarikoodin edellyttämä miehistön pätevöitymiskoulutus tulisi järjestää Suomessa, missä polaarijääolosuhteissa suomalais-ruotsalaisen jääluokituksen mukaiset alukset voivat turvallisesti liikkua ja miten rajaukset kirjataan aluksen lippuvaltion hyväksymään Polar Water Operations Manual:in, mikä on olemassa olevien painolastivesien käsittelymenetelmien ja -laitteistojen toi- mivuus arktisissa oloissa sekä mitkä ovat käytettävissä olevat tekniset ja operatiiviset keinot rajoittaa alusten lyhytkestoisia kasvihuonepäästöjä, etenkin mustahiilipäästöjä. Hankkeessa on tähän mennessä koottu kirjallista taustatietoa, järjestetty asiantuntijatapaaminen Aboa Maressa Turussa ja työpaja Helsingissä sekä haastateltu merenkulkualan eri asiantuntijoita. Asiantuntijatapaamisessa olivat mukana Trafin, Suomen varustamojen sekä eri merenkulkuoppilaitosten edustajat. Tapaamisessa käsiteltiin Polaarikoodiin liittyvän miehistön pätevöitymiskoulutuksen käytännön toteuttamista sekä mahdollisuuksia toteuttaa arktiseen merenkulkuun ja arktisissa oloissa toimimiseen liittyvää koulutusta koulutusvientinä. Laajemmassa, Helsingissä järjestetyssä työpajassa pohdittiin 3 eri ryhmän kesken Polaarikoodiin liittyviä jääluokkakysymyksiä, mustahiilipäästöjen torjuntaa sekä painolastivesien käsittelyä ja laitteistojen toimivuutta kylmissä olosuhteissa. Työpajassa oli mukana mm. merenkulun eri viranomaistahoja, laivasuunnittelu- ja laivanrakennusteollisuusyritysten edustajia, varustamon ja laivoja koskevan omaisuushallintapalveluyrityksen edustaja sekä tutkijoita. Hankkeen tuloksista tullaan julkaisemaan loppuraportti helmikuussa Hanke toteutetaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja Oulun yliopiston Thule-instituutin yhteistyönä osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman 2015 toimeenpanoa (

8 INTERNATIONAL SCIENTIFIC SESSION CHALLENGES OF CSR RESEARCH IN MARITIME TRANSPORT CALL FOR PAPERS Global problems such as climate change, human rights violations, and scarcity of natural resources have resulted in increasing pressures on corporations to take action to mitigate their negative environmental and social impacts, and business risks. Shipping business is also facing unprecedented demands from other businesses, coastal states and consumers to improve sustainability performance. In order to cope with the increasing demands, shipping companies, seaports, maritime industry and other maritime actors around the world have turned their interest into corporate social responsibility. The changes in the way maritime transport operations are carried out have in turn provoked a vivid interest among maritime researchers. However, the international and transboundary nature of maritime transport poses significant challenges in defining, measuring and reporting maritime corporate social responsibility. From a practical viewpoint, integration of CSR into the everyday shipping operations is difficult. The above mentioned issues call after a broad research agenda and discussion within maritime practitioners and scholarly communities. We invite researchers of maritime transport from several academic fields to submit and present scientific papers a special scientific session Challenges of CSR research in Maritime Transport. The session will be held on May 17th, 2016 at University of Turku, Finland. Keynote: CSR in Shipping: Losing Momentum? by Prof. Michele Acciaro, Kühne Logistics University, Hamburg, Germany The scientific session will focus on but is not limited to the following topics: Theoretical and methodological approaches to CSR in maritime transport Definitions, measures, reporting and implementation of CSR in maritime transport, shipping industry and/or logistics research Environmental and safety issues in maritime transport from sustainability perspective Transport geography and CSR Linking an academic approach to CSR with practical relevance Accepted papers will be published in Conference Proceedings. Seminar is free of charge for all participants. Key dates: Submission of abstracts (max 400 words) Acceptance of abstracts Submission of full papers (max 7000 words) Acceptance of full papers Submit your abstract by Jan 15th, 2016 to joylpe@utu.fi ICE DAY KONFERENSSI HELMIKUUSSA SAARISELÄLLÄ Jo seitsemättä kertaa järjestettävä talvimerenkulkuun keskittyvä kansainvälinen ICE DAY -konferenssi järjestetään Saariselällä. Konferenssissa pureudutaan tällä kertaa mm. arktisten alueiden tulevaisuuteen ja geopolitiikkaan. Puhujien joukossa on mm. entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka kertoo pohjoisen ulottuvuuden strategisista visioista. ICE DAYssä käsitellään mm. myös talvimerenkulun teknologiaa, polaarikoodin tuomia haasteita ja SAR- toimintaa arktisilla alueilla. Koko ohjelma on luettavissa nettisivuillamme Ilmoittautuminen ICE DAY -konferenssiin on käynnissä, tule sinäkin mukaan! Ilmoittautumiset: 7th International Ice Day Conference ICE DAY February 2016 Lapland Hotel Riekonlinna Saariselkä, Finland Feel the Real Northern Atmosphere and update your knowledge on Arctic Shipping! Photo: Päivi Söderholm

9 TULEVIA TAPAHTUMIA Johdatus laivatekniikkaan Ice Day Conference Saariselkä Rahtaussopimukset, toimituslausekkeet ja kuljetusehdot Turku Merenkulkualan XXXI teemapäivä Focus on Maritime Safety huhtikuu 2016 Konttikuljetukset Laivojen LVI-järjestelmät Turku CHIP/MariePro loppuseminaari Turku SYKSYLLÄ 2016 ALKAVAT KOULUTUSOHJELMAT: Satamatoiminnot 30 op Merivienti ja -tuonti 30 op Studia Maritima -luentosarja 3 luentoa keväällä Turku ja Rauma ISPS sataman turvapäällikkö Työturvallisuuskulttuuri satama yhteisenä työpaikkana Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Katso lisätiedot koulutusohjelmista sivulta Lisätiedot kaikista tapahtumista nettisivuiltamme mkk.utu.fi ja Turun yliopiston Brahea-keskus MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Käy tykkäämässä: