MERIFOORUMIUUTISET. H vä J u j M es yst Vuo 2016! MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERIFOORUMIUUTISET. H vä J u j M es yst Vuo 2016! MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN"

Transkriptio

1 MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN MERIFOORUMIUUTISET H vä J u j M es yst Vuo 2016! MKK:n vilkas ja työntäyteinen syyskausi alkaa lähetä loppuaan. On ollut ilahduttavaa, että vuoden mittaan tehty työ on tuottanut tulosta ja jatkuvasti kovenevassa kilpailussa kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta MKK on pärjännyt hyvin. Tärkeimmistä tutkimusaiheista on pystytty löytämään oikeat näkökulmat, luomaan hyvät hankekonseptit ja muodostamaan asiantuntevat konsortiot niitä toteuttamaan. Niinpä uuden alkavan vuoden myötä lähdemme toteuttamaan esimerkiksi kahta EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hanketta liittyen meriturvallisuuteen ja puhtaan merenkulun tutkimukseen. MKK koordinoi molempia uusia hankkeita. Tulevana vuonna on odotettavissa muutakin mielenkiintoista, kuten Suomen meriklusteri hankkeen tulokset ja uudet MKK:n järjestämät laajat täydennyskoulutusohjelmat satamatoiminnoista sekä merituonnista ja -viennistä. Näistä ja muista ajankohtaisista tutkimuksen ja koulutuksen hankkeista olemme koonneet hiukan lisätietoa tähän Merifoorumiuutiset -julkaisuun. Tärkeät päivämäärät tulevista merenkulkualan tilaisuuksistamme on lisäksi listattu uutisten loppuun. Piirun verran kohentuneiden Varustamobarometrin suhdanneodotusten myötä haluamme lähteä tulevaan vuoteen toiveikkain mielin. Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua sekä menestyksekästä alkavaa vuotta. Sakari Kajander Yksikönjohtaja Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

2 VARUSTAMOBAROMETRI 2015: MERIKULJETUSMARKKINOIDEN SUHDANTEISSA NÄKYVISSÄ LIEVÄÄ ELPYMISTÄ Varustamobarometrin 2015 mukaan merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilanne on parantunut viime vuoteen verrattuna. Hajonta vastaajien kesken on kuitenkin edelleen suurta. Tulevaisuus nähdään positiivisena, mistä osoituksena on tulevia suhdanteita kuvaavan saldoluvun vaihtuminen negatiivisesta positiiviseksi. Polttoaineen hinnan romahdus näkyy alentuneina rahtihintoina. Teemakysymyksellä kartoitettiin varustamojen älyliikenteen suunnitelmia. Kehityksen oletetaan olevan nopeaa lähivuosien aikana: kolme neljästä vastaajasta aikoo lisätä tietoteknisten (ICT) ratkaisujen käyttöönottoa vuoteen 2020 mennessä. Tiedot ilmenevät MKK:n yhteydessä toimivan Shortsea Promotion Centerin julkaisemasta Varustamobarometristä, joka kartoittaa varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Kuljetuskysynnän saldoluku on edelleen negatiivinen eli heikkenemistä kuvaava. Saldoluvun ennakoidaan kuitenkin kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana hieman positiiviseksi. Vientikuljetusten osalta suhdanne näyttää elpymisen merkkejä ja tulevaisuuden odotukset ovat muuttuneet usean vuoden tauon jälkeen positiivisiksi. Tuontikuljetusten ennusteessa on nähtävissä pientä laskua. Merikuljetusmarkkinoiden kilpailu on edelleen kireää: toteutuneen kauden saldoluku on täysin sama kuin viime vuonna. Vastauksissa on nyt enemmän hajontaa, ja viidennes vastaajista on sitä mieltä, että kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on kiristynyt huomattavasti. Viime vuoden oleelliseen nousuun verrattuna varustamoiden liikevaihdon saldoluku on hieman laskenut. Alan yleinen suhdannetilanne on vaikuttanut eri lailla eri yrityksiin, joihinkin positiivisesti ja joihinkin varustamoihin negatiivisesti. Saldoluku on kuitenkin edelleen keskimääräisesti liikevaihdon nousua kuvaava eli positiivinen. Varustamoiden kapasiteetin käyttöastetta kuvaava saldoluku ja ennusteet ovat lähes muuttumattomia. Talouden yleinen epävarmuus sekä huono hintakehitys olivat edellisen vuoden tapaan merkittävimmät kasvun esteet. Kolmantena esteenä oli kysynnän riittämättömyys. Viime vuoteen verrattuna suurimmat erot esiintyivät Suomen lipun hinnan ja bunkkerin hinnan nousun kohdalla, joiden merkitys kasvun esteenä oli laskenut huomattavasti. Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin 13. varustamobarometri julkistettiin 9. joulukuuta Barometri kartoittaa varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä lokakuussa Kysely lähetettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa suomalaisten varustamojen lisäksi Suomen meriliikenteen kannalta oleellisille ulkomaisille varustamoille. Kriteerinä on, että varustamot kuljettavat rahtitavaraa ulkomaan liikenteessä. Koko Varustamobarometri on luettavissa osoitteessa: Merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on laskenut viime vuodesta ja ennusteen mukaan rahtihinnat pysyvät ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Viime vuonna alkanut polttoaineen hinnan lasku on jatkunut, ja siihen viittaava saldoluku on varustamobarometrin historian selvästi korkein. Polttoaineen hinnan odotetaan seuraavan 12 kuukauden aikana joko pysyvän ennallaan tai nousevan jonkun verran.

3 TURUN YLIOPISTO JA MERILIITTO LAATIVAT AJANKOHTAISTA MERIKLUSTERISELVITYSTÄ Suomen merelliset elinkeinot ovat viime vuosina käyneet läpi merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka ovat johtuneet globalisaatiosta, kansallisista kilpailukykytekijöistä sekä runsaista omistusmuutoksista. Tämän johdosta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelman osana Meriliitto ry yhteistyössä Turun yliopiston kanssa toteuttaa parhaillaan selvitystä Suomen meriklusterin nykytilasta ja sen tulevaisuudesta. Hankkeessa selvitetään meriklusterin nykyinen laajuus, päivitetään sen vaikuttavuusluvut, analysoidaan klusterissa tapahtuneet muutokset, arvioidaan ulkomaisen omistuksen vaikutusta ja Suomen investointi-ilmapiiriä sekä kilpailukykytekijöitä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi analysoidaan meriklusterin nykyistä innovaatiojärjestelmää, arvioidaan Suomen meriklusterin nykyistä osallistumista kansainvälisiin arvo- verkostoihin ja tehdään ehdotuksia alan kehittämiseksi. Työ sisältää myös ehdotuksen järjestelyistä, joilla klusterin tiedot voitaisiin vuosittain päivittää. Tutkijat suorittavat parhaillaan yrityshaastatteluja ja analysoivat yli 2000 alan toimijalle lähetettyjä kyselyitä. Syksyllä teemasta järjestetään alustavien tulosten pohjalta vuorovaikutuksellisia seminaareja. Loppuraportti toimialan tilasta julkaistaan keväällä Meriteollisuus, varustamot ja satamat ovat olleet nopeassa muutoksessa ja niistä on paljon esitetty mielipiteitä myös mediassa. Kuitenkaan käytettävissä ei ole ollut tuoretta, luotettavaa klusterin vaikuttavuustietoa. Siksi on merkittävää, että uusi selvitys on saatu liikkeelle TEM:n ja elinkeinojen yhteistyöllä. Samalla meille on avautunut myös mahdollisuus arvioida klusterin tulevaisuuden menestystekijöitä, korostaa Meriliitto ry:n puheenjohtaja Mikko Niini. UUDET MERENKULUN ENGLANNIN KOULUTUSMODULIT KÄYTETTÄVISSÄ Merenkulussa tapahtuvista onnettomuuksista ja rikkomuksista yli 80 %:ssa takana on inhimillinen tekijä. Yksi merkittävimmistä syistä on puutteellinen merenkulun englannin taito ja sen aiheuttamat väärinymmärrykset. Parantaakseen merenkulun turvallisuutta IMO päätti vuonna 1995, että englanti on merenkulun virallinen ammattikieli. Siitä huolimatta sen osaamiselle ei ole vieläkään asetettu muodollisia pätevyysvaatimuksia, kertoo SeaTalk-hankkeessa mukana ollut suunnittelija Sari Nyroos Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta (MKK). Euroopan laajuisesti tarkasteltuna voidaan myös todeta, että alan ammattikielenä merenkulun englannin opetussisältöjä, arviointia ja vertailtavuutta on tarpeen edistää, ja että ajantasaisille merenkulun englannin oppimateriaaleille on kysyntää. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan SeaTalk-hankkeessa, jossa MKK on ollut mukana. Eu:n rahoittamaan hankkeeseen on MKK:n lisäksi osallistunut useita eurooppalaisia oppilaitoksia ja myös alan yrityskumppaneita. Hankkeessa on luotu standardi merenkulun englannin arvioimiseksi sekä tuotettu yhteiseurooppalaiset merenkulun englannin koulutusmoduulit eri ammattikategorioille. Hanke tukee ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) tavoitteiden toteutumista edistämällä opintojen vastaavuutta ja opiskelijoiden liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa. Kaikki koulutusmoduulit ovat ladattavissa netistä hankkeen sivuilta, ja niitä voivat käyttää niin merenkulun englannin opettajat kuin merenkulun ammattilaiset omatoimisesti. Koulutusmoduuleita löytyy 7:lle eri ammattikategorialle, miehistöstä merikapteeneihin asti. Lisätietoa ja koulutusmoduulit:

4 UUSIA TUTKIMUSHANKKEITA MKK menestyi EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman haussa. Haun ensimmäisellä kierroksella MKK:lta hyväksyttiin kaksi hakemusta, joista toinen liittyy meriturvallisuuden parantamiseen (ChemSAR) ja toinen merenkulun ympäristövaikutuksiin (EnviSuM). MKK on molempien hankkeiden pääpartneri. Hankkeet ovat kolmivuotisia ja käynnistyvät vuonna CHEMSAR OPERATIONAL PLANS AND PROCEDURES FOR MARITIME SEARCH AND RESCUE IN HAZARDOUS AND NOXIOUS SUBSTANCES (HNS) INCIDENTS Pelastusviranomaisten ja aiheesta tehtyjen selvitysten mukaan Itämeren alueelta puuttuvat yhtenäiset toiminta- ja johtamisohjeet meripelastusoperaatioille (SAR) kemikaalionnettomuuksien varalta. Itämeren alueella sattuvat vakavat merionnettomuudet vaativat lähes aina usean eri maan meripelastushenkilöstöä, jolloin yhteneväisillä kansainvälisillä käytännöillä ja tieto-taidoilla on suuri merkitys pelastus-operaatioissa. ChemSAR-hankkeen tarkoituksena on luoda yhtenäiset toimintamallit meripelastusoperaatioille kemikaalionnettomuusalueella. Hankkeessa kehitetään myös verkko-opetusmateriaalia parantamaan ja harmonisoimaan operaatioissa mukana olevien tieto-taitoa sekä tietopankki kemikaalionnettomuuksien varalle. Lisäksi hankkeessa järjestetään meripelastusharjoitus. Hankkeen kumppaneina ovat Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (päähakija), Rajavartiolaitos, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi/Sjöfart, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Ruotsin Kustbevakning, Estonian Police and Border Guard Board, Lithuanian Navy/Klaipeda University, Free and Hanseatic City of Hamburg ja Central Command for Maritime Emergencies (Saksa). HELCOMin Repsonse Working Groupin mukaan hankkeen tuotoksista on hyötyä ryhmän toiminnalle, erityisesti HELCOM Response Manual Volume II (chemical spills) -manuaalin päivittämisessä. Lisätietoa: ENVISUM ENVIRONMENTAL IMPACT OF LOW EMISSION SHIPPING: MEASUREMENTS AND MODELLING STRATEGIES Useat varustamot harkitsevat siirtymistä ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin, mutta ratkaisujen vaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa. Envisum-tutkimushankkeessa tuotetaan testattua ja analysoitua tietoa puhdasta merenkulkua tukevien ratkaisujen teknisestä tehokkuudesta sekä sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Varustamot tekevät nyt kukin omia ratkaisujaan, vaikka niiden kannattavuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Hankkeessa mitataan laboratorio-oloissa erilaisten mallien vaikutuksia. Laivojen reitit ja varustukset tiedetään, joten pystytään laskemaan päästöjen yhteisvaikutuksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia, jotka eivät ole vielä käytössä. Hankkeen partnereina ovat MKK:n lisäksi Ilmatieteenlaitos, Chalmers University of Technology, Maritime Development Center of Europe, Norwegian Meteorological Institute, Maritime University of Szczecin, Tallinn University of Technology, City of Gothenburg, University of Gothenburg, Baltic Marine Consult GmbH, Nordkalk Corporation ja Helcom. Lisätietoa:

5 MERMAID MERENKULUN JA MATKAILUN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN IDENTIFIOINTI ARKTISELLA ALUEELLA Kuluvan vuoden aikana MKK on ollut mukana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahoista rahoitettavassa MERMAID-hankkeessa. Hanke tukee Suomen arktisen strategian toimeenpanon suunnittelua ja valmistautumista Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteen Hanke tuottaa Suomelle oleellisia tulevaisuuskuvia arktisen alueen taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kehityksestä. Lisäksi arvioidaan, miten Suomi ulkomaan-, kauppa- sekä innovaatiopoliittisilla toimilla voi vähentää alueen uhkia ja riskejä ja hyödyntää mahdollisuuksia, ja kartoitetaan Suomelle relevantteja ratkaisumalleja ja toimenpiteitä. Hankkeessa ennakoidaan myös koko Euraasian puoleisen arktisen alueen ja erityisesti Venäjälle erittäin tärkeän alueen muutostrendejä. Hankkeen työpajoihin on osallistunut edustajia ministeriöistä, kansalais- ja edunvalvontajärjestöistä, yrityksistä sekä tutkimusmaailmasta. Työskentely on tapahtunut kolmessa teemaryhmässä: arktisen alueen yleinen kehitys, matkailu ja merenkulku. Merenkulun tulevaisuuskuvat on kohdistettu vuoteen Merenkulun osalta työpajakeskusteluissa on kiinnitetty huomiota erityisesti sopimusten ja sääntelyn vaikutuksiin arktisen merenkulun kehitykseen sekä siihen, miten luonnonolosuhteiden muuttumista voidaan ennustaa ja mitkä ovat vaikutukset alueen saavutettavuuteen. Suomen vahvuutena on juuri arktisten olosuhteiden ja arktisiin olosuhteisiin soveltuva teknologinen osaaminen. Erilaiset mahdolliset tulevaisuuskuvat ja niihin johtavat polut edellyttävät, että seuraamme laajasti arktisen alueen hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä, joilla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia. Suomalaisen arktisen teknologiaosaamisen syventäminen edellyttäisi yhteistyötä ja laajempaa verkostoitumista meriklusterin ohella öljy- ja kaasualan sekä raaka-ainetuotantosektorin kanssa. Koulutus, osaamisen terävöittäminen ja uudet innovaatiot ovat tärkeitä eri tulevaisuuskuvissa. Keskusteluissa on noussut myös esille rahoituksen turvaaminen yrityksille erityisesti pilotteihin. Hankkeen loppuvaiheessa keskitymmekin vaihtoehtoisten toimenpide-ehdotusten koostamiseen, toteaa yksikön päällikkö Sari Repka MKK:sta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2016, ja tuloksia esitellään Helsingissä pidettävässä loppuseminaarissa. Hankkeen koordinaattorina toimii Ilmatieteen laitos, ja MKK:n ohella toteuttajia ovat Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Rovaniemeltä.

6 SMARTSEA MERTEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN MKK on mukana Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa, Pohjanlahden kestävän hyödyntämisen mahdollisuuksia tutkiva SmartSea-hankkeessa, joka on saanut rahoituksen Suomen Akatemialta. Hankkeessa on mukana 8 tutkimuslaitosta SmartSea-hankkeen tavoitteena on tukea Pohjanlahden seudun merialan elinkeinotoiminnan kasvua. Pohjanlahti on merkittävä resurssi mm. kalankasvatuksen ja tuulivoiman näkökulmasta, ja myös Pohjanlahden geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen on mahdollista. SmartSea-hanke arvioi, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lisäksi hankkeessa selvitetään miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskejä meriluonnolle ja kehitetään uusia menetelmiä kalankasvatukselle. Tärkeä osa hanketta on sinisen kasvun eli mereen liittyvän elinkeinotoiminnan käytännöllisten ja hallinnollisten esteiden tunnistaminen. SmartSea tutkii myös, voidaanko ihmistoiminnan rasitusta meriympäristöön vähentää keskittämällä toimintoja, kuten kalankasvatusta ja tuulivoiman tuotantoa, samoille alueille. Hanke tuottaa merialuesuunnittelutyökalun, jonka avulla eri toimintojen kuten rannikkorakentamisen, luonnonsuojelualueiden ja merelle sijoittuvien offshoretoimintojen riskejä voidaan punnita. Ydinajatus on, että kestävä kasvu saavutetaan vain merialueiden käytön järkevällä suunnittelulla. Samalla pystytään lisäämään toimintojen välisiä synergioita. Hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoitus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin yliopisto, Turun yliopisto (MKK) sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI. SATAMATOIMINNOISTA JA MERIVIENNISTÄ/-TUONNISTA TULOSSA PITKÄT KOULUTUSOHJELMAT Laajat 30 opintopisteen täydennyskoulutusohjelmat Merituonti ja -vienti sekä Satamatoiminnot käynnistyvät uusina maksullisina toteutuksina syyskuussa Molemmat ohjelmat yhdistävät vuoden mittaisessa toteutuksessa teoreettista taustaa käytännönläheisiin merenkulku, satama- ja logistiikka-alan tilanteisiin ja haasteisiin. Koulutusten sisältökokonaisuudet on työstetty yhdessä alan toimijoiden kanssa. Ohjelmiin aiemmin osallistuneet ovat kiittäneet opintoja hyvin rakennetuiksi opintokokonaisuuksiksi, jotka varsinaisen sisällön ohella ovat tarjonneet tiiviin ja tarpeellisen verkoston oman alan toimihenkilöistä ympäri Suomen. Koulutukset on ensisijaisesti tarkoitettu korkeakoulutetuille tai pitkän työkokemuksen omaaville alan työntekijöille, joilla on halu syventää osaamistaan työnteon ohella. Koulutukset toteutetaan monimuoto-opintoina, joihin kuuluu 10 lähipäivän lisäksi ohjattua itseopiskelua verkkoympäristössä, sekä kehittämistöitä ja -projekteja omalle työpaikalle. Satamatoiminnot ja Merituonti ja -vienti -koulutusohjelmat on toteutettu MKK:lla menestyksellisesti viimeksi 2014 ja Haku opintoihin päättyy Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet:

7 POLARCODE POLAARIKOODIN TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖVAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMESSA Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta ympäröivillä alueilla purjehtiville lasti- ja matkustaja-aluksille säädetään muita alueita tiukempia turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä arktisilla alueilla tapahtuvan merenkulun ympäristöhaittojen ja turvallisuusriskien pienentämiseksi. Polaarikoodi tulee voimaan ja Polaarikoodiin liittyvät STCW-sopimusmuutokset Koodin toimeenpano edellyttää turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien erityiskysymysten selvittämistä, uusia toimintatapoja sekä usean hallinnonalan toimintojen yhteensovittamista alkaneen POLARCODE-hankkeen tavoitteena koota yhteen ja tuottaa Polaarikoodin toimeenpanossa tarvittavaa taustatietoa sekä antaa suosituksia erityisesti eri toteutusvaihtoehdoista liittyen alusten turvallisuus- ja ympäristömääräyksiin Suomessa. Selvityksellä pyritään saamaan mahdollisimman kattava käsitys nykytilanteesta, Polaarikoodin toimeenpanon aiheuttamista muutostarpeista sekä olemassa olevista vaihtoehdoista. Erityiskysymyksinä hankkeessa selvitetään mm. miten Polaarikoodin edellyttämä miehistön pätevöitymiskoulutus tulisi järjestää Suomessa, missä polaarijääolosuhteissa suomalais-ruotsalaisen jääluokituksen mukaiset alukset voivat turvallisesti liikkua ja miten rajaukset kirjataan aluksen lippuvaltion hyväksymään Polar Water Operations Manual:in, mikä on olemassa olevien painolastivesien käsittelymenetelmien ja -laitteistojen toi- mivuus arktisissa oloissa sekä mitkä ovat käytettävissä olevat tekniset ja operatiiviset keinot rajoittaa alusten lyhytkestoisia kasvihuonepäästöjä, etenkin mustahiilipäästöjä. Hankkeessa on tähän mennessä koottu kirjallista taustatietoa, järjestetty asiantuntijatapaaminen Aboa Maressa Turussa ja työpaja Helsingissä sekä haastateltu merenkulkualan eri asiantuntijoita. Asiantuntijatapaamisessa olivat mukana Trafin, Suomen varustamojen sekä eri merenkulkuoppilaitosten edustajat. Tapaamisessa käsiteltiin Polaarikoodiin liittyvän miehistön pätevöitymiskoulutuksen käytännön toteuttamista sekä mahdollisuuksia toteuttaa arktiseen merenkulkuun ja arktisissa oloissa toimimiseen liittyvää koulutusta koulutusvientinä. Laajemmassa, Helsingissä järjestetyssä työpajassa pohdittiin 3 eri ryhmän kesken Polaarikoodiin liittyviä jääluokkakysymyksiä, mustahiilipäästöjen torjuntaa sekä painolastivesien käsittelyä ja laitteistojen toimivuutta kylmissä olosuhteissa. Työpajassa oli mukana mm. merenkulun eri viranomaistahoja, laivasuunnittelu- ja laivanrakennusteollisuusyritysten edustajia, varustamon ja laivoja koskevan omaisuushallintapalveluyrityksen edustaja sekä tutkijoita. Hankkeen tuloksista tullaan julkaisemaan loppuraportti helmikuussa Hanke toteutetaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) ja Oulun yliopiston Thule-instituutin yhteistyönä osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman 2015 toimeenpanoa (www.vn.fi/teas).

8 INTERNATIONAL SCIENTIFIC SESSION CHALLENGES OF CSR RESEARCH IN MARITIME TRANSPORT CALL FOR PAPERS Global problems such as climate change, human rights violations, and scarcity of natural resources have resulted in increasing pressures on corporations to take action to mitigate their negative environmental and social impacts, and business risks. Shipping business is also facing unprecedented demands from other businesses, coastal states and consumers to improve sustainability performance. In order to cope with the increasing demands, shipping companies, seaports, maritime industry and other maritime actors around the world have turned their interest into corporate social responsibility. The changes in the way maritime transport operations are carried out have in turn provoked a vivid interest among maritime researchers. However, the international and transboundary nature of maritime transport poses significant challenges in defining, measuring and reporting maritime corporate social responsibility. From a practical viewpoint, integration of CSR into the everyday shipping operations is difficult. The above mentioned issues call after a broad research agenda and discussion within maritime practitioners and scholarly communities. We invite researchers of maritime transport from several academic fields to submit and present scientific papers a special scientific session Challenges of CSR research in Maritime Transport. The session will be held on May 17th, 2016 at University of Turku, Finland. Keynote: CSR in Shipping: Losing Momentum? by Prof. Michele Acciaro, Kühne Logistics University, Hamburg, Germany The scientific session will focus on but is not limited to the following topics: Theoretical and methodological approaches to CSR in maritime transport Definitions, measures, reporting and implementation of CSR in maritime transport, shipping industry and/or logistics research Environmental and safety issues in maritime transport from sustainability perspective Transport geography and CSR Linking an academic approach to CSR with practical relevance Accepted papers will be published in Conference Proceedings. Seminar is free of charge for all participants. Key dates: Submission of abstracts (max 400 words) Acceptance of abstracts Submission of full papers (max 7000 words) Acceptance of full papers Submit your abstract by Jan 15th, 2016 to ICE DAY KONFERENSSI HELMIKUUSSA SAARISELÄLLÄ Jo seitsemättä kertaa järjestettävä talvimerenkulkuun keskittyvä kansainvälinen ICE DAY -konferenssi järjestetään Saariselällä. Konferenssissa pureudutaan tällä kertaa mm. arktisten alueiden tulevaisuuteen ja geopolitiikkaan. Puhujien joukossa on mm. entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka kertoo pohjoisen ulottuvuuden strategisista visioista. ICE DAYssä käsitellään mm. myös talvimerenkulun teknologiaa, polaarikoodin tuomia haasteita ja SAR- toimintaa arktisilla alueilla. Koko ohjelma on luettavissa nettisivuillamme Ilmoittautuminen ICE DAY -konferenssiin on käynnissä, tule sinäkin mukaan! Ilmoittautumiset: 7th International Ice Day Conference ICE DAY February 2016 Lapland Hotel Riekonlinna Saariselkä, Finland Feel the Real Northern Atmosphere and update your knowledge on Arctic Shipping! Photo: Päivi Söderholm

9 TULEVIA TAPAHTUMIA Johdatus laivatekniikkaan Ice Day Conference Saariselkä Rahtaussopimukset, toimituslausekkeet ja kuljetusehdot Turku Merenkulkualan XXXI teemapäivä Focus on Maritime Safety huhtikuu 2016 Konttikuljetukset Laivojen LVI-järjestelmät Turku CHIP/MariePro loppuseminaari Turku SYKSYLLÄ 2016 ALKAVAT KOULUTUSOHJELMAT: Satamatoiminnot 30 op Merivienti ja -tuonti 30 op Studia Maritima -luentosarja 3 luentoa keväällä Turku ja Rauma ISPS sataman turvapäällikkö Työturvallisuuskulttuuri satama yhteisenä työpaikkana Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Katso lisätiedot koulutusohjelmista sivulta Lisätiedot kaikista tapahtumista nettisivuiltamme mkk.utu.fi ja Turun yliopiston Brahea-keskus MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Käy tykkäämässä:

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

VARUSTAMOBAROMETRI Heinäkuu 2009

VARUSTAMOBAROMETRI Heinäkuu 2009 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 165 29 VARUSTAMOBAROMETRI Heinäkuu 29 Pekka Sundberg TURUN

Lisätiedot

MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI

MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI MKK 9/201 YLEISTÄ MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSESTA MKK on valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

VARUSTAMOBAROMETRI. marraskuu 2006

VARUSTAMOBAROMETRI. marraskuu 2006 VARUSTAMOBAROMETRI marraskuu 26 2 Alkusanat Merenkulku on ala, jossa suhdannekäänteet näkyvät ensimmäisenä. Merenkulun suhdannekehitys ennakoi siten myös teollisuuden ja kaupan suhdanteiden kehitystä.

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

MERIFOORUMIUUTISET MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN UUSIA TUULIA JA PERINTEITÄ

MERIFOORUMIUUTISET MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN UUSIA TUULIA JA PERINTEITÄ MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN MERIFOORUMIUUTISET 4.2.2015 UUSIA TUULIA JA PERINTEITÄ MKK:n uusi vuosi on lähtenyt käyntiin vilkkaasti ja loppuvuonna hankekehittelyn parissa kulutetut tunnit

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU

TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 138 27 VARUSTAMOBAROMETRI toukokuu 27 Pekka Sundberg TURUN

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS EIJA VELIN VARAJOHTAJA, MKK

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS EIJA VELIN VARAJOHTAJA, MKK MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS EIJA VELIN VARAJOHTAJA, MKK MKK 9/2013 MKK:N LÄHTÖKOHDAT Perustettu 1980 Asetuksella liitetty Turun yliopistoon erillislaitokseksi 1984 Koulutuskeskuksen tehtävänä

Lisätiedot

MERIFOORUMIUUTISET MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN MKK:N KUULUMISIA

MERIFOORUMIUUTISET MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN MKK:N KUULUMISIA MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN MERIFOORUMIUUTISET 1.10.2014 MKK:N KUULUMISIA MKK:n syksyn toimintaa leimaa EU:n rahoituskausien vaihtuminen. Tämä näkyy etenkin MKK:n tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 1 Langh -yritykset 2 Innovaatiot Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opinnäytetyöt

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

IMDG- muutokset 2013

IMDG- muutokset 2013 IMDG- muutokset 2013 ADR-SEMINAARI 14.2.2013 Kuljetuskuution auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet MERIKLUSTERI Päivitetty: 16.7.2013 2 (5) A30023 ForMeri Projektin kesto: 1.2.2008 30.6.2011 Kustannukset:

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.

Fintrip esittely. Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5. Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip esittely Fintrip-seminaari liikenteen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, Suomen ja Venäjän välinen liikenne, 20.5.2013, Helsinki Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto 1 Meriskenaariot 2030 tausta ja tavoite Suomen meriliikenteen strategian valmistelua varten Tietoa

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

WWF SUOMEN LAUSUNTO MERILIIKENNESTRATEGIAN 2014 2022 LUONNOKSESTA

WWF SUOMEN LAUSUNTO MERILIIKENNESTRATEGIAN 2014 2022 LUONNOKSESTA Liikenne- ja viestintäministeriö 14.2.2014 Hallitusneuvos Lolan Eriksson Liikenneneuvos Piia Karjalainen kirjaamo@lvm.fi WWF SUOMEN LAUSUNTO MERILIIKENNESTRATEGIAN 2014 2022 LUONNOKSESTA WWF Suomi kiittää

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni

Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni 1 Suuri Saaristoseminaari Porvoossa 3.6.2012 - Meriklusterin tulevaisuuden tekijät - merianalyytikko Jere Riikonen Suomen Merentutkijat ry:n merialan kehitysryhmän asiantuntija Suomi on meriosaamisen suurvalta

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Competitive Advantage by Safety CAFE. Viestintäsuunnitelma 2011 2013 1 /10

Competitive Advantage by Safety CAFE. Viestintäsuunnitelma 2011 2013 1 /10 Competitive Advantage by Safety CAFE Viestintäsuunnitelma 2011 2013 1 /10 1. Yleistä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka on meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari 3.2.2011. www.merikotka.fi/mopo MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto Mobiilisatama-hanke Väliseminaari 3.2.2011 www.merikotka.fi/mopo 0 Mobiilisatama (MOPO) -hanke Hankkeen toteutusaika: 03/2009 02/2012 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 760 000 euroa. Rahoittajina hankkeessa

Lisätiedot

Satamatoiminnot. 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille

Satamatoiminnot. 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille Satamatoiminnot 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille 0 Koulutuksen lähtökohdat ja kohderyhmä satama-alan tutkintokoulutusta ei toistaiseksi Suomessa

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot